Tampereen meluntorjuntasuunnitelmaluonnos antaa haparoivaa ja puutteellista tietoa

Maanantai 18.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on suunnitteilla meluntorjunnan toimintasuunnitelma, jossa esitetään tärkeimmät meluntorjuntakohteet kaupunkiympäristössä vuosille 2013-2017. Suunnitelman eräissä valmisteluaineiston asiakirjoissa esitetään ajanjaksona vuosia 2013-2018!

 

Toimintasuunnitelmaluonnoksesta voidaan todeta, että se on jopa harhaanjohtava, vaikka sen saatesanoissa todetaankin sen koskevan ensisijaisesti tie-, katu- ja raideliikenteen melua.

 

Toimintasuunnitelma on harhaanjohtava sen vuoksi, että se ei lainkaan koske lentomelua. Tilannetta ei muuksi muuta se, että sen todetaan koskevan ensisijaisesti vain tie-, katu- ja raideliikennemelua.

 

Alvari-tilaisuudessa todettiin, että toimintasuunnitelmaan pitäisi vaikkapa eri värillä merkitä ne alueet, joille Tampereella kohdistuu häiritsevää lentomelua.

 

Lentomeluun liittyy myös se, että Pirkkalaan suunnitellun uuden kiitotien meluvaikutusta ei ole Tampereella lainkaan käsitelty. Nyt valmistelussa oleva meluntorjunnan toimintasuunnitelma olisi oikea paikka käsitellä myös sitä.

 

Toimintasuunnitelmaan on kirjattu 20 melukohdetta ja niistä kymmeneen on suunniteltu tarkempi meluntorjuntasuunnitelma.

 

Esitän, että tarkemman ja nopeutetun meluntorjuntasuunnitelman kohteiksi nostetaan virkahenkilöiden laatiman ”top-10” listan ulkopuolelta Järvensivun ja Rautaharkon kohteet.

 

Molemmissa kohteissa raideliikennemelu on häiritsevää ja on huomattava, että molemmissa kohteissa häiritsevä melutaso pysyy vuorokauden kaikkina aikoina korkeana ja Järvensivun kohdalla se jopa kohoaa öiseen aikaan.

 

Järvensivun kohdalla on positiivisena seikkana todettava, että Järvensivun kouluun kohdistuvat meluntorjuntatoimenpiteet sisältyvät em. top-10 -listalle.

 

Rautaharkossa melutason dB-taso ei kerro kaikkea alueella vallitsevasta melutasosta, sillä melun lähteenä olevalla ratapihalla syntyvä melu on iskumelu-tyyppistä ja sen vuoksi poikkeuksellisen häiritsevää.

 

Pidän suunnitteilla olevaa meluntorjuntasuunnitelmaa oikean suuntaisena, mutta sen toimenpide-ehdotuksia riittämättöminä.

 

Erityisesti kaipaan lentomelun edes jonkinasteista huomiointia.

 

Valitan, että virkahenkilöt ovat aina Tampereella suhtautuneet lähes pilkallisesti niihin asukkaisiin ja asukasjärjestöihin, jotka aktiivisesti pitävät esillä lentomelun aiheuttamia ongelmia.

 

Toivon, että valmistelussa olevaan meluntorjuntasuunnitelmaan sisällytetään edes jonkinasteinen maininta Tampereesta lentomelukaupunkina. Se palvelisi Tampereelle muuttoa suunnittelevia ja ohjaisi heidät etsimään asuinpaikkansa lentomelusta vapaalle alueelle.

 

 

-Esko Erkkilä-

Koska loppuu kuntakiusaaminen?

Sunnuntai 17.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Pirkkalalainen Keskustan kunnanvaltuutettu Raili Naskali on otsikoinut ”Pirkkalainen” –lehteen kirjoittamansa kolumnin otsikkoteemalla.

 

 

 

Naskali kirjoittaa ”Viikon vieras” –kolumnissaan, että kuntapäättäjät ovat olleet kuntakiusaamisen kohteita jo pidemmän aikaa.

 

-          Jatkuvasti tehdään selvityksiä ja annetaan vastauksia, mikään ei tunnu kuitenkaan riittävän. Viime keväänä suurin osa Pirkanmaan kunnista lausunnoissaan vastusti hallituksen kuntauudistussuunnitelmia. Kuntaministerille vastaukset eivät merkinneet mitään, kirjoittaa Raili Naskali.

 

Tampereen naapurikunnista Ylöjärvi ja Nokia antavat Pirkkalan ohella kritiikkiä hallituksen kuntarakenteen uudistamisesta sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen liittyvästä sekamelskasta.

 

Ylöjärven kaupunginhallituksen luonnoksessa lausunnoksi kuntarakennelaista todetaan, että Ylöjärvi kykenee tuottamaan kaikki tarkoituksenmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut omana tuotantonaan.

 

Ylöjärvi näkee, että hallituksen suunnitelmat erikoissairaanhoidon järjestämiseen kaavaillut sote-alueet olisivat suorastaan vahingollisia – ne lisäisivät tarpeettoman byrokratiaportaan!

 

Nokian kaupunki toteaa, että palvelurakennetyöryhmän loppuraportin linjaukset eivät tue taloudellista, tehokasta ja asiakasnäkökulmaltaan laadukasta palvelurakennetta.

 

Keskustan Raili Naskalin käyttämä termi ”kuntakiusaaminen” on oikea ilmaisu Kataisen-Urpilaisen-Virkkusen harjoittamalle kuntien kiusaamiselle.

 

Toivottavasti kuntakiusaamiselle nyt saadaan piste, kun myös kokoomus- ja demarivetoiset kunnat ovat selkeästi sanoneet EI hallituksen kuntauudistussuunnitelmille!

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kokeneet keskustalaiset kuntajohtajat

Torstai 29.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampere on vetovoimainen keskus ja eräs osoitus siitä on mm. se, että useat keskustalaisesti ajattelevat kuntajohtajat ovat eläkepäivillään asettuneet Tampereelle asumaan.

 

Tunnen heitä moniakin, mutta taannoisten kunnallisvaalien aikana sain ”Meidän Tampere” –lehden toimittajana tehdä kahdesta kokeneesta kuntajohtajasta haastattelun vaalilehteemme.

 

Kyseessä ovat Tuomo Räihä ja Eero Mäki-Tanila joiden kanssa apulaispormestari Timo Hanhilahden kanssa saimme viettää asioita pohdiskelevan juttuhetken.

 

Mäki-Tanila ja Räihä olivat Keskustan ehdokkaita ja Tuomo Räihä sai niin paljon ääniä, että hänet valittiin Keskustan varavaltuutetuksi.

 

Juttu julkaistiin Keskustan vaalilehdessä, mutta jutussa käsitellyt asiat ovat vaalien jälkeenkin ajankohtaisia.

 

Näin juttumme kulki:

 

*************

 

Keskustan kokeneet kuntajohtajat ovat valmiit kehittämään Tamperetta

 

On onni Tampereelle, että kaupungista on muodostunut kokeneiden keskustalaisesti ajattelevien kuntajohtajien asuinpaikkakunta.

 

Tampereella heitä asuu useitakin - nyt kaksi heistä on asettunut kunnallisvaaliehdokkaiksi Keskustan listalle.

 

 

 

Oulunsalon kunnanjohtajana 1975 – 2009 toiminut Tuomo Räihä (vasemmalla) ja Kiikan sekä Äetsän kunnanjohtajana vuosina 1977 – 2008 toiminut ja sen jälkeen Sastamalan kaupungissa ”Elämänlaatu ja elävä maaseutu” –sektorista vuosina 2009 – 2012 vastannut Eero Mäki-Tanila (oikealla) kokoontuivat 13.9.2012 apulaispormestari Timo Hanhilahden (keskellä) kutsusta pohtimaan Tampereen kehittämistä.

 

 

Meidän Tampere –lehden toimittaja totesi, että kaikki kolme pitävät huolen kunnostaan. Mäki-Tanila on juossut 30 maratonia ja juoksee edelleen viikossa 30 – 50 kilometriä. Räihä on innokas kävijä Ratinassa, jossa Tampereen kaupungin ”vertaistuella” järjestetään senioreille monipuolista liikuntaa. Apulaispormestari Hanhilahti tunnetaan innokkaana pyöräilijänä ja tänäkin vuonna polkupyöräilyä hänelle on jäänyt taakse jo 2.500 kilometriä!

