Tänään ratkaistaan, että saadaanko Suomi kuntoon!

Sunnuntai 19.4.2015 - -Esko Erkkilä-

Siniristiliput liehuvat saloissa ja kertovat, että tänään ratkaistaan Suomessa paljon.

 

 

Tänään on eduskuntavaalien äänestyspäivä ja vaalin tuloksena ratkaistaan Suomen tulevaisuus.

 

 

Ennusmerkit näyttävät hyviltä, mutta mikään ei ole varmaa ennen kuin viimeinenkin vaaliuuraan pudotettu äänestyslippu on laskettu.

 

 

Hoidin oman kansalaisvelvollisuuteni jo ennakkoäänestyksen aikana, joten kannoin oman korteni siihen kekoon, joka valtuuttaa Juha Sipilän joukkueineen aloittamaan työn, joka ei tule olemaan helppo.

 

 

Kokoomusjohtoinen sekasorto on ajanut Suomen talouden tilanteeseen, jossa tarvitaan selkeää johtajuutta ja maamme johtamista pois siitä apatian tilanteesta, johon Katainen, Urpilainen ja Stubb ovat maamme ajaneet.

 

 

Katainen ja Urpilainen hyppäsivät pois hukkuvasta laivasta ja jättivät laivan ajelehtimaan.

 

 

En luonnollisestikaan tiedä vaalitulosta, kun kirjoitan näitä rivejä lauantai-iltana 18.4.2015.

 

 

Vahva tuntumani vaalikentiltä on, että kokoomuslaiset pysyvät häntä koipien välissä loukoissaan ja eivät pysty näissä vaaleissa mobilisoimaan harventuneita joukkojaan niin, että surkeus Suomessa jatkuisi.

 

 

 

 

 

 

Kuvatkoon nämä viisi ”Suomi kuntoon” –nappia kukin kymmentä keskustalaista kansanedustajaa, joiden valinta Suomen kuntoon laittamiseksi varmistuu tänään illansuussa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kansanedustajaehdokkaiden vaalirahoituksen ennakkoon ilmoittaminen on ehdokasvalinnan keskeinen tekijä.

Tiistai 7.4.2015 - -Esko Erkkilä-

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa huomenna eli 8.4.2015.

 

 

Vaalirahoitukseen liittyvät kuviot ovat viime vuosina nousseet keskiöön ja se on hyvä asia.

 

 

Kansanedustajaehdokkailla on mahdollisuus antaa ennakkotietoja vaalirahoituksestaan ja valistuneet äänestäjät kiinnittävätkin ehdokasvalinnassaan tähän suurta huomiota.

 

 

Tiedot ehdokkaiden vaalirahoituksensa ennakkotiedoista ovat kaikkien katseltavissa nettiosoitteesta

www.vaalirahoitus.fi

Jos linkki ei toimi suoraan, niin kirjoita se nettiosoitteeksi!

 

 

Tutkailin Pirkanmaan vaalipiirin kansanedustajaehdokkaiden vaalirahoituksen ennakkotietoja eilen eli 6.4.2015 illansuussa ja totesin pirkanmaalaisten eduskuntapuolueiden kohdalla varsin vaihtelevaa kiinnostusta ehdokaskohtaisten vaalirahoitustietojen julkisemiseen:

 

 

Tilasto näytti 6.4.2015 klo 21.13 tältä (puoluekohtainen järjestys www.vaalirahoitus.fi –nettisivujen mukainen):  (Tämä linkki toimii)

 

 

• Kansallinen Kokoomus 0/19

• Perussuomalaiset 0/19

• Suomen Keskusta 17/19

• Suomen Kristillisdemokraatit 3/19

• Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 1/19

• Vasemmistoliitto 17/19

• Vihreä liitto 12/19

 

 

Hämmästykseni on suurta, sillä Kokoomuksen ja Perussuomalaisten ehdokkaista ei vielä kukaan ole tehnyt vaalirahoituksensa ennakkoilmoitusta ja SDP:n ehdokkaistakin sen on tehnyt vain yksi!

 

Hallituspuolue kristillisdemokraatit tuntuvat myös olevan melkoisesti ”jäässä”, kun sen ehdokkaiden pitäisi avata vaalirahoitustaan.

 

 

Vihreät ovat perinteisesti olleet aktiivinen puolue vaalirahoituksen ennakkotietojen julkaisemisessa, mutta nyt näyttää olevan heilläkin ongelmia vaalirahoituksen avoimuuden osalta.

 

 

Tiedän Keskustan ehdokkaiden osalta sen, että Laila Koskela on tehnyt ennakkoilmoituksen, mutta kun hän on tehnyt sen kirjallisena ilmoituksena ja laittanut postiin, niin hänen ilmoituksensa ei näy vielä nettilistalla.

 

 

Mikko Alatalo on pääsiäismatkalla pohjois-Suomessa ja hän on luvannut tehdä ennakkoilmoituksensa huomenna eli 8.4.2015.

 

 

Ihmettelen vieläkin, että Kokoomus ja Perussuomalaiset eivät kunnioita kansalaisten tiedonjanoa vaalirahoituksen avoimuudessa ja samaa joutuu toteamaan Pirkanmaalla myös SDP:n toiminnasta.

 

 

Voitte olla varmoja, että seuraan tilannetta ja saatan myös kommentoida niitä rahoituslähteitä, joiden tuella pirkanmaalaiset kansanedustajaehdokkaat kampanjoivat!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jyrki Katainen: EU:n sisämarkkinat toimivat monella alueella edelleen puutteellisesti

Lauantai 7.3.2015 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen vierailusta Tampereella ja hänen Tampereen yliopistolla esittämistään mielipiteistä, jotka liittyivät EU:n investointiohjelman markkinointiin.

