Kuolemanlaatta kaulaan ja rynnäkköön Kalevankankaalta halki Tampereen Näsilinnaan

Keskiviikko 6.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Vapaussodassa Tampereen valtauspäivä oli tasan 93 vuotta sitten eli 6.4.1918.

Valkoisiin eli Tampereen vapauttajiin kuulunut jääkäriluutnantti Erik Gunnar Melin teki kolmea päivää aikaisemmin onnistuneen rynnäkön 170 hengen vahvuisella komppanialla Tampereen läpi, Kalevankankaalta Näsinkalliolle Näsilinnaan.

Tietokirjailija ja historioitsija Timo Malmi sekä kustannusyhtiö Traff Finland Oy:n toimitusjohtaja Mikko Närhi toteuttivat mielenkiintoisen ja n. 200 henkeä yön pimeyteen koonneen historiallisen tapahtuman 3.4.2011 klo 03.00 Tampereella.

Osallistuin puhuttelevaan tapahtumaan.

 

 

Tilaisuuden kokoontuminen tapahtui Kalevankankaan länsilaidalla sijaitsevan entisen Yleisen sairaalan eli nykyisen sairaanhoito-oppilaitoksen paikoitusalueella.

 

 

 

 

Meille jaettiin pahvilappunen ja pätkä manillanarua. Menettely oli sama kuin tasan 93 vuotta aikaisemmin Melinin miehillä. Kyse oli kuolemanlaatasta eli pahvisesta tuntolevystä. Kuolemanlaatta oli tarpeellinen, jotta kaatunut Vapaussodan sankarivainaja pystyttiin toimittamaan kotiseurakunnan multiin.

 

 

Kirjailija Timo Malmi esiintyi ”rynnäkön” aikana omana itsenään...

 

 

...ja Mikko Närhi esitti Erik Gunnar Meliniä.

Kuvassa Närhi eli Melin kuvaa megafonin avulla taistelutilannetta 93 vuotta sitten.

 

Palavat talot loimusivat eri puolilla kaupunkia ja punaisten johtaja Eino Rahja joukkoineen tulitti tykeillään kaupunkia etelän suunnasta.

Melin joukkoineen lähti Kalevankankaalta etenemään Näsilinnaa kohti klo 03.00 ja niin teimme mekin tasan 93 vuotta myöhemmin.

Sorinsillan ylittäminen oli vaikeaa, sillä Rahjan joukkojen tykkituli vaikeutti etenemistä.

 

 

Kiersimme Sorinsillan pielessä silloin ja myös nyt sijaitsevan Ortodoksikirkon...

...sekä aloimme etenemään Suvantokatua pitkin kohti Tammerkoskea. Ortodoksikirkon lähistöllä olevat puutalot paloivat ja niiden hehku nosti Melinin joukoilla hien pintaan.

Punaiset olivat linnoittaneet Hämeensillan ja eteneminen Tammerkosken yli ei ollut sitä kautta mahdollista.

Melinin joukot ryntäsivät nykyisen Koskikeskuksen kohdalla olleen Pellavatehtaan läpi Tammerkosken yli silloista Neulapatoa pitkin. Neulapato sijaitsi lähellä nykyistä Patosiltaa ja sitä pitkin me ylitimme Tammerkosken.

Tammerkosken ylityksen jälkeen nousimme Laukontorilta Hallituskadulle ja etenimme sitä pitkin Näsilinnan kadulle saakka. Näsilinnankatua pitkin otimme suunnaksi Näsilinnan.

Hämeenkatu piti ylittää pienissä ryhmissä, sillä punaiset tulittivat Hämeenkatua sen molemmista päistä. Pienin tappion Melinin joukot pääsivät Näsilinnan juurelle – me emme kokeneet tappioita lainkaan – päinvastoin muutama kapakasta palaava nuori liittyi yölliseen joukkoomme.

Oli siinä humalaisilla nuorilla ihmettelemistä, kun parisataa tummiin pukeutunutta aikuista oli selvin päin yhdessä ryhmässä matkaamassa kävellen Tampereen ydinkeskustassa aamu neljän aikoihin!

Näsilinnan juurella pysähdyimme ja pienen selostustauon jälkeen aloitimme reittimme raskaimman osuuden – kipuamisen kohti Näsilinnaa. Kipuaminen lumessa oli raskasta meille, mutta vielä raskaampaa se oli ollut 93 vuotta aikaisemmin Melinin miehille.

Melinin miehet yllättivät Näsilinnassa majailleita punaisia suuren joukon. Kerrotaan, että yllätettyjä punaisia oli n. 200 henkeä. Käsikranaatein ja muilla aseilla Melinin miehet puhdistivat Näsilinnan. Vapaussota oli myös sisällissotaa ja on surullista, että Melinin miehet teloittivat 27 punaista, jotka eivät päässeet pakenemaan Näsilinnasta.

Melinin miesten rynnäkkö Kalevankankaalta Näsilinnaan enteili Tampereen vapauttamista, vaikka lopullinen vapauttaminen tapahtuikin vasta kolmen päivän kuluttua.

Tampereen lopullinen vapauttaminen ei ollut kypsä vielä 3.4.1918, sillä punaisten sotatoimet Näsilinnaa kohtaan kasvoivat ja Melinin miehet joutuivat luopumaan siitä. Näsijärven jään kautta he joutuivat palaamaan lähtöpaikkaansa, mutta heidän rynnäkkönsä oli osoittanut, että Tampereen vapauttaminen oli enää ajan kysymys.

Kiitän Timo Malmia ja Mikko Närhiä hienon tosihistoriaan tukeutuvan kulttuuritapahtuman järjestämisestä.

 

 

Teon merkittävyyttä ei vähennä se, että spektaakkelissa oli kyse Timo Malmin kirjoittaman ja Mikko Närhen kustantaman kirjan ”Rynnäkkö läpi Tampereen” –kirjan julkistamisesta ja markkinoinnista.

Näsilinnasta aamuviiden aikaan hankitun kirjan nimilehdellä on leimasimella tallennettu teksti:

 

 

”Tämä kirja on julkaistu ja OSTETTU Näsilinnassa TAMPEREEN RYNNÄKKÖ -yönä 3.4.2011”.

-Esko Erkkilä-

Tapasin Arto Pirttilahden lähikauppani parkkipaikalla

Tiistai 5.4.2011 klo 13.20 - -Esko Erkkilä-

Suoritin vaimoni määräyksestä ja hänen ohjeidensa mukaisen kauppakäynnin Koivistonkylän Prismassa siten, että palasin kauppamatkaltani juuri äsken.

Huomasin, että aina iloinen velikulta ja Pirkanmaan vahva vaikuttaja Arto Pirttilahti oli tekemässä itseään tutuksi Koivistonkylän Prisman asiakkaille.

 

 

Arto Pirttilahden vaaliauto koristeltuna Arton ehdokasnumerolla 205 oli pysäköitynä täsmällisesti ruutuun

 

Arto Pirttilahti...

 

 

 

...sekä hänen vaalipäällikkönsä Elina Sieppi tapasivat Prisman asiakkaita.

 

Seurasin sivusta kotvan aikaa ja huomasin, että monet jäivät keskustelemaan Arton tai Elinan kanssa.

On mielestäni hyvä asia, että äänestäjillä on vaivaton mahdollisuus tutustua vaikkapa kauppamatkoillaan kansanedustajaehdokkaisiin ja tehdä vertailuja eri puolueiden ja ehdokkaiden välillä.

Tunnen kaikki Keskustan 18 Pirkanmaan eduskuntavaaliehdokasta ja tiedän, että he kaikki pystyvät hoitamaan kansanedustajan vaativan sekä vastuullisen toimen.

 

-Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen kulttuuripalkinto Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaiselle

Sunnuntai 3.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli MSL-Tampere on vuodesta 2006 alkaen jakanut palkinnon henkilölle, joka on kunnostautunut paikallisen kulttuuritoiminnan ja sivistyksellisen oikeudenmukaisuuden edistäjänä.

Palkinto on suomalainen vesuri. Vesuri kuvaa osaltaan sitä työtä, jota kulttuurin ja sivistystyön edelläkävijä joutuu tekemään, kun hän etenee yhteiskuntaa ympäröivässä ”viidakossa”.

Sentterissä keskiviikkona 30.3.2011 järjestetyssä juhlatilaisuudessa palkinnon sai tamperelainen toimistosihteeri ja kaupunginvaltuutettu Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen.

 

 

Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen pitkäaikainen vapaaehtoistyö Tampereen kaupungin luottamuselimissä sekä useissa yhdistyksissä olivat perusteluja hänen palkitsemiselleen.

 

MSL-Tampere viittasi palkitsemisperusteluissaan myös siihen laajaan järjestötyöhön, jossa Rantaviita-Tiainen on ollut edistämässä kulttuuritoimintaa. Tämä työ on ollut edesauttamassa sivistyksellisen ja koulutuksellisen oikeudenmukaisuuden toteuttamista.

Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen monivuotinen menestyksekäs toiminta on merkinnyt naisten tasa-arvon edistymistä.

Aikaisemmin vesuripalkinnon ovat saaneet kansanedustaja Mikko Alatalo, ex-kansanedustaja Sulo Aittoniemi, edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela, valokuvaaja Jukka Rautio ja viime vuonna toimitusjohtaja Arto Huhtinen.

 

 

Palkittu Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen palkintoineen kukitettuna keskellä. 

