Onko kouluratsastus eläinrääkkäystä?

Perjantai 3.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Slovenian matkamme vapaapäivänä ehdimme tutustumaan Postojnan tippukiviluolien lisäksi myös Lipizzan hevossiittolan toimintaan.

 

Suurin osa porukastamme jäi koko päiväksi Lipizzaan, mutta hyvin mekin ehdimme siihen kouluratsastusnäytökseen, joka esitetään kaikille koko päivän ajan tähän maailmankuuluun hevossiittolaan tutustuville.

 

Lipizzan hevossiittola on tosiaan maailmankuulu, sillä Lipizzanhevonen on jalostettu siellä.

Lipizzanhevosen kotimaa on Slovenia. Hevonen on lämminverinen ja rakenteeltaan kevyt.

Rotu on jalostettu jo 1500-luvulla.

Lipizzanhevoset ovat väriltään yleensä "vaalenevia kimoja".

Säkäkorkeus lipizzanhevosella vaihtelee 150 - 163 sentin välillä.

 

 

 

Kouluratsastusnäytös esitettiin hevossiittolan maneesissa.

Asetuin maneesikatsomossa keskivaiheille ja vasemmalle näkymä oli tämä…

 

 

 

…ja oikealle puolestaan tämä.

 

 

 

 

”Sirkustirehtöörinä” toimi mieshenkilö, joka juonsi jokaisen osanäytöksen sloveniaksi, englanniksi ja italiaksi.

 

 

 

Näytös alkoi kahden ratsukon maneesin ympäriratsastuksella.

 

 

 

Ratsukot esittivät erilaisia askelluksia.

 

 

 

Uudet ratsukot maneesille ja vauhti kohosi näytöksen edetessä.

 

 

 

Myös vankkurit tulivat rekvisiitaksi mukaan.

 

 

 

Hevosten etenemistä muodostelmassa.

 

 

 

Hevosten alistaminen kuuluu kouluratsastuksen luonteeseen.

 

 

 

Näytöksen huippu oli, kun ratsukko kahden miehen voimin pakotettiin kahdelle jalalle ja sen jälkeen potkaisemaan ilmassa takajaloillaan tyhjää!

Potkaisu tapahtui niin nopeasti, että en ehtinyt sitä kuvaamaan, mutta näyttävä ja ilmeisen vaarallinen temppu se oli.

 

 

**********

 

Näin vasta nyt ensimmäisen kerran kouluratsastusta ”livenä”.

 

En pitänyt näkemästäni.

 

Olen toiminut hyötyeläinten parissa yli 40 vuotta ja sillä kokemuksella totean, että ei ole oikein alistaa jaloa eläintä siten kuin kouluratsastuksessa tapahtuu.

 

Ratsukot olivat vauhkoja ja kaikesta näki, että ne pelkäsivät. Pienikin poikkeama tavallisuudesta aiheutti hevosparoille ryntäilyä.

 

Valitan, jos kouluratsastuksen harrastajat eivät pidä mielipiteestäni! En kuitenkaan näe syytä muuttaa sitä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan Pirkanmaan piirin vuosikokouksessa Ylöjärvellä oli hieno tunnelma!

Sunnuntai 21.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Pirkanmaan piirin vuosikokous järjestettiin Koulutuskeskus Valossa Ylöjärvellä 19.4.2013.

 

Koulutuskeskuksen 200 hengen auditorio oli viimeistä paikkaa myöten lähes täynnä, joten kokous kiinnosti pirkanmaalaista keskustaväkeä.

 

 

Kokousedustajien ilmoittautumisia ottivat vastaan Pirkanmaan Keskustanaisten toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelä (vasemmalla) ja Elina Sieppi yhdessä Eliisa-tyttärensä kanssa.

 

 

 

Puheenjohtaja Juha Sipilä saapui kokouspaikalle jo varhain ja pääsi kättelemään Pirkanmaan keskustalaisia ”yhtenään”. Tässä on kättelyvuorossa Reijo Hoppula Luopioisista.

 

 

 

Keskustan pirkanmaalaiset kansanedustajat Mikko Alatalo ja Arto Pirttilahti virittivät puheenjohtaja Juha Sipilän kanssa piirikokousyleisön hienoon tunnelmaan!

 

 

 

Myös hämeenkyröläinen Keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaska ja Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Ritva Männistö olivat melkein juhlatuulella ennen kokouksen alkamista.

 

 

 

Koulutuskeskus Valon auditorio täyttyi lähes viimeistä paikkaa myöten piirikokouksen osanottajista.

 

 

 

Keskustan Ylöjärven kunnallisjärjestön puheenjohtaja Riitta Koskinen toivotti salintäyteisen yleisön tervetulleeksi kokoukseen.

 

 

Koulutuskeskus Valo on Ylöjärven eräs ylpeydenaihe ja ihan syystä. Valon koulutuspäällikkö Satu Kaakkomäki suoritti koulutuskeskuksen esittelyn kokousväelle.

 

 

 

 

Keskustan Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Pertti Hakanen heitti avaussanoissaan lisää löylyä kokouksen positiiviseen tunnelmaan.

 

 

 

Piirikokouksen puheenjohtajaksi valittiin Pekka Hietaniemi Viljakkalasta ja toiminnanjohtaja Ritva Männistö kirjasi kokouksen sihteerinä kokouksen tekemät päätökset.

 

 

  

Piirin puheenjohtaja Pertti Hakanen selvitteli kevättalven aikana yhdessä toiminnanjohtajan kanssa tekemänsä kuntakierroksen tunnelmia.

