Viron Kansallismuseo sijaitsee Tartossa

Lauantai 15.8.2020 - -Esko Erkkilä-

Eräs osoitus Tarton merkityksestä Virossa on se, että Viron Kansallismuseo sijaitsee siellä.

 

Taannoisella Kyröläismatkallamme eräs kohteemme oli Viron Kansallismuseo eli…

 

 

 

…Eesti Rahva Muuseum.

 

****************

                  

Viron Kansallismuseo on rakennuksena todellinen jättiläinen – sillä on pituutta 356 metriä ja rakennuksen korkeus sisäänkäynnin kohdalla…

 

 

 

Rakennuksen leveys on 71,7 metriä!

 

Museorakennus on rakennettu neuvostomiehityksen aikana rakennetun sotilaslentokentän kiitotien jatkeelle ja yläilmoista otetusta kuvasta näyttääkin siltä, että rakennus olisi lentokoneiden nousukiidon mukainen.

******************

 

 

 

Museon eteisaulassa on presidentti Lennart Meren edustusauto ja…

 

 

 

…hän toivottaa videotervehdyksenä vieraat tervetulleiksi museoon.

 

****************

 

Me Kyröläismatkaajat tutustuimme museoon parituntisen verran ja vierailumme lopuksi lounastimme Kansallismuseon ravintolassa.

 

Parituntinen on lyhyt aika perehtyä museoon, mutta jotain kuitenkin ehdimme ja niistä kokemuksistamme joskus uusi juttu!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sataa Annikan laariin!

Sunnuntai 2.8.2020

Keskustan puheenjohtajakisa alkoi, kun Annika Saarikko ilmoitti, että hän tavoittelee puheenjohtajuutta Oulussa syyskuussa pidettävässä puoluekokouksessa.

 

Oulun puoluekokous on sääntömääräinen, joten viime vuonna Kouvolassa pidetyssä ylimääräisessä puoluekokouksessa valittu nykyinen puheenjohtaja on vain ”koeajalla”!

 

*****

 Näin kertoo Lapin Kansa:

"Kes­kus­tan Lapin piiri epäröi asettua Katri Kul­mu­nin taakse pu­heen­joh­ta­ja­ki­sas­sa – otti ai­ka­li­sän

Keskustan Lapin piiri epäröi asettua Katri Kulmunin taakse keskustan puheenjohtajakisassa. Se tarvitsee aikalisän kantansa pureksimiseen."

 

*************

On enteellistä ja hyvin ymmärrettävää, että nykyisen puheenjohtajan ”kotipiiri” eli Keskustan Lapin piiri ei osannut asettua tukemaan nykyisen puheenjohtajan jatkokautta, sillä ylläoleva Lapin Kansa-lehden otsikko ja ingressi on vahva tuen osoitus Annika Saarikolle.

 

Keskustan Lapin piirin nykyisen puheenjohtajan valintaa koskeva epäävä päätös tapahtui torstaina 31.7.2020 ja he päättävät lopullisesta kannastaan vasta tiistaina 4.8.2020.

 

***********

 

On luonnollista, että mikään Keskustan piiri ei voi määrätä piirinsä puoluekokousedustajien menettelyä puheenjohtajaäänestyksessä, mutta Keskustan Lapin piirin menettely kertoo kuitenkin sen, että nykyinen Keskustan puheenjohtaja ei nauti edes oman piirinsä täydellistä luottamusta.

 

 

*********************

Olen virallinen ja äänioikeutettu puoluekokousedustaja Oulussa 4. – 6.9.2020 pidettävässä puoluekokouksessa ja vastuullisena päättäjänä tulen äänestämään Annika Saarikkoa Keskustan seuraavaksi puheenjohtajaksi!

#annikanmukana

 

-Esko Erkkilä-

#annikanmukana

Perjantai 31.7.2020 - -Esko Erkkilä-

Eilinen torstai oli toivoa täynnä koko Suomelle, sillä Annika Saarikko ilmoittautui monien toiveet täyttäen Suomen Keskustan puheenjohtajaehdokkaaksi Oulussa 4. – 6.9.2020 pidettävässä Keskustan sääntömääräisessä puoluekokouksessa.

 

 

 

Olen aina tukenut Annika Saarikkoa, sillä luotan hänen toimintaansa ja nyt sitä luottamusta tulee hänelle antamaan Keskustan puoluekokous syyskuussa – näin toivon ja uskon.

 

Annikalla on synnynnäinen taipumus sanoa sanottavansa yksinkertaisesti ja selvästi – hänen ei tarvitse luennoida vaikeistakaan asioista pitkälti ja monimutkaisesti.

 

Annika Saarikko ja Sanna Marin ovat politiikkoja, jotka eivät kaipaa kymmeniä tuhansia maksavia koulutuksia esiintymistaidossa, sillä heillä molemmilla esiintyminen ja sanomisen taito ovat synnyinlahjana.

 

 

Liity Sinäkin #annikanmukana –ryhmään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Aikansa kutakin!

Lauantai 11.7.2020 - -Esko Erkkilä-

Olen laiskuuttani, mukavuudenhaluisuuttani, erikoisentavoittelevaisuuttani tai mistä lie syystä jättänyt partani ajamatta heti korona-ajan alusta alkaen.

 

Kuontaloni on näyttänyt tältä:

 

 

 

 

 

 

Olen ajatellut ryhdistäytyä jo muutaman päivän ajan ja eilen sitten ryhdistäydyinkin, kun…

 

 

 

 

…kuopuksemme kysyi, että ajetaanko parta nyt!

 

 

Palasin parranajon jälkeen suurinpiirtein sivistyneeseen maailmaan, sillä…

 

 

 

 

 

…nyt näytän tämmöiseltä!