MSL- Tampereen pitkäaikainen puheenjohtaja ja nyt hallituksessa tiedotusvastaavana toimiva Jouni Koskela (vasemmalla) sekä MSL-Tampereen nykyinen puheenjohtaja Esko Erkkilä (oikealla).

 

-Esko Erkkilä-

Suomenmaa-lehden nettiversio 1.4.2011 klo 16.00

Lauantai 2.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Suomenmaan nettilehdessä 1.4.2011 klo 16.00 kerrotaan Cafe Siilinkarin sisäpihalla 31.3.2011 ja Tammelantorilla 1.4.2011 klo 09.30 järjestetyistä yleisötilaisuuksista, joissa pääministeri Mari Kiviniemi tapasi yleisöä.

Cafe Siilinkarissa pääministeri Mari Kiviniemen sekä sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehulan haastattelijana toimi Suomenmaa-lehden toimittaja Pirkko Määttälä.

Määttälä huomasi, että valokuvasin Siilinkarin tilaisuudessa ja hän pyysi lähettämään jonkun kuvan tilaisuudesta laatimansa jutun kuvitukseksi.

Toinen lähettämistäni kuvista "ylitti julkaisukynnyksen".

Suomenmaan juttu kokonaisuudessaan tässä.

 

-------

Tampere kuuli keskustan omaishoito- ja muuta asiaa

01.04. 16:00

 

 

 

Mari Kiviniemi keskusteli Tampereella muun muassa Pirkko Mäkelän ja Satu Niskasen kanssa.

Kuva: Esko Erkkilä

 

Yhdenvertaisuus, jaksaminen ja lomaoikeus.

 

Siinä muutamia asioita, jotka keskustalle ovat olennaisia omaishoidossa. Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Mari Kiviniemi ja sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula puhuivat torstaina Tampereella aiheesta kahvila Siilinkarissa.

 

Paikalle tulleet noin sata pirkanmaalaista ja tamperelaista kuuntelivat hartaana keskustan sanomaa. Kommentit ja kysymykset esitettiin molemmille vieraille mieluummin kahdenkeskisissä keskusteluissa kuin ison yleisön edessä.

 

Tosin yhtään sosiaali- ja terveyspoliittista vaalitilaisuutta tuskin järjestetään ilman taitetusta indeksistä puhumista, eikä Tamperekaan tehnyt siitä poikkeusta. Ministeri Rehula selvitti, mistä asiassa on kyse. Lisäksi hän kertoi seikkaperäisesti, miksi sosiaaliturvajärjestelmä on niin monimutkainen.

 

– Sitä on rakennettu koko sodanjälkeinen aika ja aina on pistetty pala toisen viereen kuin tilkkutäkissä. Lisäksi aika ja elämäntyyli on muuttunut niin, että esimerkiksi erilaisia perhemääritelmiä on toistakymmentä. Näiden kaikkien asioiden yhteensovittaminen ei ole ihan yksinkertainen juttu, Rehula totesi.

 

Mari Kiviniemi puhui varsinaisen asian lisäksi omista Tampere-muistoistaan.

 

– Äitini on kotoisin tuosta vierestä Kangasalta ja muistan, miten hienoa oli lapsena tulla Tampereelle katsomaan kaupungin jouluvaloja, Kiviniemi kertoi.

Hän kertoi lisäksi omista iäkkäistä sukulaisistaan ja muistutti, miten tärkeää omaishoitamisen yhteydessä on huolehtia hoitajan jaksamisesta.

 

– Juuri siksi keskusta haluaa sellaisia ratkaisuja, että omaishoitajalle taataan riittävä lepo hänen tekemänsä arvokkaan työn ohessa, Kiviniemi totesi.

 

Kiviniemi oli perjantaiaamuna myös Tampereen Tammelantorilla.

 

Siellä hän totesi, että pääministerinä toimiminen on etu asioihin paneutumisessa.

 

Leikatun indeksin korjaamishaaveisiin pääministeri toisti torstaina Café Siilinkarissa toteamansa, että rahat eivät riitä indeksin muuttamiseen.

 

Leikatun indeksi osapuolina ovat työmarkkinaosapuolet, joten asia ei ole yksinomaan hallituksen päätettävissä.

 

– Leikatun indeksin vuoksi eläkkeet jäävät jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä ja tämä ongelma pitää poistaa erillistoimenpitein, Kiviniemi linjasi.

 

Tammelantorin tilaisuuteen toivat oman värinsä eläinsuojelijoiksi itseään kutsuvat henkilöt.

 

He nousivat Tammelantorin myyntipöydälle ja levittivät pitkän punavärisen banderollin. Yksi käytti laukkuunsa kätkettyä megafonia ja myös muuta äänentoistolaitetta.

 

Pääministerin turvamiehet joutuivat esittämään poliisikorttinsa ja senkin jälkeen mielenosoittajat oli lähes väkivalloin työnnettävä pois myyntipöydältä.

 

Turvamiehet pyysivät lisää poliisivoimia paikalle ja pahimmat hulinoitsijat korjattiinkin sen jälkeen "parempaan talteen".

 

SUOMENMAA

 

-------

 

-Esko Erkkilä-

Kaikki Suomessa valmistettu olut täyttää lähiruuan kriteerit

Torstai 31.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Vilja-alan yhteistyöryhmä, Kauppamallastamojen Yhdistys sekä MTK järjestivät ”Mallasohran tuotannon mahdollisuudet” –seminaarin 29.3.2011 Tampereella.

Seminaariteeman alaviite oli: ”Kotimainen, laadukas raaka-aine pellolta pulloon”.

Seminaaripaikkana toimi Elokuvateatteri Plevna Finlaysonin alueella ja tilaisuuden ruokailut tapahtuivat vieressä sijaitsevassa Panimoravintola Plevnassa.

Osallistuin koko päivän kestäneeseen mielenkiintoiseen seminaariin.

Jo järjestäjätahoista ja seminaariteeman alaviitteestä voi päätellä, että päivän aikana käsiteltiin koko mallasketjun asioita ”Pellolta pulloon”.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry:n Elina Ussa totesi alustuksessaan, että ala seuraa tarkasti seuraavan hallituksen linjauksia mm. sokeriveron ja alkoholiveron osalta.

Liiton jäsenyritykset ovat Oy Hartwall Ab, Nokian Panimo Oy, Olvi Oyj ja Oy Sinebrychoff Ab. Yhtiöiden osuus Suomen tilastoidusta olutmyynnistä on 90 %. Pienpanimoiden osuus on 1,5 % ja loppuosuus on tuontioluita.

Mallasketju työllistää Suomessa suoranaisesti 2.300 henkilöä ja välillisesti 38.000 työntekijää.

Suomen alkoholinkäytöstä (100 %:n alkoholipitoisuudella laskettuna) keskiolut merkitsee 37 %, vahva olut 4 % ja viina 28 %. Loppuosuus on siidereitä ja erilaisia viinejä.

Hartwall kuuluu Heineken-korserniin ja Sinebrychoff puolestaan Carlsberg-konserniin. Tämä hämärtää vahvasti mainittujen panimoiden ja siten jopa koko panimoalan kotimaisuus-imagoa.

Panimoilla raaka-aineen osuus tuotteen hinnasta on 80 %. Se merkitsee, että panimot kiinnittävät suurta huomiota mm. maltaan hintaan.

Suomessa mallas- ja olutketjun haaste on, että kokonaisvolyymi ei kasva. Kulutuspohjaa pyritään kasvattamaan viinan kustannuksella.

Mallasketjun ongelma kaikissa vaiheissa on alhainen kannattavaisuus. Olutkulttuuri on hintamielikuvan tiukassa puristuksessa.

Kaupan omat olutmerkit ovat tulleet mukaan myös päivittäistavarakauppaan. Se merkitsee, että kaikki arvoketjun osat tinkivät kaiken pohjahintaan. Kaupan merkkien myötä kotimaisuuden arvo vähenee, sillä kaupan merkit siirtyvät yleensä tietyn ”kuherruskuukauden” jälkeen ulkomailla valmistettaviksi.

Raision Juhani Elonheimo käsitteli mallasohran maailmankaupan globaaleja kuvioita.

Elonheimo mainitsi, että mallasohranviljelijän kannattaa seurata ainakin seuraavia seikkoja:

• Sää (Venäjä, Argentiina, Australia, Kanada, USA)
• Kiinan tilanne
• Varastotilanteet
• Politiikka (Pohjois-Afrikka)
• Valuuttasuhde (euro/dollari)
• Spekulantit
• Raakaöljyn hintakehitys

Mallas ja mallasohra ovat Suomelle merkittäviä vientituotteita.

Kotimaan mallastarve on 60.000 tonnia vuodessa ja esim. Raision sekä Viking Malt´n yhteistuotanto on 160.000 tonnia. Näiden kahden mallastamon yhteinen vientitarve on siis 100.000 tonnia mallasta vuodessa.

Vientitarpeeseen on lisättävä se volyymi, jonka viljakauppiaat toimittavat mallasohraa vientimarkkinoille.

Hyvällä syyllä voidaankin todeta, että mallasohrantuottaja on vientituotteiden tuottaja!

Laihian Mallas Oy:n toimitusjohtaja Lasse Koski totesi selkeästi, että kauppa tarjoaa aina halvinta vaihtoehtoa, jos kuluttaja ei osaa vaatia kotimaista elintarviketta.

Mainio mallas- ja mallasohraseminaari päättyi Panimoravintola Plevnassa olutmaistiaisiin – joka härjillä ajaa se härjistä puhuu!

