Ei voida hyväksyä, että Tampere joutuu luopumaan kirjaston kotipalveluista!

Torstai 12.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Sain kontaktiverkkoni kautta tiedon, että Tampreen kaupungin virkahenkilöt suunnittelevat kirjaston kotipalvelujen lopettamista.

Laadin asiasta mielipidekirjoituksen Aamulehteen, joka julkaisikin se 8.10.2017.

Kirjoitukseni tässä...

...ja tässä se tekstinä:

Kirjaston kotipalvelu on Tampereella jatkossakin tarpeellinen

 

En voi millään hyväksyä, että Tampere joutuu luopumaan kirjaston kotipalveluista. Tampereella kirjasto palvelee kotipalveluna niitä asukkaita, jotka eivät sairauden, vamman tai korkean iän vuoksi itse pääse kirjastoon.

 

 

Kirjastosta soitetaan asiakkaalle ja kartoitetaan häntä kiinnostavat aiheet sekä yhdessä asiakkaan kanssa sitten päätetään ne kirjat, joista asiakas on kiinnostunut. Asiakas voi esittää toiveita, tehdä varauksia ja pyytää kirjastovirkailijalta vinkkejä mieltymystensä mukaan.

 

 

Kaupungin ulkopuolinen kuljetusliike toimittaa sitten kirjastokassin asiakkaalle sovittuna päivänä ja vie samalla palautuskassin kirjastoon. Tampereella kirjaston kotipalveluasiakkaita on yli 200.

 

 

Tampereen heikon taloustilanteen vuoksi nyt on vaarana, että kirjaston kotipalvelu kaupunkilaisille lopetetaan.

 

 

Tampereen heikon taloustilanteen syynä ovat rantaväylän tunnelin ja siitä seuranneen ratikan rakentaminen – taloudellista tuhoa täydensi maauimalan rakentamispäätös. On väärin, että rantaväylän tunnelin, ratikan ja maauimalan vuoksi Tampereen talous on niin kuralla, että nyt joudutaan etsimään keinoja, joilla talousvaje pystyttäisiin korjaamaan.

 

 

Virkamiehet ovat valinneet maksumiehiksi ne henkilöt, jotka pystyvät vähiten ajamaan omia etujaan eli sairaat, vammaiset ja ikäihmiset.

 

 

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että virkamiesten suunnitelmat kirjaston kotipalvelujen lopettamiseksi pitäisi nyt estää, ja olisi vielä jatkossakin huolehdittava, että kirjaston palveluista kiinnostuneet ja niitä tarvitsevat sairaat, vammaiset sekä ikäihmiset saavat sen kirjastopalvelun, johon he ovat tottuneet ja joka heille kuuluu!

 

 

Esko Erkkilä

Tampere

**********************

Annan aina sekä jopa erikseen kehoitankin toimitusta  fiksaamaan kirjoituksiani ennen julkaisemista ja niin tein myös tällä kerralla.

Yleensä kirjoitukseni ovat parantuneet, kun toimitus on niitä fiksannut ja niin tapahtui myös nyt.

Tässä alkuperäinen hengentuotteeni:

Ei voida hyväksyä, että Tampere joutuu luopumaan kirjaston kotipalveluista!

 

 

Tampereella kirjasto palvelee kotipalveluna niitä asukkaita, jotka eivät sairauden, vamman tai korkean iän vuoksi itse pääse kirjastoon.

 

 

Kirjastosta soitetaan asiakkaalle ja kartoitetaan häntä kiinnostavat aiheet sekä yhdessä asiakkaan kanssa sitten päätetään ne kirjat, joista asiakas on kiinnostunut.

 

 

Asiakas voi esittää toiveita, tehdä varauksia ja pyytää kirjastovirkailijalta vinkkejä mieltymystensä mukaan.

 

 

Kaupungin ulkopuolinen kuljetusliike toimittaa kirjastokassin asiakkaalle sovittuna päivänä ja vie samalla palautuskassin kirjastoon.

 

 

Tampereella kirjaston kotipalveluasiakkaita on yli 200.

 

 

Tampereen heikon taloustilanteen vuoksi nyt on vaarana, että kirjaston kotipalvelu kaupunkilaisille lopetetaan.

 

 

Tampereen heikon taloustilanteen syynä on Rantaväylän tunnelin ja siitä seuranneen ratikan rakentaminen – taloudellista tuhoa täydensi maauimalan rakentamispäätös.

 

 

On väärin, että Rantaväylän tunnelin, ratikan ja maauimalan vuoksi Tampereen talous on niin kuralla, että nyt joudutaan etsimään keinoja, joilla talousvaje pystyttäisiin korjaamaan.

 

 

Virkamiehet ovat valinneet maksumiehiksi ne henkilöt, jotka pystyvät vähiten ajamaan omia etujaan eli sairaat, vammaiset ja ikäihmiset.

 

 

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että virkamiesten suunnitelmat kirjaston kotipalvelujen lopettamiseksi pitää estää ja on jatkossakin huolehdittava, että kirjaston palveluista kiinnostuneet ja niitä tarvitsevat sairaat, vammaiset sekä ikäihmiset saavat sen kirjastopalvelun, johon he ovat tottuneet ja joka heille kuuluu!

 

 

Esko Erkkilä

*****************

 

 Uskon, että kirjoitukseni "osui ja upposi". 

Aina pitäisi pystyä puuttumaan epäkohtiin, kun virkamiehet niitä vasta suunnittelevat - näin ilmeisesti kävi tässä tapauksessa!

Esko Erkkilä

Lenin-patsas Pitkärannasta

Maanantai 9.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen Lenin-museon viehättävästä virkailijasta, joka on kotoisin Pitkärannasta.

 

 

Pitkäranta oli Impilahden kunnan vilkas asutustaajama ja nyt se lienee saanut kaupungin statuksen.

 

 

Pitkäranta sijaitsee Laatokan pohjoisrannalla ja olen käynyt siellä muutaman kerran.

 

 

Neuvostoliitto romahti vuonna 1991 ja ehdin ”keskipojan” kanssa käymään Pitkärannassa ennen Neuvostoliiton romahtamista. Toki olen Venäjän aikana saanut poiketa Pitkärannassa myöhemminkin.

 

 

Osallistuimme matkalle, jonka tarkoituksena oli käydä Mantsinsaarella, sillä se on anoppini ja poikiemme mummun synnyinsaari.

 

 

Kävimme anoppini kodin rauniolla Mantsinsaaren Työmpäisten kylässä ja jokin liikahti lämpimästi rinnassani, kun lähtiessämme raunioilta keskipoika jäi jälkeemme ja kuvasi Työmpäisten maisemia – tunsin, että olen siirtänyt kapulan seuraavalle sukupolvelle!

