Valion investointipäätös luo uskoa kotimaisen elintarviketeollisuuden tulevaisuudelle

Keskiviikko 22.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Valio Oy julkisti eilen investoivansa Tampereen meijerin tuotannon kehittämiseen reilut 30 miljoonaa euroa kahden seuraavan vuoden aikana.

 

Me tamperelaiset otimme tiedon suurella mielihyvällä vastaan, mutta Valion päätöksellä on laajempaakin vaikutusta. Se rohkaisee kaikkia suomalaisia, että jollakin lohkolla voi mennä hyvin!

 

Yritän seuraavassa hieman pohtia, että mitä kaikkea Valion investointipäätös merkitsee.

 

Taustatiedoksi on todettava, että olen tiedotusvälineistä ja Valion nettisivuilta saamani tiedon varassa.

 

Valion päätös rohkaisee maamme maidontuotantoketjun kaikkia osapuolia, sillä se osoittaa, että vientimarkkinoiden oletetaan vetävän suomalaisia maitotaloustuotteita jatkossa entistä paremmin.

 

Olen erityisen iloinen siitä, että suomalaisen elintarviketeollisuuden työntekijät saavat investointipäätöksen myötä tunnustuksen hyvästä ja laadukkaasta toiminnastaan.

 

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry on taho, jonka jäseniä olen aina arvostanut. He ovat olleet ja joutuvat olemaan varmaan jatkossakin vaikeassa paikassa, kun kaupan keskusliikkeet ovat koko ajan lisäämässä tuontielintarvikkeiden osuutta tarjonnassaan.

 

Toivon, että Valion investointipäätös herättäisi päivittäistavarakaupan valtiaat S-ryhmän ja Keskon huomaamaan, että suomalaiset elintarvikkeet ovat korkealaatuisia ja sellaisia, joita uskaltaa tarjota kuluttajille. Onkohan toiveeni toiveajattelua päivittäistavarakaupan ruhtinaiden suuntaan?

 

Valion investointipäätös merkitsee välitöntä uskonvahvistusta pirkanmaalaiselle, satakuntalaiselle ja varsinais-suomalaiselle maidontuotantotilalle. Valion Tampereen meijerille maidonhankinnan hoitaa Tampereella toimiva Länsi-Maito, jonka hankinta-alue yltää Pirkanmaan lisäksi myös Satakuntaan sekä Varsinais-Suomeen.

 

Valion eilen julkistama investointipäätös tuo välillisesti hyötyä koko Suomen maidontuotantoketjulle, sillä Valion lisääntyvä vientitoiminta on toivon mukaan jatkossakin niin kannattavaa, että se tukee kotimaan markkinoita.

 

Näin myönteisenä hetkenä täytyy kuitenkin käsitellä maitoketjun ongelmakohtiakin.

 

Suuri ongelmakohta on kuntien hankintaosaamisen vajavaisuus, joka näkyy tuontituotteiden osuuden kasvamisena myös maitotaloustuotteissa kuntien julkisissa paikoissa ja laitoksissa.

 

Kuntien ja kaupunkien hankintaosaaminen rajoittuu yleensä siihen, että ostetaan halvinta elintarviketta mitä markkinoilta on saatavissa. Kuntien hankintaorganisaatiot eivät osaa kilpailuttaa tavarantoimittajia muuten kuin halvalla hinnalla.

 

En lähde tässä ja nyt opastamaan kuntien hankintaorganisaatioita esim. maidon ja maitotaloustuotteiden hankinnassa, mutta tiedän, että keinoja laadukkaiden elintarvikkeiden hankintaan on.

 

Heikko hankintaorganisaatio joutuu tyytymään siihen, että se laatii tarjouspyynnöt ainoastaan halvan hinnan kriteereillä!

*********

 

Tänään kaikilla suomalaisilla, pirkanmaalaisilla ja tamperelaisilla on syytä hyvään mieleen, sillä Valion eilen julkistama investointisuunnitelma on suuri asia!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pihlaka AS:n Jana Kimmel - vuoden 2011 kondiittorimestari Virossa!

Tiistai 21.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Matkoilla koetut yllättävät tilanteet tuovat mukavaa tunnelmaa ja varsinkin, jos tilanteet ovat itse junailtuja.

 

Saimme tästä hienon kokemuksen, kun toukokuun puolivälissä teimme Tilausliikenne V-H Tuovisen bussilla kolmipäiväisen matkan Rakvereen ja Türiin.

 

 

 

Majoituimme Rakveressä ja majapaikkamme oli Aqva Hotel & Spa.

 

 

 

Hotellia vastapäätä sijaitsee Pihlaka AS:n konditoriakahvila, josta saa mainioita leivoksia sekä muuta hyvää – ja edullisesti.

 

 

 

Matkaseurueeni havaitsi kahvilan seinällä diplomin, jossa kerrottiin, että Pihlaka AS:n Jana Kimmel on voittanut vuonna 2011 Viron kondiittorimestaruuden.

Olen elämäntaipaleellani hankkinut sen verran kokemusta ja rohkeutta, että otin diplomin seinältä ja tiedustelin myyjiltä, että onko Jana Kimmel työvuorossa.

 

 

 

Ilokseni ja koko seurueemme iloksi Jana oli paikalla ja saapui kondiittorin työasussaan myymälän puolelle!

 

 

 

Sain lisää iloa, kun Jana suostui samaan kuvaan kanssani!

 

 

**********

 

Olemme poikenneet Pihlaka AS:n Rakveren kahvilakonditoriossa jo aikaisempinakin vuosina, mutta nyt poikkesimme siellä koko viiden hengen seurueemme voimin kolmasti!

 

 

 

Pihlaka AS:n kahvilan täytekakkutarjonta – uskaltaako raavas mies näin edes todeta – on hurmaava!

Seurasimme konditorian kaupankäyntiä ja huomasimme, että täytekakkuvarasto uudistui nopeaan tahtiin – kun täytekakku myytiin tyytyväiselle asiakkaalle, niin entistä komeampi luomus ilmestyi konditorion puolelta heti tilalle.

 

 

 

Myös lasivitriinin takana olevalla leivosvalikoimalla oli hyvä kiertonopeus!

 

 

 

Pihlakan kahvilassa on virolaiseen tapaan tarjolla myös kattava valikoima viinejä.

 

 

 

Hintataso Rakveressä Pihlaka AS:n konditoriossa on edullinen.

Kolme kahvia, yksi tee, coca-cola, viisi hienoa leivosta ja 75 cl:n pullo Unkarissa valmistettua Törleytä – sweet white sparkling wine –tarjoilut maksoivat hieman alle 13 euroa! 

Paljonkohan Suomessa vastaavat tarjoilut maksaisivat?

 

************

 

Suosittelen, että Rakveressä käydessänne poikkeatte Pihlaka AS:n konditoriokahvilaan ja nautitte siellä Jana Kimmel´n & kumppaneiden valmistamia leivoksia sekä ostatte mukaanne hienoja täytekakkuja!

 

 

-Esko Erkkilä-

Toivottavasti voimme luottaa apulaispormestari Pekka Salmen lupaukseen!

Torstai 16.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereelle taannoin rakennettu Ikea-tavaratalo aiheutti rakennusaikanaan lähialueellaan sijaitseville taloille todellisen Ikea-helvetin.

 

Ikea-liittymien vaatimat louhinnat aiheuttivat suurta vahinkoa Palokallion alueen omakotitaloille.

 

Ikea-tavaratalon vaatimien louhintojen ohella Tampereen kaupunki tuki ruotsalaisjätin rantautumista Tampereelle peräti 30 miljoonaa euroa maksavilla liikennejärjestelyillä.

 

 

Vaimoni asiantuntevan rakentamissuunnittelun ansioista omakotitalomme rakennettiin huolella ja sen ansiosta talomme kärsi Ikea-helvetissä vain 600 euron vahingot. Tampereen kaupunki korvasi meille aiheutuneet vahingot.

 

Lähempänä Ikea-helvettiä sijainneet omakotitalot kärsivät suuret räjäytystöiden aiheuttamat vahingot, sillä useat talot kärsivät puolueettoman arvioinnin mukaan yli 30.000 euron vauriot.

 

Teimme Palokallion Omakotiyhdistyksen toimesta Tampereen kaupungin kanssa ns. Ikea-sopimuksen, mutta kaupunki on tulkinnut sopimusta todellisessa paikassa vessapaperin arvoiseksi.

 

Arvostan Tampereen ensimmäistä pormestaria Timo P. Niemistä monessa asiassa, mutta tässä asiassa hän juoksupoikineen veti oikein kunnolla nenästä meitä palokalliolaisia.

 

Meille oli pitävä valitus Ikean Tampereelle tulemisen estämiseksi Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa, mutta tyhmyyksissämme vedimme sen pois, kun pormestari hännystelijöineen lupasi meille yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista.

 

********

 

Pelkäämme, että meitä odottaa Ikea-helvettiä pahempi tilanne, kun Lahdesjärven teollisuusaluetta ollaan laajentamassa Ikeasta etelään moottoritien itäpuolella.

 

Meille on kerrottu, että Ikean eteläpuoliselta alueelta joudutaan räjäyttämään kalliota peräti seitsemän metrin verran, jotta alue saadaan tasaiseksi!

 

Räjäytykset merkitsisivät täystuhoa omakotitaloillemme!

 

Laadin meitä vaanivasta uhasta kysymyksen viime viikolla olleelle kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja pormestarin asukasillalle. En itse päässyt paikalle, mutta kysymykseni kuului näin:

 

**********

 

Pelkäämme Lahdesjärven alueelle Ikean eteläpuolelle moottoritien varteen suunniteltuja mammuttilouhintoja.