 

Kuntajohtajat painottivat pohdiskelussaan keskustan kehittämisen tärkeyttä. Palveluiden, viihtyvyyden ja turvallisuuden kehittäminen ovat heidän mielestään Tampereen keskusta-alueen kehittämisessä ydinalueita.

 

Toisaalta Räihä, Mäki-Tanila ja Hanhilahti olivat yksimielisiä siitä, että Tamperetta pitää kehittää laidasta laitaan – kaupunginosien, asuinalueiden ja kylien kehittäminen pitää olla keskeisellä sijalla kaupungin kehittämisessä.

 

Valtiovarainministeriön kuntaosaston ylijohtaja Päivi Laajalan johtaman työryhmän työtä kuntajohtajat kritisoivat ammattitaidolla.

 

Eero Mäki-Tanilan mielestä ainoa järkevä tapa edetä kuntauudistuksessa on keskustella kuntien välisestä yhteistyöstä pakkoliitospuheiden sijasta.

 

Mäki-Tanila totesi, että kaupunkiseudun asukkaiden kannalta keskeisiä yhteistyökohteita ovat esim. liikenne, terveydenhuolto ja yleiskaavoitus.

 

Tuomo Räihä kysyi, halutaanko kuntakentälle monopolia vai verkostoja? Monopolin seurauksena paikallisdemokratia vähenisi hänen mielestään ja siten puheet paikallisen päätösvallan säilyttämisestä ovat teatteria.

 

Kaikki kolme kuntajohtajaa olivat yksimielisiä, että pieni kilpailu kuntien välillä ja jokaisen kunnan vahvuuksien esilletuonti kehittää tehokkaimmin koko aluetta. Ihmisten identiteetin säilyttäminen on tärkeää ja suurkuntia luomalla se suorastaan ryöstettäisiin monilta!

 

Räihä ja Mäki-Tanila vakuuttivat, että kaikissa kunnissa mietitään joka hetki miten kuntien verkosto parhaiten pystyy kehittämään koko seutukuntaa.

 

Kuntajohtajien keskeinen kunnallisvaaliteesi on, että palvelut pitää pystyä hoitamaan kaikille. He muistuttivat, että lasten ja ikääntyneiden paras paikka on kaikissa tapauksissa oma koti.

 

Koulujen liikuntakasvatuksen edistämisestä Räihä, Mäki-Tanila ja Hanhilahti olivat huolissaan. He totesivat, että lasten ja nuorten lihavuus tuo jo varhain diabeteksen vaaran sekä merkitsee iän karttuessa sydän- ja verisuonitautien lisääntymistä. Nivelrikot ovat vanhemmiten seurausta jo varhaisiässä alkaneesta liikalihavuudesta.

 

Kuntajohtaja Eero Mäki-Tanilan eräs resepti lasten ja nuorten liikuntakasvatuksen edistämiseen on parkour-telineiden ja –ratojen rakentaminen koulujen pihoille sekä muille sopiville paikoille. Parkour-telineet ovat edullisia ja niillä liikkuminen kiinnostaa nykyajan lapsia sekä nuoria. Ehdottelipa Mäki-Tanila Meidän Tampere –lehden toimittajaakin kokeilemaan parkouria!

 

Oulunsalon entisenä kunnanjohtajana Tuomo Räihällä on kokemusta kehyskunnassa sijaitsevan lentokentän ja suurkaupungin keskustan välille aikaansaadusta ”laatukäytävästä”. Räihä on asiassa asiantuntija ja hän haluaa, että Oulussa ja Oulunsalossa aikaansaatu vastaava laatukäytävä saataisiin myös Pirkkalan lentoaseman ja Tampereen keskustan välille.

 

Apulaispormestari Hanhilahden kokoonkutsuma keskustelutilaisuus osoitti, että Keskustan listoilta Tampereen kaupunginvaltuustoon pyrkivillä kuntajohtajilla on paljon tietoa ja kokemusta. Heidän tietonsa ja taitonsa pitäisi pystyä nyt hyödyntämään tamperelaisten ja koko seutukunnan parhaaksi.

*************

 

Nyt juttua tutkailtuani huomaan, että siinä kuntajohtajat tuovat esille muutaman sellaisen asian, joita pitäisi välittömästi alkaa viemään eteenpäin.

-Esko Erkkilä-

Kunnallisvaaleissa jokainen kokoomukselle, SDP:lle ja vihreille annettu ääni merkitsee suurkuntahankkeiden etenemistä

Torstai 27.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Palaan vielä Aamulehden viime tiistaina eli 25.9.2012 järjestämään kuntavaalikiertueen ensimmäisen yleisötilaisuuden antiin.

 

Oli hämmästyttävää, kuinka suurella äänten enemmistöllä läsnä ollut tamperelaisyleisö torppasi Kataisen, Virkkusen ja Urpilaisen kohkaaman kuntauudistuksen, johon oleellisena osan kuuluisi suur-Tampereen muodostaminen.

 

Omaan toimivia ja monipuolisia suhteita hallituspuolueiden paikallisiin edustajiin, mutta joudun nyt selkeästi toteamaan, että jokainen hallituspuolueiden edustajille kunnallisvaaleissa annettu ääni kaventaa kansalaisdemokratiaa rajusti.

 

Paikalliset kokoomuslaiset ja demarit – ehkä jopa jotkut vihreätkin - saattavat aidosti toimia itsenäisten kuntien puolesta ja suur-Tamperetta vastaan. Sillä ei kuitenkaan ”isossa kuvassa"ole pienintäkään merkitystä, koska kokoomus ja SDP laskevat jokaisen heille annetun äänen puoltavan hallituksen kuntauudistusta.

 

Tampereen kehyskunnissa jokainen hallituspuolueille annettu ääni antaa avoimen valtakirjan hallitukselle lopettaa Nokia, Ylöjärvi, Kangasala, Lempäälä, Pirkkala ja Vesilahti.

 

Jos näiden kuntien asukkaat haluavat, että kotikunta säilyy myös jatkossa itsenäisenä, on varmin tapa varmistaa tämä äänestämällä Suomen Keskustan ehdokasta.

 

Oli ilahduttavaa, että myös tamperelaisten enemmistö haluaa säilyttää kehyskunnat itsenäisinä.

Tästä saimme vakuuttavan todisteen, kun kuntavaalikiertueen yleisö oli lähes 70 %:n osuudella suur-Tamperetta vastaan.

 

 

-Esko Erkkilä-

Yhteenvetoa mielipiteistäni Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan suunnitteluun

Sunnuntai 8.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Yleisötilaisuuden puuttuminen Tampereelta merkitsee, että Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaa käsittelevä yleisötilaisuus on ennen kaavatyön jatkamista järjestettävä Pirkkalan, Ylöjärven, Nokian sekä Lempäälän lisäksi myös Tampereella. Vain näin pystytään takaamaan kaavatyön osallistuva ja avoin käsittely.

 

Tampereen läntisen oikoradan sisällyttäminen Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan on tärkeää. Se on ensiarvoisen tärkeää Tampereen seutukunnan raideliikenteen kokonaissuunnittelun kannalta ja se on tärkeää myös koko kansantalouden kannalta. Oikoradan sijoittamista samaan luontokäytävään suunnitellun VT 3:n oikaisun kanssa on pidettävä sitovana tavoitteena.

 

Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen pitää toteuttaa jo ennen läntisen oikoradan valmistumista. Järjestelyratapihalla suoritettavat vaunujärjestelyt aiheuttavat vaikeasti torjuttavaa iskumelua ja sen vuoksi lähialueiden asumisviihtyvyys kärsii. Vaarallisten aineiden jatkuva käsitteleminen keskellä kaupunkia merkitsee turvallisuusuhkaa, joka toteutuessaan merkitsisi suurkatastrofia. Järjestelyratapihan siirtäminen mahdollistaa aivan uudet näkymät Tampereen asuntotuotannon, elinkeinoelämän ja palveluiden laajenemiselle etelän suuntaan.