 

 

Mutta siitä Pitkärannasta!

 

 

Majoitumme matkamme aikana Pitkärannassa kerrostalossa, jota kutsuttiin hotelliksi.

 

 

”Hotellissa” oli monen huoneen yhteinen keittiö, jossa sähkölieden levyt olivat kuumennettu täysin pilalle, sillä niitä oli talvisaikaan käytetty lämmönlähteenä.

 

 

”Hotellimme” vieressä sijaitsi Pitkärannan sairaala ja sairaalan portilla oli muutama roskis. Kurkkasin yhteen roskikseen ja siellä näkyi verisiä neuloja sekä verisiä sidetarpeita - ehkä komento on nyt muuttunut.

 

 

*****************

 

 

Eräänä luppohetkenämme luoksemme tuli kaksi pojankoltiasta, jotka kaupittelivat komeaa Lenin-pystiä keskipojalle.

 

 

Kannustin keskipoikaa, että tarjoa kahtakymmentä markkaa ja niin myös tapahtui.

 

 

Koltiaiset antoivat Lenin-pystin ja saivat kaksikymmenentä markkaa; nauroivat paskasta naurua ja lähtivät juosten pois.

 

 

 

 

 

Kauppa oli osaltamme rehti ja nelikymmensenttinen pronssinen Lenin seisoo nykyisin nuorimmaisemme kirjahyllyn päällä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sain kyyditä Leniniä ja Stalin katseli vieressä

Sunnuntai 8.10.2017 - -Esko Erkkilä-

 

 

Tampereen Hämeenpuistossa sijaitsee Lenin-museo, jota Helsingin Sanomat kutsuu 5.7.2016 julkaistussa kirjoituksessaan Suomen vihatuimmaksi museoksi.  HS:n toteamus ei ensinkään pidä paikkaansa, mutta se on erinomainen kommentti museolle markkinointimielessä!

 

 

Olen joskus aikoja sitten käynyt Lenin-museossa, mutta 6.9.2017 poikkesin siellä uudestaan.

 

 

Tykästyin museon uuteen ilmeeseen ja kannustan lukijoitani poikkeamaan siellä.

 

 

Lenin ja Stalin muodostivat parivaljakon, joiden hirmuteot saavat Hitlerin surmatyöt näyttämään pyhäkoulupojan kivityksiltä.

 

 

Kaksikon aikaansaamat ongelmat ovat kuitenkin nyt väistyneet ja museossa kannattaa käydä.

 

 

 

 

 

Museon eteistilassa on vaatekaapit, jotka on nimetty museossa käyneiden vierailijoiden mukaan.

 

 

 

 

 

Kaappi 13 on nimetty Paavo Väyryselle, joka on aikoinaan kuvannut vaalivideotaan Lenin-museossa.

 

 

 

 

 

Veistos Leninistä ja hänen silloisesta turvamiehestään Eino Rahjasta, kun he kiirehtivät bolsevikkien vallankaappauksen aattona lokakuussa 1917 kohti bolsevikkien päämajaa Smolnaa.

 

 

 

 

 

Olen käynyt ainakin kaksi kertaa Levassovan joukkohautausmaalla, jossa lepää 47 000 Stalinin tapattamaa ihmistä – näistä suomalaisia on n. 13 000!

 

 

Tässä aitoa piikkilankaa Levassovan joukkohautausmaalta.

 

 

 

 

 

Museossa on kuva taiteilija Oleg Lomakinin maalauksesta, jossa NKP:n pääsihteeri Leonid Breznev allekirjoittaa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen päätösasiakirjan Helsingissä elokuussa 1975.

 

 

 

 

 

 

Museokäyntini kohokohta oli, kun sain istua Dnepr-moottoripyörän sarviin ja kyytiin hyppäsi Vladimir Iljits Lenin – Josef Stalin myhäili vieressä!

 

 

 

Mainittakoon, että kuvan otti kamerallani Pitkärannasta syntyisin oleva viehättävä museovirkailija!

 

 

 *****************

 

Tässä vielä lähikuvat henkilöistä, joiden hirmuteot ovat moninkertaiset Adolf Hitlerin tekemiin hirmutekoihin verrattuna:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

 

Kaikesta huolimatta – poiketkaa Lenin-museossa Tampereella!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hölmön tölväys vaati uhreja myös Viljakkalalta

Lauantai 7.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ilman sodanjulistusta 30. marraskuuta 1939 ja alkoi Talvisota.

 

 

Viljakkalan miehet lähtivät Isänmaata puolustamaan 14.10.1939 ja he joutuivat monien muiden tavoin osallistumaan sittemmin ”Hölmön tölväyksenä” –tunnettuun sotatoimeen 23.12.1939.

 

 

Hölmön tölväyksen piti olla hyökkäystoimi ja siihen osallistui viiden divisioonan joukkoja – hyökkäyksen tarkoituksena oli tuhota vihollisjoukkoja Summan mutkan alueella.

 

 

Hölmön tölväystä johti kenraaliluutnantti Harald Öhquist ja hän painosti Mannerheimia hyväksymään hyökkäyksen. Öhquist oli sodanajan kenraalikunnasta se, joka muutenkin aiheutti eniten päänvaivaa ylipäällikkö Mannerheimille.

 

 

Sotatoimen piti alkaa aamuvarhaisella, mutta liian tiukan aikataulun ja puutteellisten viestiyhteyksien vuoksi monet joukot myöhästyivät hyökkäyksen aloituksesta.  Viestiyhteyksien puuttumisen vuoksi joukoille ei pystytty antamaan tykistötukea.

 

 

Kenraaliluutnantti Öhquist antoi klo 14.30 käskyn, että hyökkäys keskeytetään.

 

 

Tiedot Hölmön tölväyksen tappiosta vaihtelevat, mutta kaatuneita oli lähes 400, haavoittuneita n. 800 ja kadonneita parisensataa eli kokonaistappiot lähentelevät 1 500 sotilasta.

 

 

*********************

 

 

Viljakkalan sankarihautausmaalla lepää ainakin neljä viljakkalalaista, jotka kaatuivat Hölmön tölväyksessä.

 

 

 

Tässä Hölmön tölväyksessä kaatuneiden muistokivet Viljakkalan sankarihautasmaalla:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 ********************

 

Suuri tunnustus niille Viljakkalan seurakunnan viranhaltijoille ja luottamushenkilöille, jotka jo Talvisodan aikana tekivät päätöksen, että sankarivainajien muistokiviin merkitään vainajan kaatumispaikkakunta.