 

*******************

 

Muistan joskus työelämän ajoilta, kun joku konsultti sanoi, että myyntihenkilöstön pitää aina sekä jatkuvasti tarjota asiakkailleen uutta ja eräänä keinona tähän hän kehotti kasvattamaan kesäparran ja syksyn taas koittaessa ajamaan sen pois!

 

Nyt olen tarjoillut lukijoilleni uutta; ensin partaa ja sitten taas ilman partaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaverin puutarhasta saadusta taimesta ei pidä kiittää!

Keskiviikko 10.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Olen vuosien varrella saanut omalle trekoolimaalleni naapureilta, sukulaisilta ja ”kylänmiehiltä” paljon erilaisia taimia.

 

Taimet ovat menestyneet hyvin ja osasyy hyvään menestymiseen on varmaan se vanhan kansan opettama tapa, että taimesta ei saa kiittää – kiittäminen vie taimelta kasvuonnen!

 

 

Kiittämättömyys on siis taimien saamisessa välttämättömyys!

 

 

*******************

 

 

Toinen vanhanajan ämmien – kaikella kunnioituksella naisia kohtaan – oli taimien hankinnassa se, että naapurin pelargoniasta tai muusta sisäkukasta varastettiin oksa, josta sitten omassa pirtissä kasvatettiin kukoistava kukka!

 

Hameen päällä oleva esiliina ja sen taskut olivat oivallinen paikka kuljettaa ”pelakuusta” napsaistu oksa ja laittaa se kotona juurtumaan vesiastiaan.

 

Oli varmaan yksi taiteenlaji, että pystyi hivuttautumaan niin lähelle naapurin kukkaa, jotta pystyi isäntäväen huomaamatta napsaisemaan oksan hyvinvoivasta kukasta!

 

Jos ei kiitä trekooliin naapurilta saadusta taimesta ja jos pystyy varastamaan oksan naapurin ”pelakuusta”, on kasvionni molemmissa tapauksissa taattu; näin uskoi vanhakansa!

 

-Esko Erkkilä-

Onko 16.10.1994 tapahtuneesta EU-äänestyksestä tulossa samanlainen Suomen kansakuntaa jakava yli satavuotinen riesa kuin vuoden 1918 Vapaussodasta?

Tiistai 12.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Ei tarvitse olla kummoinenkaan kansakunnan tulkki, kun havaitsee sen katkeruuden, joka yhä elää suomalaisessa yhteiskunnassa vuoden 1918 tapahtumista.

 

Katkeruutta ylläpitää hävinnyt osapuoli.

 

Kunniakkaat Talvi- ja Jatkosota heikensivät tuota katkeruutta, sillä niissä Suomi taisteli yksituumaisena idän vihollista vastaan, mutta elintasomme kohotessa katkeruuden siemen on saanut taas itää – toki pienessä, mutta sitäkin äänekkäämmässä elinpiirissä.

 

*********************

 

Suomessa järjestettiin 16.10.1994 neuvoa-antava kansanäänestys Euroopan Unioniin liittymisestä.

 

Neuvoa-antavan kansanäänestyksen tulos oli se, että 56,89 % kannatti EU-jäsenyyttä ja 43,11 % vastusti sitä.

 

On luonnollista, että kannatin EU-jäsenyyttä.

 

Eduskunta äänesti EU-jäsenyydestä 18. marraskuuta 1994 ja silloin Suomen EU- jäsenyys hyväksyttiin äänin 152–45. 

 

************************

 

Neuvoa-antaneesta kansanäänestyksestä ja eduskunnan selkeästä linjauksesta huolimatta urputtajia on riittänyt ja sen huomasi…

 

 

 

…taas kerran, kun 9.5.2020 vietimme Eurooppa-päivää ja siniristiliput liehuivat lipputangoissa.

 

Valitettavan moni lipputanko tuolloin oli ilman lippua, mutta uskon ja toivon, että useimmat tyhjien lipputankojen omistajatkin ovat myötäsukaisia Suomen EU-jäsenyydelle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Siniristilippu liehuu tänään sotaveteraanien kunniaksi!

Maanantai 27.4.2020 - -Esko Erkkilä-

Vietämme tänään kansallista veteraanipäivää ja sen kunniaksi siniristiliput liehuvat saloissaan.

 

 

 

 

Kansallista veteraanipäivää vietettiin ensimmäisen kerran vasta vuonna 1987 ja siihen liittyvä juhlatilaisuus järjestettiin Lahdessa osana Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuotta.

 

Valtioneuvostossa kansallisen veteraanipäivän viettäminen vahvistettiin puolustusministeri Veikko Pihlajamäen esityksestä vuonna 1986.

 

Lapin sota ja samalla Suomen osuus toisessa maailmansodassa päättyi 75-vuotta sitten, kun loputkin Saksan 20. vuoristoarmaijan sotilaista vetäytyivät klo 13.30 mennessä Kilpisjärveltä Norjan puolelle.

 

Vuonna 1915 syntynyt isäni taisteli ”täydet” Talvisodassa sekä Jatkosodassa ja oli sen lisäksi ajamassa saksalaisia pois maasta myös Lapinsodassa, joten sotaveteraanin poikana olen suurta kunnioitusta osoittaen tänään heti aamulla vetämässä siniristilippua lipputankoomme.

 

Hyvää kansallista veteraanipäivää!

 

 

-Esko Erkkilä-

Mantsinsaaren Työmpäisten kansakoulun lämmitysuunin kohennuskeppi!

Sunnuntai 5.4.2020 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 1915 syntynyt anoppini oli Salmin kunnan Mantsinsaaren Työmpäisten kylän Ahvenen talon tyttäriä.

 

Rouva ei ole milloinkaan suostunut käymään äitinsä synnyinkodin raunioilla, mutta minä olen siellä käynyt muutaman kerran ja kerran mukanani oli keskipoikamme, joten sukupolvien ketju on hoidettu.