 

 

Tässä entiset työkaverini, mallasalan rautaiset amattilaiset, Raisio Malt`n Erja Kotaviita (oikealla) ja Tuula Lönnqvist (vasemmalla) ovat pöydän päässä maistelemassa Plevnan mainioita oluita. Molemmilla näyttää olevan "maistelulaseissaan" vehnäolutta.

 

Hyviltä Plevnan oluet maistuivat myös blogistin mielestä!

 

Kiitän tilaisuuden järjestäjiä ja kaikkia seminaarin osanottajia hyvän sekä kattavan tilaisuuden aikaansaamisesta. Tamperelaisena oli mukava tavata kaikki mallasohra-, mallas- ja panimoalan asiantuntijat Tampereella teemaan sopivissa puitteissa eli Plevnassa!

-Esko Erkkilä-

Turkistarhaus on keino alentaa elintarvikkeiden hintoja ja kohentaa Itämeren tilaa

Lauantai 26.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Otsikon toteamukset saattavat ensi kuulemalta tuntua kaukaa haetuilta – jopa merkillisiltä, mutta totta ne ovat.

Jokunen selittävä sana toteamusten toteen näyttämiseksi lienee paikallaan.

Teurastamoteollisuudessa syntyy merkittäviä määriä teurasjaetta, jota ala taitamattomuuttaan ja käsittämättömästä syystä kutsuu teurasjätteeksi. Kyse ei todellakaan ole jätteestä, vaan halutusta turkistuotannon raaka-aineesta.

Teurasjätteestä, erilaisista kalaperäisistä raaka-aineista, viljarehusta ja monista muista raaka-aineista valmistetaan suurilla turkisrehutehtailla ”verkkovalmista” rehua turkiseläimille. Turkisrehutehtaat kilpailevat teurastamoiden teurasjätteestä ja maksavat tavarasta yllättävän korkeaa hintaa.

Kun teurastamot saavat ”jätteestään” hyvän hinnan, ne pystyvät myymään makkarat, lihat ja muut teurastamoteollisuuden valmistamat elintarvikkeet edullisella hinnalla päivittäistavaraketjuille.

Mainitsin jo, että turkisrehun raaka-aineena käytetään kalaa ja kalaperäisiä raaka-aineita.

Silakka on tärkeä turkiseläinrehujen raaka-aine ja kun se pyydetään ”roskakalana” Itämerestä, niin meren fosforikuorma kevenee. Silakan pyytäminen turkisrehujen raaka-aineeksi on siis Itämeren suojelua parhaimmillaan.

Jos kaikki Suomessa syntyvä teurasjäte jouduttaisiin ohjaamaan korkeariskisen eläinjätteen käsittelyä varten rakennettuihin laitoksiin käsiteltäväksi, olisi se voimavarojen tuhlausta ja kierrätysperiaatteen vastaista toimintaa. Turkisrehutehtaiden teurasjätteen tarve merkitsee, että teurastamotuotteiden ja alan sivujakeiden arvoketju toimii järkevästi.

Kun tähän lisätään merestä pyydettävä silakka ja sen Itämeren fosforitasetta pienentävä vaikutus, ovat otsikossa esitetyt seikat tulleet toteennäytetyiksi.

 

-Esko Erkkilä-

Ruuan arvonlisäveroa ei pidä korottaa

Perjantai 25.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Pääministeri Mari Kiviniemi piti merkittävän linjapuheen Keskustan valtakunna​llisessa vaalistart​issa 5.3.2011.

Haluan erityisesti tuoda esille ja kiittää pääministeriä tärkeästä linjauksesta, joka koskee elintarvikkeiden arvonlisäveroa.  

Kertauksena, että elintarvikkeiden arvonlisävero oli 30.9.2009 saakka 17 %.

Suomen Keskustan ansiosta ja Kokoomuksen sekä oppositiopuolue SDP:n vastustuksesta huolimatta elintarvikkeiden arvonlisävero alennettiin 1.10.2009 alkaen 12 prosenttiin.

Heinäkuun alusta eli 1.7.2010 elintarvikkeiden arvonlisävero nostettiin 13 prosenttiin.

Kokoomus on vaaliohjelmassaan linjannut, että arvonlisäveroa on korotettava 2 %-yksikköä. Kokoomus haluaa siis, että myös elintarvikkeiden eli ruuan arvonlisäveroa korotettaisiin!

 Pääministeri Mari Kiviniemi linjasi Keskustan vaalistartissa arvonlisäveroista seuraavaa:

”Arvonlisäveroa meidän pitää korottaa siksi, että voimme turvata palveluiden ja etuuksien rahoituksen. Mutta pienituloisille tärkeitä ruuan ja lääkkeiden arvonlisäveroa emme korota. Keskusta ei myöskään korota energiaveroja nyt päätetystä.” (Alleviivaus blogikirjoittajan).

Arvonlisävero on tasaveroa puhtaimmillaan. Kokoomus haluaa, että myös elintarvikkeiden hinnoittelussa etenisimme tasaveron suuntaan.

On nähtävissä, että elintarvikkeiden hintoihin on kohdistumassa suuria korotuspaineita. Korotuspaineiden suurimmat syyt tulevat meille maailmantilanteen heijastumina. Tähän kuvioon elintarvikkeiden arvonlisäverokannan korottaminen ei sovi lainkaan.

Kiitän pääministeri Mari Kiviniemeä, kun hän julkitoi Keskustan selkeän ja yksiselitteisen kannan elintarvikkeiden arvonlisäveron säilyttämisestä ennallaan puolueen vaalistartissa.

Sain juontaa pääministerin haastattelutuokion Sentterissä 12.3.2011. Kysyin Keskustan kantaa arvonlisäveroon silloin ja mielihyväkseni pääministeri vastasi minulle sekä satalukuisalle yleisölle, että Keskusta ei korota elintarvikkeiden eikä lääkkeiden arvonlisäveroa. Hienoa!

Se on mielestäni ainoa oikea vaihtoehto ja uskon, että äänestäjät haluavat samoin!

 

-Esko Erkkilä-

Hyötyvoimalan rakentaminen on oikea päätös ja sijoituspaikaksikin näyttää muodostuvan ainoa järkevä paikka

Torstai 24.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereelle rakennettava hyötyvoimalaitos on ristitty Tammervoiman hyötyvoimalaitos -hankkeeksi ja sen toteuttamisen yhteistyökumppanit ovat Pirkanmaan Jätehuolto Oy sekä Tampereen Sähkölaitos –yhtiöt.

Kannatan lämpimästi hanketta, sillä sen myötä jätteiden energiahyötykäyttö monipuolistaa pirkanmaalaisen energiantuotannon polttoainevalikoimaa, ja samalla päästään eroon jätteiden kaatopaikkasijoittamisesta. Ilmastokuormitus vähenee, kun biohajoavat jätteet eivät enää tuota metaania kaatopaikalla.

Tunnistan, että eräät tahot ”jäkättävät” hyötyvoimalaitoksen rakentamista vastaan ja puhuvat taivaanrannanmaalareina jätteiden vähentämisestä ensisijaisena jätepolitiikan toimintamuotona. Mielestäni taivaanrannanmaalarit puhuvat toki asiaa, mutta eivät elä todellisuusmaailmassa.

On ihmeellistä ja sinänsä positiivista, että hallituksen ilmastopoliittinen asiantuntija Oras Tynkkynen on asian puolesta. Tynkkysen rooli Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n hallituksen puheenjohtajana tuo vihreidenkin käytännön toimintaan järkevyyttä!

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Pirkanmaan ELY-keskus) on antanut lausuntonsa Tammervoiman hyötyvoimalaitos -hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta.   

­Arvioitavat neljä hyötyvoimalaitoksen sijaintivaihtoehtoa ovat Lielahti (Epilä), Rusko, Sarankulma (Peltolammi) ja Tarastenjärvi. Tarastenjärven vaihtoehdossa on mukana Biokaasutuslaitos, joka voidaan toteuttaa myös itsenäisenä hankkeena.

On positiivista, että Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnossa puhutaan nyt Epilän ja Peltolammin vaihtoehdoista (vaikkakin sulkeissa).  Lielahdesta Epilän kohdalla ja Sarankulmasta Peltolammin kohdalla pyrittiin ilmiselvästi sumuttamaan paikallisia asukkaita sijoituspaikkavaihtoehtojen kohdalla. Kerrassaan tuomittavaa toimintaa virkamiehiltä, mutta Alvari-kokoontumisissa asia saatiin korjattua.

 

Olen enemmän kuin tyytyväinen, että Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen sijoituspaikaksi on nyt ilmeisesti muotoutumassa Tarastenjärvi.

 

Olen ollut koko ajan Tarastenjärvi-vaihtoehdon kannalla ja se selviää mm., jos Googleen laittaa hakusanaksi ”Tampereen hyötyvoimalaitos”, niin melkein kärjessä on blogikirjoitukseni asiasta.

 

En siis ole muuttanut kantaani, vaan kannatan Tampereen hyötyvoimalaitoksen rakentamista ja sen sijoittamista Tarastenjärvelle.

 

Valitettavasti en ehtinyt asiasta järjestettyyn YVA-selostustilaisuuteen, joka oli kaikille avoin yleisötilaisuus keskiviikkona 16. maaliskuuta 2011 klo 18–20 Tampereen yliopiston päätalolla, 2. krs, luentosali A1, Kalevantie 4.