Kokousten kritiikki oli ajettu hienolla tietokoneohjelmalla kysymyskohtaisesti ”pilviksi” ja Keskustan tehtävä oli kiteytynyt kuntakierroksilta saadun palautteen mukaan näin:

 

”Koko Suomen puolue”!

 

Taidatkos sen paremmin sanoa ja tiivistää!

 

 

 

Kokouksen odotetuimman puheenvuoron käytti Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä.

 

 

 

On selvää, että puheenjohtaja Sipilä havainnollisti sanomaansa ja Keskustan viestiä kakkaralla!

 

Kakkarassa on kuvattuna yhteiskunnalle ja ihmiselolle tärkeitä aihealueita:

 

• Julkinen talous

• Vastuunotto

• Talouskasvu

• Huolenpito

 

Sipilä havainnollisti kakkaran avulla, että miten eri osa-alueet muuttuvat, kun jotain näistä muutetaan tai ne muuttuvat.

 

 

 

Ylöjärven keskustalaiset ”tahtonaiset” Riitta Koskinen ja Minna Sarvijärvi luovuttivat puheenjohtaja Juha Sipilälle kunnon muistot ja maistiaiset Ylöjärveltä.

Riitta Koskinen on juuri luovuttanut Sipilälle Ylöjärvestä kertovan kirjan ja Minna Sarvijärvi puolestaan lausuu saatesanoja eväspussille, joka sisälsi mm. ylöjärviläisiä nisujauhoja!

 

 

 

 

Pirkanmaan omat kansaedustajat eli Mikko Alatalo…

 

 

 

 

…ja Arto Pirttilahti kertoivat kokousyleisölle ajankohtaisia kuulumisia parlamentista.

 

 

 

Olen saanut osallistua muutamaan Keskustan Pirkanmaan piirin syys- ja vuosikokoukseen, mutta tunnelmaltaan ja tulevaisuuden uskoltaan paras oli toissapäivänä Ylöjärvellä Koulutuskeskus Valossa järjestetty kokous.

 

Tästä on keskustaväen luottavainen tunnelma jatkaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Lapsiperheistä lahopuihin ja parkkitunneleista pihoihin"

Maanantai 1.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun kurssilla osallistuttiin Tampereen keskustan strategisen osayleiskaavan valmisteluun alkuvuodesta 2013.

 

Ympäristön ja alueiden politiikan opiskelijat toteuttivat kävely- ja tilannehaastatteluja keskustan alueella sekä analysoivat internetissä avoinna olevan keskustan karttakyselyn alkuvaiheen tuloksia.

 

Kurssin tuloksia esiteltiin Tampereen kaupungin kaupunkikehittämisen ja Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun ympäristön ja alueiden politiikan opintosuunnan järjestämässä yleisötilaisuudessa 18.3.2013.

 

Osallistuin yleisötilaisuuteen.

 

Opiskelijat eli nuoret tieteenharjoittajat olivat toteuttaneet aineiston keruun kahdella uudella menetelmällä; kävelyhaastatteluilla ja tilannehaastatteluilla.

 

Kävelyhaastattelussa haastateltavan kanssa kuljetaan hänen valitsemallaan reitillä ja haastattelija toimii yhdessä haastateltavan kanssa ympäristön havainnoijana.

 

Tilannehaastattelussa kerätään kävelyhaastattelujen tavoin paikkaan kietoutunutta tietoa, mutta ne ovat kestoltaan lyhyempiä, vain muutaman minuutin pituisia.

 

Kysyin yleisötilaisuudessa tarkemmin kävelyhaastattelun luonnetta ja vasta toiseen tarkentavaan kysymykseeni sain vastauksen, että kävelyhaastatteluun valitut henkilöt olivat tutkijoiden tuttavia.

 

Kun ”tutkimuksen” perustana oli kuusi kävelyhaastattelua ja haastateltavat olivat haastattelijoiden tuttavia sekä profiililtaan alle kouluikäisten perheitä, niin kovin suurta tieteellistä painoarvoa tutkimustuloksille ei voida kaikkien kaupunkilaisten vinkkelistä antaa.

 

On toki muistettava, että kävelyhaastatteluun perustuvan osion tarkoituksena oli selvittää lapsiperheiden kokemuksia keskustassa asumisesta, liikkumisesta ja ulkoilusta.

 

Tilannehaastattelujen kohdalla tilanne oli hieman toinen, sillä niiden lukumäärä ”tutkimuksessa” oli eri osioissa kaikissa kuitenkin yli 30 tilannehaastattelua!

 

Vaikka tutkimusmenetelmät eivät olleet lähelläkään todelliselle tutkimukselle asetettavia vaatimuksia, niin opiskelijoiden esitykset esim. kaupunkiluonnon kehittämisen kannalta tärkeistä paikoista olivat huomionarvoisia. Muutama esimerkki:

 

• Tammelantorille puita

• Keskustorille puita Hämeenkadun suuntaisesti

• Hämeenpuistossa on potentiaalia vehreäksi keitaaksi. Puistosta olisi kiva saada elävä kohtaamispaikka vaikka piknikille. Nyt se on lähinnä koirien ulkoiluttamispaikka.

• Koko Eteläpuisto uusiksi. Nykyään se on autio hiekka/lumikenttä. Aluetta käytetään myös autojen parkkipaikkana, vaikka kyseessä on upea järven ranta!