 

Anoppini synnyinkodin raunioilta en ole kerännyt mitään muistoja, mutta Työmpäisten kansakoulun kellarin jäännöksistä löysin joskus…

 

 

…leivinuunin kohennuskepin!

 

Oletan, että kohennuskeppi on suomalaisen maasepän tekemä, sillä…

 

 

 

…sen päässä oleva koukku on taidokkaasti tehty!

 

 

Mantsinsaaren ja Lunkulansaaren välistä venekuljetuksista huolehtiva kaveri sanoi minulle, että et voi viedä tuota kohennuskeppiä Suomeen, sillä se on Neuvostoliiton omaisuutta.

 

Silloin olin selkäkivun vaivaama ja sanoin, että käytän tätä keppinäni ja jätän tämän Neuvostoliittoon.

 

No, en toiminut lautturille lupaamallani tavalla, vaan toin kohennuskepin Suomeen ja nyt se on saanut uuden elämän mökkitakkani kohennuskeppinä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Onneksi Keskusta oli aktiivinen, että Antti Rinne sai lähtöpassit pääministerin paikalta

Keskiviikko 18.3.2020

Kriisitilanteet vaativat jämäkkää johtamista ja vaikka en olekaan demari, joudun nostamaan hattua Sanna Marinin toiminnalle.

 

Tunnen Sanna Marinin ja uskallan todeta, että hän tuntee minut.

 

**********************

 

Olen Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana – vuodet 2013 – 2018 – saanut vetää lukemattomia poliittisia yleisötilaisuuksia Tampereella ja otin tavakseni, että pyysin Keskustan teltalle mikrofonin varteen myös kilpailevien puolueiden edustajia.

 

Kaikkien kilpailevien puolueiden edustajat ottivat aina tarjouksestani vastaan ja halusivat kertoa omista tavoitteistaan – sen myös soin!

 

Joskus pyysin teltallemme kansanedustaja Pia Viitasta ja mielellään hän tulikin ja totesi mikrofoniin, että eipä ole koskaan aikaisemmin esiintynytkään Keskustan tilaisuudessa.

 

 

 

Puhun kokemuksesta, kun totean, että Sanna Marin on aina ollut poliittisissa toritilaisuuksissa huomaavainen myös muiden puolueiden edustajille – tässä minulla on ”voita molemmin puolin”, kun vasemmalla Sanna Marin ja oikealla silloinen Tampereen kokoomuslainen apulaispormestari Leena Kostiainen!

 

 

*****************

 

 

Tunnen toki myös maamme edellisen pääministerin Antti Rinteen, mutta joudun toteamaan, että Keskusta teki Isänmaallisen työn, kun vaikutti aktiivisesti Rinteen syrjäyttämiseen pääministerin paikalta.

 

Rinne ehkä pärjää eduskunnan varapuhemiehenä, mutta ei hänestä olisi pääministeriksi tässä tilanteessa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Korona-virustilanne vaikuttaa jo Suomessakin

Keskiviikko 11.3.2020 - -Esko Erkkilä-

Olen ollut keskeinen toimija, kun Eläkeliiton Tampereen yhdistys on suunnitellut osallistuvansa yleisönä seuraamaan Eduskunnan kyselytuntia torstaina 12.3.2020 klo 16.00.

 

Sain eilen iltapäivällä tiedon, että Eduskunnan puhemiesneuvosto keskusteli koronatilanteesta tiistaina.

 

Eduskunnan työskentelyn turvaamiseksi puhemies Matti Vanhanen sanoi päättäneensä lopettaa opastetut vierailut Eduskuntatalossa torstaista lähtien toistaiseksi.

 

Päätös merkitsee, että huomiselle suunniteltu osallistumisemme Eduskunnan kyselytunnille yleisönä peruuntuu.

 

Suunnitelma kyselytunnille osallistumisesta sai suuren suosion, sillä meille luvattu 50 hengen kiintiö täyttyi nopeasti ja varalle jäi paljon yhdistyksemme jäseniä.

 

Matkan peruttamiselle ei ollut mitään vaihtoehtoja ja nyt ainoaksi tehtäväksemme jäikin kertoa muuttunut tilanne matkaan ilmoittautuneille ja matkan maksaneille. Onneksi lähes kaikkien sähköpostiosoitteet ovat tiedossa, joten nyt toivomme, että jäsenemme lukevat sähköpostejaan.

 

Teemme tänään vielä varmistuksia, että tieto mielenkiintoisen matkan peruuntumisesta on tavoittanut kaikki ilmoittautuneet.

 

Olen päättänyt, että kaikesta huolimatta menen Tampereen Vanhalle kirkolle torstaina 12.3.2020 klo 8.30 ja kerron kaikille paikalle saapuville, että matkamme on korona-viruksen vuoksi jouduttu perumaan.

 

Toivottavasti paikalle ei saavu kukaan, mutta ainahan voi olla, että kaikki eivät ole lukeneet sähköpostejaan!

 

Kiitokset kansanedustaja Arto Pirttilahdelle, joka oli lupautunut isännäksemme kyselytuntivierailullemme!

Kiitokset myös Artsin eduskunta-avustaja Jukka Saarimäelle, joka on ansiokkaasti ollut puuhaamassa vierailuamme Eduskunnassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kansalaisaloitteen toteuttaminen metsien avohakkuukiellosta ei onneksi tule toteutumaan

Maanantai 13.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Ns. luonnonsuojelujärjestöt ovat masinoineen kansalaisaloitteen, jonka toteuttaminen merkitsisi valtion mailla avohakkuukieltoa.  Masinointi tuotti tulosta ainakin niin paljon, että Eduskunnan pitää käsitellä kyseinen kansalaisaloite ja aloitteen käsittely alkoikin 14.11.2019.

 

 

Vihreät ovat luonnollisesti olleet masinoijina kyseisen kansalaisaloitteen laatimisessa ja he myös kannattivat tuon kansalaisaloitteen hyväksymistä.