 

Olemme saaneet kuulla, että alueelta tullaan louhimaan jopa seitsemän metrin verran kalliota, jotta Ikean eteläpuolinen alue saadaan tasaiseksi. Sen lisäksi tulevat ne louhinnat, jotka tarvitaan maanpinnan tasosta alaspäin tapahtuvalle rakentamiselle.

 

Ns. Ikea-louhinnat aiheuttivat Palokallion omakotialueella useihin omakotitaloihin suuret vahingot. Puolueettomien arvioiden mukaan useat talot kärsivät yli 30.000 euron vahingot.

 

On todennäköistä, että suunniteltavat louhinnat aiheuttaisivat taloillemme Ikea-louhintoja suuremmat vahingot.

 

Aikooko Tampereen kaupunki toteuttaa Lahdesjärven alueella Ikea-louhintoja suuremmat räjäytystyöt?

 

Jos aikoo, miten Palokallion omakotialueen taloille tapahtuvat vauriot aiotaan minimoida?

 

Kuinka Tampereen kaupunki aikoo korvata Lahdesjärven uusista louhinnoista Palokallion omakotitaloille aiheutuvat räjäytysvahinkovauriot?

 

 

*********

 

En päässyt tilaisuuteen, mutta olen tyytyväinen apulaispormestari Rekka Salmen kysymykseeni antamaan vastaukseen.

 

Salmi oli vastannut näin:

 

Lahdesjärvellä ei aiota käynnistää laajoja räjäytyksiä vaan suunnittelussa mennään maaston muotojen ehdoilla.  

 

********

 

Lyhyt vastaus, mutta toivon, että se pitää tosipaikassa kutinsa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sikomäen Helaavalkeat - uusi kulttuuritapahtuma Hämeenkyrössä

Keskiviikko 15.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Katariina ja Eero Pylsy olivat puuhaajina, kun Hämeenkyrö sai helatorstaina toukokuun 9. päivänä uuden hienon kulttuuritapahtuman.  Hämeenkyrön Kierikkalan Sikomäellä saatiin silloin kokea 1900-luvun alkupuoliskon tapahtumiin liittyvä Sikomäen Helaavalkeat –tapahtuma.

 

 

 

Paikalla hienossa kevätsäässä toteutetussa tapahtumassa oli nelisenkymmentä kyröläistä, lähipitäjäläistä sekä kesä-hämeenkyröläistä.

 

 

 

 

 

Katariina Pylsy on monien haastattelujen avulla perehtynyt Sikomäen helavalkeisiin ja nyt vanhat tunnelmat olivat hänen kirjoittamansa näytelmän avulla loihdittu kaikkien koettavaksi.

Haastattelut on perimätiedon säilyttämiseksi tehty viime hetkillä, sillä nykyään Sikomäen helavalkeita kokeneita ei enää ole keskuudessamme.

 

 

 

 

Helaavalkeat toteutettiin kantaesityksessä lukuharjoituksena, mutta se ei tunnelmaa haitannut.

Vasemmalla Katariina Pylsy ja oikealla Niclis Pylsy – he molemmat esittivät useiden roolihahmojen vuorosanat.

 

 

 

Näytelmään toivat musiikkia ja elävyyttä pelimanneina Weijo Koskiranta Hämeenkyröstä…

 

 

  

…sekä Teuvo Suoniemi Tampereelta.

 

 

 

 

Sikomäen helaavalkean sytyttämisestä vastasi Eero Pylsy.

Sata vuotta sitten järjestetyissä Sikomäen Helaavalkeissa roihu oli moninkertainen nyt nähtyyn verrattuna, mutta aitoa helaatunnelmaa tämäkin toi.

 

 

 

Näytelmän tekstit koostuvat aidosta kyröläisestä murteesta ja sattuvista sanonnoista.

Katariina Pylsy (vasemmalla) ja Niclis Pylsy (oikealla) esittivät vuorosanat selkeästi ja yleisöä kiinnostavasti.

Weijo Koskirannan ja Teuvo Suoniemen pelimanniesitykset toivat esitykseen monipuolisuutta ja nautittavuutta.

 

***********

 

Oskari Heikkilä, Heikkilän talon isäntä Kierikkalasta kertoi eräässä repliikissään Sikomäen helaavalkeitten perimmäisen tarkoituksen näin:

 

”Ennen vanhaan helaavalkeitten avulla pyyrettiin suosiollisia henkiä tuleen iloon ja juhlanpitoon mukaan ja samalla valkeella hätistettiin pahansuopia ja vihamielisiä olentoja tiehensä.  Valkee on semmonen voima, jota pahat henket pelkäävät.”

 

***********

Näytelmän kohokohta oli sen loppupuolella, kun kirjailijamestari F. E. Sillanpää saapui yhdessä Sigrin kanssa Sikomäen helaavalkeille. Kantaesityksen katsojat pystyivät hyvin kuvittelemaan Sillanpään Sikomäen maisemissa!

 

 

F. E. Sillanpää kuvaili repliikissään Sikomäeltä avautuvia näkymiä kirjailijamestarille tutulla tavalla:

”Tälle maisemalle antavat leimansa pellot ja haat, talot ja töllit sekä siellä täällä silmänä pilkottava järvi. Tätä rajoitettua maisemaa elävöittää ihminen, kotieläin, lintu tai hyönteinen. Piennarten ja puitten nuori vehmaus on niin ylivoimainen asia ja siinä on sellaista luonnonvoiman mahtia, ettei sen ihasteleminen ole häpeäksi miehiselle miehellekään.”

 

 

 

Paikalla esitystä seuraamassa oli lukuisia hämeenkyröläisiä, jotka ovat saaneet paljon aikaiseksi hämeenkyröläisen kulttuurin saralla.

 

 

Tässä hämeenkyröläinen kulttuurin monitaitaja Kauno Perkiömäki keskustelee Eero Pylsyn kanssa.

 

 

 

Mieliinpainuva Helaavalkee – tapahtuma päättyi Eero Pylsyn 23.3.2010 säveltämään ja sanoittamaan Kierikkalan kylän ylistyslauluun...

”Maisema kaunehin”.

Laulun sanat oli jaettu yleisölle ja esilaulajina toimivat Katariina Pylsy, Eero Pylsy, Jere Lepola ja Niclis Pylsy.

 

 

Kierikkala oi Kierikkala on kylistä kuuluisin Kyrönmaan,

siel syntyi ja varttui kirjailijamme Frans Emil Sillanpää.

Metsät ja pellot niittyjen kellot, soittaa säveltä maiseman

metsät ja pellot niittyjen kellot, soittaa säveltä maiseman, kaunehimman.

 

Kierikkala oi Kierikkala on kylistä rakkahin Kyrönmaan,

siel ahkera kansa kyntää ja kylvää kansallismaisemaa.

 

Kierikkila oi Kierikkala on kylistä viihtyisin Kyrönmaan,

siel isien työt ja kulttuuriarvot auttavat jaksamaan.

 

Kierikkala oi Kierikkala on kylistä kaunehin Kyrönmaan,

siel Luojaamme kiittäen laulumme soi vain kylästä Kierikkalan.

Metsät ja pellot niittyjen kellot, soittaa säveltä maiseman

metsät ja pellot niittyjen kellot, soittaa säveltä maiseman, kaunehimman.

 

 

 

On toivottava, että ensi vuoden helatorstaina Sikomäellä nähdään nyt kantaesityksenä nähty näytelmä täydellisenä esityksenä.

Esitykseen tarvitaan parisenkymmentä näyttelijää ja uskon, että se on hämeenkyröläiselle kulttuuriväelle sopiva voimainponnistus.

 

********

 

 

 

 

Hämeenkyrön Sanomat julkaisi 14.5.2013 ilmestyneessä numerossaan laatimani jutun Sikomäen Helaavalkeista.

 

 

-Esko Erkkilä-

On aika lannoittaa, harata ja laittaa kate valkosipulimaalle

Maanantai 13.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Meillä on tapana äitienpäivän tienoilla laittaa kate valkosipulimaalle ja niin teimme myös tänä vuonna.

 

Istutamme valkosipulit syksyllä, jotta ne pääsevät kasvun vauhtiin heti varhain keväällä.

 

Kokemus on osoittanut, että paras aika valkosipuleiden istuttamiselle on kolmisen viikkoa ennen talven saapumista. Ainoa ongelma oikean hetken määrittelyssä on se, että kukapa tietää kolmea viikkoa aikaisemmin, että milloin talvi saapuu!

 

 

 

Viime syksynä istutetut valkosipulit ovat ehtineet jo parikymmensenttisiksi, mutta toki joukossa on niitäkin, joiden kasvuunlähtö takkuaa. On kuitenkin todettava, että satonäkymät ovat tänä keväänä poikkeuksellisen hyvät – taimiriveissä ei ole juuri lainkaan aukkoja.

Laitoimme viime syksynä hieman lisää valkosipulia, kun sopivaa siementä oli eri matkoilta tullut hankittua mukavasti. Tapaan ulkomaanmatkoilla poikkeilla toreilla ja hankkia valkosipuleita siemeneksi.

Rivimetrejä on kasvussa nyt n. 130, joten valkosipuliyksilöitä saattaa olla kasvamassa nelisensataa.

Tässä kuvassa on vanha sinkkiämpäri mittatikkuna sille tilanteelle, joka valkosipulimaallamme oli äitienpäivänä.

 

 

 

Keväällä valkosipulille pitää antaa typpeä, sillä typpivaje on eräs valkosipulisadon rajoittava tekijä.

Tässä oleva lehdiltään kellastuva yksilö kärsii selvästi typpivajeesta.

Olen joskus hankkinut ureaa ja se on korkean N-pitoisuutensa ansiosta mainio kevätlannoite valkosipulille. Ureassa typpeä on 46,3 %.

 

 

 

 

Typpilannoituksen jälkeen harasin valkosipulimaan.