 

Tampere-Pirkkalaan suunniteltu toinen kiitotie ei ole tarpeellinen. Se rajoittaisi lisääntyvän lentomelun vuoksi pysyvästi Pirkkalan sekä koko eteläisen Tampereen asutuksen ja virkistyksen kehittämistä ja sen vuoksi sen suunnittelusta pitää luopua. Selvitykset ja neuvottelut lentomelua aiheuttavan hävittäjälentotoiminnan siirtämisestä muualle on aloitettava.

 

Valtatie 3 Lakalaivan liikennejärjestelyt ovat vaikeita ja ne eivät sovellu valtakunnan eräälle tärkeimmistä valtateistä. Suunniteltu Marjamäki-Kulju-Pirkkala – VT 3:n oikaisu palvelisi Tampereen seutua, Pirkanmaata sekä koko läntistä Suomea ja sen vuoksi kyseinen VT 3:n oikaisu pitää toteuttaa nopeutetulla aikataululla. Tiesuunnittelun pitää tapahtua tiiviissä yhteistyössä läntisen oikoradan suunnittelun kanssa.

 

 

-Esko Erkkilä-

VT3:n nykyinen koukkaus Lakalaivan kautta pitää oikaista rakentamalla Marjamäki-Kulju-Pirkkala -tieyhteys

Maanantai 2.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan liittyen on laadittu verkollinen selvitys Valtatie 3:n oikaisusta Lempäälän Marjamäen ja Pirkkalan Lentoasemantien eritasoliittymän välillä.

Hanke on kannatettava ja sen vauhdittaminen on nyt ajankohtaista.

 

Verkollisessa selvityksessä paneudutaan ansiokkaasti Tampereen seutua koskeviin näkökohtiin, mutta selvityksessä jää liian vähälle painoarvolle tieoikaisun maakunnallinen ja erityisesti valtakunnallinen merkitys. Suunnitellun oikaisun maakunnalliset ja valtakunnalliset vaikutukset kiirehtivät hankkeen toteuttamista.

 

Selvityksessä valotetaan monipuolisesti osuudelle määrättävää nopeusrajoitusta. Nopeusvaihtoehtoina käsitellään 100 km/h ja 120 km/h.

 

Kannatan nopeutta 100 km/h, sillä se mahdollistaa paremmin sen, että oikaisu palvelee kitkattomasti Tampereen ydinkeskustaa ja sinne/sieltä suuntautuvaa liikennettä.

 

Marjamäki-Kulju-Pirkkala –tielinjauksen pakkopisteet oikaisun molemmissa päissä ovat yksiselitteiset ja järkevät. Koska linjausvaihtoehdot ovat tienkäyttäjän kannalta tasavertaiset, on ryhdyttävä yleissuunnitelman laatimiseen ja sitä kautta YVA-selvityksen tekemiseen.

 

VT 3:n linjaus Marjamäki-Kulju-Pirkkala on kokonaistaloudellisesti kannatettava hanke, sillä se palvelee monin tavoin Tampereen seutua, Pirkanmaata ja tehokkaasti  myös Satakuntaa sekä Seinäjoen-Vaasan-Kokkolan seutua ja sen myönteiset vaikutukset säteilevät aina Ouluun saakka.

 

Toivotan hankkeelle ripeää eteenpäin menoa!

 

 -Esko Erkkilä-

Tampere-Pirkkalan lentoaseman toinen kiitotie rajoittaisi asutuksen kehittymistä laajalla alueella eteläisellä Tampereella

Lauantai 31.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan eräs hanke on Tampere-Pirkkalan lentoaseman ”kehittäminen” siten, että alueelle rakennettaisiin toinen kiitotie.

 

Hanke on heti alkuunsa hylättävä, sillä se toisi mukanaan moninaisia ongelmia.

 

Toisen kiitotien sijoittaminen alueelle merkitsisi laajoja ongelmia ja pysyviä rajoitteita lähes koko eteläisen Tampereen alueelle.  Hanke merkitsisi moninkertaisia vaikeuksia asutukselle ja alueiden virkistyskäytölle Pirkkalassa.

Pirkkalassa ja eteläisellä Tampereella toisen kiitotien aluevaraussuunnitelma lopettaisi asuntojen uusrakentamisen kokonaan.

 

Toisen kiitotien lentomelualue olisi em. ongelmien syynä.

 

Jos toista kiitotietä alettaisiin suunnitella, on ennen sen sisällyttämistä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan laadittava kattavat selvityksen sen lentomelualueesta.

Lentomelualueselvitys on tehtävä siitä lähtökohdasta, että toista kiitotietä käytettäisiin hävittäjälentotoimintaan nykyisellä äänekkäällä Hornet-kalustolla.

 

Olen saanut kaavanlaatijoilta kuulla epämääräisiä lupauksia, että mahdollisesti rakennettava toinen kiitotie varattaisiin ainoastaan siviili-ilmailulle ja sitä ei käytettäisi sotilastarkoituksiin. On selvää, että näihin lupauksiin ei voida luottaa, sillä täysin varmaa on, että molempia kiitoteitä käytettäisiin hävittäjätoimintaan.

 

Tampere-Pirkkalan lentoaseman nykyinen karttoihin merkitty lentomelualue ei vastaa todellisuutta. Tästä saimme varmuuden, kun Tampereen kaupunki taannoin terveysinsinööri Ari Elsilän johdolla tutki lento- ja tieliikennemelua Palokallion alueella. Todellinen lentomelualue on paljon laajempi kuin on karttoihin merkitty.

 

Tampere-Pirkkalan lentoaseman nykyisen kiitotien lentomelualue pitäisi nopeasti päivittää ja alueelle suunnitellun toisen kiitotien lentomelualueen tutkiminen on ehdottoman välttämätöntä ennen kuin toisen kiitotien tilavaraus voidaan tehdä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan.

 

Kaavasuunnittelun esivalmisteluaineistossa todetaan, että Tampere-Pirkkalan lentoasema on ja tulee jatkossakin olemaan yksi ilmavoimien päätukikohdista. Vahvasti ja yliampuvasti sanottu!

 

Toistan jo aiemmin ehdottamani ja toivon, että Pirkanmaan liitto aloittaa neuvottelut naapurimaakuntien maakuntaliittojen ja Puolustusvoimien kanssa hävittäjälentotoiminnan siirtämiseksi pois Pirkkalasta. Pirkkalassa nyt toimiva Satakunnan Lennosto pitää siirtää paikkaan, jossa hävittäjälentotoiminnan lentomelu ei aiheuttaisi sitä ongelmaa, joka nyt Pirkkalassa toimien on tosiasia. Uskon, että Puolustusvoimat olisi hankkeelle myötämielinen, sillä sillekin hyvät suhteet tukikohdan lähiasukkaisiin ovat tärkeät.

 

Perustelen siirtoesitystäni vielä kerran sillä, että jo nykyinen, mutta erityisesti suunnitteluaineistossa kaavailtu toinen kiitotie rajoittaisi eteläisen Tampereen kehittymistä ratkaisevasti.

 

Nykyisen kiitotien todellinen lentomelualue alkaa itäisellä laskeutumissuunnalla jo Tampereen Hallilasta saakka. Toisen kiitotien itäinen laskeutumissuunta merkitsisi pysyvien rajoittavien määräyksien välitöntä voimaantuloa Messukylän ja Kissanmaan tasolta lentoasema-alueelle saakka.

Siihen Tampereella väestöltään kasvavana kaupunkina ei kerta kaikkiaan ole varaa!

 

-Esko Erkkilä-

Muistutusten jättämisaikaa Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavasta on pidennettävä

Keskiviikko 28.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan suunnittelu on pitkälle tulevaisuuteen tähtäävää toimenpide ja sen vuoksi prosessiin liittyvät palautteet ovat tärkeitä.

 

Kaavatyön alkusanoissa todetaan, että ”Kaavatyö on osallistuvaa ja avointa”.

 

Periaate on hyvä ja kannatettava, mutta ongelmaksi on prosessin aikana muodostunut se, että avoimuus ei ole kaavaa suunnittelevien virkahenkilöiden osalta yltänyt Tampereelle saakka.

 

2. vaihemaakuntakaavasta, joka käsittelee liikenne- sekä logistiikkaan liittyviä kysymyksiä, ei järjestetty lainkaan yleisötilaisuutta Tampereella.