 

 

Eduskunnassa 14.11.2019 käyty keskustelu on nähtävissä Eduskunnan pöytäkirjoista googlaten ”Pöytäkirjan asiakohta PTK 64/2019 vp”.

 

Olen tutustunut edustajakohtaisiin puheenvuoroihin, mutta lainaan tässä muutamien kansanedustajien käyttämiä puheenvuoroja, kuten ”Metsälehti” on niitä toistanut ja kommentoinut 15.11.2019 ilmestyneessä numerossaan:

 

”Avohakkuuta voidaan syystä pitää metsälajeille ja luontotyypeille tuhoisana”, arvioi vihreiden kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius.

 

Totean Pirkka-Pekka Peteliuksen osalta, että taas hän toimi puheenvuorossaan siten, että joutuu lähitulevaisuudessa pyytelemään anteeksi ja nyt metsänomistajilta!

 

 

”Minä ja puolueeni Keskusta kannatamme metsänomistajan vapautta valita oma hakkuumenetelmänsä. Jos jatkuva kasvatus on jonkun metsänomistajan toive kasvatusmenetelmänä, hänen on saatava kasvattaa silloin metsäänsä niin. Jos taas hän haluaa tehdä päätehakkuun, myös sen on onnistuttava. Nykyinen lainsäädäntö toimii siis tässä hyvin”, Keskustan Hanna Huttunen sanoi.

 

 

”Mutta kyllä kieltämättä vähän kylmää kuulla näitä vihreiden puheenvuoroja, jotka antaisivat aika kylmää kyytiä maakunnille ja ylipäätään suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle sitä kautta”, Kokoomuksen Heikki Autto totesi.

 

 

”Päätös aiheuttaisi suurta alueellista epäoikeudenmukaisuutta, ja avohakkuukiellolla olisi merkittäviä paikallisia vaikutuksia. Suomessa meillä ei ole sellaista tilannetta, että avohakkuiden kieltäminen tässä aloitteessa esitetyssä muodossa olisi tarpeen”, SDP:n Piritta Rantanen lausui.

 

 

”Täyskiellon sijaan pitäisi siirtyä suunnitteluun kasvun maksimoimiseksi. Kukaan ei halua metsäänsä tuhota, ei myöskään valtio halua tuhota kallista metsäomaisuuttaan”, perussuomalaisten Jani Mäkelä sanoi.

 

 

”En ymmärrä, että minkä tähden meidän pitäisi kieltää avohakkuut kokonaisuudessaan. Jos ajatellaan suomalaista metsätaloutta, niin sen vahvuus on nimenomaan siinä, että meillä nämä kasvavat nuoret metsät sitovat hiiltä. Jos me päästämme meidän metsämme lahoamaan pystyyn, niin nehän muuttuvat silloin päästölähteiksi”, Kristillisten Sari Essayah totesi.

 

 

Poikkeuksellisen hyvin pärjännyt maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä nosti esiin myös kiellon taloudelliset vaikutukset.

”Tuo avohakkuukielto tietäisi erittäin massiivisia taloudellisia vaikutuksia. Korjuun ja urakoinnin osalta osto maakunnissa vähenisi noin 40 miljoonalla eurolla. Tukin tarjonta vähenisi tuon miljoona euroa, joka on todella suuri määrä…”, Leppä kertoi.

 

******************

 

Seuraavaksi aloite siirtyy maa- ja metsätalousvaliokunnan käsittelyyn, jota puheenjohtaa kansanedustaja Anne Kalmari.

 

 

 

 

 

 

Tapasin kansanedustaja Anne Kalmarin 3.12.2019, kun olin erään seurueen mukana tutustumassa Eduskuntataloon ja silloin Kalmari totesi, että avohakkuukielto ei toteudu ainakaan sinä aikana, jolloin hän on Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajana.

 

********************

Tuo kansalaisaloite on mahdoton toteuttaa myös sen vuoksi, että siitä ei ole mainintaa nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ikäluokan 1947 kansalaiskoulu Viljakkalassa hoidettiin pääosin paikallisin opettajavoimin!

Keskiviikko 8.1.2020 - -Esko Erkkilä-

 

Viljakkalan Seurojentalo on sadan vuoden aikana ehtinyt olemaan moneksi ja eräs vaihe sen kunniakkaassa historiassa on se, kun siellä 1960-luvun alkuvuosina toimi Viljakkalan kansalaiskoulu.

 

Vuonna 1947 syntyneenä olin eräs niistä oppilaista, jotka kävimme kansalaiskoulun Viljakkalan Seurojentalolla, jota siihen aikaan kutsuttiin Viljakkalan Maamiesseurantaloksi.

 

 

Tuolta ajalta ei ainakaan minulla ole valokuvia, mutta muistelen tuota aikaa ilman valokuvia:

 

• oppilaita tuolla (1962 tai 1963) järjestetyllä kurssilla oli nelisenkymmentä

• kurssimme johtajaopettajana toimi Martti Ryhänen, joka olikin ainoa Viljakkalan ulkopuolinen opettaja, sillä kaikki muut opettajamme olivat viljakkalalaisia

• Ryhänen oli taitava poikien puukäsitöiden opettaja ja me kaikki pojat teimme oikein laadukkaat keittöjakkarat  ja sen jälkeen vapaavalintaiset puutyöt - minä tein tiskipöydän keittiöön ja hyvä siitä tulikin!
  

 

 

 

 

• ”puutyöpajanamme” oli nykyinen juhlasali ja tämän maalauksen kohdalla oli erillisellä korokkeella oikohöylä. Tapaturmia ei sattunut, mutta toki tämä Järnefeldin maalauksen kopio oli paksun pölykerroksen peitossa!

