Pahin sittenkin vältettiin - Vapaavuori on ministerivuoronsa käyttänyt

Sunnuntai 19.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen perin tyytyväinen, että eilisen blogikirjoitukseni lähteenä käyttämäni kokoomusvaikuttajat eivät olleet ”kartalla” - Jan Vapaavuoresta ei sittenkään tule uuteen hallitukseen kuntaministeriä.

 

Helsinkiläisen kansanedustajan istuttaminen kuntaministerin pestille olisi tietänyt verisen kuntateurastamisen alkamista. Nyt niin ei ilmeisesti käy, sillä persujen ja Keskustan pelko merkitsee varovaisuutta kuntateurastuksissa.

 

Jokunen ajatus muistakin ministerikaavailuista. Ajatukset ovat täysin omiani:

 

• SDP:n ministerivalinnan ”pahnanpohjimmainen” eli Jukka Gustaffson on sopiva valinta, jos hallitukseen piti saada pirkanmaalainen demari. Toisen sukupuolen edustaja ei puolueensa varapuheenjohtajuuden siivittämänäkään olisi ollut viisas valinta. Gustaffsonilla on edes jonkinmoista kokemusta todellisesta elämästä. Aktiivisen välihuutajan eduskunta nyt kuitenkin menettää.
• Erkki Tuomiojan nimittäminen ulkoministeriksi on vakava taka-askel Suomen ulkopolitiikan kannalta. Stubb selitti itku kurkussa, että Suomen linja ei muutu, mutta uskokoon ken tahtoo.
• kenraalikunta on varmasti mielissään Stefan Wallin´n nimittämisestä puolustusministeriksi. Syy on yksinkertainen – kenraalit haluavat edelleenkin mennä kuselle nurkan taakse puolustusministerin kanssa!
• kristillisdemokraatit taisivat jujuttaa koko porukan – Päivi Räsäsestä saattaa kuoriutua ihan kelvollinen poliisiministeri!

 

Hallituskuvioista vielä se, että eipä olisi muutama vuosikymmenen sitten uskonut Kansallisen Kokoomuksen johdolla syntyvän Suomeen vasemmistohallitusta. Nyt sekin ihme on koettu!

 

-Esko Erkkilä-

Hieno ympäristö ja tärkeä tehtävä

Maanantai 6.6.2011 - -Esko Erkkilä-

On kesäkuun 4. päivä, kun kirjoitan näitä rivejä.

 

 

Suomen lippu liehuu salossa Puolustusvoimain lippujuhlan kunniaksi…

 

 

 

…ja sateenkaari luo omaa tunnelmaansa tilanteeseen.

 

Nämä ovat puitteet, kun kirjoitan näitä rivejä. Samalla minulla on tietokoneellani avoinna Suomen Keskustan jäsenilleen lähettämä sähköpostikysely, että pitääkö Keskustan liittyä hallituskysymyksen selvittelyyn.

 

Arvostan Keskustan neuvoa-antavaa jäsenkyselyä. Se poikkeaa täysin muiden puolueiden menettelytavoista.

 

Eero Heinäluoma riisti SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaiselta kaikki neuvotteluoikeudet ja sen vuoksi ns. kuuden puolueen hallitusneuvottelut kariutuivat. Urpilainen tosin vakuutti itku kurkussa television haastattelussa, että hän johtaa SDP:n hallitusneuvottelijoita – uskokoon ken tahtoo. Heinäluoma on tottunut ay-politiikassa lypsämään viimeisenkin edun itselleen, mutta kokoomuksen Jyrki Kataiselle hänen taktiikkansa ei tehonnut.

 

Katainen ei puolestaan kuuntele muita kokoomuslaisia ja hänen kokemattomuutensa on paljolti syy, että nyt kysytään Keskustaa apuun.

 

Persut lähtivät jo hallitustunnustelujen alkuvaiheessa omille teilleen – Soini ei uskonut laumansa pysyvän vastuullisella polulla.

 

Keskustan toiminta tärkeässä asiassa poikkeaa muista – puolue arvostaa tavallisen jäsenen mielipidettä.

 

Olen omakohtaisen pohdinnan tuloksena tullut siihen tulokseen, että Keskustan pitää kantaa vastuunsa.

Vastuunkanto ei kuitenkaan saa tapahtua muiden ehdoilla.

 

Emme saa syyllistyä rintamakarkuruuteen, kun Isänmaa on hädässä. Lyhytnäköiset puoluenäkökannat pitää siirtää taaemmas, kun vastuunkantajia ei löydy. Silloin Keskustan on ryhdyttävä vastuunkantajaksi.

 

Jos vastuunkanto merkitsee yhteistyötä Kokoomuksen kanssa, niin hyvä niin. Sama asia on myös silloin, jos vastuunkanto tapahtuu SDP:n kanssa. Heinäluoman pitää kuitenkin muistaa, että Keskusta ei lähde ammattiyhdistysliikkeen tapaisiin vedätyksiin – ne kuuluvat ehkä SDP:n toimintapolitiikkaan ay-elämässä, mutta eivät kuulu yhteisten asioiden hoitoon.

 

Kannatan Keskustan lähtemistä hallitusneuvotteluihin. Tilanne on nyt toinen, kun vasemmistopuolueet pullauttivat itsensä ulos neuvotteluista.

 

Kokoomuksen aisankannattajaksi Keskustan ei pidä lähteä. Meidän puumerkkimme pitää näkyä hallitusohjelmassa.

 

Ruuan ja lääkkeiden arvonlisäveroprosentin nostamisesta on pidättäydyttävä.

 

Kuntien pakkoliitokset "malliin Vapaavuori" – niitä emme voi sallia. Tampereen seudulle suunnitteilla olevaa haja-asutusalueiden rakennuskieltoa ei voida hyväksyä.

 

Kun vielä muistetaan parhaillaan akuutissa vaiheessa Saksassa jylläävä EHEC-epidemia ja muistetaan dioksiiniskandaali, on selvää, että kotimaisen alkutuotannon ja ruokaturvallisuuden jatkumisesta on hallitusohjelmassa oltava sitova maininta, jos Keskusta halutaan mukaan hallitukseen.

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen 60-vuotisjuhla oli arvokas tilaisuus

Torstai 19.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Syöpään liittyvä yhdistystoiminta alkoi Suomessa v. 1936, koska silloin perustettiin Suomen Syöpäyhdistys.

Sotavuodet viivästyttivät maakunnallisten syöpäyhdistysten perustamista, sillä ensimmäinen maakunnallinen syöpäyhdistys perustettiin Turkuun vasta 12.4.1951.

Tampereelle perustettiin maakunnallinen syöpäyhdistys 10.5.1951 ja se ehtikin ensimmäisenä maakunnallisena yhdistyksenä yhdistysrekisteriin!

Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry vietti 60-vuotisjuhliaan Komediateatterin Juhlatalossa Tampereella tiistaina 10.5.2011.

Olen toiminut syöpäyhdistyksessä tukihenkilönä vajaan kymmenen vuotta ja sen vuoksi olinkin kutsuvieraana mukana juhlassa.

Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry:n puheenjohtaja sosiaalineuvos Seppo Rantanen käsitteli tervehdyssanoissaan yhdistyksen perustamista sekä tiettyjä virstanpylväitä vuosien varrelta.

Yhdistys perustettiin Hotelli Tammerissa arvovaltaisten tamperelaisten toimesta. Perustajina oli 20 henkilöä, jotka olivat silloin ja myöhemminkin keskeisessä asemassa Tampereella.

Rantanen mainitsi puheessaan ”aseveliakselin” toimineen syöpäyhdistystä perustettaessa. Rantanen oli poliittisen uransa aikana keskeinen toimija Tampereen aseveliakselin päättäjänä ja sen vuoksi – tai siitä huolimatta - poliittisen muisteluksen sisällyttäminen arvokkaan ja puolueettoman juhlan tervetulotoivotukseen voidaan perustellusti kyseenalaistaan.

Pirkanmaan Hoitokodin perustaminen v. 1988 saattohoitoa varten sekä suolistosyövän seulontamenetelmien kehittäminen ovat Rantasen mukaan olleet Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen tärkeitä saavutuksia vuosien varrella – näiden osalta Rantasen ajatuksiin on helppo yhtyä.

Rantanen päätti juhlan avaussanansa ajatukseen Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen valoisasta tulevaisuudesta.

Toimittaja, pastori Hilkka Olkinuoran juhlapuheen teemana oli: ”Elämä, arvot ja etiikka”.

Pastori Olkinuora on tunnettu ja arvostettu mielipiteiden kiteyttäjä. Olen lukenut Olkinuoran tekstejä, mutta kuulin häntä ”livenä” vasta nyt ensimmäisen kerran.

Ei ehkä ole oikeudenmukaista, että esitän pastori Olkinuoran ajatuksia vain teemoina ranskalaisin viivoin, mutta rohkenen sen kuitenkin niin tehdä:

• medisiini ja militarismi ottavat maailmassa tasapäisesti yhteen
• me tuleva, entinen hyvinvointivaltio…
• hoitosuoritteita kirjataan, mutta unohdetaan terveys
• viina, vauraus ja terveyskeskuskäynnit kasaantuvat samoille yksilöille
• ihmiset ovat terveydenhuollon kannalta kahden kerroksen väkeä; ne jotka ovat työterveyshuollon piirissä ja ne, jotka eivät sen piiriin kuulu

Vähän humoristisena, mutta vakavana asiana pastori Olkinuora kertoi nuorten lääkärien keskuudessa tehdystä kyselystä, jossa kysyttiin nuorten lääkärien mielikuvaa hankalasta potilaasta. Epäsuosituin potilas nuorten lääkärien mielestä on ”vanha ämmä, jolla on remppoja”, kertoi Hilkka Olkinuora juhlapuheessaan.

Toimittaja, pastori Hilkka Olkinuora kiteytti juhlapuheensa lopuksi, että juhlikaamme tätä työtä!

 

Potilaan puheenvuoron käytti Pirkko Lehtonen.

Lehtosen runomittainen, pitkä ja liikehdintää sekä hieman kulissejakin vaatinut esitys oli kerrassaan mainio. Puheenjohtaja Seppo Rantasen kommentti oli: ”Ainutlaatuinen puheenvuoro”. Rantasen kommenttiin on helppo yhtyä.

Juhlassa palkittiin parisenkymmentä syöpätyössä ansioitunutta yhdistyksen jäsentä, lääkäriä ja yhdistyksen työntekijää.

Juhlan musiikista vastasi Pushkin Qintett.

Juhla oli arvokas ja mieliinpainuva meille n. seitsemällekymmenelle henkilölle, jotka olimme paikalla.

On paikallaan, että vapaaehtoistyöhön osallistuneita huomioidaan. Myös sellaisten henkilöiden extra-huomiointi on paikallaan, jotka saavat palkan syöpää vastaan tekemästään työstä – näin huomioidaan muitakin palkollisia.  Huomioitujen joukossa oli myös tahoja, jotka ovat taloudellisesti tukeneet Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen toimintaa.

Juhlan aikana tulivat mieleeni ne lukemattomat syöpäpotilaat, jotka parhaillaan kamppailevat syövän kanssa.

Moniko palkituista on henkilökohtaisesti kokenut syövän? Kuinka hyvin me juhlayleisönä osasimme asettautua heidän tilanteeseensa?

Pystyimmekö tällä juhlatilaisuudella auttamaan ja tukemaan todellisessa tilanteessa olevia syöpää sairastavia tai syöpää sairastaneita läheisimpiämme?

Erityisesti juhlan hetkellä on pystyttävä kriittisesti arvioimaan kokonaisuuksia.

-Esko Erkkilä-

Persut ovat tuhoamassa Suomen neuvotteluaseman maataloustuki-, aluetuki- ja monissa muissa maallemme elintärkeissä kysymyksissä

Perjantai 6.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Persut leikittelevät vaalivoittohuumassaan koko Suomen selkärankana olevien maataloustuki-, elintarvike-, huoltovarmuus- ja aluetukikysymysten kanssa.

Kansanedustaja Kimmo Sasi on joutunut nopealla aikataululla etsimään persujen aiheuttamaan Portugali-kysymykseen ratkaisua.

Jos persut pysyvät jääräpäisesti kannassaan, he tulevat mähläämään Suomen mahdollisuudet moniksi vuosiksi luotettavana neuvottelukumppanina EU:ssa.

 

Tätäkö persuja äänestäneet halusivat?

 

Sirkka-Liisa Anttilan suomalaisille elintarvikeketjussa toimiville työntekijöille, alkutuotannossa toimiville ja eritoten suomalaiselle kuluttajalle – suomalaiselle perheenemännälle, joka jonottaa päivittäistavarakaupan kassalla - neuvottelemat edut ovat muutamassa päivässä valumassa hiekkaan.  Ruuan hinta karkaa käsistä!

Päivittäistavarakaupan kassalla kuluttajat tulevat huomaamaan, että salmonellapitoiset tuontielintarvikkeet valtaavat kylmätiskeissä nykyistä paljon suuremman alan, sillä kotimainen elintarviketuotanto hiipuu. Lähiruuaksi joudutaan jo pian laskemaan keski-Euroopassa, Brasiliassa ja Argentiinassa tuotetut elintarvikkeet, joiden tuottamiseen on jouduttu hakkaamaan määräämättömät alueet sademetsää.