 

Yleisötilaisuudet järjestettiin Pirkkalassa, Ylöjärvellä, Nokialla ja Lempäälässä, mutta ei Tampereella.  Kaava koskettaa eniten Tamperetta – miksi yleisötilaisuutta ei järjestetty Tampereella?

 

Suunnitelma on, että kaavasta jätettävien muistutusten jättämisaika päättyy 30.12.2011. En pidä päätöstä oikeana.

 

Esitän, että Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavasta annettavien muistutusten jättämisaikaa pidennetään, jotta myös tamperelaisilla on mahdollisuus perehtyä asiaan Tampereella välittömästi järjestettävässä yleisötilaisuudessa.

 

Vaihemaakuntakaavassa suunnitellaan Tampereen läntistä oikorataa, Tampereen järjestelyratapihan siirtoa, Tampere-Pirkkalan –lentoasema-alueen suunnittelua sekä VT3:n linjausta välillä Marjamäki-Kulju-Pirkkala. Kaikki hankkeet koskevat mitä suurimmassa määrin Tamperetta ja sen vuoksi on ehdottoman tärkeää, että niiden tiimoilta järjestetään yleisötilaisuus Tampereella.

 

On myönnettävä, että 2.vaihemaakuntakaavassa käsitellyt hankkeet ovat voittopuolisesti myönteisiä Tampereen kannalta. Kuitenkin juuri sen vuoksi Tampereella järjestettävä yleisötilaisuus on tarpeen, jotta kaavan suunnittelijoille ei jää virheellistä kuvaa alueen väestön mielipiteestä.

 

Totesin edellä ”voittopuolisesti” ja tarkoitan sillä sitä, että Tampere-Pirkkalan lentoaseman alueelle suunniteltu toinen kiitorata rajoittaisi pysyvästi koko eteläisen Tampereen suunnittelua. Muut vaihemaakuntakaavassa esitetyt kohdat ovat kannatettavia, mutta toista kiitorataa Tampere-Pirkkalan lentoasemalle ei voida hyväksyä.

 

Jään odottamaan tietoa muistutusajan pidentämisestä ja Tampereella järjestettävää yleisötilaisuutta!

 

-Esko Erkkilä-

PS. Tämä kirjoitus on alkuosan luonnos Pirkanmaan liitolle osoitetusta muistutuksestani Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavasta. Muistutukset on toimitettava perille viimeistään 30.12.2011.

Miksi Pirkanmaan liitto "unohti" Tampereen?

Perjantai 2.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan liiton maakuntahallituksen toimesta on asetettu nähtäville Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen liikenne- ja logistiikkaosio.

 

Se on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 12 § mukaisesti asetettu julkisesti nähtäville 21.11. – 30.12.2011 väliseksi ajaksi muistutusten antamista varten.

 

Sen lisäksi vaihemaakuntakaavaa on esitelty asukastilaisuuksissa Ylöjärvellä, Pirkkalassa, Nokialla ja Lempäälässä, mutta Pirkanmaan liitto ”unohti” esitellä vaihemaakuntakaavaa Tampereella. Ihmeellistä, sillä vaihemaakuntakaava koskee eniten Tamperetta!

 

Osallistuin Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan esittelytilaisuuteen Nokialla, kun vastaavaa tilaisuutta ei jostain käsittämättömästä syystä Tampereella olla järjestämässä.

 

Keskustelin maakuntaliiton töppäyksestä Nokialla maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntyksen kanssa ja hän totesi, että Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotus ei koske Tamperetta.

 

Olen vahvasti ei mieltä maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntyksen kanssa ja totean, että Pirkanmaan kunnista kyseinen kaavasuunnitelma koskee eniten Tamperetta!

 

Vaihemaakuntakaavaan on sisällytetty mm. Pirkanmaata koskevat valtakunnalliset rata- ja päätielinjaukset, Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen, Tampere-Pirkkalan lentoaseman alue sekä myös muualla Pirkanmaalla sijaitsevat logistiset aluekokonaisuudet – on varsin ihmeellistä, jos joku uskaltaa väittää, että nämä hankkeet eivät koskisi Tamperetta!

 

Kysyn Pirkanmaan liiton vastuullisilta virkahenkilöiltä, että eikö suunniteltu läntinen ohitusrata, Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen etelään ja Tampere-Pirkkalan lentoaseman melualueen laajentaminen koskemaan koko Tampereen eteläistä aluetta koske Tamperetta?

 

Saman kysymyksen osoitan vastattavaksi myös Pirkanmaan liiton luottamushenkilöille.

 

Pääosin kannatan Pirkanmaan liiton esitystä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan hyväksymiseksi. Olen kuitenkin huolestunut, että Pirkanmaan liiton töppäys Tampereen ”unohtamisesta” asukastilaisuuden järjestämisestä saattaa luoda pitävän mahdollisuuden valituksen tekemisestä.

 

Ehdotan, että Pirkanmaan liitto järjestää pikaisesti tilaisuuden, jossa myös tamperelaisilla on mahdollisuus sanoa mielipiteensä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavasta.

 

-Esko Erkkilä-

Suur-Tampereen syntyminen olisi varmin tae, että jätevesien keskuspuhdistamo rakennettaisiin joko nykyisen Pirkkalan tai nykyisen Nokian alueelle

Lauantai 1.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Kokoomus ja demarit ovat pienten vasallipuolueidensa tuella toteuttamassa aitoon neuvostoliittolaistyyliin muutamaa suurkuntaa Suomeen.

 

Pirkanmaalla kokoomuslaiset ovat ajamassa kuin käärmettä pyssyyn suur-Tamperetta.

 

Oli hämmentävää kuulla ja katsella Keskustan välikysymyskeskustelun aikana sitä ylimielistä suhtautumista, jota pirkanmaalaiset kokoomus- ja demarikansanedustajat osoittivat eduskunnassa. Luulevatko kokoomus- ja demarikansanedustajat uudistavansa valtakirjansa tällä menolla?

 

Tamperelaisten kannalta suur-Tampereen syntyminen merkitsisi, että jätevesien keskuspuhdistamoa ei rakennettaisi Sulkavuoreen. Ainoat vaihtoehdot olisivat joko nykyinen Pirkkala tai nykyinen Nokia.

 

Jätevesien keskuspuhdistamon siirtyminen nykyisen Pirkkalan tai nykyisen Nokian alueelle olisi kokonaisedullisesti oikea ratkaisu. Tämä on ainoa syy, jotta harkitsisin suur-Tampereen kannattamista.

 

Keskuspuhdistamon paikkakysymys on henkilökohtaisessa arvioinnissani kuitenkin niin pieni asia, että en voi kannattaa suur-Tampereen syntymistä.

 

Suur-Tampereen alueelle syntyisi valtava demokratiavaje, sillä luottamushenkilöiden asiantuntemus vaihtuisi virkamiesvaltaan. Tätäkö Kokoomus ja SDP tavoittelevat?

 

Kannustan kehyskuntien kokoomus- sekä demaripäättäjiä puhaltamaan samaan hiileen Keskustan kanssa, jotta pystymme yhdessä torppaamaan neuvostohenkisen kuntauudistuksen.

 

-Esko Erkkilä-

Omista omenoista tuoremehua turvallisesti ja edullisesti

Torstai 1.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkkalan-Lempäälän 4H ry:n tuoremehuasema Pirkkalassa on tullut tutuksi jo useana vuonna omenasatomme jalostamisessa omenatuoremehuksi.

 

Sain olla mukana, kun 62 kiloa omenoitamme jalostui mehuksi elokuun viimeisenä päivänä.

 

Aika oli varattuna etukäteen ja 45 minuutin kuluttua meillä oli valmista omenatuoremehua 43 litraa. Sen lisäksi saimme automme takakonttiin puristejaetta roskasäkkiin pakattuna 18 kiloa eli hävikiksi muodostui vain yksi kilo!

 

Tuoremehusaannoksi muodostui aavistuksen verran alle 70 %. 

 

Puristejae palautetaan asiakkaille ja se olisi herkkua kaikille kotieläimille. Jonain vuonna käytimme puristejakeen kotiviinin eräänä raaka-aineena, mutta nyt se päätyi kotikompostimme mainioksi heräteaineeksi.

 

 

Pirkkalan-Lempäälän 4H-yhdistyksen tuoremehuasema sijaitsee Pirkkalassa osoitteessa Turkkirata 12.

 

 

Omenat punnitaan, sillä tuotemehupuristamisen veloitusperusteena ovat omenakilot.

 

Ensimmäinen työvaihe on asiakkaan tuomien pullojen asettaminen höyrykuumennukseen. Silla taataan hygieniaketjun aukottomuus.

 

Valmistusprosessi alkaa laittamalla omenat kuljettimelle, joka nostaa ne rouhimelle.

 

 

Rouhin jauhaa omenat rouheeksi, joka putoaa liinojen päälle. Liinojen avulla muodostetaan kakut, joita

 

 

…asetetaan neljä päällekkäinen.

 

 

Neljän kakun korkuinen ”kakkutorni” puristetaan hydraulisella puristimella, jotta rouheesta saadaan mehu valumaan erilleen välisäiliöön.

 

Välisäiliöstä mehu johdetaan putkistoa pitkin kuumennukseen, jossa lämpötila on vähintään 76 astetta. Seitsemänkymmenenkuuden asteen lämpötila on riittävä, jotta haitalliset ainekset eivät pääse pilaamaan valmista tuoremehua.

 

 

Pullotuksen jälkeen saadaan…

 

…varmasti aitoa omenatuoremehua!

 

Pirkkalan-Lempäälän 4H-yhdistyksen tuoremehuasemalla puristusveloitus on 0,85 €/omenakilo. Meidän tapauksessamme se merkitsi, että valmiin omenatuoremehun valmistuskustannukseksi muodostui 1,23 €/litra.

 

Litrahinta ei ole mikään halpa, mutta se on kokonaisedullinen, sillä kyse on pastöroidusta todellisesta täysmehusta.

 

Toivottavasti myös Pirkkalan-Lempäälän 4H-yhdistys saa tuoremehuaseman avulla kerrytettyä varojaan muuhun toimintaansa!

 

-Esko Erkkilä-

K-ryhmä ja sieltä namibialaista naudan sisäfilettä ostavat kuluttajat syyllistyvät moninkertaiseen riistoon

Sunnuntai 14.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Järkytyin, kun huomasin Pirkkalan Citymarket´ssa myytävän namibialaista naudan sisäfilettä. Kyse oli erillisessä kylmäaltaassa olevasta ns. massalatauksesta.

 

Maailmassa on paljon järjettömyyksiä, mutta hyvin lähelle järjettömyyden huippua päästään, kun Suomessa myydään Namibiassa tuotettua naudanlihaa!

 

On varmaa, että namibialaisen yrityksen palveluksessa olevat paikalliset palkolliset ovat riiston kohteena.

 

Naudanlihaa Suomeen maahantuovan yrityksen edustajat perustelevat toimintaansa kauniilla sanakäänteillä – uskokoon ken tahtoo.

 

Namibialaisen naudanlihantuottajan saama hinta täsmäytetään ”takaisinpäinlaskien” siitä hinnasta, jolla tavara tekee kauppansa Suomessa.

 

Namibialaista naudanlihaa myyvät K-kaupat syyllistyvät suomalaisen naudanlihantuottajan riistoon, sillä Suomen alituotantotilanteessakin kauppa pystyy pitämään kotimaisen naudanlihan tuottajahinnan alhaisena.

 

Kotimaisen lihanjalostusteollisuuden työntekijät ovat riiston kohteena, sillä namibialainen naudanliha uhkaa heidän työpaikkojaan.

 

Hiilijalanjäljestä on turha puhua, kun kyse on Suomessa myytävästä namibialaisesta naudanlihasta.

 

Ajallisesti neljän kuukauden pituinen lihan rahtaaminen Namibiasta Suomeen, koko ajan toiminnassa oleva kylmäkuljetusketju sekä useat välivarastoinnit takaavat, että hiilijalanjäljestä tulee todella mittava.

 

Olen tottunut, että liiketoiminnan pitää olla eettisiltä arvoiltaan korkealuokkaista – namibialaisen naudanlihan rahtaaminen Suomeen ei sitä ole.

 

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) totesi Porissa Farmari-näyttelyssä hieman ivalliseen sävyyn, että hallitus panostaa lähi- ja luomuruokaan ”koska niillä kuulemma on kysyntää”. Nyt ymmärrän ministerin ivantavan sävyn, sillä namibialaisen naudanlihan markkinointi ei todellakaan ole lähiruokamarkkinointia!

 

Pidän lihasta ja liharuuat ovat suurta herkkuani. Pirkkalan Citymarket-kokemus herätti, sillä todennäköisesti ainakin ravintolassa tarjottavat ”häränpihvit” ovat usein valmistettu namibialaisesta naudanlihasta.

 

Olen ymmälläni!

 

-Esko Erkkilä-

Mielipide Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen YVA-selostuksesta

Perjantai 22.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Mielipiteitä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n sekä Tampereen Sähkölaitos-yhtiöiden hyötyvoimalaitos- sekä biokaasulaitoshankkeiden ympäristövaikutusten arviointiselostukseen voi antaa 29.4.2011 saakka.

 

Lähetin oman mielipiteeni Pirkanmaan ELY-keskukselle eilen ja se oli sisällöltään tämä:

MIELIPIDE TAMMERVOIMAN HYÖTYVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA

 

Yleistä              

 

On positiivista, että jätteiden hyötykäyttöön Tampereen alueella ollaan panostamassa.  

Suunnitteilla olevat hyötyvoimalaitos sekä biokaasulaitos ovat kannatettavia hankkeita. 

Ne ovat todennäköisesti taloudellisesti  kannattavia laitoksia – ekoprofiililtaan ne sitä ovat joka tapauksessa. 

Annan erityistä tunnustusta termin ”hyötyvoimalaitos” kehittäjille. Termi kuvaa hyvin materiaalien kierrätyskelpoisuutta. Mielestäni meillä ei käytännössä synny lainkaan materiaalia, jota voitaisiin kutsua jätteeksi – kaikki ovat hyödynnettävissä.

Filosofointi jätteiden vähentämiseksi on aina paikallaan, mutta filosofoinnilla jäteongelmaa ei ratkaista. Sen vuoksi on kannatettavaa, että Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Tampereen Sähkölaitos-yhtiöt ovat löytäneet synergiamahdollisuuden ja Tampereelle ollaan saamassa hyötyvoimalaitos sekä biokaasulaitos.

 

Sijoitusvaihtoehdot

On mainio asia, että jo suunnitelmissa todetaan biokaasulaitoksen ainoaksi sijoituspaikaksi Tarastenjärven jätteeenkäsittelykeskuksen länsiosa.

Biokaasulaitoksen sijoittuminen ratkaisee käytännössä myös hyötyvoimalan sijainnin, sillä kahden vain hieman erilaista jätettä hyödyntävän laitoksen sijoittaminen eri puolille kaupunkia ei olisi järkevää.

Molempien laitosten sijoittaminen Tarastenjärvelle pystyy parhaiten hyödyntämään sen infran, joka Tarastenjärvelle jo nyt on muodostunut ja jonka käyttöä sekä hyödyntämistä kahden uuden laitoksen tulo alueelle tehostaa.

Sijoitusvaihtoehdoista Peltolammi ja Tarastenjärvi edustavat ääripäitä – Peltolammi sijoituspaikkana on täysin mahdoton ja Tarastenjärvi puolestaan ihanteellinen sekä kannatettava.

Epilä                  

Sijoituspaikkana Epilä kaatuu erityisesti liikenneongelmiin sekä tontin ahtauteen. Alueen kulttuuri- sekä virkistysarvot poissulkevat Epilän todellisista sijoitusvaihtoehdoista. Asutuksen läheisyys ei mahdollista hyötyvoimalaitoksen sijoittumista Epilään.

Elintarviketeollisuuden läheinen sijainti merkitsee sitä, että hyötyvoimala ei voi sijoittua Epilään, sillä silloin suomalaisen puhtaan ruuan todellisuus ja mielikuva kärsisivät. Tamperelaisen lähiruuan mainetta ei saa pilata sijoittamalla hyötyvoimalaitos Epilään.