********************

• uskonnonopettajana toimi Viljakkalan kirkkoherra Arvo Autio ja uskonnontunnit järjestettiin nykyisessä kahviossa. Muistan oikein hyvin, kun kirkkoherra käveli edessämme edestakaisin ja arvuutteli, että kuinka pitkä hän on – emme osanneet arvata, mutta sitten kirkkoherra kertoi olevansa kolme kyynärää pitkä ja kertoipa vielä myös sen, että kyynärä on 60 senttiä!

• metsänhoidonopetuksesta vastasi Viljakkalan Metsänhoitoyhdistyksen neuvoja Väinö Ihantola, lempinimeltään ”Jumi”!

• maatalousopetus oli Viljakkalan palopäällikön ja sittemmin pitäjäneuvoksen arvonimen saaneen Väinö Myllymäen vastuulla. Mielenkiintoinen oli retki Virrelle, jossa saimme tutustua karjuporsaiden salvamiseen – porsas oli isännän sylissä, viilto partakoneen terällä kivesten kohdalle, kivekset irti ja niiden heittäminen pihahiekalle!

• metallitöiden opetuksesta vastasi Timo Eronen; teoriatunnit nykyisessä kahviossa ja käytännön opetusjaksot hammaslääkärin autotallissa Kurjella, jonne kävelimme oikopolkuja pitkin Maamiesseurantalolta. Kurjella jokaisen piti tehdä vasara, mutta tärkein oppijakso oli se, kun kunnostimme Erosen Opel Kadetin ajokuntoiseksi! Timo Eronen oli kloppeja ymmärtävä opettaja, sillä joskus joku oppilaista heitti häntä lumipallolla niskaan, mutta Timopa aloitti pienen lumisodan meitä kloppeja vastaan.

• tyttöjen käsityönopettajana toimi Elli Ihantola ja heidän kotitalousopettajanaan Hildi Alanen.

 

Toissapäivänä Viljakkalan Seurojentalon satavuotisjuhlissa totesimme Samuli Niittyojan kanssa, että vuosiluokka 1946 oli ensimmäinen, joka sai kansalaiskouluopetuksen Viljakkalan Maamiesseurantalolla ja Harri Niemisen kanssa totesimme, että ehkä vielä 1952-vuosiluokka sai siellä kansalaiskouluopetuksen, mutta jo 1949-vuosiluokka sai metallitöiden opetuksen Lääkärintalon autotallissa!

 

Viljakkalan kansalaiskoulu ikäluokalle 1947 antoi oikein hyvät eväät elämäntaipaleellemme – kiitokset siitä mm. Viljakkalan Seurojentalolle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Häpeän olla tamperelainen, sillä Tampereella ilmestyvä Aamulehti painostaa suomalaisia rikkomaan perustuslakiamme!

Perjantai 27.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampereella ilmestyvä (entinen) Kokoomuksen pää-äänenkannattaja Aamulehti aloitti Jouko Jokisen päätoimittakaudella kampanjan, jossa pyritään perustuslain vastaisesti kutsumaan Eduskunnan puhemiestä puheenjohtajaksi.

 

 

Valitettavasti Aamulehden uusi päätoimittaja ei ole linjannut asiaa uudestaan, vaan Aamulehti jatkaa huuhailuaan laittomuuksissa.

 

 

On Suomelle suuri asia, että Eduskunnan puhemiehenä on Matti Vanhanen, sillä hän linjasi mm. 22.12.2019 antamassaan haastattelussa, että Eduskunnan puhemies on puhemies!

 

 

 

Olen tavannut Matti Vanhasen lukemattomia kertoja ja arvostan sitä, että hän puolustaa tiukasti maamme perustuslakia.

 

 

Mainitsemassani haastattelussa puhemies Matti Vanhanen toteaa, että hänen vahtivuorollaan puhemiehenä kaikki kansanedustajat ovat puhutelleet häntä puhemieheksi ja näin on tehnyt myös tamperelainen uusi kansanedustaja Iiris Suomela, vaikka onkin muutoin ollut innokas puuhanainen perustuslain vastaiseen puhutteluun yllyttämisessä.

 

 

Olisi suuri Uudenvuoden lahja, jos Aamulehti palaisi puhemieskysymyksessä laillisuuden polulle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Santeri Alkio täytti 50-vuotta vuonna 1912

Keskiviikko 27.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Tunnen perin heikosti ”alkioni”, mutta hienoista lisäystä tietoihini hänestä sain, kun löysin Kansanvalistusseuran kalentereita 1900-luvun alkuvuosilta ja vuoden 1912 kalenterissa on W. Tarkiaisen kirjoittama juttu, jossa käsitellään tuona vuonna 50-vuotta täyttäneiden merkkimiesten elämää ja aikaansaannoksia.

 

Mainittakoon, että Wiljo Tarkiainen oli naimisissa kirjailija Maria Jotunin kanssa.

 

W.Tarkiainen käsittelee 9-sivuisessa jutussaan Santeri Alkion lisäksi Kauppis-Heikkiä eli Heikki Kauppista sekä Kalle Kajanderia.

 

Kalenterin teksti on fraktuuraa, mutta hyvin osaan siä lukea.

 

Olen aikaisemmin luullut, että tämä kuva on Alkiosta hieman vanhempana, mutta se onkin julkaistu jo vuonna 1912 eli Alkio on tuossa kuvassa alle 50-vuotias!

Näin W. Tarkiainen kertoo 50-vuotiaasta Santeri Alkiosta:

 

 

”Santeri Alkio syntyi 17 p. kesäkuuta 1862 Laihialla, jossa hänen isänsä Juho Filander oli räätäli, sittemmin maakauppias. Pienillä varoillaan hän ei jaksanut kustantaa pojalleen suurempaa sivistystä kuin mitä pitäjän kansakoulussa oli saatavissa.