 

 

 

 

Olen joltain kirpputorilta joskus hankkinut 5-piikkisen hanhenjalkaharan ja se on mainio valkosipulimaan, mutta myös juuresmaiden harauksessa. Tällä haralla tulee kertavedolla hyvää ja tehokasta jälkeä niille puutarhakasveille, jotka on kylvetty tai istutettu 40 sentin rivivälillä.

Meillä on toki myös 3-piikkinen hanhenjalkahara, mutta sillä joutuu vetämään kahdesti, jotta saa syntymään kelvollista jälkeä.

 

 

 

 

Käytämme valkosipulimaan katteena nurmikoilta lehtipuhaltimen avulla kerättyjä lehtiä. Nyt lehdet eivät kuitenkaan riittäneet ja sen vuoksi osalle maata käytimme katteena polttopuiden pilkkomispaikalle syntynyttä tavaraa. Puuperäinen kate merkitsee, että ensi vuonna typpilannoitukseen on kiinnitettävä normaaliakin suurempaa huomiota.

 

Katteen levittämisessä tarvitaan kuvassa näkyviä ”työvälineitä”.

Tärkein työväline on omatekoinen riviväliin sopiva jätelaudasta kyhätty kaukalo, joka on välttämätön, jotta katelehdet saadaan pysymään rivivälissä.

Käytöstä poistetulla lasten pulkalla on kätevä kuljettaa lehtiä kaukaloon laitettavaksi.

Leveä lankku on välttämätön apuväline kaikessa puutarhanhoidossa, jossa tehdään viljelytoimenpiteitä riviviljellyille kasveille.

 

 

 

 

Katteen saaneelta valkosipulimaalta on vaikea havaita valkosipulintaimia, sillä ne ”hukkuvat” katteen syleilyyn. Tilanne kuitenkin muuttuu, kun valkosipulit kasvavat ja kate tiivistyy maan pinnalle.

 

Seuraava viljelytoimenpide valkosipulimaalla on kastelu ja siitä pitääkin huolehtia kunnolla.

 

Nyt valkosipulimaan hoitaminen on varsin helppoa, sillä viljelytoimenpiteet rajoittuvat jatkossa kasteluun ja siihen, että kerran vielä on huolehdittava typpilannoituksesta. Myös katteen läpi kasvavat rikkakasvit on poistettava, jotta ne eivät haittaa valkosipuleiden kasvamista!

 

 

Laatuisaa valkosipulisatoa odotellen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Puolustusministeri Anneli Tainan isä oli ideoijana, kun Mannerheim julkaisi kuuluisan päiväkäskynsä Suomen Äideille

Sunnuntai 12.5.2013

Vietämme tänään Äitienpäivää ja se antaa aiheen palata yli seitsemänkymmenen vuoden taakse.

 

Näen, että ylipäällikkö Mannerheimin vuonna 1942 antamalla päiväkäskyllä on sanomaa yhä tänäänkin.

 

Jatkosodan aikana tykkimies Toivo Jussila rohkaisi itsenä ja kirjoitti marsalkka Mannerheimille ehdottaen marsalkalta huomionosoitusta ja arvonantoa Suomen äitejä kohtaan.

 

Marsalkka Mannerheim piti tykkimies Jussilan ehdotuksesta ja antoi Päämajan tiedotusosastolle tehtävän, että se laatisi luonnoksen päiväkäskyksi, jolla osoitettaisiin arvonantoa Suomen Äideille.

 

Jo tässä vaiheessa on paikallaan todeta, että Toivo Jussila oli sittemmin kahdesti ministeriksi kohonneen Anneli Tainan isä. Taina oli ministerinä ympäristöministeriössä Esko Ahon hallituksessa 1995 ja puolustusministerinä Lipposen hallituksessa 1995 – 1999.

 

Toivo Jussilasta todetaan Anneli Tainan henkilötiedoissa, että Jussila oli sotilasarvoltaan majuri ja siviiliammatiltaan kuljetuspäällikkö.

 

 

Mannerheim antoi Suomen Äideille osoittamansa päiväkäskyn toukokuun 10. päivänä 1942.

 

*************

 

 

 

Päiväkäskyn teksti on niin puhutteleva ja juhlallinen, että on paikallaan vielä kerran toistaa se näin tekstimuodossa:

 

*********

 

Viettäessämme tänä vuonna toukokuun toista sunnuntaita Suomen äideille omistettuna merkkipäivänä isänmaan puolustajat hiljenevät sodan kentillä hartain mielin ja syvä rakkaus rinnassaan muistamaan Teitä, äidit.

 

Te olette paljon antaneet tälle maalle. Te olette kehdosta alkaen kasvattaneet sen polven, jonka ansiosta maa on vapaa. Parhaillaan käytävän vapaustaistelumme aikana – miestenne taistellessa rintamalla -  Te kasvatatte kodeissa isänmaalle uutta polvea, jonka sallittakoon viljellä ja rakentaa tätä maata rauhallisemmissa oloissa kuin mitä nykyinen polvi on saanut tehdä.

 

Töin ja rukouksin Te olette näinä taistelun vuosina tukeneet puolustusvartiossa seisovia poikianne ja tyttäriänne. Näistä rakkaistanne Teidän on ollut luovuttava maan hyväksi kansamme koettelemuksen ajaksi. Teidän siunauksenne on seurannut lapsianne taistelukentille ja antanut heille sankariuden voimaa isänmaan pelastamiseksi ja kestävän rauhan turvaamiseksi. Tahdon tänä päivänä erikseen lausua tervehdykseni ja syvän osanottoni niille Suomen äideille, joiden rakkaimmat sankareina ovat uhranneet henkensä isänmaan ja sen tulevaisuuden puolesta.

 

Kaikkien teidän työnne on ja on ollut kansamme taisteluissa arvioimattoman suuri ja uhrinne mittaamaton.

 

Suomen armeijan nimessä, suuren kiitollisuuden ja kunnioituksen osoituksena annan tänä päivänä Isänmaamme äideille yhteisesti omistettuna

 

VAPAUDENRISTIN.

 

Olkoon se tuleville sukupolville tunnuskuvana äidin pyhästä kutsumuksesta kasvattaa tämän kansan lapsiin palava vapaudentahto, joka ikuisiksi ajoiksi on turvaava maallemme kalliisti lunastetun itsenäisyyden ja kansallemme sisäisen suuruuden.

 

Mannerheim

 

*********

 

-Esko Erkkilä-

 

 

Anneli Jäätteenmäki: Tehtäväni EU-parlamentissa on puolustaa Suomea ja suomalaisia!

Perjantai 10.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Kansalaisilla oli keskiviikkona 8.5.2013 mainio tilaisuus kuunnella europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäkeä Kirjastotalo Metsossa Tampereella.

 

Tilaisuuden järjestämisestä vastasi Eurooppatiedotus ja paikalla oli seitsemisenkymmentä kiinnostunutta kuulijaa.

 

 

  

Olen toki tavannut Suomen ensimmäisen naispuolisen pääministerin useinkin, mutta vasta nyt pääsin kuuntelemaan hänen esitystään ”livenä”.

 

Pidin Jäätteenmäen esityksestä moneltakin kantilta.

 

Tärkein on se, että Jäätteenmäki hallitsee asiansa ja tuntee Suomen EU-historian tarkasti.

 

Toisekseen Anneli Jäätteenmäki on mainio esiintyjä; lähes kaksituntinen esitys ilman muistiinpanoihin tukeutumista ja silti hyvin jäsennelty esitys.

 

 

 

Anneli Jäätteenmäki ei tarvinnut mikrofonia, sillä hänellä on kantava ääni. Jäätteenmäen esiintyminen oli parasta oppia esityksen teknisestä toteuttamisesta – lähellä yleisöä ja vapaata liikkumista kuulijoiden edessä.

 

Otan joitain asioita esille, joita Keskustan europarlamentaarikko Jäätteenmäki tilaisuudessa käsitteli:

 

• Jäätteenmäki lupasi palata kymmenen vuoden kuluttua siihen, että tuleeko Turkista EU:n jäsenvaltio

 

• Saksa sekä Ranska ovat käytännössä lopettaneet liittymisneuvottelut Turkin kanssa ja kun EU-kielteisyys myös Turkissa on kasvanut, niin nopeaa edistymistä asiassa ei ole odotettavissa

 

• Jäätteenmäki totesi, että pienenkin maan edustaja pystyy vaikuttamaan EU-parlamentissa. Esimerkkinä vaikuttamisesta Anneli Jäätteenmäki mainitsi, kun hän kokosi ympärilleen tietyn porukan europarlamenttiedustajia ja he pystyivät kumoamaan komission esittämän ja jopa Suomen hallituksen hyväksymän turvemaiden kyntökiellon!

 

• etsin maaliskuulla tänä vuonna ilmestyneen lehtiuutisen, jossa Anneli Jäätteenmäki kommentoi turvemaiden kyntökiellon kaatumista näin:

 

”– Kielto kohtelisi epäreilulla tavalla erityisesti Pohjois-Suomen laajentavia kotieläintiloja. Toivon, että Suomen hallituskin ymmärtää asian tärkeyden ja tukee nyt parlamenttia asiassa.”

Turvemaiden kyntökiellon lakitekninen termi kuuluu muuten näin: "Hiilirikkaiden maiden ensikyntökielto"!

 

 

• Jäätteenmäki kummeksui Suomen hallituksen toimintaa, jolla tuetaan Kreikan pankkeja. Kreikan pankit operoivat rikollisen rahan kanssa ja sitä maan pankeille tukea myöntävät maat eivät saisi hyväksyä.