Haja-asutusalueet tulevat hiljenemään, sillä erakoituva Suomi ei pysty ylläpitämään alueiden infraa. Tieverkosto rappeutuu ja suunnitellun tietoverkon rakentamiseen ei ole mahdollisuuksia.

Edessä on maamme vientitulojen tyrehtyminen ja massatyöttömyys.

Ymmärtävätkö persut, että millaisilla panoksilla he pelaavat?

 

Kysyy

 

-Esko Erkkilä-

Suomalainen turkistalous meni viime vuonna vahvasti eteenpäin

Torstai 14.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereella, Helsingissä ja Turussa vandalismia harjoittaneet turkistalouden vastustajat kokivat viime vuonna suuren tappion, sillä maamme turkistalous meni merkittävän harppauksen eteenpäin.

Näin on pääteltävä niistä luvuista, jotka Elintarviketurvallisuusvirasto Evira julkisti vuoden 2010 rehunvalmistuksesta maanantaina 11.4.2011.

Suora lainaus Eviran tiedotteesta 11.4.2011:

”Turkiseläinrehusekoittamoissa rehua valmistettiin vuonna 2010 yhteensä 332 miljoonaa kiloa. Määrä oli 24 miljoonaa kiloa eli lähes kahdeksan prosenttia suurempi kuin vuonna 2009.”

Kahdeksan prosentin kasvu on hieno saavutus!

Se merkitsee, että turkistalous on käyttänyt rehuseostensa valmistukseen merkittävästi enemmän teurasjaetta kuin edellisvuonna. Turkistalouden teurasjakeesta teurastamoille maksama hinta alentaa merkittävästi kotimaisen lihan sekä lihajalosteiden kuluttajahintaa – lihaa, makkaroita ja muita lihataloustuotteita vähittäiskauppojen kylmätiskeistä ostava kuluttaja on hyötynyt turkistalouden eteenpäinmenosta. Hyvä turkistalous!

Myös suomalaista viljaa turkistalous on käyttänyt merkittävästi enemmän kuin edellisvuonna – kypsennetty vilja kun on tärkeä raaka-aine turkiseläinten rehuseoksissa!

Luvuista voi päätellä myös sen, että turkisala on kohentanut edellisvuotta enemmän Itämeren ravinnetilaa, sillä Itämerestä pyydettyä roskakalaa – Itämeren fosforitilannetta heikentävää kalaa – on pystytty käyttämään suomalaisessa turkistaloudessa entistä enemmän. Tämä, jos mikä on luonnonsuojelua ja kestävää kehitystä parhaimmillaan.

Nostan hattua kotimaisen turkistalouden eteenpäinmenolle ja toivottelen sille hyviä vuosia myös tulevaisuudessa!

-Esko Erkkilä-

Kansanedustajaehdokkaiden Reino&Aino- tanssikilpailu Lempäälän Ideaparkissa oli piristävä poikkeus vaalitaiston lomaan

Sunnuntai 6.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaalaiset kansanedustajaehdokkaat osallistuivat leikkimieliseen tanssikilpailuun Reinot tai Ainot jalassa Lempäälän Ideaparkin Keskuspuistossa lauantaina maaliskuun 5. päivänä.

Tapahtuman järjestivät Sumeliuksenkadun Klubi Oy yhteistyössä Ideaparkin ja Reino&Aino-tuotemerkin kanssa. 

Tiukkoina, mutta lempeämielisinä tuomareina kuultiin Jone Nikulaa, Anne Helistöä, Leila Viitalaa sekä Arto Huhtista.

Tapahtuman tuotto ohjattiin Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n lastensuojelu- ja seniorityöhön.

Ennakkoilmoittautuneista kansanedustajaehdokkaista olivat paikalla ainakin;

• Marko Asell (sdp)
• Ritva Asula-Myllynen (kok)
• Iinu Kuusento (kesk)
• Katariina Kähkölä (kesk)
• Sanna Ojanen (kok)
• Hanna Tainio (sdp)
• Timo Taivalsalmi (kesk)
• Satu Telemäki (kok)
• Marja Tiura (kok)
• Jouni Ovaska (kesk)
• Pertti Virtanen (pers)

”Jälki-ilmoittautuneina” mukaan ehtivät Marco Roth (kd) sekä Riitta Haapala (kd) – myös Niina Koivuniemi (vas) oli mukana.

Osanottajajoukko oli naisvoittoinen, joten Pispalan jalkapallojoukkue, joka ainakin omien sanojensa mukaan pelaa jalkapalloa Reinoilla, toimi kolmen miehen voimin naisedustajien tanssikavaljeereina. Mukana oli myös muita miesvahvistuksia Pirkanmaalta ja nähtiinpä parketilla myös yksi miesvahvistus Argentiinasta!

Leikkimielisen kisan voitti Riitta Haapala argentiinalaisen Fernandon kanssa. Jouni Ovaska ja daaminsa Marja Tiura jakoivat toisen sijan yhdessä Satu Telemäen & kavaljeerin kanssa. Neljännen sijan finaalissa tanssi Raili Naskali sanavalmiin pispalalaisvahvistuksen kanssa.

Tässä muutama kuva leikkimielisen kisan eri vaiheista:

 

 

Pitävätköhän Sanna Ojanen ja Timo Taivalsalmi peukaloita pystyssä sen merkeissä, että ovat valmiita jatkamaan yhteistä hallitustaivalta myös kevään eduskuntavaalien jälkeen?

 

 

Jouni Ovaska ja Marja Tiura tapailivat esityksessään hieman uusiakin kuvioita - hyvin he onnistuivat!

 

 

Raili Naskali kertoi haastattelussa, että hänellä oli tanssin aikana hieman vaikeuksia, sillä hän on aina tottunut viemään - ainakin asioita eteenpäin - ja nyt piti olla vietävänä!

 

 

Katariina Kähkölä ja Marco Roth ovat tottuneet johdattelemaan asioita eteenpäin vakaasti ja tarmolla - samansuuntaiset työtehtävätkö merkitsevät, että vakaasti sujui heidän tanssinsakin.

 

 

Nokialaisparin Iinu Kuusento/Marko Asell tanssi oli vauhdikasta katseltavaa. Iinu sai tanssin alkutahtien aikana painijamestarin puhdasoppiseen siltaan - vai olikohan Markolla jotain osuutta asiaan?

 

 

Hanna Tainion ja pispalalaisvahvistuksen tanssi oli varmaa ja vakuuttavaa. Tässä he vasta valmistautuvat esitykseensä.

 

 

Sopivan kärjekkäänä, mutta tasapuolisena tuomariston päällikkönä toimi Jone Nikula.

 

Raili Naskalin parina tanssinut sanavalmis kavaljeeri sanoi terveisinään vankan totuuden lähestyvien eduskuntavaalien tiimoilta:

 

Vain äänestämällä pystyy äänestämään!

