Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Eteenpäin!

Lauantai 6.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Omahyväisesti uskottelen, että lukijani odottavat minulta tänään kommentteja ja mielipiteitä eilisestä uutispommista eli valtiovarainministeri Katri Kulmunin erosta.

 

En petä lukijoitteni odotuksia, joten seuraavassa joitain ajatuksiani:

 

Taustaksi se, että olen asioista täysin sen tiedon varassa, jota julkisuudessa on kaikkien saatavilla liikkunut – tunnen toki kaikki seuraavassa käsittelemäni henkilöt, mutta kenenkään heidän tai muidenkaan kanssa en ole keskustellut eilen.

 

En myöskään käsittele Katri Kulmunin eroon johtaneita syitä, sillä en niitä tunne.

 

Siis; eteenpäin tästä!

 

 

  • ensinnäkin Keskustan pitää mielestäni jatkaa nykyisessä hallituksessa, sillä vain se takaa Suomelle vakaat lähiajat – uskon, että se on myös muiden hallituskumppaneiden mielipide

 

  • on hyvä, että Keskustan päättävät elimet päättävät uudesta valtiovarainministeristä jo ensi sunnuntaina

 

 

  • ykkösehdokkaani uudeksi valtiovarainministeriksi on Juha Sipilä, sillä hänellä on talousosaamista suomalaisista poliitikoista ylivoimaisesti eniten

 

  • on kokonaan toinen asia, että onko Juha Sipilä vielä valmis urallaan toisen kerran saamaan Suomen talous kuntoon

 

  • jos saamme Juha Sipilän valtiovarainministeriksi, voivat suomalaiset olla levollisin mielin

 

  • kakkosehdokkaita valtiovarainministeriksi ovat Juha Sipilän jälkeen sukunimien mukaan aakkosjärjestyksessä Esko Aho, Mika Lintilä ja Matti Vanhanen

 

Katri Kulmunin eilinen eroilmoitus valtiovarainministerin hommasta merkitsee, että Keskusta joutuu syyskuun puoluekokouksessaan valitsemaan uuden puheenjohtajan.

 

  • Keskustan puheenjohtajan hommaan mielestäni on yksi henkilö yli muiden ja hän on Annika Saarikko. Annikan lupsakka, mutta tiukka esiintyminen pystyisivät nostamaan Keskustan valtakunnallisen kannatuksen sinne kahdenkymmenen prosentin tasolle ja sillä kolkuteltaisiin jo valtakunnan ykköspuolueen asemaa - Annikka ei tarvitse edes konsulttien tarjoamaa esiintymiskoulutusta!

 

  • Jos Annika haluaa paneutua perheelleen ja tulla Keskustan puheenjohtajaksi vasta vuonna 2022, on paikka nyt varattava puolustusministeri Antti Kaikkoselle!

 

 

Näillä mietteillä ETEENPÄIN!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Katri Kulmunin ero valtiovarainministerin paikasta, Katri Kulmuni, Juha Sipilä, Esko Aho, Mika Lintilä. Matti Vanhanen, Annika Saarikko, Antti Kaikkonen, Keskustan puoluekokous 2020,

Kolme ilmaista vinkkiä yrittäjille!

Perjantai 5.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Olin työurani kuusi ensimmäistä kuukautta yrittäjäpariskunnan palveluksessa ja sen jälkeen päivälleen neljäkymmentä vuotta hommissa, joissa yrittäjät olivat tärkeä ja merkittävä asiakasryhmä.

 

Uskon tuon kokemuksen perusteella tuntevani yrittäjät ja arvostan heidän työtään!

 

Työurani jälkeenkin haen, etsin sekä saan paljon palveluja yrittäjiltä, mutta jonkinmoisena ”hienosäätönä” esitän muutaman vinkin, joita noudattamalla yrittäjät pärjäisivät ehkä vielä himpunverran paremmin!

 1.    Pidä sanasi lupaamastasi toimitusajasta

 

  • luvattu toimitusaika on asiakkaan kannalta useinkin se ratkaiseva seikka, jonka perusteella hän on valinnut tietyn yrittäjän yhteistyökumppanikseen ja jos yrittäjä ei pysty pitämään lupaamaansa toimitusaikaa, niin yhteistyön jatkuminen on vaakalaudalla

  • mutta…

 2.    Soita, jos et pysty toimimaan lupaamassasi ajassa, sillä…

 

  • …monestikin asiakkaalla ei ole kaikki ihan niin tarkkaa, mutta tarkkaa on se, mitä on luvattu.

  • kerron tästä esimerkin viime päiviltä: Olen erään yksityistien toimitsijamies ja halusimme tiellemme neljä kuormaa mursketta, jotka eräs yrittäjä lupasi toimittaa määrättynä aikana. Yrittäjältä oli auto mennyt remonttiin ja hän ei pystynyt pitämään lupaamaansa aikataulua. Muut tieosakkaat hiillostivat – ihan aiheellisesti – minua, että miksi luvattu aikataulu ei pitänytkään. No siitä selvittiin, kun soitin yrittäjälle ja sen jälkeen kerroin tieosakkaille viivästymisen syyn. Olis se yrittäjä voinut soittaa minulle, että toimitus viivästyy!

 3.    Laskuta heti, kun olet saanut työsi valmiiksi

 

  • tämä on suuri ongelma monien yrittäjien toiminnassa eli asiakas saa anella, että saisi laskun yrittäjän tekemästä työstä - parhaillaankin odotan kahdelta yrittäjältä laskua ja toiselle olen jo soittanut, että missä lasku viipyy!

  • työelämän ajalta minulla on kokemus, että jos yrittäjäperheen emäntä huolehtii laskutuksesta, niin hommat ovat kunnossa. Jos miespuolinen yrittäjä itse yrittää toimia myös laskuttajana, niin vaikeaa on asiakkaan saada laskua!

 

Olisiko tähän laskuttamisongelmaan ratkaisu se, että jos yrittäjä ei saa laskua aikaiseksi kuukauden kuluessa työnsuorituksesta, niin laskua ei tarvitse maksaa? 

 

Mitä sanoo Suomen Yrittäjät –järjestön toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen?

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen Yrittäjät, Mikael Pentikäinen, yrittäjät ovat maamme voimavara,

"Pönkitä pönkitä, älä uutta rakenna"!