 

• työttömyys on Euroopan suurin ongelma

 

• eurobondeista Jäätteenmäki totesi, että niiden käyttöönotto johtaisi Euroopassa moraalikatoon

 

• Jäätteenmäki kummeksui, että Suomen saamista aluekehitysrahoista suuret summat kuluvat hallintoon ja rahansaajakohteet saavat rahoista aivan liian pienen osan. Jäätteenmäki vertasi Suomen tilannetta Saksaan ja totesi, että Saksan maakuntaitsehallinnon ansiosta saksalainen aluekehitysrahojen saaja saa samasta rahasummasta enemmän kuin Suomessa. Helsingin väliportaat vievät myönnetyistä aluekehitysrahoista hallinnollisiin kustannuksiin järkyttävän suuren osan.

 

 

 

Oli mannaa kuulla, kun Anneli Jäätteenmäki luonnehti lopuksi toimintaansa EU-parlamentissa näin:

 

En ole hallituksen käskyläinen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Slovenia on pohjoisimpia alueita, joissa suolantuotanto luonnon keinoin merivedestä on mahdollista

Keskiviikko 8.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Slovenialla on merenrantaa ainoastaan hieman yli neljäkymmentä kilometriä.

 

Suositun lomakaupungin Portoroz´n lähellä sijaitsee Krajinski park Secoveljske soline eli alue, jolla aikaisemmin on tuotettu merkittävästi suolaa suoraan merivedestä auringon ja tuulen kuivattavan vaikutuksen avulla.

 

Tutustuimme alueeseen taannoisella Slovenian matkallamme.

 

Krajinski park Secoveljske soline, joka lyhennetään Kpss, on pinta-alaltaan 750 hehtaaria. Siellä tuotetaan suolaa yhä nykyäänkin ja tuotanto tapahtuu perinteisillä menetelmillä. Suolantuotannon historia tällä alueella on ainakin 700 vuotta vanhaa.  

 

 

 

Suolantuotannossa hyödynnetään vuorovesi-ilmiötä, sillä korkeaveden aikana merivettä päästetään altaisiin, joista varsinainen suolantuotanto alkaa.

 

 

Kuivatusprosessi alkaa heti ja vettä lasketaan tietyn rytmiikan tahdissa aina seuraavaan altaaseen. Altaiden välissä on yksinkertaiset laudasta rakennetut sulut.

 

 

Haihdutusaltaat ovat matalia, sillä vedenkorkeus niissä ilmaistaan muutamilla senteillä. Eri altaiden korkeuserot ovat hyvin pieniä, mutta vedellähän on tunnetusti notkea selkä, joten pienetkin korkeuserot merkitsevät tuotantoprosessin etenemistä.

 

 

 

Kuivatusaltaiden pohjan rakentaminen perustuu luonnonmateriaalien käyttämiseen ja niiden tarkkaan tuntemiseen. Erikoissavi ja erilaiset mineraalit muodostavat altaiden pohjan.

Jos altaan pohja turmeltuu vaikkapa jonkin terävän esineen taitamattoman käytön vuoksi, kestää vuosikausia saada paikattua aiheutunut vahinko.

 

 

Suolapitoisuudeltaan tiivistynyt merivesi päätyy viimein altaisiin, joista suola voidaan kerätä.

Altaan pohjalta kerätty kostea suola kuljetetaan miesvoimin liikkuvilla raidevaunuilla loppukuivatukseen…

 

 

 

…altaiden päässä oleville betonialustoille.

 

 

Kpss:n suolantuotantolaitoksilla on retkikuntia varten tasokas esittelytila ja siellä retkikunnat voivat tutustua entisajan suolantuotantoon havainnollisesti. On muistettava, että altailla tapahtuu taas alkavana kesäkautena suolantuotantoa perinteisillä menetelmillä.

 

 

Suolantuotantokausi alkaa Sloveniassa kesäkuussa ja jatkuu säiden mukaan syyskuun maisemiin saakka. Suolantuotanto Kpss:n tapaan on vahvasti säiden armoilla.

 

 

 

Esittelytilan videoesityksessä näimme kuivatusaltaiden pohjalle kerättyjä suolakekoja, jotka sitten raidevaunuilla kuljetettiin betonialustoille loppukuivatusta varten.

 

 

Slovenian Kpss-suolapuisto on mainio paikka sellaiselle linnustolle, joka viihtyy tässä ympäristössä. Myös tietyt kasvit viihtyvät suolapuiston miljöössä.

 

 

 

Slovenian Kpss-suolapuisto on ollut alun perin Piran-nimisen lähikaupungin väestön toimeentulon lähde.

Sen vuoksi Kpss:n suola on nykyään tuotemerkiltään...

”Piranske soline”!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ruotsalaismaitoa rohkeille

Maanantai 6.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Tasan neljäkymmentä vuotta suomalaisen elintarviketeollisuuden palveluksessa opettivat minulle, että Ruotsissa ja Norjassa on Australian ohella samankaltainen korkeatasoinen toimintakulttuuri elintarviketuotannossa kuin Suomessa.

 

Nyt olen viisastunut ja saan pyyhkiä Ruotsin pois tältä listalta.

 

Viimeinen niitti ruotsalaisten töpeksinnälle oli, kun Arlan Lindköpingissä sijaitsevan meijerin maidosta löydettiin aflatoksiinia.

 

Rehuteollisuusyrityksen raaka-ainehankinnoista aikoinaan vastanneena ihmettelen, että ruotsalainen rehualan yritys on tuonut Pakistanista riisijaetta Ruotsiin, jossa sitä on käytetty nautakarjan rehuseosten raaka-aineeksi ja siten ruotsalaismaidon tuottamiseen!

 

En tapaa käyttää rehuteollisuuden raaka-aineista ”jäte” –termiä, mutta nyt on pakko sitä käyttää, sillä on päivänselvää, että laadukasta raaka-ainetta ei Pakistanista kannata Ruotsiin rahdata!

 

Tiedän kokemuksesta, että kaikista rehuteollisuuden raaka-aineista on jo ostosopimuksessa oltava maininnat, että EU:n alueelle tuotavissa raaka-aineissa on noudatettava EU-määräyksiä.  Ruotsalainen maahantuoja ei ole ilmeisesti näin menetellyt, vaan on aikonut kääriä kunnolliset bisnesrahat pakistanilaisen riisijätteen maahantuonnista.

 

Aflatoksiinia sisältävän riisijätteen päätyminen ruotsalaisen rehuyrityksen rehuihin on merkittävä miinus myös ruotsalaiselle viranomaisvalvonnalle.

 

Emme voi luottaa ruotsalaisen ”Eviran” toimintaan.

 

Toksiinipitoista maitoa kuluttajille myynyt Arla Foods on neljä kertaa suomalaista Valiota suurempi maidonjalostaja.

 

Arlan ruotsalaista maitoa myydään myös Suomessa.

 

On annettava tunnustus Arlalle, kun se toteaa, että aflatoksiinin saastuttamaa maitoa on voitu toimittaa myös Suomeen.  

 

Ruotsin nyt paljastuneessa aflatoksiini-töppäilyssä ovat tupeksineet ainakin;

 

• riisijätettä Pakistanista Ruotsiin tuonut raaka-ainetoimittaja

• riisijätettä lypsykarjan rehuseoksiin käyttänyt ruotsalainen rehunvalmistaja

• ruotsalaiset elintarviketurvallisuusviranomaiset, kun eivät ole ennen riisijätteen käyttämistä vaatineet kattavien hometoksiinianalyysien tekemistä

 

 

Pyydän Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraa selvittämään, että kuinka paljon pakistanilaista riisijätettä on Ruotsiin tuotu.

 

• Onko tavara saapunut suoralaivauksena Ruotsiin vai onko sitä toimitettu Ruotsiin pienemmissä erissä esim. Rotterdamista?

 

• Kuinka paljon aflatoksiinilla terästettyä riisijätettä on Pakistanista toimitettu EU:n alueelle ja minne?

 

• Kuinka Ruotsin elintarviketurvallisuusviranomaiset huolehtivat aflatoksiinia sisältävän riisijätteen hävittämisestä?

 

Esittämäni kysymykset ovat tärkeitä ja Eviran selvitettäviä, sillä Arlan toimittamaa ruotsalaismaitoa myydään mm. lähimarkettimme maitohyllyssä.

 

En halua, että minä ja perhekuntamme ovat niitä rohkeita, jotka käyttävät aflatoksiinipitoista ruotsalaismaitoa ruokapöydässään!

Toivon, että ruotsalaismaidosta löytyneet homemyrkkyjäämät laittaisivat suomalaiset päivittäistavarakaupan valtiaat miettimään, että kuinka järkevää on altistaa suomalaiset kuluttajat näille jatkuville ruokaskandaaleille!

 

 

-Esko Erkkilä-

Fantastista: Metso siirtää suodatinkangastuotantonsa Tampereelta Portugaliin!

Lauantai 4.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Pääministeri Jyrki Katainen (kokoomus) ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (SDP) ovat jälleen kerran saamassa uuden hienon haluamansa sulan hattuunsa;

Konepajakonserni Metso on saanut Suomen yritysilmastosta tarpeekseen ja aikoo siirtää suodatinkangastuotantonsa Tampereelta Portugalin Ovariin.

 

Katainen ja Urpilainen ovat tehneet fantastista työtä, sillä vapautuuhan Tampereelta peräti 80 henkilöä työttömyyskortistoon – Katainen voikin todeta taas kerran;

 

Fantastista!

 

Nyt julkistettu Kataisen ja Urpilaisen saavutus on vain pieni osa heidän aikaansaannoksistaan, sillä parivaljakon toimenpiteet tuovat tulosta lähes päivittäin –

 

Fantastista!

 

Metson osalta voidaan todeta tuttua TV-mainosta toistaen, että ei tässä vielä kaikki!