 

Hyvin sanottu!

 

-Esko Erkkilä-

Kevään eduskuntavaaleista on tulossa entistä vahvemmin pääministerivaalit

Maanantai 21.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Pääministerin asemaa on lainsäädännöllisesti ja johdonmukaisesti Suomessa vahvistettu. Aseman vahvistaminen on tapahtunut presidentin valtaoikeuksia kaventamalla.

Suuntaus merkitsee, että pääministerin kyvyt ja mahdollisuudet ohjata valtiolaivaa muodostuvat entistä tärkeämmiksi.

Kysymys on pääministerin taustaryhmän – puolueen – ja pääministerin henkilökohtaisten ominaisuuksien korostumisesta pääministerivalinnassa.

Pääministeri Mari Kiviniemi on kuluneen kahden kuukauden aikana vahvistanut asemiaan kansalaisten silmissä seuraavana pääministerinä.

Iltalehden asiasta teettämä tutkimus ja sen pohjalta lehden toimituksessa laadittu juttukokonaisuus toteavat, että…

”… Mari Kiviniemi jätti muut potentiaaliset pääministeriehdokkaat nielemään pölyä.”

Kiviniemi vahvisti joulukuusta helmikuuhun asemiaan 14 %-yksikköä Iltalehden pääministeripörssissä, jonka tulokset käsittävät 1.938 henkilön puhelinhaastattelun. Nyt Kiviniemeä kannattaa seuraavan hallituksen pääministeriksi peräti 36 % suomalaisista.

Muiden puolueiden puheenjohtajien kannatuskäyrä kehittyi kuluneiden kahden kuukauden aikana kuten lehmän häntä!

Kokoomuksen Jyrki Katainen menetti 5 %-yksikköä, perussuomalaisten Timo Soini sai takkiinsa 3 %-yksikköä ja myös ”pahnan pohjimmainen” eli SDP:n Jutta Urpilainen menetti vähistäänkin 2 %-yksikköä.

Ilahduttavaa Iltalehden kyselyssä oli se, että ryhmän ”Ei osaa sanoa” osuus laski peräti 4 %-yksikköä. Se merkitsee, että vaalien lähestyminen lisää aktiivisuutta myös niiden joukossa, joilla on vaara jättää vaalit kokonaan äänestämättä.

Äänestyspäätöksestään epätietoisten osuuden aleneminen ja siihen yhdistetty Timo Soinin suosion laskeminen aiheuttavat varmaan harmaita hiuksia perussuomalaisten joukossa.

Liitän tähän Atte Nikkasen kamerallani 20.11.2010 ottaman kuvan Wayne´s Coffeessa järjestetystä tilaisuudesta, jossa sain vetää ”pääministerin haastattelutunnin”.

 

 

 

Mari Kiviniemen suosio oli jo silloin korkealla, mutta hänen näyttönsä ovat sen jälkeen nostaneet suosion nyt aivan uusille lukemille.

 

Tässä vielä samalta päivältä itse ottamani kuva, kun pääministeri tuo tervehdystään Suomen Keskustan Pirkanmaan piirin syyskokoukselle.

 

 

Vaalikeskustelut ovat pian alkamassa ja keskustalaisilla on turvallinen olo, sillä puheenjohtaja ja pääministeri Mari Kiviniemi hallitsee asiat ja se tulee varmasti yhä kasvattamaan hänen kansansuosiotaan.

 

-Esko Erkkilä-

Kansanedustaja Mikko Alatalo on huolissaan myymäläkassojen turvallisuudesta

Lauantai 12.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Eduskunnan kyselytunnilla helmikuun 10. päivänä ensimmäinen aihe oli:

”Työnantajan velvoittaminen takaamaan turvallisuus yksintyöskentelyssä.”

 

Ensimmäisenä kysymyksen esitti Raakel Hiltunen (SDP). Hiltusen kysymys päättyi näin:

Aikooko hallitus ryhtyä toimiin työnantajien velvoittamiseksi siihen, että yksin työskentelevän työntekijän turvallisuus voidaan taata?

Istunnon puhemiehenä toiminut I varapuhemies Seppo Kääriäinen koki asian tärkeäksi ja hän antoi keskustelun jatkuessa mahdollisuuden lisäkysymyksen tekemiseen Keskustan Mikko Alatalolle.

Alatalon lisäkysymys kuului näin:

”Arvoisa puhemies!

Tosiaankin tämä työpaikalla tapahtuva väkivalta on lisääntynyt. Katuväkivalta ehkä ei ole.

Mutta sitten yksi asia, josta olen aika huolissani, ovat viestit tuolta kauppaliikkeistä, että kun muuntorangaistus muutettiin vaikeammaksi, sen kynnystä nostettiin, niin se on aiheuttanut tällaista, että tulee porukoita, jotka ryöstävät kauppoja. Monesti tuntuu siltä, että ilmeisesti sieltä ei edes tehdä rikosilmoituksia, koska se koetaan turhaksi.

Tässä mielessä voisi vaatia lakia ja järjestystä näiltä osin, koska ovat aikamoinen turvallisuusriski myös nämä porukat vanhemmalle väelle näissä paikoissa, koska tämä vankeuden uhka ei ole enää olemassa. Tiedän, että sitä on tutkittu ja ei ole kuulemma näyttöä tälle, mutta kentältä taas kuuluu ihan toisenlaisia viestejä.”

Alatalon esittämä kysymys osoittaa tilanteen todellista tuntemusta ja sen vuoksi tuntuikin hieman oudolta, kuin oikeusministeri Tuija Brax tukeutui lainsäädännön kiemuroihin ja alkoi nusseroimaan pilkkuja Alatalon selkeään kysymykseen vastatessaan.

Iltasin myymälöissä asioivat aistivat Alatalon kysymyksen aiheelliseksi ja sen vuoksi myymäläryöstöihin osallistuneita pitäisi kohdella nykyistä ankarammin.

Toivottavasti Mikko Alatalon esittämä kysymys vauhdittaa uudistuksia, joilla myymäläryöstöihin syyllistyneet henkilöt saataisiin nykyistä tehokkaammin vastaamaan teoistaan.

-Esko Erkkilä-

Valtioneuvoston torstaina tammikuun 27. päivänä hyväksymät elintarvike- ja ruokapoliittiset selonteot linkittyvät vahvasti toisiinsa

Lauantai 5.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Torstain täysistunnossa 27.1.2011 Eduskunta hyväksyi maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnöt valtioneuvoston elintarvike- ja ruokapoliittisista selonteoista.

Selonteot linkittyvät vahvasti toisiinsa ja molemmissa Keskustan kädenjälki näkyy erittäin vahvasti.