Epilä-vaihtoehdon mahdolliset tekniset vahvuudet eivät riitä siihen, että Epilä voisi olla hyötyvoimalaitoksen sijoituspaikka.

Valmistelutyön osalta haluan kiinnittää huomiota siihen, että Epilää kutsutaan YVA:ssa Lielahdeksi. Halutaanko tällä hämärtää todellisuuskuvaa sijoituspaikasta?

Rusko                

Ruskon alueella ”jätekuormitus” on jo nykyisin liiallinen. Houkanojan saastuminen on alueella toimivan jäteyrityksen toimesta päässyt liian pitkälle ja sen toimintaan pitää Tampereen kaupungin puuttua. Puuttumista on luvattu useissa eri yhteyksissä, mutta mitään ei ole tapahtunut.

Olen enemmän kuin tyytyväinen, kun taannoin sain olla mukana toiminnassa, jossa Ruskossa toimivan jätealan yrityksen pääseminen Viljakkalaan pystyttiin estämään.

Kaakkois-Tampereelle suunniteltu Herukka-reitti on kaavailtu kulkemaan suunnitellun hyötyvoimala-alueen vierestä. Herukka-reitti on kunnianhimoinen hanke, jonka myös kauempana Tampereella asuvat soisivat toteutuvan. Se loisi uusia mahdollisuuksia virkistyskäyttöön kaikille kaupunkilaisille. 

Hyötyvoimalan sijoittuminen Ruskoon vaikeuttaisi Herukka-reitin suunnittelua, joten jo yksistään se tekee Rusko-vaihtoehdosta mahdottoman.

Rusko-vaihtoehdon mahdolliset positiiviset seikat jäävät niin paljon haittoja pienemmiksi, että Rusko ei ole todellinen sijoitusvaihtoehto hyötyvoimalaitokselle.

Peltolammi

Peltolammin sijoituspaikkaa kutsutaan YVA-selostuksessa hämäävästi Sarankulmaksi. Tuomittavaa toimintaa suunnittelijoilta! 

Liikenneolosuhteet tekevät Peltolammi-vaihtoehdosta mahdottoman. Etelästä rekkaliikenne jouduttaisiin ohjaamaan kapeille kaduille tai rakentamaan kokonaan uusi tieyhteys Sääksjärven eritasoristeyksestä metsien kautta Peltolammille.

Pohjoisen suunnasta olisi rakennettava kokonaan uusi tie Toivion asuntoalueen kautta! Peltolammin vaihtoehto on mahdoton liikenteellisesti siis Tampereen ja myös Pirkkalan osalta! 

Peltolammilta ”varattu” alue on hyötyvoimalaitokselle liian kapea, joten jo tontin muoto poissulkee Peltolammi-vaihtoehdon. 

Hyötyvoimalaitokselle ”kaavailtu” alue kuuluu voimakkaaseen arseeniesiintymäalueeseen, joten se jo yksistään estää hyötyvoimalaitoksen rakentamistyöt. 

Peltolammille suunniteltu hyötyvoimalaitos rakentuisi suositun Peltolammia kiertävän kunto- ja virkistysreitin viereen – ainoastaan Tampere-Helsinki –rata erottaisi ne toisistaan. Lähes puolet Peltolammista jää 500 metrin säteellä hyötyvoimalaitosta keskipisteenä piirretyn ympyrän sisään eli Peltolammin virkistyskäyttö rajoittuisi merkittävästi.

Havainnekuvasta selviää, että maisemanäkymät molemmilta Peltolammin uimarannoilta muuttuisivat radikaalisti tehdasmiljöömäisiksi – sitä Peltolammin, Multisillan ja Palokallion asukkaat eivät todellakaan halua! 

Tampere-Pirkkala –lentokentän itäinen laskeutumisreitti kulkee täsmälleen Peltolammin, Palokallion sekä suunnitellun hyötyvoimalaitoksen yli. Hornet-laskeutumisen aikana lentomelu laskeutumisreitillä kohoaa tasolle 100…105 dB. Melutaso on todettu Tampereen kaupungin suorittamissa melumittauksissa (mittaustulokset ovat saatavissa esim. allekirjoittaneelta). 

Samaa aluetta rasittaa VT3:n ”kumipyörämelu” sekä rautatiemelu ja –tärinä, joten alueen melukiintiö on varmasti täynnä ilman hyötyvoimalaitoksen lisämeluakin! Peltolammille sijoittuva hyötyvoimalaitos merkitsisi uutta ajoneuvoliikennettä neljän minuutin välein -mahdotonta! 

Peltolammin vaihtoehdosta ei löydy hyviä puolia, joten vertailu etujen ja haittojen kesken ei ole tarpeellista. Kaukolämpöputkiston sijaintia ”samalla hehtaarilla” ei kannata huomioida vaihtoehdon hyvänä puolena.

 

Tarastenjärvi

Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksessa ”jäte osataan” jo nyt, joten se on ylivoimaisesti paras paikka myös hyötyvoimalaitokselle.

 Jättenkäsittelyn infran keskittyminen Tarastenjärvelle tuo tehokkuutta toimintaan. ”Vuosikertajätteiden” hyödyntämismahdollisuus hyötyvoimalassa vaikuttaa positiivisesti menneidenkin vuosien jätetaseeseen. Vuosikertajätteiden kuljettaminen jonnekin muualle Tampereella olisi anteeksiantamaton paikka – Tarastenjärvellä ne voidaan hyödyntää lähijätteenä.

Tarastenjärvellä on logistisesti ihanteellinen sijainti. Jäteliikenteen kanavoituminen suurelle liikenneväylälle – ysi-tielle – saattaa vauhdittaa sen kehittämistä. Jos näin tapahtuu, on se suuri edistysaskel eräälle Suomen vaarallisimmista tieosuuksista.

Tarastenjärveltä joudutaan kaukolämpöputkea rakentamaan muita vaihtoehtoja pidemmälti, mutta tulevaisuuteen tähtäävänä investointina se on todellista panostamista tulevaisuuteen.

                          

Yhteenveto

Kiitän Pirkanmaan Jätehuolto Oy:tä ja Tampereen Sähkölaitos-yhtiöitä mielenkiintoisen ja kannatettavan hankkeen suunnittelusta.

Esitän, että Tammervoiman hyötyvoimalaitos sijoitettaisiin Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen yhteyteen.

 

-Esko Erkkilä-

Onko kaupunkiraitiotien välttämättömyydestä muodostunut hurmosuskonto?

Maanantai 7.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereella järjestettiin kaikille avoin internet-kysely kaupunkiraitiotien alustavista vaihtoehdoista välillä Hervanta–Keskusta–Lentävänniemi 20.1.–9.2.2011. 

Internet-kyselyä ennen ja sen aikana järjestettiin kaksi työpajaa, joissa käsiteltiin samaa asiaa.

Internet-kyselyn ja työpajojen tuloksia esiteltiin torstaina 17. helmikuuta 2011 järjestetyssä yleisötilaisuudessa Aleksanterin koulun juhlasalissa (os. Hallituskatu 26) kello 18–20.

Osallistuin Suomen Keskustan edustajana ensimmäiseen työpajaan ja yksityishenkilönä yleisötilaisuuteen Aleksanterin koululla.

Kummastelin, että ensimmäiseen työpajaan poliittisista ryhmistä osallistui lisäkseni ainoastaan Tampereen Sitoutumattomien Lasse Oksanen. Kaikki Tampereen kaupunginvaltuustossa olevat ryhmät olivat saaneet kutsun.

Poliittiset puolueet olivat työpajoissa toki runsaslukuisasti edustettuina, mutta erilaisten peitejärjestöjen mandaatilla.

Yleisötilaisuudessa kerrottiin, että internet-kyselyyn saatiin kaikkiaan 2 590 vastausta.

Kysely ei vastaa todellista tahtotilaa tamperelaisten mielipiteistä, sillä vastaajissa oli merkittävästi enemmän 26–45-vuotiaita ja vähemmän eläkeikäisiä kuin Tampereen väestössä. Myös joukkoliikenteen käyttäjien osuus vastaajista oli suurempi kuin keskimäärin väestöstä. Kyselyn puutteista kertomisesta pitää antaa tunnustus yleisötilaisuuden vetäjille.