 

Metso on käynnistänyt yt-neuvottelut myös Voimantuotanto-yksikössään ja sieltä on Kataisen sekä Urpilaisen iloksi saamassa 95 suomalaista kenkää!

 

Fantastista!

 

Pääministeri Kataisen ja valtiovarainministeri Urpilaisen onneksi suomalaisen yrityselämän kurimus ei jää Metson ilmoittamaan 175 metsolaisen irtisanomiseen, sillä kaksikko sai eilen haluamaansa tulosta myös muualla.

 

Teknologiayhtiö Exel Composites tuli avuksi ilmoittaessaan, että ne tulevat vapauttamaan henkilöstöään 60 henkilötyövuoden verran Kataisen ja Urpilaisen mieliksi työttömyyskortistoon!

 

Fantastista!

 

Hallituksessa puolueiden yhteistyö on saumatonta ja on havaittu, että kokoomuslainen pääministeri ja SDP:n valtiovarainministeri pystyvät antamaan ilon aiheita myös pienemmille hallituskumppaneilleen.

 

On selvää, että vihreät kokevat saaneensa mielihaluilleen täyden vastineen, kun Vapo ilmoitti eilen vaikeuksistaan.

 

Vihreiden ministerit ovat innoissaan, kun maamme turvepulaa on korvattu kivihiilen, öljyn ja tuontisähkön käyttöä lisäämällä.

 

Hallituksen hiilenmusta politiikka rulettaa!

 

Fantastista!

 

 

Miten fantastisia uutisia saammekaan kuulla ensi viikolla?

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko kouluratsastus eläinrääkkäystä?

Perjantai 3.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Slovenian matkamme vapaapäivänä ehdimme tutustumaan Postojnan tippukiviluolien lisäksi myös Lipizzan hevossiittolan toimintaan.

 

Suurin osa porukastamme jäi koko päiväksi Lipizzaan, mutta hyvin mekin ehdimme siihen kouluratsastusnäytökseen, joka esitetään kaikille koko päivän ajan tähän maailmankuuluun hevossiittolaan tutustuville.

 

Lipizzan hevossiittola on tosiaan maailmankuulu, sillä Lipizzanhevonen on jalostettu siellä.

Lipizzanhevosen kotimaa on Slovenia. Hevonen on lämminverinen ja rakenteeltaan kevyt.

Rotu on jalostettu jo 1500-luvulla.

Lipizzanhevoset ovat väriltään yleensä "vaalenevia kimoja".

Säkäkorkeus lipizzanhevosella vaihtelee 150 - 163 sentin välillä.

 

 

 

Kouluratsastusnäytös esitettiin hevossiittolan maneesissa.

Asetuin maneesikatsomossa keskivaiheille ja vasemmalle näkymä oli tämä…

 

 

 

…ja oikealle puolestaan tämä.

 

 

 

 

”Sirkustirehtöörinä” toimi mieshenkilö, joka juonsi jokaisen osanäytöksen sloveniaksi, englanniksi ja italiaksi.

 

 

 

Näytös alkoi kahden ratsukon maneesin ympäriratsastuksella.

 

 

 

Ratsukot esittivät erilaisia askelluksia.

 

 

 

Uudet ratsukot maneesille ja vauhti kohosi näytöksen edetessä.

 

 

 

Myös vankkurit tulivat rekvisiitaksi mukaan.

 

 

 

Hevosten etenemistä muodostelmassa.

 

 

 

Hevosten alistaminen kuuluu kouluratsastuksen luonteeseen.

 

 

 

Näytöksen huippu oli, kun ratsukko kahden miehen voimin pakotettiin kahdelle jalalle ja sen jälkeen potkaisemaan ilmassa takajaloillaan tyhjää!

Potkaisu tapahtui niin nopeasti, että en ehtinyt sitä kuvaamaan, mutta näyttävä ja ilmeisen vaarallinen temppu se oli.

 

 

**********

 

Näin vasta nyt ensimmäisen kerran kouluratsastusta ”livenä”.

 

En pitänyt näkemästäni.

 

Olen toiminut hyötyeläinten parissa yli 40 vuotta ja sillä kokemuksella totean, että ei ole oikein alistaa jaloa eläintä siten kuin kouluratsastuksessa tapahtuu.

 

Ratsukot olivat vauhkoja ja kaikesta näki, että ne pelkäsivät. Pienikin poikkeama tavallisuudesta aiheutti hevosparoille ryntäilyä.

 

Valitan, jos kouluratsastuksen harrastajat eivät pidä mielipiteestäni! En kuitenkaan näe syytä muuttaa sitä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Sanaristikoiden vakioeläimen vieraana

Keskiviikko 1.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Vierailimme taannoisella Slovenian matkallamme maan ykkösnähtävyydellä eli Postojnan tippukiviluolilla. Kohde ei kuulunut alkuperäiseen matkaohjelmaamme, mutta sovitimme Postojnassa käynnin matkamme ainoaa vapaapäivään.

 

 

 

Postojna sijaitsee maan pääkaupungin Ljubljanan ja kohteemme Portoroz´n puolivälissä mainioiden liikenneyhteyksien varrella.

 

 

Postojnan tippukiviluolat on löydetty vuonna 1818. Luolastolla on pituutta yli 20 kilometriä.

 

 

 

Luolastolla on ollut sotilaspoliittistakin merkitystä, sillä saksalaiset miehittäjät käyttivät osaa luolastoa polttoainevarastonaan, jonka slovenialaiset partisaanit tuhosivat 23.4.1944.

 

Partisaanien onnistuneesta operaatiosta kertovat luolaston suun mustuneet seinät.

 

 

 

 

Luolaston turistikierros alkaa ajelulla pienoisrautatievaunuissa, joissa matkataan kierroksen alussa varmaan kilometrin verran vuoren uumeniin.

 

 

 

Meidän kierroksellemme osallistui väkeä ehkä kolmisensataa ja se merkitsi kahden erillisen vaunuletkan matkaamista isoon ”aloitussaliin”.

 

Junamatkalla saimme pientä esimakua mahtavasta kohteestamme.

 

 

 

Kävelymatkan ”aloitussalissa” meidät jaettiin ryhmiin sen mukaan, että mitä kieltä opas puhui.

Kuuluimme englanninkieliseen ryhmään, joka pääsi pienen kokonsa ansiosta ensimmäisenä kävelyosuudelle. Meluisa italiankielinen nuorisoporukka käsitti selvästi yli sata osanottajaa ja se jäi etenemisjärjestyksessä viimeiseksi.

 

 

 

”Aloitussalissa” oli korkeutta useita kymmeniä metrejä ja joka puolella oli mahtavia tippukiviluomuksia. Tippukivet kasvavat joko alhaalta ylöspäin tai ne kasvavat jääpuikkojen tapaan ylhäältä alaspäin.

Vaaleat tippukivet sisältävät runsaasti kalkkia ja tummat puolestaan runsaasti rautaa.

 

 

Kävelyreitti on aidattu hyvin, joten eteneminen reitillä on turvallista. Kävelyalusta on tasaista ja se on päällystetty materiaalilla, jossa jalkineet eivät luista. Tämä mahdollistaa turvallisesti jyrkätkin nousut ja laskut matkan varrella.

Suokaa anteerksi kuvan heikko laatu.

 

 

 

Kävelyreitin loppupuolella on vierekkäinen kaksi erilaista tippukiveä; tummanpuhuva rautapitoinen ja vaalea kalkkipitoinen.

Oppaamme kertoi, että tätä parivaljakkoa käytetään paljon luolaston markkinointiaineistossa.

 

 

  

Kävelymatkamme lopussa oli hämärä erikoishuone, jonka lasi-ikkunoiden takana näimme sanaristikoissamme ehkä eniten esiintyvän eläimen eli olmin.

Alueella ei saanut valokuvata, sillä harvinainen eläin ei kaipaa eikä hyväksy salamavaloja.

 

******

Wikipedia kertoo olmista näin:

 

Olmi (Proteus anguinus) on sokea salamanteri, joka elää Dinaaristen alppien karstimaiden maanalaisissa vesistöissä ja järvissä. Sen pituus on 25–30 cm. Olmin ruumis on pitkulainen ja raajat ovat heikosti kehittyneet. Sen eturaajoissa on kolme sormea ja takaraajoissa kaksi varvasta. Olmilla on kolme ulkoista kidusparia ja sen kidukset ovat punaiset. Väriltään se on valkeankeltainen, mutta se tummenee auringonvalossa. Olmin ruokavalioon kuuluvat kaikki pienet eläimet, jotka ovat ajautuneet ulkoa virran mukana esim. madot ja pienet äyriäiset. Yleensä olmi synnyttää eläviä poikasia mutta yli +15 asteen lämmössä se voi myös munia.

 

*********

 

 

 

Olmi on kuvattuna monissa slovenialaisissa matkamuistoesineissä ja se on päässyt myös…

 

 

 

 

…Slovenian erääseen postimerkkiin.

**********

Postojna Jaman merkityksestä Slovenian tai oikeastaan silloisen Jugoslavian merkittävänä turistikohteena kertoo se, että Jugoslavian presidentti Josip Broz Tito vieraili tippukiviluolastossa ensimmäisen kerran jo 28.5.1945.

********

Kannustan tutustumaan Postojna Jamaan eli Postojnan tippukiviluoliin, kun olette sielläpäin liikkumassa!

 

Siellä näkee ilmielävän olmin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Puolisot Annika ja Mikko viettivät talven kaukana toisistaan, mutta löysivät takaisin Hämeenkyröön!

Sunnuntai 28.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Vipu Viljakkala ry järjesti petolintuillan Viljakkalan Seurojentalolla torstaina 25.4.2013.

 

 

 

Seurojentalon saliin oli kerääntynyt lähemmäs 40 lintuasioista kiinnostunutta.