 

 

Santeri, jolle jäi 17-vuotisena velkainen koti isän kuoltua hoidettavaksi, sai omin neuvoin ponnistaa taloudellisten vaikeuksien läpi ja hankkia itsellensä kirjallisen ja tietopuolisen sivistyksen. Täten hänestä tuli yksi maamme ei niinkään harvinaisia itseoppineita ja uupumaton, ihanteellinen kehitysaatteiden esitaistelija. Se näkyy hänen kirjoistaan sekä julkisesta toiminnastaan. Niitä kannattaa molempia edistysmieli ja valoisa usko hyvän lopulliseen voittoon.

 

Kirjailijauransa hän aloitti 1885 julkaisemalla kyläkirjastossa ”Kuvaelmia katovuodelta 1867”, joka on syntynyt hänen omien lapsuudenmuistojensa ja havaintojensa pohjalla. Sitten seurasivat kertomukset ”Teerelän perhe” 1887, ”Eeva” 1888, ja ”Aikamme kuvia” (1889 ja 1891), joissa kaikissa hän kuvailee todellisuuden mukaan, mutta tuntuvalla tarkoituksellisuudella luonteita ja oloja kotiseudullaan.  Varsinaisen kirjailijamaineensa hän saavutti kaksoisromaanillaan ”Puukkojunkkarit” ja ”Murtuvia voimia”, joista edellinen ilmestyi 1894 ja jälkimäinen 1896.

 

Ne kuvaavat sitä hurjaa elämää, jota kuuluisat puukkojunkkarit viettivät viime vuosisadan keskivaiheilla eräässä etelä-Pohjanmaan pitäjässä, ja sitä tapojen muutosta, minkä körttiläisyys ja 1867:n katovuosi kovine  koettelemuksineen vähitellen sai aikaan heidän keskuudessaan. Kuvaus on karkeaa kuten itse aihekin, mutta todenmukaista ja eloisaa. Me näemme ilmielävänä edessämme tuon raa`an ja järeäpiirteisen rahvaan kokonaisina kyläkuntina, näemme sen keskuudessa toimivat kauppiaat ja nimismiehet ihantelemattomassa todellisuuden valaistuksessa ja näemme yltiöpäisten puukkojunkkarien vastakohtana tasaantuneemmat körttiläiset jotka hengen asein, useimpa miesvoimallakin nousivat tuota vallatonta nyrkkivaltaa vastaan ja lopulta saivat aikaan muutosta parempaan päin.

 

Puhtaana sielunelämän kuvauksena ehein ja syvin Alkion teoksista on kertomus ”Mennyt” (vuodelta 1892). Se esittää kansakoulunopettajan elämää kaukana maaseudulla, innokkaan ja edistyshaluisen miehen, jonka henkisesti ja aineellisesti ahtaat olot yhdessä hivuttavan taudin kanssa kaatavat vuoteelle ja pakoittavat murtumaan kesken parasta ikäänsä. Kirjailijan myöhemmistä tuotteista, esim. novellikokoelmasta ”Tienhaarassa” (vuodelta 1900) ja laajanpuoleisesta kertomuksesta ”Palvelusväkeä” (vuodelta 1904), tulee opettava tarkoitusperäisyys yhä selvemmin ja tietoisemmin näkyviin. Hän ei tyydy yksistään tasapuoliseen olojen kuvailemiseen, vaan hän tahtoo myös kasvattaa ja opettaa. Edellisessä kirjassa on kärki tähdätty juoppoutta, valheellisuutta, tekohurskautta y.m. paheita vastaan. Ja jälkimäisestä korottaa kirjailija äänensä palvelusväen sivistyspyrintöjen hyväksi.

 

Varsinkin viime aikoina on Alkio luonteensa mukaisesti käyttänyt kynäänsäyhä enemmän käytännöllisten päämäärien palvelukseen. Hän on vuosikymmeniä vaikuttanut nuorisoliikkeen huomatuimpana johtomiehenä, esim. ”Pyrkijän” toimittajana (vuodesta 1890 alkaen), ja ottanut äskeisinä vuosina tehokkaasti osaa politiikkaankin ”Ilkka” lehden toimittajana vuodesta 1906 sekä maalaisliittolaisten edustajana valtiopäivillä. Hän on näin ollen ehtinyt jo suorittaa monilla alueilla laajan ja raskaan päivätyön sekä kirjailijana luoda huomattavan sarjan kuvia siitä ympäristöstä, jossa hän on elänyt. Hän ei ole kertomuksissaan yksistään katselija, joka antautuisi välittömästi nauttimaan vaihtelevista muodoista, vaan aktiivinen parannusten vaatija. Hänellä on aina mielessä aatteelliset päämäärät, joihin hän esityksellään tahtoo johtaa lukijaa. Tästä syystä ei hänen kuvauksensa ole koskaan naiivia ja harvoinpa aivan vapaata, mutta toiselta puolen sen merkitys ajan rientoihin ja kansan henkisen herättämiseen on suuresti arvioitava.”

 

***************

 

-Esko Erkkilä-

Kansanedustajina on jatkossakin kaksi agrologia ja onhan koulukuntamme edustettuna myös EU-parlamentissa!

Maanantai 25.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Valmistuin agrologiksi Mustialan Maatalousopistosta vuonna 1970 ja olen ylpeä koulutustaustastani.

 

Koulukuntamme on kasvattanut monia ansioituneita valtiomiehiä ja erityismaininnan ansaitsee Martti Miettunen, joka muodosti kolmesti Suomeen hallituksen.

 

Miettunen valmistui Mustialasta agrologiksi vuonna 1932 ja hän on yhä edelleen ainoa agrologi, jolla päästötodistuksessaan oli ainoastaan kymppejä!

