Tänään on vuoden 2015 viimeinen päivä!

Torstai 31.12.2015 - -Esko Erkkilä-

…ja tänään tulee kuluneeksi 100 vuotta vuoden 1915 viimeisestä päivästä!

 

 

Sata vuotta on pitkä aika, mutta kuitenkin sellainen aikajänne, joka on käsitettävissä.

 

 

Minulle vuosi 1915 merkitsee isäni syntymävuotta.

 

 

Isäni joutui viettämään vuodet 1939 – 1944 rintamalla puolustamalla Suomea vainolaisen hyökkäyksiltä. 

 

 

Hän selvisi Talvisodasta, Jatkosodasta ja Lapinsodasta kahdella haavoittumiselle, mutta selvisi kuitenkin.

 

 

Minulla on piironginlaatikossa isäni kantakortin kopiot, mutta niihin tutustuminen on jäänyt vähäiseksi, sillä eläkeläisellä on kiireitä.

 

 

Samaisessa piironginlaatikossa on myös isäni kunniamerkit, mutta niihinkin tutustuminen ja paneutuminen on jäänyt liian vähälle.

 

 

Isäni kuului siihen ikäluokkaa, joka elinaikanaan ei saanut ympäröivältä yhteiskunnalta sitä kunnioitusta ja arvonantoa, joka sotiemme veteraaneille olisi kuulunut.  Päinvastoin, nämä veteraanit saivat päälleen vasemmiston ja jopa koko yhteiskunnan halveksunnan, että uhrasivat parhaimman nuoruutensa Isänmaan hyväksi.

 

 

Onneksi ne harvalukuiset sotaveteraanit, jotka vielä ovat elossa, ovat saaneet arvostusta siitä toiminnasta, jolla he puolustivat maatamme vihollista vastaan.

 

 

 

 

Kun tänään illansuussa sytytän kynttilöitä omakotitaloni pihapuiden oksilla riippuviin lyhtyihin, muistelen kunnioituksella niitä isiämme, jotka taistelemalla säilyttivät Suomelle itsenäisyyden Talvisodan, Jatkosodan ja Lapinsodan taisteluissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sota-ajan julisteita ja Mannerheim-nurkkaus

Perjantai 9.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Lupasin eilen, että ehkä jo tänään kerron muutamien valokuvien avulla niistä sota-ajan julisteista sekä Mannerheim-nurkkauksesta, jotka ovat esillä Jalasjärven sotaveteraanien perinnetalossa

 

 

 

Aluksi muutama kuva sota-ajan julisteista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 Eivät toteutuneet nämä kisat tuolloin!

 

 

Ja sitten kolme kuvaa Jalasjärven sotaveteraanien perinnetalon Mannerheim-nurkkauksesta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Olen käynyt useissa sotahistoriaa käsittelevissä museoissa Suomessa ja ulkomailla.

 

 

Jalasjärven sotaveteraanien perinnetalon näyttely on eräs parhaimmista näyttelyistä, joita sotahistorian tiimoilta on koko Euroopassa.

 

 

Kiitokset Jalasjärven sotaveteraanien työlle, että olette tallentaneet viime sotiemme vaiheita niin täydellisesti!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jalasjärven sotaveteraanien perinnetaloon kannattaa tutustua

Torstai 8.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Jalasjärven kotiseutumuseon alueella sijaitsee Jalasjärven sotaveteraanien perinnetalo, jossa on Jalasjärven suojeluskuntaan ja Talvisotaan sekä Jatkosotaan liittyviä esineitä.

 

 

Poikkesin talossa 5.8.2015, kun olin perhekuntamme voimin matkalla Tampereelta Keski-Pohjanmaalle.

 

 

 

 

 

 

Perinnetalo on avoinna talkoovoimin ja oli onnemme, että se oli avoinna matkustuspäivänämme.