Torstai 4.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Eräs Mustialan maatalousopiston eli agrologiopiston kurssikavereistani oli aikoinaan ollut harjoittelijana Tampereen Aitolahdella Rurik Pihkalan omistamalla tilalla joskus 1960-luvulla.

 

Netti kertoo, että Rurik Jonatan Pihkala (sukunimi vuoteen 1906 Gummerus) (1885 – 1973) oli Helsingin yliopiston maanviljelystalouden professori ja yksi Pihtiputaan rovastin Aleksander Gummeruksen pojista.

 

Pihkala hoiti vuodesta 1908 lähtien vaimonsa Ella Laalahden (1885–1973) kotitilaa, Tampereella lähellä Aitolahdessa sijaitsevaa Laalahden rusthollia. Ella Pihkala oli Rurikin opiskelutoveri Mustialassa ja oli yksi Suomen ja koko maailmankin ensimmäisistä naisagronomeista.

 

Kuten alussa totesin, eräs Mustialan maatalousopistokurssin eli agrologiopintojen kurssikaverini vuosilta 1968 – 1970 oli aikoinaan ollut harjoittelijana Laalahdessa joskus 1960-luvun puolivälissä ja hän aina muisteli professori Rurik Pihkalan kantavaa ajatusta, johon nykyäänkin on helppo yhtyä eli "pönkitä, pönkitä, mutta älä uutta rakenna"!

 

 

Kannatan urheiluprofessori Tahko Pihkalan veljen Rurik Pihkalan aikoinaan esittämää linjanvetoa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: "Pönkitä pönkitä, älä uutta rakenna"!, Rurik Pihkala, Aitolahti, Laalahti, Tampereen Aitolahti, Tahko Pihkala, Laalahti, rovasti Aleksander Gummerus, Mustialan maatalousopisto,

Entisaikaan vähintään parinkymmenen neliön suuruinen humalisto oli jokaisen maatilan takapihalla

Keskiviikko 3.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Taitaa olla vieläkin kirjattuna rakennuskaareen, että humalaa pitää lisätä joka vuosi tietty määrä, mutta lainsäädöksen valvontaa ei toki ole.

 

Meillä kotona humalisto sijaitsi liiterin takana ja siitä pidettiin hyvää huolta, sillä humalankäpyjä käytettiin sahdinvalmistuksessa ja Viljakkala, jos mikä paikkakunta, oli aikoinaan todellista sahtialuetta.

 

Viljakkalassa sahdinvalmistuksessa käytettiin pieni osuus ruismallasta, joten viljakkalalainen sahti on herkullisen tummannäköistä ja ei sellaista vasikanjuoman näköistä kuin esimerkiksi Sysmässä, jossa sahdinvalmistuksessa ei käytetä ruismallasta.

 

 

Mutta piti kirjoittaa humalistosta!

 

Meillä humalisto tosiaan sijaitsi liiterin takana ja se sai kasvuunsa eväitä mm. siitä, että yöastian sisältö käytiin tyhjentämässä humalistoon – toki vain se yöastiaan kertynyt nestemäinen osuus!

 

Sahtia meillä tehtiin korkeintaan kahdesti vuodessa, mutta monissa taloissa sahtia oli tarjolla melkein joka päivä - kuivatut humalankävyt olivat oleellinen osa sahdinvalmistusta.

 

 

 

Olen onnistunut säilyttämään humalistoperinnettä pienessä mittakaavassa, sillä mökkimaailmassani on ”minihumalisto” eli…

 

 

IMG_8296.JPG

 

 …vajaan neliön suuruinen ala, jossa on neljä viisimetristä humalistoseivästä.

 

 

IMG_8295.JPG

 

Kotitilaltani alkujaan olevat humalani ovat hyvässä kasvukunnossa ja suurimmat niistä tavoittelevat nyt kahta metriä.

 

Kokemuksesta tiedän, että syyskuussa humalat ovat kiivenneet viisimetristen humalasalkojen huipulle saakka ja sen jälkeen alas valuessaan muodostavat hienon ”hatun” humalasalkojen päälle!

 

Meillä humalat muodostavat paljon humalakäpyjä, mutta eihän niillä ole muuta käyttöä kuin kompostiin, sillä sahtiakaan meillä ei ole valmistettu ainakaan kymmeneen vuoteen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: humala, humala kasvina, humalisto, humaliston seipäät, humala sahdinvalmistuksessa, ruismallas sahdinvalmistuksessa, ilman ruismallasta valmistettu sahti on vaaleaa vasikanjuomaa, viljakkalalainen sahti, sysmäläinen sahti, sahdinvalmistus,

Suomen elohopeaisimman miehen viimeinen leposija sai jatkoaikaa

Tiistai 2.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Professori Pekka Nuorteva nimesi aikoinaan Hämeenkyrön Mahnalassa Arostensalmen äärellä eläkepäiviään viettäneen Toivo Järvisen Suomen elohopeaisimmaksi mieheksi.

 

Syynä Nuortevan määritykseen olivat tosiasiat - mm. näytteet Toivon hiuksista - ja ne taas perustuivat sille, että Toivo oli innokas kalastaja ja hän kalasti juuri niillä alueilla, jotka olivat 1960- ja 1970- luvuilla Kyro Oy Ab:n puunjalostustoiminnan toimesta pahiten saastuneita vesistöjä.

 

Toivon elohopeapitoisuutta lisäsi se, että hänellä oli muutama kymmenen kanaa joille hän syötti kalastamiensa kalojen perkuujätteet – Toivo söi hyvällä ruokahalulla kanojensa munineet kananmunat ja nehän olivat todellisia elohopeapommeja!

 

***********************

 

Tunsin Toivo Järvisen hyvin vuodesta 1965 alkaen, sillä silloin hän meni naimisiin tätini kanssa.

 

**********************

 

Oli mielenkiintoista käydä Toivo Järvisen ja hänen vaimonsa Helmin pientilalla Arostensalmen rannalla. Kaikesta aisti, että he viihtyivät yhdessä ja olivat suorastaan onnellisia Hämeenkyrön Mahnalassa Arostensalmen äärellä.