Internet-kyselyiden käyttäminen jonkin hankkeen perusteluna on täysin järjetöntä. Se voi tuntua oikeudenmukaiselta niistä, jotka istuvat koko päivän netin ääressä, mutta ei tee oikeutta ylivoimaiselle osalle väestöstä. Järki päähän internet-kyselyihin nojautuville!

Yleisötilaisuus kiinnosti ainoastaan pientä joukkoa, sillä kuulijoita oli vain kolmisenkymmentä. Pieni kuulijajoukko osoittaa, että kaupunkiraitiotiehanke on pienen vähemmistön ajama.

Yleisötilaisuuden johdannossa kerrottiin, että Tampereella pitää kasvattaa joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Saattaa olla, että luottamushenkilöt ovat näin päättäneet - koska ja milloin, millä forumilla? On itsestään selvää, että virkamiesten ei pidä sellaista laukoa, jota luottamushenkilöt eivät ole päättäneet. 

Olin toki yllättynyt, että Tampereella joukkoliikenteen kulkutapaosuus on ainoastaan 13 %! Miksi joukkoliikenteen käyttäminen ei innosta?

Käytin puheenvuoron ja kertasin Tampereen seudun liikennehankkeet, joiden rahoitusmahdollisuudet pitää turvata. Hankkeet ovat ainakin seuraavat:

• VT3:n uusi linjaus Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä
• VT12:n tunnelipäätökset, jotka tällä hetkellä ovat voimassa
• VT9:n parannus ainakin Atalan ja Tarastenjärven risteyksen välillä
• Tampereen läntinen ohitusrata
• Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen etelämmäs
• Tampere-Pirkkalan –lentoaseman terminaalikysymyksen ratkaiseminen

Kiinnitin huomiotani siihen, että tilaisuudessa esiintynyt nuori konsultti kertoi suunnitelmien olevan tuttuja vasta konsulteille ja niitä ei ole vielä esitelty virkahenkilöille. Lausuin ihmettelyni siitä, että nuori konsultti ”unohti” mainita luottamushenkilöt. Tilaisuuden vetäjä totesikin huomautukseni jälkeen, että nyt esitelty aineisto oli esitetty Yhdyskuntalautakunnalle edellispäivänä.

Yritän uskoa esiintyjien vilpittömyyteen, kun he kertoivat, että nyt kertynyt aineisto on kaupunkiraitiotien osalta se vertailuaineisto, jota alkusyksystä verrataan bussiliikenteen kehittämisvaihtoehtoon. 

Selkäpiissäni tuntuu kuitenkin siltä, että ainakin tietty osa tamperelaisista on jo päättänyt rakentaa kaupunkiin raitiotieverkoston. Kustannuksista piittaamatta!

 

-Esko Erkkilä-

Toivottavasti MAL-aiesopimus 2011 - 2012 jää aiesopimukseksi

Perjantai 14.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.1.2011 kokouksessaan asiakirjan, jonka nimi on: "Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2011 - 2012".

Saman asiakirjan ovat hyväksyneet tai tulevat hyväksymään

• Ympäristöministeriö
• Liikenne- ja viestintäministeriö
• Liikennevirasto
• Pirkanmaan ELY-keskus
• Kangasalan kunnanvaltuusto
• Lempäälän kunnanvaltuusto
• Oriveden kaupunginvaltuusto
• Nokian kaupunginvaltuusto
• Pirkkalan kunnanvaltuusto
• Vesilahden kunnanvaltuusto
• Ylöjärven kaupunginvaltuusto

Asiakirjassa on paljon hyvää, mutta haja-asutusalueiden kannalta se sisältää periaatteen, joka saattaa olla jopa perustuslain vastainen.

Kiistanalainen kohta kuuluu näin:

"Kunnat hyväksyvät haja-asutuksen ohjauksen seudulliset periaatteet. Haja-asutusalueelle suuntautuvaa pientalorakentamista vähennetään asteittain kussakin kunnassa. Sopijapuolet pyrkivät suunnittelutarveratkaisujen kriteerejä selkeyttämällä vaikuttamaan siihen, että kunnilla on välineitä tämän tavoitteen toteuttamiseen."

Teksti ei sovi vapaan maan demokraattisiin periaatteisiin. Kenenkään asuinpaikan valintaa ei ole ennen Suomessa kyseenalaistettu. Nyt se tehdään tällä asiakirjalla.

Arvostan Mikko Kriikun, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen sekä apulaispormestari Timo Hanhilahden kaupunginvaltuustossa tästä asiasta käyttämiä puheenvuoroja.

MAL-sopimus, kuten nyt hyväksyttyä sopimusta kutsutaan, jää toivottavasti haja-asutusalueiden pientalorakentamisen osalta kuolleeksi kirjaimeksi. Paikallisten päättäjien on nyt Tampereen seutukunnalla valvottava, että näin käy.

Nyt solmittu sopimus on voimassa vuoden 2012 loppuun saakka. Vuonna 2012 sopimus uudistetaan ja arvioidaan mahdollisuuksia laajentaa aiesopimus koskemaan koko työssäkäyntialuetta.

Vuoden 2012 uudistus merkitsee, että mm. Hämeenkyrön päättäjät joutuvat ottamaan kantaa tähän sopimukseen. Toivottavasti Hämeenkyröstä löytyy silloin viisautta jaettavaksi koko Tampereen seutukunnalle.

 

-Esko Erkkilä-

Kokoomuskarsinassa rytisee

Sunnuntai 12.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampere-Pirkkala -lentoaseman terminaalirakennuksen rahoituskiemurat ovat aiheuttaneet rytinää Pirkanmaan Kokoomus-karsinassa.

 

Rytinän aiheuttajina ovat kunnostautuneet kaikki pirkanmaalaiset kokoomuskansanedustajat, sillä kilven kiillottamisella on kiire, kun huhtivaalit lähestyvät.

 

Kokoomus-pakan sekoittajana kunnostautui Mikko Alatalo, joka osasi kertoa osuudestaan 1,1 M€:n suuruisen määrärahan saantiin.

 

Kansa osaa arvostaa Alatalon toimintaa Tampereen, Pirkanmaan ja "puolen Suomen" parhaaksi.

 

Kokoomuksella on kiire poimia ne rippeet, jotka Alatalon onnistumisen jälkeen jäivät poimittaviksi.

 

En tunne kaikkia taustakuvioita, mutta vahvasti oletan, että Harri Jaskarilla oli Kokoomuksessa keskeinen rooli, kun terminaalirahoituksesta päätettiin.

 

Se lienee kiistatonta, että Mikko Alatalon neuvottelut Hannes Mannisen kanssa lopulta ratkaisivat asian kääntymisen Tampereella ja Pirkanmaalle myönteiseksi. Vasta Alatalon ja Mannisen neuvonpidon tuloksena pääministeripuolue antoi tukensa Tampere-Pirkkalan -lentoaseman kehittämiselle.

 

Kokoomuskansanedustajista Kimmo Sasi ja Heikki A. Ollila istuvat tärkeillä paikoilla, mutta tässä prosessissa heille taisi jäädä "leimasinkansanedustajan" rooli - he löivät leiman päätökseen, joka oli todellisuudessa Alatalon ja Jaskarin toimesta neuvoteltu.

 

On hyvä, että Tampere-Pirkkalan -lentoaseman terminaalikysymyksen ratkaisuvaiheet käydään perusteellisesti läpi. Kansalaiset haluavat tietää, että ketkä kansanedustajat todella pystyvät toimimaan Pirkanmaan parhaaksi.

 

Sen tietämyksen valossa, jonka olen asiasta muodostanut, ovat Alatalo sekä Jaskari onnistujia. He ansaitsevat maakunnan luottamuksen myös seuraavissa eduskuntavaaleissa.

 

-Esko Erkkilä-

Tamperelaisilla, pirkanmaalaisilla ja "puolella Suomea" on aihetta hyppiä ilosta ilmaan!

Perjantai 3.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Aamulehden etusivulla oli eilen monipalstainen kuva, jossa kansanedustajat Mikko Alatalo ja Harri Jaskari hyppäävät riemusta lähes kattoon saakka.