 

 

Lupasin palata tilaisuuden asia-antiin myöhemmin ja teen sen jo tänään.

 

 

Eräs keskeinen seikka, johon Katainen puuttui oli, että EU:n sisämarkkinat eivät edelleenkään toimi kunnolla.

 

Kolme Kataisen kertomaa esimerkkiä, jotka osoittavat, että markkinat EU:ssa toimivat puutteellisesti:

 

 

• solmion voi EU:ssa ostaa mistä tahansa, mutta TV:n kanavapakettia ei
  
  
  • jostain EU-maasta ostettu TV-kanavapaketti ei yleensä toimi siinä EU-maassa, jossa ostaja asuu

  • tämä TV-kanavapaketin ostamiseen liittyvä ongelma osoittaa, että digitaalimarkkinat eivät toimi EU:ssa

• energiamarkkinat eivät toimi EU:ssa
  
  
  • esimerkiksi maakaasun osalta EU:ssa ollaan yhden tavarantoimittajan varassa eli energiamarkkinat eivät EU:ssa toimi

  • EU:ssa tarvitaan uudenlainen energiaverkko, jotta yhteisöön saataisiin toimivat energiamarkkinat

• pääomamarkkinat eivät EU:ssa toimi, vaan ne ovat sidottuja maiden rajoihin
  
  

  • pääomamarkkinoiden toimimattomuuteen liittyvät veroparatiisit, jotka ovat hyvinvointivaltion syöpä, totesi EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen aiheellisesti

 

 

******************

 

 

 

Menen hieman toiseen asiaan, kun kiitän Aamulehteä siitä, että se…

 

 

 

 

 

 

…uutisoi näkyvästi Kataisen johtamassa tilaisuudessa Keskustan kansanedustaja Arto Pirttilahden käyttämän kommenttipuheenvuoron keskeisen sisällön!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Minähän se siinä"

Sunnuntai 1.3.2015 - -Esko Erkkilä-

Sain jälleen kerran torstaina 26.2.2015  tutustua Eduskuntataloon, kun Keskustan Pirkanmaan piiri järjesti kansanedustaja Arto Pirttilahden kutsusta opintomatkan Keskustan puoluetoimistolle ja Eduskuntaan.

 

 

 

 

 

 

 

Keskustan puoluetoimistolla Apollonkadulla on muotokuvamaalaukset kaikista Maalaisliiton/Keskustan puheenjohtajista ja niin myös V. J. Sukselaisesta, joka toimi puolueen puheenjohtajana vuosina 1945 – 1964.

 

 

 

*****************

 

 

 

Kerron pienen omakohtaisen muisteluksen V. J. Sukselaisesta tai oikeammin hänen muotokuvastaan.

 

 

En milloinkaan saanut henkilökohtaisesti tutustua V. J. Sukselaiseen, mutta hän on tietyllä tavalla läheinen minulle.

 

 

Isäni Oiva Erkkilä on eräs niistä henkilöistä, joka on aikoinaan osallistunut V. J. Sukselaisesta laaditun juhlakirjan rahoittamiseen ja hänen nimensä on mukana juhlakirjan rahoittajien joukossa kirjan alkulehdillä.

 

 

********************

 

Mutta Sukselaisen muotokuvasta piti kirjoittaa!

 

 

 

V. J. Sukselainen oli monitoimimies myös liike-elämän piirissä ja hän toimi pitkään nelikymmenvuotisen työnantajani Raision Tehtaitten piirissä keskeisenä luottamushenkilönä.

 

 

Raision Oy Vehnä Ab:n hallintoneuvoston puheenjohtajana V.J. Sukselainen sai muotokuvansa yhtiön tärkeimmän neuvotteluhuoneen seinälle.

 

 

 

Samalla seinällä oli myös muiden Raision yhtiöiden hallintoneuvostojen puheenjohtajien muotokuvia – eräs näistä muotokuvista oli Oy Kasviöljy –Växtölje Ab:n hallintoneuvoston puheenjohtajan Allan Nukarin muotokuva.

 

 

 

Odottelin joskus erään työkaverini ja Allan Nukarin kanssa vierasryhmää kyseisessä neuvotteluhuoneessa ja totesin Sukselaisen muotokuvaa katsellessani Nukarille näin:

 

 

”Tuon Sukselaisen muotokuvan tunnen, mutta kuka on tuo viereisessä muotokuvassa esitetty henkilö?”

 

 

Allan Nukari totesi:

 

 

”Minähän se siinä.”

 

 

-Esko Erkkilä-

Valiokuntatyö on kansanedustajan tärkeää työtä

Lauantai 28.2.2015 - -Esko Erkkilä-

Sain viime torstaina osallistua Keskustan Pirkanmaan piirin järjestämälle opintomatkalle Keskustan puoluetoimistolle ja eduskuntaan, jonne meidät oli kutsunut kansanedustaja Arto Pirttilahti.

 

 

 

 

 

 

Arto Pirttilahti on ensimmäisen kauden kansanedustaja Mänttä-Vilppulasta ja hän lähtee vahvoista asemista uudistamaan valtakirjaansa hhtikuun eduskuntavaaleissa.

 

 

Pirttilahti on koulutukseltaan agrologi, joten olen ylpeä koulukuntamme menestyksestä valtiomiessarjassa!