 

Toivolla ja Helmillä oli myös mehiläisiä ja niitähän on ainoastaan henkilöillä, jotka ovat intellektuelleja!  Helmillä oli ennen avioliittoa erilaisia särkyjä, mutta ne kuulemma hävisivät mehiläisten pistojen jälkeen – saikohan Helmi-tätini avioliiton myötä myös muita ”pistoja”!

 

 *****************

Toivo kuoli vuonna 1975 ja mielessäni oli, että pitäisikö ilmoittaa professori Nuortevalla, mutta se jäi ja Toivon elohopeaisuus jäi lopulta tutkimatta!

 

 *****************

 

Toivo Järvisellä on verisukulaisiakin, mutta maailmanmeno on ollut sellaista, että hänen hautansa Hämeenkyrön Mäntyrinteen hautausmaalla on hoitovastuullani.

 

 

IMG_8284.JPG

 

Hämeenkyrön seurakunta antoi Toivo Järvisen haudalle kaksikin varoitusta eli hautakivi piti oikaista ja hauta oli hoitamattoman näköinen!

 

 

IMG_8286.JPG

 

Korjasimme molemmat puutteet eilen, joten Suomen elohopeaisin mies voi edelleen jatkaa lepoaan Hämeenkyrön Mäntyrinteen hautausmaalla lähellä Irwin Goodmanin hautaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen elohopeaisimman miehen viimeinen leposija sai jatkoaikaa, Suomen elohopealaisin mies, Pekka Nuorteva - elohopeatutkimukset, Pekka Nuorteva - Suomen elohopealaisin mies, Hämeenkyrö, Hämeenkyrön Mahnala, Hämeenkyrön Mahnalan Arostensalmi,

Olipa ihanteelliset olosuhteet pavun ja punajuuren kylvämiseen!

Maanantai 1.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Papu ja punajuuret vaativat kylvöolosuhteikseen lämpimän sään sekä lämpimän maan – ne molemmat kylvövaatimukset täyttyivät eilen ja hyödynsin ne täysimääräisesti!

 

IMG_8274.JPG

 

Juurikkaiden ja yleensäkin trekoolikasvien kylvössä verraton apuväline on kylvöpyörä ja sellainen minulla on ollut jo toistakymmentä vuotta.

 

 

IMG_8278.JPG

 

Eilen sain kylvöön 75 rivimetriä papuja ja 50 rivimetriä punajuurta. Molemmat ovat siinä mielessä minun kannaltani ”mukavia”, sillä niiden harventaminen ja rikkaruohojen perkaaminen ovat perheemme sisäisen työnjaon mukaan Rouvan vastuulla!

 

 

IMG_8276.JPG

 

 

IMG_8277.JPG

 

Papua kylvin kahta eri lajiketta, joista toista pussissa kutsuttiin pensaspavuksi ja toista vahapavuksi, mutta molempien tieteellinen nimi on sama eli ”Phaseolus vulgaris”!

 

 

IMG_8279.JPG

 

Myös punajuurta kylvin kahta eri lajiketta eli pitkää punajuurta ja pyöreää punajuurta.

 

 ******************

Kylvöhommien jälkeen ohjelmassa oli harsojen levittäminen ja sen jälkeen…

 

 

IMG_8281.JPG

 

…sadettaminen.

 

 

IMG_8282.JPG

 

Uskon, että kolmen tunnin sadettaminen saa pavut sekä punajuuret hyvää kasvunalkuun!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pavun kylvöaika, punajuuren kylväminen, sadetus takaa kasvuunlähdön, kylvöpyörä,

Justeerikaudesta koneelliseen metsänkorjuuseen

Sunnuntai 31.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Puoliksi omistamani maatalousyhtymän takametsään saapui eilen monitoimikone, joka aloitti…

 

 

IMG_8209.JPG

 

…metsässämme harvennushakkuun.

 

 

Monitoimikoneen saapuminen herätti mielessäni muistoja, jotka liittyvät metsätyömieskauteeni ja metsän hoitotoimenpiteisiini:

 

*****************

 

Hankin mopon metsästä saaduillamme tuloilla vuonna 1962 ja mopolla kuljinkin propsin eli tavallisemmin sanottuna paperipuun kuorintahommissa.

 

Isä teki kuorintapukin ja sen avulla kavalla kuorin isäntien joko Rosenlewille tai Kyrolle myydyt paperipuut. Kyrolle paperipuiden – massapuiksikin niitä kutsuttiin - piti olla pituudeltaan 240 senttiä, mutta Rosenlewille kelpasi 2 metriä pitkät massapuut.  Vain isompien paperipuiden kuorinnassa käytin petkelettä.

 

Syksyisin ja talvisin tein ihan urakkahommina naapureiden metsissä isäni kanssa metsähommia, kun puita oli myyty ”leveranssina” puuyhtiöille.

 

Olihan se kovaa hommaa, kun justeerilla kaadoimme isän kanssa isoja tukkipuita – justeerisahauksessa pitää muistaa, että justeeria ei pidä työntää, sillä justeeria vedetään vuorotellen molempien justeerinsahaajien toimesta.

 

 

Kehitys kehittyi metsähommissakin ja seuraava vaihe oli se, kun saman kylän moottorisahamiehet – Esko Koivumäki tai Orvo Nieminen – kävivät muutaman päivän välein kaatamassa meille tukkipuita ja sitten me isän kanssa pokasahalla katkoen ja kirveellä karsien valmistimme puista tukkirunkoja ja latvasta paperipuuta.

 

Kaadetun tukkipuun apteeraaminen oli tarkkaa työtä, sillä taitamattomalla apteeraamisella metsänomistaja ja tukkityöläinen menettivät paljon tienestiään. Isäni oli taitava ja osaava apteeraaja – monet kerrat hän apteerasi saman tukkirungon kahdesti ja jopa kolmesti ja taulukoista laski, että mikä vaihtoehto antaa parhaan tuloksen metsänomistajalle.

 

*****************

 

Jossain vaiheessa ostimme Husqvarna-moottorisahan ja isäni kieltämisestä huolimatta opettelin käyttämään tuota moottorisahaa myös karsimiseen.

 

”Ammattimainen” metsätyömieskauteni päättyi vuoteen 1965, kun lähdin opintielle Osaran maamieskouluun ja sillä tiellä olen yhä!

