Toivosen Talonpoikaismuseossa on paljon tuttuja maataloustyökaluja ja ennen niin tarpeellisia koneita

Maanantai 4.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Jatkan tänäänkin Kälviällä sijaitsevan Toivosen Talonpoikaismuseon esineiden esittelyä ja tänään ovat kuvakimaran muodossa vuorossa maataloustyökoneet ja työkalut sekä –laitteet:

 

 

Aluksi puimuri ja puimakone:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Puimakoneen syöttäminen oli meillä tavallisesti Isäni tai Äitini hommia, mutta minäkin pääsin joskus penskana sitä syöttämään.

 

 

Syöttämisessä oli varottava kelasta sinkoutuvia kiviä – joskus niitä tuli ”päin näköä”, mutta suuremmilta onnettomuuksilta sentään vältyttiin.

 

 

Meidän puimakoneemme on tänäänkin käyttövalmis vaikka heti!

 

 

 

 **************

 

 

Ja sitten maatalouskoneet:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Viljakkalassa tätä viljankäsittelykonetta kutsuttiin kasmasiiniksi.

Oli kova työ penskana, kun joutui veivistä veivaamaan kasmasiinia, jotta viljasta pystyttiin erottelemaan akanat pois!

 

 

 

 

 

 

 

 Viljakkalalaisen silmin tämä näyttää kasmasiinilta, mutta koneen kyljesssä lukee "Trusamylly"!

Varmistin asian netistä ja kyllä kälviäläinen trusamylly ja viljakkalalainen kasmasiini ovat sama asia.

Löysin netistä myös kälviäläisen sanonnan:

"On perse ko trusamyllyn perä!"

 

 

 

 

 

********************

 

 

Lisään tähän juttuun myös kuvat museovieraille tarkoitetuista ”kärryistä”, joilla vieraat saattoivat vetää perhekunnan pienimpiä ympäri museoaluetta – kätevää!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 Kelpaa noissa penskojen körötellä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Uskonnosta, politiikasta ja pankkipolitiikasta myyntimies ei puhu!

Torstai 10.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Toivon lukijoideni olevan kanssani samaa mieltä, että ainoastaan myyntityö ja sen onnistuminen tuo yhteiskuntaan lisäarvoa.

 

 

On selvää, että terveydenhoito, opetus ja kaikkinainen hallinto ovat menestyvän talouselämän eli myyntityön tuloksille perustuvia.

 

 

Pidemmällä tarkastelulla emme pysty ylläpitämään terveydenhoitoa, opetusta, kansallista turvallisuutta ja emme mitään muutakaan itsestään selvyytenä pitämäämme yhteiskunnan toimintoa, ellei meillä ole näille toiminnoille maksumiestä.

 

 

Laadukkaat tuotteet sekä kilpailukykyiset palvelut ja näiden oikeaan hintaan tapahtunut kaupittelu mahdollistavat meille hyvinvoinnin.

 

 

Tarvitaan siis myyntityötä!

 

 

Työskentelin saman konsernin palveluksessa tasan 40 vuotta. Neljästäkymmenestä vuodesta olin myyntityön etulinjassa 25 vuotta ja viimeiset 15 vuotta vastasin yrityksemme raaka-ainehankinnasta, mutta koin silti koko ajan olevani myyntihommissa.

 

 

Eräs arvostettu esimieheni painotti, että yrityksessä jokainen henkilö on myyntimies.

 

 

Allekirjoitan arvostamani esimieheni toteamuksen, sillä esim. tuotantolinjalla työskentelevä henkilö on keskeisessä roolissa, jotta varsinaisen myyntihenkilön työ onnistuu.  

 

 

Vain myyntihenkilön onnistuminen tuo yritykseen tuloja, joten hänen menestymisensä työssään on yritykselle tärkeää.

******************

 

Palaan tämän juttuni otsikkoon ja totean, että asiakaskontakteissa myyntimiehen kannattaa varoa ottamasta kantaa uskontoon ja politiikkaan, sillä kaikkien asiakkaiden yrityksen tuotteista maksamat eurot ovat tuloa yrityksen kassaan.

 

 

Sain leipäni agribisneksestä ja ainakin 1970- ja 1980-luvuilla pankkipolitiikka oli maatiloilla aihe, jota ei kannattanut kosketella.

 

 

Jos näki tilan piirongin päällä joko osuuspankin tai säästöpankin viirin, niin silloin saattoi turvallisesti ottaa hieman puheeksi myös pankkipolitiikan.

 

 

Pankkipolitiikan merkitys ihmisten elämässä on vähentynyt, mutta viisas myyntimies ei tänäänkään ota tiukkaa kantaa uskontoon eikä politiikkaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eeva Kuuskoski - Eläkeliiton uusi puheenjohtaja!

Perjantai 5.6.2015 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliitto on ylivoimaisesti Suomen suurin eläkeläisjärjestö.

 

 

Eläkeliitolla oli viime vuoden lopussa 130.138 jäsentä ja olin yksi jäsenistä.

 

 

Vuotta aikaisemmin Eläkeliitolla oli 128.94 jäsentä ja kaksi vuotta sitten 127.697 jäsentä.

 

 

 

 

 

Eläkeliitto järjestää liittokokouksen joka kolmas vuosi ja nyt kokoonnuimme liittokokoukseen Seinäjoelle 3 – 4.6.2015.

 

 

Kokouksen yhteydessä järjestetään myös kesäjuhlat ja tänä vuonna juhlallisuutemme alkoivatkin jo kesäkuun 2. päivänä.

 

 

Osallistuin kesäjuhlille sekä keskiviikkona 3.6.2015 järjestettyyn liittokokoukseen virallisena kokousedustajana.

 

 

 

 

Liittokokouksemme tärkein ja kiinnostavin asia oli uuden puheenjohtajan valitseminen, sillä kaupunkineuvos Hannes Manninen (kuvassa vaimonsa kanssa) oli ilmoittanut, että hän ei ole käytettävissä seuraavalle kolmen vuoden liittokokouskaudelle puheenjohtajaksi.

 

 

 

Eläkeliiton puheenjohtajakilpaan ilmoittautui kaksi ehdokasta;

 

 

 

 

 

 

Markku Vuorensola…

 

 

 

 

 

 

…ja Eeva Kuuskoski.

 

 

 

 

Markku Vuorensolalla on takanaan mm. kahden kauden kansanedustajuus Pirkanmaan vaalipiirin kansanedustajana.

 

 

Eeva Kuuskoski on ollut kansanedustajana vuosina 1979 – 1995 eli neljä kautta ja sen lisäksi hän on toiminut sosiaali- ja terveysministerinä kahteen otteeseen eli vuosina 1983 – 1987 sekä 1991 – 1992.

 

 

 

 

 

 

Tunnustan, että en ole aiemmin tutustunut Eeva Kuuskoskeen, mutta kävin tapaamassa häntä ääntenlaskun aikana.

 

 

Pyysin Kuuskoskea ja Eläkeliiton toiminnanjohtaja Jukka Salmista istumaan kuvaustani varten rinnakkain ja tässä tulos!

 

 

 

 

 

 

Äänestyksessä Eeva Kuuskoski sai 800 ääntä ja Markku Vuorensola 31 ääntä, joten Eeva Kuuskoski tuli valituksi Eläkeliiton puheenjohtajaksi kolmivuotiskaudelle 2015 – 2018.

 

 

Väistyvä ja vuolaasti kiitelty puheenjohtaja Hannes Manninen odottaa tässä Eeva Kuuskosken kiitospuheen päättymistä ja on valmis kukittamaan seuraajansa.

 

 

 

 

 

 

Eeva Kuuskoski promovoidaan Eläinlääketieteellisen tiedekunnan kunniatohtoriksi 4 – 6.6.2015 järjestettävässä promootiossa, joten hän ei päässyt osallistumaan kesäjuhlamme päätösjuhlaan 4.6.2015.

 

 

Tekniikka tuli kuitenkin avuksi ja Seinäjoki Areenalle kerääntynyt lähes nelituhantinen yleisö sai kuunnella uuden puheenjohtajamme linjanvetoja.

 

 

Onnittelut tätäkin kautta Eeva Kuuskoskelle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Demareilla ja Vihreiden ratikkalahkolla näyttää olevan vaikeaa eduskuntavaalien tuloksen selvittyä

Sunnuntai 10.5.2015 - -Esko Erkkilä-

Viime päivinä on ollut mielenkiintoista seurata sitä tuskaa, jota eduskuntavaalien tulos ja sitä seurannut hallituksen muodostamisprojekti on aiheuttanut demarien piirissä.

 

 

Demarien ”varmat” hallitusneuvottelijat ovat huomanneet, että heillä ei ole mitään roolia hallitusneuvotteluissa – kivistäähän se pipoa.

 

 

Eero Heinäluoma on ilmeisesti vasta nyt tajunnut, että demarien jääminen vaalituloksissa neljänneksi merkitsee, että hänen haaveensa Suomen seuraavaksi presidentiksi koki kovan kolautuksen.

