29.10.2013Keskustelutilaisuus Viljakkalan terveyspalveluiden tulevaisuudesta 30.10. klo 17Lue lisää »23.5.2012Keskustan puheenjohtajasta järjestettävän neuvoa-antavan jäsenäänestyksen toteuttaminen TampereellaLue lisää »26.4.2012Linjamuutos heikentää erityisesti lukiolaisten bussimatkustamista Länsi-TampereellaLue lisää »
Ostaisitko Tampereella Rosendalh´ssa Pirkanmaan kuntakuulemistilaisuuden tussaroineilta kokoomuslaisilta käytetyn auton?Torstai 8.3.2012 - -Esko Erkkilä- Kuntalahtaukseen erikoistuneen ministeri Henna Virkkusen vetämä ”kuntakuulemistilaisuuskierros” eteni eilen Pirkanmaalle.
Pirkanmaalaiskuntia ”kuultiin” Hotelli Rosendahl´ssa.
Tilaisuuden piti alkaa klo 8.30, mutta ministeri Henna Virkkusen (kokoomus) tamperelainen valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen (kokoomus) ei osannut tilaisuuden ilmoitettuun alkamisaikaan paikalle. Ihmettelen Ikosen harharetkiä, sillä minäkin olen tiennyt kuntakuulemispaikan jo ainakin kuukauden! Eikö tamperelainen valtiosihteeri osaa kulkea kotikaupungissaan?
Tilaisuuden alkaminen viivästyi merkittävästi – erityisen turhauttavaa se oli niille kansalaisille, jotka olivat valmistautuneet katselemaan ja kuuntelemaan tilaisuutta internetin välityksellä.
Olin yksi niistä, jotka netin ääressä odottivat arvoisaa valtiosihteeriä saapuvaksi Rosendahl´iin, mutta turhaan.
Valtiosihteeri Ikosen tussarointi oli ehkä lopulta hyvä, sillä sen vuoksi kuntaministeri Henna Virkkunen joutui avaamaan tilaisuuden.
Virkkusen ensimmäiset sanat olivat tyrmäävät, sillä hän toivotti vain tamperelaiset tervetulleiksi tilaisuuteen!
Yleisö buuasi vahvasti, sillä paikalla oli ainoastaan 15 tamperelaista, kun kaikilla muilla pirkanmaalaiskunnilla oli paikalla 10 edustajaa kuntaa kohti!
Virkkusen ennakkovalmistautuminen oli nollan luokkaa ja hän joutuikin läsnä olleiden buuauksen vuoksi aloittamaan puheensa uusilla nuoteilla.
Valtiosihteeri Ikonen saapui aikanaan paikalle ja hänen seuraava mokansa olikin jo odottamassa.
Juontaessaan Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult`n (SDP) puheenvuoroa Ikonen kutsui Petäkoski-Hult´a Petäjäkoski-Hult´ksi.
Ymmärrän Petäkoski-Hult´n närkästymisen, sillä se on minullekin hyvin tuttu tilanne. Lukemattomat ovat ne kerrat, kun nimeäni on väännelty Erkki Eskolaksi. En osaa arvostaa henkilöä, joka vääristelee muiden nimiä. Vääristely kertoo paljon vääristelijästä – hän ei ole perehtynyt kanssaeläjäänsä edes sen vertaa, että osaa hänen nimensä.
Pidän valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikosen nimisekoilua valitettavana.
Kokoomuslaisten hässäköinnin lisäksi myös opetusministeri Jukka Gustafsson (SDP) ”kunnostautui” Teiskon ja Aitolahden kuntaliitosten onnistumisen vääristelyllä.
On nostettava hattua opetusministerin puoluetoveri Tuula Petäkoski-Hult´lle, joka oikaisi Gustafsson´n virheellisen viestin.
Pienet asiat ratkaisevat, että onko henkilö luotettava ja voidaanko hänen toimiinsa luottaa. Mokaaminen jonkun mielestä pienissä asioissa ei ole vakavaa, mutta... ...minä olen toista mieltä.
Täsmällinen saapuminen palaveripaikalle, läsnäolijoiden kunnioittava puhutteleminen, yhteistyökumppaneiden nimien muistaminen ja totuudessa pysyminen ovat perusteita, joilla arvioidaan henkilön ja erityisesti julkisuuden henkilön luotettavuutta. Suomessa on tapana henkilön luotettavuuden ja uskottavuuden toteamiseksi kysyä, että uskaltaisitko ostaa tältä henkilöltä käytetyn auton.Vastaan omalta osaltani Virkkusen, Ikosen ja Gustafsson´n kohdalla kun totean, että en uskaltaisi ostaa heiltä käytettyä autoa!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Henna Virkkunen, ministeri Henna Virkkunen, valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen, Tuula Petäkoski-Hult, Jukka Gustafsson, Teisko, Aitolahti, |
Talvitiepäivät oli katujen ja teiden sekä yleisten alueiden ja kiinteistöjen talvikunnossapitoon erikoistunut näyttelytapahtumaKeskiviikko 7.3.2012 - -Esko Erkkilä- Suomen Tieyhdistys, Pirkanmaan ELY-keskus ja Tampereen kaupunki olivat järjestelyvastuussa, kun Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestettiin 29. Talvitiepäivät 15. – 16.2.2012.
Talvitiepäivät järjestetään joka toinen vuosi ja seuraavat järjestetään maaliskuussa 2014.
Talvitiepäivillä alan asiantuntijat ja päättäjät saivat tietoa teiden ja katujen kunnossapitokoneiden, -välineiden ja -menetelmien tarkoituksenmukaisuudesta ja sieltä sai viitteitä sekä herätteitä niiden kehittämiseksi. Talvitiepäivillä kannustettiin yrityksiä kaluston suunnitteluun ja valmistukseen.
Alan seminaarit kuuluivat tärkeänä osana tapahtumaan.
Kävijöistä ja tapahtumissa kuulluista kielistä saattoi päätellä myös sen, että tapahtuma oli kotimaiselle alan teollisuudelle merkittävä vientitapahtuma – kansainvälisyydestä kertoo jo sekin, että tilaisuuden viralliset kielet olivat suomi ja englanti.
Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana katsoin tarpeelliseksi käydä messutapahtumassa.
Messuhallissa ja ulkoalueilla oli nähtävillä talvikunnossapitoon tarkoitetut viimeisimmät uutuudet konerintamalta.
Aurauskaluston järeää osaa edusti petolahtelaisen Kenneth Skinnars´n omistama uusi Scania asianmukaisine varusteineen. Scanian varustuksena ollut aura on ruotsalaisen Ab Mähler & Söner –yrityksen valmistama. Mähler´n tehdas sijaitsee Rossönissä Jämtlandin pohjoisosassa Ruotsissa.
Yleisten alueiden ja kiinteistöjen talvikunnossapitoon soveltuvana vaihtoehtona oli esillä mm. Kubota-traktori työvälineineen. Kubota on K-ryhmän myynnissä ja se on saavuttanut johtavan aseman pientraktoreiden kokoluokassa.
Avant Tecno Oy pienkuormaajat ja niiden työlaitteet valmistetaan Ylöjärvellä. Yritys oli mittavalla osastolla mukana 29. Talvitiepäivillä Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa.
Tavallisena tienkäyttäjänä on parina viime talvena tullut kova kaipaus ja tarve vanhanaikaisille kunnon tiekarhuille. Kiteellä sijaitsevalla Veekmas Oy:llä on toimintaa myös Sastamalassa sekä Uddevallassa Ruotsissa. Yritys on Pohjoismaiden ainoa tiehöylien valmistaja ja se sanoo olevansa tiehöyläteknologian edelläkävijä. Vuosittain tehtaalta valmistuu parisenkymmentä tiehöylää, mutta tuotanto pystyttäisiin kaksinkertaistamaan pienin järjestelyin.
Toivakkalaisen Erkki Väisäsen omistama Jyry-Sisu K-148 ja sen nokalla oleva Ajax-lumiaura olivat nostalginen ja mielenkiintoinen tuttavuus. Osaan elävästi muistella tupakkaa polttavan Rajalan Eskon Sisun rattiin ja nähdä lumen pöllyävän, kun hän aurasi samanlaisella yhdistelmällä Viljakkalan teitä 1960-luvulla. Väisänen nyt omistaman ajopelin ensimmäinen omistaja on ollut Tie- ja vesirakennushallitus eli TVH.
Tässä Väisäsen omistama Jyry-Sisu edestäpäin kuvattuna. Todella hieno ja muistoja tuova näky!
Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johto sekä tietyt päälliköt olivat keskeisessä roolissa Talvitiepäivien järjestelyissä.
Oli mieluisaa kuulla, että näyttelyryhmän päällikkönä toiminut Tampereen Infran Petri Salonen oli saanut laajaa tunnustusta toimistaan!
Ilahduin myös siitä, että näin useita Tampereen Infran haalareissa liikkuneita alan ammattilaisia Messukeskuksen käytävillä.
Liikelaitoksen johto on ymmärtänyt asiat oikein, kun se on antanut luvan ja suorastaan kehottanut työntekijöitään menemään messuille.