 

Moottorisahani on muuttunut Stihl-kauteen ja Stihl-moottorisahaa käytän lähes viikoittain, mutta nyt vain polttopuiden pilkonnassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Justeerikaudesta koneelliseen metsänkorjuuseen, justeeri, justeerisahaus, apteeraaminen, paperipuiden kuoriminen kavalla, petkele, Osaran maamieskoulu, Stihl,

Puutarha-alan kauppa käy ennätystahtiin!

Lauantai 30.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Koronatilanne on merkinnyt vaikeita aikoja talouselämälle ja on perusteltua ennustaa, että ongelmat jatkuvat vuosikausia, vaikka akuutti koronatilanne saataisiinkin aisoihin jo loppuvuoden aikana tai ehkä ensi vuonna.

 

Pahiten ovat kärsineet majoitus- sekä ravintolapalvelut ja myös autokauppa on pysähtynyt kuin seinään.

 
********************

 

Toki joidenkin toimialojen toimeliaisuus ja bisneksenteko ovat piristyneet koronatilanteen vuoksi ja eräs hyötyjistä on ollut puutarha-alan kauppa.

 

****************

 

Olen osaltani ollut piristämässä puutarha-alan kauppaa, sillä…

 

IMG_7767.JPG

 

IMG_7766.JPG

 

…moniaita kertoja olen noutanut taimia, lannoitteita, kalkkia, siemeniä yms. tavaraa puutarha-alan kaupoista – sen voin myös todeta, että en ole ollut suinkaan ainoa asiakas puutarha-alan liikkeissä!

 

 

Hyvästä kysynnästä kertoo ainakin Tampereen seudulla, että siemensipulit ovat totaalisesti loppuneet kaikista puutarha-alan liikkeistä – tavallisesti siemensipuleita myydään suurilla alennuksilla kesäkuun puolessavälissä, mutta nyt niin ei tapahdu.

 

***************

 

Onneksi ehdin hankkimaan erilaisia siemensipuleita runsaan sadan rivimetrin tarpeisiin, mutta tavoitteenani ollut 150 – 200 rivimetriä jää saavuttamatta.

 

*************

 

Mökkimaailmassa on sopivaa maata sipulinkasvatukseen ja tässä muutama kuva sipulimaamme kunnostuksesta:

 

 

IMG_8165.JPG

 

Sipuli pitää hyvinkalkitusta kasvupaikasta ja sen vuoksi sipulimaa pitääkin voimakkaan lannoituksen lisäksi kalkita.

 

 

IMG_8166.JPG

 

Jyrsin on viherpeukalon tärkein työväline ja nyt meillä viimekesäisen erään huutokaupan tuloksena sellainen on – malli on iäkäs, mutta tehoja löytyy!

 

 

IMG_8201.JPG

 

Olen tavattoman huono pitämään kylvö- ja istutuspäiväkirjaa, mutta nyt kirjaan tänne vasemmalta alkaen sipuli-istutukseni:

 

  • istukassipuli 26 metriä

  • keltasipuli 22 metriä

  • jakosipuli 7 metriä

  • salottisipuli 4 metriä

  • hopeasipuli 10 metriä

  • punasipuli 39 metriä

 

Pieni erä punasipulia on vielä istuttamatta ja niillä pääsen hieman yli sadan rivimetrin – tavoite jää siis saavuttamatta, mutta tähän on tyytyminen, kun en ollut ajoissa asialla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Puutarha-alan kauppa käy kiivaana, Korona vauhdittaa puutarha-alan kauppaa, siemensipulit,

Voimme olla rauhallisia, sillä hävittäjähankinnat toteutetaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti

Perjantai 29.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Eilisillan A-talkissa aiheena olivat Suomen hävittäjähankinnat ja päävieraana oli…

 

 

IMG_8192.JPG

 

…puolustusministeri Antti Kaikkonen.

 

 

Mukana olivat myös…

 

 

IMG_8190.JPG

 

…puolustusvaliokunnan pj Ilkka Kanerva (kok.),…

 

 

IMG_8183.JPG

 

…ulkoasiainvaliokunnan pj Mika Niikko (ps.) ja…

 

 

IMG_8191.JPG

 

…eduskuntaryhmän pj Paavo Arhinmäki (vas.).

 

Keskustelussa juontaja jankutti, että miksi hävittäjähankintoja ei voida lykätä, miksi ne maksavat 10 miljardia ja eikö riittäisi vähemmän kuin 64 hävittäjää.

 

Heti alussa Kaikkonen totesi, että teoriassa hävittäjähankintoja voitaisiin lykätä, mutta järkevää se ei olisi.

 

Arhinmäki osoitti hataran tietomääränsä, kun hän totesi, että hankittavien hävittäjien määrää voitaisiin alentaa ”parilla, kolmellakymmenellä” – käsittämätöntä asiantuntemuksen puutetta!

 

Ilkka Kanerva puolestaan osoitti suurta asiantuntemusta, kun hän valotti, että 64 on sopiva määrä, sillä vain sillä määrällä pystytään varmistamaan koko alueemme ilmapuolustus.

 

********************

 

Olen ollut huolestunut, sillä jopa Keskustan piirissä on ilmennyt hoipertelua ja mielipiteitä, että hävittäjähankintoja voitaisiin siirtää – toivon, että eilisiltainen A-talk vakuutti myös nuo Keskustan hoipertelijat palaamaan yhdessä päätettyyn aikatauluun, hävittäjämäärään sekä rahoituskehykseen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hävittäjähankinnat, Hornettien korvaajat, Puolustusvoimat, Ilmavoimat, Suomen turvallisuus, Antti Kaikkonen, Ilkka Kanerva, Mika Niikko, Paavo Arhinmäki, A-talk 28.5.2020,

Nyt on aika korjata Jyrki Kataisen hallituksen vuonna 2013 tekemä päätös leipäviljojen varmuusvarastojen puolittamisesta

Torstai 28.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Viime päivinä on ollut esillä Huoltovarmuuskeskus ja sen toimet korona-suojausvälineiden hankinnoissa – hyvä niin, mutta…

 

…tyystin vaille huomiota on jäänyt se Jyrki Kataisen katastrofihallituksen vuonna 2013 tekemä päätös, jolla puolitettiin Huoltovarmuuskeskuksen ylläpitämät leipäviljan varmuusvarastot.