 

 

Neljänneltä sijalta demareille ei ole tarjolla edes toisen puhemiehen paikkaa eduskunnassa, joten Heinäluomalla on edessään karu todellisuus välihuutoja huutelevana rivikansanedustajana.

****************

Seppo Kääriäinen luonnehtii hallitusratkaisun ulkopuolelle jääneitä "taloutemme rämettäjiksi" ja se määritelmä sopii hyvin demareille sekä Vihreille.

****************

 

 

Tampereella Vihreiden ratikkalahkon edustajat ylsivät eilen suorastaan täydellisiin mauttomuuksiin, kun Keskustan Pirkanmaan vaalipiirin äänikuningas Mikko Alatalo selkeästi ilmoitti Aamulehden jutussa, että hän sanoo EI Tampereen ratikkahankkeelle ja haluaa valtion panostavan maakunnan heikkolaatuisiin teihin.

 

 

Hatunnosto Mikko Alatalolle!

 

 

Sain eilen tiedokseni ratikkalahkon erään äänekkään edustajan sähköpostiviestin Pirkanmaan Senaattorille ja olin tuskin uskoa sitä kielenkäyttöä, jota kansanedustajalle joku kehtaa suoltaa.

 

 

Vähäinen arvostukseni Vihreisiin on kadonnut!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen energiatuonnista 79 % tulee Venäjältä!

Keskiviikko 7.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Uusi Suomi järjesti maanantaina 5.5.2014 Tampereella Hotelli Pinjassa kaikille avoimen keskustelutilaisuuden, jossa olivat edustettuina eurovaaliehdokkaat Keskustalta, Kokoomukselta, SDP:ltä, Kristillisdemokraateilta sekä Vihreiltä.

 

 

 

 

Keskustan edustajana oli talouskomissaari Olli Rehn

 

 

 

 

Kokoomusta edusti europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola

 

 

 

 

 

 

 

Kristillisdemokraattien edustajana esiintyi europarlamentaarikko Sari Essayah

 

 

 

 

 

 

 

********

 

 

 

 

Tilaisuuden teemana oli:

 

Suomi, Eurooppa ja energia – omaa vai vierasta?

 

 

 

 

 

Kiitin Huuskoa kätellessäni häntä siitä, että verkkolehti Uusi Suomi on kohonnut merkittäväksi tekijäksi mediamaailmassa.

 

Kerroin saavani kerran päivässä Uuden Suomen verkkoviestin ja tutkivani siinä olevat aiheet ainakin otsikkotasolla.

 

Päätoimittaja Huusko kiitti saamastaan lukijapalautteesta.

 

 

 

 

Keskustelun pohjaksi Vapon viestintä- ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Alpo Martikainen esitti dian, jossa kerrottiin Suomeen vuonna 2010 tuodun energian alkuperämaa.

 

Kokonaistuonnista Suomeen tuotiin energiaa Venäjältä vuonna 2010 yhteensä 79 %.

 

On muistettava, että elämme vuotta 2014 ja vuoden 2010 tuontiluvut ovat auttamattomasti vanhaa tietoa, mutta suuntaa ne antavat edelleenkin.

 

 

Energialähteittäin tuontiluvut olivat vuonna 2010 seuraavat:

 

• Kivihiili

  • kokonaistuonti 4.593.000 tonnia; siitä Venäjältä 80 % ja muualta 20 %

 

• Sähkö

  • kokonaistuonti 16 TWh; siitä Venäjältä 75 %, Ruotsista 12,5 % ja Virosta 12,5 %

 

• Ydinpolttoaine

  • kokonaistuonti 61 tU eli 61 tonnia uraania; siitä Venäjältä 38 %, Ruotsista 33 % ja muualta 30 %

 

• Maakaasu

  • kokonaistuonti 4.461 miljoonaa kuutiometriä; siitä Venäjältä 100 %

 

• Raakaöljy

  • kokonaistuonti 10.770.000 tonnia; siitä Venäjältä 94 % ja muualta 6 %

 

 

Paneelikeskustelun osanottajien mielipiteisiin pyrin palaamaan lähiaikoina!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vajaa parituntinen EU:n ulkoministeri Catherine Ashton´n paikalla!

Sunnuntai 9.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Sain tammikuun lopulla tilaisuuden vierailla Euroopan komission kokoushuoneessa Berlaymont-talossa Brysselissä.

 

 

 

 

 

Tämän oven kautta kulkevat ne vieraat, jotka pääsevät tutustumaan Euroopan komission työtiloihin Berlamount-talossa.

 

 

 

 

 

Tässä kuvassa näkyvät vieraiden vastaanottotiski sekä kuvan vasemmassa reunassa myös turvatarkastusportit.

 

 

Vieraat joutuvat komission tiloihin päästäkseen läpikäymään samanlaiset turvatarkastustoimenpiteet kuin lentokentillä on tapana.

 

 

 

 

Ennen turvatarkastusta tarkistetaan vieraiden henkilöllisyys passeista ja vieraille annetaan lupatarra kiinnitettäväksi rintapieleen. On luonnollista, että vieraiden henkilötiedot on hyvissä ajoin ennen vierailua pitänyt toimittaa tarkistettaviksi.

 

 

 

 

 

 

 

 

Istuinpaikkani vakituinen haltija Mme Ashton on varapuheenjohtajuutensa ohella Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja eli tuttavallisemmin ”EU:n ulkoministeri”.

 

 

EU-komissiolla on Ashton´n lisäksi useita muitakin varapuheenjohtajia ja eräs heistä on talous- ja raha-asioista sekä eurosta vastaava komissaari Olli Rehn.

 

 

 

 

Sain vieruskaverikseni sanomalehti Ilkan ex-päätoimittaja, professori Kari Hokkasen, joka asettui komissiossa kilpailuasioista vastaavan espanjalaisen komissaarin ja komission erään varapuheenjohtaja Joaquin Almunian paikalle.

 

 

 

Komissaari Rehn´n kabinettiin neuvonantajana kuuluva vaasalaissyntyinen Heidi Järn esitteli meille komission sekä talouskomissaarin kabinetin toimintaa.

 

Komissio on verrattavissa Suomen hallitukseen, sillä se tekee aloitteita ja valvoo päätösten toimeenpanoa.

 

Komissio toimii kollegiaalisesti eli kaikkien 28 komissaarin pitää päästä yksimielisyyteen päätettävistä asioista.

 

Komissaarit eivät edusta päätöksenteossa kotimaitaan. He eivät saisi vetää kotiinpäin.

 

On muistettava, että komissaarit eivät edusta kotimaidensa hallituksia.

 

Komissaarien kabinetit ovat kooltaan n. 20 henkilöä ja henkilöitä pitää olla vähintään kolmesta maasta. Kabinetissa pitää olla kolme komission pysyvää virkamiestä.

 

 

**********

 

 

Professori Hokkanen totesi, että Eurooppa-neuvostossa on 2 – 3 jäsenmaata, joiden mielipiteellä on muita suurempi painoarvo. Hokkanen kysyi, että onko komissiossa sama tilanne?

 

Hokkanen vastasi itse ja totesi, että ne kysymykset joita Saksan komissaari ei saa läpi, ne joutuu hoitamaan liittokansleri Angela Merkel!

 

 

*********

 

 

Heidi Järn loi esittelynsä lopuksi vielä lyhyen katsauksen EU:n ajankohtaiseen taloustilanteeseen:

 

• Unionin alueella talouskasvu on hieman nousussa

• tiukka taloustilanne hidastaa komission mahdollisuuksia puuttua maiden taloustilanteeseen ennakoivasti

• Kreikan tilanne oli omanlaatuisensa
• EU:lla ei ollut valtuuksia tarkastaa Kreikan asioita – nyt valtuudet on

• Suomen kilpailukyky ja tuottavuus ovat heikentyneet
• Nokian , metsäteollisuuden ja metalliteollisuuden heikko tilanne

• EU ei halua rangaista sitä, jolla on ongelmia

 

 

”Istuntomme” jälkeen tuli tietoon, että Venäjän presidentti Vladimir Putin oli samaan aikaan EU:n vieraana Brysselissä.  Ilmeisesti istuinpaikkani vakituinen haltija, paronitar Ashton oli ”istuntomme” ajan tapaamassa Venäjän presidenttiä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viron vanhauskoiset ja Peipsjärven rannan sipulitie

Keskiviikko 2.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen käynyt lukemattomia kertoja Virossa, mutta kahteen haluamaani kohteeseen en ole ennen viime elokuuta päässyt tutustumaan.

 

Kaipaamani kohteet ovat Peipsjärven länsirannalla asuvat vanhauskoiset ja kaakkois-Viron setunkaiset.

 

Agrologien elokuisella Viron kartanomatkalla sain kokea pienen pintaraapaisun Peipsijärven vanhauskoisten elämänmuodosta.