 

Agrologi Martti Miettusen muodostamat hallitukset olivat lyhytaikaisia, mutta maamme vaurastumisen ja suomalaisen yhteiskunnan vakauden kannalta tärkeitä:

 

• Miettusen I hallitus 14.7.1961–13.4.1962

• Miettusen II hallitus 30.11.1975–29.9.1976

• Miettusen III hallitus 29.9.1976–15.5.1977

 

Presidentti Urho Kekkonen myönsi agrologi Martti Miettuselle valtioneuvoksen arvonimen vuonna 1977.

 

 

*********************

 

Saimme eilen eli 24.11.2019 kuulla suruviestin, että kansanedustaja, agrologi Antti Rantakangas on kuollut viime perjantaina.

 

Olin Antin kanssa ”käsipäivätuttu” ja lausun hänen perheelleen sekä läheisilleen syvät surunvalitteluni.

 

******************

 

Luulin aluksi, että hyvin tuntemani pirkanmaalainen Arto Pirttilahti olisi jatkossa ainoa agrologi Eduskunnassa, mutta sitten sain kuulla, että Antti Rantakankaan tilalle nousee 31-vuotias agrologi Tuomas Kettunen Kuhmosta!

 

On hyvä juttu, että agrologien asiantuntemusta on edelleen käytettävissä kahden agrologi-kansanedustajan voimin Eduskunnassa.

 

*****************

 

 

Muistutan, että EU-parlamentaarikkomme Elsi Katainen on koulutukseltaan agrologi eli agrologien ääni kuuluu jatkossakin painavana Suomen Eduskunnan lisäksi myös EU-parlamentissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Karl Frans Hjorth rakensi Tampereen Pispalanharjulle nykyisen haulitornin vuonna 1908

Perjantai 1.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Pelastin muutama päivä sitten matkalaukullisen 1900-luvun alussa painettuja kirjoja joutumasta jätekuljetukseen.
 
Kirjat olivat päässeet kastumaan ja niiden kuivattelemisessa kului muutama päivä.
 
Perehtymiseni kirjoihin on vielä alkutekijöissä, mutta kun ”saaliissani” on muutamia Kansanvalistusseuran kalentereita, niin niitä olen ehtinyt alustavasti selailemaan.
 
 

 

 

Kansanvalistusseuran kalentereita on painettu vuodesta 1881 alkaen ja vanhin minulla nyt oleva on vuoden 1912 kalenteri.

 

Kalenterini kantta on ajan hammas syönyt, mutta sisäsivujen teksti on helposti luettavaa. Helposti ja helposti, sillä vuoden 1912 –kalenterissa vain mainokset ovat antikvaa ja kaikki muu teksti on fraktuuraa – onneksi osaan lukea myös fraktuuraa!

 
 

Kaikissa nyt saamissani Kansanvalistusseuran kalentereissa on runsaasti mainoksia eri puolilla Suomea silloin toimineilta yrityksiltä.

 

Mainokset ovat Suomen teollisuus- ja yrityshistoriaa parhaimmillaan.

 

*****************

 

Tamperelaisyritykset ovat jo vuoden 1912 Kansanvalistusseuran kalenterissa hyvin esillä ja nyt kerron kuvien kera kahdesta yritysmainoksesta:

 
 

Suomen Haulitehdas Osakeyhtiö oli rakentanut vuonna 1908 nykyisinkin Pispalanharjulla olevan haulitehtaan – haulitornin – ja on luonnollista, että tehtaan tuotteita piti mainostaa; kas näin:

 
   
 

”Metsästäjät!

 

Suosikaa kotimaista teollisuutta, käyttäkää Tampereen haulia.

Tampereen haulit ovat parhaitten ulkolaisten vertaiset. Haulit ovat 2 kilon kangaspusseissa, joihin tehtaan nimi, haulinumero ja suuruus ovat leimatut.

Tampereen haulia on saatavina kaikissa ase-, rauta- ja muissa hyvin lajitelluissa kaupoissa.

 

Tampereen Haulitehdas Osakeyhtiö”

 
   

Jo tämän jutun otsikossa totean, että Karl Frans Hjorth oli Tampereen Haulitehtaan rakentamisen takana.

 

Tässä Oy K. Hjorth Ab:n mainos samalla sivulla kuin Tampereen Haulitehdas Osakeyhtön mainos!

 

Hjorth (1857 – 1919) oli Tampereella asunut kauppias ja tehtailija. Hän perusti vuonna 1881 Oy K. Hjorth Ab:n joka toimii edelleen urheilu- ja metsästysaseiden, niihin liittyvien tarvikkeiden ja urheiluvälineiden maahantuojana.

 

Hjorth oli vuodesta 1895 pääosakkaana Tampereen Haulitehdas Osakeyhtiössä joka oli jo vuodesta 1859 lähtien valmistanut hauleja Pyynikinharjun etelärinteessä sijainneessa haulitehtaassa. Vuonna 1908 yhtiö rakensi uuden haulitehtaan ja tehtaaseen liittyi yhä edelleenkin pystyssä oleva 55 metriä korkea teräsrakenteinen haulitorni. Haulitehdas oli toiminnassa vuoteen 1972 saakka. Tampereen kaupunki osti tehtaan haulitornin 1973 ja nykyisin se on suojelukohde.

 
 

**************

 
   
 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tein oikean päätöksen tasan 25 -vuotta sitten!

Keskiviikko 16.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Tänään tulee kuluneeksi 25-vuotta, kun Suomessa järjestettiin kansanäänestys Euroopan Unioniin liittymisestä.

 

 

Kunnioittamani tahot, kuten MTK sekä Suomen Keskusta hoipertelivat, kun ainakin merkittävä osa niiden jäsenistä teki myyräntyötä Euroopan Unioniin liittymistä vastaan.

 

 

On viime päivinä ollut mukava havaita, että nämä ”hoipertelijat” ovat palanneet järkilinjalle ja kiittelevät liittymistämme Euroopan Unioniin!

 

 

Olin 16.10.1994 mukana agribisneksessä ja tiesin vallan hyvin, että EY:hyn liittyminen – se oli silloinen termi – merkitsee suuria haasteita suomalaiselle maataloudelle.