 

Aiemmin meillä oli varmuusvarastoissa vuoden tarvetta vastaava määrä leipäviljaa, mutta Kataisen hallituksen päätöksellä tuo määrä puolitettiin eli nyt meillä on leipäviljaa varmuusvarastoissa vain puolen vuoden tarvetta vastaava määrä.

 

Viljojen varmuusvarastoista myytiin Kataisen hallituksen päätöksellä elintarvikelaatuista viljaa noin 146 miljoonaa kiloa, josta vajaat 130 miljoonaa kiloa oli vehnää.

Myynti tapahtui useassa erässä 13 kuukauden aikana vuosina 2015–16.

Esitän, että hallitus ja eduskunta päättävät, että Kataisen hallituksen aikanaan tekemä päätös kumotaan ja palaamme leipäviljoissa vuoden tarvetta vastaaviin varmuusvarastointimääriin!

 

Ihmettelen, jos löytyy vastaväittäjiä?

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jyrki Katainen, Leipäviljan varmuusvarastot, Jyrki Kataisen katastrofihallitus, Huoltovarmuuskeskus, leipäviljojen varmuusvarastot,

Ehkä kolmekymmentä peräkkäistä kertaa riittää!

Keskiviikko 27.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Pääskyset saapuivat ja alkaa olla todellinen kesä, mutta siitä huolimatta kirjoitan tämänpäiväisen juttuni Finlandia-hiihdosta!

Finlandia-hiihto hiihdetään aina helmikuun viimeisen viikonvaihteen aikana ja ensi vuonna tuo tapahtuma on 27. – 28.2.2021.

Ennakkoilmoittautuminen on käynnissä, mutta...

 

...en ole ensi vuonna ajatellut lähteä hiihtämään Finlandiaa, sillä mielestäni kiintiöni on täynnä, koska aikoinaan hiihdin Finlandia-hiihdon kolmenakymmenenä vuonna peräkkäin!

 

Valtaosa noista hiihdoistani olivat todellisia Finlandia-hiihtoja eli Hämeenlinnan Katumajärveltä Lahden hiihtostadionille.

*************

 

Pari muistelusta Finlandia-hiihdoistani:

 

Vuonna 2000 minulla todettiin eturauhassyöpä, joka leikattiin marraskuussa samana vuonna.

 

Tervehdyin ja helmikuun lopulla 2001 hiihdin jälleen kerran Finlandian eli runsaat kolmisen kuukautta leikkauksen jälkeen!  En lyö asiasta rintoihini, sillä varjelus ja sairauden paraneminen oli ja ovat yhä edelleen Korkeimman kädessä!

 

***************

Toinen merkittävä saavutukseni oli se, kun Finlandian jälkeen viikon kuluttua hiihdin Pirkan-hiihdon Niinisalosta Teivoon, siitä viikon kuluttua Pogostan-hiihdon Joensuussa ja siitä puolestaan viikon kuluttua Terva-hiihdon Oulussa.

Vuotta en muista, sillä en nyt pääse sitä tarkistamaan mitaleistani!

 

 

Muistoissa on mukava elää!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finlandia-hiihto, Katumajärvi, Lahden hiihtostadion, Pirkan-hiihto, Pogostan-hiihto, Terva-hiihto, eturauhassyöpä, eturauhassyöpäleikkaus,

Kauan se vei, mutta vaikeimman kautta se tuli!

Tiistai 26.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Lähdin opintielle vuonna 1965 ja agrologi-opintojen jälkeen siirryin työelämään vuonna 1970.

 

Olin työelämässä jokapäiväisesti neljäkymmentä ja puoli vuotta ja tuona aikana tein täydellä työpanoksella työtä suomalaisen ruuan, suomalaisen kuluttajan, suomalaisen talonpojan ja maamme huoltovarmuuden hyväksi.

 

Tuohon yli nelikymmenvuotiseen työrupeamaan kuului vaikeitakin hetkiä ja eräät niistä muistuvat katkerina vieläkin mieleeni.

 

Taisi olla jo 1960-luvun puolella, kun SDP:n kansanedustaja Arvo Salo lanseerasi yleiseen maataloutta ja kotimaista elintarviketuotantoa halveksivan slouganin:

 

”Tapa talonpoika päivässä”!

 

Tuo Arvo Salon julistus oli synkkänä varjona maamme politiikassa ja maatalouspolitiikassa vuosikymmenet.

 

******************

 

Onneksi nyt tilanne on myös demarileirissä muuttunut, sillä pääministeri Sanna Marin totesi Aamulehden erikoishaastattelussa 21.5.2020 mm. näin; (suora sitaatti lehden toimituksellisesta tekstistä):

 

 

”Hän listaa, että hengityssuojaimien ja muiden terveydenhuollon välineiden kotimainen tuotanto olisi pitänyt saada käyntiin aiemmin, ja vastedes Suomen huoltovarmuutta on parannettava.

Toinen iso kysymys on kotimaisen ruuantuotannon turvaaminen poikkeuksellisissa oloissa.”

 

 

*******************

 

 

Kauan se vei, mutta tulihan se sieltä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tapa talonpoika päivässä, SDP: Tapa talonpoika päivässä, Arvo Salo, Arvo Salo: Tapa talonpoika päivässä, Suomen huoltovarmuus, suomalainen kuluttaja, suomalainen talonpoika, suomalainen ruuantuottaja, Sanna Marin, Sanna Marin Aamulehdessä 21.5.2020,

Sukkelalla äestäminen, käsinkylvö ja lopuksi unkaaminen!

Maanantai 25.5.2020 - -Esko Erkkilä-

IMG_8128.JPG

Se on kylvötöiden loppuhuipennus menossa ja ajattelin hieman muistella, että miten pientilalla eli kotonani kylvöjä tehtiin 1950-luvulla!

 

Kas näin:

 

Keväisten kylvötöiden muistelu pitää mielestäni ulottaa jo edelliseen syksyyn, sillä silloin parihevosilla kynnettiin seuraavana keväänä viljalle tulevat peltosarat – tosiaankin peltosarat, sillä mm. meillä pellot salaojitettiin vasta 1970-luvulla!