 

 

 

**************

 

Tässä kuvasatoa perinnetalon esineistä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 Huomatkaa, että tätä saadaan myydä vain Päämajan int. os. välityksellä sotatoimialueella ja sotasairaalan potilaille.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Aineistoa Jalasjärven sotaveteraanien perinnetalossa oli niin paljon, että kuvat siellä olleista julisteista sekä kuvat Mannerheim-nurkkauksesta jäävät huomiseen!

 

 

 

Toivottavasti odottavan aika ei ole liian pitkä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Kahdestoista kyröläismatka kiersi Äänisen ja Laatokan"

Keskiviikko 15.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyröläissyntyinen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki on omistamansa Vihdin Liikenteen ja VL-Matkojen puitteissa jo kahtenatoista kesänä järjestänyt Hämeenkyrön ja Viljakkalan sotaveteraaneille ja heidän läheisilleen matkan Venäjälle, Baltian maihin tai Puolaan.

 

 

Olen osallistunut kaikille kenraali Lehtimäen järjestämille kyröläismatkoille.

 

 

Kahdestoista matkamme kiersi 30.6. – 4.7.2015 Äänisen ja Laatokan.

 

 

Sain matkalaisilta tehtäväkseni laatia juttu matkasta ja tarjota sitä Hämeenkyrön Sanomille.

 

 

 

 

 

 

Tein työtä käskettyä ja ilokseni huomasin eilen, että Hämeenkyrön Sanomat julkaisi juttuni.

 

 

Tässä juttuni:

 

 

*****************

 

 

Kahdestoista kyröläismatka kiersi Äänisen ja Laatokan

 

Hämeenkyrön ja Viljakkalan sotaveteraanit ja heidän läheisensä ovat toteuttaneet ns. kyröläismatkan jo kaksitoista kertaa.

 

Kyröläismatkat ovat usein suuntautuneet Venäjän puolelle jääneille taistelupaikoille, mutta myös Baltian maat sekä Puola ovat olleet matkakohteinamme.

 

Matkanjärjestäjänä ja oppaana jälleen kerran toimineen hämeenkyröläissyntyisen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen sotilaskokemus ja laajat tiedot kohdemaiden taloudesta, kulttuurista sekä historiasta ovat olleet perusta kaikille onnistuneille matkoille.

 

Kesä – heinäkuun vaihteessa toteutettu kahdestoista matkamme kiersi Äänisen ja Laatokan.

 

Sotatoimien kulku ja Hämeenkyrön sekä Viljakkalan miesten rooli sotatoimien myllerryksessä oli johtavana teemana kiertomatkan ohjelmassa, mutta alueen käytännön elämään tutustuminen oli myös keskeistä. Pikkukylät, sivukylien mutkikkaat tiet ja kylien paljon nähneet talot antoivat elämyksiä matkalaisille.

 

Hyvin hoidetut perennapenkit, valkosipulimaat ja hyvässä kasvussa olevat perunamaat olivat melkein pienen kateuden aihe, kun ajoimme karjalaiskylien läpi.

 

Petroskoi, Kontupohja ja Karhumäki olivat matkamme pohjoisimmat kohteet.

 

 

Aloitimme matkaohjelmamme lähellä Suomen rajaa sijaitsevalta Säkkijärven kenttähautausmaalta ja päätimme matkamme ohjelmaosuuden Ihantalan muistomerkille.

 

 

Ihantalan muistomerkillä yhteislauluna laulettu ”Kotimaani ompi Suomi” päätti antoisan kyröläismatkan.

 

 

******************

 

 

Liitin mukaan muutaman valokuvan ja Hämeenkyrön Sanomat julkaisi niistä nämä:

 

 

 

Kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki selostaa Säkkijärven kenttähautausmaan muistomerkin äärellä niitä vaiheita, joiden kautta Venäjän puolella on nyt seitsemän suomalaisten sotilaiden kenttähautausmaata.

 

 

 

 

 

 

Käkisalmen linna oli eräs tutustumiskohteemme.