• Sipulikirkon edusta on hukkatilaa, siihen saisi hyvän puiston tai muuta toimintaa.

 

 

 

Lahopuille sopiviksi alueiksi tutkimus toteaa Hatanpään, Pyynikin, Kaupin sekä Iidesjärven seudut – ei varmaan yllätä ketään!

 

 

 

”Tutkimusaineistossa” oli jonkun tilannehaastatellun mielipide kerrostalon pihalle suunnitellusta ryytimaasta:

 

”Et kyllä tohon varmaan kakstoista plänttiä mahtuis, et jokaisella asukkaalla olis se semmonen oma, et sitä vois sitte joko käyttää tai sitten ei, et siinä vois kasvattaa jotain, yrttejä tai muuta, mitä nyt vaan niinku haluaa omaan käyttöönsä. Niin ei se sitten mun mielestä, tolle olis niinku paljon enemmän käyttöö tolle pihalle silloin.”

 

Tulkitsen, että haastateltu kannattaa ryytimaan perustamista – vai olenko oikeassa?

 

**********

 

Yleisötilaisuuden ehkä keskeinen sanoma opiskelijoille, kuulijoille ja medialle oli se, että senioriväestö oli ”tutkimuksessa” unohdettu tyystin.

 

Jo tutkimusmenetelmät sulkivat keskustan ehkä suurimman väestöryhmän eli seniorit kokonaan tutkimuksen ulkopuolelle.

 

*********

 

Tutkimus (nyt kirjoitan tuon sanan ilman heittomerkkejä!) puolustaa paikkaansa opiskelijoiden harjoitelmana Tampereen keskustan strategisessa kehittämisessä, mutta tavallisen työssäkäyvän ja senioriväestön sivuuttaminen pitäisi tulevissa tutkimuksissa paikata.

 

 

-Esko Erkkilä-

Totuus alkaa paljastua - Sulkavuoreen rakennettavan jätevesien keskuspuhdistamon rakennusvaihe tulisi raunioittamaan Koivistonkylän omakotitalojen lisäksi kerrostaloja runsaasti ja julkisista rakennuksista ainakin Hatanpään koulun sekä Hatanpään lukion

Lauantai 18.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan keskuspuhdistamon kolmas YVA antaa arvokasta tietoa, sillä siinä suunnitelman sinänsä perin vajavaisesta aineistosta paljastuu monia hanketta koskevia tietoja, jotka ovat merkittäviä koko hankkeen torppaamiselle.

 

Kiitän YVA-suunnitelmaa mm. siitä, että nyt ensimmäisen kerran koko hankkeen aikana annetaan edes jonkinmoista tietoa rakennusvaiheen aiheuttamista ongelmista.

Jokainen YVA-suunnitelma maksaa Tampereen Vedelle ja sitä kautta tamperelaisille veronmaksajille miljoona euroa ja koska nyt on kyse kolmannesta keskuspuhdistamon YVA:sta, niin me tamperelaiset veronmaksajat tulemme maksamaan keskuspuhdistamon YVI: sta peräti 3,0 MEUR!

 

Tähän saakka on ollut yleisesti tiedossa, että Sulkavuoreen suunnitellun keskuspuhdistamon rakennusvaiheessa raunioituisi joitakin kymmeniä omakotitaloja Sulkavuoren läheisyydessä Tampereen Koivistonkylässä ja Nirvassa.

 

Nyt julkaistussa YVA-aineistossa tulee selkeästi esille, että Viinikanlahdesta Sulkavuoreen louhittavan jäteveden siirtotunnelin ja Sulkavuoresta Viinikanlahteen louhittavan purkutunnelin louhintatyöt tulisivat raunioittamaan laajalti omakotitaloja, kerrostaloja sekä julkisia rakennuksia ainakin Koivistonkylässä, Taatalassa, Rautaharkossa, Hatanpäällä ja Vihilahdessa.

 

Miten Tampereen kaupunki aikoo korvata raunioituneille omakotitaloille, kerrostaloasuntojen omistajille ja sitä kautta niiden vuokralaisille louhintatöiden aiheuttamat vahingot?

 

Minä tiedän vastuksen ja se on:

 

Ei mitenkään.

 

Muutama kuva YVA-suunnitelmaan liittyvästä aineistosta vahvistaa edellä sanomani:

 

 

YVA-suunnitelman havainnekuvassa  esitetään punaisella alue, jolla tunneleiden räjäytystöiden tärinävaikutus ylittää 5 mm/sekunnissa. Sen ulkopuolella tärinävaikutus ylittää sinisellä merkityllä alueella 2 mm/sekunnissa.

 

Voin Ikea-räjäytysten kokemusten perusteella vakuuttaa, että kahden millimetrin sekunnissa oleva heilahdusnopeus merkitsee ruokailuvälinekaapissa ”uutta järjestystä” ja melkoista kilinää. Omien kokemusteni perusteella se merkitsee myös omakotitalon tiiliverhouksien vaurioitumista. Samaan tulokseen tapauksessamme tuli myös Tampereen kaupunki, sillä saimme tärinävaurioiden vuoksi kuudensadan (600,00) euron suuruisen korvauksen!

 

 

 

Tästä havainnekuvasta selviää, että Hatanpään koulu ja Hatanpään lukio tulevat olemaan louhintatyöongelmien keskipisteessä, sillä jätevesien siirtotunneli ja ”puhdistettujen” jätevesien purkutunneli tultaisiin louhimaan täsmälleen näiden oppilaitosten alitse!