On varmaa, että alan koneiden ja laitteiden parissa pitkän kokemuksen omaava henkilö pystyy antamaan vinkkejä esim. laitteiden valmistajille. Myös se, että työntekijä pääsee näkemään ja kokeilemaan uutuuslaitteita vie kehitystä eteenpäin myös omassa liikelaitoksessa.
Haluan tässäkin lausua parhaat kiitokset kaikille niille Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen henkilöille, jotka myötävaikuttivat 29. Talvitiepäivien onnistumiseen!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talvitiepäivät, Tampereen Infra, Tampereen Infratuotanto Liikelaitos, Petri Salonen, Jyry-Sisu, TVH, Avant Tecno Oy, Kubota, |
Demareiden ministerikierrätys vie paitsioon kaksi hallituksen ehkä pätevintä ministeriä?Tiistai 6.3.2012 - -Esko Erkkilä- SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen kertoi jo nykyhallituksen syntyhetkellä, että eräät heidän ministerinsä tulevat olemaan ns. pätkäministereitä.
Demareiden pätkäministereiksi nimettiin jo silloin ulkoministeri Erkki Tuomioja, työministeri Lauri Ihalainen ja opetusministeri Jukka Gustafsson.
Demariministereiden kierrätyshuhut ovat tiivistyneet ja onneksi kierrätyslistalle on nyt nostettu myös peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson.
Tuomioja ja Ihalainen ovat kierrätyslistalla sen vuoksi, että he syövät ammattitaidollaan Urpilainen julkisuusgloriaa ja Guzenina-Rickhardson´n ilmeinen siirtäminen vaihtopenkille perustuu kyseisen ministerin vaatimattomiin ja jopa kyseenalaisiin aikaansaannoksiin. Muistissa on ministeri Maria Guzenina-Richardson´n (os. Stieren, entinen Lindell) avustajansa välityksellä julkisuuteen saattamat kannanotot mm. miesten synnyttämiseen liittyen.
Gustafsson´n rooli ministerinä on jäänyt ennakkotunnelmien mukaisesti perin valjuksi ja hänen paluunsa ahkeraksi välihuutajaksi lisää istuntosalin tunnelmaa paljon enemmän kuin hänen jatkamisensa opetusministerinä.
Guzenina-Richardson´n tilalle on vahvassa nousussa kansanedustaja Mia-Petra Kumpula-Natri Vaasasta.
Vaikka Kumpula-Natrikin on ns. poliittinen broileri eli käytännön työelämän kokemus joitain kesäharjoitteluita lukuun ottamatta puuttuu, on hän perhekuntansa kautta hankkinut tiettyä kokemusta elävästä elämästä. Kumpula-Natrin aviomies Pasi Natri on toiminut mm. Fennovoima Oy:n yhteiskuntatiedottamisesta vastaavana johtajana.
Maantiede saattaa olla Mia-Petra Kumpula-Natrin ministeritien pahin karikko, sillä hänen valintansa ministeriksi tietäisi kahden naisministerin pestiä Vaasan vaalipiiristä – Urpilainen Kokkolasta ja Kumpula-Natri Vaasasta!
On kuitenkin selvää, että Kumpula-Natrin valinta ministeriksi vahvistaisi SDP:n ministeriryhmää ja koko hallitusta.
Työministeri Lauri Ihalaisen syrjäyttäminen olisi suuri vahinko. Tosin se palvelisi Urpilaisen henkilökohtaisia tavoitteita, sillä tahdottoman jees-miehen valinta ministeriksi kohottaisi puheenjohtaja Urpilaisen asemaa puolueessa.
Ulkoministeri Erkki Tuomioja on aina ollut oman tien kulkija SDP:ssä ja myös ”kivenä kengässä” kaikille SDP:n puheenjohtajille. Tuomiojan ja Urpilaisen suhteet eivät tee tässä suhteessa poikkeusta.
Olen aina arvostanut kohtuullisesti Tuomiojaa ja arvostukseni häneen kohosi viime perjantaina, kun hän kertoi valmistelleensa uuden presidentin eli Sauli Niinistön vierailua Yhdysvaltoihin. Tuomioja kertoi radiossa leventelemättä, että hän ja Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Clinton ovat keskustelleet Niinistön vierailusta Valkoisessa Talossa.
Olisi hieno asia, jos Suomen Tasavallan presidentti saisi kutsun saapua Valkoiseen Taloon – tähän saakka Suomen Presidentin suhteet Yhdysvaltain presidenttiin ovatkin jääneet vain solmion oikomisen asteelle joissakin kokouksissa!
On siis harmi, että hallituksen kokeneimmat ministerit Tuomioja ja Ihalainen ovat lähtölaskennan kohteina. Heidän pakkolähtönsä hallituksesta tulee entisestään heikentämään hallituksen mahdollisuuksia vastata tulevaisuuden haasteisiin.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ministerikierrätys, Lauri Ihalainen, Erkki Tuomioja, Jukka Gustafsson, Maria Guzenina-Rickhardson, Mia-Petra Kumpula-Natri, Jutta Urpilainen, Vaasan vaalipiiri, |
Surmanloukku Tampereen Hämeenkadulla?Maanantai 5.3.2012 - -Esko Erkkilä- Katoilta pudonneet lumet ja jäät ovat kuluneena talvena aiheuttaneet kaksi valitettavaa onnettomuutta.
Kaksi ihmistä on saanut surmansa, kun katolta pudonnut jää ja lumi ovat pudonneet heidän päälleen.
Toinen kuolonuhrin vaatinut tapaturma sattui Tampereella Hämeenpuisto 18:n kohdalla, kun naishenkilön päälle putosi jäälohkare viime perjantaina sillä seurauksella, että nainen kuoli seuraavana päivänä.
Kaupungilla kulkiessa näkee, että vaara tapauksen toistumiseen keskellä Tamperetta on ilmeinen.
Vaarasta kertoo karua kieltään seuraavat valokuvat, jotka otin Tampereen Hämeenkadulla 27.2.2012 klo 13.00.
Kuvat on otettu Hämeenkatu 19:n kohdalta eli Sokoksen vieressä sijaitsevan talon kohdalta aivan Tampereen Kauppahallin sisäänkäynnin vierestä.
Hämeenkatu 19:n talossa on Hämeenkadun puolella kaksi syöksytorvea, joiden molempien yläosassa on suuria jääpuikkoja. Tässä Keskustorin puoleisen syöksytorven yläosa.
Tässä Kauppahallin sisäänkäynnin puoleisen syöksytorven yläosa. Jääpuikkojen lisäksi talon katolla on runsaasti lunta, joka milloin tahansa voi pudota Hämeenkadun jalkakäytävällä kulkevien ihmisten päälle. Näyttää siltä, että lumikuormaa ei ole koko talvena käyty pudottamassa alas.
Kauppahallin puoleisen syöksytorven alla on Otto-automaatti ja sille asioimaan pysähtyneet henkilöt ovat täsmälleen katolta putoilevien jääpuikkojen putoamislinjalla.
Lastenvaunujen ja pienen lapsen kanssa Otto-automaatilla asioinut perheenäiti ei osannut arvata, että kuinka vaarallisella paikalla hän asioikaan!
Syöksytorven kohdalle silmänlumeeksi asennettu puomi rauhoittaa ehkä kiinteistön isännöitsijää ja kiinteistöstä huolehtivaa huoltofirmaa, mutta sillä ei ole pienintäkään roolia katolta putoilevien jääpuikkojen ja lumen torjunnassa.
Hämeenkatu 19:n nimikyltti kertoo, että Tampereen Seudun Osuuspankin asiakkaiden lisäksi vaaravyöhykkeessä ovat ainakin seuraavien yritysten asiakkaat:
Näiden yritysten asiakkaiden lisäksi hengenvaarassa ovat kaikki Hämeenkadun kulkijat. On selvää, että Hämeenkatu 19 on tuottoisa kiinteistöosakeyhtiö, sillä se sijaitsee aivan Tampereen ydinkeskustassa.
Kiinteistöosakeyhtiön riskikartoitus on täysin retuperällä, sillä muuhun johtopäätökseen ei voi tulla, kun katselee sen holtitonta menettelyä katolta mahdollisesti putoilevien jääpuikkojen ja lumivaaran osalta.
Muutaman puomin asentaminen ei vähennä kiinteistönomistajan vastuuta. Kadulla kulkeville tai kiinteistön asiakkaille aiheutettu vammantuottamus ja pahimmassa tapauksessa kuolemantuottamus ovat vakavia asioita.
Seuraaviksi päiviksi luvataan kovia yöpakkasia. Kovat yöpakkaset yhdessä lämpimien päivien kanssa muodostavat varsinaisen aikapommin kadulle putoilevien jääpuikkojen sekä lumen osalta.
Lähetän tämän jutun tiedoksi Tampereen Kauppahallille, Pihlajalinnan toimitusjohtajalle sekä Tampereen Seudun Osuuspankille, jotta ainakin nämä yritykset Hämeenkatu 19:n vuokralaisina tunnistaisivat asiakkaitaan vaanivan vaaran ja ehkä ryhtyisivät toimenpiteisiin kiinteistöyhtiön suuntaan.