 

 

 

Petolintujen elämästä ja niistä tehdyistä havainnoista kertoi asiantuntijana Hannu Järvinen.

Järvinen tuntee erittäin hyvin Hämeenkyrön, Viljakkalan sekä Mouhijärven alueet ja lintuasiat. Saimme siitä monta vakuuttavaa todistusta.

Järvinen mainitsi mm. synnyinkotini lähijärven Kaihtonjärven tunnettuna kurkijärvenä.

 

 

  

Hannu Järvinen on monipuolinen lintumies, mutta hänen erikoisalaansa ovat tuulihaukat.

Järvinen rengasti viime kesänä 704 tuulihaukan poikasta ja kaikkiaan hän on rengastanut 6.415 poikasta!

Tuulihaukan pöntöt on parasta asentaa viiden metrin korkeuteen ladon päätyseinälle siten, että pönttö on räystään suojassa.

Yhteen pönttöön tarvitaan pehmusteeksi 80 litraa moottorisahanpurua.  Järvinen toivoikin vihjeitä, että mistä saisi moottorisahanpurua!

 

 

 

Tässä kuvassa on pohjantikan pesäkolo.

Järvinen kertoi, että pohjantikka ja kanahaukka viihtyvät usein hyvin lähellä toisiaan. Pohjantikka melkein maassa ja kanahaukka korkealla puun latvassa.

 

 

 

Joidenkin lintujen rengastuksessa käytetään ns. lukurenkaita.

 

Lukurenkaat ovat tavanomaista suurempia ja niissä oleva tunniste pystytään lukemaan kaukaakin kiikarilla tai kaukoputkella. Tästä niiden nimi; lukurengas.

 

 

************

 

Tämän jutun otsikossa mainitut Annika ja Mikko olivat mehiläishaukkapariskunta, jotka talvehtivat 2011 – 2012 kaukana etelässä.

 

Annika lensi Hämeenkyröstä Israelin ja Egyptin kautta Kongon Demokraattiseen Tasavaltaan talvehtimaan.

 

Annikan puoliso Mikko lensi suoraan ja talvehti n. tuhannen kilometrin etäisyydellä puolisostaan ”poikamiehenä”.

 

Ihmeellistä oli se, kun Annika palasi menoreittiään pitkin Hämeenkyröön seuraavana keväänä niin Mikko saapui kotosalle omia reittejään pitkin kaksi päivää myöhemmin!

Lintuihin kiinnitetyt satelliittipaikantimet mahdollisivat pariskunnan talvehtimisreitin seuraamisen.

Ihmeellistä!

 

*************

 

Lintuasiantuntija Hannu Järvisen esitys oli niin mielenkiintoinen, että yleisö pysytteli paikoillaan pitkään tilaisuuden ilmoitetun päättymisajankohdan jälkeenkin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Yrjölän Marjatilan lampaat Hämeenkyrön Mahnalasta tulevat kesätöihin Tampereelle!

Keskiviikko 24.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on alkamassa mielenkiintoinen vanhan pelto- ja niittymaiseman ennallistamisprojekti, kun Yrjölän Marjatilan lampaat Hämeenkyrön Mahnalasta saapuvat kesätöihin Tampereen Peltolammille Ruokomäenpuistoon.

 

Etelä-Alvari järjesti asian tiimoilta yleisötilaisuuden eilen Peltolammin koululla eli aivan suunnitellun projektialueen kupeessa.

 

Olin mukana mielenkiintoisessa tilaisuudessa.

 

Yleisötilaisuuden johdattelijana toimi rakennuttajahortonomi Teemu Kylmäkoski Tampereen kaupungilta.

 

 

 

 

Rukkamäenpuisto sijaitsee pääradan varrella radan oikealla puolella Peltolammin kaupunginosassa, kun Tampereelle saavutaan junalla Helsingistä.

Suunniteltu puisto on kooltaan 2 hehtaaria.

 

 

 

Puisto on lännen suuntaan viettävää vanhaa peltomaisemaa, joka on vuosien saatossa metsittynyt. Takana näkyy päärata – oikealle on suunta kohti Tampereen rautatieasemaa.

 

 

 

Rukkamäenpuisto rajoittuu ”yläosaltaan” Rukkamäentiehen (oikeassa yläkulmassa) ja puiston Tampereen puoleisella reunalla sijaitsee Rukkamäen torppa (kuvassa keskellä koivujen takana sijaitseva rakennusryhmä).

 

 

 

Rukkamäenpuiston hoitosuunnitelma on laadittu vuosille 2013 – 2017 ja sen on laatinut maisemasuunnittelija Riikka Söyrinki ProAgria Etelä-Suomen Pirkanmaan yksiköstä.

Tässä yhteydessä on todettava, että melkoinen myllerrys viime vuosina on käynyt maatalouden neuvontajärjestössäkin. Etelä-Suomen ProAgrian alueeseen kuuluu nykyisin Pirkanmaan lisäksi Häme, Uusimaa, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala – melkoinen suoritus Suomen kartan ”pahoinpitelyssä” tämäkin!

 

 

 

”Kesätyöntekijät” eli lampaat Ruokomäenpuiston ennallistamisprojektiin tulevat Hämeenkyrön Mahnasta Yrjölän Marjatilalta. Marjatilan emäntä Tiina Harrinkari kertoili meille kaupunkilaisille lampaiden sielunelämästä ja niistä odotuksista, joita lampaiden omistaja asettaa tamperelaisille.

Erityisenä riskinä tuli esiin koirien lampaille mahdollisesti aiheuttamat ongelmat.

Harrinkari totesi yks´kantaan, että ongelmatapauksissa lampaat lähtevät takaisin Hämeenkyröön.

 

 

 

Ruokomäenpuistoon ”projektityöntekijöiksi” saapuu Mahnalasta kesäkuussa kymmenen uuhta.

Jos kaikki sujuu hyvin, niin elokuun aikana uuhet saavat kaverikseen pässin. Pässillä on tärkeä tehtävä, sillä sen olisi saatava uuhet tiineiksi elokuun lopun ja syyskuun alkupuolen aikana.

Harrinkari näytti kuvia uuhista, joiden takapäässä selässä oli punaista väriä. Se on peräisin pässin vatsapuolelta, jonne lampuri on sen ”maalannut”.  Uuhien selässä oleva väri on merkki siitä, että niiden astuminen on pässiltä onnistunut.

Yrjölän Marjatilan emäntä Tiina Harrinkari kertoi, että hän vaihtaa pässien vatsapuolelle uuden värin kolmen viikon välein ja usein silloin myös uuhien kanssa ahertava pässi joutuu vaihtoon. Näin toimien lammaskatraan omistaja pysyy tietoisena, että mikä pässi on kunkin uuhen karitsoiden isä!

Lampaan kantoaika on muuten 5 kuukautta!

************

Ruokomäenpuiston perustamiskustannusten budjetti on n. 20.000 euroa ja vuosittaisten toimenpiteiden budjetti on n. 3.500 euroa (molemmat summat alv 0 %).

Puiston budjetoidut kustannukset ovat viiden vuoden projektijakson aikana 35.155 euroa (alv 0 %).

Olen realisti ja kun omaan jonkin verran kokemusta erilaisia projekteista, veikkaan viiden vuoden kustannusten asettuvan tasolle 75.000 - 100.000 euroa (edelleen alv 0 %).

 

************

 

Kiitän Etelä-Alvaria ja sen vuorovaikutussuunnittelija Aija Karttusta mielenkiintoisen tapahtuman järjestämisestä.

Toivon, että Ruokomäenpuiston ennallistamisprojekti onnistuu hyvin ja saamme Tampereelle jotain takuulla uutta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan Pirkanmaan piirin vuosikokouksessa Ylöjärvellä oli hieno tunnelma!

Sunnuntai 21.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Pirkanmaan piirin vuosikokous järjestettiin Koulutuskeskus Valossa Ylöjärvellä 19.4.2013.

 

Koulutuskeskuksen 200 hengen auditorio oli viimeistä paikkaa myöten lähes täynnä, joten kokous kiinnosti pirkanmaalaista keskustaväkeä.

 

 

Kokousedustajien ilmoittautumisia ottivat vastaan Pirkanmaan Keskustanaisten toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelä (vasemmalla) ja Elina Sieppi yhdessä Eliisa-tyttärensä kanssa.

 

 

 

Puheenjohtaja Juha Sipilä saapui kokouspaikalle jo varhain ja pääsi kättelemään Pirkanmaan keskustalaisia ”yhtenään”. Tässä on kättelyvuorossa Reijo Hoppula Luopioisista.

 

 

 

Keskustan pirkanmaalaiset kansanedustajat Mikko Alatalo ja Arto Pirttilahti virittivät puheenjohtaja Juha Sipilän kanssa piirikokousyleisön hienoon tunnelmaan!

 

 

 

Myös hämeenkyröläinen Keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaska ja Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Ritva Männistö olivat melkein juhlatuulella ennen kokouksen alkamista.

 

 

 

Koulutuskeskus Valon auditorio täyttyi lähes viimeistä paikkaa myöten piirikokouksen osanottajista.

 

 

 

Keskustan Ylöjärven kunnallisjärjestön puheenjohtaja Riitta Koskinen toivotti salintäyteisen yleisön tervetulleeksi kokoukseen.

 

 

Koulutuskeskus Valo on Ylöjärven eräs ylpeydenaihe ja ihan syystä. Valon koulutuspäällikkö Satu Kaakkomäki suoritti koulutuskeskuksen esittelyn kokousväelle.

 

 

 

 

Keskustan Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Pertti Hakanen heitti avaussanoissaan lisää löylyä kokouksen positiiviseen tunnelmaan.