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Uudenkaupungin soijatehtaan konkurssi ei tullut yllätyksenä

Keskiviikko 18.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Tiedotusvälineet ovat kertoneet, että Uuteenkaupunkiin perustettu soijanjalostustehdas on joutunut konkurssitilaan.

 

Yritys – Finnprotein Oy – on jättänyt konkurssihakemuksen Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen maanantaina 16.6.2014.

 

 

Soijatehtaan perustaminen Suomeen on haihattelua ja olen todennut sen yrityksen puuhamiehille jo vuosia sitten.

 

Perusteluina olen käyttänyt mm. seuraavia seikkoja:

 

• soijapavun rahtaaminen Brasiliasta suurilla laivoilla ensin Rotterdamiin, välivarastointi siellä, uudelleenlastaus pieniin laivoihin Rotterdamissa, kuljettaminen Suomeen, soijapavun satamavarastointi Suomessa ja kuljettaminen kumipyöräkyydillä tehtaalle ei luo mitään perusmahdollisuuksia kannattavalle toiminnalle

• valmiiden tuotteiden kuljettaminen kaukomaille ”kuivalta maalta” Uudestakaupungista ei siltäkään osin antanut mahdollisuutta kannattavalle toiminnalle

• soijanjalostuksessa syntyvä soijaöljy on vietävä maailmamarkkinoille, sillä Suomessa sille ei ole markkinoita. Soijaöljy hinnoitellaan Rotterdamissa laivaan lastattuna eli sen osalta Uudenkaupungin tehtaalle kertyi ”takamatkaa” vähintään 20 – 30 €/tonni, joten soijaöljyn osalta Uudenkaupungin mahdollisuudet kilpailla kannattavasti olivat sijaintipaikasta johtuen mahdottomat

 

Suomessa tarvitaan soijanjalostuksessa syntyviä tuotteita, mutta mikään niitä tarvitseva yritys ei voi perustaa tuotantoaan aloittavan yrityksen varaan. Tavarantoimittajayrityksen pitää ensin vakiinnuttaa asemansa luotettavana tavarantoimittajana, jotta sen palveluksia uskaltaa käyttää. Oletan, että Finnprotein Oy ei tähän pystynyt lyhyen toimintansa aikana.

 

Uudenkaupungin soijatehtaan taru on karu kertomus siitä, että miten korkealla ilmassa leijuvat unelmat johtavat katastrofiin.

 

Soijatehtaan työmarkkinaselkkaukset on useissa yhteyksissä kerrottu syyksi yrityksen nopealle tuholle, mutta näen niiden vaikutukset konkurssihakemukseen vain viimeiseksi niitiksi, joka katkaisi kamelin selän.

 

Perusasiat olivat kateissa – ensisijainen syy tehtaan konkurssiin eivät olleet työmarkkinaongelmat.

 

Kaikenkarvaiset konsulttifirmat tekivät hyvät rahat, kun ne puolsivat ja toimivat aktiivisesti soijatehtaan saamiseksi Uuteenkaupunkiin.

 

Konsulttifirmoilla piti olla tietämystä soijanjalostusprosessista, mutta konsulteille oma tili on tärkeämpää kuin konsultoitavan yrityksen paras.

 

En tunne tilannetta, mutta ihmettelen Uudenkaupungin luottamushenkilöiden ja erityisesti virkamiesten toimintaa, kun ilmeisen halukkaasti hamusivat täysin mahdottoman liiketoiminnan siirtymistä kaupunkiin.

 

Julkisuudessa on kerrottu, että Uusikaupunki sijoitti soijatehtaan infraan 3 miljoonaa euroa. Sen lisäksi muita kustannuksia kaupungille on kertynyt varmaan mittavasti – myös kaupungin imago teollisuuskaupunkina sai kolauksen.

 

Toivottavasti hyvin tuntemaani Uudenkaupungin satamaan ei ehditty tehdä liian mittavia turhia investointeja!