 

 

 

Kunniakkaiden sotiemme historia saa aivan uudet mittasuhteet, kun voimme tänäänkin paikallistaa viljakkalalaisten sankarivainajien kaatumispaikkakunnat!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kahdessa roolissa

Torstai 5.10.2017 - -Esko Erkkilä-

 

 

Elonpolkujaverkosto on Tampereella toimiva yli sadan yhteisön ja yhdistyksen yhteistyöelin, joka toimii senioriväestön parhaaksi.

 

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistys ry – jonka puheenjohtajana toimin – on yhteistyöverkoston aktiivinen toimija.

 

 

Elonpolkujaverkosto järjesti eilen Tampereella Sampolassa seminaarin, jossa keskusteltiin taiteesta, kohtaamisista ja yhteistyöstä ikääntyneen väestön näkökulmasta.

 

 

Ennen seminaaria Sampolan aulassa oli yhteistyöverkoston jäsenyhdistyksillä mahdollisuus esitellä toimintaansa.

 

 

Olin mukana kahdessa roolissa eli Tampereen kaupungin Vanhusneuvoston jäsenenä sekä Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana.

 

 

Sain seminaaripäivän aikana uusia tietoja ja virikkeitä, mutta niistä joskus tulevina päivinä.

 

 

 

 

 

 

Tampereen kaupungin Vanhusneuvoston osastolla olen tässä yhdessä Kari Itkosen (keskellä) ja Eero Portaankorvan kanssa.

 

 

Kari Itkonen on kanssani Vanhusneuvoston uusi jäsen ja uskon, että pystymme yhdessä tuomaan Vanhusneuvoston toimintaan uusia tuulia.

 

 

 

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistys on siis Elonpolkujaverkoston aktiivinen toimija ja tässä kuva, jossa olen yhdessä varapuheenjohtajamme Aaro Kemppaisen sekä sihteerimme Pirkko Tilviksen kanssa.

 

 

Osastomme oli seminaariyleisön mielenkiinnon kohteena ja uskon, että tulemme esiintymisemme seurauksena saamaan uusia jäseniä!

 

**************

 

Elonpolkujaverkoston seminaaritapahtuma oli ”Armasfestivaalin” osatapahtuma.

 

Armas on sateenvarjo-organisaatio, joka yhdistää ennakkoluulottomasti taiteilijoita, taidealan toimijoita, taidelaitoksia, vanhustyön järjestöjä sekä kunta-alan toimijoita.

 

 

Kyseinen festivaali on 16 kunnan yhdessä toteuttama tapahtuma ja Armasfestivaalin eräs toimija on Eläkeliitto.

 

 

Toivottelen Armasfestivaalille menestystä tulevina vuosina ja haluan, että Tampere pysyy jatkossakin niiden kaupunkien/kuntien joukossa, jotka panostavat senioriväestön hyvinvointiin mm. Armasfestivaalin muodossa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eduskunnan puhemiehet olkoot jatkossakin puhemiehiä!

Tiistai 3.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Olen Tampereella ilmestyvän Aamulehden printti- sekä sähköisen nettilehden tilaaja.

 

 

Aamulehti on jo jonkin aikaa toilaillut valtiovarainministeri Petteri Orpon sukunimen taivutuksessa, kun on taivuttanut sen muotoon ”Orvon”.

 

 

Noin viikko sitten Aamulehti munasi itsensä oikein kunnolla, kun alkoi käyttämään mm. eduskunnan puhemiehestä termiä ”puheenjohtaja”.

 

 

Asialla on valtakunnallista merkitystä, sillä Aamulehden mokauksen kanssa samaan aikaan kerrottiin, että päätoimittaja Jouko Jokinen siirtyy Ylen uutistoiminnan johtajaksi ja päätoimittajaksi.

 

 

Nyt on suuri vaara, että Aamulehden tekemä moka jatkuu ja Yle alkaa mokailemaan oikein kunnolla.

 

 

*********************

 

 

Tein eilen Tampereen Keskustorilla järjestetyillä Maanantaimarkkinoilla läsnä olleiden kansanedustajien keskuudessa pikagallupin, että kannattavatko he eduskunnan puhemies- termin muuttamista ”puheenjohtajaksi”.

 

 

Gallupin tulokset olivat murska-arvio Aamulehden toilailuille, sillä markkinoilla läsnä olleet kolme kansanedustajaa tyrmäsivät yksimielisesti Aamulehden linjan.

 

 

 

 

 

 

Eduskunnan toinen varapuhemies Arto Satonen oli voimallisesti sillä kannalla, että eduskunnan puhemiehiä pitää jatkossakin kutsua puhemiehiksi.

 

 

Kysyin Satoselta, että jos nyt Ylen uutistoiminnan johtajaksi ja päätoimittajaksi valittu Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen haluaa jatkaa Aamulehdessä aloittamaansa linjaa, niin miten sitten. Varapuhemies Satonen totesi selkeästi, että se ei ole mahdollista.

Hyvä Arto Satonen!

 

 

 

 

 

Myös perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio oli selkeästi sillä kannalla, että eduskunnan puhemiehiä pitää edelleenkin kutsua puhemiehiksi.

Hyvä Sami Savio – kättelin kansanedustaja Saviota oikeasta linjauksesta!

 

 

 

 

 

SDP:n kansanedustaja Jukka Gustafsson sanoi selkeästi, että niin kauan kuin hän toimii kansanedustajana, hän kutsuu eduskunnan puhemiehiä puhemiehiksi.

 

Arvostan Jukka Gustafssonin linjausta ja toivon hänelle pitkään yhä edelleen jatkuvaa kansanedustajauraa!

 

 

 

 

 

Harmittelen, että en huomannut aamupäivällä kysyä torilla poikenneelta Kimmo Sasilta hänen mielipidettään Aamulehden aivopierusta, mutta oletan, että entisenä perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana Kimmo Sasi olisi ollut vankasti tukemassa asian perustuslakiin pohjautuvaa käytäntöä.

 

 

Tässä kuvassa Kimmo Sasin kanssa keskustelee MSL-Tampereen puheenjohtaja Kaarina Peltomäki.

 

 

******************

 

 

Monet tuttavani ovat lopettaneet Aamulehden tilaamisen ja olen pitänyt heidän ratkaisuaan käsittämättömänä.

 

 

Valtiovarainministeri Petteri Orpon nimitaivutuksen virhe ja nyt tämä Aamulehden rakentama puhemies-sotku ovat aiheuttaneet sen, että harkitsen vakavasti liittymistä siihen laajaan ja yhä kasvavaan joukkoon, joka koostuu Aamulehden entisistä tilaajista.