Selonteoista voidaan nostaa esille muutama asia, jotka meidän kaikkien on hyvä tietää ja huolehtia, että turvaamme ne myös jatkossa.

Kotimaisen alkutuotannon heikko kannattavuus on merkittävä uhka koko elintarvikeketjun toiminnalle ja kehittämiselle. Muistaa pitää, että ilman kotimaista raaka-ainetta ei ole nykyisessä mitassaan myöskään elintarvikealan yrittäjyyttä ja työpaikkoja.

Elintarvikeketjun läpinäkyvyydellä taataan laatua ja luottamusta kotimaiseen ruokaan. Kuluttajien näkökulmasta keskeisiä kysymyksiä ovat erityisesti alkuperä, lisäaineet, tuoreus, maku sekä kuljetusmatkat. Keskustan linjauksissa todetaan myös ruoan hinnan merkitys kuluttajille. Kaikkien kuluttajien oikeutta laadukkaisiin elintarvikkeisiin sekä ruoan hinnannousun hillitsemistä on onnistuttu turvaamaan toteutetulla arvonlisäveron laskulla.

Kasvinsuojeluaineiden kotimainen käyttö ja näiden aineiden kuluttajiin kohdistuvat saantimäärät ovat turvallisen alhaisella tasolla. Kokonaisuudessaan suomalaisten kuluttajien kasvinsuojeluaineiden saannista 91 prosenttia tulee tällä hetkellä ulkomaisista elintarvikkeista, erityisesti hedelmistä (EVIRA:n julkaisuja 13/2009 s. 144).

Kotimaisten elintarvikkeiden turvallisuus ja puhtaus ei siis ole myytti, vaan totisinta totta.

Olen pitänyt itseäni jonkinmoisena elintarvikealan taitajan, mutta nyt tutkimuksissa ilmennyt ruuan hävikki yllätti minut.

Ruoan hävikki on arvotonta, suurta tuhlausta ja luonnonvarojen väärinkäyttöä, joka aiheuttaa lisäksi turhia päästöjä. Kuluttajien tietoisuutta hävikin ympäristövaikutuksista tuleekin nopeasti lisätä. Ruokahävikin minimointi on erittäin keskeinen ympäristötoimenpide. Nykyarvioiden mukaan ruokahävikin estäminen on ympäristön kannalta 10 kertaa tehokkaampaa kuin ruokajätteen käsittely.

Eduskunnassa käsitellyt elintarvike- ja ruokapoliittiset selonteot antavat aivan uuden ja pitävän pohjan Suomen Keskustan pitkään ajamille linjauksille kotimaisen elintarviketuotannon aseman vahvistamisesta. Toivon, että niistä käydään kattava keskustelu pian alkavan eduskuntavaalitaistelun aikana.

-Esko Erkkilä-

Virkamies käytti arvostavaa termiä asukkaista

Torstai 27.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Olin tiistaina 25. päivä tammikuuta kuuntelemassa Tampereen kaupungin suunnittelupäällikkö Sisko Hiltusta ja suunnittelija Sami Uusitaloa, kun he kertoivat Tampereen eteläisellä palvelualueella tehdystä ikäihmisten palvelusuunnitelmasta.

Kyse oli Etelä-Alvarin järjestämästä tilaisuudesta.

Ilahduin, kun Sami Uusitalo joka käänteessä käytti asukkaista termiä ”asiakas”.

Nuoren virkamiehen innostunut ote työhönsä ja kaupunkilaisista käyttämä termi ”asiakas” viestivät oikeaa asennetta. Vastaavaa näkee ja kuulee virkamiesten suunnalta liian harvoin.

Olen muutaman kerran käynnistänyt ”asiakas” –termin tiimoilta keskustelun lääkäreiden kanssa.

Koen itseni terveydenhuollon ja sairaanhoidon asiakkaaksi, kun jonkun pikkuvaivan vuoksi joudun turvautumaan lääkärinhoitoon.

Kavahdan, jos lääkäri kutsuu minua potilaaksi pikkuvaivaa hoitaessaan. Mielestäni olen potilas korkeintaan vasta sitten, jos minusta joudutaan huolehtimaan makuuasennossa.

Kansalainen on asiakas terveyden- ja sairaanhoitoalalla työskentelevillä, sillä ainoastaan heitä hoitamalla lääkärit ja sairaanhoitajat ”saavat leivälleen voita”.

Potilas-termin yletön käyttäminen lähestyy alistamis-mentaliteettia ja sen tapainen toiminta saa karvat nousemaan ainakin minulta.

Lausuin Sami Uusitalolle kiitokset jo Alvari-tilaisuudessa ja toistan kiitokseni nyt tässä!

Esimerkillistä toimintaa virkamieheltä!

-Esko Erkkilä-

Suuret ikäluokat ovat yhteiskunnassa mukana merkittävänä tekijänä 2030 -luvulle saakka

Keskiviikko 26.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Kuulun ns. suuriin ikäluokkiin.

Suurilla ikäluokilla tarkoitetaan vuosina 1946 – 1950 syntyneitä.

Sodan jälkeen hedelmällisyys ponnahti ylöspäin, ja epävakaiden sota-aikojen alhainen hedelmällisyys korjaantui vuosittain kertaheitolla ylöspäin.

Meille jouduttiin rakentamaan lisää kouluja ja meille piti luoda uusia jatkokoulutuspaikkoja. Miespuolisille suurten ikäluokkien edustajille jouduttiin rakentamaan uusia varuskuntia, jotta kaikki pystyivät suorittamaan varusmiespalveluksensa.

Siirryimme työelämään ja loimme Suomesta hyvinvointivaltion.

Osa suurten ikäluokkien työvoimatarjonnasta joutui etsimään leipäpuutaan Ruotsista.

Nyt suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle alkaa olla loppuvaiheessaan.

Olemme saaneet elämämme järjestykseen ja rahaa hieman säästöönkin. Nyt mm. matkatoimistot kokevat meidät tärkeäksi kohderyhmäkseen.

Ikä tekee tehtävänsä ja valitettavan moni suurten ikäluokkien edustaja on joutunut tukeutumaan sairaanhoitojärjestelmämme palveluksiin – osa meistä on jo matkannut viimeisen matkansa hautaustoimiston kassaa kartuttaen.

Vaikutuksemme suomalaisessa yhteiskunnassa tulee jatkumaan merkittävänä 2030 –luvulle saakka.

Ihmisten elinikä pitenee ja se merkitsee kasvavaa hoivantarvetta. Riittävätkö meiltä voimanvuosinamme kerätyt maksut takaamaan meille turvallisen vanhuuden? Iso ja tärkeä kysymys, johon päättäjien on jo nyt paneuduttava.