Toivomukseni oli, että yleisö käyttäisi tilaisuudessa puheenvuoroja, jotka puoltavat hyötyvoimalan sijoittamista Tarastenjärvelle. Näin myös tietääkseni tapahtui, vaikka taivaanrannanmaalaritkin olivat äänessä.

 

-Esko Erkkilä-

Kansalaisen painajainen on hyvän esiintymistaidon omaava virkamies, jonka perustiedot ovat virheelliset

Keskiviikko 23.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Omaan kohtuullisen esitystaidon ja tiedostan vaaran, että puheeni jälkeen mennään pitkälle ”metsähallituksen puolelle”, jos tietoni esittämästäni asiasta ovat virheelliset.

Ongelma on kohdallani rajattu, mutta virkahenkilön kohdalla kyse on isosta ongelmasta.

Virkahenkilön täysin virheelliset ja vajavaiset tiedot sekä niihin liittyvä vakuuttava esiintyminen tulivat esille taannoin, kun Tampereen kaupungin valtuustosalissa esiteltiin ns. Rantaväylän tunneliin liittyviä seikkoja.

En ota kantaa Rantaväylän tunneliin sinänsä, sillä siitä ja sen rakentamisesta päättävät kaupunginvaltuutetut.

Ongelmana on virkahenkiöiden täydellinen tietämättömyys tunnelityömaan louhintojen vaikutuksista alueen asunnoille ja ihmisten kodeille.

Tampereen valtuustosalissa järjestettiin tiistaina 22. helmikuuta 2011 yleisötilaisuus, jossa esiteltiin tarkennettuja suunnitteluratkaisuja Rantaväylän pitkästä tunnelivaihtoehdosta.

Liikenneviraston kehittämispäällikkö Pekka Petäjäniemi, jolla on mainio ja vakuuttava ulosanti, paukutteli tilaisuudessa täydellistä pajunköyttä tunnelityömaan louhintatöiden ongelmista ja erityisesti vahinkojen korvaamisesta.

Kaikesta näkyi ja kuului, että Petäjäniemellä ei ollut asiasta todellista tietoa.

Petäjäniemi vähätteli luohintavaurioiden aiheuttamaa vaaraa ja kaiken huipuksi hän totesi mahtipontiseksi: ”Kaikki on korvattu, joka on vaurioitunut!”

Olen Palokallion Omakotiyhdistys ry:n jäsen yhdistyksen perustamisesta alkaen. Olen toiminut yhdistyksessä tavallisesta rivijäsenestä puheenjohtajaan saakka. Omaan täydellisen kuvan louhintatöiden lähialueen rakennuksille aiheuttamista vahingoista.

Kyse on Ikean rakentamiseen liittyneiden louhintatöiden omakotitaloille aiheuttamista vahingoista.

Omakotitaloni sijaitsee yli 300 metrin etäisyydellä Ikea-räjäytyksistä. Vaikka välissä on Tampere-Helsinki –moottoritie, Ikea-räjäytykset aiheuttivat omakotitalollemme 600 euron suuruiset vahingot. Ne Tampereen kaupunki korvasi.

Alueellamme monen omakotitalon Ikea-räjäytysten vahingot ovat suuruusluokkaa 30.000…40.000 euroa ja käytännössä mitään ei ole korvattu. Ei ole korvattu, vaikka solmimme Tampereen kaupungin kanssa erillissopimuksen siitä, että Tampereen kaupunki korvaa mahdolliset vahingot.

Näillä perusteilla pidän Liikenneviraston kehityspäällikkö Pekka Petäjäniemen puheita em. tilaisuudessa pajunköyden syöttämisenä asukkaille.

-Esko Erkkilä-

Arvovieras taas Sentterissä!

Lauantai 19.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko vieraili Sentterissä sunnuntaina maaliskuun 13. päivänä.

Saarikko kohosi viime kesän Lahden puoluekokouksessa tähden lailla Keskustan puheenjohtajistoon.

Hän on viime viikkoina vetänyt tiukkaohjelmaisia kampanjaturneita ympäri maata – esimerkillistä toimintaa varapuheenjohtajalta.

Sentteriin illalla päätynyt sunnuntai-turnee oli alkanut puolenpäivän aikoihin Karvialta. Parkanon, Ikaalisten ja Hämeenkyrön kautta varapuheenjohtaja Saarikon matka eteni klo 19.00 Sentteriin.

Annika Saarikon Sentteri-vierailun järjestämisvastuu oli Pirkanmaan Keskustanuorilla ja hyvin he sen hoitelivatkin. Nuoret olivat saaneet Sentterille ison joukon myös ikinuoria ja juttu luisti hyvin.

Ehdin muiden kiireideni vuoksi Sentterille vasta myöhään. Totesin, että maailmanparantaminen oli parhaassa vauhdissa.

Vaihdoimme kuulumiset edellispäivän pääministerivierailusta. Kerroin, että pääministeri Mari Kiviniemen vierailu sujui mainiosti ja kaikki pirkanmaalaiset arvostavat hänen vierailuaan maakunnassa sekä Sentterissä.

Annika antoi tunnustusta Sentterille ja totesi Sentteri-idean olevan mainio kaupunkilaisten tavoittamiseen. Myös maakunnan väki on ottanut Sentterin omakseen. Puolueen varapuheenjohtajan antama tunnustus lämmitti Sentteri-isännän mieltä.

Tässä muutama digikamerani muistikortille tallentunut kuva varapuheenjohtaja Annika Saarikon Sentteri-vierailusta:

 

 

Varapuheenjohtaja Annika Saarikko kuuntelee tarkasti "ikinuorten" ohjeita

 

Politiikan tekeminen voi olla viehättävää ja hauskaa hommaa! Annika Saarikko ja Erika Tuhola.

 

 

Annika Saarikko ja Jouni Koskela hienon tulppaaniasetelman takana!

 

 

Sentteri-isäntä pääsee perin harvoin valokuvaan, mutta nyt se onnistui Jouni Koskelan ansiosta. Tässä nähdään, että politiikasta puhuminen on iloista Asiaa - ainakin Keskustassa!

 

Käväisin Annika Saarikon nettisivuilla ja totesin, että hänellä riittää varapuheenjohtajapestiin liittyviä valtakunnallisia menoja vielä pitkään. Toivottavasti hän ennen vaaleja ehtii tekemään vaalityötä myös omassa vaalipiirissään!

Kiitän Annikaa Sentterissä käymisestä - me osaamme arvostaa hänen vierailuaan!

 

-Esko Erkkilä-

Talvisodan jälkeen ensimmäinen rauhanpäivä oli tasan 71 vuotta sitten

Maanantai 14.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Suomen historiassa 13.3.1940 on merkittävä  päivä, sillä silloin loppui Talvisota.

Tänään, maaliskuun 14. päivänä on paikallaan tiedostaa, että tasan 71 vuotta sitten maassamme oli ensimmäinen rauhanpäivä Talvisodan syttymisen jälkeen.

Talvisodan päättymisen vuositapahtumia oli eilen vain harvakseltaan. Harvakseltaan siitä syystä, kun kyse ei ollut tasavuosikymmenistä.

Haluan kunnioittaa ja tiedostaa Suomen itsenäisyydelle tärkeät päivät ja sen vuoksi osallistuin eilen kahteen tilaisuuteen, joiden tarkoituksena oli muistella Talvisodan päättymistä.

Puolelta päivin osallistuin harvalukuisen joukon mukana Yrjö Jylhän patsaalla järjestettyyn seppeleenlaskutilaisuuteen.

 

 

 

Yrjö Jylhän muistomerkki on nimeltään ”Runoratsu – sotaratsu”.

Muistomerkki kuvaa vauhkona takajaloilleen nousevaa hevosta ja sitä hillitsevää miestä. Teos on kuvanveistäjä Terho Sakin käsialaa.

Runoilija ja Taipaleen – Kirvesmäen ansioitunut sotilas päätti elämänsä oman käden kautta 1956 – muistomerkki on paljastettu 1.10.1964. Muistomerkki sijaitsee Yrjö Jylhän aukiolla Satakunnankadun, Savilinnantien ja Sepänkadun kulmauksessa Tampereen Amurissa.

 

Seppeleenlaskusta huolehtivat v. 1951 perustettu Tampereen Klassikot ry. Yhdistyksen puheenjohtaja emeritus-piispa Juha Pihkala oli estynyt saapumasta tilaisuuteen ja seppeleenlaskun suorittivatkin yhdistyksen sihteeri Pasi Takala (oikealla) sekä Pertti Ollikka (vasemmalla).

 

 

 

Koruton ja vaatimaton tilaisuus on ohi. Muistomerkin ja sen juurelle 13.3.2011 lasketun seppeleen taustalla on erittäin paljon Suomen historiaan vaikuttaneita asioita.

 

Illalla osallistuin Tampereen Tuomiokirkossa järjestettyyn mieliin painuneeseen Kirkkoiltaan.

Kirkkoillan olivat järjestäneet Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä ja Sotiemme 1939-1945 Perinneyhdistys ry. Myös partiolippukunta Näsin Tytöt oli osallisena illan järjestelyissä.

Kirkkoillan musiikkista vastasi Satakunnan Sotilassoittokunta, johtajanaan musiikkimajuri Riku Huhtasalo.

Juhlavieraat saivat kuulla kahdenkin kuoron esittämänä kuorolaulua – Eternitas, johtajanaan Reija Mattsson ja Mieskuoro Kelot, johtajanaan Lasse Kautto.