 

 

 

Piirikokouksen puheenjohtajaksi valittiin Pekka Hietaniemi Viljakkalasta ja toiminnanjohtaja Ritva Männistö kirjasi kokouksen sihteerinä kokouksen tekemät päätökset.

 

 

  

Piirin puheenjohtaja Pertti Hakanen selvitteli kevättalven aikana yhdessä toiminnanjohtajan kanssa tekemänsä kuntakierroksen tunnelmia.

Kokousten kritiikki oli ajettu hienolla tietokoneohjelmalla kysymyskohtaisesti ”pilviksi” ja Keskustan tehtävä oli kiteytynyt kuntakierroksilta saadun palautteen mukaan näin:

 

”Koko Suomen puolue”!

 

Taidatkos sen paremmin sanoa ja tiivistää!

 

 

 

Kokouksen odotetuimman puheenvuoron käytti Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä.

 

 

 

On selvää, että puheenjohtaja Sipilä havainnollisti sanomaansa ja Keskustan viestiä kakkaralla!

 

Kakkarassa on kuvattuna yhteiskunnalle ja ihmiselolle tärkeitä aihealueita:

 

• Julkinen talous

• Vastuunotto

• Talouskasvu

• Huolenpito

 

Sipilä havainnollisti kakkaran avulla, että miten eri osa-alueet muuttuvat, kun jotain näistä muutetaan tai ne muuttuvat.

 

 

 

Ylöjärven keskustalaiset ”tahtonaiset” Riitta Koskinen ja Minna Sarvijärvi luovuttivat puheenjohtaja Juha Sipilälle kunnon muistot ja maistiaiset Ylöjärveltä.

Riitta Koskinen on juuri luovuttanut Sipilälle Ylöjärvestä kertovan kirjan ja Minna Sarvijärvi puolestaan lausuu saatesanoja eväspussille, joka sisälsi mm. ylöjärviläisiä nisujauhoja!

 

 

 

 

Pirkanmaan omat kansaedustajat eli Mikko Alatalo…

 

 

 

 

…ja Arto Pirttilahti kertoivat kokousyleisölle ajankohtaisia kuulumisia parlamentista.

 

 

 

Olen saanut osallistua muutamaan Keskustan Pirkanmaan piirin syys- ja vuosikokoukseen, mutta tunnelmaltaan ja tulevaisuuden uskoltaan paras oli toissapäivänä Ylöjärvellä Koulutuskeskus Valossa järjestetty kokous.

 

Tästä on keskustaväen luottavainen tunnelma jatkaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Keskustalla on kielteinen kanta Rantaväylän tunneliin

Perjantai 19.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö piti vuosikokouksensa toissapäivänä eli 17.4.2013.

 

Kokouksessa oli hyvä henki, sillä:

 

"Keskusta on nosteessa"…

 

…kuten kunnallisjärjestön puheenjohtajana totesin avatessani vuosikokouksen.

 

Kokoustimme lähes kolme tuntia hyvällä ja eteenpäin katsovalla asenteella.

 

Kokous velvoitti minut laatimaan luonnoksen lehdistötiedotteeksi kokouksessa päätetyistä asioista.

 

Tein eilen aamutuimaan työtä käskettyä ja laadin johtokunnan kommentoitavaksi kaksikin luonnosta lehdistötiedotteeksi.

 

Oli mieluisaa todeta, että kummankaan version tekstiosuuteen ei vilkkaan sähköpostailun aikana puututtu – keskusteltiin ainoastaan siitä, että kumpi versio saatetaan julkisuuteen.

 

Jokseenkin yksimielisesti päädyttiin versioon, jossa halusimme selventää Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön suhtautumista Rantaväylän tunneliin.

 

Julkisuuteen saattamamme lehdistötiedote kuuluu näin:

 

************

 

TAMPEREEN KESKUSTALLA ON KIELTEINEN KANTA RANTAVÄYLÄN TUNNELIIN

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö vahvisti vuosikokouksessaan 17.4.2013 kielteisen kantansa Rantaväylän tunneliin.

 

Vuosikokous kävi asiasta perusteellisen keskustelun ja päätyi selkeästi toteamaan, että Rantaväylän tunnelin rakentaminen ei ole Tampereen veronmaksajien edun mukaista.

 

Kunnallisjärjestön vuosikokous totesi, että syksyn kunnallisvaaleissa Keskustan ehdokkailla oli vapaat kädet päättää suhtautumisestaan Tampereen suurhankkeisiin. Keskustan kantaa ei kuitenkaan saatu yleiseen tietoisuuteen ja kaikki puolueen ehdokkaat leimautuivat mm. Rantaväylän tunnelin kannattajiksi.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö on huolissaan Tampereen kaupungin yhä heikkenevästä taloudellisesta tilanteesta ja siitä, että mitään suunnanmuutosta ei ole näkyvissäkään.

 

Säästöt ovat yksi osa kaupungin talouden kuntoon saattamisessa, mutta säästöjen tie johtaa palvelujen kuihtumiseen. Palvelujen kuihtuminen kohdistuu vakavimmin lapsiin, nuoriin, työttömiin ja ikäihmisiin.

 

Keskusta vaatii, että kaupungin rakenteellisiin ongelmiin on pikaisesti puututtava, sillä vain ne tuovat pysyvyyttä talouden kohentamisessa.  On muistettava, että nyt tehtävät kaupungin organisaatiorakennetta keventävät päätökset tuovat tulosta vasta 2 – 4 vuoden kuluttua, joten päätöksillä on kiire.

 

**************

 

Tuntuu, että media suorastaan odotti tiedotettamme, sillä esim. Aamulehti julkaisi sen asiasisällön nettisivuillaan yhdentoista (11) minuutin kuluttua siitä, kun olin painanut enteriä!

 

Tämän palstan lukijoita varmaan kiinnostaa myös sen lehdistötiedotteen luonnoksen sisältö, jota emme lähettäneet medialle.

 

Se kuuluu näin:

 

*************

 

 

TAMPEREEN KESKUSTA VAATII PÄÄTTÄJIÄ PUUTTUMAAN KAUPUNGIN RAKENTEISIIN

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ilmaisi vuosikokouksessaan 17.4.2013 suuren huolensa Tampereen taloudellisesta tilanteesta.

 

Vuosikokous kävi asiasta perusteellisen keskustelun ja päätyi siihen, että nyt kerrotut talousnäkymät ovat vain jäävuoren huippu niistä ongelmista, jotka odottavat kaupunkilaisia jo tänä vuonna ja iskevät nykyistä pahempina tulevina vuosina.

 

Keskusta haluaa, että ongelmat tuodaan kuntalaisten tietoon heti eikä pikkuhiljaa vuoden edetessä.

 

Keskusta epäilee, että Tampereen talouslaskelmissa ei ole vielä huomioitu Tehyn palkkakiistassa Tampereen kaupungin kärsimän häviön vaikutuksia eikä esim. Kataisen hallituksen päättämän yhteisöveron alentamisen kustannusvaikutuksia kuntataloudelle.

 

Keskustan kunnallisjärjestö on huolissaan, että lähes päivittäin kerrotaan uusista säästöistä joiden maksumiehiksi joutuvat lapset, nuoret, lapsiperheet, työttömät, sairaat ja ikääntynyt väestö.

 

Säästöt ovat Keskustan mielestä yksi osa kaupungin talouden kuntoon saattamisessa, mutta ne johtavat palvelujen kuihtumiseen.

 

Keskusta vaatii, että kaupungin rakenteellisiin ongelmiin on pikaisesti puututtava, sillä vain ne tuovat pysyvyyttä talouden kohentamisessa.

 

Tampereen kaupunkiorganisaation kehittämisessä ja kustannustehokkuuden kohottamisessa pitäisi ottaa oppia kaupungin teknisen puolen tehostamisprosessista, jossa on kaupungin ainoana osana pystytty tehostamaan toimintoja. Teknisen puolen kehittämisprosessi on pelastanut kaupungin oman tuotannon laajemmaltikin, sillä se on osoittanut, että myös kunnallista toimintaa pystytään tehostamaan.

 

On muistettava, että nyt tehtävät kaupungin organisaatiorakennetta keventävät päätökset tuovat tulosta vasta 2 – 4 vuoden kuluttua, joten päätöksillä on kiire.

 

 

***************

 

Tänään tuntuu siltä, että onnistuimme luomaan Tampereen Keskustan politiikasta todellisuutta vastaavan kuvan.

 

Jäsenten rooli on Keskusta-perheessä ratkaiseva ja esim. kunnallisjärjestön puheenjohtajan rooli on olla avustamassa avoimen keskustelun syntymistä.

 

Näin asiat näen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Yritysten luottamushenkilöilleen antamat lahjukset on perattava perusteellisesti

Torstai 18.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Kokoomuksen kansanedustaja Pauli Kiuru toi eilen näyttävästi esille Alkon luottamushenkilöilleen harjoittaman lahjustelun.

 

Osoittaa täydellistä tilannetajun puutetta yritysjohdolta, kun Alkon luottamushenkilöille on kolmena eri toimituksena vuodessa toimitettu lahjuksena yhteensä 36 pulloa yhtiön alkoholijuomia! Vastuuttomia ovat olleet myös lahjusten vastaanottajat.

 

Lennän eri ”poliittisessa parvessa” kuin Kiuru, mutta arvostan kansanedustaja Kiurun toimintaa tämän mädännäisyyden paljastajana.

 

Kateellisten puheet Pauli Kiurun aloittamasta vaalikampanjasta voidaan laskea hänen poliittisten kilpailijoidensa harjoittamaksi panetteluksi.

 

Otaksun, että luottamushenkilösaralla on laajemmaltikin samanlaista perattavaa kuin nyt on kansanedustaja Pauli Kiurun ansiosta todettu olevan Alkossa.

 

Millaisia etuja myönnetään valtiollisten ja kunnallisten yhtiöiden luottamushenkilöille?