 

 

 

 

 

 

Arto Pirttilahden paikka eduskuntasalissa on päättymässä olevalla vaalikaudella ollut takarivissä – kuvassa Pirttilahti ”omalla” paikallaan, mutta menestys kevään eduskuntavaaleissa vie varmaan Artsia lähemmäs puhemiestä!

Paikat isossa salissa ovat tavallisesti samat koko vaalikauden, mutta poikkeuksiakin on ja eräs niistä päättyvällä vaalikaudella oli se, että kun Juha Sipilä aluksi istui Pirttilahden vieressä, niin Keskustan puheenjohtajaksi tultuaan hän siirtyi lähemmäs puhemiestä!

 

 

 

 

 

 

Istuntosaliin ei ulkopuolisilla ole asiaa, mutta tässä kuitenkin poseeraten olen ikään kuin avaamassa istuntosalin ovea!

 

 

 

************************

 

 

 

 

Eduskunnassa lainsäädäntötyö perustuu valiokuntatyöskentelyyn ja suuressa salissa nähtävä julkinen käsittely perustuu niihin päätöksiin ja esityksiin, jotka eri valiokunnat ovat saaneet työstettyä.

 

 

Pysyviä valiokuntia on kaikkiaan 16.

 

• suuri valiokunta
• perustuslakivaliokunta
• ulkoasiainvaliokunta
• valtiovarainvaliokunta
• tarkastusvaliokunta
• hallintovaliokunta
• lakivaliokunta
• liikenne- ja viestintävaliokunta
• maa- ja metsätalousvaliokunta
• puolustusvaliokunta
• sivistysvaliokunta
• sosiaali- ja terveysvaliokunta
• talousvaliokunta
• tulevaisuusvaliokunta
• työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
• ympäristövaliokunta

 

 

 

Valiokunnissa on 17 jäsentä ja 9 varajäsentä, paitsi suuressa valiokunnassa, jossa on 25 jäsentä ja 13 varajäsentä, ja valtiovarainvaliokunnassa, jossa on 21 jäsentä ja 19 varajäsentä, ja tarkastusvaliokunnassa, jossa on 11 jäsentä ja 6 varajäsentä.

 

 

 

 

**************

 

 

 

 

 

 

 

Arto Pirttilahti on jäsenenä talousvaliokunnassa ja hänen johdollaan saimmekin tutustua talousvaliokunnan työhuoneeseen.

 

 

Istuin esittelyn ja koulutustilaisuuden ajan perussuomalaisten edustajana talousvaliokuntaan kuuluvan Martti Mölsän paikalla kuvassa etuoikealla, paikalla jonka edessä valokuvaamiseni aikana näkyy kännykkäni.

 

 

 

 

 

 

 

Edellisessä kuvassa näkyy talousvaliokunnan jäsenten edessä korkeat asiakirjapinkat ja niin ne näkyvät myös tässä kuvassa, jossa vierailumme isäntä kansanedustaja Arto Pirttilahti on melkein jäämässä asiakirjapinkkojen taakse.

 

 

 

******************

 

 

 

Talousvaliokunnan merkitys on tiedostettu jo varhain, sillä se on perustettu jo säätyvaltiopäivillä vuonna 1863.

 

 

Valiokuntatyöskentelyn merkityksestä on osoituksena, että esim. talousvaliokunta kokoontuu neljä kertaa viikossa.

 

 

Talousvaliokunnan tehtävänä on käsitellä pankkivaltuutettujen vuosittain antamat kertomukset sekä valmistella Suomen Pankkiaja Suomen itsenäisyyden juhlarahastoa (Sitraa) koskevat säädösasiat sekä muut maan pankki- ja rahalaitosta koskevat asiat. Talousvaliokunta käsittelee lisäksi asiat, jotka koskevat kauppaa ja teollisuutta, energiataloutta, kaupallisia yhteisöjä, elinkeinotoimintaa ja sen tukemista, kilpailua, kuluttajansuojaa, yksityistä vakuutustoimintaa, rahoitus- ja arvopaperimarkkina-lainsäädäntöä sekä valtion yhtiöitä, jotka eivät kuulu muun valiokunnan toimialaan.

 

 

Liike-elämässä 40 ja puoli vuotta toimineena osaan arvostaa sitä työtä, jota talousvaliokunnassa tehdään.

 

 

On selvää, että talousvaliokunnan merkitys tulee seuraavalla vaalikaudella olemaan entistäkin tärkeämpi, kun nykyhallituksen taloustoimia on pakko alkaa korjaamaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

PS. Ilmoitan, että en kirjoita tälle saitille sanaakaan 29. - 31.2.2015. Tarkoitukseni on palata tänne vasta 1.3.2015!

Rohkaiseva gallup-tieto herättää kysymyksiä ja ajatuksia!

Perjantai 30.1.2015 - -Esko Erkkilä-

YLE julkisti eilen puolueiden suosiosta kertovan tammikuun gallup-kyselynsä tulokset ja sen tulokset ovat suomalaisten näkökulmasta rohkaisevia.

 

 

Gallup-kyselyt ovat vain gallup-kyselyjä, mutta rohkaisua ne antavat keskustalaisille ja kaikille suomalaisille.

 

 

Tulokset näyttivät YLE:n gallupissa seuraavilta:

 

• Keskusta 26,0 %

• SDP 17,2 %

• Kokoomus 16,3 %

• Perussuomalaiset 14,8 %

 

 

Tulosten tiimoilta viritän muutamia ajatuksia, kysymyksiä ja toteamuksia:

• Kokoomuksen vajoaminen kolmanneksi oli ilmeisesti keskeinen syy, että Jan Vapaavuori on jättämässä hallituksen?