 

Meillä syyskynnöt suoritettiin naapurimme kanssa yhteistyönä ja sitä vaati jo myös se, että näin saatiin kyntöauran eli viljakkalalaisittain vältin vetopeleiksi parihevoset eli meidän Vappu ja naapurin Urpo. Urpo oli kookkaampana vakohevosena ja Vappu kulki sängellä tai nurmella, jos oli kyse nurmikynnöstä.

 

Isäni oli kookkaana miehenä aina vältin sarvissa ja kummisetäni Uuno ohjasti hevosia!

 

Tiloilla oli kunnia-asiana, että kaikki kyntöhommat suoritettiin syksyllä ja hyvä niin, sillä talven pakkaset murustivat kynnetyt sarat hyvään kasvukuntoon!

 

 ****************

 

Keväällä kylvettävät sarat muokattiin yhden hevosen vetämällä Sukkela-äkeellä ja homma piti tehdä kahteen kertaan, sillä yhdellä ajokerralla maata ei saatu kylvökuntoon. Olen monet monituiset kerrat ollut alle kouluikäisenä Sukkelan päällä, kun isäni ohjasti Vapun vetämää Sukkelaa!

***

 

Sukkelalla tapahtuneen maanmuokkauksen jälkeen oli vuorossa maanviljelijän tärkein ja arvostetuin työvaihe eli kylväminen!  Isäni oli taitava kylväjä, mutta hänkään ei koskaan opetellut kaksinkäsinkylvämistä vaan hän käytti yhdenkäden tekniikkaa.  Opiskelin kaksinkäsinkylvämisen Osaran maamieskoulussa vuonna 1965 ja olen hitusen ylpeä taidostani!

***

Kylvämisen jälkeen oli vuorossa ”sekaanajaminen” eli taas ajettiin Vapun vetämällä Sukkelalla kylvetyt siemenet piiloon ja kasvamisen alkuun.

 

***

Jos oli tarkoitus kylvää sama peltosarka myös tulevana vuonna kevätviljalle, oli seuraavana työvaiheena unkaaminen.

 

Mikäli kylvetty sarka haluttiin seuraavana vuonna kasvamaan nurmea eli heinää, oli ennen unkaamista kylvettävä heinänsiemen.

 

***

Heinänsiemenen kylväminen vaati ja vaatii yhä edelleen tuulettoman sään sekä sen lisäksi taitavan kylväjän. Isäni oli taitava heinänsiementen kylväjä, sillä hänellä riitti heinänsiementen kylvöhommia myös monien naapureidemme pelloilla.  Tuulet olivat seestyneet illan koittaessa ja isäni lähti naapureille heinänkylvöön joskus iltayhdeksän jälkeen.

 

 ***

 

Viimeistään heinänsiementen kylvämisen jälkeen oli vuorossa unkaaminen ja se tapahtui ungalla, joka oli vajaat kaksi metriä leveä tukki joka oli laakeroitu molemmista päistään aisoihin, joista hevonen veti unkaa.

 

Meillä on yhä edelleen tallella unka, jolla mm. minä olen ungannut monet moninaiset peltosarat alle kymmenvuotiaana ja myös hieman vanhempana.

 

 

Tämmöisiä muisteluksia kylvöhommista yli kuusikymmentä vuotta sitten!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kylvöhommat 1950-luvulla, Kylvötyöt, Sukkela, Sukkela-äes, vältti, kyntöaura on vältti, heinänsiemenen kylväminen, unka, unkaaminen, jyrääminen on unkaamista, unkaaminen on jyräämistä,

Barcelonasta mutkin Floridassa käyneet ja Tampereelle päätyneet pääsivät Viljakkalan Majajärvelle tuottavaan loppusijoitukseen!

Sunnuntai 24.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Löin käteni päälle, kun viime vuoden lopulla facebookissa tarjottiin ilmaiseksi erilaisia puulaatikoita.

 

Sain puulaatikot ja lähemmän tarkastelun jälkeen ne osoittautuivat puulaatikoiksi, joilla oli barcelonalaisen firman taideteoksia kuljetettu ensiksi mutkin Floridaan ja sen jälkeen Tampereelle.

 

Osa laatikoista meni suoraan polttoon, mutta muutama niistä saa nyt uuden elämän mökkitontillani Viljakkalan Majajärvellä ja niiden ”uusi elämä” merkitsee erilaisten kasvien kasvualustana toimimista.

 

 

IMG_8073.JPG

 

Laatikoista neljä saa kunniatehtävän toimia myöhemmin määriteltävien trekoolikasvien kasvualustana.

 

 

IMG_8067.JPG

 

Trekoolilaatikoiden asentaminen on tarkkaa hommaa ja siinä tarvittiin mm. pitkää vatupassia.

 

 

IMG_8068.JPG

 

Ainakin osa taidetta sisältävistä laatikoista oli aikoinaan käynyt mutkin Floridassa, mutta palanneet Floridasta Barcelonaan ja sieltä sitten Tampereelle pariinkin eri taidegalleriaan!

 

 

Arvostan sitä kierrätystä, jota kansainvälinen taidemaailma harrastaa, sillä olen melkoisen varma, että nuo maailmanmatkaajat saavat olla ainakin viitisen vuotta mökkitontillamme erilaisten trekoolikasvien kasvupaikkana ja sen jälkeen ne pääsevät loppusijoitukseen mökkitonttimme juhannusroihuun!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Palm Beasc Country Conversion Center, Barcelona, taidekuljetukset, tamperelaiset taidegalleriat, Viljakkalan Majajärvi, Galeria Joan Kaspar,

Betoniset rumpuputket ja vanhat kaivonrenkaat hyötykäyttöön!

Lauantai 23.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Menneinä vuosikymmeninä maatiloilla salaojitus on edennyt vinhaa vauhtia ja sen myötä maatilojen ”nurkissa” on lukemattomia betonisia rumpuputkia.

 

Käytöstä poistettujen rumpuputkien määrää on kasvattanut myös se, että yksityisteiden rumpuputkia on korvattu muoviputkilla ja betoniset rumpuputket lojuvat ”siinä jossain lepikossa”.

 

Myös betonisia kaivonrenkaita lojuu monilla maatiloilla, mutta niiden osalta kierrätystilanne on helpompi, sillä tarpeettomat kaivonrenkaat on useinkin jätetty maan uumeniin ja niitä ei loju ”lepikoissa”!