Kirkkoillan tervehdyssanat lausui eversti Pentti Väänänen Sotiemme 1939-1945 Perinneyhdistyksestä.

Väänänen kertasi lyhyesti Talvisodan historian. Hän totesi totuudenmukaisesti, että Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin yritti tuhota Suomen ja kuljettaa suomalaiset kauas Neuvostoliittoon.

Sotaveteraanien ja lottien panosta kunnioittaen Väänänen käsitteli tervehdyssanoissaan sotaorpojen vaikeaa tilannetta. Monet sotaorvot eivät ole koskaan tavanneet isäänsä!

Voimallisen juhlasaarnan piti rovasti Ilmari Mustonen.

En ole koskaan saanut kuulla saarnastuolista esitettynä niin suoraa, selkeää ja voimallista sananjulistusta kuin rovasti Mustonen esitti.

Mustonen kertasi mm. sen, että Neuvostoliitto erotettiin Kansainliitosta v. 1940, kun se Suomeen hyökkäämällä oli rikkonut Kansainliiton sääntöjä.

Rovasti Mustonen käsitteli eversti Väänäsen tapaan sotaorpojen tilannetta.

Mustonen oli huolissaan myös nykyajan avioerolapsista. Mustonen vertasi sotaorpojen tilannetta nykyajan ”ero-orpojen” tilanteeseen. Avioero-orpoja on jo nyt enemmän kuin aikoinaan sotaorpoja, joten kysymys on päivänpolttava.

Päätösliturgian suoritti rovasti Esa Eerola.

Kiitän Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymää ja Sotiemme 1939-1945 Perinneyhdistys ry:tä mieliin painuneen Kirkkoillan järjestämisestä.

 

 

Tampereen Tuomiokirkko 13.3.2011 eli tasan 71 vuotta Talvisodan rauhanteon jälkeen.

 

-Esko Erkkilä-

Saumaton hoitoketju on Tampereella haavekuva vaan!

Perjantai 11.3.2011 - -Esko Erkkilä-

On räikeä ristiriita Tampereen kaupungin vastuuhenkilöiden ja todellisuuden kanssa siitä, että toimiiko katkeamaton hoitoketju kaupungissamme.

Norsunluutorniinsa Valkoiseen talon edullisten lounaiden ääreen bunkkeroituneet johtavat virkahenkilöt toteavat seminaareissa ja yleisötilaisuuksissa, että katkeamaton hoitoketju toimii. Karu todellisuus on kokonaan täysin muuta.

On epäinhimillistä, että sairaalasta kotiutettu kaupunkilainen kyyditään vaikean leikkauksen jälkeen kotiinsa, istutetaan ovenpielessä sijaitsevalla tuolille, ja sanotaan ”Heippa”!

Voidaan sanoa, että kyse on Tampereen kaupungin suorittamasta heitteillejätöstä.

Tampereen kaupungissa on palvelu, jota kutsutaan kotiuttamispalveluksi.

Sen tarkoituksena on huolehtia kansalaisista, jotka kotiutetaan esim. Tampereen Yliopistollisesta Sairaalasta ja saattaa heidät pikkuhiljaa itsestään selviäviksi kansalaisiksi.

Nykyisin toiminta on tarkoituksensa irvikuva.

Homma pitäisi toimia siten, että TAYS:n ja Tampereen kaupungin välillä tieto kulkisi. Esteenä eivät saa olla mitkään henkilöstölait, jotka kieltävät esim. henkilötunnusten käytön näissä rajapinnat ylittävissä tapauksissa.

Kun TAYS:sta kotiutetaan esim. taksikyydillä potilas, jolle on tehty vaikea leikkaus, olisi Tampereen kotiuttamispalvelun henkilöiden oltava vastassa tätä omaan kotiinsa palaavaa henkilöä. Näin ainakin silloin,jos kyseessä on yksinäinen henkilö, jolla ei ole omaisia tai omaiset asuvat kaukana. Myös kotiutettavan ikä pitää huomioida, sillä vanhammalle henkilölle käytännön rutiinit ovat terveenä ja täysikuntoisenakin vaikeammat kuin nuorelle.

Tampereen kaupungin kotiuttamispalvelun pitäisi huolehtia, että kotiutunut potilas saisi ensimmäisinä päivinä ”täyden palvelun” lääkkeiden annostelun, ruokahankintojen, peseytymisen ja henkilökohtaisen hygienian osalta. Myös henkilökohtaisten kiireettömien keskustelujen käyminen hänen kanssaan nopeuttaisi kunnon kohentumista.

Tiiviin seurantajakson pituus on voitava arvioida tapauaskohtaisesti.

On tärkeää, että Tampereen kaupungin kotiuttamispalvelu huolehtisi TAYS:sta kotiutuneen potilaan seurannasta viikon verran suhteellisen säännollisesti vähintään kerran päivässä. Jos tervehtyminen edistyy ennakoidusti, voitaisiin seurantaa harventaa ja siirtyä jatkossa vaikkapa puhelinseurantaan ja tietysti kotiutumisen edetessä  luopua kaikesta seurannasta kokonaan.

Nyt tätä toimintaa Tampereen kaupungilla ei ole.

Kuvaamani tarve kasvaa lähivuosina, sillä me ns. suuret ikäluokat tulemme olemaan merkittävä asukasryhmä 2030-luvulle saakka. Juuri meillä on kuvatunlainen tarve seuraavien 25 vuoden aikana.

Halutaanko meidät huomioida vai kohautetaanko meille olkapäitä?

Kysyn ja vaadin vastauksia asioista vastaavilta virkahenkilöiltä!

 

-Esko Erkkilä-

Mikko Alatalon yhteislaulutilaisuudet vetävät entistä suuremman yleisöjoukon laulamaan

Torstai 10.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Tammerkosken sillalla on vuodesta 1995 alkaen YLE TV2:n kesäohjelmiin kuulunut yhteislauluohjelma. Ohjelmassa paikan päälle kerääntynyt yleisö laulaa juontajan ja orkesterin johdolla vanhoja yhteislauluja ja uusiakin kappaleita.

Ensimmäinen ohjelma lähetettiin kesäkuun 9. päivänä 1995. Juontajana oli Mikko Alatalo, joka toimi ohjelman isäntänä aina vuoteen 2001 asti. Tämän vuoksi Tammerkosken sillalla -ohjelma henkilöityy monien mielessä edelleen juuri Mikko Alataloon.

Mikko Alatalo ja Lempäälän Ideapark verestivät vanhoja muistoja, kun Mikko veti kaikille avoimen ja ilmaisen yhteislaulutilaisuuden Ideapark´n Keskuspuistossa keskiviikkona maaliskuun 9. päivänä.

Minulla oli tilaisuus piipahtaa tilaisuudessa.

Järjestäjät olivat hankkineet esiintymislavan eteen yli 200 tuolia käsittävän katsomon, joka oli melkein viimeistä sijaa myöten täynnä. Myös istumakatsomon ympärillä lukemattomat Mikon laulu- ja laulattamistaitoa ihailevat katsojat seurasivat tapahtumaa.

Mikko Alatalo esiintyi säestäjänsä Jammi Humalamäen kanssa ja tuloksena oli hieno tunnin pituinen laulutuokio.

Järjestäjät olivat monistaneet Mikon suosituimpien laulujen sanat jaettavaksi tilaisuuteen osallistuneille. Näin oli varmistettu se, että kaikki pystyivät osallistumaan yhteislaulutuokioon täysillä.

Mikon esiintymiset saavat kuulijat aina hyvälle tuulelle. Hänen vetämänsä yhteislaulutilaisuudet ovat kansankulttuuria parhaimmillaan.

Minua puhuttelee erityisesti Mikon esittämänä ”Viivy vielä hetki” –kappale.

Syynä on se, että ”reserviinsiirtymistilaisuudessani” viime joulukuussa suuri joukko työkavereitani esitti sen seisaalleen nousten minulle. Toki he tiesivät, että arvostan Mikko Alataloa ja hänen työtään maamme parhaaksi! 

Lähetän kiitokset vielä tässäkin työkavereilleni hienosta juhlasta!

Tässä muutama kuva Ideapark´n yhteislaulutilaisuudesta:

 

 

Mikko paneutuu asiaansa aina täysillä!

 

 

 

Mikko Alatalo ja hänen säestäjänsä Jammi Humalamäki ovat vauhtiin päästyään todella verraton show-kaksikko!

 

 

Yli kaksisataahenkinen yleisö osallistui Mikko Alatalon yhteislaulutuokioon koko sydämellään ja palkitsi jokaisen esityksen suosionosoituksillaan.

 

Toivon, että en tee suurta tekijänoikeusrikkomusta, kun liitän mielikappaleeni sanat tähän:

”Viivy vielä hetki,

yksi laulu on laulamatta,
pari sanaa on sanomatta
kun sut pitkästi aikaa näen.

Viivy vielä hetki,
yksi malja on tyhjentämättä,
lähtöitkut on itkemättä
ennenkuin erkanemme kotiinpäin.

Me teemme virheitä, harhailemme
mut älä anna menneiden painaa.
Rakas ystävä, toisillemme
me oomme ihmiset kaikki vaan lainaa.

Emme saa olla pahoillamme.
Perunamaan ja sen punaisen tuvan
saimme kumpikin tahoillamme,
siis tänään: saanko mä luvan?” 

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko kaupunkiraitiotien välttämättömyydestä muodostunut hurmosuskonto?