-Esko Erkkilä- |
|
1 kommentti . Avainsanat: Hämeenkatu 19, Tampereen Kauppahalli, Pihlajalinna, Tampereen Seudun Osuuspankki, |
SDP ja SAK:lainen ammattiyhdistysliike antavat käyttäytymisellään hälyttävän viestin työpaikkakiusaamisen hyväksymisestäSunnuntai 4.3.2012 - -Esko Erkkilä- Työpaikkakiusaaminen on nyky-yhteiskunnan syöpä. Se kohdistuu työyhteisön heikompiin osapuoliin ja sen kohteena ovat voittopuolisesti naiset tai ne, jotka ovat muutenkin syrjässä työpaikan keskipisteistä.
En ole itse yli 40 vuotta kestäneen työurani aikana kohdannut tai havainnut työpaikkakiusaamista, mutta en toki ole toiminutkaan SDP:n tai ammattiyhdistysliikkeen hallitsemilla työpaikoilla.
Olen saanut työurani aikana olla alaisena 17:lle suoranaiselle esimiehelle, työskennellä lukuisilla paikkakunnilla ja tehdä työtä mitä moninaisemmissa työtehtävissä.
Esimiehenä olen toiminut 32 vuotta ja siihen aikaan sisältyy lukuisia esimies-alainen –suhteita. Omaan pienoista kokemusta ihmisten välisistä suhteista työpaikoilla.
Kokemuspiiriini kuulumattomat työpaikkakiusaamistapahtumat ihmetyttävät, kun niitä viime päivinä on julkisuudessa puitu.
Kaikkein ihmeellisin on Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n piirissä tapahtuneet viime päivien tapahtumat.
AKT on SDP-johtoinen ammattiliitto, jolle keskeinen agenda tuntuu ulkopuolisin silmin olevan se, että Suomen hyvinvointi ja maahamme suuntautuva vienti- sekä tuontitoiminta pitää lamauttaa.
AKT:n hallitus päätti 2.3.2012 pitämässään kokouksessa, että se erottaa liiton viestintäpäällikön ja vt-päätoimittajan Hilkka Ahteen (SDP) virastaan. Päätöksen perusteluna oli luottamuspula ja se taas johtuu siitä, että viestintäpäällikkö Ahde syyttää AKT:n puheenjohtaja Timo Rätyä (SDP) kohtelustaan. Ahde teki asiastaan kantelun työsuojeluviranomaisille. Työsuojeluviranomaiset puolestaan tekivät Ahteen kantelun perusteella tutkimuspyynnön poliisille.
Viestintäpäällikkö Ahteen erottaminen merkitsee, että AKT näyttää esimerkkiä työpaikkakiusaamisen edesauttamiselle ja hyväksymiselle. AKT ei toki ollut asiassa yksimielinen, sillä päätös syntyi äänestämällä ja äänestyksen tulos AKT:n hallituksessa oli 11 – 9 sen hyväksi, että Ahde erotetaan.
AKT:n hallituksen päätöksen mukaan Ahde erotettiin välittömästi. Iltalehden eilisen nettiversion tietojen mukaan potkujen puolesta äänestivät seuraavat hallituksen jäsenet:
Viestintäpäällikkö Hilkka Ahteen potkuja vastaan äänestivät:
Äänestystuloksissa kiinnittää huomiota se, että puheenjohtaja Timo Räty ei jäävännyt itseään ja se, että AKT:n kaksi palkollista äänesti puheenjohtajansa kantaa vastaan. Äänestystulos kertoo, että tilanne jatkuu rauhattomana.
On valitettavaa, että SAK:n merkittävimpiin liittoihin kuuluva AKT antaa käytöksellään hälyttävän viestin ammattiyhdistysliikkeen suhtautumisesta työpaikkakiusaamiseen.
Ammattiyhdistysliikkeen suhtautuminen – jos AKT:n päätös jää voimaan – on hämmentävä työpaikkakiusaamisen kohteeksi joutuneille henkilöille. On varmaa, että AKT:n päätös on vahva signaali työpaikkakiusaamisen uhreille. Päätös merkitsee, että kiusaamista ei pidä ottaa esille, sillä työpaikkakiusaamisen esille ottaminen merkitsee työpaikan menetystä.
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on SDP-leirin vankimpia linnakkeita.
Odotan lukuisten suomalaisten tavoin, että miten SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen kommentoi syntynyttä tilannetta.
Hyväksyykö SDP työpaikkakiusaamisen kohteeksi joutuneen henkilön irtisanomisen sillä perusteella, että tämä on ottanut työpaikkakiusaamisen esille? On toki kaiken aikaa muistettava, että AKT:n jupakassa ei ole pitävää todistetta puoleen tai toiseen. Ehkä jutun taustatkin selviävät aikanaan.
En ole milloinkaan maksanut penniäkään tai senttiäkään jäsenmaksuja ammattiyhdistysliikkeelle ja huomaan nyt, että linjani on ollut oikea. Työurani keskeytymiseen olen luonnollisesti varautunut ja se on tapahtunut ns. Loimaan kassan kautta.
Kuljetusalan Työttömyyskassa on AKT:n jäsenille ”räätälöity” työttömyyskassa. En tunne tämän työttömyyskassan maksuja enkä toimintaperiaatteita, mutta siitä olen varma, että sen antamat edut työttömyysturvan osalta on saatavissa täsmälleen samanlaisina myös Yleinen Työttömyyskassa YTK:n kautta.
Vuonna 2012 Yleinen Työttömyyskassa YTK:n jäsenmaksu on 99,00 euroa ja se on verotuksessa vähennyskelpoinen.
Yleinen Työttömyyskassa YTK:ssa ei tietääkseni ole viestintäpäällikköä, joten häntä ei pystytä myöskään irtisanomaan. Se merkitsee, että ns. Loimaan kassan toiminta on siltäkin osin kannatettavalla pohjalla.
Uskon, että viimeistä näytöstä SDP-johtoisen ammattiliiton irtisanomistapauksessa ei ole näytelty.Nyt kaipaamme SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen esiintuloa ja odotamme, että miten hän suhtautuu puoluetovereidensa menettelyyn.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, AKT, Timo Räty, Hilkka Ahde, SDP, Jutta Urpilainen, työpaikkakiusaaminen, Loimaan kassa, Yleinen Työttömyyskassa YTK, |
Tampereen bussiliikenteen linjastomuutoksessa ainakin kymmenen pienaluetta kokee jo nyt liitoskuntien kohtalonLauantai 3.3.2012 - -Esko Erkkilä- Tampereen joukkoliikenne on laatinut alustavan suunnitelman talviaikataulukaudella 2012-13 toteutettavista linjastomuutoksista.
Toteutuessaan muutokset heikentävät Tampereella julkisen liikenteen palvelutasoa virkamiesten kertoman mukaan kymmenellä pienalueella. Suuntaus tuntuu kummalliselta, kun samaan aikaan puhutaan tarpeesta kasvattaa julkisen liikenteen kulkutapaosuutta.
Alueet, joilla muutokset heikentävät palvelutasoa, sijaitsevat pääosin läntisellä Tampereella, mutta myös esimerkiksi Peltolammi sekä Palokallio kuuluvat alueisiin, joilla julkisen liikenteen palvelutaso laskee.
Muutosta suunnitelleet virkamiehet kertovat, että palvelutason heikkeneminen koskee 4.000 – 5.000 tamperelaista, mutta kun virkamiesten suunnittelulukua korjataan näissä yhteyksissä tutulla korjauskertoimella kaksi, päästään todellisiin lukuihin eli 8.000 – 10.000 tamperelaista tulee kokemaan palvelutason heikennyksen.
Palvelutason heikennykset saavat aikaan muutaman kysymyksen:
Virkamiehet kertovat, että Tampereen seudun joukkoliikennelautakunta päättää mahdollisista muutoksista kokouksessaan 7.3.2012 tai viimeistään 4.4.2012.
Toivon, että luottamushenkilöt ottavat aikalisän ja laittavat linjastomuutosehdotuksen uuteen valmisteluun, jotta kohtuuttomilta ratkaisuilta vältytään.
-Esko Erkkilä- |
|
1 kommentti . Avainsanat: Tampereen joukkoliikenne, pikaratikka, Vuores, joukkoliikenteen kulkutapaosuus, Peltolammi, Palokallio, Tesoma, Ikuri, Lielahti, |
Suu puhui virkamiesten laatimaa tekstiä, mutta olemus viestitti muutaTorstai 1.3.2012 - -Esko Erkkilä- Eduskunnassa eilen käyty välikysymyskeskustelu Kataisen-Urpilaisen-Wallin´n hallituksen suunnittelemasta Puolustusvoimien alasajosta aiheutti laajan keskustelun kansanedustajien keskuudessa. Ei ollut lainkaan yllättävää, että keskustelu yhdisti hallituksen ja opposition kansanedustajat. Katselin välikysymyskeskustelua aluksi televisiosta ja televisioinnin jälkeen jatkoin keskustelun seuraamista Eduskunnan nettisivuilta. Monet kansanedustajat ilmeisesti unohtavat, että kaikki Eduskunnan istunnot on katseltavissa suorina netistä ja ne myös taltioidaan, jotta kuka tahansa voi myöhemmin katsella täysistunnot. Päättelen unohtamista siitä, että kovin harvat kansanedustajat viitsivät olla istuntosalissa täysistuntojen aikana. Puolustusministeri Stefan Wallin´n puheenvuoro välikysymyskeskustelun aluksi oli malliesimerkki siitä, että puhuja joutui laskettelemaan paperista tekstiä, jota hän ei kuitenkaan mieltänyt omaksi linjakseen. Wallin joutuu olemaan Kokoomuksen käsikassara, jotta ministerinpesti voi jatkua.