Tilastonikkarit ovat laskeneet, että Tampereen eri palvelualueilla asuu v. 2030 seuraavat määrät 95-vuotiaita tai sitä vanhempia kansalaisia:

• keskusta                 390
• koillinen                  202
• kaakkoinen              185
• eteläinen                  68
• läntinen                  247

Tämän ennusteen mukaan v. 2030 Tampereella on vähintään 95-vuotiaita siis lähes 1.100 henkilöä.

Luvut ovat osa selvityksestä, joka on laadittu ikäihmisten palveluista Tampereen eteläisellä palvelualueella. Selvitystä hiottiin Etelä-Alvarin kokouksessa tammikuun 25.päivänä ja se julkistetaan lähiaikoina.

Mainittakoon, että seuraavaksi vastaava selvitys laaditaan kaakkoisen palvelualueen tilanteesta.

Ennusteen luvut kertovat sen tosiasian, että suurten ikäluokkien merkitys yhteiskunnassa säilyy merkittävänä 2030-luvulle saakka.

Olemme poliittisille puolueille merkittävä äänestäjäjoukko ja meidän pitää itse se muistaa. Äänemme ASIAA puhuville poliitikoille tuntuu vähän siltä kuin itseään äänestäisi!

-Esko Erkkilä-

Etelä-Alvari muisti alueensa senioreja!

Torstai 20.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereella toimivat Alvarit ovat vuorovaikutuskanava asukkaiden ja kaupungin välillä. Alvareiden kautta asukkaat saavat tietoa oman alueensa asioista ja pystyvät vaikuttamaan asuinympäristönsä ja palvelujen suunnitteluun.

Alue-Alvari eli alueellinen työryhmä on kunkin alueen asukkaiden vaikutuskanava. Näissä alueellisissa työryhmissä ovat jäseninä alueen yhdistysten ja seurojen edustajat sekä muut alueensa asioista kiinnostuneet asukkaat.

Olen Etelä-Alvarin jäsen ja mm. näillä sivuilla käsitelty moni asia on tullut tietooni Alvari-toiminnassa.

Päätimme viime joulukuussa myöntää Tampereen kaupungin Etel-Alvarille osoittamista vuoden 2010 määrärahoista virkistysavustuksia seitsemälle Tampereen eteläisellä alueella sijaitsevalle palvelutalolle ja korttelikerholle , 130 euroa jokaiselle.

Palvelutalot ja korttelikerhot käyttivät avustuksensa seuraavasti:

- Taatalan palvelukoti: Kirkasvalolamppu

- Kuuselan palvelukoti: Retki torttukahveille kauppahalliin avustajien kanssa

- Petäjäkoti: Musiikkitapahtuma

- Vaskikodit: Fysioterapeutin ohjaus muutaman kerran

- Nekalan päiväkeskus: Musiikkituokioita useampana päivänä

- Peipontupa: Pikkujouluretki bussilla, ruokailu ym.

- Multitupa: Vähän runsaammat pikkujouluruokailut

Etelä-alvarilaiset kävivät luovuttamassa virkistysavustukset kaikille saajille joulukuun puolenvälin tietämillä.

Taatalan palvelukodissa tapahtuman merkeissä vierailivat joulukuun 17. päivänä Ensi Järvinen ja Esko Erkkilä.

Kirkasvalolampun hankintahinta oli hieman korkeampi kuin Etelä-Alvarin virkistysavustus, mutta Taatalan palvelukoti laittoi ”omistaan” hinnanerotuksen.

Kirkasvalolampun vastaanottivat Taatalan palvelutalon esimies Lidia Holopainen  ja Ella Shemaikka sekä Maire Eskola.

Kirkasvalolamppua oli jo ehditty kokeilla ja Maire Eskola kiitteli sen tehoa sekä totesi, että se helpottaa paljon lukemista!

 

-Esko Erkkilä-

Kulissikansanedustajat

Lauantai 4.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Eduskunnan kyselytuntien televisiointi on mainio tapa tarkentaa kansalaisten kansanedustajista samaa julkisuuskuvaa.

 

Televisiokamera on armoton, sillä sen kautta monien kansanedustajien julkisuuskuva on rapautunut.

 

Käytän termiä "kulissikansanedustaja", kun tarkoitan edustajaa, jonka ominaisuudet eivät ole terävimmästä päästä eduskunnassa käsiteltävien asioiden prosessointiin. Toki myönnän, että kaikki eduskuntaan valitut kansanedustajat täyttävät kansanedustajilta vaadittavat juridiset kriteerit, mutta joskus tuntuu, että se on aivan liian vähän.

 

Kulissikansanedustajan tunnistaa siitä, että kyselytunnilla hän lukee suoraan paperista taustajoukkojensa hänen esitettäväkseen laadittuja kysymyksiä. On huvittavaa, että valmiiksi pohditut lisäkysymyksetkin tällainen kansanedustaja paasaa suoraan paperista.

 

Taustajoukkojen suorittama ohjeistus on viime aikoina alkanut iskostumaan suurimpienkin sanataiteilijoiden päähän, sillä kulissikansanedustajat pysyvät nykyään hyvin tiukasti kirjoitetussa tekstissä.

 

Jos eräät sanataiteilijat poikkeavat avustajakaartinsa valmiiksi kirjoitetuista teksteistä, joutuvat he niin korkeisiin svääreihin, että heidän puheensa muodostuu täysin käsittämättömiksi.

 

Kulissiedustajien etuna on siis se, että hänen taustajoukkonsa ohjeistavat edushenkilönsä entistä tarkemmin pysymään hänelle kirjoitetuissa vuorosanoissa.

 

Kirjoitetuista vuorosanoista poikkeaminen olisi toki kansalaisten kannalta onnellista, sillä se salpaisi kulissikansanedustajien pääsyn seuraavaan parlamenttiin.

 

-Esko Erkkilä-

Suomella on edustava ja asiantunteva pääministeri - koko hallitus pärjäsi haastattelutunnilla erinomaisesti!

Perjantai 1.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Eduskunnan televisioidulla kyselytunnilla torstaina 30.9.2010 tuli kaikille selväksi, että meillä on asiantunteva ja edustava pääministeri.

 

Vasemmisto-oppositio yritti hiillostaa pääministeri Mari Kiviniemeä monen henkilön voimin, mutta hiillostus jäi tuloksettomaksi.

 

Pääministeri Kiviniemi osoitti asiantuntemuksensa ja pystyi torjumaan kaikki vasemmiston räksytykset.

 

SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen urputti tapansa mukaan suurella äänellä ja antaumuksella suurtuloisten ja vähätuloisten eriarvoisuudesta. Olin tyytyväinen, että pääministeri muistutti oppositiota mm. ruuan arvonlisäverokannan alentamisesta, joka on vähäväkisten tukemista parhaimmillaan.