 

****************

 

Betonisia rumpuputkia ja jokunen kaivonrengas kertyi meillekin, mutta onneksi keksin niille järkevää uusiokäyttöä ja nyt ne ovat mökkimaailmassani isokokoisina ”kasvatusruukkuina”!

 

 

IMG_8076.JPG

 

Eilen oli se päivä, jolloin laitoimme mökkitontillemme kuljetetut betoniset rumpuputket ja yhden kaivonrenkaan siihen malliin, että vain taimet puuttuvat!

 

Rumpuputkemme eivät ole ihan sotilaallisessa ojennuksessa, mutta tähän on tyytyminen!

 

Rumpuputkien pystyttäminen on tarkkuutta vaativaa hommaa ja muistan, kun aikoinaan niiden pystytysvaiheessa olin huolimaton ja kaadoin traktorin paskatalikolla yhden noista rumpuputkista – siinä vierähti runsas tunti, kun yksinäni operoin tuon kaatamani rumpuputken taas pystyyn.

**************

 

Rumpuputkien saattamisessa kunnolliseksi kasvualustaksi on muistettava, että pohjalle pitää laittaa ”risuja ja männynkäpyjä” ja vasta sitten maata, jotta kasvualusta saadaan pysymään eloisana – myös muutamat päänkokoiset kivet kuuluvat pohjalle.

 

Betoniset rumpuputket ovat huonoselkäiselle viherpeukalolle ”tuhannen taalan paikka”, sillä vajaan metrin korkeudella tehtävät rikkaruohojen kitkennät ovat suuri hupi vaan!

 

Jos Sinulla itselläsi ei ole maillasi käytöstä poistettuja rumpuputkia, niin kysypä lähellä asuvalta maanviljelijältä – hänellä varmaan niitä on!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: salaojitus, yksityisteiden betonirummut, kaivonrenkaat, betoniset rumpuputket, betoniset rumpuputket kierrätykseen, kaivonrenkaat kierrätykseen, kierrätys,

Se oli perunantaimien istutuspäivä eilen!

Perjantai 22.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Julkisuus on riemastunut, kun Katri Kulmuni taannoin totesi, että on aika perunantaimien istuttamiselle.

 

Mielestäni tuossa toteamisessa ei ole mitään kummallista, sillä meillä perunataimia on istutettu jo yli kaksikymmentä vuotta ja niin tapahtui myös eilen.

 

 

IMG_8062.JPG

 

Perunat tapaamme esikasvattaa laatikoissa.

 

 

IMG_8061.JPG

 

Laatikoista esikasvatetut perunantaimet siirretään sitten aikanaan viherpeukalon monityövälineeseen eli penskojen laskettelupulkkaan…

 

 

IMG_8058.JPG

 

…josta ne yksitellen istutetaan hyvinlannoitettuun perunanvakoon.

 

 

IMG_8060.JPG

 

Tänä vuonna perunantaimet olivat viileän kevään ansiosta kasvattaneet harvinaisen hyvän juuriston, joten satotoiveet ovat kohdallaan, vaikka perunantainten istuttaminen siirtyikin tänä vuonna tavallista myöhemmäksi.

 

 

IMG_8063.JPG

 

On komeita ja elinvoimaisia perunantaimia!

 

 

IMG_8064.JPG

 

 

Viitisenkymmenelle rivimetrille riitti perunantaimia ja…

 

 

IMG_8065.JPG

 

…kun niiden päälle laitoimme kolminkertaisen kevytpeitekerroksen, toiveissa on saada heti juhannuksen jälkeen uusia perunoita omasta maasta!

Kevytpeitteet saavat olla paikoillaan kolmisen viikkoa!

 

On selvää, että myöhemmin kevään edetessä istutamme siemenperunat, joiden sato sitten aikanaan talvella täyttää perunantarpeemme!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Perunantaimien istuttaminen, pussiperunat, varhaisperunat, Katri Kulmuni,

Pääministereitä; kuvanottohetkellä entisiä ja istuvia!

Torstai 21.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Facebookin ihmeellisessä maailmassa on viime päivinä kiertänyt muutama päivä sitten otettu kuva, jossa Katri Kulmunin kanssa on neuvonpidossa viisi keskustalaista entistä pääministeriä eli Esko Aho, Anneli Jäätteenmäki, Matti Vanhanen, Mari Kiviniemi ja Juha Sipilä.

 

********************

 

Olen tavannut kaikki nuo henkilöt ja heistä vain Esko Ahon jo niin varhain, että minulla ei ole tapaamisestamme valokuvaa.

 

Paikka oli Seinäjoen Törnävällä vuonna 1974 ja Aho oli kai silloin Keskustanuorten puheenjohtaja.

 

Aho oli pääministerinä 1991 – 1995

 

***********************

Anneli Jäätteenmäki oli pääministerinä vuonna 2003 ja pääministerinä en häntä tavannut, mutta lukuisia kertoja sen jälkeen – tässä olemme Tampereen Kauppahallissa eräässä Annelin järjestämässä tilaisuudessa.

 

******************

IMG_8057.JPG

Matti Vanhanen oli pääministerinä kahdella peräkkäisellä vaalikaudella vuosina 2003 – 2010.

 

Tapasin hänet muutaman kerran hänen pääministerikaudellaankin, mutta tässä olemme jossain kokouksessa myöhemmin.

 

*********************

eskojamari2.jpg

Mari Kiviniemi oli pääministerinä 2010 – 2011 ja tapasin hänet hänen pääministeriaikanaankin monesti.

 

Tässä haastattelen pääministeri Kiviniemeä Pala-Cafe –kahvilassa Tampereella.

************************

IMG_7141.jfif

Juha Sipilä nosti pääministerikaudellaan 2015 – 2019 Suomen taloudellisesta suosta ja tässä keskustelemme jostain vakavasta asiasta hänen pääministerikaudellaan.

 

Olin aikoinaan nostamassa Juha Sipilää Keskustan puheenjohtajaksi jo Rovaniemen puoluekokouksessa.