 

 

Annan kuitenkin Aamulehden uutena vt. päätoimittajana viikon kuluttua aloittavalle Jussi Tuulensuulle mahdollisuuden näyttää, että onko ”hänestä mieheksi”!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kunnallisen liikelaitoksen yhtiöittäminen kaventaa kansanvaltaa ja lisää virkamiesvaltaa

Maanantai 2.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuustossa käsitellään tänään pykälässä 270 Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen yhtiöittäminen Tampereen Tilapalvelut Oy:ksi.

 

 

Päätös toteuttaa osaltaan sitä virkahenkilöiden märkää unta, joka toteutuessaan merkitsee luottamushenkilöiden vallan nollaamista ja virkahenkilöiden vallan kasvamista.

 

 

Yhtiöittäminen merkitsee, että nykyisen liikelaitoksen hallinta siirtyy osakeyhtiölain piiriin eli täysin pois kuntalaisten valvonnasta.

 

 

Toivon, että tänään kaupunginvaltuustossa käydään keskustelu, jotta kaupunginvaltuutettujen rintamalinjat tulevat kaupunkilaisille selviksi.

 

 

Omaan kahdeksan ja puoli vuotta kokemusta tamperelaisen liikelaitoksen johtamisesta, sillä sain toimia tuon ajan 1.1.209 alkaen Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan jäsenenä – aluksi neljä vuotta johtokunnan varapuheenjohtaja ja sitten neljä ja puoli vuotta johtokunnan jäsenenä.

 

 

Voin vakuuttaa, että luottamushenkilöistä koostuva johtokunta pystyy tervehdyttämään vaikeassakin taloudellisessa tilanteessa olevan liiketoimintayksikön – yhtiömuotoinen hallitus ei varmasti pysty parempaan!

 

 

 

*****************

 

 

 

 

Useat tahot eivät ole hyvällä seuranneet Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen vuokrahinnoittelua – kriitikot väittävät, että korkeat vuokraveloitukset estävät vuokralaisyksiköiden tehokkaan toiminnan.

 

 

Olen asiasta toista mieltä ja mielestäni Tampereen kaupungissa tilavuokrien pitää olla riittävän korkeita, jotta vuokralaisyksiköt ovat motivoituneita tehostamaan toimintaansa.

 

 

Perustan näkemykseni bisnesmaailmassa kokemaani:

 

 

Muistan malliesimerkkinä erään toimintaketjun, jossa työnantajani konserniyhtiöt rahastivat käytännössä samasta tuotteesta kolmessa eri portaassa ja kaikkien osalta taloudellinen lopputulos oli kerrassaan mainio.

 

 

Tampereen Tilakeskus Liikelaitos on todennäköisesti tänään illansuussa siirtynyt historiaan ja sen toimintaa jatkaa Tampereen Tilapalvelut Oy.

 

 

Kannustan Tampereen Tilapalvelut Oy:tä jatkamaan vuokraveloituksissaan Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen viitoittamalla linjalla ja pitämään tilavuokrat sellaisina, että vuokraajayksiköillä on selkeä tarve tehostaa toimintojaan!

 

 

Näin siitä huolimatta, että en hyväksy liikelaitosten yhtiöittämistä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Olisiko Suomen historia jouduttu kirjoittamaan toisin?

Sunnuntai 1.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Tampereen rautatieasemalla on muistoreliefi, jossa kerrotaan tapahtumasta 18.1.1918, joka toisin päättyessään ehkä olisi muuttanut Suomen historiankirjoituksen erilaiseksi kuin nyt on tapahtunut.

 

 

 

 

 

Reliefissä kerrotaan, että tuona päivänä Eino Lähteenmäki pelasti Tampereen rautatieasemalla Carl Gustav Emil Mannerheimin hengen.

 

Mannerheim matkusti 18.1.1918 yöjunalla Vaasaan, jossa hänen piti valkoisten ylipäällikkönä perustaa Valkoinen Armeija.

 

 

Mannerheim matkusti väärennetyllä passilla ja Tampereen rautatieasemaa silloin hallinnoineet kapinalliset epäilivät ”pietarsaarelaisen kauppias Gustav Malmberg´n” henkilöllisyyttä.

 

 

Venäjää taitava rautatievirkamies Eino Lähteenmäki onnistui junanlähettäjänä vakuuttamaan kapinalliset ja juna pääsi jatkamaan matkaansa Haapamäen ja Seinäjoen kautta Vaasaan.

 

 

Eino Lähteenmäki toimi myöhemmin Tampereen klassillisen lyseon rehtorina.

 

 

Reliefi on paljastettu 31.10.2008.

 

 

Tapahtuman taustaksi on hyvä tietää, että junanlähettäjä Lähteenmäen kutsui asiaa selvittämään silloinen asemamies Erik Hjalmar Tuomi.

 

 

Tuomen osuus Mannerheimin pelastamisessa oli niin keskeinen, että hänelle myönnettiin yhdessä Lähteenmäen kanssa sitten aikanaan Vapaudenristi!

 

 

Reliefi sijaitsee Tampereen rautatieasemalle pääovesta sisään tultaessa oikealla Rautatiekadun puoleisella seinällä – poiketkaa katsomassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko Tampereen ennustettu väestönkasvu terveellä pohjalla?

Lauantai 30.9.2017 - -Esko Erkkilä-

 

 

Konsultit ennustavat, että Tampereella väestönkasvu olisi vuoteen 2030 mennessä 50 000 henkilöä.

 

 

Tampereen kaupunkiseudun osalta väestönkasvu olisi samana aikana 90 000 henkilöä.

 

 

Tulevina kolmenatoista vuotena väestönkasvu olisi hallitsematonta, jos konsulttien ennusteet toteutuisivat.

***************

 

 

Konsulttien ennustama väestönkasvu merkitsisi, että työttömyys Tampereella lisääntyisi, sillä työpaikkojen lisääntyminen ei tule pysymään konsulttien ennustaman väestönkasvun tahdissa.

 

 

Tampereen kaupunkiseudun kuntien – poislukien Tampere – osalta työllisyysennuste olisi mielestäni lohdullisempi, sillä Tampereen kehyskunnat ovat voimallisesti panostaneet alueensa elinkeinoelämän kehittämiseen.

 

 

”Sainpahan taas yhden karvalakkimiehen heitettyä kadulle, joka halusi perustaa pienyrityksen Tampereelle” –ajatustapa on onneksi poistunut, kun merkittävällä paikalla ajatuksellaan ja toiminnallaan ylpeillyt Virastotalon ruokalassa viljellyt virkamies on eläkelöitynyt, mutta ajatustapa elää edelleen.