 

On varmaa, että koulujen rakenteisiin tulisi kohdistumaan sellaisia tärinävaikutuksia, että koulujen rakenteet tulisivat vaurioitumaan. Herää kysymys, että voitaisiinko opetusta turvallisin mielin jatkaa Hatanpään koululla ja Hatanpään lukiossa? Uskaltavatko vanhemmat lähettää koulukkaansa kouluun, joka on joka hetki sortumisvaarassa?

 

Kiitän Tampereen Veden tähän hankkeen kolmanteen YVA-suunnitelmaan liittyvästä aineistosta, sillä nyt alamme päästä asian ytimeen.

 

Kolmas YVA-suunnitelma merkitsee kolmannen miljoonan euron maksamista tamperelaisten rahakukkarosta, mutta siitä huolimatta se on kuitenkin paikallaan, sillä vasta nyt alkaa paljastumaan Sulkavuori-hankeen mielettömyys.

 

Toivon, että Tampereen nykyiset päättäjät, syksyn kaupunginvaltuustoehdokkaat, Tampereen Veden virkahenkilöt sekä Koivistonkylän, Taatalan, Hatanpään, Rantaperkiön ja Vihilahden asukkaat seuraavat blogipalstaani, sillä jatkan tällä palstalla Sulkavuoreen suunnitellun keskuspuhdistamon asioiden käsittelyä myös lähipäivinä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Musiikkiterapeutti, erityisopettaja Tuija Salama-Leppäselle MSL-Tampereen kulttuuripalkinto

Lauantai 24.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistyksellä on vuodesta 2006 alkaen ollut perinne jakaa kulttuuripalkinto tunnustuksena sille tamperelaiselle, joka on kunnostautunut paikallisen kulttuuritoiminnan ja sivistyksellisen oikeudenmukaisuuden edistäjänä.

 

Tänä vuonna kulttuuripalkinnon sai musiikkiterapeutti, erityisopettaja Tuija Salama-Leppänen.

 

Palkinto luovutettiin Salama-Leppäselle MSL-Tampereen 30 –vuotisjuhlakokouksessa maanantaina maaliskuun 19. päivänä.

 

Tuija Salama-Leppänen toimii pidettynä musiikinopettajana tamperelaisessa Maija Salon musiikkikoulussa.

 

Salama-Leppäsen erityisansiona MSL-Tampere huomioi, että hän on ansioitunut kehitysvammaisten ja erityislasten musiikkiterapeuttina.

 

Musiikkiterapia sopii lapsille, nuorille ja kaiken ikäisille aikuisille.

 

Se on kuntoutus- ja hoitomuoto, jossa musiikin eri elementtejä – mm. rytmi, harmonia, melodia, äänensävy, dynamiikka – käytetään keskeisinä välineinä yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

 

Lapsille ja nuorille musiikkiterapiaa voidaan käyttää erilaisten diagnoosien omaavien kuntoutuksessa. Diagnoosiryhminä voidaan mainita mm. dysfasia, autismi, ADHD, erilaiset oppimishäiriöt ja psyykkisesti oirehtivat.

 

MSL-Tampereen kulttuuripalkinto on maanläheisesti suomalainen vesuri ja sen vuoksi palkintoa on alettukin kutsua ”vesuripalkinnoksi”!

 

Aikaisemmin vesuripalkinnon ovat saaneet;

 

• 2006 kansanedustaja Mikko Alatalo
• 2007 ex-kansanedustaja Sulo Aittoniemi
• 2008 edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela
• 2009 valokuvaaja Jukka Rautio
• 2010 toimitusjohtaja Arto Huhtinen
• 2011 toimistosihteeri Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen

 

Muutama valokuva juhlallisesta palkinnonluovutustilaisuudesta:

 

 

MSL-Tampereen hallituksen jäsen ja tiedottaja Jouni Koskela juonsi juhlatilaisuudessa osion, jossa Tuija Salama-Leppäselle ojennettiin yhdistyksen jakama kulttuuripalkinto.

 

 

 

Juhlayleisö odottaa Koskelan ilmoitusta kulttuuripalkinnon saajasta.

Tuija Salama-Leppänen eturivissä toinen vasemmalta ja hänen vierellä istuu puolisonsa Tampereen Työväen Teatterin näyttelijä ja muusikko Jari Leppänen.

 

 

 

MSL-Tampereen sihteeri Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen ja puheenjohtaja Esko Erkkilä avustivat Koskelaa palkinnonjakoseremonioissa.

 

 

 

Tässä poseeraa kaksi vesuripalkinnon saajaa; Tuija Salama-Leppänen vuodelta 2012 ja vuonna 2006 saman palkinnon ensimmäisenä saanut kansanedustaja Mikko Alatalo.

 

 

-Esko Erkkilä-

Suu puhui virkamiesten laatimaa tekstiä, mutta olemus viestitti muuta

Torstai 1.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Eduskunnassa eilen käyty välikysymyskeskustelu Kataisen-Urpilaisen-Wallin´n hallituksen suunnittelemasta Puolustusvoimien alasajosta aiheutti laajan keskustelun kansanedustajien keskuudessa.

Ei ollut lainkaan yllättävää, että keskustelu yhdisti hallituksen ja opposition kansanedustajat.

Katselin välikysymyskeskustelua aluksi televisiosta ja televisioinnin jälkeen jatkoin keskustelun seuraamista Eduskunnan nettisivuilta.