Maanantai 7.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereella järjestettiin kaikille avoin internet-kysely kaupunkiraitiotien alustavista vaihtoehdoista välillä Hervanta–Keskusta–Lentävänniemi 20.1.–9.2.2011. 

Internet-kyselyä ennen ja sen aikana järjestettiin kaksi työpajaa, joissa käsiteltiin samaa asiaa.

Internet-kyselyn ja työpajojen tuloksia esiteltiin torstaina 17. helmikuuta 2011 järjestetyssä yleisötilaisuudessa Aleksanterin koulun juhlasalissa (os. Hallituskatu 26) kello 18–20.

Osallistuin Suomen Keskustan edustajana ensimmäiseen työpajaan ja yksityishenkilönä yleisötilaisuuteen Aleksanterin koululla.

Kummastelin, että ensimmäiseen työpajaan poliittisista ryhmistä osallistui lisäkseni ainoastaan Tampereen Sitoutumattomien Lasse Oksanen. Kaikki Tampereen kaupunginvaltuustossa olevat ryhmät olivat saaneet kutsun.

Poliittiset puolueet olivat työpajoissa toki runsaslukuisasti edustettuina, mutta erilaisten peitejärjestöjen mandaatilla.

Yleisötilaisuudessa kerrottiin, että internet-kyselyyn saatiin kaikkiaan 2 590 vastausta.

Kysely ei vastaa todellista tahtotilaa tamperelaisten mielipiteistä, sillä vastaajissa oli merkittävästi enemmän 26–45-vuotiaita ja vähemmän eläkeikäisiä kuin Tampereen väestössä. Myös joukkoliikenteen käyttäjien osuus vastaajista oli suurempi kuin keskimäärin väestöstä. Kyselyn puutteista kertomisesta pitää antaa tunnustus yleisötilaisuuden vetäjille.

Internet-kyselyiden käyttäminen jonkin hankkeen perusteluna on täysin järjetöntä. Se voi tuntua oikeudenmukaiselta niistä, jotka istuvat koko päivän netin ääressä, mutta ei tee oikeutta ylivoimaiselle osalle väestöstä. Järki päähän internet-kyselyihin nojautuville!

Yleisötilaisuus kiinnosti ainoastaan pientä joukkoa, sillä kuulijoita oli vain kolmisenkymmentä. Pieni kuulijajoukko osoittaa, että kaupunkiraitiotiehanke on pienen vähemmistön ajama.

Yleisötilaisuuden johdannossa kerrottiin, että Tampereella pitää kasvattaa joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Saattaa olla, että luottamushenkilöt ovat näin päättäneet - koska ja milloin, millä forumilla? On itsestään selvää, että virkamiesten ei pidä sellaista laukoa, jota luottamushenkilöt eivät ole päättäneet. 

Olin toki yllättynyt, että Tampereella joukkoliikenteen kulkutapaosuus on ainoastaan 13 %! Miksi joukkoliikenteen käyttäminen ei innosta?

Käytin puheenvuoron ja kertasin Tampereen seudun liikennehankkeet, joiden rahoitusmahdollisuudet pitää turvata. Hankkeet ovat ainakin seuraavat:

• VT3:n uusi linjaus Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä
• VT12:n tunnelipäätökset, jotka tällä hetkellä ovat voimassa
• VT9:n parannus ainakin Atalan ja Tarastenjärven risteyksen välillä
• Tampereen läntinen ohitusrata
• Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen etelämmäs
• Tampere-Pirkkalan –lentoaseman terminaalikysymyksen ratkaiseminen

Kiinnitin huomiotani siihen, että tilaisuudessa esiintynyt nuori konsultti kertoi suunnitelmien olevan tuttuja vasta konsulteille ja niitä ei ole vielä esitelty virkahenkilöille. Lausuin ihmettelyni siitä, että nuori konsultti ”unohti” mainita luottamushenkilöt. Tilaisuuden vetäjä totesikin huomautukseni jälkeen, että nyt esitelty aineisto oli esitetty Yhdyskuntalautakunnalle edellispäivänä.

Yritän uskoa esiintyjien vilpittömyyteen, kun he kertoivat, että nyt kertynyt aineisto on kaupunkiraitiotien osalta se vertailuaineisto, jota alkusyksystä verrataan bussiliikenteen kehittämisvaihtoehtoon. 

Selkäpiissäni tuntuu kuitenkin siltä, että ainakin tietty osa tamperelaisista on jo päättänyt rakentaa kaupunkiin raitiotieverkoston. Kustannuksista piittaamatta!

 

-Esko Erkkilä-

Kansanedustajaehdokkaiden Reino&Aino- tanssikilpailu Lempäälän Ideaparkissa oli piristävä poikkeus vaalitaiston lomaan

Sunnuntai 6.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaalaiset kansanedustajaehdokkaat osallistuivat leikkimieliseen tanssikilpailuun Reinot tai Ainot jalassa Lempäälän Ideaparkin Keskuspuistossa lauantaina maaliskuun 5. päivänä.

Tapahtuman järjestivät Sumeliuksenkadun Klubi Oy yhteistyössä Ideaparkin ja Reino&Aino-tuotemerkin kanssa. 

Tiukkoina, mutta lempeämielisinä tuomareina kuultiin Jone Nikulaa, Anne Helistöä, Leila Viitalaa sekä Arto Huhtista.

Tapahtuman tuotto ohjattiin Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n lastensuojelu- ja seniorityöhön.

Ennakkoilmoittautuneista kansanedustajaehdokkaista olivat paikalla ainakin;

• Marko Asell (sdp)
• Ritva Asula-Myllynen (kok)
• Iinu Kuusento (kesk)
• Katariina Kähkölä (kesk)
• Sanna Ojanen (kok)
• Hanna Tainio (sdp)
• Timo Taivalsalmi (kesk)
• Satu Telemäki (kok)
• Marja Tiura (kok)
• Jouni Ovaska (kesk)
• Pertti Virtanen (pers)

”Jälki-ilmoittautuneina” mukaan ehtivät Marco Roth (kd) sekä Riitta Haapala (kd) – myös Niina Koivuniemi (vas) oli mukana.

Osanottajajoukko oli naisvoittoinen, joten Pispalan jalkapallojoukkue, joka ainakin omien sanojensa mukaan pelaa jalkapalloa Reinoilla, toimi kolmen miehen voimin naisedustajien tanssikavaljeereina. Mukana oli myös muita miesvahvistuksia Pirkanmaalta ja nähtiinpä parketilla myös yksi miesvahvistus Argentiinasta!

Leikkimielisen kisan voitti Riitta Haapala argentiinalaisen Fernandon kanssa. Jouni Ovaska ja daaminsa Marja Tiura jakoivat toisen sijan yhdessä Satu Telemäen & kavaljeerin kanssa. Neljännen sijan finaalissa tanssi Raili Naskali sanavalmiin pispalalaisvahvistuksen kanssa.

Tässä muutama kuva leikkimielisen kisan eri vaiheista:

 

 

Pitävätköhän Sanna Ojanen ja Timo Taivalsalmi peukaloita pystyssä sen merkeissä, että ovat valmiita jatkamaan yhteistä hallitustaivalta myös kevään eduskuntavaalien jälkeen?

 

 

Jouni Ovaska ja Marja Tiura tapailivat esityksessään hieman uusiakin kuvioita - hyvin he onnistuivat!

 

 

Raili Naskali kertoi haastattelussa, että hänellä oli tanssin aikana hieman vaikeuksia, sillä hän on aina tottunut viemään - ainakin asioita eteenpäin - ja nyt piti olla vietävänä!

 

 

Katariina Kähkölä ja Marco Roth ovat tottuneet johdattelemaan asioita eteenpäin vakaasti ja tarmolla - samansuuntaiset työtehtävätkö merkitsevät, että vakaasti sujui heidän tanssinsakin.

 

 

Nokialaisparin Iinu Kuusento/Marko Asell tanssi oli vauhdikasta katseltavaa. Iinu sai tanssin alkutahtien aikana painijamestarin puhdasoppiseen siltaan - vai olikohan Markolla jotain osuutta asiaan?

 

 

Hanna Tainion ja pispalalaisvahvistuksen tanssi oli varmaa ja vakuuttavaa. Tässä he vasta valmistautuvat esitykseensä.

 

 

Sopivan kärjekkäänä, mutta tasapuolisena tuomariston päällikkönä toimi Jone Nikula.

 

Raili Naskalin parina tanssinut sanavalmis kavaljeeri sanoi terveisinään vankan totuuden lähestyvien eduskuntavaalien tiimoilta:

 

Vain äänestämällä pystyy äänestämään!

 

Hyvin sanottu!

 

-Esko Erkkilä-

Kalevalan päivä - suomalaisen kulttuurin päivä

Perjantai 4.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen myöhässä, kun vasta tänään kirjoitan Kalevalan päivästä. Parempi kuitenkin myöhään, kuin ei milloinkaan.

Vietämme Kalevalan päivää aina helmikuun 28. päivänä. Näin tapahtuu myös karkausvuosina, jolloin helmikuussa on 29 päivää.

Kalevalan päivää vietetään 28. helmikuuta, koska Elias Lönnrot allekirjoitti ja päiväsi Kalevalan ensimmäisen version, niin sanotun Vanhan Kalevalan esipuheen 28. helmikuuta 1835.

Elias Lönnrot oli kansanrunouden kerääjä ja kansalliseepoksemme, Kalevalan, ja sen sisarteoksen Kantelettaren luoja.