 

Viron vanhauskoiset ovat ”tiukan linjan” ortodokseja, jotka asuttavat Peipsjärven länsirannalle nauhamaisesti sijoittuvia kyliä.

 

 

 

 

Olen tyytyväinen, että poikkesimme valtatieltä Peipsjärven rantatielle ja saimme kulkea todellista sipulitietä monien vanhauskoisten kylien läpi. 

Peipsjärvi on Euroopan viidenneksi suurin järvi ja se oli pitkän aikaa kulkusuunnassamme oikealla.

 

 

Kuljimme ainakin seuraavien vanhauskoisten kylien läpi:

 

• Raja
• Kasepää
• Kolkja

 

 

Minulla oli paikka bussinkuljettajamme takana ja tässä muutamia valokuvia, kun ajoimme vanhauskoisten asuttamien kylien läpi:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*********

 

 

 

Sipulitiellä oli pienin välimatkoin sipulinmyyjiä, joilla oli tarjolla aitoja Peipsjärven sipuleita.

 

 

 

 

 

Myös muita juureksia ja vihanneksia oli tienvarsimyyjillä tarjolla.

 

 

 

 

Peipsjärven sipuleilla on Virossa sama maine kuin Suomessa Lopen perunoilla – vain ne ovat parasta laatua.  Tiedän kokemuksesta, että Piepsin sipuleiden kohdalla korkea laatu on tosiasia.

 

Peipsjärvellä sipulin viljelytekniikka perustuu vähintään puolen metrin korkeisiin sipulipenkkeihin ja sanotaan, että niistä saatava sato saattaa olla seitsenkertainen normaaliin viljelytekniikkaan verrattuna!

Voi, kun joskus pääsisi näkemään aidon peipsjärvisen sipuliviljelmän!

 

 

 

Oli hieno asia, että bussikuljettajamme (valkoisessa T-paidassa) halusi itsekin ostaa tienvarsimyyjältä aitoja Peipsin sipuleita ja se merkitsi, että myös monet retkemme osanottajista ryhtyivät sipulikaupoille.

 

Tapani mukaan ostin kymmenkunta isoa valkosipulia ja ne tulevat syksyn aikana päätymään Viljakkalan Majajärvelle valkosipulimaamme siemensipuleiksi!

 

 

 

 

 

Tiedustelin tältä myyjältämme, että kuinka kaukana tästä paikasta sijaitsee hänen sipuliviljelmänsä ja nuorimies vastasi, että kymmenen kilometrin päässä.

 

 

Perheemme on suuria sipulinystäviä ja jonkinlaisia sipulinkasvattajiakin, joten Peipsjärven rannan sipulitien kokemukset olivat unohtumaton elämys!

 

 

-Esko Erkkilä-

Olutsveren kartanoon saatiin sähköt ensimmäisenä paikkana koko Baltiassa

Torstai 22.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Viron kartanomatkamme toinen kohde oli Olutsveren kartano Viljandinmaalla.

 

Tallinnasta on Olutsvereen matkaa 142 kilometriä.

 

 

 

 

Kartanossa toimii peruskoulu sekä Olutsveren Palvelu- ja Maatalouskoulu eli Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskool.

 

Kartano on Viron valtion omistuksessa, mutta oli mielenkiintoista kuulla, että Norja on vahvasti tukenut kartanon opetustoimintaa.

 

 

 

 

Kartanoa esitteli meille hyvällä suomenkielellä ja iloisella tavallaan Elvira Grosberg, joka kertoi omaavansa kartanossa emännän roolin sekä tyttöjen opettajana toimimisen.

 

 

*******

 

 

Kartanossa opiskellaan mm. maanviljelijöiksi, kokeiksi sekä elintarviketeollisuuden monipuolisiksi taitajiksi.

 

Lehmiä kartanossa ei ole, mutta hevosia on peräti 12, muutama poni, vuohia sekä lampaita – kartanossa on myös mehiläisiä.

 

Olutsveren kartanon pinta-ala on 800 hehtaaria ja siitä on peltoa 160 hehtaaria.

 

Ruis on kartanon tärkein viljalaji ja sen lisäksi viljellään vehnää, speltti-vehnää, ohraa, kauraa, rapsia, perunaa sekä juureksia.

 

Hehtaarisadot ovat hyviä, sillä viime vuonna rukiin ja vehnän satotaso oli 7,8 tonnia per hehtaari ja rapsia tuli 4.000 kiloa hehtaarilta.

 

Kartano työllistää 70 ihmistä.

 

 

********

 

Kartanon historia on värikäs ja siitä kertoo mm. se, että eräällä entisaikojen kartanonomistajalla oli 6 lasta vaimonsa kanssa ja niiden lisäksi 13 avioliiton ulkopuolista lasta!

 

Kartanon salongeissa oli seinillä useita muotokuvia ja kysyinkin, että onko muotokuvissa tämä ihmemies, mutta Elvira-emäntä kertoi, että hänestä ei ole muotokuvaa kartanossa.

 

 

********

 

 

Olutsveren kartanolla on hyvät nettisivut ja ne löytyvät googlaten:

”Olutsvere möis”.

 

********

 

Muutamia kuvia kartanosta, sen sisätiloista ja puutarhasta:

 

 

 

 

Kartanon eteishallin matot ovat Viron parlamentin entisiä mattoja.

 

 

 

 

 

 

 

 

Pitihän kartanon tuoleja kokeilla!

 

 

 

 

********

 

 

 

 

 

 

 

 

*******

 

 

 

 

Olutsveren kartanon tähän rakennukseen on aikoinaan saatu sähköt ensimmäisenä koko Baltiassa!

 

 

*******

 

Suosittelen Olutsveren kartanon ottamista Viron matkojenne ohjelmaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuka on Eduskunnan istuntosalin seinäsyvennyksessä sijaitsevan "Tulevaisuus" veistoksen mallina olleen pojan eno?

Tiistai 9.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Kaikille ovat ainakin Eduskunnan kyselytuntien televisioinneista tuttuja istuntosalissa sijaitsevat veistokset.

 

Veistossarja on nimeltään Työ ja tulevaisuus ja se on jokaisen Eduskuntatalossa vierailevan nähtävissä.

 

Olen päässyt muutaman kerran vierailemaan Eduskuntatalossa ja tämän juttuni kuvat olen ottanut 13.6.2013, kun pääsin vierailemaan Eduskunnassa Keskustan Sahalahden paikallisosaston järjestämällä retkellä.

 

 

 

Veistossarja on sijoitettu istuntosalin seinäsyvennyksiin puhemieskorokkeen taakse.

Kuva on otettu ennen kyselytunnin alkamista Eduskunnan lehteriltä. Kuvan oikeassa alanurkassa on Eduskuntataloa meille esitellyt asiantunteva opas.

 

Veistossarja on kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen tuotantoa vuodelta 1932.

 

Veistokset ovat lehteriltä katsottuna vasemmalta oikealle seuraavat:

 

 

 

Raivaaja

 

 

 

 

Henkinen työ

 

 

 

Tulevaisuus

 

 

 

 

Usko

 

 

 

 

Sadonkorjaaja

 

 

Lasta käsillään kannattelevan äitihahmon mallina on ollut Wäinö Aaltosen Lempi-sisar, joka oli naimisissa runoilija Aaro Hellaakosken kanssa.

 

Lapsen mallina on ollut Lempi ja Aaro Hellaakosken Eero-poika eli kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen oli "Tulevaisuus"-veistoksen mallina olleen pojan eno!

 

 

-Esko Erkkilä-

Hallitusrintama lahoaa äärilaidoiltaan!

Maanantai 17.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Ei ole ollut kenellekään yllätys, että hallituksen laidat eli äärioikeisto ja äärivasemmisto ovat maakuntien tuella lahoamassa.

 

Kokoomuksen osalta tunnetuin tapaus on Ruskon kokoomuksen linjaus, jonka se kertoo kaikille nettisivuillaan näin otsikoidun selvityksen alla:

 

Kokoomus ei kuuntele

 

Ruskon kokoomuksen koko valtuustoryhmä toteaa, että viimeistään nyt Kokoomuksen tulisi ottaa opikseen ja osoittaa, ettei valta puolueessa ole keskitetty vain puheenjohtajan ympärille kootulle pienelle sisäpiirille.

 

Ruskon Kokoomuksen mielipiteen ovat allekirjoittaneet seuraavat henkilöt:

 

• Katja Gustafsson, yrittäjä, prosessikonsultti                          
• Niklas Forsberg, maanviljelijä, yrittäjä
• Sisko Hellgren, DI, projektipäällikkö                                         
• Hannu Hirsimäki, LT, lastenlääkäri
• Markku Jessen-Juhler, rakennusmestari, työpäällikkö      
• Niina Kesti, palveluesimies
• Jorma Raiko, insinööri, toimitusjohtaja                                    
• Ari Rusi, koulunjohtaja
• Veikko Vahtera, OTT, VTM, professori

 

Järkiporukkaa Ruskossa!