Wallin´n puhettakin huvittavampaa oli kuunnella ja katsella Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron käyttäneen Esko Kurvisen puhetta. Edustaja Kurvinen teki itsensä lähes naurunalaiseksi, sillä hän tukeutui Puolustusvoimain alasajoa perustellessaan jopa Tarja Haloseen tämän viimeisenä vallassaolopäivänä! Selvitin, että mikä on miehiään Esko Kurvinen ja totesin hänen syntyneen Nivalassa ja asuvan nyt Oulussa. Tunnen työasioiden tiimoilta jonkin verran Kalajokilaaksoa ja olen melkoisen varma, että ainakaan Nivalassa ei kuunneltu Kurvisen perusteluja kovin suurella ymmärtämyksellä. Kalajokilaakso on isänmaallista seutua ja siellä ei hyväksytä maamme puolustuksen alasajoa. Demareiden ryhmäpuheenvuoron käyttäjä Tuula Väätäinen käytti reippaasti hallituksen toimintaa arvostelevan puheenvuoron. Erityisesti Väätäinen arvosteli hallituksen salailupolitiikkaa Puolustusvoimain alasajossa. Tuula Väätäisen ryhmäpuheenvuoro osoitti, että Kokoomuksen ja SDP:n hallitusyhteistyö rakoilee.
Puhemiehenä istunnon loppuvaiheessa toiminut perussuomalaisten Anssi Joutsenlahti kunnostautui nettilähetyksen aikana erikoisilla välihuomautuksillaan. Ne kaikki eivät toki olleet tarkoitettuja kaiken kansan tietoisuuteen, mutta herkkien mikrofonien ansiosta ne kuuluivat selvästi julkisuuteen. ”Kanervakin saapuu” oli eräs ihmeellisimmistä puhemiehenä toimineen Joutsenlahden repliikeistä, joka kaikui kaiken kansan kuultavaksi.
Kansanedustaja Arto Pirttilahti käytti täysistunnossa useita puheenvuoroja, jotka valtaosin liittyivät siihen, että Puolustusvoimain alasajo koskettaa rankasti Kuoreveden Hallia ja Keuruuta.
Kansanedustaja Arto Pirttilahti käytti puheenvuoron vielä klo 23.20. Tämä kuva on otettu tietokoneeni ruudulta, kun Pirttilahti päätti viimeisen puheenvuoronsa Puolustusvoimain alasajoon liittyneessä välikysymyskeskustelussa.
Pirttilahti ideoi uusia tapoja vauhdittaa tyhjiksi jäävien kasarmien saamista tehokkaaseen käyttöön. Hän mainitsi, että Keuruun kaupunki on aivan juuri panostanut 10 M€ Pioneerirykmentin varuskunta-alueen infraan ja vastaavasti Jämsän kaupunki on panostanut hiljattain 17 M€ Kuoreveden Hallissa nyt sijaitsevan Ilmavoimien Teknillisen Koulun infraan. Molempien kaupunkien panostukset uhkaavat jäädä tyhjän pantiksi, jos tyhjiä kasarmeja ei nopeasti saada elvyttämään alueen elämää.
Pirttilahden huoleen ja hänen lausumaansa ideaan on helppo yhtyä.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Stefan Wallin, Puolustusvoimain alasajo, Tuula Väätäinen, Esko Kurvinen, Arto Pirttilahti, Pioneerirykmentti, Ilmavoimien Teknillinen Koulu, Kuoreveden Halli, Keuruu, Ilmasotakoulu, |
Markan ostovoima haihtuu tänään unholaanKeskiviikko 29.2.2012 - -Esko Erkkilä- Venäjän keisarikunnan suuriruhtinaskuntana Suomi käytti vuoteen 1840 saakka rinnakkain entisen emämaansa Ruotsin riikintaalareita ja Venäjän ruplaa rahayksikkönään.
Tämän jälkeen Suomen rahayksikkönä oli parinkymmen vuoden ajan ainoastaan rupla.
Suomi sai v. 1860 oman rahayksikön eli markan. Muina nimivaihtoehtoina oli mm. sataikko, omena ja suomo.
Suomi liittyi vuoden 1999 alusta Euroopan yhteisvaluuttaan euroon ja silloin päättyi markan itsenäinen asema valuuttana.
Euron alkuaikana todettiin muistikuvani mukaan jotenkin näin: ”Suomen virallinen valuutta on euro, mutta sen ilmenemismuotona on markka”.
Markkamääräiset setelin ja kolikot olivat maksuvälineinä 28.2.2002 saakka, joista viimeiset kaksi kuukautta rinnan eurojen kanssa.
Markan osalta säädettiin, että Suomen Pankki vaihtaa markkaseteleitä ja viimeisen käytössä olleen sarjan markkakolikoita euroiksi kymmenen vuotta markan poisjäännin jälkeen.
Todellisuudessa tälle vuodelle ajoittunut karkausvuosi pidentää tuota aikaa yhdellä päivällä eli vielä tänään pankit vaihtavat markkoja niiden nimellisarvolla euroiksi.
Vaimoni löysi jostain kätköistään peräti tuhannen ja sadan markan arvoiset markkasetelit ja antoi minulle tehtäväksi käydä vaihtamassa ne euroiksi.
En jättänyt minulle uskottua tehtävää suinkaan viime tinkaan, sillä poikkesin Tampereen Seudun Osuuspankin palvelutiskillä jo toissapäivänä!
Osuuspankki hyvitti markoista täsmälleen virallisen vaihtokurssin (5,94573) mukaan, mutta veloitti valuutanvaihdosta kuitenkin 3,50 euroa. Eipä sillä kolmella ja puolella eurolla olisi kannattanut käydä Suomen Pankissa Helsingissä!
Tänä päivänä on mielenkiintoista palauttaa mieliin Eduskunnassa kymmenen vuotta sitten käyty keskustelu, jossa keskustalaiset kansanedustajat Lauri Oinonen ja Seppo Lahtela kysyivät kirjallisessa kysymyksessään markan osalta mm. seuraavaa:
”Suomalaisia surettaa nähdä oman rahan joutuminen silppureihin tai sulattamoihin. Onkin herännyt kysymys, olisiko ollut parempi säilyttää tarkoin vartioiduissa paikoissa omat rahamme, jos tulee aika, että joutuisimme niihin palaamaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miksi euroon siirtymisestä ei järjestetty kansanäänestystä, miten hyvitetään mm. yksityisyrittäjille euroon siirtymisestä aiheutuneita lisäkustannuksia ja voidaanko markkamääräisten kolikoiden ja seteleiden hävittämisestä luopua? Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 2002 Lauri Oinonen /kesk
Silloinen valtiovarainministeri ja huomenna Tasavallan Presidentiksi siirtyvä Sauli Niinistö vastasi Eduskunnan pöytäkirjojen mukaan sanatarkasti mm. näin:
”Euron käyttöönotto Euroopan unionin yhteisenä rahayksikkönä on peruuttamaton tapahtuma, eikä asiaa koskevaan EY:n perustamissopimukseen sisälly menettelytapaa, jolla rahaliitto purettaisiin tai siitä erottaisiin. Markkamääräisten seteleiden ja kolikoiden hävittämisestä ei ole syytä luopua, koska niille ei ole nähtävissä käyttöä tulevaisuudessa. Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 2002 Valtiovarainministeri Sauli Niinistö”
Päteekö tässä vastauksen kaikkien vivahteiden osalta vanha suomalainen sananlasku:
Tikulla silmään sitä, joka vanhoja muistelee.
Vai onko sittenkään niin?
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Markka, taalari, rupla, euro, Lauri Oinonen, Seppo Lahtela, Sauli Niinistö, valtiovarainministeri Sauli Niinistö, Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö, Tikulla silmään sitä joka vanhoja muistelee, |
Kalevalanpäivän liputus merkitsee arvonantoa myös suomalaiselle ruokakulttuurille ja kotimaiselle ruualleTiistai 28.2.2012 - -Esko Erkkilä- Vietämme tänään Kalevalanpäivää.
Liputamme suomalaiselle kulttuurille, mutta ainakin meidän lipputangossa liehuva siniristilippu osoittaa tänään arvonantoa myös suomalaiselle ruokakulttuurille ja sitä kautta kotimaiselle ruualle.
Ruokatieto Yhdistys ry on ollut aloitteellinen, että Kalevalanpäivänä huomioitaisiin suomalainen ruoka ja kotimaiset ruuantuottajat.
Kannatan lämpimästi ajatusta.
Kotimainen ruoka on peruskivi, jolle meidän on taloudellisesti vaikeinakin aikoina voitava luottaa.
Ministeri Häkämies totesi taannoin, että Suomen ulkopoliittinen uhka on Venäjä, Venäjä ja Venäjä.