Monet kansanedustajat ilmeisesti unohtavat, että kaikki Eduskunnan istunnot on katseltavissa suorina netistä ja ne myös taltioidaan, jotta kuka tahansa voi myöhemmin katsella täysistunnot. Päättelen unohtamista siitä, että kovin harvat kansanedustajat viitsivät olla istuntosalissa täysistuntojen aikana.

Puolustusministeri Stefan Wallin´n puheenvuoro välikysymyskeskustelun aluksi oli malliesimerkki siitä, että puhuja joutui laskettelemaan paperista tekstiä, jota hän ei kuitenkaan mieltänyt omaksi linjakseen.

Wallin joutuu olemaan Kokoomuksen käsikassara, jotta ministerinpesti voi jatkua.

 

Wallin´n puhettakin huvittavampaa oli kuunnella ja katsella Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron käyttäneen Esko Kurvisen puhetta.

Edustaja Kurvinen teki itsensä lähes naurunalaiseksi, sillä hän tukeutui Puolustusvoimain alasajoa perustellessaan jopa Tarja Haloseen tämän viimeisenä vallassaolopäivänä!

Selvitin, että mikä on miehiään Esko Kurvinen ja totesin hänen syntyneen Nivalassa ja asuvan nyt Oulussa. Tunnen työasioiden tiimoilta jonkin verran Kalajokilaaksoa ja olen melkoisen varma, että ainakaan Nivalassa ei kuunneltu Kurvisen perusteluja kovin suurella ymmärtämyksellä. Kalajokilaakso on isänmaallista seutua ja siellä ei hyväksytä maamme puolustuksen alasajoa.

Demareiden ryhmäpuheenvuoron käyttäjä Tuula Väätäinen käytti reippaasti hallituksen toimintaa arvostelevan puheenvuoron. Erityisesti Väätäinen arvosteli hallituksen salailupolitiikkaa Puolustusvoimain alasajossa.

Tuula Väätäisen ryhmäpuheenvuoro osoitti, että Kokoomuksen ja SDP:n hallitusyhteistyö rakoilee.

 

Puhemiehenä istunnon loppuvaiheessa toiminut perussuomalaisten Anssi Joutsenlahti kunnostautui nettilähetyksen aikana erikoisilla välihuomautuksillaan. Ne kaikki eivät toki olleet tarkoitettuja kaiken kansan tietoisuuteen, mutta herkkien mikrofonien ansiosta ne kuuluivat selvästi julkisuuteen.

”Kanervakin saapuu” oli eräs ihmeellisimmistä puhemiehenä toimineen Joutsenlahden repliikeistä, joka kaikui kaiken kansan kuultavaksi. 

 

Kansanedustaja Arto Pirttilahti käytti täysistunnossa useita puheenvuoroja, jotka valtaosin liittyivät siihen, että Puolustusvoimain alasajo koskettaa rankasti Kuoreveden Hallia ja Keuruuta.

 

 

Kansanedustaja Arto Pirttilahti käytti puheenvuoron vielä klo 23.20.

Tämä kuva on otettu tietokoneeni ruudulta, kun Pirttilahti päätti viimeisen puheenvuoronsa Puolustusvoimain alasajoon liittyneessä välikysymyskeskustelussa.

 

Pirttilahti ideoi uusia tapoja vauhdittaa tyhjiksi jäävien kasarmien saamista tehokkaaseen käyttöön. Hän mainitsi, että Keuruun kaupunki on aivan juuri panostanut 10 M€ Pioneerirykmentin varuskunta-alueen infraan ja vastaavasti Jämsän kaupunki on panostanut hiljattain 17 M€ Kuoreveden Hallissa nyt sijaitsevan Ilmavoimien Teknillisen Koulun infraan. Molempien kaupunkien panostukset uhkaavat jäädä tyhjän pantiksi, jos tyhjiä kasarmeja ei nopeasti saada elvyttämään alueen elämää.

 

Pirttilahden huoleen ja hänen lausumaansa ideaan on helppo yhtyä.

 

-Esko Erkkilä-

Pertti Hakasen vaalijuhlassa Sastamalassa oli yli 200 osanottajaa!

Sunnuntai 20.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Pertti Hakanen on kohonnut nopeasti Pirkanmaan kärkivaikuttajien kaartiin, sillä hänet valittiin syksyllä mm. Keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtajaksi.

Hakasen vaalijuhla Sylvään koululla Sastamalassa perjantaina helmikuun 18. päivänä oli innostava tilaisuus.

Vaalijuhlan ohjelma oli laadittu huolella ja tunnelma Sylvään koulun auditoriossa oli mainio.

Sain ”juhlakalun” pyynnöstä toimia tilaisuuden poliittisen osion juontajana.

Tilaisuuden aluksi tarjottiin maukas ja takuulla kotimaisista elintarvikkeista valmistettu iltapalaksi nimetty runsas ruokatarjoilu. Ruokatarjoilusta vastasi Vehmaan tila ja sen isäntäväki.

Pertti Hakasen vaalikampanja keskittyy ruokaturvan, perheen ja isänmaan esilletuontiin.

Kaikki Hakasen vaaliteemat ovat keskeisiä meille kaikille ja ne tulivat hyvin esille niiden vieraiden esityksissä, jotka esiintyivät Hakasen vaalijuhlassa.

Sastamalan kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Ulla Yli-Hongiston puheenvuoro käsitteli nuorten syrjäytymistä ja varhaista puuttumista nuorten ongelmiin.