 

Varsinais-Suomen Kokoomusväen piirissä tuntuu olevan laajemmaltikin järkiporukkaa, sillä Kaarinan Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Hannu Hurme toteaa selkeästi näin:

 

”Kapinatunnelma on ihan yleistä kentällä”

 

Varsinais-suomalaisista kokoomuslaisista on ”kissan nostanut pöydälle” mm. Kaarinan kaupunginvaltuutettu Sanna Vauranoja.

Vauranoja toteaa kirjoituksessaan ”Kokoomus karhunpesillä”, että kuuden puolueen yhteishallituksessa kaikki kauniit ja idealistiset ajatukset ovat kuihtuneet kuivuneiksi kompromissin rusinoiksi!

 

***********

 

Pirkanmaalla annetaan arvoa useiden Tampereen kehyskuntien kokoomusvaikuttajien julkiselle esiintulolle, jossa he kritisoivat Kataisen kokoomusvetoisen hallituksen toimia ns. kuntauudistuksessa.

 

Järkiporukkaa on siis myös Tampereen seudun kokoomuspiireissä!

 

***********

 

 

Kokoomus edustaa nykyhallituksessa politiikan äärioikeistoa ja äärivasemmistoa hallituksessa edustaa Paavo Arhinmäen johtama Vasemmistoliitto.

 

On mielenkiintoista, että äärioikeiston kenttäväki ja äärivasemmiston kenttäväki ovat yhtä mieltä siitä, että hallitus on aikansa elänyt.

 

Äärivasemmiston osalta tämä ilmenee siinä kansanliikkeen muodon saaneessa toiminnassa, joka on ryhtynyt vastustamaan puheenjohtaja Paavo Arhinmäkeä, kun tämä on uhannut erottaa Jyrki Yrttiahon puolueen jäsenyydestä.

 

Arhinmäen pinna ei kestänyt, kun Yrttiaho esiintyi Suomen Kommunistisen Puolueen puoluekokouksessa ja arvosteli nykyhallituksen toimia.

 

Tamperelainen Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula tuomitsee Arhinmäen suunnitelmat ja pitää suorastaan myrkyllisenä toimintana puoluejohdon aikeita erottaa Yrttiaho.

 

 

Katselin omin silmin viime torstaina Eduskunnan kyselytunnilla pääministeri Jyrki Kataista ja näin, että ajat ovat vaikeita.

 

Omapahan on syynsä, mutta on kuitenkin väärin, että kaikki suomalaiset saavat nahoissaan kokea Kataisen epäonnistumisen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Mansen Mörinöissä vain osa mörisijöistä mörisi Mansessa

Tiistai 9.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Mansen Mörinät on vakiinnuttanut asemansa kevätkauden suurimpana maanrakennus- ja raskaskonealan suurtapahtumana.

 

Tänä vuonna Mansen Mörinät järjestettiin huhtikuun 5. ja 6. päivä ”Mansessa”.

 

Mansen Mörinät ovat mainio markkinointinimi suurtapahtumalle, josta vain pieni osa toteutetaan Tampereella.

 

Tutkailin Mansen Mörinöiden mainoksia ja totesin, että Mörinöiden osanottajayrityksistä 17 sijaitsee Pirkkalassa, 7 Tampereella, 1 Nokialla ja 1 Lempäälässä.

 

Mansen Mörinöiden osanottajayritysten sijaintipaikat kertovat mielestäni sen, että Tampere on epäonnistunut maanrakennus- ja raskaskonealan yritysten hankinnassa alueelleen.

 

Eivätkö maanrakennusalan yritysten omistajat ole riittävän fiinejä, että Tampereen kaupungin virkahenkilöt suostuisivat keskustelemaan heidän kanssaan? Potkaistaanko raskaskonealan yrittäjät heti kättelyssä ulos Virastotalosta ja Frenckell´n hienosta virkamiesten lepokodista?

 

Osallistuin alasta kiinnostuneena Mansen Mörinöille lauantaina 6.4.2013.

 

Tässä muutamia kuvia näkemästäni – kuvat ovat ilman selostuksia:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tampereen seutu on raskaskone- ja maanrakennuskoneyrityksille otollisen alue, sillä Tampereelle ”kaikkialta on lyhyt matka”.

 

Ala työllistää yllättävän paljon ja tuo kuntien kaipaamia verotuloja. Tampere on aikoinaan uinunut onnensa ohi.

 

Uskon, että maanrakennusalan yritykset ovat juuri niitä, joiden kuntaan houkuttelemisessa elinkeinoasiamiehen rooli olisi keskeinen. Tampere ei ole nähnyt tarpeelliseksi palkata elinkeinoasiamiestä, vaan hänelle kuuluva posti on pilkottu muutamalla kovapalkkaiselle johtajalle, jotka eivät sentään alennu hankkimaan yrityksiä kaupungin vaivoiksi!

 

Annan tunnustusta erityisesti Pirkkalan päättäjille, jotka ovat kaukokatseisesti osanneet toimia niin, että Pirkkala on haluttu paikka pk-yrityksille ja hieman suuremmillekin yrityksille!

 

-Esko Erkkilä-

"Minä saan harrastaa seksiä kenen kanssa tahansa, mutta sinun on oltava uskollinen!"

Perjantai 1.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Suomi on viime päivinä saanut ihmetellä kokoomuslaisen pääministeri Jyrki Kataisen erikoisia päätöksiä ja pelkään, että tulevien viikkojen aikana saamme lisää ihmeteltävää.

 

Otsikkoteksti on suora lainaus Pekka Himasen pääministeri Jyrki Kataisen tilaamasta Sinisestä kirjasta, joka ilmeisesti lukeutuu Kataisen mielestä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudenkuvan perusteokseksi.

 

Otsikkoon kopioitu teksti löytyy sivulta 130.

 

Kyhäämästään ”tutkimuksesta” Himanen sai Kataiselta ilman kilpailutusta 700.000 euroa. Julkisuudessa kerrotaan, että Katainen ja Himanen sopivat "tutkimuksen" tilaamisesta ja marssivat sen jälkeen Tekesin, Sitran ja Suomen Akatemian puheille. On luonnollista, että mainitut rahoittajatahot eivät uskaltaneet sanoa vastaan, sillä olihan kysyjänä Suomen pääministeri!

Himasen tutkimuksen vahvasta sanomasta olkoon toisena esimerkkinä kestävästä kehityksestä toteamus sivulta 127:

 

”…merkityksellisyys on hyvinvointiin ja kukoistukseen nähden vielä erillinen elämän arvokkuuden lähde. Onnellisuus tai onnistuminen eivät ole kokonaan kontrollissamme – tätä voi kutsua elämän hauraudeksi. Tässä näyttäytyy myös elämän mysteerisyys:…”

 

Tätäkö Suomen kansa halusi, kun se viime eduskuntavaalien jälkeen sai hallituksen, jonka pääministerillä on otsaa maksaa kaverilleen 700.000 euroa (anteeksi vaan) paskan jauhamisesta?

 

Pääministeri Jyrki Kataisen ilman kilpailutusta Pekka Himaselta tilaaman ”tutkimuksen” lopussa kerrotaan tutkimushankkeen taustoista mm. seuraavaa:

 

”Ensimmäinen osa tutkimushanketta on keskittynyt päivittämään perustana käytettyä verkostoyhteiskunnan teoreettista viitekehystä.”

 

******

 

”Toisena osana tutkimushanketta on ollut tutkimusryhmän analysoimat case studyt, jotka on valittu niin että niiden kautta on voitu empiirisesti globaalisti testata informationaalisen ja inhimillisen kehityksen suhdetta kaikkien maailmantalouden alueiden menestyvimpien esimerkkien soveltamien kehitysmallien kautta.”

 

Oikeastaan olen vahvan anteeksipyynnön velkaa lukijoilleni, sillä kopioimani lainaukset eivät ole tästä maailmasta. Jouduin ne kuitenkin itsekin lukemaan, sillä vain siten koko kauheus minulle vasta paljastui.

 

On rienausta meitä kaikkia suomalaisia kohtaan, että maamme pääministeri on ollut valmis maksamaan Sinisen kirjan laatimisesta 700.000 euroa esimerkkitekstiä suoltaneelle ”tutkijalle”.

 

 

-Esko Erkkilä-

Harvinaista, että samalla metsäretkellä voi poimia mustikoita, kantarelleja sekä lakkoja ja päälle päätteeksi kokea vielä eksyminen!

Lauantai 4.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Kesän sääolot ovat olleet poikkeukselliset, sillä sadetta on riittänyt ja lämpö on ollut ”kateissa”.

 

Luonto vastaa poikkeuksellisiin sääolosuhteisiin omalla tavallaan ja suo antejaan tavanomaisesta poikkeavalla tavalla.

 

Kasvupaikkojen osalta on ilmiönä, että kuivilla kankailla kasvaa nyt esim. mustikoita poikkeuksellisen mukavasti. Mihinkään huippusatoihin ei mustikan osalta päästä, mutta tyhjillä astioilla mustikanpoiminnasta ei tarvitse palata.

 

 

 

Suomuuraimen kohdalla kostea kesä on merkinnyt, että sitä esiintyy nyt tavanomaista runsaammin myös ojitetuilla soilla.

Suomuurain on kasvi, jolla on monta nimeä. Hilla ja lakka ovat nimistä tutuimmat, mutta ainakin Keski-Pohjanmaalla suomuuraimesta käytetään nimiä valokki ja lintti.

 

 

 

 

 

Kantarellit nousevat näkyviin tavallisesti vasta elokuun puolella, mutta nyt niitä on ollut poimittavaksi jo heinäkuulla.

Kantarellilla on suomuuraimen tapaan useita muitakin nimiä. Sen virallinen nimi on keltavahvero, mutta myös nimiä ruskosieni ja keltasieni kuulee käytettävän.

 

En muista aiemmilta vuosilta, että samalla metsäretkellä on oltava kolmet poimintavälineet mukana; mustikalle, suomuuraimella ja kantarellille. Nyt näin on pitänyt varustautua jo heinäkuussa!

 

Pidän itseäni kohtuullisena suunnistaja – mm. yksi pitäjänmestaruus -, mutta niin taas vaan kävi, että eksyin metsässä.

 

Kokemus on vähintään mielenkiintoinen ja alueella jossa eksyin, se on myös turvallista, sillä teitä risteilee alueella tiheään.

 

Lähdimme kiertämään erästä pikkujärveä ja matkaa piti olla järven toisella puolella kulkevalle tielle vain jokunen sata metriä.

 

Kuljimme ennakoidun matkan ja näimme tien kulkevan edessämme. Tulimme tielle ja hetken aikaa tutkailtuamme huomasimme tulleemme täsmälleen samalle tielle ja samaan paikkaan josta hetki sitten lähdimme. Olimme tehneet täydellisen ympyrän oikean kintaan puolelta! Harmittikin, mutta päällimmäisenä oli kuitenkin huvittuneisuus omalle suunnistustaidolle!

 

Hyviä sieni- ja marjastusretkiä!

 

-Esko Erkkilä-

Onneksi Tavase Oy:n tekopohjavesihanke ei ole nyt toiminnassa!

Tiistai 27.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Luonnonvoimat näyttivät voimansa, kun sähkökatkoksen vuoksi Ruskon vedenpuhdistamo ei saanut raakavettä Roineesta Tapaninpäivänä 2011.

Samainen sähkökatkos tekisi täysin toimimattomaksi myös suunnitellun tekopohjavesihankkeen.

Jos Tampereen ja Valkeakosken seutujen vedenjakelu nyt perustuisi yksinomaan Tavase Oy:n tekopohjaveteen, olisi tilanne katastrofaalinen.

Toivottavasti tilanne herättää viimeisetkin Tavase-uskovaiset ja he huomaavat, että tekopohjaveden varaan ei voida rakentaa vesihuoltoa.

Tässä Tampereen kaupungin nettisivuille Tapaninpäivänä 26.12.2011 klo 14.01 ilmestynyt tiedote:

” Talvimyrsky aiheuttanut sähkökatkon Roineen vedenottamolla

26.12.2011 kello 14:01

Maanantaina 26.12 aamupäivällä Tampereen Veden Roineen raakavesipumppaamolla tapahtuneen sähkökatkon takia vedentuotanto tapahtuu Kaupinojan varalaitokselta. Vedenpuhdistuslaitoksen vaihtuessa veden virtaussuunta putkistossa muuttuu, mikä saattaa aiheuttaa veden samentumista ja paineen alentumista. Tämä ei kuitenkaan vaaranna veden terveydellistä laatua. Sähkökatkon pituutta ei toistaiseksi tiedetä. Pidempään jatkuessaan tilanne voi aiheuttaa vedenjakelun katkoja Annalan ja Hirvikallion alueella.

Raakavesipumppaamon sähkökatkon takia Ruskon vedenpuhdistuslaitokselle ei tule vettä, josta aiheutuu katkos vedentuotantoon. Vedenjakelu verkostossa ei kuitenkaan keskeydy, koska se järjestetään varalaitoksena toimivalta Kaupinojan vedenpuhdistuslaitokselta.”

============

On selvää, että sähkökatkos tekee suurta hallaa Tavase-hankkeelle.

Tilanne on kuitenkin opettavainen ja nostaa todella korkeaan kurssiin sen, että Tampere on uudistamassa Kaupinojan vedenpuhdistuslaitosta.

Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen uudistamiseen pitää laittaa vauhtia ja nyt on nopeasti lopullisesti luovuttava monellakin tapaa riskialttiista Tavase-hankkeesta!

-Esko Erkkilä-

Kaupinojan saneeraus tekee Tavasesta tarpeettoman

Sunnuntai 27.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Vesihanke. Tampereen kaupunginvaltuuston budjettipäätös 21.11.2011 oli viimeistä edellinen naula Tavase-hankkeen arkkuun. Päätös merkitsee 5 miljoonan euron suuruisen määrärahan myöntämistä Kaupinojan vedenkäsittelylaitoksen saneeraamiseen.

 

Määrärahan myöntäminen on kaukokatseinen päätös, sillä se merkitsee todellisuudessa Tavase-hankkeen hautaamista.

 

Summa hyväksyttiin Kaupinojan investoinnin aloittamiseksi ensi vuonna. Kaupinojan kokonaisinvestointi tulee olemaan 12 miljoonaa euroa, mutta kun se tekee Tavase-hankkeen tarpeettomaksi, se on paras päätös, joka Tampereella on tehty aikoihin. Päätöksestä koituu hyvää kaikille Tavase-hankkeen piirissä olleille kunnille – päätös on parasta seutukuntapolitiikkaa pitkiin aikoihin.

 

Kaupinojan investointi merkitsee laitoksen kapasiteetin kohottamista korkeammalle tasolle kuin konsanaan Tavase-suunnitelmat merkitsisivät.

 

Näsijärveen 800 metrin etäisyydelle rannasta 20 metrin syvyyteen asennettava imuputki takaa tasalämpöisen (10…12 astetta) raakaveden saannin laitokselle.

 

Kyseisellä paikalla Näsijärven syvyys on 60 metriä, joten imuputken sijoituspaikka on ihanteellinen.

 

Mainittakoon, että nyt Roineesta Ruskon laitokselle johdettavan järviveden lämpötila voi kesällä nousta jopa 20 asteeseen – myöskään tekopohjavesihankkeissa ei edes teoriassa päästä Näsijärven vettä viileämpiin lämpötiloihin.

 

Kaupinojan investoinnin toteuttaminen merkitsee, että Tampereella veden omavaraisuus on sen jälkeen 2,3 kertainen!

 

Kaupinojan vesilaitokselle tehtävä investointi muodostuu vuosien saatossa edulliseksi, kun veden siirtolinjat Kaupista Tampereen keskustaan ovat vain murto-osa Tavase-hankkeen vaatimista siirtolinjainvestoinneista.

 

Kaupinojan investointi tuli mahdolliseksi pitkän ja kaukokatseisen ympäristötyön tuloksena. Näsijärven puhdistuminen on ollut vauhdikasta, ja se mahdollistaa Kaupinojan hankkeen toteuttamisen.

 

Tampereen kaupunginvaltuuston tekemä päätös merkitsee valtavaa kustannussäästöä ja se on myös merkittävä ympäristöteko.

 

Nyt on paikallaan kysyä, turmeleeko Sulkavuoreen suunniteltu jäteveden keskuspuhdistamo pysyvästi Pyhäjärven niin, ettei siellä päästä koskaan Näsijärven puhtauteen?

 

On mielenkiintoista nähdä, miten Tampere ja muut Tavaseen sekaantuneet kunnat pystyvät pääsemään irti luonnottomasta ja kalliista hankkeesta.

 

Ehdotan, että tamperelaiset päättäjät ottavat tapahtuneet töppäilyt aikaisempien päättäjien tekemänä vahinkona ja ajavat Tavase Oy:n konkurssiin.

 

Tavase Oy:n konkurssi maksaa Tampereelle lähes kymmenen miljoonaa euroa, mutta se on kuitenkin pienemmän riesan tie, kun vaihtoehtona on Pälkäneen, Kangasalan sekä Pinsiön harjumaisemien tuhoutuminen ja toimimaton laitos!

 

Viimeinen naula Tavase Oy:n arkkuun on, kun Tampereen kaupunginvaltuusto päättää syksyllä 2012 Kaupinojan laitoksen saneeraamiseen vielä tarvittavan seitsemän miljoonan euron myöntämisestä vuoden 2013 budjetissa!

 

Esko Erkkilä

Tampere

 

Tämä teksti on julkaistu Aamulehden ”Lukijalta”-palstalla 26.11.2011!

Asukasmielipiteeni Toivonen Yhtiöt Oy:n jätteenkäsittelykeskuksen laajentamisesta Hervannan Tauskonkadulla

Tiistai 15.11.2011 - -Esko Erkkilä-

 

Asukasmielipide Toivonen Yhtiöt Oy:n Ruskon jätteenkäsittelylaitoksen laajennushankkeesta

 

Tilanne jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä nyt…

 

..on täysin hallitsematon, sillä Toivonen Yhtiöt Oy:n toiminta saastuttaa lähiympäristöä suruttomasti.

 

Näyttää siltä, että nyt voimassaolevia lupaehtoja ei ole tarkoituskaan täyttää.

 

Nykytilanteen jatkuminen on todennäköistä jatkossakin, sillä…

 

…yrityksen toimintakulttuuri on saanut viranomaisvalvonnan puuttuessa muodostua täysin hallitsemattomaksi.

 

Joitain hajahuomioita YVA-arviointiselostuksesta:

 

• Maininta ”Hankealueelle vastaanotettava jäte ei sisällä ongelmajätteitä.” on yrityksen ja selvityksen laatineen konsulttiyrityksen haavekuva. Todellisuudessa purku- ym. jäte sisältää pääsääntöisesti aina ongelmajätteitä. Menneiden vuosikymmenten aikana esim. rakentamisessa käytettiin sellaisia rakennusaineita, jotka sisälsivät ongelmajäteaineksia. Nyt ne ovat rakennuksia ja rakenteita purettaessa tulossa jätteenkäsittelykeskusten riesaksi ja sitä kautta ihmisten sekä luonnon ongelmaksi.

 

Ongelmajätteiden kartoittamiseen sekä niiden tutkimiseen on kiinnitettävä aivan toisella tavalla huomiota kuin nyt julkistetussa YVA-selvityksessä kerrotaan.

 

Toivonen Yhtiöt Oy:n näytteenotto-ohjelmaan pitää sisällyttää riittävän tiheästi otettavat elohopea- (Hg) sekä dioksiininäytteet. Esitän Hg- ja dioksiininäytteenotolle näytetiheydeksi vähintään kerran kuukaudessa. Näytteet pitää analysoida niiden analysointiin pystyvässä laboratoriossa. Analysointitulokset on raportoitava välittömästi jätteenkäsittelylaitoksen toimintaa valvovalle viranomaiselle ja myös kansalaisille on varattava mahdollisuus tutustua analysointituloksiin.

 

• Toivonen Yhtiöt Oy:n, valvovan viranomaisen sekä Tampereen kaupungin nykytoiminnassa on leimaa-antavaa se, että nyt otettavia vähäisiäkään analysointituloksia ei osata tulkita. Näytteenottotulosten tulkintaan pitää jatkossa kiinnittää huomiota, jotta ihmisille, eläimille ja ympäristölle vahingollinen toiminta voidaan lopettaa välittömästi, kun esim. ongelmajätehavainto tehdään.

 

• Riskikartoitus puuttuu YVA-selvityksestä lähes kokonaan. Se pitää laatia iskevään ja yksinkertaiseen taulukkomuotoon, jotta yritys, valvova viranomainen, Tampereen kaupunki ja soveltuvin osin myös tavalliset kansalaiset osaavat arvoida riskien toteutumista. Nyt riskikartoitus on korvattu yleisluonteisella taulukontapaisella ilmaisulla, joka ei sovellu Toivonen Yhtiöt Oy:n tilanteeseen.

 

• Selostuksessa oleva maininta: ”Tontin eteläreunalla on rakennettu louheesta salaoja, joka estää Polunmäen suunasta kallion päältä valuvan veden sekoittumisen pihavesiin.” on malliesimerkki siitä, että karu todellisuus on tyystin toista, kuin selvityksessä yritetään totena lausua.

 

Ns. louheoja on toki olemassa, mutta nykyisellään sen peittää osin jätemateriaali ja se merkitsee jätemateriaalissa olevien ympäristömyrkkyjen sekä ongelmajätteiden välitöntä ja nopeaa joutumista Houkanojaan ja sitä kautta Pyhäjärveen.

 

Louheoja on nopeasti saatettava siihen kuntoon kuin sen on yllä olevassa virkkeessä todettu olevan! Ei voi olla oikein, että jätemateriaali kontaminoi Houkanojaan virtaavan valumaveden!

 

• YVA-selvityksessä todetaan useaankin kertaan, että: ”Hankkeen vaikutukset ympäristön kasvillisuudelle, eläimistölle, luonnon monimuotoisuudelle, arvokkaalle lajistolle tai luontokohteille jäävät paikallisiksi ja vähäisiksi.”

 

Todellisuudessa Toivonen Yhtiöt Oy:n toiminta aiheuttaa haitallisia vaikutuksia ihmisille, ympäristön kasvillisuudelle, eläimistölle, luonnon monimuotoisuudelle, arvokkaalle lajistolle sekä luontokohteille ja ne jäävät pysyviksi sekä ovat luonteeltaan merkittäviä. Toivonen Yhtiöt Oy:n YVA-selvitys merkitsisi hyväksyttäessä, että Tampereen kaupungin kaavoitustoiminta vaikeutuisi jatkossa ja esim. vuosikausia vireillä ollut Herukka-reitin suunnittelu kärsisi kovan kolauksen.

 

Tampereen kaupungin saamattomuuden, valvovan viranomaisen ja saastuttavan yrityksen toiminta merkitsee suuren riskin kertymistä niille Houkanojanraitin palstaviljelijöille, jotka kielimuurin vuoksi eivät ymmärrä Tampereen kaupungin jo vuosia sitten antamaa kieltoa Houkanojan veden käyttämistä viljelypalstojen kasteluvetenä. Esitän, että Tampereen kaupunki velvoitetaan rakentamaan Houkanojanraitin viljelypalstoille riittävä määrä puhtaanveden vesiposteja jo kasvukaudeksi 2012.

 

Yhteenvetona totean, että Toivonen Yhtiöt Oy:n YVA-suunnitelma on laadittu rutiinityönä yhdistellen aikaisemmissa YVA-suunnitelmissa käytettyjä fraaseja. Leimaa-antavaa YVA-suunnitelmassa on ympäristölupaa hakevan yrityksen palkkaaman konsulttiyrityksen laatimat kohdat ja lauserakenteet. Pirkanmaan ELY-keskus on unohtanut roolinsa ja tukeutunut sille syötettyihin tietoihin.

 

Esitän, että Toivonen Yhtiöt Oy:lle ei myönnetä lupaa laajentaa toimintaansa Ruskon teollisuusalueella sekä esitän sen lisäksi valvovan viranomaisen nopeita toimia nykyisten lupaehtojen valvomiseksi ja nykytoimintojen saattamista lupaehtojen mukaiseksi.

 

Suomi on sitoutunut monilla eri tavoin ympäristönsuojeluun ja niiden periaatteiden noudattaminen edellyttää Toivonen Yhtiöt Oy:n toiminnan pikaista lopettamista Ruskon teollisuusalueella ja toiminnan siirtämistä esim. Tarastenjärven jätteenkäsittelyalueelle.

 

Esko Erkkilä

Miksi itsestään selvää asiaa piti selvitellä YVA-prosessin kautta?

Keskiviikko 29.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja Tampereen Sähkölaitoksen yhteisesti omistaman Tammervoima Oy:n hyötyvoimalaitos sijoittuu Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen.

 

Sijoituspaikka oli itsestäänselvyys koko ajan, mutta Tarastenjärven valikoituminen virallisesti hyötyvoimalan sijoituspaikaksi oli pitkä ja tuskallinen prosessi.

 

Prosessissa kului aikaa ja tupakkia. Turha prosessi työllisti melkoisen joukon Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) palkollisia ja myös Ramboll Finland Oy kietaisi melkoiset summat ”konsultoinneistaan”.

 

Hyötyvoimalaitoshankkeesta tehtiin siis laaja ympäristövaikutusten arviointi, jossa tarkasteltiin neljää voimalaitoksen sijaintipaikkavaihtoehtoa eli Lielahti, Peltolammi, Rusko ja Tarastenjärvi.

 

Harmittaa ja osin huvittaakin, että Peltolammin sijoituspaikkavaihtoehdosta käytettiin prosessin aikana nimeä ”Sarankulma”. Näin meitä tamperelaisia ”uunotetaan”!

 

Kannatan hyötyvoimalaitoksen rakentamista, mutta protestoin sitä, että yhteistä rahaa kulutettiin itsestään selvään lopputulokseen pääsemisessä.

 

Onko yhteiskuntamme niin rakennettu, että itsestäänselvyyksillekin on hankittava satoja tuhansia euroja maksavat vertailut. Minäkin osallistuin muutamaan tilaisuuteen, joissa yksiselitteisesti päädyttiin Tarastenjärvi-vaihtoehtoon. En saanut osallistumisestani sentinkään korvausta, mutta monet virkahenkilöt saivat hankkeen parissa kulumaan lukemattomia tunteja, päiviä, viikkoja ja kuukausia. Miksi moinen rumba?

 

Hanke tarvitsee vielä ympäristöluvan sekä Tampereen kaupungin investointipäätöksen. Toivon, että ne ovat läpihuutojuttuja, jotta Tarastenjärvellä päästään kaikkia hyödyntävään toimintaan mahdollisimman pian.

 

Mainittakoon, että Oulun Energia rakentaa parhaillaan Oulun Laanilaan hyötyvoimalaitosta, joka valmistuu kaupalliseen käyttöön runsaan vuoden kuluttua.

 

Oulun laitoksen polttokapasiteetti on hieman Tarastenjärvelle tulevaa laitosta pienempi, sillä Oulussa tullaa jätettä polttamaan 120.000 tonnia vuodessa, kun Tarastenjärvellä vastaava luku on 120.000...180.000 tonnia.

 

On huomattava, että Tarastenjärven vaihtoehtoon sisältyvässä biokaasulaitoksessa käsitellään 90 000 tonnia vuodessa pääasiassa asumisen ja palvelutoiminnan biojätteitä, jäteveden puhdistamoiden lietteitä, teurasjätettä, karjanlantaa tai muuta biomassoja, joista muodostuva metaani hyödynnetään energiantuotannossa.

Biokaasulaitos olisi joka tapauksessa rakennettu Tarastenjärvelle ja tämä tekee hyötyvoimalan sijoituspaikkarumban todella tarpeettomaksi.

Ei kai kukaan voinut todellisuudessa ajatella, että biokaasulaitos rakennetaan Tarastenjärvelle ja hyötyvoimalaitos jonnekin muualle?

 

-Esko Erkkilä-

Mielipide Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen YVA-selostuksesta

Perjantai 22.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Mielipiteitä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n sekä Tampereen Sähkölaitos-yhtiöiden hyötyvoimalaitos- sekä biokaasulaitoshankkeiden ympäristövaikutusten arviointiselostukseen voi antaa 29.4.2011 saakka.

 

Lähetin oman mielipiteeni Pirkanmaan ELY-keskukselle eilen ja se oli sisällöltään tämä:

MIELIPIDE TAMMERVOIMAN HYÖTYVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA

 

Yleistä              

 

On positiivista, että jätteiden hyötykäyttöön Tampereen alueella ollaan panostamassa.  

Suunnitteilla olevat hyötyvoimalaitos sekä biokaasulaitos ovat kannatettavia hankkeita. 

Ne ovat todennäköisesti taloudellisesti  kannattavia laitoksia – ekoprofiililtaan ne sitä ovat joka tapauksessa. 

Annan erityistä tunnustusta termin ”hyötyvoimalaitos” kehittäjille. Termi kuvaa hyvin materiaalien kierrätyskelpoisuutta. Mielestäni meillä ei käytännössä synny lainkaan materiaalia, jota voitaisiin kutsua jätteeksi – kaikki ovat hyödynnettävissä.

Filosofointi jätteiden vähentämiseksi on aina paikallaan, mutta filosofoinnilla jäteongelmaa ei ratkaista. Sen vuoksi on kannatettavaa, että Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Tampereen Sähkölaitos-yhtiöt ovat löytäneet synergiamahdollisuuden ja Tampereelle ollaan saamassa hyötyvoimalaitos sekä biokaasulaitos.

 

Sijoitusvaihtoehdot

On mainio asia, että jo suunnitelmissa todetaan biokaasulaitoksen ainoaksi sijoituspaikaksi Tarastenjärven jätteeenkäsittelykeskuksen länsiosa.

Biokaasulaitoksen sijoittuminen ratkaisee käytännössä myös hyötyvoimalan sijainnin, sillä kahden vain hieman erilaista jätettä hyödyntävän laitoksen sijoittaminen eri puolille kaupunkia ei olisi järkevää.

Molempien laitosten sijoittaminen Tarastenjärvelle pystyy parhaiten hyödyntämään sen infran, joka Tarastenjärvelle jo nyt on muodostunut ja jonka käyttöä sekä hyödyntämistä kahden uuden laitoksen tulo alueelle tehostaa.

Sijoitusvaihtoehdoista Peltolammi ja Tarastenjärvi edustavat ääripäitä – Peltolammi sijoituspaikkana on täysin mahdoton ja Tarastenjärvi puolestaan ihanteellinen sekä kannatettava.

Epilä                  

Sijoituspaikkana Epilä kaatuu erityisesti liikenneongelmiin sekä tontin ahtauteen. Alueen kulttuuri- sekä virkistysarvot poissulkevat Epilän todellisista sijoitusvaihtoehdoista. Asutuksen läheisyys ei mahdollista hyötyvoimalaitoksen sijoittumista Epilään.

Elintarviketeollisuuden läheinen sijainti merkitsee sitä, että hyötyvoimala ei voi sijoittua Epilään, sillä silloin suomalaisen puhtaan ruuan todellisuus ja mielikuva kärsisivät. Tamperelaisen lähiruuan mainetta ei saa pilata sijoittamalla hyötyvoimalaitos Epilään.

Epilä-vaihtoehdon mahdolliset tekniset vahvuudet eivät riitä siihen, että Epilä voisi olla hyötyvoimalaitoksen sijoituspaikka.

Valmistelutyön osalta haluan kiinnittää huomiota siihen, että Epilää kutsutaan YVA:ssa Lielahdeksi. Halutaanko tällä hämärtää todellisuuskuvaa sijoituspaikasta?

Rusko                

Ruskon alueella ”jätekuormitus” on jo nykyisin liiallinen. Houkanojan saastuminen on alueella toimivan jäteyrityksen toimesta päässyt liian pitkälle ja sen toimintaan pitää Tampereen kaupungin puuttua. Puuttumista on luvattu useissa eri yhteyksissä, mutta mitään ei ole tapahtunut.

Olen enemmän kuin tyytyväinen, kun taannoin sain olla mukana toiminnassa, jossa Ruskossa toimivan jätealan yrityksen pääseminen Viljakkalaan pystyttiin estämään.

Kaakkois-Tampereelle suunniteltu Herukka-reitti on kaavailtu kulkemaan suunnitellun hyötyvoimala-alueen vierestä. Herukka-reitti on kunnianhimoinen hanke, jonka myös kauempana Tampereella asuvat soisivat toteutuvan. Se loisi uusia mahdollisuuksia virkistyskäyttöön kaikille kaupunkilaisille. 

Hyötyvoimalan sijoittuminen Ruskoon vaikeuttaisi Herukka-reitin suunnittelua, joten jo yksistään se tekee Rusko-vaihtoehdosta mahdottoman.

Rusko-vaihtoehdon mahdolliset positiiviset seikat jäävät niin paljon haittoja pienemmiksi, että Rusko ei ole todellinen sijoitusvaihtoehto hyötyvoimalaitokselle.

Peltolammi

Peltolammin sijoituspaikkaa kutsutaan YVA-selostuksessa hämäävästi Sarankulmaksi. Tuomittavaa toimintaa suunnittelijoilta! 

Liikenneolosuhteet tekevät Peltolammi-vaihtoehdosta mahdottoman. Etelästä rekkaliikenne jouduttaisiin ohjaamaan kapeille kaduille tai rakentamaan kokonaan uusi tieyhteys Sääksjärven eritasoristeyksestä metsien kautta Peltolammille.

Pohjoisen suunnasta olisi rakennettava kokonaan uusi tie Toivion asuntoalueen kautta! Peltolammin vaihtoehto on mahdoton liikenteellisesti siis Tampereen ja myös Pirkkalan osalta! 

Peltolammilta ”varattu” alue on hyötyvoimalaitokselle liian kapea, joten jo tontin muoto poissulkee Peltolammi-vaihtoehdon. 

Hyötyvoimalaitokselle ”kaavailtu” alue kuuluu voimakkaaseen arseeniesiintymäalueeseen, joten se jo yksistään estää hyötyvoimalaitoksen rakentamistyöt. 

Peltolammille suunniteltu hyötyvoimalaitos rakentuisi suositun Peltolammia kiertävän kunto- ja virkistysreitin viereen – ainoastaan Tampere-Helsinki –rata erottaisi ne toisistaan. Lähes puolet Peltolammista jää 500 metrin säteellä hyötyvoimalaitosta keskipisteenä piirretyn ympyrän sisään eli Peltolammin virkistyskäyttö rajoittuisi merkittävästi.

Havainnekuvasta selviää, että maisemanäkymät molemmilta Peltolammin uimarannoilta muuttuisivat radikaalisti tehdasmiljöömäisiksi – sitä Peltolammin, Multisillan ja Palokallion asukkaat eivät todellakaan halua! 

Tampere-Pirkkala –lentokentän itäinen laskeutumisreitti kulkee täsmälleen Peltolammin, Palokallion sekä suunnitellun hyötyvoimalaitoksen yli. Hornet-laskeutumisen aikana lentomelu laskeutumisreitillä kohoaa tasolle 100…105 dB. Melutaso on todettu Tampereen kaupungin suorittamissa melumittauksissa (mittaustulokset ovat saatavissa esim. allekirjoittaneelta). 

Samaa aluetta rasittaa VT3:n ”kumipyörämelu” sekä rautatiemelu ja –tärinä, joten alueen melukiintiö on varmasti täynnä ilman hyötyvoimalaitoksen lisämeluakin! Peltolammille sijoittuva hyötyvoimalaitos merkitsisi uutta ajoneuvoliikennettä neljän minuutin välein -mahdotonta! 

Peltolammin vaihtoehdosta ei löydy hyviä puolia, joten vertailu etujen ja haittojen kesken ei ole tarpeellista. Kaukolämpöputkiston sijaintia ”samalla hehtaarilla” ei kannata huomioida vaihtoehdon hyvänä puolena.

 

Tarastenjärvi

Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksessa ”jäte osataan” jo nyt, joten se on ylivoimaisesti paras paikka myös hyötyvoimalaitokselle.

 Jättenkäsittelyn infran keskittyminen Tarastenjärvelle tuo tehokkuutta toimintaan. ”Vuosikertajätteiden” hyödyntämismahdollisuus hyötyvoimalassa vaikuttaa positiivisesti menneidenkin vuosien jätetaseeseen. Vuosikertajätteiden kuljettaminen jonnekin muualle Tampereella olisi anteeksiantamaton paikka – Tarastenjärvellä ne voidaan hyödyntää lähijätteenä.

Tarastenjärvellä on logistisesti ihanteellinen sijainti. Jäteliikenteen kanavoituminen suurelle liikenneväylälle – ysi-tielle – saattaa vauhdittaa sen kehittämistä. Jos näin tapahtuu, on se suuri edistysaskel eräälle Suomen vaarallisimmista tieosuuksista.

Tarastenjärveltä joudutaan kaukolämpöputkea rakentamaan muita vaihtoehtoja pidemmälti, mutta tulevaisuuteen tähtäävänä investointina se on todellista panostamista tulevaisuuteen.

                          

Yhteenveto

Kiitän Pirkanmaan Jätehuolto Oy:tä ja Tampereen Sähkölaitos-yhtiöitä mielenkiintoisen ja kannatettavan hankkeen suunnittelusta.

Esitän, että Tammervoiman hyötyvoimalaitos sijoitettaisiin Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen yhteyteen.

 

-Esko Erkkilä-

Demarit ovat unohtaneet Viljakkalan?

Torstai 7.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Omistan poikieni kanssa syntymäkotini Viljakkalassa. Kyse on vajaan parinkymmenen hehtaarin kokoisesta pientilasta, joka oli kotini 1970-luvulla saakka.

Paikka on minulle edelleen rakas ja ilokseni olen huomannut, että myös poikani arvostavat tilaa.

Syntymätilani lisäksi omistan Viljakkalassa vapaa-ajanasunnon.

Pidän itseäni elämäni loppuun saakka viljakkalaisena, vaikka taannoisessa kuntaliitoksessa Viljakkala yhdistyikin Ylöjärven kanssa ja vaikka asummekin Tampereella.

Kävin Viljakkalan kirkolla viime viikonvaihteessa ja tutkailin puolueiden vaalimainoksia kylän keskellä.

Hämmästyin, että SDP:n vaalimainoskehikko oli tyhjää täynnä!

Merkitseekö tämä, että demarit vähät välittävät Viljakkalasta ja viljakkalalaisista? Pelkään, että näin on.

Vaikka SDP onkin kuihtumassa marginaalipuolueeksi, pidän valitettavana, että he eivät halua olla kehittämässä Viljakkalaa. Vaalimainoksen puuttuminen viestii siitä.

 

 

Suomen Keskustan raikas vaalimainos oikealla, mutta sen vieressä SDP:n tontilla on tyhjää täynnä - surullista, mutta ennakoivaa?

 

 

Pirkanmaan Keskustan raikas yhteismainos on saanut laajalti tunnustusta - eikä suinkaan turhaan!

 

 

Vaikka kyse onkin kilpailijapuolueesta, pidän valitettavana, että demarit ovat heittäneet pyyhkeen kehään Viljakkalan kehittämisessä.

Viljakkalan pitäminen elävänä vaatisi myös demarien panosta, näin siitäkin huolimatta, että demarit ovat menettäneet entisen valta-asemansa ja näyttävät edelleen asemaansa menettävän.

-Esko Erkkilä-

Bonusjärjestelmät nostavat päivittäistavarakauppatuotteiden ja polttoaineiden hintoja ehkä jopa 4 %!

Sunnuntai 27.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Joudun soveltamaan vanhaa viisautta – ”ilmaisia lounaita ei ole” - , kun käsittelen eri kaupparyhmien myöntämiä bonusalennuksia.

Sovellutukseni kuuluu: ”Ilmaisia bonuksia ei ole!”

Jokainen tuotehinnoittelun alkeisiin perehtynyt tietää, että myyntihinnan asettamisessa pitää huomioida kaikki listahinnasta myönnettävät alennukset.

Määräalennukset, kausialennukset, tavoitealennukset, suurasiakasalennukset, veloituksetta annetut tuotteet, yksinmyyntialennukset ja mitkä tahansa alennukset on huomioitava, kun myyjä määrittelee tuotekohtaiset myyntihintansa.

Kaikki kaupparyhmät ovat luoneet bonusjärjestelmät, joilla ne (muka) palkitsevat asiakkaat, jotka keskittävät ostoksensa juuri heille.

Bonusjärjestelmät ovat lopulta suurta bluffia, sillä niihin sisältyvät alennukset ulosmitataan myyntihinnan määrittelyssä. Tyhmä on se myyjä, joka ei huomioi ennakoitavissa olevia alennuksia tietyllä varmuuskertoimella – käytännössä toimiva varmuuskerroin lienee 1,5 - 2,0 eli bonuksina maksettavat ”alennukset” sisällytetään tuotehinnoitteluun 1,5 – 2 -kertaisina!

Jokaisella kaupparyhmällä on leegio kauppatieteiden maistereita ja ekonomeja, jotka varmasti osaavat laskea myyntihinnat sellaisiksi, että bonusjärjestelmän kautta asiakkaille maksettavat summat saadaan etupainoisesti omaan kassaan.

Lompakossani ja perheenjäsenteni lompakoissa on kaikkien kaupparyhmien bonuskortit. Tiedän bonusjärjestelmien järjettömyyden, mutta saadakseen edes jotain etua, on bonuskortteja käytettävä.

On irvokasta, että esimerkiksi S-ryhmään kuuluva Pirkanmaan Osuuskauppa ilmoittaa suurilla julisteillaan myymälöissään vaikkapa näin: ”Tämän myymälän/tämän kunnan asiakkaat saivat viime vuonna bonushyvityksinä xxx.yyy euroa!”

Mielestäni oikeampi ja totuudenmukaisempi julisteen teksti olisi, jossa kerrottaisiin, että tämän myymälän/tämän kunnan asiakkaamme maksoivat viime vuonna Pirkanmaan Osuuskaupalle täysin ylimääräistä yyy.xxx euroa!

Nyt julisteissa mainittu summa pitäisi kertoa kahdella, jotta ylihinnan osalta puhuttaisiin oikeista summista.

Perheemme pääsee S-kortilla kohtuulliseen bonushyvitykseen, sillä esimerkiksi tammikuulla 2011 se oli 4,0 %. Kuukausiostoksemme olivat 870 euroa, kun maksimibonukseen eli viiteen prosenttiin olisi vaadittu 1.200 euron kuukausiostokset.

Oletan, että S-ryhmä laskee joutuvansa maksamaan kaikista sieltä tehdyistä ostoksista S-bonusta 4…5 % ja tämä kaikki laitetaan tuotehinnoittelussa sen hinnan päälle, joka jo toisi S-ryhmälle kunnollisen tuloksen. Aivan liian monta prosenttia S-ryhmän kaupallisesta tuloksesta on siis bonuksiin uskovien asiakkaiden maksamaa!

K-kortilla ja Ykkösbonus-kortilla meille hankitut ostokset menevät bonusvarauksen osalta täysin K-ryhmän ja Tradekan extra-bisnekseksi, sillä ostoksemme jäävät molemmista kaupparyhmistä niin pieniksi, että bonusta ei juurikaan kerry.

S-ryhmän hallintoelimet on valittu kaupparyhmän ”asiakasomistajien” toimesta ja niiden joukosta. Löytyykö sieltä porukasta ryhtiä laittaa bonusjärjestelmät uuteen uskoon?

Uskooko S-ryhmä pystyvänsä tekemään kunnollista tulosta todellisella kaupantekotaidolla?

Pahasti pelkään, että näin ei tule kummankaan kysymykseni kohdalla käymään!

 

-Esko Erkkilä-