 

Se harmittaa, että eräät tuntemani henkilöt saivat uralleen ilmeisen kolauksen, kun olivat ryhtyneet vastuullisiin tehtäviin yrityksessä, jonka selviytymisen ennusteet olivat jo alusta alkaen synkät.

 

Opimmeko Uudenkaupungin soijatehtaan tarusta mitään?

 

Ainakin se pitäisi oppia, että Suomeen soveltumatonta teollista toimintaa ei Suomeen kannata yrittää puuhata!

Myös se olisi huomioitava, että kuntien pitäisi kuunnella todellisia asiantuntijoita ennen kuin ne sitoutuvat suuriin hankkeisiin!

On paikallaan penkoa myös ne syyt, joiden perusteella valtion omistama pääomasijoitusyhtiö Suomen Teollisuussijoitus saatiin harhautettua sijoittamaan veronmaksajien varoja yritykseen, jolla ei ollut mitään todellisia mahdollisuuksia toimia Suomessa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Eilen klo 11.00 tuli kuluneeksi 74 vuotta Talvisodan päättymisestä

Perjantai 14.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto aloitti Talvisodan Suomea vastaan marraskuun 30. päivänä 1939.

 

Sota kesti 105 päivää ja se päättyi 13.3.1940.

Rauhansopimuksessa sovittiin, että sotatoimet lopetetaan mainittuna päivänä klo 11.00 Suomen aikaa.

 

 

 

***************

 

 

 

 

Osallistuin eilen Viljakkalan hautausmaan sankariristillä Viljakkalan Sotaveteraanien järjestämään muistotilaisuuteen ja seppeleenlaskuun klo 11.00.

 

 

 

 

 

 

 

Viljakkalan Sotaveteraanien puolesta seppeleen laskivat sankariristille Pentti Mäensivu (vasemmalla) ja Paavo Mäntyniemi.

 

Veteraaneista oli paikalla heidän lisäkseen Antti Hietaniemi, joka pankinjohtajana Viljakkalassa toimiessaan myötävaikutti työtehtävissäni tarvitsemani ensimmäisen auton hankintaan!

 

 

 

 

 

Seppeleenlaskun jälkeen lauloimme Isänmaan virren eli virren numero 577.

 

 

”Sun kätes, Herra, voimakkaan
suo olla turva Suomenmaan
niin sodassa kuin rauhassa
ja murheen, onnen aikana”.

*********** 

 

 

 

Koin tilaisuudessa läsnäoloni tärkeäksi, sillä eräs sedistäni – Reino Erkkilä – lepää Viljakkalan sankarihautausmaalla.

 

 

Koin tilaisuuden tärkeäksi myös sen vuoksi, että isäni osallistui etulinjassa Talvisotaan, Jatkosotaan ja vielä myös Lapinsotaan.

 

Isäni haavoittui kahdesti ja hänellä oli niskassaan ja toisessa ranteessaan tunnusteltavissa kranaatinsirpaleita niin, että hän vei ne muassaan hautaan saakka.  Myös kaksi muuta setääni, jotka lepäävät Viljakkalan kirkkomaassa, osallistuivat sotiimme.

 

 

 

 

 

Pyysin muistotilaisuuden osanottajia seppeleenlaskun ja virrenveisuun jälkeen ryhmäkuvaan sankariristin juurelle.

 

 

************

 

 

Oli mukava osallistua keskusteluihin, jotka koskivat Viljakkalan entistä ja nykyelämää!

 

Vähän harmittaa, että ole ryhtynyt osallistumaan Viljakkalan perinnepiirin toimintaan – huomasin, että alan olla siinä iässä, jotta minulla olisi ehkä jotain annettavaa Viljakkalan perinnetietouden keräämisessä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Hautakivien muistolaatat ovat arvonanto sotiemme taistelijoille, jotka varmistivat Suomen itsenäisyyden

Lauantai 27.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Vapaussotamme veteraanit ovat jo kaikki saaneet kutsun viimeiseen iltahuutoon.