• kuka Kokoomuksen puheenjohtajaksi eduskuntavaalien jälkeen, kun Vapaavuori siirtyy Euroopan investointipankin johtotehtäviin?

• rohkeaako Kokoomus vaihtaa puheenjohtajansa jo ennen huhtikuun eduskuntavaaleja?

• Risikko puheenjohtajaksi, kun Vapaavuori lähtee Euroopan investointipankkiin?

• Jan Vapaavuori saattaa nauttia Kokoomuksen kannatuslukemien kehittymisestä ja nauraa "paskaset" naurut niille kokoomuslaisille, jotka eivät valinneet häntä puheenjohtajaksi?

• palaako Jan Vapaavuori Euroopan investointipankin johtotehtävistä Suomeen, jos hänet valittaisiin Kokoomuksen puheenjohtajaksi?

• SDP:n Antti Rinne on saamassa SDP:n puoluekoneen vauhtiin?

• SDP on matkalla kohtuulliseen tulokseen kevään eduskuntavaaleissa?

• pystyykö Timo Soini hyödyntämään Kreikan irtiotot aiemmista sopimuksista perussuomalaisten vaalimenestykseksi?

• onko Timo Soinilla taitoa ja auktoriteettia pitää perussuomalaiset ”salonkikelpoisina”?

• lähteekö Jussi Halla-aho kisaamaan Timo Soinin kanssa?

• neljäs sija on puolueiden kisassa todellinen inhokkisija – mikä puolue sysätään neljännelle sijalle?

• odottaako neljäs sija Kokoomusta?

• neljännelle sijalle jäävä puolue ei saa edustajaansa edes eduskunnan puhemiehistöön!

 

 

Kysymysten, ajatusten ja toteamusten sumassa muistutan, että vasta 19.4.2015 pidettävät eduskuntavaalit antavat joitain ratkaisuja.

 

 

Yksi asia ihmetyttää ja se on;

 

Kokoomus ja sen edustajat ovat täysin hävinneet ainakin Tampereella julkisuudesta ja samaa on todettava myös siitä, että sosiaalisessa mediassa kokoomuslaiset loistavat poissaolollaan.

 

 

Miksi?

 

 

-Esko Erkkilä-

Hyvä kirjoitus Aamulehden "Lukijalta" -palstalla 10.1.2015

Maanantai 12.1.2015 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitan tänään ”kynällä suuremmalla”, kun kopioin tähän juttuuni Aamulehden ”Lukijalta” –palstalla 10.1.2015 julkaistun tamperelaisen Kari Tuomisen mielipidekirjoituksen.

 

 

Tuomisen mielipidekirjoitus on vastine Kokoomuksen ex-puoluesihteeri Heikki A. Ollilan samalla palstalla 6.1.2015 julkaistuun kirjoitukseen, jossa HAO piti mahdottomana, että Keskustan pirkanmaalainen kansanedustaja voisi kohota ministeriksi Suomen hallitukseen.

 

 

En tunne Kari Tuomista, mutta näin hän kirjoittaa:

 

*************

 

Mikko Alatalo pätevä ministeriksi

Kari Tuominen

Kangasalan eläkeläiskokoomuslainen Heikki A. Ollila (AL 6.1.) näki vaivaa perustellakseen, miksi keskusta ei saisi Pirkanmaalta ministeriä. Mikäli ministerit valittaisiin vain alueellisuuden tai kokemuksensa perusteella, Ollilan toive voi toteutua.

Yllätyksiä on tapahtunut politiikassa viime vuosina roppakaupalla. Perussuomalaisten jytky sen jo osoitti. Ollila tietenkin haluaa entisenä poliitikkona maalata tietyn kuvan kilpailevista puolueista. Hän yrittää epäsuorasti sanoa, mitä puoluetta ei kannata äänestää.

Eihän kokoomuksesta pitänyt tulla koskaan hallituspuoluetta, mutta siitä tuli, tunnetuin seurauksin. Eihän kokoomuksesta pitänyt koskaan tulla pääministeripuoluetta, mutta siitä tuli. Eihän kokoomuksen kannatuksenkaan pitänyt romahtaa, mutta niin se vain romahti.

Ei keskustan kannatuksen pitänyt koskaan romahtaa alle 15 prosentin. Eikä vastaavasti uskottu, että se palaisi yli 20 prosentin puolueeksi, mutta niin vain taitaa vaaleissa käydä. Puolueen kannatus nousee myös Pirkanmaalla.

Kun ministerinpaikkoja jaetaan hallitusneuvotteluissa, ei olisi historiassa ensimmäinen kerta, että keskustalle osuisi kulttuuriministerin salkku. Tällöin puolue etsisi sopivimman henkilön tähän virkaan.

Tuskin Ollilan realismi olisi Mauri Pekkarista istuttamassa tälle pallille, mieluummin pirkanmaalaisen Mikko Alatalon . Alatalolla olisi pätevyys myös liikenneministeriksi. Pirkanmaakin hyötyisi tällaisen työmyyrän valinnasta.

 

 

**************

 

 

Heikki A. Ollilan mielipidekirjoitus on nähtävä yhtenä Kokoomuksen toimena, jolla Kokoomus yrittää rimpuilla Pirkanmaallakin sitä uhkaavaa vaalitappiota vastaan.

 

 

-Esko Erkkilä-

Gallupit ovat galluppeja, mutta toki niiden tulokset lämmittävät

Maanantai 29.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti järjesti puolueiden Pirkanmaan eduskuntavaalivastaaville 23.10.2014 tilaisuuden, jossa lehden edustajat kertoivat Aamulehden aktiviteeteista kevään eduskuntavaalien tiimoilta.