 

Kysyn vaan, että saavatko esimerkiksi Tampere-talon hallinnossa olevat luottamushenkilöt joitain sellaisia etuja, joita ei tavalliselle tamperelaiselle myönnetä? Annetaanko heille ilmaisia lippuja Tampere-talon konsertteihin?

 

Otin Tampere-talon esimerkiksi, sillä olen havainnut, että sen hallintoon luottamushenkilöksi on Tampereella monella taholla tavaton halu.

 

Oma lukunsa ovat markkinoilla toimivien yritysten luottamushenkilöilleen antamat extra-edut.

 

S-ryhmän luottamushenkilöt jäivät taannoin ”rysän päältä” kiinni, kun julkisuuteen tuli tieto, että kaupparyhmän luottamushenkilöille myönnettiin elintarvikeostoistaan erityisalennuksia.

 

S-ryhmässä paljastunut lahjustelu ja sen paljastuminen merkitsivät, että monet näkyvillä paikoilla yhteiskunnassa ja politiikassa toimineet henkilöt eivät ole enää asettuneet ehdokkaiksi kyseisen kaupparyhmän luottamushenkilövaaleissa. Tervettä kehitystä!

 

Alkon käsittämätön alkoholijuomien ilmaisjakelu luottamushenkilöilleen on eräs paise, joka nyt on saatu puhkaistua!

 

-Esko Erkkilä-

Terveisiä Sloveniasta ja Kroatiasta!

Tiistai 16.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Sain olla vaimoni ja hieman yli 30 muun henkilön kanssa mukana MTK-Pirkanmaan, MTK-Satakunnan ja MTK-Varsinais-Suomen järjestämällä perinteisellä maatalousmatkalla, joka tänä keväänä suuntautui Sloveniaan ja Kroatiaan.

 

Vietimme matkastamme pääosan Sloveniassa, sillä retkemme Kroatiaan kesti vain yhden päivän.

 

On todettava, että matkajärjestelyt eivät vastanneet sitä, mihin olemme näillä matkoilla tottuneet, mutta toki matkalla näki paljon uutta. Matkan tekniseksi toteuttajaksi oli valittu Trio Travels.

 

Lensimme sinivalkoisin siivin Ljubljanaan, mutta siirryimme heti laskeuduttuamme…

 

 

 

 

…Slovenian lyhyellä rannikolla Adrianmeren rannalla sijaitsevaan Portoroz´n rantalomakaupunkiin, joka olikin tukikohtamme koko matkan ajan.

Portoroz merkitsee suomennettuna Ruusujen satamaa.

Italian raja kulkee lähellä Portoroz´a ja sen vuoksi siellä lähes kaikki viralliset opasteet ovat slovenian lisäksi myös italiaksi.

 

 

 

Portoroz´ssa on yksi rantakatu, jonka varrelle kaikki toiminta on keskittynyt.

 

 

 

Kaupunkia ympäröi kauniit ja jyrkät rinteet, joilla sijaitsevat talot ovat huolehtineet hyvin ympäristöstään.

Matkamme aikana Portoroz´ssa oli melko viileää, mutta parina päivänä lämpö kohosi yli 15 asteen.

Lämpö herätti liikenteeseen myös sisiliskot. Tässä parikin kuvaa erään ruokapaikkamme ravintolan kivijalassa vilistäneistä veijareista:

 

 

***********

 

 

Slovenia itsenäistyi Jugoslaviasta 25.6.1991. Se liittyi Natoon 29.3.2004, Euroopan Unioniin 1.5.2004 ja euroon se liittyi 1.1.2007 – hengästyttävä vauhti!

 

Slovenia on kehittynyt maa – sen näkee mm. yleisestä siisteydestä ja kansalaisten palveluhalukkuudesta, joten se on paikkansa ansainnut eurooppalaisessa perheessä.

 

Taloudelliset ongelmat vaanivat kuitenkin nurkan takana, mutta niitä ei ainakaan tavallinen matkaaja havainnut.

 

Suuri yllätys ei olisi, vaikka Slovenia lähiaikoina liittyisi Kreikan ja Kyproksen tavoin muiden euromaiden tukeen taloudellisissa ongelmissaan.

 

 

Liikenneinfra on kunnossa – harmi slovakialaisten kannalta, että maa on useiden naapurimaiden silmissä läpikulkumaa.

Hyvin lähellä majapaikkakuntaamme sijaitsi Italian puolella Trieste ja sen satamaan oli Ljubljanan suunnasta jatkuva vilkas rekkaliikenne, joka ei ilmeisesti lainkaan hyödyttänyt moottoritiemaksuja lukuun ottamatta Sloveniaa.

 

**********

 

 

Ljubljanan lentokenttä sijaitsee kauniiden vuorien vierellä ja bussimatkustajat meidänkin bussissa tallensivat ahkerasti näitä näkymiä matkamme päätteeksi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Näsinneula ja ruhtinaanpoppeli

Perjantai 12.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Särkänniemessä sijaitseva Näsinneula tiedetään Suomen korkeimmaksi näköalatorniksi.

 

 

Näsinneula on rakennettu vuosina 1970 -1971 siten, että sen avajaiset järjestettiin Vappuna 1971.

 

Harva tietää, että Suomen kookkain ruhtinaanpoppeli sijaitsee Särkänniemen vieressä sijaitsevan Näsinpuiston länsilaidalla.

 

En aivan saanut Näsinneulaa ja Suomen kookkainta ruhtinaanpoppelia samaan kuvaan, kun maaliskuussa olin tutustumassa Näsinpuistoon.

 

 

Ruhtinaanpoppelin tieteellinen nimi on;

Populus ’Rasumowskiana’

 

Suomen kookkaimman ruhtinaanpoppelin ympärysmitta puolen metrin korkeudelta on yli 6 metriä ja korkeutta sillä on n. 28 metriä. Näkee, että puu on aikoinaan vaurioitunut, mutta se ei ole vaurion seurauksena kuollut, vaan on jaksanut kehittää viisi tasapuolisesti kehittynyttä latvusta.

*************

 

Poppeli sinänsä on puu, jota kokemukseni mukaan kenenkään ei pidä istuttaa pihalleen.

 

Isäni aikoinaan teki sen virheen ja minä jatkoin virheen ”monistamista”, kun istutin yhden poppelintaimen mökilleni.

 

Poppeli on sitkeähenkinen ja laajentumishaluinen puu, sillä se pystyy muodostamaan uusia vesoja jopa rakennuksen toiselle puolelle. Juuret pääsevät tavallisen vajarakennuksen perustaksi valetun betonilaatan ali ja muodostavat terhakoita taimia vajarakennuksen vastakkaisella puolella. Kokemusta on!

 

Poppelin poistaminen vaatii kovan työn. Avainasemassa on päätaimen kauliminen eli kuoren poistaminen heti maanpinnan yläpuolelta. Vaikka kauliminen onnistuisikin, niin aikaa tuloksiin pääseminen vaatii vähintään kolme vuotta.

 

Nautitaan Näsinpuistossa olevasta Suomen suurimmasta ruhtinaanpoppelista, mutta en suosittele kenenkään istuttavan poppelia omalle tontilleen!

 

-Esko Erkkilä-

Mansen Mörinöissä vain osa mörisijöistä mörisi Mansessa

Tiistai 9.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Mansen Mörinät on vakiinnuttanut asemansa kevätkauden suurimpana maanrakennus- ja raskaskonealan suurtapahtumana.

 

Tänä vuonna Mansen Mörinät järjestettiin huhtikuun 5. ja 6. päivä ”Mansessa”.

 

Mansen Mörinät ovat mainio markkinointinimi suurtapahtumalle, josta vain pieni osa toteutetaan Tampereella.

 

Tutkailin Mansen Mörinöiden mainoksia ja totesin, että Mörinöiden osanottajayrityksistä 17 sijaitsee Pirkkalassa, 7 Tampereella, 1 Nokialla ja 1 Lempäälässä.

 

Mansen Mörinöiden osanottajayritysten sijaintipaikat kertovat mielestäni sen, että Tampere on epäonnistunut maanrakennus- ja raskaskonealan yritysten hankinnassa alueelleen.

 

Eivätkö maanrakennusalan yritysten omistajat ole riittävän fiinejä, että Tampereen kaupungin virkahenkilöt suostuisivat keskustelemaan heidän kanssaan? Potkaistaanko raskaskonealan yrittäjät heti kättelyssä ulos Virastotalosta ja Frenckell´n hienosta virkamiesten lepokodista?

 

Osallistuin alasta kiinnostuneena Mansen Mörinöille lauantaina 6.4.2013.

 

Tässä muutamia kuvia näkemästäni – kuvat ovat ilman selostuksia:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tampereen seutu on raskaskone- ja maanrakennuskoneyrityksille otollisen alue, sillä Tampereelle ”kaikkialta on lyhyt matka”.

 

Ala työllistää yllättävän paljon ja tuo kuntien kaipaamia verotuloja. Tampere on aikoinaan uinunut onnensa ohi.

 

Uskon, että maanrakennusalan yritykset ovat juuri niitä, joiden kuntaan houkuttelemisessa elinkeinoasiamiehen rooli olisi keskeinen. Tampere ei ole nähnyt tarpeelliseksi palkata elinkeinoasiamiestä, vaan hänelle kuuluva posti on pilkottu muutamalla kovapalkkaiselle johtajalle, jotka eivät sentään alennu hankkimaan yrityksiä kaupungin vaivoiksi!

 

Annan tunnustusta erityisesti Pirkkalan päättäjille, jotka ovat kaukokatseisesti osanneet toimia niin, että Pirkkala on haluttu paikka pk-yrityksille ja hieman suuremmillekin yrityksille!

 

-Esko Erkkilä-