Lönnrotia pidetään Suomen kirjakielen toisena isänä Mikael Agricolan jälkeen.

Lönnrot teki monia kansanrunouden keräysmatkoja mm. Vienan Karjalaan. Olen kerran saanut käydä pienryhmän mukana Uhtualla, jossa kylän keskellä sijaitsee ns. Lönnrot´n mänty.

Uhtuaa kutsutaan Venäjällä nykyisin Kalevalaksi.

 

Kalevalan päivä on virallinen liputuspäivä. Se oli vakiintunut liputuspäiväksi jo 1920-luvulla, mutta vasta vuonna 1978 helmikuun 28. päivä vahvistettiin asetuksella viralliseksi liputuspäiväksi.

 

Korkeat hanget sekä nietokset loivat tänä vuonna oivalliset ja hienot raamit Kalevalan päivän liputukselle.

Valitettavasti tuuli oli tyyni ja emme nähneet siniristilippua liehumassa koko komeudessaan.

 

 

Tässä on kuva meidän perheemme Kalevalan päivän liputuksesta 28.2.2011.

 

-Esko Erkkilä-

Palokalliolla ajoradat sekä jalankulkuväylät ovat mainiossa kunnossa talvellakin

Keskiviikko 2.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Talvi on ollut poikkeuksellisen haastava ajo- sekä kävelyteiden ja jalkakäytävien talvikunnossapidosta vastaaville. 

Tilanne on johtanut siihen, että on ollut suorastaan muodikasta jakaa moitteita niille, jotka hoitavat kulkuväyliemme kunnossapitoa.

Aamulehti viritteli palstoillaan taannoin ilmianto-osastoa, jonne lukijat saattoivat lähettää kuvia ja kertoa tapauksista, joissa kaupungin kulkuväylät olivat heikosti hoidettuja.

Ilmiantoja on kertynyt melkoisesti ja ne on todennäköisesti kaikki julkaistukin.

Lähetin osastolle kokemuksia ja kuviakin Palokallion tilanteesta.

Palokalliolla tilanne on tyystin toinen kuin ilmiantoja pyytänyt toimittaja toivoi, sillä kulkuväylät ovat mainiossa kunnossa.

Kehujen jakamisessa pitää olla tietyllä tavalla kriittinen, mutta silloin kehuja on paikallaan jakaa, jos se on aiheellista.

Ruokomäenkatu on Palokallion alueen pääkatu ja se on sivukatuineen hyvässä kunnossa.

Lempääläntieltä Ruokomäenkatu 32:n kohdalle saakka myös jalkakäytävät on aurattu ja hiekoitettu moitteettomaan kuntoon.

Muutama valokuva selventää Palokallion hyvän tilanteen:

 

 

Kuva on otettu Karpalokadun risteyksestä kohti Ruokomäenkatu 30:tä. Auto on pysäköity täsmälleen ajoradalle jalkakäytävän viereen ja nähdään, että auton oikealla puolella oleva jalkakäytävä on hyvin aurattu ja helppo kulkea. Myös ajorata on hyvässä kunnossa.

 

 

Tämä kuva on Ruokomäenkadun mutkasta Ruokomäenkatu 30:n kohdalta. Auto on pysäköity ”nurmikolle” n. 5 metriä korkean lumikasan viereen. Lumet on kasattu niin kauas ajoradasta, että sulamisvedet valuvat metsään ja eivät pääse ajoradalle.

 

Kiitän Palokallion alueen talvikunnossapidosta vastaavia ja annan heille tunnustuksen hyvin hoidetusta työstä!

 

-Esko Erkkilä-

"Kaksipa poikaa...", joilla on todellista ASIAA

Tiistai 1.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Pirkanmaan piirin kansanedustajaehdokas Ari Lamminmäki järjesti vaalikampanjansa avaustilaisuuden kotonaan Parkanon Koskelantiellä lauantaina 26.2.2011 klo 18.00.

Tilaisuus järjestettiin Lamminmäen pihapiiriin kunnostetussa viehättävässä navettakievarissa.

Olin mukana tilaisuudessa, sillä tiedossa oli mielenkiintoista ohjelmaa.

Ari Lamminmäen vaalikampanja perustuu neljän seikan esilletuontiin.

Ne ovat;

• perhe
• yrittäjyys
• maaseutu
• palvelut

Ari Lamminmäki on niitä harvoja politiikkoja, jotka pystyvät esittämään asiansa jopa ilman muistilappuja, mutta silti hyvin jäsenneltynä. Ihailen tätä taitoa.

Käytän esiintymisissäni muistilappuja ja kehoitan muitakin niin menettelemään. Se "säästää" kuulijoita ja auttaa oman sanoman jäsentelyä ja esitetyn asian perillemenoa. Henkilöt, jotka eivät tarvitse järkevän esityksen pitämisessä muistilappuja, ovat harvinaisia.

Useat kaipaavat politiikkaan henkilöitä, jotka sanovat asiat ymmärrettävällä kielellä. Ari Lamminmäki on tällainen henkilö, joten suosittelen menemään tilaisuuksiin, joissa Lamminmäki esiintyy.

Puhumisen lisäksi Lamminmäellä on laulutaito ja saimme siitä omakohtaisen kokemuksen, kun ”juhlasankari” lauloi orkesterin säestyksellä  muutaman kappaleen vaalijuhlassaan. 

Vierailijana Ari Lamminmäen kampanja-avauksessa oli kansanedustajaehdokas, Keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen.

Korhonen on aina ollut kuuluisa siitä, että hänellä on huikea numeromuisti ja hän pystyy kertomaan mielipiteensä siten, että ne tukeutuvat tiukasti todellisiin lukuihin.

Oli taas kerran ilo kuulla Korhosen esitystä, sillä se - jos mikä - oli vakuuttavaa faktaa siitä, että perussuomalaisten esitykset ovat harhaa vain.

Korhosella on taustaa arvioida Suomen hallituspolitiikkaa demarikauden lopahtamisen jälkeen.

Jarmo Korhosella on ollut keskeinen osuus Anneli Jäätteenmäen Paavo Lipposen kaataneeseen vaalikampanjaan ja  Matti Vanhasen kanssa Korhonen teki Vanhasen molempien hallitusten aikana tuloksekasta yhteistyötä.  

Nyt Korhonen on vankkumaton Mari Kiviniemen kannattaja.

Korhonen vakuutti, että suomalainen yhteiskunta on nyt paljon parempi, kuin se olisi ilman Keskustaa.

Maailmanlaajuinen lama olisi ilman Keskustan panosta murjonut meitä siten, että työttömiä olisi nyt ainakin 400.000! Elvytyspolitiikka – vaikka sitä onkin tehty lainarahalla - on merkinnyt työllisyyden pysymistä kohtuullisella tasolla.

Ruuan arvonlisäveroalennuksen taustakiemuroista Korhonen totesi ilmeisen totuudenmukaisesti, että kokoomus pakotettiin suostumaan alennukseen.

Ruuan arvonlisäverokysymystä ja Keskustan kuntapolitiikkaa vastaan Soini ei hyökkää, koska hän tietää, että Keskustan johdolla tehdyt päätökset ovat olleet oikeita, mainitsi Korhonen.

Lamminmäki ja Korhonen olivat yksimielisiä, että kevään eduskuntavaaleista tulee yrittämisen, työn tekemisen, verotuksen sekä monen muunkin keskeisen asian vaalit.

Muiksi asioiksi voi helposti lisätä mm. maaseudun, senioriväestön, lähiruuan, perheen sekä haja-asutusalueiden palveluiden ja kiinteistöveron laajentamissuunnitelmien torppaamisen vaalit.

 

Kiitän Ari Lamminmäkeä ja hänen vaalitiimiänsä mielenkiintoisen tilaisuuden järjestämisestä.

Lamminmäen ajatuksia pitäisi nyt saada kerrotuksia laajalti Pirkanmaalla, jotta hänen järkevät linjauksensa olisivat äänestäjien tiedossa äänestyskopin hiljaisuudessa 17.4.2011.

Lopuksi vielä pieni kuvakavalkaadi Ari Lamminmäen vaalijuhlasta:

 

 

Ari Lamminmäen vaalipäällikkö Juhani Kuivanen johdatteli vaalijuhlaa jämerällä otteellaan.

 

 

Aleksi Vesannolla oli omien sanojen mukaan hieman vaikeuksia hahmottaa kulloistakin rooliaan vaalijuhlassa. Aleksi on Keskustan Pirkanmaan piirin varapuheenjohtaja ja myös Pirkanmaan Keskustanuorten puheenjohtaja. Näiden roolien lisäksi Aleksi toimi vaalijuhlan toisena juontajana.

 

 

Ari Lamminmäki käyskenteli tyytyväisenä vaalijuhlassaan.

 

 

Kun Jarmo Korhonen pääsee mikrofonin varteen kiinni, voivat kuulijat olla varmoja, että ASIAA saadaan kuulla!

 

 

"Kaksipa poikaa Kurik...", ei kun Lamminmäki Parkanosta ja Korhonen Seinäjoelta.

 

 

Pirkanmaan Liiton edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela Tampereelta (oikealla) oli vaalijuhlassa yhtä hyvällä mielellä kuin Ari Lamminmäki ja Jarmo Korhonen

 

-Esko Erkkilä-

 

Elovena - Suomen toiseksi arvostetuin elintarvikebrändi valmistetaan Nokialla pirkanmaalaisesta kaurasta

Maanantai 28.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Markkinointi ja Mainonta –lehti julkaisee vuosittain listaa Suomen arvostetuimmista brändeistä eli tuotemerkeistä.

 

Elintarvikebrändien suuri asemiensa parantaja vuonna 2010 oli Elovena.

 

Kisan voitti monien aikaisempien vuosien tapaan Fazerin Sininen, mutta toiseksi pinnisti Raision Elovena. Kolmanneksi arvostetuin elintarvikebrändi viime vuonna oli Juhla-Mokka.

 

 

Raisio on laajentanut Elovena-brändiään useiden tuotteidensa nimeksi, mutta Elovena-sarjan ”ikoni” eli kaurahiutaleet monissa eri muodoissaan valmistetaan Nokialla.

 

Raisio haluaa panostaa Elovenan raaka-aineen eli elintarvikekauran suorahankintaan ja järjesti sen merkeissä sopimusviljelijäpäivän Nokialla Raision myllyllä tiistaina 22.2.2011.

 

 

 

 Olin kuuntelemassa entisen työnantajani nykyhetken kuulumisia.

 

Tilaisuuden johdattelijana toiminut aluepäällikkö Minna Oravuo selvitteli kuulijoille maailman viljakaupan nykypiirteitä. Viljakauppa on globaalia bisnestä ja viljan markkinatilanne huomioi kaikki maailmanmenon tapahtumat.

 

 

Nyt seurataan Egyptin tilanteen kehittymistä ja sen vaikutuksia maailman viljamarkkinoihin, totesi Oravuo.

Egypti on suuri viljanostaja markkinoilla ja sen vuoksi tilanne siellä vaikuttaa koko maailman viljakauppatilanteeseen.

 

Viljan viennistä puhutaan paljon ja ”isoilla kirjaimilla”. Oravuo muistutti, että Raisio käyttää viljaa enemmän raaka-aineenaan kuin sitä Suomesta viedään.

 

Viljamarkkinatilanteiden nopeat vaihtumiset ovat merkinneet, että alan toimijat ovat kehittäneet toimintojaan siten, että viljasta saatavan hinnan voi kiinnittää ennen viljatoimituksia. Oravuo suositteli, että viljantuottajan kannattaisi kiinnittää 1/3 viljasadosta ennen sadonkorjuuta, 1/3 sadonkorjuun jälkeen syksyllä ja jättää 1/3 kiinnittäminen kevääseen. Näin menetellen hintariskiä pystyy hajauttamaan.

 

 

Raision kehityspäällikkö Jaakko Laurinen totesi omassa esityksessään, että sopimusviljelyn kehittäminen merkitsee viljaketjun vastausta kuluttajan asettamiin haasteisiin.

 

Kuluttajien kysymykset, että missä ja miten elintarvikkeen raaka-aine on tuotettu ja että millaisia tuotantomenetelmiä on käytetty, ovat yleisimmät kysymykset. Sopimusviljely antaa teollisuudelle hyvät mahdollisuudet vastata kuluttajan esittämiin kysymyksiin.

 

 

Boreal Kasvinjalostus Oy:n kasvinjalostaja Leena Pietilä kertoi, että Suomessa viljellyt kauralajikkeet ovat valtaosiltaan heidän jalostamiaan.

 

Kauralajikkeen lakoontumisominaisuus on tärkeä kehityskohde kasvinjalostuksessa. Herkästi lakoontuva kauralajike on altis hometoksiinien muodostumiselle ja sen vuoksi lujakortisten kauralajikkeiden jalostaminen on tärkeää.

 

Maanviljelijä Tauno Isotalo Pirkkalasta kysyi, että tuleeko uusia kauralajikkeita liian usein markkinoille ja minkä vuoksi?

 

Leena Pietilä myönsi, että uusia lajikkeita tulee viljelijöiden valittavaksi runsaasti. Eräs syy tähän on siemenkaupassa toimivat monet jakelutiet ja ne kaikki haluavat myydä uusia – mielellään vain yksinmyynnissään olevia – kauralajikkeita.

 

Raisio on pitkään myynyt siemenviljaa sekä öljykasvinsiemeniä sopimusviljelijöilleen. Nyt tuotevalikoimaan on lisätty myös lannoitteet sekä kasvinsuojeluaineet.

 

 

Näistä asioista sopimusviljelijätilaisuudessa kertoi Raision tuotepäällikkö Heidi Seitala.

 

Jyvä on hyvässä hoidossa Nokian myllyllä...

 

 

...siitä kuulijat saivat varmuuden tehtaanjohtaja Jouni Järvensivun vakuuttavassa esityksessä.

 

Nokian siilot näkyvät laajalle alueelle ja niihin mahtuu viljaa lähes 80 miljoonaa kiloa. Siiloista on Raision omia n. 38 miljoonan kilon verran ja Suomen Viljava Oy:n omistuksessa n. 40 miljoonaa kiloa.

 

Suomen Viljava Oy on Suomen valtion omistama yhtiö, joka harjoittaa viljan varastointia. Se on Nokialla hakeutunut yhteistyöhön Raision kanssa.

 

 

Nokialla järjestetyn tilaisuuden viimeinen esiintyjä oli Pro Agria-Pirkanmaan kasvinviljelyagronomi Ritva Tolppa.

Hän käsitteli viljatilan kannattavaisuutta edellisvuonna ja uskalsi ennakoida kannattavaisuusnäkymiä myös ensi kesän sadon osalta.

 

Nokian tilaisuus loi uskoa, että siellä tarvitaan hyvälaatuista elintarvikekauraa Elovenaa varten jatkossakin.

Pirkanmaa on todellinen kauramaakunta ja Nokia on oikea toimituspaikka pirkanmaalaiselle elintarvikekauralle.

 

-Esko Erkkilä-

Etelä-Alvari aloitti innolla uuden kaksivuotiskauden!

Sunnuntai 27.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Eräs Tampereen kaupungin periaatteista julistusten tasolla on ”Tampere kaupunki kuulee kuntalaista”.

Osa kuntalaisten suoraa osallistumista edustuksellista demokratiaa täydentävänä toimintana on Alvari-toiminta.

Alvari eli alueellisen vaikuttamisen kanava koostuu Alue-Alvareista eli alueellisista työryhmistä, pormestarin asukasilloista ja nuorille tarkoitetuista Nuoriso-Alvareista.

Fyysisesti kokoontuvia Alue-Alvareita on Tampereella nyt neljä – Etelä-Alvari, Kaakkois-Alvari, Koillis-Alvari ja Länsi-Alvari – ja niiden lisäksi on Keskikaupungin Facebook-Alvari eli Tampereen Alvari.

Etelä-Alvari perustettiin v. 2008 ja olen ollut sen toiminnassa mukana alusta alkaen.

Kaupunginhallitus päätti 14.2.2011 neljän alueellisen työryhmän eli Alue-Alvarin nimeämisestä vuosille 2011 – 2012. Tulin nimetyksi Etelä-Alvarin jäseneksi.

Etelä-Alvarin järjestäytymiskokous pidettiin torstaina 24.2.2011 klo 17.30 Hatanpään koululla.

  

  

Kokouksessa on hyvä osanotto, sillä kaupunginhallituksen Etelä-Alvariin nimeämästä 57 jäsenestä oli paikalla 35 henkilöä.

 

 

  

Kokouksen avasi ja sen puheenjohtajana toimi vuorovaikutussuunnittelija Aija Karttunen.

 

Kokouksen virallisen osuuden ainoina kohtina olivat puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajien valinta vuosille 2011 – 2012.

 

Puheenjohtajaäänestyksessä annettiin 35 ääntä ja ne jakaantuivat seuraavasti:

• Juhani Skogberg, 20 ääntä
• Taina Lampu, 10 ääntä
• Pertti Järvinen, 5 ääntä

 

 

Äänestyksen tulos merkitsi, että Juhani Skogberg tuli valituksi Etelä-Alvarin puheenjohtajaksi 2011 – 2012.

  

Varapuheenjohtajavalinnan kohdalla Lasse Kristeri teki ehdotuksen, että puheenjohtajaäänestyksessä toiseksi ja kolmanneksi tulleet valittaisiin varapuheenjohtajiksi äänimäärien osoittamassa järjestyksessä. Kristerin ehdotus sai yksimielisen kannatuksen ja siten ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Taina Lampu ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Pertti Järvinen.

 

Bloginpitäjä onnittelee uutta-vanhaa puheenjohtajaa ja samoin uutta-vanhaa ensimmäistä varapuheenjohtajaa sekä uutta toista varapuheenjohtajaa!

 

 

Etelä-Alvarin puheenjohtajisto 2011 - 2012. Juhani Skogberg (vasemmalla), Taina Lampu (keskellä) ja Pertti Järvinen (oikealla). 

Uskon vakaasti, että Teidän ja Aijan johdolla saamme paljon aikaan!

 

Kokouksen virallisen osuuden jälkeen käytiin vilkas ja antoisa keskustelu Etelä-Alvarin alustavasta kevään ohjelmasta, alatyöryhmistä, aluerahan hakemisesta, kokouspaikoista sekä muista käytännön asioista.

 

 

Lopuksi etelä-alvarilaiset kokoontuivat ryhmäkuvaan. Meitä oli paikalla niin paljon, että syrjemmälle sijoittuneet eivät mahtuneet bloginpitäjän ottamaan kuvaan!

 

Innolla mukaan lähtemässä

 

-Esko Erkkilä-