 

 

Olin mukana Keskustan edustajana.

 

 

Oleellista oli, että Aamulehti kertoi julkaisevansa alueelliset vaaligallupit tammikuussa 2015 ja uudestaan 16.4.2015.

 

 

Jostain syystä Aamulehti julkaisi ensimmäisen alueellisen vaaligalluppinsa jo eilen eli 28.12.2014 ja uutisoi sen tulokset…

 

 

 

 

 

 

..etusivullaan.

On hienoa, että Aamulehti kertoi galluppinsa tulokset näin näyttävästi!

 

 

 

Aamulehden vaaligallupin tulokset olivat odotetut, sillä niiden mukaan Keskusta saisi Pirkanmaan vaalipiirissä kaksi lisäpaikkaa.

 

 

Totean, että Aamulehden vaaligallupin tulokset ovat oikeansuuntaiset, mutta Keskustan vaalimenestyksen osalta alimitoitetut!

 

 

Aamulehden vaaligallupin mukaan kokoomus menettäisi ainoastaan yhden kansanedustajapaikan ja samoin kävisi myös perussuomalaisille.

 

 

Keskustan tavoitteena Pirkanmaalla on viisi kansanedustajapaikkaa ja sen toteutuminen merkitsee, että jonkin muun puolueen on annettava periksi enemmän kuin Aamulehden eilinen ennuste ennustaa.

 

 

En lähde ennustamaan, että mikä puolue joutuu taipumaan Aamulehden ensimmäisestä vaalitulosennusteesta, sillä se nähdään vasta huhtikuun 19. päivänä.

 

 

Aamulehden ensimmäinen vaaligallup ja sen tulokset lämmittävät, mutta ne merkitsevät, että Keskustan työ vaalimenestykseen alkaa vasta nyt.

 

 

Toivottelen kaikki tervetulleiksi Tampereen Torikauppiasyhdistyksen järjestämille Maanantaimarkkinoille 5.1.2015, sillä silloin rakennamme Keskustan telttakatoksen tavanomaiselle paikallemme Hämeenkadun varrelle klo 08.00, aloitamme kahvitarjoilun hieman sen jälkeen ja olemme sen jälkeen valmiit tapaamaan tamperelaiset ja pirkanmaalaiset!

 

 

Tervetuloa Keskustorille 5.1.2015 ja nostamme yhdessä Suomen nousuun!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat oleellinen osa huoltovarmuuttamme

Perjantai 28.11.2014 - -Esko Erkkilä-

Suomi ja suomalaiset saivat keskiviikkona klo 15.35 kouriintuntuvasti kokea, että maamme tietoliikenneyhteydet ovat heikon korren varassa, kun Lohjalla kaivinkone yhdellä kaapaisulla katkaisi tietoliikenneyhtiö Elisan yhteydet Ruotsiin.

 

Kaivinkoneen kaapaisu vaikutti välittömästi siihen, että Elisan ja Saunalahden asiakkaiden nettiyhteydet katkesivat.

 

Olin eräs niistä suomalaisista, jotka joutuivat tietoliikennemottiin. Tiedän siis, että mistä kirjoitan.

 

Tietoliikenneyhteyksien kriisitilanteissa pahinta on epätietoisuus siitä, että missä vika on.

 

Suoritin lukemattomia kertoja kotona olevien tietoliikenneaparaattien alasajon, mutta heikoin tuloksin, sillä en saanut yhteyttä minnekään.

 

Modeemi vilkkui iloisesti, mutta tietoliikenneyhteydet eivät pelanneet.

 

 

 

Olen eilisen aikana saanut sellaisen kuvan, että Elisan tietoliikennekaapeli ja myös sen varayhteys on Lohjalla laitettu samaan kaapelikaivantoon ja tämä mahdollisti sen, että yhteys ja varayhteys katkesivat yhdellä kaivinkoneen kaapaisulla!

 

Kenen on vastuu?

 

Vastuu on luonnollisesti Elisalla, mutta vastuu on myös asioita valvovalla viranomaisella.

 

Nyt tiedämme, että kaivinkone katkaisi tietoliikenneyhteydet keskiviikkona klo 15.35, mutta vielä klo 17.05 Ylen nettisivuille ilmestyneessä uutisessa kerrottiin, että todellista syytä yhteyksien katkeamiseen ei vielä tiedetä!

 

Toisaalta se ei paljon lohduta Elisan ja Saunalahden asiakkaita, että jos jollakin nettisivulla kerrotaan syyn löytyneen, sillä Elisan ja Saunalahden asiakkaat eivät ongelman kestäessä päässeet nettiin. Olin yksi näistä Saunalahden asiakkaista!

 

 

Keskiviikkona 26.11.2014 Suomea kohdanneesta ongelmasta pitää oppia.

 

Teleoperaattorit ovat yritystasolla ne, joiden pitää muuttaa käytäntöjään; ei voi olla oikein, että varsinainen ja varayhteys ovat vierekkäin samassa kaivannossa.

 

Oletan, että Viestintävirasto on taho, jolle kuuluu teleoperaattoreiden toiminnan valvonta.

 

Vaadinkin nyt, että kokoomuslainen liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko sekä tässä tapauksessa erityisesti SDP:n opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru heräävät Ruususen unestaan ja ryhtyvät päättäväisesti toimiin, jotta vastaavaa ei enää pääse tapahtumaan.