 

 

Eräs osoitus ajatustavan elämisestä kertoo se, että Tampereen kaupunki loisti poissaolollaan Alihankinta 2017-messuilta.

 

 

Vastaan otsikkokysymykseeni, että ei ole.

 

 

Jätän kuitenkin sen varan vastaukseeni, että konsulttien ennustama Tampereen väestönkasvuennuste on oikein, jos Tampere heti muuttaa toimintapolitiikkansa sellaiseksi, joka merkitsee nykyistä yritysystävällisempää toimintaa.

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vain yksi oli joukosta poissa!

Perjantai 29.9.2017 - -Esko Erkkilä-

 

 

Sanotaan perustellusti, että Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa vuosittain järjestettävät Alihankintamessut ovat suomalaisen teollisuuden tärkein messutapahtuma.

 

 

Kolmen päivän aikana teollisuusyritykset, alihankkijat ja yritysystävälliset kunnat, kaupungit sekä seutukunnat tapaavat toisensa ja solmivat yhteistyökuvioita.

 

 

Neljäkymmentä vuotta teollisuuden palveluksessa toimineena messut kiinnostivat  ja nyt roolinani oli kunnallisen luottamushenkilön ja kuntapäättäjän rooli – olin kiinnostunut, että miten eri kunnat, kaupungit sekä seutukunnat osoittavat yritysystävyyttään olemalla mukana Alihankintamessuilla.

 

 

Petyin jälleen kerran, sillä messut osoittivat, että Tampereen kaupunkia ei kiinnosta hankkia alueelleen teollisuusyrityksiä.

 

 

Edellisellä vaalikaudella Tampereen kiinnostus kohdistui vain rakennusliikkeiden hyvinvoinnin edistämiseen, mutta nyt olisin toivonut, että uuden johdon myötä myös teollisuusyritysten saaminen Tampereelle olisi kiinnostanut Tampereen virkahenkilöitä ja päättäjiä. Ei kiinnostanut.

 

 

Kävin messuilla eilen ja siellä oli paljon nähtävää.

 

 

Keskityin sen tutkimiseen, että mitkä kunnat, kaupungit ja seutukunnat panostavat yrityshankintaan.

Useimmat kunnat, kaupungit ja seutukunnat olivat alueen yritysten kanssa yhteisellä osastolla ja se kertoi kuntien hyvästä yhteistyöstä yritysten kanssa - tämä menettely varmasti madaltaa uusien yritysten asettumista kyseiselle alueelle, kun tietävät yrityksiä arvostettavan!

 

 

Pieni kuvakavalkaadi messukäyntini tuloksista; kuvat eivät selityksiä kaipaa:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Siinäpä niitä yritysystävällisiä kuntia, kaupunkeja ja seutukuntia.

On hienoa, että Suomessa on näin runsaasti kuntia, kaupunkeja ja seutukuntia, jotka ovat yritysystävällisiä!

 

Toivon, että jatkossa elinkeinoelämän kehittäminen alkaa kiinnostamaan myös Tampereen kaupunkia ja tässä vihjeeksi seuraavien neljän vuoden osalta Alihankintamessujen järjestämisaikataulut:

 

 

• 25.–27.9.2018
• 24.–26.9.2019
• 29.9.–1.10.2020
• 28.–30.9.2021

 

 

Jokohan jo ensi vuonna Tampere saataisiin mukaan?

 

 

-Esko Erkkilä-

Perunasato onnistui hienosti!

Torstai 28.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Peruna on niin edullista, että taloudellisesti ajatellen sitä ei kannattaisi itse viljellä.

 

 

Koska multaa on kuitenkin sen verran kynsien alla, on perunanviljely meillä jokakesäinen tapa.

 

 

Sain perunat nostettua eilen ja olen satoon enemmän kuin tyytyväinen.

 

 

Meillä on aivan liikaa perunalajikkeita, sillä niitä on peräti seitsemän:

 

• Siikli
• Timo
• Carrera
• Blue Congo
• Van Gogh
• Rosamunda
• Afra

 

Lajikkeista ainoastaan Afra oli istutettu ostosiemenellä, sillä kaikkien muiden lajikkeiden siemen oli itseviljeltyä.

 

 

Perunasta sanotaan, että se tarvitsee vettä ainoastaan keitettäessä, mutta nyt joutuu asettamaan tuon kansanviisauden kyseenalaiseksi.  Sadetta tuli koko kesän ajan, mutta siitä huolimatta perunat kasvoivat hyvin.

 

 

Eräs toinenkin ihmeellisyys viime kesänä perunanviljelyssä oli ja se oli se, että perunaruttoa ei esiintynyt juuri lainkaan.

 

 

Perunaruton ehkäisyssä vuoroviljely on tärkeää, mutta kun meillä perunan vuoroviljely on sitä, että tänä vuonna perunapenkit ovat toisinpäin kuin viime kesänä!

 

 

Tavallisesti ruttoruiskutukset pitää aloittaa heti juhannukselta, mutta nyt niitä ei olisi tarvittu lainkaan – kerran suoritin ruttoruiskutuksen, mutta sekin taisi olla tarpeeton.

 

 

Muutamia kuvia:

 

 

 

 

 

Uutuuslajike Afra näyttää lupaavalta lajikkeelta ja koko tässä näkyvä sato saattaa mennä ensi kesän siemeneksi.

 

 

 

 

 

Van Gogh

 

 

 

 

 

Muovisankoon ei montaakaan Van Gogh´a mahdu.

 

 

 

 

 

Rosamunda on mainio uuniperuna ja sen punertava väri tekee siitä herkullisen näköisen.

 

 

 

 

 

Rosamunda

 

 

 

 

 

Van Gogh

 

 

 

 

 

Isot perunat ovat joskus sisältä onttoja ja mustuneita, mutta ainakaan tämän otoksen perusteella nyt ei ole niin!

 

 

”Pernakkuoppaa ja ämmäppirttii” on vanha viljakkalalainen sanonta – perunat on nyt kellarissa, mutta paljon on syystöitä tekemättä, joten kukaan ei vielä jouda pirttiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt on parhaat hetket tyrninpoiminnalle!

Maanantai 25.9.2017

Kesän epävakaat säät eivät ole haitanneet tyrninkasvua sillä tuntuu, että päinvastoin.

Meillä on tyrnejä kahdessakin paikassa ja näyttää, että molemmissa on tulossa hyvä sato.

 

 

Ongelmaksi muodostuu tänäkin syksynä, että mistä löydämme sen ajan, jota tarvittaisiin tyrninpoimintaan!

 

 

Nolona kerron minulla vieneen aikaa yli kaksikymmentä vuotta sen ymmärtämiseen, että tyrni on kaksikotinen kasvi.