Yli-Hongisto on henkilökohtaisesti kokenut kaksikin kuntaliitosta – ensiksi Kiikka ja Keikyä Äetsäksi ja sitten Äetsä Sastamalaan – ja sen vuoksi kysyin juonnossani häneltä ohjeita ja malleja, että miten onnistunut kuntaliitos toteutetaan. Avoimuus ja alueiden tasapuolinen kohtelu uuden kunnan toimesta ovat keskeinen onnistumisen edellytys, mainitsi Yli-Hongisto.

MTK:n 2. puheenjohtaja Mauno Ylinen Kauhavalta oli toinen Hakasen vaalijuhlassa esiintynyt asiantuntija. Ylisen suuri huoli oli maataloustuotannon raju kannattavaisuuden romahtaminen. Toivon, että voin jatkossa näillä palstoilla palata juontajan ja Ylisen käymään jatkokeskusteluun.

Kolmantena vieraana kansanedustajaehdokas Pertti Hakasen vaalijuhlassa esiintyi kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Juha Korkeaoja.

Korkeaoja omaa vankan taustatiedon ja kokemuksen, sillä onhan hän ollut kansanedustajana vuodesta 1991 alkaen. Lisäksi hän on toiminut maa- ja metsätalousministerinä Jäätteenmäen sekä Vanhasen I hallituksessa.

Korkeaojan esitys toi esille mielenkiintoista taustatietoa mm. Jäätteenmäen sekä Vanhasen II hallituksen maatalousohjelman laatimisesta. Molempien laadinta tapahtui Juha Korkeaojan johdolla.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtajana Juha Korkeaoja on aihealueen paras asiantuntija Suomessa ja mielenkiintoista olikin kuulla hänen aprikointinsa Suomen Afganistanin rauhanturvaoperaation tulevaisuudesta.

Ajattelin kysyä juonto-osuudessani tästä, mutta päädyin itsenäisesti, että en lähde tässä juhlatilaisuudessa kyselemään Suomen Afganistan-politiiikasta.

Kun Juha Korkeaoja kuitenkin otti asian esille puheessaan omaehtoisesti, halusin juontajan kysymysosuudessa kysellä tarkemmin Korkeaojan ja sitä kautta Suomen linjauksista. Korkeaoja tarkensi asioita ja oli tilaisuuden jälkeen minulle tyytyväinen, että sai tarkentaa esille tuomiaan ajatuksia.

On hyvä, että Keskusta on aloitteellinen vaalikampanjoinnin aikana käsittelemään vastuullisesti myös Afganistan-kysymystä. Se on ASIAA parhaimmillaan.

Parhaat kiitokset illan pääjuontajalle Essi Leppäkoskelle, joka osaavalla juonnollaan ja mainioilla lauluesityksillään teki vaalijuhlasta todellisen JUHLAN.

Timo Kimpanpään runoesityksistä erityisesti Yrjö Jylhän ”Kuujärvi” puhutteli juhlayleisöä. Olen saanut kahdestikin käydä Kuujärvellä ja sen vuoksi Kimpanpään esittämät säkeet ”Kuujärven kunnaat, Kuujärven kuu, Kuujärven rannalla karsikkopuu…”sykähdyttivät. 

Kansanedustajaehdokas Pertti Hakasen lyhyet, mutta useat esiintymiset juhlalavalla toivat hienosti esille ne arvot, joilla hän on lähtenyt tavoittelemaan paikkaa Arkadianmäelle.

 

Tässä muutamia kuvia Pertti Hakasen vaalijuhlasta:

 

Vaalijuhlan pääjuontaja ja monien mainioiden lauluesitysten esittäjä

Essi Leppäkoski.

 

 

Puutarhatontut Eeva-Liisa Sianoja ja Maarit Kallio vierailivat monesti lavalla ja heillä oli aina nasevaa kerrottavaa. 

 

 

Juhlaisäntä Pertti Hakanen

 

 

 

 

 

 

Juhlan loppukiitokset: Pertti ja Seija Hakanen!

 

Ja vielä pari Päivikki Ristiniemen ikuistamaa kuvaa Pertti Hakasen vaalijuhlasta:

 

 

 

Ulla Yli-Hongiston (oikealla), Mauno Ylisen (vasemmalla) ja Juha Korkeaojan (toinen oikealta) esitysten jälkeen paneelikeskusteluun kutsuttiin mukaan myös itse "juhlakalu" eli Pertti Hakanen (toinen vasemmalta).

 

 

Juontajalla oli helppo ja mieluisa tehtävä johdatella korkeatasoisen paneelin keskustelua.

 

 

Yhtenäinen Sastamala ja ympäröivä Pirkanmaa antavat Pertti Hakaselle todelliset mahdollisuudet tavoitella yhtä Pirkanmaan Keskustan paikkaa tulevassa Eduskunnassa.

-Esko Erkkilä-

Kokemattomat kokoomusministerit meuhkaavat turhaan

Tiistai 4.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Kokoomuksen untuvikkopolitiikot Jan Vapaavuori sekä Henna Virkkunen, jotka Kokoomus nosti ministereiksi, ovat aloittaneet hallituskumppaninsa Keskustan mollaamisen.

----------

Keskusta on aiheellisesti arvostellut asuntoministeri Vapaavuorta eriarvoisten vyöhykkeiden kaavailemisesta asutuskeskusten ympärille.

Kauimpana asutuskeskuksista asuvat eivät Vapaavuoren kaavailujen mukaan saisi oikeastaan mitään yhteiskunnan palveluita.

Verot ja maksut toki Vapaavuoren ajatustenjuoksun mukaan lankeaisivat täysimääräisinä myös kauempana asutuskeskuksista asuvien maksettavaksi.

Olen tyytyväinen, että Keskusta ei hyväksy asuntoministeri Vapaavuoren ajamaa kansalaisten eriarvoistamista asuinpaikan mukaan.

---------

Opetusministerin postia hoitava Henna Virkkunen puolestaan yritti ajaa hallitusohjelmaan kuulumattoman laajaa peruskoulu-uudistusta kustannuksista välittämättä. Hänen mielestään esimerkiksi draaman sisällyttäminen opetusohjelmaan olisi ollut tärkeämpää kuin opettajien hyvinvoinnista huolehtiminen tai homekoulujen saneeraukset.

Opetusministeri Virkkusen ajatusten torppaaminen oli paikallaan, sillä uudistusten toteuttamisessa on edettävä hallitusohjelmaan kirjatun ohjelman puitteissa ja aisan yli potkimista ei voida sallia.

Tässä taloudellisessa tilanteessa pitää osata laittaa koulumaailman tarpeet tärkeysjärjestykseen. Kun se ei kokoomusministeri Virkkuselta onnistunut, oli enemmän kuin paikallaan, että Keskusta palautti asian päiväjärjestykseen.

-----------

Virkkusen ja Vapaavuoren uhkailut seuraavan hallituksen muodostamisesta on jätettävä heidän kokemattomuutensa syyksi.

Suomen kansa päättää huhtivaaleissa, mitkä tahot ovat hallitusvastuussa eduskuntavaalien jälkeen.

 

-Esko Erkkilä-

Erityisopetuksen suunnittelussa pitää hyödyntää vammaislasten vanhempien tietoa

Perjantai 26.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Etelä-Alvari järjesti alueillan "Koulupolut" -teeman merkeissä marraskuun 24. päivänä.

 

Tilaisuus järjestettiin Koivistonkylän Omakotiyhdistyksen tiloissa ja kysymystä olivat alustamassa aluerehtori Paula Kangas sekä Peltolammin koulun rehtori Markku Rissanen.

 

Muiden kiireideni vuoksi ehdin tilaisuuteen vasta sen jälkeen, kun rehntorit olivat lähteneet.

 

Kaupungin virkamiehet ovat oppineet hyödyntämään Alvari-osaamisen ja sen vuoksi meille oli jätetty kaksikin kysymyslistaa pohdittavaksi.

 

Eräs kysymys koski tuentarpeisten oppilaiden opetuksen järjestämistä.

 

Toistin monta kertaa esittämääni, kun muistutin, että Tampereen Valkoisessa talossa istuvien virkahenkilöiden pitäisi hyödyntää erityisopetuksen suunnittelussaan niiden monien yhdistysten tietoa, taitoa ja kokemusta, joissa toimivat erityislasten vanhemmat omaavat.

 

Tampereella toimii kolmisenkymmentä eri yhdistystä, joissa toimivat aktiivit omaavat omakohtaista kokemusta erityislasten opetuksesta. Tämä tieto ja kokemus pitäisi Tampereen kaupungin pystyä hyödyntämään.

 

Tampereen kaupunki teki viisaasti, kun se taannoisen kouluverkkouudistuksen toteuttamisessa jätti erityisopetuksen remontin toteutettavaksi myöhemmin.

 

Aika kuitenkin kuluu ja suunnitteluun on pantava vauhtia.

 

Etelä-Alvarin "Koulupolut" -alueillan aikana Tampereen kaupunginvaltuusto piti kokoustaan.

 

Kokouksen eräs asiakohta oli kaupunginvaltuutettu Sofia Wikman´n aloite saada mainetta niittäneen suomalaisen perusopetus kansainväliseksi vientituotteeksi.

 

Kuuntelin Radio Moreenista Vikman´n aloitteen pohjalta valtuustossa käytyä keskustelua ja tunsin mielihyvää, kun valtuutetut innolla kehuivat Suomen peruskoulujärjestelmää. SKP:n Jari Heinonen tosin propangandoi, että se on kopioitu DDR:stä!

 

Suomalainen peruskoulujärjestelmä omaa vientituotteelta vaadittavat ominaisuudet, mutta erityislasten koulutusohjelmaksi siitä ei ole.

 

Jotta saamme peruskoulujärjestelmämme vientikuntoon, on siihen tehtävä tarkistuksia erityisopetuksen osalta. Tässä työssä erityislasten vanhemmilla on paljon annettavaa.

 

-Esko Erkkilä-

Pylsyn penkki - Suomen ensimmäinen emäntäkoulu

Sunnuntai 25.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrössä Mahnalanselän länsirannalla on jyrkkä kallioseinämä. Kallioseinämässä lähellä vesirajaa on ihmisen istuttavan kokoinen kolo - "penkki". Penkille ei ole pääsyä avoveden aikana kuin venekyydillä ja sama juttu on myös poispääsyn laita - uimalla poispääsy tietysti onnistuu, mutta uintimatkaa rantautumiskelpoiseen kohtaan kertyy varsin paljon.

 

Kerrotaan, että Pylsyn emäntä moitti joka käänteessä miestään. Kerran he olivat matkalla veneellä Hämeenkyrön kirkolle.

 

Menomatkalla emäntä taas tavalliseen tapaansa...

Lue lisää »

Vasta suvivirren laulaminen tuo todellisen suventunnun!

Perjantai 11.6.2010 - -Esko Erkkilä-

Arvostan muutamia hetkiä elämässä ja niiden joukkoon kuuluu kahden virren laulaminen.