 

 

Uskoin kuitenkin jo silloin, että liittyminen Euroopan Unioniin on maataloudenkin kannalta oikea ratkaisu – nyt me kaikki tunnustamme, että näin on!

 

 

Neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä 25 vuotta sitten meitä Euroopan Unioniin liittymistä kannattavia oli 56,89 % ja liittymistä vastustavia vain 43,11 %.

 

 

Eduskunta kunnioitti kansanäänestyksen tulosta ja Suomi liittyi Euroopan Unioniin 1.1.1995!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Seinäryijyt tuovat tunnelmaa

Perjantai 11.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Palaan Längelmäen Tunkelon Ratsutilan tunnelmiin ja siellä 29.9.2019 viettämäämme Pirkanmaan Agrologit ry:n 80-vuotisjuhliin:
 
 
Tunkelon pirtissä on korkeutta viitisen metriä ja sen seinillä on useita seinäryijyjä – kas näin:
 
 
 

 
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
 

******************

 
 
   
 

 
   
 

 
 
Artsi kertoi, että nykyisessä eduskunnassa on ainoastaan kaksi agrologia eli Antti Rantakangas ja hän!
 
 

******************

 
 
   
 

 
 
 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen Ilmavoimien ensimmäinen kansallisuustunnus - hakaristi - ei perustu aseveljeyteen Saksan kanssa

Sunnuntai 22.9.2019 - -Esko Erkkilä-

 
 

 
 
Nykyisin hakaristin käyttäminen on kielletty Saksan lisäksi mm. Itävallassa, Unkarissa, Puolassa, Tšekissä, Ranskassa, Brasiliassa, Israelissa, Ukrainassa ja Venäjällä.
 
 
Adolf Hitler väittää Mein Kampf omaelämäkerrassaan, että hän suunnitteli Saksalle hakaristilipun, mutta Suomen Ilmavoimien kansallisuustunnuksena hakaristi oli paljon ennen Hitlerin aikaa.
 
 
   
 

 
Hakaristi ilmavoimien tunnuksena oli peräisin Suomen Ilmavoimien ensimmäisestä lentokoneesta, joka saatiin lahjoituksena Ruotsista.
 
 
Koneen lahjoitti Suomelle kreivi Erik von Rosen, joka lahjoitti koneen Vapaussotamme aikana hallituksemme joukoille.
 
 
 
Kreivi von Rosen oli maalauttanut koneen siipiin ennen siirtolentoa oman henkilökohtaisen onnenmerkkinsä ”mariininsinisen hakaristin”!

 

 

Lahjana saadussa Morane-Saulnier Parasol koneessa ollut hakaristi oli alkuna Suomen Ilmavoimien hakaristitunnukselle!

 

 

Sotien jälkeen Ilmavoimien kansallisuustunnukseksi otettiin kokardi, joka oli muuallakin Puolustusvoimissa käytössä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Perunannostotalkoot olivat 1950- ja 1960-luvuilla suuri tapahtuma maaseudulla

Perjantai 20.9.2019 - -Esko Erkkilä-

 
 

Liitän tämän jo eilen perunannostokoneesta julkaisemani kuvan tämän juttuni aloituskuvaksi.

 
 
Perunannostotalkoot olivat entiseen aikaan meillä Viljakkalan Hanhijärvenkulmalla suuri ja merkittävä tapahtuma.
 
 
Tuo kuvassa oleva perunannostokone oli alkujaan neljän tilan yhteinen perunanostokone ja kotitilani Välimäki oli yksi sen neljästä omistajista.
 
 
Muita omistajatiloja oli kolme ja tuolla – silloin hevosvetoisella – perunannostokoneella nostettiin aina syksyisin talkoilla neljän tilan perunat.
 
 
Hevosvetoisena tuo perunanostokone oli kahden hevosen vetämä ja vetohevosina olivat yleensä meidän Vappu ja Hietamäen Urpo.  Sopuisten parihevosten ohjastajana toimi kummisetäni Uuno Hietamäki.
 
 
Uuno oli taitava hevostenkäsittelijä ja tulosta syntyi.
 
 
Perunat lensivät hajalleen perunamaalle ja niiden poimijoita oli aina monta henkilöä.
 
 
Perunat poimittiin perunakoppiin ja niistä ne kaadettiin joko perunasäkkeihin tai perunalaatikkoihin, jotka sitten ajomiehet ajoivat kellareihin tai perunakuoppiin – meillä oli kellari ja mulla osakkailla perunakuoppa.
 
 
Perunakuormien ajohevosina toimivat joko Borgin Sutki tai Lepomäen Alli – molemmat oikein virkkuja hevosia ja eivät sen vuoksi soveltuneetkaan parihevosiksi.
 
 
Peruna-ala oli tuohon aikaan jokaisella tilalla varsin suuri, sillä elintarvikekäytön lisäksi peruna oli tärkeä myös lehmien päivittäisessä ruokinnassa – lehmien perunat piti huolellisesti halkoa, sillä kokonaisia perunoita ei saanut antaa lehmien syötäväksi.
 
 
Perunanostotalkoot suoritettiin yleensä tila per päivä –periaatteella, joten perunanostotalkoot kestivät yleensä neljä päivää.
 
 
Siihen aikaan ei saanut kansakoulusta perunannostolomaa ja monesti harmittelinkin, että pääsin kotiin vasta perunanostotalkoiden loppuvaiheiseen tai joskus perunat oli jo nostettu, kun pääsin koulusta.
 
 
Niin, tuon hevosvetoisen perunanostokoneen muuttaminen traktorivetoiseksi tapahtui Viljakkalassa Olavi Heinosen pajalla joskus 1970-luvun alussa!
 

 

Mukavia muistoja tuosta perunannostokoneesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-