 

 

Toin joskus synnyinkotini pihamaalle kaksi tyrniä ja odotin ja odotin, että ne olisivat tuottaneet marjoja.

 

 

Eivät tuottaneet, sillä molemmat taimet olivat tyttötaimia ja tunnetusti kaksi tyttöä ei pysty saamaan ”lapsia” eli tyrneistä puheenollen marjoja.

 

 

Vihdoin ostin kaksi tyrnintainta, tytön ja pojan ja nyt alkoi tapahtumaan.

 

 

Kollitaimi ehti ruiskimaan ilmoille elämäneliksiiriä niin, että ”vanhat piiat” innostuivat marjomaan!

 

 

 

 

 

Tyrni vaatii kalkkiperäisen kasvupaikan ja se ei kaipaa lannoitusta, sillä se pystyy juurinystyröidensä avulla keräämään ilmasta typpeä.

 

 

 

 

 

Tyrninpoiminta saattaa olla kivuliasta, sillä piikit pistävät.  Toisaalta tyrninpoiminta on palkitsevaakin, sillä tyrninmarjojen rasvaisuus on sormille suuri ilo.

 

 

 

 

 

Innostuin muutama päivä sitten poimimaan tyrnejä kolmenvartin verran ja tässä hienolaatuinen saaliini.

 

 

Tyrnimarjojen sisältämä C-vitamiini virkistää ja kun innoissani söin parisenkymmentä marjaa, niin eipä seuraavana yönä uni tullut lainkaan silmään!

 

 

Kohtuus hyvässäkin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

On päättäjien noloutta, jos he suostuvat konsulttien leimasimiksi

Sunnuntai 24.9.2017

”Jouduin” työelämässä muutaman kerran erilaisten konsulttien käsiteltäväksi.

 

 

Pärjäsin konsulttien kanssa kohtuullisesti, kun myötäilin kasvokkain heidän näkemyksiään, mutta lopulta toimin oman järkeni mukaan.

 

 

Tämä omaksumani ikivanha oppi tuli mieleeni, kun viime tiistaina osallistuin Tampereella Suunnittelu ja konsultointiyritykset SKOLn -visiotyöryhmäseminaariin, jonka aiheena oli

 

Näin kaupunki liikkuu ja liikuttaa vuosisadan loppupuoliskolla.

 

 

Seminaarissa oli valitettavan vähän luottamushenkilöitä, mutta sitäkin enemmän erilaisia konsultteja.

 

 

 

 

 

Seminaariesitykset avasi Tampereen pormestari Lauri Lyly ja hänen esityksestään toivottavasti joskus myöhemmin ehdin laatimaan katsauksen.

 

 

 

 

 

Professori Jorma Mäntysen esitys oli hyvä, sillä hän puhui liikenteen ja elinkeinoelämän roolista menestystekijöinä tulevaisuuden kaupungissa.

 

 

Konsulttien ja valitettavasti myös liian monien päättäjien intohimona tuntuu olevan isojen kaupunkien väkimäärän kasvattaminen ja kaiken liikkumisen kieltäminen autoilla. Kaikkien pitäisi konsulttien mukaan liikkua pyörillä ja kävellen!

 

 

Minua ilahdutti ja rohkaisi professori Mäntysen esityksessä se, kun hän totesi maaseudun ja kaupunkien symbioosin olevan tärkeää esim. matkailun kehittämisessä.

 

 

Positiivista oli myös se, kun Mäntylä mainitsi esityksessään valmistavan teollisuuden merkityksen.

 

**************

 

Visioseminaarin kolmannen aluksen piti assistant professor Heikki Liimatainen.

 

 

Esityksessä herätti vastenmielisyyttä, kun esittäjä puhui henkilöautoiluun liittyvistä piilotuista, joita hän oli keksinyt mm. pysäköinnin ”massiiviset" piilotuet sekä työmatkojen verovähennysoikeuden!

 

 **********

 

On harmillista, että ”liikkumiskonsultit” keskittyvät ainoastaan siihen, että miten kansalaiset pääsevät liikkumaan melko lyhyitä matkoja.

 

 

Toisena harmin aiheena – joka toki liittyy edelliseen – on se, että esim. Tampereella kyseisten konsulttien puuhastelualue rajoittuu Rautatiekadun, Satakunnankadun, Hämeenpuiston ja Ratinan väliselle alueelle.

 

 

Päättäjät herätkää ja muistakaa, että Te teette päätökset, eivät konsultit!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

On viimeiset hetket tänä syksynä nauttia syyshortensioista!

Torstai 21.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Istutimme vajaat 30 –vuotta sitten vastavalmistuneen omakotitalomme kahdelle tonttirajalla syyshortensioita ja vaikka itse sen toteankin, syyshortensiamme on hoidettu hyvin.

 

 

Syyshortensian saa leikata vasta keväällä, sillä syysleikkaus ei sille sovi – kasvi on onttovartinen ja jos sen leikkaa syksyllä, onttoon varteen menee vettä ja jäätyessään vesi halkaisee varren.

 

 

Syyshortensian oikea leikkausaika on keväällä sen jälkeen, kun yöpakkasista ei enää ole vaaraa.

 

 

Leikkaamisessa jätetään jokaiseen oksaan yksi eli alin kasvusilmu kasvamaan, sillä näin pensas saadaan säilymään vuodesta toiseen tukevana ja tuuheana.

 

 *****************

 

Muutama viime päivinä ottamani kuva:

 

 

 

 

 

 

 

 

Tässä kaksi kuvaa omakotitalotonttimme rajalla kasvavasta syyshortensia-aidanteesta – olemme huomanneet, että ohikulkijat ihailevat aidannettamme!

 

 

 

 

 

Viljakkalan keskustassa vanhan lääkärintalon ja vanhan kunnantalon välisellä alueella kasvaa komea ja oikeinhoidettu syyshortensia.

 

 

 

 

 

Tampere-talon ympäristöstä huolehtivat…

 

 

 

 

 

…puutarhurit osaavat hommansa, sillä…

 

 

 

 

 

…eri puolilla Tampere-taloa on komeita syyshortensioita.

 

 

 

****************

 

 

 

Joskus keväällä oli muka kiireitä ja mökillä kasvavan yhden syyshortensian leikkaaminen jäi lähelle juhannusta ja on todettava, että pensas meni pilalle ja tuskin saan sitä enää milloinkaan kunnolliseksi!

 

 

Muistakaa leikata syyshortensianne ajoissa keväällä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Mikään ei ole muuttunut kuudessakymmenessä vuodessa!

Keskiviikko 20.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Sain olla kutsuvieraana Tampere-talossa viime maanantaina, kun kaupunkilehti Tamperelainen juhli kuusikymmenvuotista ilmestymistään.