 

Etu- ja nelossivun juttu selvittivät kahden pirkanmaalaisen kansanedustajan ilon: Tampere-Pirkkalan lentoaseman kakkosterminaalin laajennukseen on vihdoin saatu varmennettua kauan kaivattu valtion rahoitusosuus.

 

Alatalo ja Jaskari hyppivät ilosta, mutta samaan on aihetta kaikilla tamperelaisilla, pirkanmaalaisilla ja lähes "puolella suomalaisista", sillä Tampere-Pirkkalan lentoaseman vahvistaminen matkustajalentoasemana saa nyt kaivattua pontta.

 

Kansanedustajan onnistuminen saa tietysti muut kansanedustajat happamiksi ja asenne "Väärin sammutettu" nousee heidän valituksessaan pintaan. Valitus ja urputtaminen korostuvat nyt, sillä jatkoa hamuavat kansanedustajat vaanivat ja vahtivat muiden tekemisiä silmä tarkkana.

 

Aamulehden jutussa kerrotaan Alatalon maininneen, että aloitteita tulee ja menee, mutta ratkaisevat neuvottelut käydään henkilökohtaisesti. Ovatko urputtajat tyytyneet yhteisten kannanottojen allekirjoittamiseen ja eivät ole sen jälkeen pystyneet rakentavaan yhteistoimintaan päättäjien kanssa? Tätä hieman ounastelen.

 

Oleellista on, että asia on saatu hyvään vauhtiin. Toivottavasti myös Finavia uskaltaa ottaa sen lopullisen askeleen, joka vielä tarvitaan, jotta laajennusosaa päästään rakentamaan.

 

Työmiehet ovat palkkansa ansainneet ja tässä tapauksessa se on maakunnan kärkikansanedustajien saama positiivinen julkisuus.

 

 

-Esko Erkkilä-

Pilotilla ja pilotilla on suuri ero - ainakin Hornet-laskeutumisessa

Maanantai 15.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampere-Pirkkala -lentoaseman itäinen laskeutumisreitti aiheuttaa tavatonta lentomelua Tampereella.

 

Hornet-kalusto on oikeastaan ainoa todellinen lentomelun lähde, sillä matkustajalentokoneiden laskeutumismelu on kuin "kissan hyrinää" verrattuna sotakoneiden jylinään.

 

Tampere-Pirkkalan lentoaseman lentomelualuetta on virkamiesten pöydillä hallinnollisin keinoin supistettu naurettavan pieneksi. Virallisella lentomelurajauksella ei ole paljonkaan todellisuuspohjaa, sillä todellisuudessa asetusten mukaisen lentomelun alue on paljon suurempi kuin hallinnollisilla päätöksillä sorvattu lentomelualue.

 

Tampere-Pirkkalan lentokentän lentomelualue alkaa idässä jo Hallilan kaupunginosan kohdalla ja melu lisääntyy kiitorataa kohti mentäessä.

 

Tampereen kaupungin virallisten lentomelututkimusten mukaan esim. Palokalliolla lentomelu Hornet-laskeutumisen aikana ylittää reippaasti 100 dB.

 

Seurasin torstaina marraskuun 11. päivänä 2010 kuulohavainnoin kolmen Hornet´n laskeutumista ja tein hämmästyttäviä havaintoja. Tarkkailujaksoni ajoittui n. klo 17.45…17.53 väliseen aikaan. Tarkkailujakson aikana tapahtui kolme Hornet-laskeutumista.

 

Ensimmäinen Hornet piti laskeutuessaan hirvittävää melua. Metrin etäisyydellä olevan kaverin kanssa puhumisesta tai ainakaan hänen puheensa kuulemisesta ei olisi ollut pienintäkään toivoa.

 

Matkapuhelimen käyttö on pitkän tovin täysin mahdotonta Hornet-laskeutumisen aikana.

 

Toinen Hornet piti sekin kovaa ääntä, mutta ei läheskään samanlaista kuin ensimmäinen. Tuntui tosin, että se lisäsi desibelejään reippaasti sen jälkeen, kun se ylitti pääradan eli Helsingistä Tampereelle johtavan radan.

 

Kolmas ja havaintojaksoni viimeinen Hornet oli saanut pilotikseen jonkinmoisen herrasmiehen tai muuten taitavan pilotin, sillä nyt Hornet-melu jäi selvästi alle sadan dB:n.

 

Satakunnan Lennostolla oli todennäköisesti menossa pimeälentoharjoitukset, sillä Hornet-jylinää kuului Peltolammin ja Palokallion taivaalta vielä ainakin klo 22.41 saakka!

 

Olen armeijassa saanut jalkaväkikoulutuksen, mutta jo varhaisessa vaiheessa minut siirrettiin Puolustusvoimissa Ilmavoimien miesvahvuuteen ja valtaosan kertausharjoituksistani olenkin palvellut Ilmavoimien riveissä.

 

RUK:n jälkeen saamani molemmat ylennykset menevät Ilmavoimien piikkiin, joten tunnen jonkin verran Ilmavoimien toimintaa.

 

Ilmavoimien tunteminen ei kuitenkaan vähennä sitä huolta, jota tunnen asuinympäristöäni vaivaavasta lentomelusta. Olen kuluneina vuosina pyrkinyt eri keinoin vaikuttamaan, että lentomelu alueellamme saataisiin siedettäväksi ja ehkä kokonaan loppumaan.

 

Myönnän, että alueemme kansalaistyö lentomelun vähentämiseksi on tuottanut tulosta, sillä ilmiselvästi Satakunnan Lennosto nykyisin ottaa entistä paremmin huomioon Hallilan, Koivistonkylän, Palokallion, Peltolammin, Multisillan ja Härmälän kaupunginosia sekä koko Pirkkalan itäpuolista aluetta riivaavan lentomelun. Liekö laskeutumissuuntaa painotettu enemmän lännestä tapahtuviksi laskeutumisiksi?

 

Kavahdettavia ovat ne suunnitelmat, jotka liittyvät Pirkkalan toisen kiitotien rakentamiseksi. Sitä päättäjät eivät saa kuvitella edes synkimpinä hetkinään.

 

Pääpaino suunnitelmissa pitää olla siinä, että milloin sotilaslentoliikenne saadaan loppumaan Tampere-Pirkkala -lentoasemalta.

 

-Esko Erkkilä-

Pirkkalan uusi pormestari - taitaapa olla yhteistyöjohtaja?

Maanantai 26.4.2010 - -Esko Erkkilä-

Sain tutustua Pirkkalan uuteen pormestariin Helena Rissaseen (sdp).

 

Rissanen seurasi Pirkkalan pormestarina Antero Saksalaa (kok.), jonka Pirkkalan valtuusto vast´ikään erotti tehtävästään luottamuspulan vuoksi.

 

Tutustumiseni Rissaseen tapahtui Suomen Keskustan puoluesihteerin Jarmo Korhosen Pirkkalaan valtuustosaliin 25.4.2010 järjestetyn puhetilaisuuden yhteydessä.

 

Rissanen osallistui ennen tilaisuutta järjestettyyn kahvitilaisuuteen, toi tilaisuuden aluksi Pirkkalan kunnan terveiset keskusta-väelle ja oli...

Lue lisää »

Julkilausuma nuorisotyöttömyyden hoitamisen, haja-asutusalueiden rakentamisedellytyksistä huolehtimisen sekä Tampere-Pirkkala -lentoaseman kehittämisen puolesta

Tiistai 20.4.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskustan Pirkanmaan piirijärjestö päätti Ellivuoressa 17.4.2010 antamassaan julkilausumassa kiinnittää huomiota nuorisotyöttömyyden hoitamiseen, haja-asutusalueiden rakentamisedellytyksistä huolehtimiseen sekä Tampere-Pirkkala -lentoaseman kehittämiseen.

 

Kokous valitsi julkilausumatoimikuntaan puheenjohtajaksi Jouni Koskelan Tampereelta ja jäseniksi Elina Kimpanpään Sastamalasta, Elina Siepin Ylöjärveltä, Tuukka Liuhan Lempäälästä ja Esko Erkkilän Tampereelta.

 

Julkilausumaan soveltuvia asioita...

Lue lisää »