 

Kyselytunnin edistyessä Urpilainen ja Arhinmäki myötäjuoksijoineen totesivat Kiviniemen, Pekkarisen sekä Rehulan olevan talouden asiantuntijoita ja luopuivat räksyttämisestään.

 

Kansanedustaja Toimi Kankaanniemi otti esille säätiölain valmistelun. Kankaanniemi mainitsi Nuorisosäätiön lisäksi esille demarikompastelijat eli Riihisäätiön sekä Urheilusäätiön.

 

Urheilusäätiö on Paavo Lipposen johdolla tukenut mm. sosiaalidemokraattien Tarja Halosen ja Jani Sievisen vaalikampanjoita. Urheilusäätiö otti saamistaan ojennuksista opikseen ja on luvannut jatkossa olla tukematta ehdokkaita - mistähän demarit nyt joutuvat repimään Urheilusäätiön heille osoittamat vaalituet?

 

Televisioitavat haastattelutunnit ovat tärkeä elementti politiikan avaamisessa kansalaisille. On hyvä, että hallitus oli lähes täysilukuisena vastaamassa kansanedustajien kysymyksiin.

 

Uskon, että kyselytunti ja sen televisiointi ovat opposition kannalta kiusallisia, sillä niiden kuluessa kansalaisille selviää opposition onttous räksytyksilleen.

 

-Esko Erkkilä-

Etelä-Alvari esittää syöpäseulontojen laajentamista eturauhassyövän havaitsemiseen

Keskiviikko 15.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Etelä-Alvarin - alueellisen vaikuttamisen kanava Tampereella - aktiivit kokoontuivat torstaina 9.9.2010 Nekalan päiväkeskukseen käsittelemään "Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palveluiden" talousarviota vuodelle 2011. Kyseessä oli asukasvaikuttamisen evästystilaisuus budjetin laadintaan.

 

Meitä Etelä-Alvarin aktiiveja oli paikalla viitisentoista ja käsittelimme budjettikysymyksiä muutaman hengen ryhmissä.

 

Esitin PSA-tutkimusten sisällyttämistä tamperelaisten miesten ikäkausitarkastusten osaksi.

 

Tunsin suurta mielihyvää, kun oman ryhmäni lisäksi samaa asiaa kannatettiin kahdessa muussakin eri ryhmässä.

 

PSA-tutkimusten merkitys on nyt osoitettu myös virallisissa tutkimuksissa ja sen vuoksi niiden vaatiminen miesten ikäkausittain toteutettavien terveystarkastusten yhdeksi osaksi on perusteltua.

 

Eturauhassyöpä piinaa yhä nuorempia ikäluokkia. Nuorten miesten - tässä nuorella miehellä tarkoitetaan 50…55-vuotiaita - eturauhassyöpä on yleensä tyypiltään ärhäkkä, joten sen havaitseminen varhain on erityisen tärkeää.

 

Eturauhassyöpä - kuten syövät yleensäkin - ovat koko perheen sairaus. Sen vuoksi sen varhaistoteamiseen pitää panostaa.

 

Nykypäivänä syöpää ei tarvitse kokea mörkönä. Olen läpikäynyt eturauhassyöpäleikkauksen v. 2001 ja palannut sen jälkeen täysipainoisesti työelämään. Leikkauksesta on nyt kulunut lähes yhdeksän vuotta ja kuukausi sitten PSA-kontrolli näytti kaiken olevan kunnossa. Ei kannata pelätä syövän olevan kuolemaksi!

 

Syöpäseulontojen laajentaminen eturauhassyövän toteamiseen on parhainta menettelyä sukupuolten tasa-arvon kannalta. Rintasyövän ja eturauhassyövän uusdiagnoosit liikkuvat molemmat tasolla 4.200…4.300 tapausta vuosittain. Eturauhasyöpä on tavoittanut uusien rintasyöpätapausten määrän per vuosi.

 

Esitän myös näin yksityisesti, että Tampereen kaupunki aloittaisi eturauhassyöpäseulonnat jo vuonna 2011. Seulontojen piiriin pitäisi aluksi liittää 50-vuotiaat miehet. Seuraava seulonta olisi jokaisen miehen kohdalla viiden vuoden kuluttua.

 

Viiden vuoden välein toimitettava syöpäseulonta ei ole riittävä, mutta ehkä se aktivoisi viiskymppiset miehet oma-aloitteiseen PSA-kokeeseen kerran viisivuotiskauden keskivaiheilla!

 

-Esko Erkkilä-

Miten kasvattaa jalkapallo-ottelujen katsojamääriä ja onko jalkapallosta bisnekseksi?

Lauantai 14.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Seurasin yritysvieraana Suomen ja Belgian välistä jalkapallomaaottelua 11.8.2010. Paikka oli Veritas Stadion Turussa.

 

En voi sanoa olevani jalkapallomies, mutta seuraan sitä "yleissivistyksen verran". En löytänyt aikaa taannoisten MM-kisojen aikanakaan yhdenkään ottelun kokoaikaiselle TV-katselulle.

 

Suomi-Belgia -ottelu oli urheilullisestikin kiinnostavaa katsottavaa. Erityisen miellyttäväksi ja kiinnostavaksi tapahtuman teki tilaisuutemme isäntäväki, mukava seurueemme, hyvä sää ja tilaisuus seurata jalkapallo-ottelua kokonaisvaltaisesti.

 

Väkeä Veritas Stadionilla oli jalkapallo-ottelun väkimääräksi paljon - lähes 7.500 katsojaa.

 

Osa väestä oli aidosti kiinnostunutta jalkapallosta ja osa - kuten minä - mukavan seurueen jäsen, jolle tapahtuman oheistarjonta oli se, joka minut sai Kupittaalle.

 

Veritas Stadionin VIP Ole-ravintola antaa hyvät puitteet vaativankin yritystapahtuman raameiksi.

Se on espanjalaishenkinen ruoka- ja seurusteluravintola, joka oin avoinna koko päivän. Ruokailimme siellä ennen ottelua. Ruokailun yhteydessä oli hyvä tilaisuus päivittää myös työasioita.

 

Ottelu kiinnosti jalkapalloamatööriäkin. Toki televisiosta katsellen jalkapalloilua on kiinnostavampi katsella kuin livenä.

 

Alexei Eremenko jr:n ihailtava keskikentän puurtaminen oli silmiinpistävää ja vaikka hänet vaihdettiin kesken pois, oli hän Suomen joukkueen parhaita pelaajia.

 

Mikael Forssell oli selvästi liian pienissä kekkereissä, sillä pelaaminen ei häntä kiinnostanut - myös hänet vaihdettiin kesken pelin vaihtopenkille.