 

Myös Talvisodan, Jatkosodan ja Lapinsodan urheat taistelijat ovat keskuudessamme yhä harvenevin rivein.

 

On ilahduttavaa, että sotiemme veteraaneja muistetaan heidän hautakiviinsä kiinnitetyin muistolaatoin. Se on tapa, jolla voimme antaa arvostustamme joukostamme poistuneille veteraaneille.

 

Tein taannoin lyhyen kierroksen Kälviän hautausmaalla ja löysin lukuisiin hautakiviin kiinnitettyinä sotiemme veteraaneja kunnioittavia muistolaattoja.

 

Tässä muutamia kuvia Kälviän hautausmaalla tapaamistani hautakivilaatoista, joissa muistetaan sotiemme veteraaneja:

 

Vapaussodan muistomitali merkitsee, että sen saaja on  itsenäisyytemme ensi hetkinä osallistunut Suomen itsenäisyyden varmistamiseen.

 

Suomen Sotaveteraaniliiton muistomitali on kiinnitettynä monen Talvi-, Jatko- ja Lapinsodassa kunnostautuneen veteraanin hautakiveen.

 

Rintamaveteraaniliiton muistomitali löytyy usean maamme hautausmaan poveen haudatun sotaveteraanin hautakivestä.

 

 

Lukemattomat sotaveteraanit vammautuivat viime sodissamme ja heidän hautakivissään on Sotainvalidien hautamuistomerkkilaatta.

 

 

Lotta Svärd-järjestö oli tärkeä tekijä, että Suomi säilytti itsenäisyytensä viime sodissamme. Saamme olla ylpeitä, että Lotta Svärd-järjestön kunnia on palautettu. Lotta Svärd-muistomitali hautakivessä kertoo, että kummun alla lepäävä nainen on ollut tärkeässä roolissa Suomen itsenäisyyden turvaajana.

 

Hautausmaat kertovat lukemattomia tarinoita.

 

Hautakiviin kiinnitetyt sotiemme muistomitalit ovat tärkeitä ”tarinoiden kertojia” – ne kertovat henkilöistä, jotka ovat toiminnallaan taanneet meille vapaan maan.

 

-Esko Erkkilä-

Tätäkö perussuomalaisia äänestäneet naiset, sotaveteraanit ja vammaiset tarkoittivat?

Maanantai 30.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä julkisti keskiviikkona 25.5.2011 julkilausuman, jota se kutsuu julistukseksi "syrjintää, rasismia ja väkivaltaa vastaan".

Julkilausuma on herättänyt suurta huomiota, mutta se on hyvin tervetullut, koska se avaa persujen ajatusmaailman syrjintään sekä suosimiseen.

Valitettavasti julkilausuma tulee julkisuuteen vasta nyt, sillä ennen eduskuntavaaleja julkaistuna se olisi paljastanut ”persujen todelliset karvat” kansalaisille jo ennen äänestyskopilla käyntiä.

Vähäväkisten suosimisen kieltäminen on julkilausuman suuri asia.

 

Julkilausumassa päästellään mm. seuraavanlaista tekstiä: 

 

”Tuomitsemme kaiken etniseen taustaan, kieleen, kulttuuriin, uskontoon tai vastaavaan seikkaan perustuvan syrjinnän tai suosimisen työmarkkinoilla, koulutuksessa ja muissa yhteyksissä.”

Julistus jatkuu…

 

”Katsomme yksiselitteisesti, että julkisen vallan on kohdeltava jokaista ihmistä yksilönä, ei etnisen, kulttuurisen tai muun vastaavan ryhmän edustajana. Ketään ei pidä missään tilanteessa rangaista tai palkita taustansa vuoksi.”

 

Oikeusoppineet tulkitsevat persujen julkilausuman yksimielisesti perustuslain vastaiseksi. Se on heidän mielestään myös ristiriidassa Suomen solmimien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa.

 

Helsingin Sanomat on haastatellut kolmea professoritason erityisasiantuntijaa persujen julkilausumasta ja he kaikki pitävät julistusta perustuslain vastaisena.

Haastattelut on julkaistu Helsingin Sanomissa 28.5.2011.

 

Helsingin yliopiston yleisen oikeustieteen professori Kaarlo Tuori pitää julkilausumaa ”erittäin ongelmallisena”.

 

Valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen Turun yliopistosta näkee, että julkilausuman toteutuminen merkitsisi tasa-arvon heikkenemistä nopeasti.

 

Helsingin yliopiston yleisen oikeustieteen professori Tuomas Ojanen sanoo, että julkilausuma on kamala ja se pitää tuomita.

 

Suomalainen lainsäädäntö perustuu mm. siihen, että sukupuolten välistä tasa-arvoa yritetään edistää määräämällä laissa, että valtion komiteoissa on oltava tietty määrä naisia.

Myös koko vammaislainsäädäntö joutuisi suurten muutosten kohteeksi, jos persujen julistus hyväksyttäisiin, sillä koko vammaislainsäädäntö on positiivista erityiskohtelua. Persut haluavat romuttaa periaatteen, että vammaisia kohdellaan lainsäädännössä positiivisesti. Persujen julistuksen hyväksyminen merkitsisi mm. sitä, että vammaisille myönnetyt taksikuljetukset olisi tasapäistettävä normaalikuntoisten kansalaisten kanssa. Kuvottavaa!

Sotaveteraanit ovat vuosien aikana saaneet tiettyjä etuja mm. kuntoutuksen saralla. Kummastuttaa, että persut haluavat kumota sotaveteraaneille muiden mielestä kuuluvat vaatimattomat etuudet! 

Ovatko sotiemme veteraanit tietoisia persujen linjasta?

Persut haluavat romuttaa kaikki ne pienet etuudet, jonka sotiemme veteraanit ovat vuosikymmenten taistelulle itselleen saaneet – tätä en olisi uskonut edes persujen ehdottavan.

 

Tuomitsen jyrkästi persujen esittämän julkilausuman, sillä haluan säilyttää mm. naisilla, vammaisilla ja sotaveteraaneilla ne etuudet, jotka heille on ennen persuja saatu hankittua.

 

-Esko Erkkilä-

Tampere järjesti isänmaallisen juhlan sotaveteraanien kunniaksi

Sunnuntai 1.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki järjesti sotaveteraanien kansallisena veteraanipäivänä, keskiviikkona 27. päivänä huhtikuuta isänmaallisen juhlan Tullikamarin Pakkahuoneella.

Osallistuin juhlatilaisuuteen.

 

Tilaisuus oli juhlava ja se sisälsi paljon innostavaa musiikkia.

 

 

Musiikista huolehtivat Rientolan eläkeläisten soittokunta, johtajanaan Andreas Schultz…

 

 

 

…sekä mieskuoro Kelot, jota johti Lasse Kautto.

Kuvassa mieskuoro Kelot järjestäytymässä Pakkahuoneen esiintymislavalle.

 

Juhlatilaisuus alkoi sotilaskotisisarien tarjoilemalla kahvituksella.

Juhlan avasi Tampereen kulttuuritoimenjohtaja Jaakko Masonen. Hän kiitti läsnä olleita sotaveteraaneja sekä niitä, jotka ovat enää muistoissamme siitä, että saamme elää vapaassa maassa. Masonen pyysi sotaveteraaneja vastaanottamaan Tampereen kaupungin nöyrän kiitoksen tästä kaikesta.

Masosen tervehdyksen jälkeen juhlayleisö sai nauttia Tampereen Suzukikoulun oppilaiden musiikkiesityksistä, johtajanaan rehtori Annikki Saario.

 

Apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen piti tilaisuuden juhlapuheen.