Olen kuitenkin melkoisen varma, että Risikko ja Kiuru tulevat palottelemaan asialla - kuuma asia polttaa kokoomusministerin käsissä yhtä paljon kuin demariministerinkin käsissä!

 

 

Maamme huoltovarmuudesta vastaava ministeri nykyisessä hallituksessa on työministeri Lauri Ihalainen SDP:stä.

 

Odotan Ihalaiselta tiukkaa linjausta, sillä tietoliikenneyhteydet ja niiden toimintakyky ovat osa maamme huoltovarmuutta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ylimielinen Kokoomus

Keskiviikko 19.11.2014 - -Esko Erkkilä-

YLE:n nettisivuilla oli 28.10.2014 uutinen, jonka otsikko kuului näin:

 

"Puolueiden imagotutkimus: Kokoomus entistäkin ylimielisempi"

 

Olen julkisuudessa olleiden tietojen varassa ja niistä olen lukenut, että kyseessä oli suurimpien puolueiden yhteisesti tilaama tutkimus eli sen tulokset ovat tilaajien käytössä.

 

Tutkimuksen teki suurimpien puolueiden yhteisestä toimeksiannosta TNS Gallup ja se tehtiin syys – lokakuun vaihteessa.

 

Imago-tuloksista YLE kertoi 28.10.2014, että ylimielisimmän puolueen kisassa tulokset olivat seuraavat:

 

·         Kokoomus 60 %

·         Perussuomalaiset 32 %

·         Vihreät n. 30 %

·         SDP n. 28 %

·         Vasemmistoliitto n. 18 %

·         Keskusta n. 15 %

 

Vihreiden, SDP:n, Vasemmistoliiton ja Keskustan   ”ylimielisyysprosentit” ovat noin-tasoa, sillä Ylen jutussa on niistä ainoastaan graafinen esitys ja ei selkeitä lukuarvoja.

 

Mahtaa Kokoomuksessa käydä kuhina, kun tutkimuksen tuloksia analysoidaan!

 

 

*************

 

 

YLE jatkaa nettiuutisessaan näin:

 

”Keskustalta sujuu nyt kaikki

 

Puolueiden mielikuvamittauksen selkeä voittaja on Keskusta, jolta tuntuu nyt onnistuvan kaikki. Se nousi imagovertailun kärkeen keväällä 2013 ja sen jälkeen puolueeseen liitetyt myönteiset mielikuvat ovat vain vahvistuneet.

 

Keskustan hyväksi luetaan nyt aiempaa selvemmin järkevät ja toteuttamiskelpoiset ideat, vetovoimainen johto ja lisääntynyt luottamus.”

 

 

**************

 

 

 

Kannattaa toistaa tuo YLE:n nettisivujen sanoma:

 

”…järkevät ja toteuttamiskelpoiset ideat, vetovoimainen johto ja lisääntynyt luottamus.”

 

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaalaisittain hieno poliittinen viikko huipentui eilen Keskustan piirikokoukseen Toijalassa

Sunnuntai 9.11.2014 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Pirkanmaan piiri järjesti eilen piirikokouksensa Toijalassa.

 

Olin ”mukana menossa” aamuseitsemästä iltakuuteen saakka eli 11 tuntia.

 

Päivä kruunasi ne tapahtumat, jotka alkoivat viime maanantaina eli 3.11.2014.

 

Saimme tuolloin varman tiedon, että perussuomalaisten eduskuntaryhmään kuulunut kansanedustaja Laila Koskela on tehnyt päätöksen ”siirtyä arvokkaasti Keskustaan”.

 

Koskelan kertoma oli UUTINEN myös valtakunnallisesti isoilla kirjaimilla ja se merkitsi monenlaisia käytännön toimenpiteitä.

 

Johtamani paikallisyhdistys hyväksyi Koskelan Keskustan jäseneksi seuraavana päivänä sekä teki aloitteen Laila Koskelan valitsemisesta Keskustan Pirkanmaan piirin eduskuntavaaliehdokkaaksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.

 

Keskiviikkona kokoontunut Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön johtokunta – jonka puheenjohtajana toimin ensi vuonna jo kolmatta vuotta peräkkäin – kannatti kansanedustaja Laila Koskelan valitsemista kansanedustajaehdokkaaksi.

 

Nämä tosiasiat loivat luottamusta, kun noudimme piirin varapuheenjohtaja Riitta Koskisen kanssa Laila Koskelan eilen aamulla asunnoltaan ja aloin sompailla Koskisen ja Koskelan kanssa kohti Toijalaa.

 

Keskustan Pirkanmaan piirin piirihallituksen kokous teki Toijalassa eilen aamusella päätöksen, että se yksimielisesti suositteli pian kokoontuvalle piirikokoukselle Laila Koskelan valitsemista Keskustan eduskuntavaaliehdokkaaksi Pirkanmaan vaalipiirissä.

 

 

 

 

 

Laila Koskela käytti piirikokousyleisön edessä mainion esittelypuheenvuoron…

 

 

 

 

 

 

 

…ja lyhyen käsittelyn jälkeen piirikokous päättikin yksimielisesti hyväksyä kansanedustaja Laila Koskelan Keskustan Pirkanmaan piirin eduskuntavaaliehdokkaaksi ensi vuoden eduskuntavaaleissa!

 

Piirikokouksen yksimielinen tuki antaa nyt Laila Koskelalle vankan selkänojan aloittaa vaalityö kevään eduskuntavaalien merkeissä Keskustan pirkanmaalaisena kansanedustajana!