 

Jari Litmanen pääsi kentälle viimeiseksi puoleksi tunniksi ja hänen liikkumistaan oli ilo seurata. Vanhalla pelimiehellä ikä alkaa painaa askelta, mutta peli- ja sijoittumissilmä ovat edelleen terässä. Litmanen on oiva osoitus työelämässäkin kaivattavaa senioritietämystä ja senioriosaamista.

 

Suomen ja Belgian tasoinen ottelu - vaikka kyse onkin A-maaottelusta, on melkoista potkupalloilua huippujoukkueiden esityksiin verrattuna. Joitain mainioita erityisonnistumisia toki nähtiin ja niille yleisö osoitti suosiotaan.

 

Hetkittäin oli tapahtumaköyhiä tuokioita ja yleisö hiirenhiljaa. Ei ollut ihme, että eräs seurueemme jäsen alkoi silloin tapailla Meksikon pikajunan sanoja: "Ensiluokan vaunussa Uninen on tunnelma, Matkustajat - miehet, naiset - kaikki torkkuvat"!

 

Tapahtuma osoitti, että jalkapalloilun saaminen Suomessa taloudellisesti terveeksi bisnekseksi lienee mahdotonta. Valkeakosken Hakan vaikeudet ovat nähdyn perusteella hyvin ymmärrettäviä.

 

Terve bisnes vaatisi menestystä, mutta se on Suomen osalta haavekuvia. Suomalaiset jalkapalloilijat ovat yksilötähtiä - jos nyt tähtiä ovat lainkaan. Asiasta vakuuttuu, kun silmäilee Turussakin esiintyneen joukkueen pelaajien seuraluetteloa - vain harva edustusjoukkueemme jäsen pelaa Suomessa ja eipä joukosta taida löytää kahta pelaajaa, jotka pelaisivat samassa joukkueessa.

 

Ongelmista huolimatta toivotan menestystä niille, jotka tekevät tärkeää työtä jalkapalloilun merkeissä esim. nuorison parissa. Erityisesti arvostan vammaisjalkapalloilun parissa toimivien henkilöiden työtä.

 

-Esko Erkkilä-

Karhumäen suunta oli Jatkosodassa ylivarustettu

Perjantai 6.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Jatkosodassa suomalaiset valtasivat Karhumäen 5. joulukuuta 1941.

 

Karhumäen taisteluissa kaatui 1.500 suomalaista ja 8.000 puna-armeijan sotilasta.

 

Kävin Karhumäessä heinäkuun alussa Laatokan Karjalaan suuntautuneen matkamme yhteydessä.

 

Jälkiviisaasti voidaan todeta, että Karhumäen suunta oli Jatkosodassa ylivarustettu. Alueelle oli rakennettu suuret määrät betonikorsuja ja kallioluolia. Kallioluolat ovat vieläkin nähtävissä, mutta emme niihin ehtineet tutustumaan.

 

Suomalaiset aloittivat vetäytymisen Karhumäeltä 10.6.1944. Operaatio oli logistisesti suuri ja kiire oli.

 

Kesäkuun 10. päivän ja 30. päivän välisenä aikana Karhumäeltä lähti 170 junaa ja 7.000 rautatievaunua kohti Karjalan Kannasta, sillä vihollinen keskitti sinne voimansa. Kaikkiaan Kannakselle ohjattiin 265 junaa, joissa oli 11.300 vaunua - tästä huomataan, että Karhumäen suunnan osuus Karjalan Kannakselle siirretyistä joukoista oli suuri.

 

Matkasimme Karhumäeltä Suomea kohti Porajärven kautta. Reittimme oli sama, jota joukkomme käyttivät Karhumäeltä perääntyessään.

 

Tie on vielä nykyäänkin heikko, joten on helppo ymmärtää perääntymisen vaikeus.

 

Osana Karhumäen suunnan tutkimista kävimme Maaselän taistelupaikalla, jonne suomalaiset ovat v. 1992 pystyttäneet muistolaatan.  

 

Muistolaatassa on seuraava teksti:

 

MAASELÄN RINTAMALLA TAL-

VELLA 1942 KAATUNEITA ASEVELJIÄ

KUNNIOITTAEN

 

367 JV. DIVISIOONA

3 PRIKAATI. JV. RYKM. 5

 

1992 ASEVELJET

 

On helppoa kunnioittaa Karhumäen suunnassa taistelleita suomalaisia sotilaita ja toivoa, että tulevatkin sukupolvet osaavat antaa arvoa heidän toiminnalleen.

 

-Esko Erkkilä-

Pylsyn penkki - Suomen ensimmäinen emäntäkoulu

Sunnuntai 25.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrössä Mahnalanselän länsirannalla on jyrkkä kallioseinämä. Kallioseinämässä lähellä vesirajaa on ihmisen istuttavan kokoinen kolo - "penkki". Penkille ei ole pääsyä avoveden aikana kuin venekyydillä ja sama juttu on myös poispääsyn laita - uimalla poispääsy tietysti onnistuu, mutta uintimatkaa rantautumiskelpoiseen kohtaan kertyy varsin paljon.

 

Kerrotaan, että Pylsyn emäntä moitti joka käänteessä miestään. Kerran he olivat matkalla veneellä Hämeenkyrön kirkolle.

 

Menomatkalla emäntä taas tavalliseen tapaansa...

Lue lisää »

Mikä Elintarviketeollisuusliitossa mättää?

Lauantai 22.5.2010 - -Esko Erkkilä-

Elintarvikealan työtaistelutoimenpiteet ovat ihmetyttäneet kansalaisia koko kevään ajan. Lakot ja työsulut sekä niiden suloinen sekamelska ovat hämmentäneet kansalaisia pitkin kevättä. Markettien lähes tyhjät lihajalostehyllyt tuovat elävästi mieleen taannoisen Neuvostoliiton elintarvikekaupat.

 

Riitapuolia lukuun ottamatta kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ja Elintarviketeollisuusliitto ry sahaavat sitä heikkoa oksaa, jolla molemmat istuvat.

 

Molempien riitapukarien...

Lue lisää »

Alvareiden järjestämä toinen talousarviotilaisuus

Maanantai 3.5.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Alvarit - alueellisen vaikuttamisen kanava - järjestivät vuoden 2011 talousarviota esittelevän toisen tiedotustilaisuuden Tampereen valtuustosalissa 26.4.2010.

 

Olin tilaisuudessa paikalla.

 

Lasten- ja nuorten palvelujen lautakunnan puolesta asiat esitti suunnittelupäällikkö Vesa Komonen, osaamis- ja elinkeinolautakunnan puolesta esiintyi suunnittelija Tuija Mannila ja yhdyskuntalautakunnan osalta esittelyn suoritti suunnittelupäällikkö Ari Vandell.

 

Muiden lautakuntien osalta vastaava tiedotustilaisuus...

Lue lisää »