Ikonen osoitti lämpimät sanansa erityisesti veteraaneille, heidän puolisoilleen ja veteraanien leskille. Hän kutsui puheensa pääkohteita kunniakansalaisiksi.

Elämänkokemusten tallentaminen on tärkeä asia, mainitsi Ikonen.

Apulaispormestari Ikonen luetteli monia tapoja, joilla Tampereen kaupunki huomioi tai on huomioinut veteraaneja ja yleensäkin senioriväestöään.

Käyn tässä lyhyesti luetellen läpi ne asiat, jotka apulaispormestari mainitsi:

 

• meneillään oleva juhlatilaisuus
• itsenäisyyspäivän veteraanilounas
• kaupungin avustukset veteraanijärjestöille
• kaupungin panostaminen veteraanikuntoutukseen
• ensi vuonna tehtävä veteraanikuntoutuksen tarvekartoitus
• yleinen panostaminen ikäihmisten palveluiden kehittämiseen
• kotona-asumiseen kannustaminen
• omaishoitajien huomiointi
• kotihoidon kehittäminen ja siihen liittyvä yhteistyö päiväkeskusten kanssa
• Kaupin sairaalan erikoistuminen kotihoidon tukisairaalaksi
• oikea-aikainen kotiutus sairaalasta

 

Apulaispormestari Anna-Kaisa Ikosen luettelema lista oli pitkä ja mieleen tulikin, että lista oli eräänlainen ”toiveiden tynnyri” eikä suinkaan lista, jossa luetellut asiat olisivat kunnossa. Harmi, että juhlatilaisuudessa tulee tällaista mieleen, mutta politiikkoja kuunnellessa epäilevä ajatus tulee mieleen juhlan hetkelläkin.

Ainakin minulle Ikosen puheessa oli uutta se, että seuraava Itsenäisyyspäivän valtakunnallinen juhlaparaati järjestetään Tampereella. Nyt kalenteri esiin ja Itsenäisyyspäivä pitää varata Tampere-päiväksi!

Rientolan eläkeläisten soittokunnan ja mieskuoro Kelojen musiikkiesitykset huipentuivat ”Veteraanin iltahuuto” –esitykseen.

Juhla päättyi yhteisesti laulettuun Maamme-lauluun.

 

Kiitän Tampereen kaupunkia kansallisen veteraanipäivän huomioimisesta juhlatilaisuudella.

On valitettavaa, että jo niin monet veteraaneistamme elävät ainoastaan muistoissamme ja he eivät ehtineet kokemaan ansaitsemaansa arvostusta.

Toivon, että apulaispormestari Anna-Kaisa Ikosen juhlapuheessaan mainitsemat veteraaneja sekä ikäihmisiä koskettavat seikat saisivat enemmän todellisuutta ympärilleen – siinä riittää ikäihmisillä painostamista, jotta Tampereen päättäjät alkaisivat todella huomioida ikäihmiset nykyistä paremmin.

 

-Esko Erkkilä-

"Viesti kulkee - Vetovastuu vaihtuu"

Keskiviikko 27.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Vietämme tänään Kansallista veteraanipäivää. Sitä vietetään nyt 25. kerran.

Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallinen juhlatilaisuus järjestetään tänään Turussa, Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa Artukaisissa. 

Muistan hyvin, kun valtakunnallinen juhlatilaisuus viime vuonna oli Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa.

Osallistuin silloin juhlavieraana tilaisuuteen.

Sain silloin tavata ja kätellä tuttuja veteraaneja – ainakin yksi silloin tapaamistani veteraaneista on kuluneen vuoden aikana saanut kutsun viimeiseen iltahuutoon.

Pormestari Timo P. Nieminen, jolle sain vuosi sitten tilaisuuden jälkeen lausua parhaat kiitokset hyvinhoidetusta juhlasta, totesi tervehdyspuheessaan mm. sen, että on ollut ilo huomata juhlan valmistelun aikana, että sotiemme veteraanien työn arvostus elää ja siirtyy sukupolvelta toiselle.

Nyt Turussa tänään vietettävän valtakunnallisen juhlan kantavana teemana on sama ajatus, jonka pormestari Timo P. Nieminen lausui viime vuonna Tampereella.

Viesti kulkee, veteraanien arvostus elää, vetovastuu vaihtuu nuoremmille ja elävä arvostus veteraanien työlle säilyy.

On hieno todeta, että veteraanien työlle ja uhrauksille osataan nykyään antaa arvoa. Valitettavasti monet veteraanit siirtyivät rajan taakse ennen kuin heidän työlleen osattiin ja uskallettiin antaa arvostusta. Isäni oli yksi heistä, jonka elämä päättyi ennen arvostuksen saamista.

 

Koen tänään Turussa järjestettävän juhlatilaisuuden teeman jälkiosan koskettavan itseäni – ”Vetovastuu vaihtuu”.

Monet sotahistorialliset matkat kunniakkaille taistelupaikoille ovat olleet osa vetovastuun siirtymistä isältä minulle.

Summa, Taipale, Äyräpää, Kiviniemi, Kirvesmäki, Kollaa, Petroskoi, Kontupohja, Karhumäki, Uhtua, Aunus, Syväri, Vitele, Viipuri, Tali, Ihantala ja monet muut taistelupaikat ovat tulleet tutuiksi osa useaankin kertaan viime vuosien aikana.

Muutama käyntini anoppini synnyinkodin raunioilla Mantsinsaarella ja keskimmäisen poikani mukanaolo yhdellä Mantsinsaaren-matkalla ovat olleet parasta vetovastuun vaihtamista.

Sain takavuosina olla mukana naapuriväen ja heidän lähisukulaistensa matkassa Kivennavan Hartosissa. Mukana oli naapurimme nuorimies ja hänen mukanaolonsa matkalla oli myös vetovastuun siirtämistä parhaimmillaan. Maasepän takoman naulan talteenotto isoisän kotitalon lähellä virtaavan joen lahonneesta sillasta oli muistojen keräämistä aidoimmillaan.

Liian paljon vetovastuuta on veteraaneja seuraavalta sukupolvelta jäänyt tekemättä.

Veteraanien saama tunnustus sai odottaa 1980-luvulle saakka. Kaikki piirit eivät vieläkään tunnusta veteraanien aikaansaannosta - maamme itsenäisyyttä.

Veteraanien kuntoutus ja heidän vanhuudenpäivistään huolehtiminen ei ole suinkaan kunnossa.  Kotona-asumisen helpottaminen olisi yhteiskunnalle taloudellisesti kannattavaa - veteraanimme olisivat ansainneet enemmän tukea ja myötätuntoa mm. tässä. 

 

Suomen lippu nousee tänään omakotitalomme salkoon ja se muistuttaa meitä sekä ohikulkijoita siitä panoksesta, jonka veteraanit antoivat, jotta nyt saamme elää vapaassa Suomessa.

 

-Esko Erkkilä-

Mieliinpainuva ja juhlallinen Kansallisen Veteraanipäivän pääjuhla Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 27.4.2010

Keskiviikko 28.4.2010 - -Esko Erkkilä-

Lausun suurkiitokset Tampereen kaupungille Kansallisen Veteraanipäivän pääjuhlan järjestämisestä!

 

Tilaisuus järjestettiin Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa tiistaina 27.4.2010. Osanottajia tilaisuudessa oli n. 3.000 veteraania ja heidän omaistaan sekä tuhatkunta opiskelijaa - tilaisuus televisioitiin suorana lähetyksenä.

 

Tasavallan Presidentti kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan.

 

Näyttelijä Esko Roine toimi tilaisuuden juontajana. Roine totesi avauksessaan veteraanien sekä lottien mahdollistaneen toiminnallaan sen, että voimme nyt juhlia vapaassa Suomessa.

 

Myös Tampereen pormestari Timo P. Nieminen mainitsi...

Lue lisää »