Nyt Suomen uhkana on hallitusohjelma, hallitusohjelma ja hallitusohjelma. On toimittava kuitenkin niin, että hallitusohjelmakaan ei saa horjuttaa luottamusta kotimaiseen ruokaan.
On valitettavaa, että kaupan keskusliikkeet ovat alkaneet leikitellä private label -tuotteillaan siten, että ulkomailla valmistetulle ja Suomessa myytävälle ruualle on annettu suomalaisia nimiä.
Merkittömät tuotteet rapauttavat kotimaisen ruuan merkitystä ja arvostusta. Private label –tuotteet saatetaan aluksi valmistaa Suomessa, mutta kovan kilpailutuksen jälkeen niiden valmistaminen siirtyy ulkomaille – ainoastaan kotimaiselta kuulostava ”tuotemerkki” jää kummittelemaan kaupan hyllyille.
Kotimaisen ruokaketjun kilpailukyvyn takaaminen tarkoittaa elinvoimaista maaseutua ja kilpailukykyinen elintarviketuotanto sekä elinvoimainen maaseutu merkitsevät yhdessä hyvinvointia koko Suomelle.
Pidetään mielessä, että tänään jokainen lipputangossa liehuva siniristilippu on kunnianosoitus kotimaiselle ruualle, suomalaiselle ruokakulttuurille ja että se merkitsee kotimaisen ruuantuotannon arvostamista.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kalevalanpäivä, www.hyvaasuomesta.fi, RuokaaOmastaMaasta, Ruokatieto Yhdistys ry, Venäjä Venäjä ja Venäjä, Hallitusohjelma hallitusohjelma ja hallitusohjelma, Jyri Häkämies, |
Hallitusohjelma, hallitusohjelma ja hallitusohjelmaMaanantai 27.2.2012 - -Esko Erkkilä- Edellisen hallituksen puolustusministeri, kokoomuslainen Jyri Häkämies sanoi vuonna 2007 amerikkalaisille turvallisuuspolitiikan asiantuntijoille puhuessaan, että Venäjä on Suomen suurin turvallisuuspoliittinen haaste.
Häkämies kuvasi tilannetta paljon kohua aiheuttaneessa puheessaan ja sanoi näin:
”…maantieteellinen sijoituspaikkamme aiheuttaa meille kolme pääasiallista turvallisuuspoliittista haastetta. Ne ovat Venäjä, Venäjä ja Venäjä.”
Elämme vuotta 2012 ja maamme hyvinvoinnille on muodostunut suuri uhka.
Uhka on... ...hallitusohjelma, hallitusohjelma ja hallitusohjelma!
Kuulemme joka päivä tuutin täydeltä uutisia, miten hallitus leikkaa hallitusohjelmaa perusteena käyttäen kansalaisten hyvinvointia.
Leikkauslistat ovat äärettömän pitkät ja on todennäköistä, että leikkauslistat tulevat olemaan ennenkuulumattoman pitkiä maaliskuun kehysriihen tuloksena.
Jokainen leikkaussuunnitelma olisi oman blogikirjoituksensa aihe, mutta muitakin ajankohtaisia asioista pitää ainakin tällä palstalla käsitellä – ei pelkästään hallituksen leikkausesityksiä.
Kilometrikorvausten rajoittaminen Jyväskylän eteläpuolisella alueella, Kelan maksamien lääkekorvausten pienentäminen ja dieselveron korottaminen ovat hallituksen aikomusten miedoimmasta päästä.
Kuntauudistus ja puolustusvoimain alasajo......ovat hallitusohjelman tähänastisista suunnitelmista pahimmat. Kuntauudistus tulee koskettamaan myös yhteiskunnan parempiosaisia ja sen vuoksi juuri se on aiheuttanut eripuraa myös hallituspuolueita äänestäneiden keskuudessa.
Hallituspuolueiden silmäätekevät mutta hallituksen ulkopuolelle jätetyt, ovat pikkuhiljaa koventaneet arvosteluaan hallituksessa istuvia puoluetovereitaan kohtaan. Toveri-sanaa eivät porvarit yleensä suostu hyväksymään, mutta tässä tapauksessa se pitää kelvata myös kokoomusministereiden nimitykseksi!
Demareiden piirissä hallitusrintamasta luistelua on ilmennyt jo pidempään, mutta oli erikoista havaita, että kokoomuksen ehkä vastuuttomin kuntauudistaja Jan Vapaavuori alkoi pyöristellä kuntauudistusnäkemyksiään Aamulehdessä 26.2.2012 julkaistussa mielipidekirjoituksessa.
Kaikkia kansalaisten elämää kurjistavia hallituksen suunnitelmia perustellaan sillä, että ne on kirjattu hallitusohjelmaan!
Vihreät, kristillisdemokraatit ja vasemmistoliittolaiset olivat hallitusneuvottelujen kriittisessä vaiheessa niin sumentuneita häämöttävistä mustan Audin takapenkkipaikoista, että olivat valmiit hyväksymään kaikki kansalaisten elämänlaadun heikennykset.
Veikkaan, että vielä helmikuun aikana kuulemme hallitussopimuksen meille tuomista uusista kiristyksistä.
Se on varmaa, että maaliskuu tulee olemaan todellinen piinakuukausi ja silloin kuulemme sanan hallitusohjelma, hallitusohjelma ja hallitusohjelma ei suinkaan vain kolmea kertaa, vaan lukuisia kertoja useammin!
Kokoomus saa minun puolestani elää uskossa, että Venäjä on Suomen suurin turvallisuuspoliittinen uhka, mutta siitä olen lukuisten suomalaisten kanssa samaa mieltä, että Kataisen – Urpilaisen hallituksen hallitusohjelma on pahin uhka kaikkien suomalaisten hyvinvoinnille!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Venäjä Venäjä ja Venäjä, hallitusohjelma, Jyri Häkämies, Jan Vapaavuori, leikkauslista, leikkauslistat, kehysriihi, |
Sirpa Pietikäinen: "Kuntaliitoksilla ei ratkaista perusterveydenhoidon tai vanhustenhuollon ongelmia."Sunnuntai 26.2.2012 - -Esko Erkkilä- Pirkanmaan Eurooppatiedotus järjesti helmikuun 23. päivänä Tampereella Meppikahvit-tilaisuuden, jonka teemana oli;
”Kuka maksaa talouskriisin viulut?”
Tilaisuuden alustajana toimi Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen EPP/Kok –ryhmästä.
Tampereen Työväenmuseo Werstaan auditorioon oli kokoontunut kolmisenkymmentä Pietikäisen sanomasta kiinnostunutta henkilöä ja vaikka ”lennänkin poliittisesti eri parvessa” kuin Pietikäinen, olin yksi paikallaolleista.
Pietikäisellä on EU:ssa parinkin talousasioihin keskittyvän valiokunnan varajäsenyys, joten talousasioiden pitäisi olla hänelle tuttuja. Hän on mm.:
Sirpa Pietikäinen on reipas kielenkäyttäjä ja se tekee hänen esiintymisistään mielenkiintoisia.
Aluksi Pietikäinen totesi, että maailmaa myllertävässä talousmylläkässä riittää keskusteltavaa.
Hän analysoi nykyistä talouskriisiä ja totesi, että talouskriiseissä on samanlaisia piirteitä.
”Yhdysvalloista alkanut finanssikriisi ja sitä seurannut reaalitalouden kriisi ovat johtaneet julkisen sektorin velkaantumiseen ja vasta nyt se on alkanut koetella tavallista kansaa.
Nykytilanne rassaa tavallista ihmistä ja tavallisen kansalaisen mielialoja – aletaan säästämään sukanvarteen ja ollaan varuillaan.”
Totesin jo edellä, että europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen on reipas sanankäyttäjä.
Hänen esiintymistään kiiteltiin ja tässä muutamia poimintoja Pietikäisen sanomisista, jotka liittyivät tilaisuuden aiheeseen:
Havaitsin, että kokoomuslainen Sirpa Pietikäinen puolusti Kreikan taloudellista tukemista. Näin siitä huolimatta, että saliyleisö oli hyvin kriittinen Kreikan tukemiselle.
Tämän jutun otsikon kuuleminen kokoomuspoliitikon suusta antoi luottamusta sille, että Keskustan kuntalinjaukset ovat oikeita!
Tulevaisuuden osalta oli merkille pantavaa, kun Pietikäinen totesi:
”Jokainen näkee otsallaan, että Kreikka tarvitsee tukea vuoteen 2030 saakka”
On siinä meillä ja seuraavalla sukupolvella urakkaa kerrakseen!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sirpa Pietikäinen, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, Työväenmuseo Werstas, Kreikan tukipaketti, |
MSL-Tampereen kuntaseminaarin esiintyjät esittivät paneelin päätteeksi rakentavat loppuyhteenvedotLauantai 25.2.2012 - -Esko Erkkilä- MSL-Tampereen helmikuun 16. päivä järjestämän kuntaseminaarin panelistien loppupuheenvuorot olivat rakentavat ja yhteistyötä tavoittelevat.
Tampereen Yliopiston Linna-rakennuksen Väinö Linna –auditorioon kokoontunut yleisö jaksoi seurata tilaisuutta aktiivisena yli kaksi ja puoli tuntia.
Yleisön herkeämätön osallistuminen oli paras kiitos tilaisuuden järjestäjille.
Kaikki alustajat sekä kommenttipuheenvuorojen esittäjät vastasivat paneelissa yleisökysymyksiin.
Loppupuheenvuoroissa esitettiin mm. seuraavaa:
Professori Arto Haveri teki osaltaan hyvän yhteenvedon, kun hän totesi, että oikealla tavalla toteutettu kuntauudistus tukee yhteiskuntakehitystä.
Entinen kuntaministeri Tapani Tölli muistutti, että on harhaa jos ajatellaan, ettei tarvitse tehdä mitään. Hän valitteli, että kuntien välinen sekä kuntien ja valtiovallan välinen kehitystyö katkesi kesällä ja nyt on aika alkaa rakentaa luottamusta uudelleen.
Tölli halusi vielä loppupuheenvuorossaan muistuttaa, että kuntien tietojärjestelmät on saatava yhteensopiviksi ja se on ISO JUTTU! Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari totesi, että yhteistyötä kannattaa jatkaa ja kenenkään ei pidä käpertyä omiin oloihinsa.
Tampereen talous- ja strategiajohtaja Juha Yli-Rajala tiivisti, että tehdään yhteistyötä ja tehdään parempaa yhteistyötä!
Myös kansanedustaja Lea Mäkipää toivoi, että työtä tehtäisiin sulassa sovussa ja yhteisesti. Hän muistutti, että maan huoltovarmuus on turvattava. Kaupungit ja maaseutu tarvitsevat toisiaan, oli Mäkipään lopputoteamus.
Kuntaseminaarin juontajalla apulaispormestari Timo Hanhilahdella oli mieluinen työ päättää MSL-Tampereen järjestämä kuntaseminaari kiitoksiin.
MSL-Tampereen puheenjohtajana on helppo yhtyä Hanhilahden yleisölle sekä esiintyjille suuntaamiin kiitoksiin!-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Arto Haveri, Tapani Tölli, Juha Yli-Rajala, Olli Viitasaari, Lea Mäkipää, Timo Hanhilahti, MSL-Tampere, |
Monipuoliset alustukset innostivat kuulijat kysymäänPerjantai 24.2.2012 - -Esko Erkkilä- Onnistuimme saamaan MSL-Tampereen järjestämän kuntaseminaarin alustajiksi ja kommenttipuheenvuorojen esittäjiksi monipuolista arvostusta nauttivat henkilöt.
Kun sen lisäksi tilaisuutemme juontajana toimi tunnetusti laajaa arvostusta nauttiva apulaispormestari Timo Hanhilahti, olivat kaikki edellytykset hyvälle esitysten jälkeiselle yleisökeskustelulle mitä parhaat.
Muutamia valokuvia, jotka otin ennen tilaisuutta:
Onnistuneen tilaisuuden perusta luodaan jo ennen varsinaisen tilaisuuden alkamista ja järjestämämme kahvihetki ennen esityksiä toimi hyvänä pohjustuksena yleisön tutustumiselle.
Molemmat tilaisuutemme kansanedustaja-esiintyjät eli entinen kuntaministeri Tapani Tölli ja perussuomalaisten kansanedustaja Lea Mäkipää pääsivät keskustelemaan keskenään jo ennen kahvitarjoilun alkamista.
Myös Tampereen tasolla perussuomalaisten ja keskustalaisten kunnallispoliitikkojen keskinäiset keskustelut pääsivät vauhtiin, kun kaupunginvaltuutetut Heikki Luoto (ps) ja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen (kesk) tapasivat Tampereen Yliopistolla ennen MSL-Tampereen kuntaseminaarin alkamista.
Apulaispormestari Timo Hanhilahti ja Hannu Karppila Kangasalta saattoivat ennen tilaisuuden alkamista keskustalla vaikkapa Tampereen seutukunnalle kovasti ajetusta haja-asutusalueille rakentamisen estävästä MAL-sopimuksesta!
Vesilahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ari Arvela kuulosteli läsnäolijoiden mielipiteitä ajankohtaisista Tampereen seutukuntaa koskevista suunnitelmista.
Kuvia alustusten ja kommenttipuheenvuorojen jälkeen, kun seminaariyleisö pääsi kysymään!
Jorma Kallio Vesilahdelta ei tehnyt varsinaista kysymystä, mutta muistutti, että kuntaliitokset muuttavat liitoskunnissa myös seurakuntien asemaa. Aiheellinen huomautus aiheesta, joka kuntaliitostapauksissa jää etukäteiskeskusteluissa tavallisesti liian pienelle huomiolle.
Tampereen kaupunginhallituksen jäsen, Kokoomuksen Ilkka Sasi (vasemmalla) ja kaupunginhallituksen varajäsen, Keskustan Mikko Kriikku kuuntelivat tarkkaavaisina käytyä keskustelua ja hetken kuunneltuaan he molemmat tekivät myös kysymykset paneelin jäsenille.
Ilkka Sasi kysyi alustajien tarkempaa mielipidettä piirikunnista, jotka ovat myös eräänä mahdollisuutena vilahdelleet kuntauudistuskeskustelussa.
Mikko Kriikku kysyi alustajilta, että miksi nykyiset kuntarajat ovat myös suunniteltujen uusien suurkuntien rajoina siltä osin, kun liitoskunta sijaitsee suunnitellun suurkunnan rajalla.
Keskustan kunnanvaltuutettu Maikki Hämäläinen-Ylikahri Lempäälästä pahoitteli, että kuntauudistuksen suunnittelijoilla tuntuu olevan liian kiire. Kokeneena kuntapalveluntuottajana Hämäläinen-Ylikahri muistutti, että kuntien palveluketjut joustavat ja se perustuu sille, että arjessa ahertava henkilökunta tekee tunnollisesti työtään.
Mm. Virtain kaupunginjohtajana toiminut Tapani Leppänen osasi kokeneena kunnallisvirkamiehenä tuoda esille ”oikeita asioita”. Leppänen mainitsi puheenvuorossaan, että tietotekniikka-alan konsultit hiovat nyt kynsiään, kun odottavat kunnilta isoja toimeksiantoja tietotekniikkansa uudistamiseksi.
Alustusten ja kommenttipuheenvuorojen jälkeen esitetyt yleisökysymykset ja kommentit osoittivat, että MSL-Tampereen järjestämä kuntaseminaari tuli oikeaan aikaan.
Huomenissa on tarkoitukseni vielä lyhyesti kertoa esiintyjien paneelissa käyttämien loppupuheenvuorojen keskeinen sisältö – tapaamisiin tämän teeman osalta huomiseen!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Timo Hanhilahti, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Mikko Kriikku, Tapani Tölli, Maikki Hämäläinen-Ylikahri, Jorma Kallio, Ari Arvela, Hannu Karppila, Heikki Luoto, Ilkka Sasi, Lea Mäkipää, Tapani Leppänen, MSL-Tampere, Virkkusen kuntamalli, |
Pienikin kunta voi toimia tehokkaasti ja taloudellisesti!Torstai 23.2.2012 Kutsuimme MSL-Tampereen kuntaseminaarin viidenneksi, mutta ei suinkaan vähäisimmäksi puheenvuoron käyttäjäksi perussuomalaisten kansanedustajan ja Kihniön kunnanvaltuuston puheenjohtajan Lea Mäkipään.
Ehdotimme Mäkipäälle puheenvuoronsa otsikoksi:
”Pienen kunnan menestymisen mahdollisuus”
Olimme tyytyväisiä, että kansanedustaja Mäkipää vastasi myöntävästi yhdistyksemme sihteerin ja Tampereen kaupunginvaltuutetun Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen välittämään kutsuun.
Arvostimme Lea Mäkipään ja entisen kuntaministeri Tapani Töllin saapumista tilaisuuteemme esiintyjiksi, sillä samaan aikaan Eduskunnassa oli meneillään kyselytunti!
Kansanedustaja Lea Mäkipää totesi esityksensä aluksi, että hänelle annettu otsikko on haastava ja monet kuntatalouden asiantuntijatkin ovat asiaa pohtineet.
Kihniön kunnanvaltuuston puheenjohtajana Mäkipää totesi kuntapäättäjänä elävänsä tuota pienen kunnan arkea ja olevansa mukana sen selviämishaasteissa lähes päivittäin.
Hän totesi, että pelkät numerotiedot eivät välttämättä anna oikeaa kuvaa siitä, miten kunnissa asiat hoidetaan.
Mäkipää muisteli, että Kihniötä on oltu jo vuosikymmenet yhdistämässä minne milloinkin.
Esimerkkinä Mäkipää mainitsi vuoden 1969, jolloin Kihniön kunnanvaltuusto taas kerran läänille antamassa vastineessa totesi:
”Kunnalliset palvelut eivät yhdistymisessä parane, veroäyrin hinta ei alene, mutta kehitys ja vireys mitä kunnassa nykyisin on, tukahtuisivat.”
Tilanne ei ole 43 vuoden aikana tuosta paljoa muuttunut, jatkoi Mäkipää.
Kansanedustaja Mäkipää totesi hallituksen lupaavan, että kunnassa palvelut säilyvät. ”Tämä on varmasti totta, mutta missä asti ne palvelut ovat yhdistämisen jälkeen? Ne voivat olla jopa sadan kilometrin päässä liitetyn kunnan keskuksesta.”, totesi Mäkipää.
Tampereen kehyskuntalaiset saisivat Suur-Tampereen muodostumisen jälkeen hakea palvelunsa Tampereelta, oli Lea Mäkipään näkemys Suur-Tampereen muodostumisesta.
Kihniön osalta Mäkipää otti esimerkiksi uimahallin ja totesi, että sitä heidän ei kannata rakentaa, mutta ei sitä tulisi Kihniöön kuntaliitoksen jälkeenkään!
Terveys- ja vanhuspalveluiden osalta Kihniön kunnanvaltuuston puheenjohtaja Lea Mäkipää totesi mm. seuraavaa:
”…isoissa kunnissa esim. terveydenhoitopalveluihin on pitkät jonot. Samoin vanhuspalvelut ovat heikoissa kantimissa.
Runsaan 2000 asukkaan Kihniön kunta on todettu niin terveydenhoidon, kuin vanhuspalveluidenkin osalta mallikunnaksi. Usein suurilla kunnilla on 5 – 10 prosentin suuruuslisä palveluiden kustannuksissa.”
Kuntien ikärakenne ei parane kuntarajoja siirtelemällä, totesi Mäkipää ja jatkoi:
”Verotulojen tasaus on se keino, millä syrjäseutujen asukkaiden palvelu- ja elämisen mahdollisuudet on turvattava. Jatkuvasta talouskasvusta nauttivien kuntien tulee verotulontasauksella olla tukemassa koko maan asuttuna pitämistä.”
Kansanedustaja Lea Mäkipää totesi MSL-Tampereen tarjoamalla foorumilla, että pienetkin kunnat ovat tasapainottaneet palveluvarustustaan väestökehityksen mukaan jo ainakin 90- luvulta alkaen ja tekevät niin varmasti vastaisuudessakin.
”Valtiovaltaa ei siinä tarvita päsmäröimässä.”
Kansanedustaja Lea Mäkipää kannatti kuntien välistä yhteistyötä ja totesi siitä tämän jutun loppusanoiksi sopivasti näin:
”Reilusti ja avoimesti toimiva kuntayhteistyö antaa pienelle kunnalla hyvät mahdollisuudet säilyttää oma terve identiteettinsä ja hakea sellaiset palvelut naapurikunnasta, mihin ei pienellä kunnalla ole yksinään resursseja. Jokainen kunta maksaa ostopalvelutarpeestaan käytön mukaisen korvauksen.”-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lea Mäkipää, Kansanedustaja Lea Mäkipää, Kihniö, Kihniön kunnanvaltuuston puheenjohtaja Lea Mäkipää, kuntauudistus, Virkkusen kuntamalli, MSL, MSL-Tampere, Tapani Tölli, |
Yhteistyön kehittäminen ja sen tiivistäminen on vaihtoehto Suur-TampereelleKeskiviikko 22.2.2012 - -Esko Erkkilä-
MSL-Tampereen kuntaseminaarin valmisteluissa ehdotimme Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaarelle samanaiheista kommenttipuheenvuoroa kuin ehdotimme Tampereen talous- ja strategiajohtaja Juha Yli-Rajalalle. Ehdottamamme aihe oli
”Onko Suur-Tampere toimiva malli – etuja ja haittoja”
Otaksuimme, että Yli-Rajala toisi esiin etuja ja Viitasaari puolestaan haittoja. Emme pettyneet Yli-Rajalan kohdalla ja samoin kävi myös Viitasaaren näkökulmien kanssa – tilanne muodostui tilaisuuden järjestäjän kannalta hyväksi, sillä juuri erilaisia näkökulmia halusimme!
Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari totesi esityksenä aluksi, että VM:n esitys uusista kunnista ei ollut Tampereen seudulla enää yllätys. Esityksen perustelujen pinnallisuutta Viitasaari kuitenkin kummeksui - hän totesi, että ne suorastaan ärsyttävät.
Viitasaari totesi heti esityksenä alkajaisiksi, että ”Virkkusen kuntamalli” on ratkaisumallina huono.
Lempäälän kunnanjohtaja kertoi Lempäälän kunnanvaltuuston hyväksyneen kunnalle strategian vuoteen 2025 saakka ja siinä todetaan, että Lempäälä on itsenäinen, hyvän asumisen ja kilpailukykyisten palvelujen kunta.
Kunnanjohtaja Viitasaari jatkoi, että valtuusto tarkisti strategiaa viime syksynä ja kirjasi siihen vielä varmuuden vuoksi lisäyksen, että Lempäälä suhtautuu myönteisesti seutuyhteistyöhön, koska se on vaihtoehto kuntaliitoksille. Viitasaari painotti, että valtuusto oli linjauksessaan yksimielinen.
Kuntaliiton kantaa Lempäälän kaltaisiin kehyskuntiin kunnanjohtaja Olli Viitasaari kummeksui.
Viitasaari totesi, että Kuntaliiton hallitus on jo viime keväänä hyväksynyt kannanoton, jonka mukaan tulevaisuuden kuntarakenteen pohjaksi tarvitaan vahvat peruskunnat.
Kannanoton jälkeen Kuntaliiton suunnasta ei ole kuulunutkaan paljon mitään. ”Se on hämmästyttävää”, totesi Viitasaari.
Kunnanjohtaja Olli Viitasaari jatkoi, että suuremmissa kunnissa olisi varmasti helpompi karsia lähipalveluja. Tämä asia pitäisi kuntalaisille kertoa avoimesti eikä antaa sellaista kuvaa, että kuntaliitokset on keino ylläpitää nykyinen palvelurakenne, jatkoi Viitasaari. Loppuyhteenvetonaan Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari totesi, että ei usko Suur-Tampereen nopeaan syntymiseen. Hän peräänkuulutti yhteistyön kehittämisen ja tiivistämisen olevan vaihtoehto Suur-Tampereelle.
”Toivottavasti meidän seutukunnalle annetaan mahdollisuus kokeilla tätä yhteistyön tiivistämistä.”
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Olli Viitasaari, kunnanjohtaja Olli Viitasaari, Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari, Suur-Tampere, kuntauudistus, Virkkusen kuntamalli, MSL-Tampere, MSL, Lempäälä, Kuntaliitto, |
Tampereen talous- ja strategiajohtaja luottaa Suur-Tampereen tuomiin etuihinTiistai 21.2.2012 - -Esko Erkkilä- Jatkan raportointiani MSL-Tampereen kuntauudistusta käsitelleestä seminaarista ja esitän tänään Tampereen talous- ja strategiajohtaja Juha Yli-Rajalan tilaisuudessa esittämiä näkökohtia.
Ehdotimme Yli-Rajalalle kommenttipuheenvuoronsa aiheeksi
Onko Suur-Tampere toimiva malli – etuja ja haittoja
Johtaja Yli-Rajala hyväksyi ehdottamamme teeman ja toi puheenvuorossaan esille niitä etuja, joita Suur-Tampereen muodostuminen toisi mukanaan.
Talous- ja strategiajohtaja Juha Yli-Rajalan ottama näkökulma oli tilaisuuden järjestäjän eli MSL-Tampereen kannalta aivan oikein, sillä yhdistyksemme haluaa virittää keskustelua ihmisiä kiinnostavista aiheita. Keskustelun virittämiseen kuuluu se, että kaikkia kiinnostavista asioista esitetään erilaisia näkökohtia.
Puheenvuoronsa aluksi Yli-Rajala kuvasi Tamperetta ja sen naapurikuntia totuudenmukaisesti, kun hän totesi, että kuntarajoja on alueella liikkuessa vaikea huomata.
”Tampereen kaupunkiseutu on alueeltaan yksi hyvin tiivis taajama, sillä pääväyliä kuljettaessa Tampereelta Nokialle, Pirkkalaan, Lempäälään tai Kangasalle on erittäin vaikea havaita, missä kuntaraja ylitetään.”
Yli-Rajala kertasi, että uusi kunta päättäisi kaupunkimaisen alueen maankäytöstä, asumisesta, liikenteestä, palveluista ja palveluverkoista, elinkeinopolitiikasta ja koko kaupunkiseudun suurista hankkeista.
Johtaja Yli-Rajala totesi, että uuden kuntamallin voimaantulo merkitsisi kaupunkiseudun sisäisen kilpailun loppumista yrityksistä ja asukkaista. "Kilpakumppanit haetaan sieltä missä ne oikeasti ovat eli muualta Suomesta ja Euroopasta."
Seutuyhteistyön tarve lakkaa, mainitsi Yli-Rajala. Suuret yhdyskuntarakennehankkeet suunnitellaan ja tehdään yhdessä ja niistä koituvat hyödyt ja kustannukset arvioidaan koko kaupunkiseudun näkökulmasta, jatkoi johtaja Yli-Rajala.
Kuntien hyvät käytännöt säilytetään ja huonoista luovutaan, maalaili Tampereen talous- ja strategiajohtaja Juha Yli-Rajala. Hän lupasi myös, että turhaa byrokratiaa karsitaan yhdessä.
Esityksensä lopuksi Juha Yli-Rajala totesi:
”Edellä kuvatun perusteella en voi tulla muuhun lopputulemaan kuin että Suur-Tampere on toimiva malli kaupunkiseudun nykyisten ja tulevienkin asukkaiden kannalta.Eletään uudessa kunnassa, joka katsoo avoimesti tulevaan, hyödyntää menneisyyttään ja tavoittelee vielä jotain parempaa.”
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Juha Yli-Rajala, Tampereen talous- ja strategiajohtaja Juha Yli-Rajala, MSL, MSL-Tampere, kuntaseminaari, Suur-Tampere, |
Onko kuntauudistus enää kenenkään hallinnassa?Maanantai 20.2.2012 - -Esko Erkkilä- Entinen kuntaministeri Tapani Tölli ruoti MSL-Tampereen kuntaseminaarissa 16.2.2012 ansiokkaasti ns. ”Virkkusen kuntamallia” ja kysyi, että onko kyseinen uudistus enää kenenkään hallinnassa?
MSL-Tampereen kuntaseminaarissa 16.2.2012 oli lähes sata hallituksen kuntauudistuksen taustoista kiinnostunutta kansalaista. Valtaosa kuulijoista oli Tampereelta ja Pirkanmaalta, mutta yleisökysymyksistä päätellen myös esim. keski- ja pohjoispohjanmaalaisia oli yleisön joukossa.
Tölli kysyi, että joutuvatko hallituspuolueet syömään syksyllä 2011 antamansa lupaukset?
Entinen kuntaministeri Tölli muistutti, että pääministeri Jyrki Katainen ja SDP:n ryhmänjohtaja Jouni Backman totesivat edellisviikolla, että hankkeella ei enää tavoitellakaan säästöjä!
Kuntauudistuksella saavat säästöt eivät siis enää olekaan hallituksen tavoitteena – Kataisen hallitus on joutunut taipumaan totuuden edessä ja on nyt pakotettu toteamaan, että kuntauudistuksessa on kyse puhtaasti valtapolitiikasta, jolla hallitus aikoo pakottaa kuntalaiset ja kuntien luottamushenkilöt taipumaan Kataisen-Urpilaisen valtapyyteiden edessä!
Kataisen-Urpilaisen vallantavoittelussa eivät paina rahtustakaan Kokoomuksen ja SDP:n värejä tunnustavien paikallisten kuntavaikuttajien äänenpainot, jotka kuitenkin aiemmin ovat äänestäneet Kokoomusta tai demareita!
Ensimmäisissä kuulemistilaisuuksissa kuntaministeri on kokonaan väistänyt lähipalvelukysymyksen, totesi Tölli.
Tölli epäili aiheellisesti, että kuntauudistus ei ole enää kenenkään hallinnassa, sillä kuntakentällä on sitä kohtaan laajaa vastusta yli puoluerajojen.
Kuntauudistuksen ajoituksen järkevyyttä voidaan Töllin mukaan epäillä, sillä talous on taantumassa, verotulokasvu hiipuu, valtio leikkaa kunnilta rahoitusta ja ilmenee muutosväsymystä – tästä huolimatta hallitus on kuitenkin lisäämässä kuntien tehtäviä.
Entinen kuntaministeri Tapani Tölli peräänkuulutti, että uudistus pitäisi tehdä kokonaisvaltaisesti. Tulevaisuuden tilannekuva pitäisi todeta; millaisia haasteita ja millaisia mahdollisuuksia?
Nyt Töllin mukaan pitäisi parlamentaarisessa komiteassa määritellä kuntia ja asiantuntijoita kuullen
Töllin mielestä tärkeää on valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, sote-palvelujärjestelmän ja rahoituksen uudistaminen.
Alkaneita aluekierroksia ja siellä annettavista kuntien vastauksista Tapani Tölli totesi, että hallitusohjelmasta johtuen virkamiestyöryhmän esitys ja kysymykset kunnille on rakennettu vaihtoehdottomiksi, sillä niissä tarjotaan vaihtoehdoksi vain suurkuntaa ja kysellään, että milloin, kuinka monen kunnan kanssa ja millaista tukea tarvitaan!
Tölli muistutti, että kunnalliseen itsehallintoon kuuluu kuntien oikeus arvioida omista lähtökohdistaan tulevaisuuden haasteita, mihin ne kohdistuvat ja millä tavalla haasteisiin voidaan vastata.
Esityksensä lopuksi entinen kuntaministeri – jota yleisesti pidetään maamme parhaana kunta-asioiden asiantuntijana - , evästi kuntien edustajia aluekierroksille, että…
…ottakaa vapaasti kantaa ja perustelkaa esityksenne ottamalla huomioon myös kuntien rooli paikallisyhteisönä ja huomioikaa ihmisten tarvitsemat lähipalvelut sekä elinkeinotoiminnan kehittäminen.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tapani Tölli, entinen kuntaministeri Tapani Tölli, MSL-Tampere, Virkkusen kuntamalli, Jyrki Katainen, Jouni Backman, kuntakuulemiset, |
Tapani Tölli - vakuuttava kunta-asioiden asiantuntija Suomessa!Sunnuntai 19.2.2012 - -Esko Erkkilä- Olemme MSL-Tampereen piirissä tyytyväisiä, kun saimme entisen kuntaministerin ja nykyisen kansanedustajan Tapani Töllin alustajaksi viime torstaina Tampereella järjestämäämme kuntaseminaariin.
Tölli hyväksyi esittämämme teeman alustuksensa aiheeksi eli
”Kuntarakenteen vaihtoehdot ja Virkkusen malli”
Entinen kuntaministeri Tapani Tölli piti vahvan ja asiantuntevan alustuksensa MSL-Tampereen pöytästandaarin vierellä
Alustuksensa alussa Tölli totesi, että ”Virkkusen kuntamalli” on laadittu Kataisen hallitusohjelman mukaan ja hallituksen on väärin piiloutua virkamiesten selän taakse, sillä tehtävänannossa hallitus on jo selkeästi rajannut virkamiesten liikkumarajat.
Selvityksen lopputulos on yksiniittinen ja käytännössä vaihtoehdoton, koska kuntien välinen yhteistyömahdollisuus on suljettu pois, totesi Tölli ”Virkkusen kuntamallista”.
Hallituksen linjan heikkouksista ”Virkkusen kuntamallissa” kansanedustaja Tapani Töllillä oli pitkä asialista.
”Virkkusen kuntamallilla” on Töllin mukaan täysin epärealistinen aikataulu. Tarvitaan uusi kuntalaki ja uusi valtionosuuslaki sekä uudet sote-huollon sekä toisen asteen opetuksen järjestämisalueet. Näiden laadintaan ei suunnitellulla aikataululla ole mahdollisuuksia.
Kansanedustaja Tapani Tölli jatkoi esitystään selventämällä, että mitä ”Virkkusen kuntamalli” merkitsisi käytännössä:
Kyseessä ei suinkaan ole kuntauudistus, vaan kyse on valta- ja keskittämispolitiikasta. Se merkitsee, että toisilta otetaan, jotta toisilla elämä voisi jatkua entisenlaisena.
”Virkkusen mallissa” hyväksytään, että kehyskunnat näivettyvät ja maaseutu autioituu sekä tyhjenee.
Malli merkitsee valtavia investointipaineita keskuskaupunkeihin; mistä rahat? Asumiskustannukset kohoavat kaikilla ja ”uudistus” merkitsee omaisuuden uusjakoa.
Tölli totesi, että ”Virkkusen kuntamalli” on murtamassa tärkeitä yhteiskuntamme peruspilareita.
Entinen kuntaministeri Tapani Tölli katsoi alustuksessaan myös tulevaisuuteen ja siitä osiosta ehkä huomenissa hieman lisää!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tapani Tölli, entinen kuntaministeri Tapani Tölli, kansanedustaja Tapani Tölli, Virkkusen kuntamalli, kuntauudistus, MSL-Tampere, |
"Ulkoa pakotettu muutos ei toimi"Lauantai 18.2.2012 - -Esko Erkkilä- MSL-Tampereen 16.2.2012 Tampereen Yliopistolla järjestämä kuntaseminaari kokosi paikalle lähes sata asiasta kiinnostunutta.
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Arto Haveri, professori Arto Haveri, Suur-Tampere, MSL-Tampere, Maaseudun Sivistysliitto, Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry, |
MSL-Tampereen järjestämä kuntauudistusta käsitellyt tilaisuus sai yleisöltä kiitostaPerjantai 17.2.2012 - -Esko Erkkilä- Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli tuttavallisemmin MSL-Tampere järjesti eilen ajankohtaista kuntauudistusprosessia käsitelleen alustus- ja keskustelutilaisuuden Tampereen yliopistolla Väinö Linna –auditoriossa. MSL-Tampere sai viime vuonna oman pöytästandaarin ja se oli kunniapaikalla tilaisuudessa.
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Arto Haveri, Tapani Tölli, Juha Yli-Rajala, Olli Viitasaari, Lea Mäkipää, Timo Hanhilahti, MSL, MSL-Tampere, Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry, |