 

 

Olin yksi 600 juhlavieraasta.

 

 

 

 

 

Juhlapuheen piti opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ja sain vierestä seurata, kun Tamperelainen-lehden toimittaja Pekka Ristimäki teki omalla kännykällään haastatteluvideon ministerin ajatuksista tilaisuudessa.

 

 

Video löytyy, kun googlaa: ”Tamperelainen Sanni Grahn-Laasonen haastattelu”.

 

 

 

 

 

Tässä kuvassani toimittaja Pekka Ristimäki työssään.

 

 

 *****************

 

 

 

 

Ilmaisjakelulehti Tamperelaisen ensimmäisen numeron etusivulla 19.9.1957 oli kirjailija Väinö Linnan haastattelu – haastattelun otsikko sopii hyvin tähänkin päivään, sillä se oli;

 

 

”V. Linna: Toivon Suomeen poutaa ja järkeä”

 

 

Mikään ei ole kuudessakymmenessä vuodessa muuttunut!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Miellyttävä tuoksumuisto säilyy mielessä vuosikymmenet!

Tiistai 19.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Tämän juttuni otsikkona voisi vaihtoehtoisesti olla vaikkapa tämä:

 

”Erikoinen tuoksumuisto säilyy mielessä vuosikymmenet!”

 

 

Osallistuin viime lauantaina Pirkanmaan Säätiön järjestämään seminaariin Viljakkalan Seurojentalolla ja seminaariyleisöllä oli mahdollisuus tutustua talossa sijaitsevaan pankkimuseoon.

 

 

Nykyisen Seurojentalon tiloissa toimi aikoinaan Viljakkalan Säästöpankki ja pankinjohtajan entisessä huoneessa on tänäänkin…

 

 

 

 

 

…pankinjohtaja Hugo Salvaksen muotokuva.

 

 

Pankinjohtaja Salvaksen muotokuva tuo minulle mieleeni miellyttävän muiston vaikka kyse onkin hänen polttamastaan sikaarista ja sen sikaarintuoksusta!

 

 

Pääsin pikkupoikana käymään vanhempieni mukana Viljakkalan Säästöpankissa ja vaikka emme useinkaan nähneet pankinjohtaja Hugo Salvasta, hänen polttamansa sikaarintuoksu leijaili pankkisalissa.

 

 

En ole tupakkamies ja suorastaan vihaan tupakanhajua, mutta Viljakkalan Säästöpankissa 1950-luvulla leijaillut sikaarintuoksu muistuu yhäkin mieleeni miellyttävänä kokemuksena.

 

 

********************

 

 

Tiedemiehet toteavat, että tuoksut ja hajut herättävät tunteita ja tuovat mieleen tunteita tehokkaammin kuin mitkään muut aistimukset.

 

 

Syy on siinä, miten aivomme käsittelevät hajuaistimukset. Hajut kulkevat aivoissa melko lyhyttä reittiä hajukeskukseen, joka on yhteydessä aivojen limbiseen järjestelmään.

 

 

Samaan paikkaan, joka käsittelee tunteita – näin sanovat tiedemiehet!

 

 

He jatkavat, että ihmiset muistavat tuoksuja helpommin kuin vaikkapa valokuvia!

 

 

 

Missähän saisin haistella hyvän sikaarin tuoksuja?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Omenoita pitää käsitellä varovaisemmin kuin kananmunia

Maanantai 18.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Parhaillaan on menossa omenanpoiminta-aika ja se tuo mieleeni sen ”omenanpoiminnan korkeakoulun”, jonka sain käydä vuosia sitten MTT:n Koeasemalla Pälkäneen Myttäälässä.

 

 

Koeasema on nyt jo lopetettu, mutta sain siellä suorittaa aglogiopintoihini liittyneen kesäharjoittelun.

 

 

Myttäälässä oli iso omenatarha ja me harjurit osallistuimme omenankorjuuseen.

 

 

 

 

 

Myttäälässä opin, että omenoita pitää korjuuvaiheessa käsitellä hellemmin kuin kananmunia.

 

 

Jos omena on päässyt putoamaan puusta itsekseen tai poimija pudottaa sen maahan, niin sitä ei enää saa kelpuuttaa ykkösluokan omenaksi.

 

 

Omenat poimitaan koreihin ja omenakorien sisältöä ei missään tapauksessa saa kaataa myyntiin meneviin laatikkoihin, vaan poimitut omenat pitää yksitellen hellästi asettaa myyntilaatikkoihin!

 

 

 

 

 

 

Miksi omenoita pitää käsitellä hellävaraisemmin kuin kananmunia?

 

 

Vastaus kysymykseen on yksinkertainen:

 

 

Jos kananmunaa käsitellään varomattomasti, se särkyy ja sen huomaa.

 

 

Jos puolestaan omenaa käsitellään varomattomasti, sen saamia vaurioita ei heti huomaa, mutta kuitenkin asiakas huomaa vaurioitumisen muutaman päivän kuluttua!

 

 

Muistakaahan käsitellä omenoita varovasti ja älkää pudotelko niitä ja ettehän kaada poimintakoriin keräämiänne omenoita varastointilaatikkoihin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Asiallista pohdintaa

Sunnuntai 17.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Säätiö järjesti eilen Viljakkalan Seurojentalolla seminaarin, jonka otsikko oli

 

”Suomi sodasta syntynyt”.

 

 

Seminaariannista on aineksia useampaankin blogikirjoitukseen, mutta keskityn nyt sen puheenvuoron käsittelyyn, jonka kansanedustaja Pertti Hakanen piti seminaarin yhteenvetopuheenvuorona.

 

 

Kansanedustaja Hakasen työhistoriaan kuului toimiminen opistoupseerina varusmiesten kouluttamisessa Porin Prikaatissa Säkylässä.

 

 

Kansanedustaja Pertti Hakanen toimii Karjalan Liiton puheenjohtajana ja jo ennen sitä sekä valintansa jälkeen hän saanut tutustua luovutetulla alueella Talvi- sekä Jatkosodan kunniakkaisiin taistelupaikkoihin.

 

 

 

 

 

Hakanen kysyi oikeastaan itseltään eilisessä puheenvuorossaan, että olisiko hän pystynyt parempaan varusmiesten koulutustyöhön, jos hän olisi ennen koulutustyötään saanut tutustua sotiemme taistelupaikkoihin?

 

 

 

*********************

 

 

 

Olen tavallaan joutunut samaan tilanteeseen kuin Hakanen, mutta hieman eri perspektiivistä.