 

Joulukirkko on joulukirkko vasta sen jälkeen, kun on saanut lautaa "Enkeli Taivaan lausui näin…" ja kesä tulee vasta sen jälkeen, kun on saanut osallistua "Jo joutui armas aika…" -suvivirren veisuuseen.

 

Tänä vuonna koin kesän tai oikeammin suven tulon sen jälkeen, kun sain osallistua Kiipulan ammattiopiston juhlasalissa laulettuun "Jo joutui armas aika…" -suvivirteen.

 

Kiipulan ammattiopisto on Janakkalassa sijaitseva ammatillisen erityisopetuksen, aikuiskoulutuksen ja kuntoutuksen osaamiskeskus ja palvelujen tuottaja. Se luo oppilailleen uusia mahdollisuuksia työ- ja toimintakyvyn, osaamisen ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Kiipulan toiminta laajeni...

Lue lisää »

Tampereen kouluverkkouudistuksessa erityisopetuksen kokonaisselvitys laaditaan vuoden 2012 loppuun mennessä

Tiistai 27.4.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereella kouluverkkouudistus on puhuttanut koko alkuvuoden ajan.

 

Prosessissa ei ole kuultu kuntalaisia, vaikka virkahenkilöt niin väittävätkin.

 

Yksi asia kouluverkkouudistuksessa on ainakin tähän saakka hoidettu kunnolla - erityisopetuksen uudistamiseen ei ole koskettu lainkaan!

 

Asia sai jälleen kerran vahvistuksen, kun suunnittelupäällikkö Vesa Komonen kertoi alue-Alvareiden jäsenille "Lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan" budjettinäkymistä vuodelle 2011. Tilaisuus järjestettiin Tampereen valtuustosalissa 26.4.2010.

 

Komosen alustusaineistossa...

Lue lisää »

Valtuuston asukasilta Kaukajärven koululla 13.04.2010 käsitteli kriittisesti kouluverkkouudistusta sekä sosiaali- ja terveysasemien harventamista

Torstai 15.4.2010 - -Esko Erkkilä-

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivainen ja valtuuston jäsenet tapasivat tamperelaisia asukastilaisuudessa Kaukajärven koululla 13.04.2010 klo 18.00 - 20.00.

 

Olin yleisön joukossa.

 

Valtuuston puheenjohtaja Irene Roivaisen lisäksi vastaamassa olivat:

 

• Markku Talonen, Perussuomalaiset
• Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Keskusta
• Hannu Soro, Sitoutumattomat
• Laila Räikkä, SKP
• Ilkka Järvelä, Vasemmistoliitto
• Emilia Olkanen, Vihreät
• Riitta Ollila, SDP
• Sanna Ojanen, Kokoomus

 

Kristillisdemokraattien edustajaa... 

Lue lisää »

Käsittämätöntä - ruoka loppuu Peltolammin koulun oppilasruokailuissa!

Torstai 18.3.2010 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti uutisoi sähköisessä versiossaan 16.3.2010, että…

 

…"Koululaisten ruoka on loppunut muutamia kertoja kesken viime vuosina Peltolammin koulussa Tampereella. Tällöin oppilaat ovat joutuneet odottamaan ruokaa, jota on tilattu lisää Hatanpäällä sijaitsevasta valmistuskeittiöstä, koska ruokaa ei valmisteta Peltolammin koulussa.

Asiasta huolestuivat muutamat vanhemmat, jotka ottivat yhteyttä Aamulehden toimitukseen. Heidän mukaansa oppilaat joutuvat jäämään välillä jopa kokonaan ilman ruokaa. Väitteiden mukaan näin on tapahtunut jo usean vuoden ajan.

Koulun rehtori Markku Rissanen...

Lue lisää »

Mielenilmaukset hyytyivät Tampereen pakkaseen

Keskiviikko 20.1.2010 klo 21.40 - -Esko Erkkilä-

Tampereella oli tänään kaksikin mielenilmausta.

 

Kyse oli Ylöjärven SKP:n erään aktiivin junailemasta tapahtumasta, josta jo varhaisessa vaiheessa jakaantui omaksi mielenilmauksekseen Tampereen kouluverkkouudistusta vastustanut haara.

 

Ylöjärveläisjohtoinen "Pelastakaa Tampere asukkaille" -joukko ryhmittyi Tampereen Virastotalon eteen ja Tampereen kouluverkkouudistusta vastustanut ryhmä puolestaan kokoontui Keskustorin suihkulähteen ympärille.

 

"Pelastakaa Tampere asukkaille"-ryhmän johdossa...

Lue lisää »

Kouluverkkouudistuksessa vanhemmat ovat parhaita asiantuntijoita

Perjantai 15.1.2010 klo 13.00 - -Esko Erkkilä-

Etelä-Alvarin lasten- ja nuorten alatyöryhmä käsitteli maanantaina 11.1.2010 kokouksessaan Järvensivun koululla Tampereen kouluverkkoa koskevia muutosehdotuksia.  Olin kokouksessa mukana.

 

Tilaisuuden pääalustajana toiminut kaupungin virkahenkilö oli tiukasti virkamiesesityksen kannalla ja hän ei halunnutkaan kuunnella vanhempien puheenvuoroja. Harvoin nyky-Tampereella enää tapaa näin totaalisesti asukasmielipidettä vastaan hangoittelevaa virkahenkilöä.

 

On selvää, että...

Lue lisää »