 

On selvää, että Juha Sipilän taitoja taas tarvittaisiin, kun maatamme aletaan nostamaan korona-ongelmista ”kuivalle maalle”!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Anneli Jäätteenmäki, Matti Vanhanen, Mari Kiviniemi, Juha Sipilä, Esko Aho,

Kalkinkarttajat ja kalkinsuosijat

Keskiviikko 20.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Eräs tapa jakaa puutarhakasvit eri ryhmiin, on niiden tarkasteleminen suhteestaan kalkkiin.

 

Puutarhakasveista valtaosa tykkää ja pitää kalkista, sillä sopivan kalkkipitoinen kasvualusta helpottaa ravinteiden käyttökelpoisuutta kasvien käyttöön.

 

Muutamille kasveille kalkki on kuitenkin suorastaan myrkkyä, sillä ne tykkäävät happamasta kasvualustasta.

 

Seuraavassa jokunen esimerkki mökkitontillamme kasvavista kalkinkarttajista ja kalkinsuosijoista:

 

 

IMG_8047.JPG

 

 

Tärkein kalkinkarttaja meillä on alppiruusuryhmä, joka kesäkuun alussa todennäköisesti on kaikkien aikojen parhaassa kukkaloistossaan.

 

 

IMG_8046.JPG

 

 

Pensasmustikka aloittelee kukintaansa ja myös se on selkeä kalkinkarttaja.

 

Meillä on kahdellakin alueella pensasmustikkaa eli vuosia vanhalla ja satoa tuottavalla alueella on 19 pensasmustikkayksilöä ja…

 

 

IMG_8043.JPG

 

…viime kesänä istutettu vajaan kolmenkymmenen taimen uusi alue – uudelta alueelta emme vielä nyt kesällä saa satoa!

 

 

IMG_8049.JPG

 

 

Kolmas kalkinkarttaja meillä on syyshortensia, sillä myös se vaatii happaman kasvualustan.

 

 

IMG_8054.JPG

 

On meillä myös yksi kalkinsuosijakasvi ja se on tyrni.

 

Tyrnin kasvualustaa pitää kalkita rutkasti siinä vaiheessa, kun se istutetaan ja olisi varmaan paikallaan kalkita sitä myös myöhemminkin.

 

 

Kalkinkarttajat ja kalkinsuosijat luovat osaltaan luonnon monimuotoisuutta ja tärkeää on se, että osataan nämä monimuotoisuudet huomioida!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kalkinkarttajat ja kalkinsuosijat, alppiruusu, pensasmustikka, syyshortensia, tyrni,

Irvinin viimeinen leposija on Hämeenkyrössä Mäntyrinteen hautausmaalla

Tiistai 19.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Tapaan pari kertaa kesän aikana poiketa Hämeenkyrössä Mäntyrinteen hautausmaalla, sillä siellä on eräs hoitovastuullani oleva hauta eli toiseksi nuorimman tätini edesmenneen puolison hauta.

 

Tätini miehen hauta sijaitsee lähellä…

 

 

IMG_8000.JPG

 

…Irvin Goodmanin eli oikealta nimeltään Antti Hammarbergin hautaa ja tapaan aina käydä myös Irvinin haudalla.

 

Irvinin kanssa samassa haudassa lepää hänen äitinsä.

 

 

IMG_8001.JPG

 

 

Irvinin kuolemasta tulee ensi vuonna kuluneeksi 30-vuotta, mutta hänen laulunsa elävät edelleen.

 

 

Irvin oli liikkuvainen sielu, mutta hänen kiintopaikkansa oli Hämeenkyrön Lavajärvellä - viitisen kilometriä mökkimaailmastani – ja hämeenkyröläisyytensä ansiosta hänen viimeinen lepopaikkansa on Hämeenkyrössä.

 

 

Melkein vastapäätä Mäntyrinteen hautausmaata sijaitsee tuhopolton kohteeksi joutunut Kyröskosken Suurlava ja varmaan Irvinkin esiintyi siellä ehkä useastikin!

 

Näin Irvinin vain yhden kerran eli vuonna 1966 ja silloin hän ei vielä käyttänyt taitelijanimeään vaan oli Antti Hammarberg – kitisevä ääni oli toki jo silloin hänen tavaramerkkinsä.

 

 

Kepeät mullat Irvinin hautakummulle – poiketkaapa, sillä haudalle on helppo osata, sillä se sijaitsee siunauskappelista suoraan hautausmaan pääkäytävän varrella!

 

 

-Esko Erkkilä-

6 kommenttia . Avainsanat: Irvin Goodman, Antti Hammarberg, Hämeenkyrö, Mäntyrinteen hautausma, Hämeenkyrön Mäntyrinteen hautausmaa, Kyröskosken Suurlava, Hämeenkyrön Lavajärvi, Viideltä saunaan ja kuudelta putkaan,

Risukasasta porkkanamaaksi

Maanantai 18.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Olen tavannut mökkimaailmassa kerätä alueella syntyneet ”risut sekä männynkävyt” yhteen paikkaan ja polttaa ne joka toinen vuosi taivaan tuuliin.

 

Mitään jätettä en ole kasaan sallinut, joten kaikki materiaali on puhdasta.

 

Nyt taas oli sopiva sää, joten polttaminen oli mahdollista ja siitä muutama kuva sanallisen selityksen kera:

 

 

IMG_7931.JPG

 

Kasassa olleet jättitatarputket paukkuivat iloisesti, kun palo eteni niiden kohdalle.

 

 

IMG_7933.JPG

 

Nestekaasutohotin oli mainio apu, jotta sain risukasan palamaan eri puolilta.

 

 

IMG_7939.JPG

 

Risukasa paloi iloisesti.

 

 

IMG_7946.JPG

 

Seuraavana päivänä risukasa oli palanut jo varsin pieneksi.

 

 

IMG_7964.JPG

 

 

Ja lopulta se oli kovin ”seestynyt”!

 

 

IMG_7980.JPG

 

 

Risukasan paikkaa pystyi parin päivä kuluttua jyrsimään sen trekoolimaaksi…

 

 

IMG_8018.JPG

 

 

…ja nyt sillä paikalla kasvaa porkkanoita!

 

 

Saas nähdä, että kuinka äijän käy!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Risukasasta porkkanmaakssi, saas nähdä että miten äijän käy, porkkanamaa, risukass, jättitatar,

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »