29.10.2013Keskustelutilaisuus Viljakkalan terveyspalveluiden tulevaisuudesta 30.10. klo 17Lue lisää »23.5.2012Keskustan puheenjohtajasta järjestettävän neuvoa-antavan jäsenäänestyksen toteuttaminen TampereellaLue lisää »26.4.2012Linjamuutos heikentää erityisesti lukiolaisten bussimatkustamista Länsi-TampereellaLue lisää »
Yölennoilla on puolensaMaanantai 10.10.2016 - -Esko Erkkilä- Agrologien Liiton jäsenet osallistuivat SUBLU Tour Portugal, Lda –nimisen matkatoimiston järjestämälle viininkorjuumatkalle pohjois-Portugaliin 1.-9.10.2016.
Olin Rouvan kanssa mukana mielenkiintoisella matkalla – seurueessamme oli kaikkiaan 31 matkalaista. Matkaohjelmassamme oli valmisteltuna n. 25 tutustumiskohdetta, mutta kun mielenkiintoisia tapahtumia osui matkan varrelle, oli todellisia tapahtumia matkallamme kolmisenkymmentä!
Oletan, että tämän saitin seuraajat saavat lähiaikoina lukea useankin jutun, jonka ainekset on saatu em. matkalta. Valitan.
Vastuullisen matkanjärjestäjän oppaana toimi suomalaissyntyinen Mika Palo – erä parhaista oppaista, jonka vetämällä matkalla olen milloinkaan ollut. Suosittelen SUBLU Tour Portugal, Lda – matkatoimiston käyttämistä.
Jouduimme lähtemään matkalle jo 30.9.2016, sillä yölento Lissaboniin lähti Helsinki-Vantaan lentoasemalta klo 04.45 ja viimeinen junavuoro Tampereelta Helsinki-Vantaan lentoasemalle lähti jo edellispäivänä klo 22.07.
Paluulento Lissabonista Helsinkiin oli myös suora ja se lähti Lissabonista klo 21.25 – laskeuduimme Helsinki-Vantaalle klo 04.00.
Molemmat lennot olivat siis yölentoja ja harvat rakastavat yölentoja, mutta niillä on myös positiivinen puolensa.
Yölento saapui Lissaboniin paikallista aikaa klo 07.40 ja se merkitsi, että saatoimme tutustua Portugalin nähtävyyksiin jo koko saapumispäivän ajan.
Paluulennon myöhäinen lähtöaika Lissabonista puolestaan merkitsi, että saimme kokea ”täyspäiväisen” kokemuspäivän Portugalissa myös lähtöpäivänämme.
On selvää, että yölento kohteeseen merkitsee pitkää ja rasittavaakin ensimmäistä päivää, mutta eihän toimintalomaturisti lähde makaamaan matkakohteeseensa.
Yölento paluumatkalla merkitsee tiettyjä poikkeusjärjestelyjä kotiin saavuttua – meillä se merkitsi aamuvarhaisella saunan lämmitystä, saunomista sekä runsaan parin tunnin päivänokosia kotiintulopäivän aamupäivällä.
Yölennot pidentävät tehollista tutustumisaikaa kohdemaassa kahdella päivällä, joten on helppo suositella sellaisia matkoja, joilla matkustaminen tapahtuu yölennoilla.
Yölentoja kannattaa mielestäni käyttää toimintalomilla eli juuri sellaisilla lomamatkoilla, jollainen agrologi-matkamme oli.
Löhölomat rannoilla – löhölomista minulla ei tosin ole kokemusta - , niillä ehkä päivälennotkin ovat sopivia!
Tapaamisiin Portugalin kokemuksia odottaville!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit2016, Agrologimatka Portugaliin 2016, viininkorjuumatka, viininkorjuumatka 2016, viininkorjuumatka Douron alueelle, SUBLU Tour Portugal Lda -matkatoimisto, |
Jos mie saisin jouten olla!Perjantai 3.7.2015 - -Esko Erkkilä- Kirjoitin eilen agrologiasiaa ja jatkan tänään saman teeman alla:
Agrologiopinnot Mustialan Instituutissa 1968 – 1970 edellyttivät ainakin yhden laulun osaamista ja laulun nimi oli
Jos mie saisin jouten olla!
Laulun osaaminen oli välttämätöntä, sillä se laulettiin aina, kun saavuimme linja-autolla retkiltämme opistolle.
Ehdottoman tärkeää oli, että laulun lopussa ollut sana ”loppui” piti kajahtaa juuri silloin, kun linja-auto saapui Huttulan edustalle eli silloin, kun matka päättyi!
Tässä laulun sanat kirjattuina.
Vielä sen verran, että laulun sanojen muistamisessa oli hieman ongelmia, mutta netissä olevat Kuolemajärveltä peräisin olevat laulut ja niiden sanat auttoivat muistamaan koko laulun.
Kuolemajärviläisten laulujen sanat on kerännyt Erja Tikka. Ne olivat hyvänä tukena, kun merkitsin muistiin Vanhan Instituuttilaisen laulun sanat – erityisesti laulun loppu on instituuttilaisesti melkoisesti erilainen kuin kuolemajärviläisten laulussa.
Näin se menee:
Jos mie saisin jouten olla Kesäkauven voita syyvä Sit mie naimahan menisin Revon Kaisan tyttäristä Anni mulle annettaisiin Syltä pitkä toista paksu Eipä jaksa hepo veellä Liinaharja liikutella Vesi tippui vempeleestä Rasva rahkehen nenästä
Nyt se loppui tämä laulu hei, nyt se loppui tämä laulu tulee piste.
Tulee piste laulun päähän hei, tulee piste laulun päähän nyt se loppui!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jos mie saisin jouten olla!, Mustiala, Mustialan Maatalousopisto, Agrologit, Mustialan agrologit, |
Kuusi agrologia jatkaa kansanedustajinaTorstai 2.7.2015 - -Esko Erkkilä- Mustialasta vuonna 1970 valmistuneena agrologina on mukava todeta, että koulukuntamme jäsenistä kuusi agrologia jatkaa kansanedustajina myös uudessa eduskunnassa.
Agrologi-kansanedustajien määrä oli sama myös edellisessä eduskunnassa ja eduskuntavaalit merkitsivät, että entiset agrologi-kansanedustajat saivat kansalta jatkopestin.
On luonnollista, että tunnen kaikki koulukuntamme agrologi-kansanedustajat, mutta nyt löydän kuvan heistä ainoastaan Lasse Hautalasta ja Arto Pirttilahdesta.
Kuva on Keskustan puoluevaltuuston ja Keskustan eduskuntaryhmän yhteiskokouksen aloittaneelta lounastarjoilulta Helsingistä 27.5.2015, jossa sain olla samassa pöydässä agrologi-veljien Lasse Hautala (vasemmalla) ja Arto Pirttilahden kanssa. Olin mukana Keskustan puoluevaltuuston varajäsenen ominaisuudessa.
Kaikki valituiksi tulleet agrologit ovat Agrologien Liitto ry:n jäseniä kuten myös minä.
Suurimman äänimäärän kansanedustajiksi valituista agrologeista sai
Elsi Katainen, 7.084 ääntä.
Seuraavina äänimääräjärjestyksessä olivat:
Kaikki valituiksi tulleet agrologit edustavat Keskustaa.
Onnittelen Elsiä ja Eeva-Mariaa sekä kaikkia neljää agrologi-veljeä kansanedustajapaikasta!
-Esko- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Agrologien Liitto, Elsi Katainen, Lasse Hautala, Arto Pirttilahti, Eeva-Maria Maijala, Antti Rantakangas, Timo Korhonen, |
Jos mie saisin jouten olla!Keskiviikko 3.6.2015 - -Esko Erkkilä- Kirjoitin eilen agrologiasiaa ja jatkan tänään saman teeman alla:
Agrologiopinnot Mustialan Instituutissa 1968 – 1970 edellyttivät ainakin yhden laulun osaamista ja laulun nimi oli
Jos mie saisin jouten olla!
Laulun osaaminen oli välttämätöntä, sillä se laulettiin aina, kun saavuimme linja-autolla retkiltämme opistolle.
Ehdottoman tärkeää oli, että laulun lopussa ollut sana ”loppui” piti kajahtaa juuri silloin, kun linja-auto saapui Huttulan edustalle eli silloin, kun matka päättyi!
Tässä laulun sanat kirjattuina.
Vielä sen verran, että laulun sanojen muistamisessa oli hieman ongelmia, mutta netissä olevat Kuolemajärveltä peräisin olevat laulut ja niiden sanat auttoivat muistamaan koko laulun.
Kuolemajärviläisten laulujen sanat on kerännyt Erja Tikka. Ne olivat hyvänä tukena, kun merkitsin muistiin Vanhan Instituuttilaisen laulun sanat – erityisesti laulun loppu on instituuttilaisesti melkoisesti erilainen kuin kuolemajärviläisten laulussa.
Näin se menee:
Jos mie saisin jouten olla Kesäkauven voita syyvä Sit mie naimahan menisin Revon Kaisan tyttäristä Anni mulle annettaisiin Syltä pitkä toista paksu Eipä jaksa hepo veellä Liinaharja liikutella Vesi tippui vempeleestä Rasva rahkehen nenästä
Nyt se loppui tämä laulu hei, nyt se loppui tämä laulu tulee piste.
Tulee piste laulun päähän hei, tulee piste laulun päähän nyt se loppui!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jos mie saisin jouten olla!, Mustiala, Mustialan Maatalousopisto, Agrologit, Mustialan agrologit, |
Valiokuntatyö on kansanedustajan tärkeää työtäLauantai 28.2.2015 - -Esko Erkkilä- Sain viime torstaina osallistua Keskustan Pirkanmaan piirin järjestämälle opintomatkalle Keskustan puoluetoimistolle ja eduskuntaan, jonne meidät oli kutsunut kansanedustaja Arto Pirttilahti.
Arto Pirttilahti on ensimmäisen kauden kansanedustaja Mänttä-Vilppulasta ja hän lähtee vahvoista asemista uudistamaan valtakirjaansa hhtikuun eduskuntavaaleissa.
Pirttilahti on koulutukseltaan agrologi, joten olen ylpeä koulukuntamme menestyksestä valtiomiessarjassa!
Arto Pirttilahden paikka eduskuntasalissa on päättymässä olevalla vaalikaudella ollut takarivissä – kuvassa Pirttilahti ”omalla” paikallaan, mutta menestys kevään eduskuntavaaleissa vie varmaan Artsia lähemmäs puhemiestä! Paikat isossa salissa ovat tavallisesti samat koko vaalikauden, mutta poikkeuksiakin on ja eräs niistä päättyvällä vaalikaudella oli se, että kun Juha Sipilä aluksi istui Pirttilahden vieressä, niin Keskustan puheenjohtajaksi tultuaan hän siirtyi lähemmäs puhemiestä!
Istuntosaliin ei ulkopuolisilla ole asiaa, mutta tässä kuitenkin poseeraten olen ikään kuin avaamassa istuntosalin ovea!
************************
Eduskunnassa lainsäädäntötyö perustuu valiokuntatyöskentelyyn ja suuressa salissa nähtävä julkinen käsittely perustuu niihin päätöksiin ja esityksiin, jotka eri valiokunnat ovat saaneet työstettyä.
Pysyviä valiokuntia on kaikkiaan 16.
Valiokunnissa on 17 jäsentä ja 9 varajäsentä, paitsi suuressa valiokunnassa, jossa on 25 jäsentä ja 13 varajäsentä, ja valtiovarainvaliokunnassa, jossa on 21 jäsentä ja 19 varajäsentä, ja tarkastusvaliokunnassa, jossa on 11 jäsentä ja 6 varajäsentä.
**************
Arto Pirttilahti on jäsenenä talousvaliokunnassa ja hänen johdollaan saimmekin tutustua talousvaliokunnan työhuoneeseen.
Istuin esittelyn ja koulutustilaisuuden ajan perussuomalaisten edustajana talousvaliokuntaan kuuluvan Martti Mölsän paikalla kuvassa etuoikealla, paikalla jonka edessä valokuvaamiseni aikana näkyy kännykkäni.
Edellisessä kuvassa näkyy talousvaliokunnan jäsenten edessä korkeat asiakirjapinkat ja niin ne näkyvät myös tässä kuvassa, jossa vierailumme isäntä kansanedustaja Arto Pirttilahti on melkein jäämässä asiakirjapinkkojen taakse.
******************
Talousvaliokunnan merkitys on tiedostettu jo varhain, sillä se on perustettu jo säätyvaltiopäivillä vuonna 1863.
Valiokuntatyöskentelyn merkityksestä on osoituksena, että esim. talousvaliokunta kokoontuu neljä kertaa viikossa.
Talousvaliokunnan tehtävänä on käsitellä pankkivaltuutettujen vuosittain antamat kertomukset sekä valmistella Suomen Pankkiaja Suomen itsenäisyyden juhlarahastoa (Sitraa) koskevat säädösasiat sekä muut maan pankki- ja rahalaitosta koskevat asiat. Talousvaliokunta käsittelee lisäksi asiat, jotka koskevat kauppaa ja teollisuutta, energiataloutta, kaupallisia yhteisöjä, elinkeinotoimintaa ja sen tukemista, kilpailua, kuluttajansuojaa, yksityistä vakuutustoimintaa, rahoitus- ja arvopaperimarkkina-lainsäädäntöä sekä valtion yhtiöitä, jotka eivät kuulu muun valiokunnan toimialaan.
Liike-elämässä 40 ja puoli vuotta toimineena osaan arvostaa sitä työtä, jota talousvaliokunnassa tehdään.
On selvää, että talousvaliokunnan merkitys tulee seuraavalla vaalikaudella olemaan entistäkin tärkeämpi, kun nykyhallituksen taloustoimia on pakko alkaa korjaamaan!
-Esko Erkkilä- PS. Ilmoitan, että en kirjoita tälle saitille sanaakaan 29. - 31.2.2015. Tarkoitukseni on palata tänne vasta 1.3.2015! |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Arto Pirttilahti, kansanedustaja Arto Pirttilahti, agrologi Arto Pirttilahti, talousvaliokunnan jäsen Arto Pirttilahti, talousvaliokunta, eduskunnan talousvaliokunta, Pirkanmaan vaalipiiri - Arto Pirttilahti, Mänttä-Vilppula, 29. - 31.02.2015, |
Nautittava teatteriesitys ei suinkaan vaadi puitteikseen ison kaupungin "miljoonateatteria"!Sunnuntai 23.11.2014 - -Esko Erkkilä- Tamperetta pidetään aiheellisestikin maan johtavana teatterikaupunkina ja näin varmasti myös on.
Meiltä suuren teatterikaupungin asukkailta unohtuu, että hyvinkin lähellä Tamperetta pystyy nauttimaan hienoista teatterielämyksistä.
Sain eilen olla mukana, kun Pirkanmaan Agrologit järjestivät perinteisen pikkujoulutapahtumansa Valkeakoskella. Pikkujoulutapahtumaamme kuuluu käynti teatterissa sekä pikkujouluruokailu.
Yhdistyksemme vastuuhenkilöt olivat puheenjohtajamme Katariina Pylsyn johdolla järjestäneet tämänvuotisen pikkujoulutapahtumamme Valkeakoskelle eli n. 30 kilometrin etäisyydelle Tampereelta.
Teimme matkan liikenneyrittäjä, agrologi Markku Mikkolan omistamalla ja ”ohjastamalla” bussilla.
Teatterikohteemme oli Valkeakosken Kaupunginteatteri ja siellä olimme yleisönä…
…Pierre Barillet´n ja Jean-Pierre Gredyn käsikirjoittamalle ”Tähti ja sen sisko” nimiselle vauhdikkaalle komedialle.
”Tyttö ja sen sisko” vie katsojat 30-luvun Hollywoodiin.
Pääroolissa on sisaruksia Lily Da Costaa ja Deborah´a esittävä Saija-Reetta Kotirinta – kaksoisrooli siis.
Meno on niin villiä, että katsojalla on hetkittäin vaikeuksia pysyä monimutkaisten tapahtuminen mukana – onneksi hankin etukäteen kaksi euroa maksaneen ohjelmalehtisen ja sen silmäily auttoi pysymään kärryillä!
Tyttö ja sen sisko –esitykset jatkuvat 13.12.2014 saakka, joten hulvattomaan menoon ehtii vielä!
**************
Valkeakosken Kaupunginteatteri toimii vanhassa puutalossa, jossa teatteria on esitetty jo 1900-luvun alusta alkaen.
Talon tunnettiin alun perin nimellä Seurahuone, mutta sitä kutsuttiin myös Seurusteluhuoneeksi.
On helppo arvata, että talon historiaan liittyy hyvin läheisesti ”Walkiakosken paperitehdas”, sillä talo on alun perin sen rakennuttama. Varmaan Juuso Walden liittyy talon myöhempään historiaan.
************
Olen aiemmin luullut, että teatterikaupungeista Tampereelta etelään mentäessä seuraava on Hämeenlinna, mutta erehdyin, sillä Valkeakoskella toimiva teatteri täyttää kaikki ne vaatimukset, joita hyvältä teatterilta vaaditaan.
Valkeakosken Kaupunginteatterin seuraava ensi-ilta on 29.1.2015 ja silloin ohjelmistoon tulee musiikkinäytelmä:
Niin kuin taivaassa!
Suosittelen teatterimatkaa Valkeakosken Kaupunginteatteriin!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pirkanmaan Agrologit, Valkeakosken Kaupunginteatteri, Pierre Barillet, Jean-Pierre Gredy, Tyttö ja sen sisko, Saija-Reetta Kotirinta, Niin kuin taivaassa, |
Puolan maatalouden haaste on pieni tilakokoTiistai 8.4.2014 - -Esko Erkkilä- Palasin eilisen varhaistunteina viiden päivän matkalta Puolasta.
Kyseessä oli MTK-Pirkanmaan, MTK-Satakunnan ja MTK-Varsinais-Suomen järjestämä opinto-, kulttuuri-, maatalous-, kotieläin-, historia- ja sotahistoriamatka, jolle osallistuimme vaimoni kanssa.
Keväinen MTK-matka on muodostunut meille jo perinteeksi, sillä olemme neljänä edelliskeväänä osallistuneet Romaniaan, Unkariin, Skotlantiin ja Sloveniaan suuntautuneille vastaaville matkoille.
Matkanjohtajana toimi MTK-Pirkanmaan järjestöagrologi Jaakko Ahola ja oikein mainiosti toimikin – kiitokset Jaakolle tätäkin kautta!
Matka ylitti odotukset, sillä saimme monipuolisen kuvan Puolasta.Puola on jo nyt vahva maatalousmaa, mutta pieni tilakoko on heille melkoinen haaste.
Matkasimme Varsovasta Krakovaan pienempiä teitä pitkin ja tulimme takaisin moottoritietä ajaen. Näimme matkalla hyvän läpileikkauksen Puolan maatalouden rakenteesta tilakoon näkökulmasta.
Peltoaukeat ovat laajoja, mutta tilakoko on pieni.
Pieni tilakoko näkyy seuraavista kuvista, joista osa on otettu linja-auton ikkunasta ja osa suoraan ”luonnosta”.
Jokainen kuvissa näkyvä peltolohko on eri omistajan omistuksessa eli kuvissa näkyvä ”tilkkutäkki” kertoo totuuden pienestä tilakoosta.
****************
Pieni tilakoko merkitsee, että myös tilojen konekanta on suomalaisittain katseltuna pienikokoista.
Tässä pari kuvaa vaatimattoman kokoisista maatalouden työkoneista:
Valokuva- ja juttuaineistoa kertyi matkan aikana paljon ja pyrinkin lähipäivien aikana käsittelemään tällä saitilla matkamme aikana näkemäämme ja kuulemaamme!Huomenna ehkä kuitenkin jotain muuta!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Puolan maatalous, Puolan maatilojen pieni koko, Puolan maatalouden kilpailukyky, MTK-Pirkanmaa, MTK-Satakunta, MTK-Varsinais-Suomi, Matkapojat Oy, Jaakko Ahola, järjestöagrologi Jaakka Ahola, |
Keskustanaisten puheenjohtaja, kansanedustaja, agrologi ja eurovaaliehdokas Elsi Kataisen tervehdys Keskustan Pirkanmaan piirin Itsenäisyyspäiväjuhlassa oli vankkaa asiaaMaanantai 9.12.2013 - -Esko Erkkilä- Oli ilo kuunnella Elsi Kataisen tervehdystä, jonka hän esitti joulukuun 7. päivänä Tampereella järjestetyssä Keskustan Pirkanmaan piirin Itsenäisyyspäiväjuhlassa.
Kansanedustaja Elsi Katainen on ollut Eduskunnan jäsen vuodesta 2007 alkaen, joten hänellä on vahva pohja, jolta ponnistaa kohti vaativampia tehtäviä.
Agrologina arvostan, että hän on koulukuntamme jäsen.
Elsi Katainen toi esille sen suuren huolen tulevaisuudesta, joka suomalaisten keskuudessa nyt vallitsee.
Työttömyys tai sen uhka on monen suomalaisen murheena ja hyvinvointipalvelut ovat vaakalaudalla.
Katainen kysyi, että nostammeko kädet pystyyn vai muutammeko suuntaa?
Paikalla juhlapuheen pitäjänä oli Puolustusvoimien Länsi-Suomen sotilasläänin Pirkanmaan aluetoimiston päällikkö, komentaja Matti Eskola ja hänen läsnäolonsa innoittamana Elsi Katainen totesi, että nyt on otettava uusi asento, sillä vanhan asennon korjaaminen ei auta!
************
Elsi Katainen linjasi, että nyt vaaditaan kokoavaa politikkaa, sillä koko Suomen voimavarat on saatava käyttöön.
Koko Suomen voimavarojen yhdistäminen on parhainta itsenäisyyden puolustamista, totesi Elsi Katainen.
Pidin siitä Elsi Kataisen tervehdyksen osuudesta, jossa hän otti kantaa Kokoomuksen, SDP:n ja erityisesti Vihreiden ajamalle linjalle, että kaikki suomalaiset pitäisi sulloa muutamaan kaupunkiin, radan varteen ja mielellään korkeisiin betonihirvityksiin.
Elsi Katainen linjasi, että postinumerolla ja lompakon paksuudella ei saa olla merkitystä, että minne suomalainen saa kotinsa rakentaa!
Myös siinä Elsi Katainen osui oikeaan, kun hän totesi, että raskaimman osuuden suomalaisista nyt kantavat vanhukset, lapset ja nuoret.
Tilaisuuteemme tervehdyksen tuoneen kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Elsi Katainen muistutti, että:
Kaikkiin näihin teeseihin on helppo yhtyä.
Tervehdyksensä lopuksi Elsi Katainen tiivisti kansakuntamme tilanteen näin:
Suomen ainoa puolustaja on Suomen kansa!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Keskustanaiset, Keskustanaisten puheenjohtaja Elsi Katainen, kansanedustaja Elsi Katainen, agrologi Elsi Katainen, eurovaaliehdokas Elsi Katainen, Keskustan Pirkanmaan piiri, komentaja Matti Eskola, Puolustusvoimain Länsi-Suomen sotilaslääni, |
Cantervilla loss eli Pikajärven kartano on monessa mukanaSunnuntai 13.10.2013 - -Esko Erkkilä- Kerroin taannoin näillä sivuilla Cantervillan linnasta eli Pikajärven kartanosta, jossa yövyimme 16 – 17.8.2013 välisen yön, kun osallistuimme agrologien Viron kartanokierrokselle.
Kartano oli paras yöpymispaikka koko matkamme aikana.
Hieno huone, mainio ja runsas aamupala sekä oikein maukas omarahoituksellinen iltaruokailu olivat ne valtit, joilla Cantervillan kartano lunasti paikkansa matkamme parhaana yöpymiskohteena.
Suosittelen Cantervillan kartanoa lämpimästi!
Tein kartanon mailla aamukävelyn aamulla varhain ja sen tiimoilta muutama kuva sekä kuviin liittyvä kommentti:
Kartanon jääkellari on vankkaa tekoa…
…ja sen matkailullinen hyödyntäminen on varmaan aivan ovella!
Myös kartanon viinakeittiö eli tislaamo eli distellery on vielä matkailullisesti hyödyntämättä.
Kartanon eräs käyntikohde on lapsille suunnattu ”Mängumaa” eli Puuhamaa.
Mängumaassa on lasten vesipuisto,…
…seikkailurata,…
…kartingrata…
…ja paljon muita aktiviteetteja.
En pysty olemaan Cantervillan kartanon konsulttina, mutta uskallan epäillä, että kartano pyrkii olemaan liian monessa mukana!
Käyntimme aikana Cantervilla kartanoa oli vaikea tavoittaa netistä, mutta nyt kartanolla on suhteellisen kelvolliset nettisivut. Vilkaise www.cantervilla.ee
*********
Kartanon pihapiirissä on toimittaja, selostaja, radio- ja televisio-ohjelmien johtaja sekä näytelmäkirjailija Valdo Pant´n muistomerkki. Valdo Pant toimi aikoinaan juontajana suositussa ”Naapurivisa” –ohjelmassa, jossa Viron sekä Suomen tietoviisaat mittelivät toisiaan vastaan. Pant oli syntynyt Cantervillan kartanon lähellä Valgjärvellä 1928 ja hän kuoli Tallinnassa vuonna 1976. Muistomerkin on pystyttänyt Cantervillan kartanon omistaja Relvo Värton vuonna 1996.
*********
Kunnon retkillä pitää ottaa retkeläisistä jossain sopivassa vaiheessa yhteiskuva.Retkemme yhteiskuva on tässä ja sen otti oppaamme Lea aamulla 17.8.2013!
********
Kiitän juttujeni lukijoita ja totean, että tämä juttu on viimeinen siinä juttusarjassa, jossa kerron agrologien Viron kartanomatkasta vuonna 2013!
Tämän jälkeen saatan ryhtyä kertomaan matkakokemuksia taannoiselta Saksan ja Luxemburg´n matkaltamme – aineistoa ainakin on!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Cantervilla, Cantervillan linna, Cantervillan kartano, Cantervilla loss, www.cantervilla.ee, agrologit Virossa 2013, Valdo Pant, Naapurivisa, Relvo Värton, Mängumaa, |
Vihulan kartano näyttää kadottaneen virolaisen kartanoilmeensäTorstai 10.10.2013 - -Esko Erkkilä- Olemme muutamana keväänä ajatelleet Türin kukkamarkkinoiden yhteydessä yöpymistä Vihulan kartanossa.
Aina kuitenkin joku muu yöpymispaikka on vienyt voiton ja agrologien elokuisen Viron kartanokierroksen aikana varmistui, että päätöksemme on ollut ilmeisen oikea.
Vihulan kartano on tavoitellut pääsyä standardihotellien joukkoon ja on ilmiselvästi pyrkimyksissään onnistunut. Kartanomiljöössä virolaisuutta vielä ilmenee, mutta sisätiloista se on saatu poistettua – harmi! Emme käyneet hotellihuoneissa, mutta joku oli tietävinään, että ne kaikki ovat samanlaisia! Se jos mikä tappaa kiinnostuksen "majataloa" kohtaan!
Kartanon päärakennus on kunnostettu hienosti.
Myös takakartano on onnistuttu entisöimään hyvin.
Kartanomiljöön läpi virtaa Mustoja – suomeksi Mustapuro – ja siihen on kartanon kohdalle padottu patolampi…
…siltoineen.
Kartanon ravintola LaBoheme on arvokkaan näköinen, mutta ainakaan minun makuuni se ei ”kolahtanut”.
Vihulassa on laaja valikoima kokous- ja juhlatiloja.
Kokoustiloja meille esitellyt pyntätty neitokainen (oikealla) ei kokenut meitä todellisiksi asiakaskandidaateiksi ja se varmaan osaltaan vaikuttaa, että en osaa arvostaa korkealle Vihulan kartanon tarjoamia palveluksia.
Hienoisen negatiivinen fiilikseni ei saa vaikuttaa lukijoitteni kiinnostukseen Vihulan kartanoa kohtaa. Minua tuskin kuitenkaan tullaan näkemään Vihulan kartanon asiakkaana.
Fiiliksiini vaikuttaa varmaan myös se, että näimme kartanomatkamme aikana niin erikoisia ja mielenkiintoisia virolaistyylisiä kartanoita, että standardimuottiin valettu Vihula ei innostanut.Vihulan kartanolla on laajat nettisivut ja niiden osoite on www.vihulamanor.com
-Esko Erkkilä- |
|
3 kommenttia . Avainsanat: Vihulan kartano, Vihula, Türin kukkamarkkinat, Mustoja, Mustapuro, LaBoheme, agrologit Virossa 2013, |
Rakveren linnoituksessa kannattaa poiketa useastikinKeskiviikko 9.10.2013 - -Esko Erkkilä- Elokuisella agrologien Viron kartanomatkalla eräs kohde oli Rakveren vanha linnoitus.
Olen käynyt linnoituksessa useita kertoja aikaisemmin, mutta tälläkin kerralla sain uutta tietoa linnoituksesta ja sen eri vaiheista.
”Uuden tiedon” jakajana toimi mainio linnanneito eli Margit-opas!
Linnoituksen alueella sijaitsee ”Tarvas” –patsas, jonka on veistänyt virolainen Tauno Kangro. Patsas on Baltian alueen suurin eläinaiheinen veistos. Patsaan toteuttamisessa on suomalaisilla ollut vahva panos ja se selviää, kun tarkastelee patsaan jalustaan kaiverrettujen hanketta tukeneiden henkilöiden sekä yhteisöjen nimiä.
Margit esitteli eräässä huoneessa sijaitsevan syvän kaivannon ja kertoi siihen liittyen, että linnassa oli aina kuution verran ihmisvirtsaa säiliössä! Miksi? Ihmisvirtsaa käytettiin, kun tykit ammuttaessa kuumenivat ja niitä piti viilentää – virtsa oli viilentämiseen tehokkaampaa kuin vesi!
Saimme linnanpihalla maistella keskiaikaisten ritarien lempijuomaa, Malvaasian viiniä. Kerrassaan erinomaista!
Koulukuntamme toiminnanjohtaja Esko Lappalainen halusi kokeilla, että miltä tuntuu oleminen kädet ja pään lukitsevassa ”jalkapuussa”. Rakennelma oli tarkoitettu heiveröisemmille henkilöille kuin Esko, joten todelliseen kokeiluun saakka ei päästy.
Kidutuskammio ja kuolemanhuone kuuluivat linnakierroksemme ohjelmaan – ei heikkohermoisille!
Linnan sisäpihalla sijaitsee isokokoinen shakkilauta ja siihen soveltuvat isot shakkinappulat. Korkea-arvoiset linnanisännät istuskelivat pihan eri puolilla sijaitsevilla parvekkeilla ja alempiarvoiset asukit siirtelivät shakkinappuloita linnanisäntien antamien peliohjeiden mukaan.
Osallistuimme kappelissa Margit´n ohjaamana lausuntahetkeen…
…ja sen jälkeen Margit antoi perusteellisen opetuksen linnan runsaisiin miekkavalikoimiin sekä miekkojen käyttämiseen. Olen aiemmin arastellen tutkaillut näitä miekkoja, mutta nyt Margit laittoi miekat ja sapelit leiskumaan!
Vielä viimeinen silmäys Tarvas-patsasta kohti ja matka seuraaviin seikkailuihin saattoi alkaa!
Rakveren linnoituksella on mainiot nettisivut: www.rakverelinnus.ee – kannattaa poiketa!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Rakvere, Rakveren linnoitus, www.rakverelinnus.ee, Tarvas, Tarvas-patsas, Tarvas-veistos, Malvaasian viini, agrologit Virossa 2013, |
Viron vanhauskoiset ja Peipsjärven rannan sipulitieKeskiviikko 2.10.2013 - -Esko Erkkilä- Olen käynyt lukemattomia kertoja Virossa, mutta kahteen haluamaani kohteeseen en ole ennen viime elokuuta päässyt tutustumaan.
Kaipaamani kohteet ovat Peipsjärven länsirannalla asuvat vanhauskoiset ja kaakkois-Viron setunkaiset.
Agrologien elokuisella Viron kartanomatkalla sain kokea pienen pintaraapaisun Peipsijärven vanhauskoisten elämänmuodosta.
Viron vanhauskoiset ovat ”tiukan linjan” ortodokseja, jotka asuttavat Peipsjärven länsirannalle nauhamaisesti sijoittuvia kyliä.
Olen tyytyväinen, että poikkesimme valtatieltä Peipsjärven rantatielle ja saimme kulkea todellista sipulitietä monien vanhauskoisten kylien läpi. Peipsjärvi on Euroopan viidenneksi suurin järvi ja se oli pitkän aikaa kulkusuunnassamme oikealla.
Kuljimme ainakin seuraavien vanhauskoisten kylien läpi:
Minulla oli paikka bussinkuljettajamme takana ja tässä muutamia valokuvia, kun ajoimme vanhauskoisten asuttamien kylien läpi:
*********
Sipulitiellä oli pienin välimatkoin sipulinmyyjiä, joilla oli tarjolla aitoja Peipsjärven sipuleita.
Myös muita juureksia ja vihanneksia oli tienvarsimyyjillä tarjolla.
Peipsjärven sipuleilla on Virossa sama maine kuin Suomessa Lopen perunoilla – vain ne ovat parasta laatua. Tiedän kokemuksesta, että Piepsin sipuleiden kohdalla korkea laatu on tosiasia.
Peipsjärvellä sipulin viljelytekniikka perustuu vähintään puolen metrin korkeisiin sipulipenkkeihin ja sanotaan, että niistä saatava sato saattaa olla seitsenkertainen normaaliin viljelytekniikkaan verrattuna! Voi, kun joskus pääsisi näkemään aidon peipsjärvisen sipuliviljelmän!
Oli hieno asia, että bussikuljettajamme (valkoisessa T-paidassa) halusi itsekin ostaa tienvarsimyyjältä aitoja Peipsin sipuleita ja se merkitsi, että myös monet retkemme osanottajista ryhtyivät sipulikaupoille.
Tapani mukaan ostin kymmenkunta isoa valkosipulia ja ne tulevat syksyn aikana päätymään Viljakkalan Majajärvelle valkosipulimaamme siemensipuleiksi!
Tiedustelin tältä myyjältämme, että kuinka kaukana tästä paikasta sijaitsee hänen sipuliviljelmänsä ja nuorimies vastasi, että kymmenen kilometrin päässä.
Perheemme on suuria sipulinystäviä ja jonkinlaisia sipulinkasvattajiakin, joten Peipsjärven rannan sipulitien kokemukset olivat unohtumaton elämys!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit Virossa 2013, vanhauskoiset, Peipsin sipulit, Peipsjärven sipulit, Peipsjärvi, Raja, Kasepää, Kolkja, Viljakkalan Majajärvi, valkosipulin viljely, sipulinviljely, sipulitie, Peipsjärven sipulitie, |
Alatskiven linnan suunnittelussa otettiin mallia SkotlannistaTiistai 1.10.2013 - -Esko Erkkilä- Muuramen virolaisessa ystävyyskunnassa Alatskiven kunnassa sijaitseva Alatskiven linna oli eräs kohteemme elokuisella agrologien kartanomatkalla.
Opasteet Alatskiven linnaan kertovat, että kyseessä on nähtävyys.
Linnan päärakennus valmistui vuonna 1885 ja sen suunnittelussa paroni Nockeln otti mallia Englannin kuningasperheen kuningatar Victorian omistuksessa Skotlannissa sijaitsevasta Balmoralin linnasta.
Virolaisten kartanoiden ja linnojen tapaan myös Alatskivi joutui huonoon kuntoon Neuvostoliiton miehityksen aikana. Viron saavutettua uudelleen itsenäisyyden linna oli hetken myös suomalaisten rahattomien liikemiesten omistuksessa, mutta kun mitään ei tapahtunut, on linna nykyisin Viron valtion omistuksessa.
Tämän salin kunnostamiseen on Muuramesta, Alatskiven kunnan suomalaisesta ystävyyskunnasta, saatu lahjoituksena 10.220 euroa vuonna 2002.
Muuramen lahjoituksesta on erillinen maininta salissa olevalla pöydällä.
Me kaikki olemme osallistuneet Alatskiven linnan restaurointiin, sillä hanke on saanut EU-rahoitusta.
Muutamia kuvia Alatskiven linnan sisätiloista:
Eteistakalla on kokoa, sillä pesään mahtuisi pystyyn yli puolitoistametriset halot!
********
Kerroin Tartosta kertoneessa jutussani kapellimestari Eduard Tubinista.
Alatskiven linnassa on vuonna 2011 avattu ”Eduard Tubina Muuseum”.
Tässä kuvanveistäjä Airike Taniloo-Bogatkin´n kapellimestari Eduard Tubinista vuonna 2005 tekemä keramiikkaveistos. Sama mies, joka Tarton Teater Vanemuinen edessä heiluttaa tahtipuikkoa!
Eduard Tubin sävellyksistä kertovia vihkosia.
********
Alatskiven linnan alakerrassa on kudonta- sekä keramiikkapajoja ja siellä on myös mielenkiintoinen ”vahakabinetti” tavallisista entisaikojen ihmisistä:
Kotiopettaja ja kamreeri
Keittiöapulainen ja kokki
Kotihengetär
Ratsumies
Puutarhuri
Kartanonomistaja ja rouva. Nuo kaksi oikealla eivät ole vahanukkeja!
Tilanhoitaja, pehtoori
************
Alatskiven linnan päärakennus on saatu kuntoon, mutta pihapiirin muiden rakennusten kunnostaminen ei vielä ole päässyt alkamaan.Alatskivestä enemmän nettiosoitteessa www.alatskivi.ee
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Alatskivi, Alatskiven kunta, Alatskivi vald, Alatskiven linna, Alatskivi loss, Balmoralin linna, paroni Nockeln, Muurame, Muuramen lahjoitus Alatskivelle, agrologit Virossa 2013, |
Tartossa, osoitteessa J.Tõnissoni 1, sijaitsee Suomen historian kannalta merkittävä rakennusMaanantai 30.9.2013 - -Esko Erkkilä- Tulee aivan liian harvoin käytyä Tartossa, mutta aina kun siellä käyn, pyrin käymään suomalaisille tärkeällä paikalla eli Viron Ylioppilaiden Seuran talon luona.
Elokuussa sain käydä paikalla, kun teimme Viroon agrologikunnan kartanomatkan.
Viron Ylioppilaiden Seura on viroksi Eesti Üliõpilaste Seltsi.
Talo on Suomen historian kannalta tärkeä, sillä siellä Neuvosto-Venäjä ja Suomi solmivat Tarton rauhan 14. päivänä lokakuuta 1920.
Eesti Üliõpilaste Seltsin talo oli rauhansopimuksen allekirjoitushetkellä uudehko, sillä se on valmistunut vuonna 1901. Talon on suunnitellut G. Hellati.
Rakennus on tyyliltään kansallisromanttinen ja se edustaa virolaisen rakennustaiteen varhaisinta suuntaa.
*********
Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana Tarton rauhansopimusneuvotteluissa toimi J.K.Paasikivi ja jäseninä Alexander Frey, Väinö Kivilinna, Väinö Tanner, Rudolf Walden, Juho Vennola ja Väinö Voionmaa.
Neuvosto-Venäjän valtuuskuntaa johti Jan Antonovits Berzin, jonka oikea nimi oli Janis Berzins-Ziemelis ja sen jäseninä olivat Platon Michailovitsh Kershenstewin sekä Nikolai Sergejevitsh Tichmenjewin.
********
Sopimuksen ensimmäinen artikla kuuluu näin:
”Rauhansopimuksen voimaan astuttua lakkaa sotatila sopimusvaltioiden välillä ja molemmat valtiot sitoutuvat vastedes ylläpitämään keskinäistä rauhantilaa ja hyvää naapuruutta.”
Sopimus piti 19 vuotta, mutta sitten 30. päivänä marraskuuta 1939 Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja alkoi Talvisota.
*********
Talon edessä on tiilipylväs ja siihen on kohokirjaimin painettu seuraava teksti:
14.X.1920TÄSSÄ TALOSSASOLMITTIIN SUOMENJA NEUVOSTO-VENÄJÄNVÄLINEN RAUHANSOPIMUSSuomenkielisen tekstin lisäksi sama on toistettu viroksi ja venäjäksi. Tiilipylvään päässä on kuvattuna rauhansopimuksen allekirjoituslehti, jolla on molempien sopimusvaltuuskuntien kaikkien jäsenten allekirjoitukset.
*********
Eesti Üliõpilaste Seltsin talon osoitteesta - J.Tõnissoni 1 – sen verran, että Jaan Tõnisson oli vuonna 1868 syntynyt virolainen liberaalipoliitikko ja kaksinkertainen pääministeri, jota on verrattu Suomen K.J. Stålberg´iin.
Oletettavasti Tõnisson teloitettiin heinäkuussa 1941, mutta varmuutta asiasta ei ole.
********
Suosittelen, että Tartossa käydessänne poikkeatte osoitteessa J.Tõnissoni 1, sillä siellä olevalla talolla on suuri merkitys Suomen historiassa.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tartto, Tarton rauhansopimus, J.K. Paasikivi, Jaan Tõnisson, K.J Stålberg, Jan Antonovits Berzin, Janis Berzins-Ziemelis, J.Tõnissoni 1, J.Tõnissoni 1, Väinö Tanner, Väinö Voionmaa, agrologit Virossa 2013, Eesti Üliõpilaste Seltsi, |
Tarton kauppahallissa ja torilla kannattaa poiketa!Sunnuntai 29.9.2013 - -Esko Erkkilä- Tarton kauppahalli ja sen vieressä sijaitseva tori ovat vilkkaita kauppapaikkoja.
Molemmat sijaitsevat Emajoen rannalla Tarton keskustassa.
Emajoella on pituutta 100 kilometriä ja sen korkeusero on tuolla matkalla ainoastaan 3,6 metriä – joki laskee lännestä Peipsijärveen.
Tarton kauppahallin edustalla on ”Pronssisika” -veistos, jonka on veistänyt Mati Karmin.
Sian toisella puolella on tärkeää informaatiota, sillä sieltä saa ohjeet sianruhon oikeasta paloittelusta – käytännöllistä, kun perheenemäntä on menossa lihaostoksille kauppahalliin! Paloitteluohjeissa näytetään havainnollisesti, että mistä kohdasta on peräisin sisefilee ja mistä puolestaan karbonaad.
Olen aina ihaillut HK:n omistaman ja Rakveressä toimivan lihanjalostustehtaan kattomainonnan teemaa: ”Elamusi igaks päevaks!”. Se kai tarkoittaa suurin piirtein, että elämyksiä joka päiväksi.
Muutamia kuvia kauppahallin vihannes- ja juurestarjonnasta:
************
Emajoki virtaa leppoisasti Tarton halki ja leppoisasti tehtäväänsä suorittivat myös poliisit, jotka hiljalleen ajelivat Emajoella seuraten vilkkaan kauppa- ja tapahtumapäivän sujumista.
Melkein kauppahallin vieressä sijaitsee Turuhall eli torihallit, joiden myyntipöydilla on runsas tarjonta.
Yksi kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa ja siksi muutamia kuvia toritarjonnasta:
**********
Pyrin ulkomaanmatkoillani aina hakeutumaan toreille ja muille sellaisille paikoille, joissa tavalliset ihmiset liikkuvat.Kauppahalli ja torihallit ovat Emajoen rannalla paikkoja, joihin Tartossa kannattaa tutustua!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit Virossa 2013, Tartto, Tarton kauppahalli, Tarton tori, Emajoki, Pronssisika, Pronssisika-veistos, Mati Karmin, HK, HK-Scan, Rakvere, Elamusi igaks päevaks!, |
Tartto - kaupunki, jossa tulee liian harvoin käytyäLauantai 28.9.2013 - -Esko Erkkilä- Elokuisella agrologien Viroon suuntautuneella kartanomatkallamme viivähdimme muutaman tunnin ajan Tartossa.
Tartto on kaupunki, jossa tulee vierailtua liian harvoin ja sen vuoksi se on jäänyt minulle sekä monelle muulle hieman vieraaksi.
Kartanomatkamme opas oli kotoisin Tartosta ja hänen johdollaan teimmekin pitkähkön kaupunkikierroksen, jonka aikana saimme tiiviin tietopaketin Tartosta.
Tartolle luo vahvan leiman Tarton Yliopisto. Sen perustamisasiakirjan allekirjoitti Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf jo vuonna 1632.
Tartossa on eri puolilla kaupunkia lukuisia yliopistolle kuuluvia rakennuksia.
Tartossa sijaitsee Viron Tasavallan korkein oikeus. Se sijaitsi Tartossa jo vuosina 1920 – 1935 ja sitten taas Viron uudelleen itsenäistyttyä vuodesta 1995 alkaen.
Tartto on Tampereen ystävyyskaupunki ja onkin mielenkiintoista, että Tartossa on ”Tampere Maja” (viittapylväässä ylhäältä seitsemäs oikealle osoittava viitta).
Tampere Maja sijaitsee ulkoapäin vaatimattoman näköisessä puutalossa (osoite Jaani 4). Tampere Maja on Tampereen ja Tarton kaupunkien kulttuuri- ja yhteistyökeskus. Siellä on myös pieni majatalo, jossa on yhteensä kuusi vierashuonetta.
Osoitteessa Ülikooli 21 on Faehlmanin talo, jossa Kalevalan luoja Elia Lönnrot asui kesäkuusta joulukuuhun 1844, kun hän oli vieraana ystävänsä, lääkärin ja kirjailija Friedrich Robert Faehlmanin luona. Elias Lönnrot-seura kiinnitti muistolaatan talon seinään 1994.
Tarton keskustassa sijaitsee Teater Vanemuine. Teatterin edessä ulkona on jakkaroita, joilla istuen voi kuunnella pyöreistä kaiuttimista kuuluvaa mukaansatempaavaa musiikkia.
Voidaan kuvitella, että kaiuttimista kuuluvaa musiikkia johtaa Eduard Tubin, joka toimi Vanemuinen konserttimestarina ja kapellimestarina vuodesta 1930 vuoteen 1944. Vuonna 1944 Tubin muutti sotaa pakoon Ruotsiin, jossa hän kuoli vuonna 1982.
Toinen henkilöä kuvaava patsas Teater Vanemuinen ulkopuolella esittää teatterinjohtaja ja ohjaaja Karl Mennig´ä. Karl Menning oli teatterinjohtaja, lavastaja, teatterikriitikko ja diplomaatti, joka toimi Vanemuinen teatterijohtajana 1906 – 1914.
Kävimme ruokailemassa Teatterikahvilassa ja takaisin tullessani ihmettelin, että onko Karl Menning-patsas sillä aikaa muuttanut paikkaa.Olin osittain oikeassa, sillä Menning´ä kuvaavaa patsasta voi pyöritellä jalustallaan ja ruokailumme jälkeen Menning katsoi tyystin toiseen suuntaan kuin mennessämme ruokailemaan!
Paljon jäi kertomatta Tartosta, mutta ehkä joskus toiste!
-Esko Erkkilä- |
|
2 kommenttia . Avainsanat: agrologit Virossa 2013, Tartto, Tarton yliopisto, Teater Vanamuine, Viron korkein oikeus, Tampere Maja, Faelhman, Elias Lönnrot, Eduard Tubin, Karl Menning, |
Otepään Maarja luteri kirik on merkittävä paikka Viron historiassaPerjantai 20.9.2013 - -Esko Erkkilä- Eräs kohteemme elokuisella Viron kartanokierroksellamme oli Otepään luterilainen kirkko.
Kirkon virallinen nimi Pyhän Marian kirkko eli viroksi ”Maarja luteri kirik”.
Kirkko on Viron historian kannalta merkittävä sen vuoksi, että siellä on Viron sini-musta-valkoinen lippu vihitty kesäkuun 4. päivänä 1884.
Tuolloin lippu oli Viron Ylioppilaiden Seuran lippu, mutta siitä tuli Viron virallinen valtiolippu 21.10.1918.Pitkän Hermannin tornin lippusalkoon Tallinnan Toompeanmäellä lippu vedettiin ensimmäisen kerran 12.12.1918.Ennen Otepäässä tapahtunutta vihkimistään lippu oli ollut ylioppilaiden (Eesti Üliopilaste Selts) salainen lippu jo vuodesta 1881 alkaen.
Muutama kuva kirkon sisätiloista:
**************
Otepään Marian kirkkoon liittyy eräs urheilumaailmaa hieman koskettava juttu, sillä virolainen hiihtäjäsuuruus Kristiina Smigun rakensi talon Otepäähän siten, että hänen ikkunoistaan oli esteetön näkymä laakson yli kohti Pyhän Marian kirkkoa.
Tässä Kristiina Smigun ´in omistama talo kadun puolelta. Kirkko sijaitsee talon takana ja sinne oli rakennusaikana esteetön näköala.
Hiihtäjäsuuruus ei kuitenkaan osannut varmistaa näköalaansa ja Kristiinan talon eteen rakennettiin ökytalo ja sen rakentaminen merkitsi, että Kristiinan talosta ei enää ole näköyhteyttä Otepään kauniiseen kirkkoon! Tässä ökytalo kirkon luota kuvattuna ja Kristiina Smigun´n talo jää näkymättömiin tämän taakse. Tuo tiilikatto ökytalon takana taitaa olla Kristiina Smigun´n talon kattoa.
Korostan, että mitään laitonta ei ole tapahtunut, mutta Kristiinalta meni hieno näköala.
Vastaaviin tapauksiin saadaan varmaan Tampereellakin taas tottua, jos Rantaväylän tunneli rakennetaan.
Smigun´n talonrakennusjuttu oli oppaamme meille kertomaa.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Otepää, Pyhän Marian kirkko Otepäässä, Maarja luteri kirik, Viron lippu, Viron lipun vihkiminen, Viron sini-musta-valkoinen lippu, Viron Ylioppilaiden Seura, Eesti Üliopilaste Selts, Kristina Smigun, agrologit Virossa 2013, Toompeanmäki, Pitkä Hermanni, |
Pikajärven kartano eli Cantervillan linna on helmi Viron kartanoiden joukossaTorstai 19.9.2013 - -Esko Erkkilä- Kerroin aikaisemmassa jutussani, että vietimme yhden yön agrologien Viron kartanomatkalla Cantervillan linnassa kreivittären sviitissä.
Linna sijaitsee Polvan maakunnassa Valgjärven kunnassa. Se sijaitsee 7 kilometrin etäisyydellä Otepäästä ja Tarttoon sieltä on matkaa 43 kilometriä.
Tien varrella olevassa viitoituksessa paikasta käytetään sen molempia nimiä; Pikajärven kartano (Pikajärve mõis) ja Cantervillan linna (Cantervilla loss).
Pikajärven kartano on paikan alkuperäinen nimi ja Cantervillan linna puolestaan eräänlainen markkinointinimi.
Käytän tässä jutussani paikasta molempia nimiä, mutta ”Cantervillan linna” kuvaa paikkaa mielestäni paremmin.
Cantervillan linnan portilla on urosleijona…
…ja naarasleijona tervehtimässä tulijaa.
*************
Kartanon historia juontuu ainakin 1700-luvulle, sillä vuonna 1749 Pikajärven kartano erotettiin idempänä sijaitsevasta Valgjärven kartanosta.
Aluksi kartano kuului Schreiterfeld-suvulle, mutta sittemmin sillä oli useita omistajia.
Vuonna 1873 kartano siirtyi von Muellerien omistukseen ja heiltä kartano sitten takavarikoitiin vuoden 1919 tapahtumissa.
Nykyisin kartanon omistavat Relvo ja Saima Värton. Tämä on kuva kuvasta, jossa Saima ja Relvo Värton poseeraavat linnan edessä.
Relvo on varmaan varakas mies, mutta kyllä hän aamulla oli päivystämässä linnahotellin vastaanotossa, kun olin lähdössä aamukävelylle linnan ympäristöön.
Linnahotellin aulassa on Värton´in vaakuna oikein tupla-veellä komistettuna.
Relvo Värton on ilmeisen isänmaallinen yrittäjä, sillä hän kävi illalla tervehtimässä seuruettamme ja piti meille jyrisevän puheen – harmi, että vironkielinen puhe avautui meille sanoiltaan puutteellisesti, mutta isäntämme puheen poljento kertoi paljon.
***********
Linnahotellissa vieraiden vastaanottotiski on tavallisesta hotellirespasta poikkeava ja edukseen!
Cantervillan linnassa oli runsas aamiaispöytä ja siitä uskalsi ottaa – näin ei ollut edellisessä yöpymiskohteessamme Taageperan kartanossa.
Tässä joitain kuvia Cantervillan linnan ravintola- ja muista tiloista:
**************
Voin suositella Cantervillan linnaa erääksi kohteeksi, kun käytte Virossa!Näyttää siltä, että Cantervillan linnan ympäristössä nähdystä täytyy kertoa joskus toiste!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Cantervillan linna, Pikajärven kartano, Cantervilla loss, Pikajärve mõis, Relvo Värton, agrologit Virossa 2013, |
Cantervillan linnassa kreivittären sviitti oli kartanomatkamme elämysKeskiviikko 18.9.2013 - -Esko Erkkilä- Olin vaimoni kanssa agrologien Viron kartanomatkalla elokuussa onnekas, kun saimme Cantervillan linnassa yöpyessämme majoitushuoneeksemme kreivittären sviitin.
Kreivittären sviitti on viroksi ”Krahvinna tuba”.
Kyseessä oli ylellinen sviitti, joka linnassa järjestettävissä hääjuhlissa varataan morsiusparin huoneeksi. No, meidän häistämme on kulunut jo lähes 40 vuotta, mutta tuntui siitä huolimatta mukavalta yöpyä morsiuspareille varatussa sviitissä.
Tilavan olohuoneen lisäksi sviitissä oli erillinen makuuhuone ja kuten kuvasta nähdään, sen sisustus sopii hyvin morsiusparin makuuhuoneeksi!
Sviitin olohuoneessa oli tunnelmallinen takka; myös takkapuita oli valmiina, mutta emme kokeilleet, että oliko takan veto kunnossa!
Hotelliesitteestä huomasimme, että kreivin sviitissä ei ollut saunaa, mutta meilläpä kreivittären sviitissä sellainen oli. On selvää, että saunaa piti iltamenojen jälkeen kokeilla ja hyvät löylyt saunassa saimmekin!
Aamusaunat jäivät kokematta, sillä aamulla piti ani varhain lähteä tutustumaan linnan lähiympäristöön. Aamun kävelykierroksella nähdystä ehkä myöhemmin tarkemmin.
Krahvinnan tubassa saniteettitilat olivat virolaisten kartanoiden tapaan osattu rakentaa jälkikäteen huoneisiin siten, että ne soveltuvat huoneen kokonaisilmeeseen. Tästä kuvassa nähdään, että sauna- ja saniteettitilat (oikealla) on osattu sijoittaa sviitin tunnelmaan sointuviksi.
Kaikki hyvä loppuu liian aikaisin ja sen vuoksi meidänkin piti aamulla pakata laukkumme ja jättää krahvinnan tuba todellisille morsiuspareille heidän hääyösviitikseen!
*********
Vielä se, että Cantervillan linnan hinnastossa krahvinnan tuban hinnastohinta on 140 euroa yöltä!Meidän kartanomatkamme kokonaishinta oli kolmen yön ja neljän päivän reissulla 395 euroa ja hintaan sisältyi joka aamu aamupala sekä vähintään yksi ruokailu joka päivä!Matkamme järjestelyistä vastasi Suomen Matka-Agentit Oy – suosittelen!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Cantervilla, Cantervillan linna, Cantervillan kartano, Cantervilla loss, krahvinna tuba, morsiusparin hääsviitti, www.cantervilla.ee, agrologit Virossa 2013, |
Suomalaisomisteinen Oü Kure mõis Virossa edustaa todellista markkinaehtoista maatalousyrittämistäTiistai 10.9.2013 - -Esko Erkkilä- Ammatillisesti parasta antia taannoisella agrologien kartanokierroksella Viroon oli tutustuminen Oü Kure mõis´n toimintaan lähellä Tarttoa.
Oü Kure mõis on osa entisestä Leninin nimelle omistetusta näyttelykolhoosista, joka vuonna 1998 siirtyi suomalaisomistukseen. Vladimir Iljits Lenin ei milloinkaan käynyt maatilalla, mutta Suomen presidentti Urho Kekkonen on tilalla käynyt, kun kävi hiihtomatkallaan lähellä sijaitsevalla Otepään hiihtokeskuksella.
Korpilahtelainen Antti Mennala on hankkeen puuhamies. Tässä Antti Mennala (oikealla) keskustelee Agrologien Liiton toiminnanjohtaja Esko Lappalaisen kanssa.
Antti Mennalan lisäksi omistuskuvioissa ovat mm. Erkki Nieminen, Hannu Uusitalo sekä Mennalan suvusta ainakin Anssi Mennala ja Sirkku Mennala – nämä tiedot meille kertoi Antti Mennala, kun esitteli kartanoa.
Kartanon pellot sijaitsevat lähellä talouskeskusta ja peltoa on viljelyksessä kaikkiaan 1.200 hehtaaria. Pelloista on omassa omistuksessa 700 hehtaaria.
Tilan peltoviljelypuolesta vastaa suomalainen ja suomalaiskoulutuksen saanut agronomi Arto Auer. Olipa mukavaa nähdä haalariasuinen agronomi!
******** Peltolohkot ovat suomalaisittain ajateltuna kooltaan suuria, sillä lohkojen keskikoko on 30 hehtaaria. Viljelylohkoja tilalla on 58.
Viljelykasveja ovat mm.:
Myyntiin menevä viljasato kuivataan.
Rapsisato toimitetaan jalostettavaksi Werol Oy:lle, joka on tullut tutuksi aikoinaan myös minulle.
Werol perustettiin vuonna 1997 ja sen tuotannollinen toiminta alkoi vuonna 1999. Värikkäiden vaiheiden jälkeen yhtiö ajautui maksuvaikeuksiin ja lopulta konkurssiin, mutta lienee nyt taas päässyt ainakin joiltain osin jaloilleen. Yrityksen virallinen nimi taitaa nykyisin olla Scanola Baltic Oy! Kasviöljyjen jalostaminen ei taloudellisesti ole ruusuilla tanssimista.
*********
Oli kiinnostavaa kuulla tilan kotieläinpuolesta.
Tilalla on 550 lypsylehmää ja niiden keskituotos on kunnioitettava 9.400 kiloa. Tilan maitotuotos on 14.000 kiloa päivässä. Tila kuuluu maidonmyyntipooliin ja pooli pystyy tarjoamaan 2.000 tonnia maitoa päivässä myyntiin. Lehmien ruokinta perustuu 100 %:sesti aperuokinnalle.
Apevaunun hinta on n. 150.000 € ja kun sille kertyy vuodessa käyttötunteja n. 2.000, on se uusittava viiden vuoden välein.
Lypsyrobotteja ei ole, vaan lypsäminen tapahtuu lypsyasemalla. Lypsyteho on 89 lehmää tunnissa.
Meijeriin on matkaa 550 metriä, joten olettaisi, että tila saa hyvän hinnan meijerille toimittamastaan maidosta. Pooliin kuuluminen saattaa yhtenäistää maidosta saatavan hinnan kaikille poolin jäsenille; tästä ei ollut juttua.
*********
Muutamia agronomi Auer´n ajatuksia pohdittavaksi:
*********
Jokunen kuva kartanon konekalustosta:
Tässä on rautatievaunun pyöristä tehty säilörehuauman tiivistyslaite.
********
Kiitokset Antti Mennalalle ja Arto Auer´lle mielenkiintoisesta tilaesittelystä!Mustialassa opiskelleiden agrologien tapaan toivottelemme Oü Kure mõis´lle sekä tilan omistajille ja työntekijöille:Jatkuvaa menestystä!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Oü Kure mõis, Antti Mennala, Arto Auer, Werol, Scanola Baltic Oy, agrologit Virossa 2013, Esko Lappalainen, aperuokinta, apevaunu, |