 

On varmaa, että palaan piirikokoustunnelmiin vielä uudestaan, mutta nyt tunnelmista tämän verran aluksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Mannerheimin Kate-hevosta esittävä kipsiveistos pitää saada arvoiseensa ja nykyistä turvallisempaan paikkaan!

Perjantai 7.11.2014 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin eilen Viljakkala-neuvoston kokoukseen Viljakkalassa Karhen koululla.

 

Olen käynyt monestikin Karhen koululla, mutta vasta nyt huomasin eteisessä kaapin päällä hevospatsaan.

 

 

 

 

 

 

 

Tarkempi tutkailu osoitti, että kyseessä on C. G. E. Mannerheimin Kate-hevosesta tehty kipsiveistos.

 

Patsas on 47 cm korkea ja sillä on pituutta saman verran.

 

 

 

 

 

 

Patsaan jalustassa on seuraava teksti:

 

”KATE”

 

SOTAMARSALKAN SOTARATSU 1939 – 41

 

 

 

 

 

 

 

Patsaan arvoa nostaa laatta, jossa lukee näin:

 

 

 

 

*************

 

Tutkailin patsaan taustoja ja olen todennut, että sen on veistänyt Anton Ravander-Rauas.

Patsaan valmistumisvuotena mainitaan 1949.

 

Anton Ravander-Rauas on tunnettu useista eläinaiheisista pienoispatsaistaan.

 

Hän antoi pojalleen tehtävän, että pojan piti taiteilijan kuoleman jälkeen hävittää kaikki Ravander-Rauas´n eläinpatsaiden muotit ja näin myös aikakirjojen mukaan tapahtui.

 

 

************

 

Otan esille kaksi näkökohtaa:

 

1.

Karhen koulun eteiskaapin päällä olevalle Kate-veistokselle pitää hankkia turvallisempi paikka. Paikan pitää olla Viljakkalassa ja Karhen koulu on säilytyspaikkana aivan oikea.

 

 

2.

Onko mahdollista esim. tekijänoikeuksien sekä taiteilijan viimeisen tahdon näkökulmasta, että Kate-hevospatsaasta tehtäisiin uusia valoksia?

 

 

Olen kiinnostunut kaikista lisätiedoista, jotka liittyvät Karhen koululla olevaan Kate-veistokseen. Tiedän, että samanlaisia patsaita valmistettiin tietty määrä. Onko patsaita muissa julkisissa paikoissa, kuin Karhen koululla? Entä yksityisomistuksessa olevat? Kertokaa lisätietonne vaikkapa tämän jutun kommentointeina!

 

 

 

-Esko Erkkilä- 

"Elämän virta" -muistomerkki Tampereella on Olavi Virran muistomerkki

Torstai 30.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Oskari Olavi Virta syntyi Sysmässä vuonna 1915 ja kuoli Tampereella vuonna 1972.

 

Olavi Virta on meille suuriin ikäluokkiin kuuluville mieslaulajista se, jonka levyttämien kappaleiden tahdissa olemme viettäneet nuoruutemme.

 

Virta vietti viimeiset vuotensa Tampereella, joten on paikallaan, että hänen muistopatsaansa sijaitsee Tampereella.

 

 

 

 

 

 

Olavi Virran muistopatsas sijaitsee Tampereen pääpostin kupeessa Postiljoonin puistossa Itsenäisyydenkadun ja Rautatiekadun kulmauksessa.

 

Tässä 7.10.2014 ottamassani kuvassa näkyy taustalla Tampereen rautatieaseman kellotorni.

 

Huomaamme, että kyseessä on ei-esittävä muistomerkki.

 

 

 

 

 

 

Rautatiekadun suuntaan muistomerkissä on soittimen kieliä muistuttavia ohuita terästankoja.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuulun siihen sukupolveen, joka yhä edelleen arvostaa Olavi Virtaa Suomen parhaimpana viihdelaulajana.

 

 

 

 

 

 

 

Tampereen kaupunki maksoi muistopatsaan perustamistyöt sekä jalustan.

 

Urpo Lahtisen omistama Lehtiyhtymä Oy ja sen lippulaiva Hymy-lehti otti ”kaiken ilon irti” Olavi Virran viimeisistä vuosista ja sen vuoksi oli enemmän kuin paikallaan, että Lehtimiehet Oy järjesti keräyksen ja kaksikin konserttia muistopatsas-hankkeen rahoittamiseksi.

 

 

 

 

 

 

Patsaan jalustassa olevassa laatassa kerrotaan Olavi Virran synnyin- sekä kuolinajat ja kerrotaan muistopatsaan tekijän nimi eli Aimo Taleva.

 

 

 

Henkilökohtaisesti pidän Olavi Virran levytyksistä ”Poika varjoiselta kujalta” –esityksestä eniten. Se on levytetty jo 1950-luvulla, mutta yhä edelleen se osoittaa suuren taitajan olleen asialla, kun tuota kappaletta on levytetty.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Varmaan Kesko kysyi luvan ja sen myös sai!

Keskiviikko 22.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Tamminiemen sauna oli presidentti Kekkosen aikaan paikka, jossa päätettiin tai ainakin pohjustettiin monia suuria asioita.

 

Sain eilen Tampereen UKK-seuran tilaisuudessa kuunnella todellista Tamminiemen sauna-asiantuntijaa eli hallinto-opin kandidaatti Jouko Loikkasta.

 

 

 

 

 

 

Viiden pääministerin sihteerinä ja Martti Miettusen III hallituksessa II valtiovarainministerinä toiminut TVH:n pitkäaikaisin pääjohtaja Jouko Loikkanen on todellinen asiantuntija Tamminiemen saunomisiin liittyvissä kysymyksissä.