 

 

Varusmiehen peruskoulutusjaksolla ja ei ehkä vielä aliupseerikoulutuksessakaan olisi ollut hyötyä tutustumisesta sotiemme taistelupaikkoihin.

 

 

Reserviupseerikoulutuksessa asia olisi kohdaltani ollut toinen, sillä mm. joukkojen sijoittamisessa puolustustaisteluun olisi ollut hyötyä, jos pohjana olisi ollut tutustuminen sotiemme taistelupaikkoihin.

 

 

Joukkojen sijoittamisessa mittasuhteet ovat todellisessa sodassa tyystin toiset kuin opetustilanteissa.

 

 

Opetustilanteissa joukkueet ja komppaniat sijoiteltiin ainakin omalla RUK-aikanani liian sumppuun ja sijoittelu ei vastannut tositilannetta.  Sumppusijoittelu olisi estynyt, jos RUK-oppilaat olisivat päässeet tutustumaan todellisiin taistelupaikkoihin.

 

 

Tunnen vaikkapa Taipaleenjoen taistelumaaston melko hyvin ja tiedän ryhmityksemme syvyyden, joka oli etulinjan taistelijoiden takana.  Syvyyttä oli Taipaleenjoelta aina Keljaan saakka tai oikeastaan Sakkolan asemalle tai jopa Kiviniemeen saakka. Jos vihollinen olisi saanut läpimurron Taipaleessa,sen jatkoeteneminen olisi ollut vaikeaa.

 

 

Olen laatinut Taipaleenjoen taistelupaikkoihin tutustumisistani useitakin kirjoituksia ja ne löytyvät, jos googlaa: ”Esko Erkkilä Taipaleenjoki”!

 

 

*****************

 

 

Sain varusmiespalveluksen jälkeen osallistua varsin moniin kertausharjoituksiin ja niissä toki päästiin joukkojen sijoittelussa oikeisiin mittasuhteisiin.

 

 

Vastaukseni Pertti Hakasen kysymykseen on se, että sotiemme taistelupaikkoihin tutustuminen toisi arvokasta taustatietoa siihen koulutustyöhön, jolla kantahenkilöstö kouluttaa varusmiehiä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Ei niin isoa herraa, ettei söisi talonpojan tuottamaa ruokaa"!

Perjantai 15.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Neljäkymmentä vuotta suomalaisen elintarviketeollisuuden palveluksessa olleena halusin eilen poiketa Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestetyillä ”Elintarviketeollisuus” –messuilla.

 

Olen ylpeä suomalaisesta elintarviketeollisuudesta ja siitä, että sain olla sen palveluksessa neljäkymmentä vuotta!

 

 

Elintarvikkeet ovat ala, joka porskuttaa kaikissa olosuhteissa, sillä kaikkien pitää syödä.

 

 

Voimme tinkiä monista asioista, mutta ruuasta emme voi tinkiä.

 

*****************

 

Seuraavissa kuvissa muutamia slouganeita ruuasta:

 

 

 

 

 

”Laatu ei ole sattumaa”

 

 

ja

 

 

”Hyvä maku on työn takana”

 

 

 

 

 

”Hyvä laatu on vaikea määritellä, mutta helppo tunnistaa”

 

 

 

 

 

Keskeistä suomalaisessa ruuassa on Hyvää Suomesta -joutsenlippumerkki ja toteamus:

 

 

”Ruokaa omasta maasta”

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Arvostan, kun sankarivainajan hautakivessä on mainittu kaatumispaikkakunta

Torstai 14.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Sotahistoriasta kiinnostuneena ja isäni taisteluita Talvi- sekä Jatkosodassa kunnioittavana pidän tapanani poiketa mahdollisuuksien mukaan eri seurakuntien sankarihautausmailla.

 

Maamme itsenäisyyttä kunnioittavana arvostan erityisesti niitä sankarihautausmaitamme, joissa sankarivainajan hautakivessä on maininta kaatumispaikkakunnasta.

 

 

Valitettavan monilla sankarihautausmailla sankarivainajan hautakivessä on ainoastaan syntymä- ja kaatumispäivät, mutta ei kaatumispaikkakuntaa.

 

 

Synnyinseurakuntani Viljakkalan päättäjät ovat aikoinaan olleet viisaita ja Viljakkalan sankarihautausmaalla hautakivissä on joitain poikkeuksia lukuun ottamatta maininta kaatumispaikkakunnasta.

 

 

Panin taannoin tyydytyksellä merkille, että vihkikirkkoni Kälviän sankarihautausmaalla on Vapaussodan sankarivainajien hautakivissä maininta kaatumispaikasta – Talvi- ja Jatkosodassa kaatuneiden kälviäläisten sankarivainajien hautakivissä ei valitettavasti ole mainintaa kaatumispaikkakunnasta.

 

 

 

 

 

Poikkesin Viljakkalan hautausmaalla viimeksi viime lauantaina eli 9.9.2017 ja totesin taas kerran, että sankarihautausmaa on hyvin hoidettu.

 

 

 

 

 

Tässä kolmen viljakkalalaisen sankarivainajan hautakivet, joissa kaatumispaikkamerkinnät kertovat, että he kaikki kaatuivat Äyräpään taistelussa Puna-armeijan suurhyökkäyksen alkaessa 4.7.1944.

 

 

Virtanen ja Ollila ovat kaatuneet Äyräpäässä ja Himola samassa taistelussa Vuoksen toisella puolella Vuokselassa.

 

 

Olen saanut useita kertoja käydä Äyräpään kirkon rauniolla, joka oli keskeinen paikka Äyräpään taistelulle – kerran olen saanut käydä Vuoksen toisella puolella Vuokselassa sillä paikalla, josta Adolf Ehrnrooth johti Äyräpään taistelua.

 

 

 

***********************

 

 

 

Tässä seitsemän kälviäläisen Vapaussodassa kaatuneen vapaussotataistelijan hautakivet; kaatumispaikkakuntina ovat Hauho, Vesilahti, Tampere ja Valkjärvi. 

 

 

Viimeisessä kuvassa nähdään, että samaan hautarivistöön on haudattuna myös kaksi kälviäläistä, jotka osallistuivat Aunuksen retkeen ja kaatuivat siellä.

 

 

Arvokasta sotahistoriatietoa tässäkin!

 

 

****************

 

Esitän, että sankarivainajien kaatumispaikka merkitään kaikissa seurakunnissa sankarivainajien hautakiviin viimeistään silloin, kun kaiverrusten uusintakaiverrus tai uusintakultaus tulee ajankohtaiseksi!

 

 

Maanpuolustusväki ja seurakuntalaiset:

Ideani on vapaasti käytettävissä!

 

 

-Esko Erkkilä-