 

 

*************

 

Kesko rakensi 1960-luvun puolivälissä Hauholla omistamalleen Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilalle Kirrinen-järven rantaan edustussaunan, jonka pohjapiirustus on peilikuva presidentti Kekkosen Tamminiemen saunasta.

 

Kysyin Jouko Loikkaselta, että pyysikö Kesko luvan käyttää Tamminiemen saunan pohjapiirustuksia Länsi-Hahkialaan rakennetun saunan pohjapiirustuksina.

 

 

 

 

 

 

Jouko Loikkanen piti luvan pyytämistä todennäköisenä ja totesi, että luvan saantia varmaan helpotti presidentti Kekkosen ja 1957 – 1968 Keskon pääjohtajana toimineen Ilmo Olavi Nurmelan kaverisuhde.

 

Osoituksena Kekkosen ja Nurmelan hyvistä väleistä kertoo se presidentti Kekkosen vuorineuvos I.O.Nurmelalle 12.10.1965 lähettämä kirje, joka on julkaistu ”Kirjeitä myllystäni” sen ensimmäisessä osassa:

 

 

**************

 

Vuorineuvos Ilmo Nurmela           12/10 1965

Hyvä Veli,

Poissaoloni aikana olet suorittanut huomattavia ja kiitettäviä tekoja, joista esitän Sinulle kansakunnan kiitokset. Niihin yhtyy koko Tunisian kehittyvä ja ratsastava, taatelia ja lampaanrasvaa syövä kansa. (Muuten 42 haukea lyhyessä ajassa oli kyllä liian kanssa!)

Vaatimattomana osoituksena kiitollisuudesta lähetän Sinulle oheisen asiakirjan, jonka sisällöstä en ymmärrä mitään. Mutta kovasti päättelen, että se sopisi kalastusalukseksi sateenkaarilammikollesi.

 

**************

 

Sain tutustua Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilan saunaan ulkopuolelta, kun olin vuoden 1966 vuosiharjoittelijana Länsi-Hahkialassa. Tilan maatalousharjoittelijat olivat apuna, kun saunarantaa ruopattiin tammikuun kovilla pakkasilla. Minulle sattui ruoppauksen aikana ”jalkamiesviikko” ja niinhän minä availin mutaa pellolle ajaneiden traktoreiden peräkärryjen takalaitoja lähes kolmenkymmenen asteen pakkasilla!

 

Työurani aikana sitten tutustuin muutaman kerran Länsi-Hahkialan saunaan myös sisältä päin, sillä sain Keskon yhteistyökumppanina osallistua muutamiin miellyttäviin saunailtoihin ”Kekkosen saunalla”.

 

Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilan Kesko-omistus oli vuonna 1966 verhottu Kaupan Maataloussäätiön taakse, joten kyseinen säätiö oli palkanmaksajanani silloin.

 

Nykyisin Länsi-Hahkiala on Hahkialan Kartanon nimellä agrologi Karl Fazer´n omistuksessa.

 

 

-Esko Erkkilä- 

Kiinalaistraktori Foton on saapunut Suomen markkinoille!

Tiistai 21.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Sanotaan, että vuosi 2013 oli traktoreiden ensirekisteröintien osalta karuin sen jälkeen, kun hevosaika Suomessa päättyi.

 

Viime vuonna Suomessa ensirekisteröitiin perinteisesti traktoreiksi luokiteltavia työkoneita vain 2.401 kappaletta.

 

Kyseessä on vain osatotuus, sillä konekauppiaat, tilastonikkarit ja viranomaiset sallivat nykyisin traktoriksi luokiteltavan melkein mitä vain työkoneita. Näin menetellen Suomessa ensirekisteröitiin viime vuonna ”traktoreiksi” peräti 6.232 erilaista vempelettä.

 

Moni näistä vempeleistä ei todellakaan täytä perinteisen traktorin mielikuvaa, sillä mukana on jos jonkinlaista mönkijää, ruohonleikkuria, erilaisia kiinteistönhoitokoneita ja viimeisimpänä villityksenä kurottimia ja pienkuormaajia.

 

Näin keväällä puolalaisessa maatalouskonekaupassa Kiinassa valmistetun Foton-merkkisen traktorin.

 

Foton on kooltaan pienikokoinen traktori ja se soveltuu Puolan pienikuvioisille viljelyksille hyvin.

 

 

**********

 

 

Yllätyin, kun näin kaksikin mallia Kiinassa valmistetuista Foton traktoreista Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 16. – 18.10.2014 järjestetyillä Konemessuilla.

 

 

 

 

 

Kyseessä olivat Foton 254…

 

 

 

 

 

 

…ja Foton 504 nelivetotraktorit.

 

 

Olen vankkumaton suomalaisen työn ja suomalaisen traktorinvalmistuksen kannattaja, mutta suhtaudun positiivisesti kiinalaistraktoreiden tuloon Suomen markkinoille.

 

 

 

 

 

 

Positiivista suhtautumistani lisää, että Suomessa myytävien Foton-traktoreiden vetokoukkusysteemien prototyypit on rakennettu Hämeenkyrössä M. Soini Oy:n konepajalla.

 

 

************

 

 

Foton-traktorit ovat kooltaan pieniä ja ne onkin tarkoitettu pienille maatiloille, kiinteistönhoitoon, hevostalleille, mökille tai pienmetsänomistajille. Foton-traktoreita markkinoidaan harrastekäyttöön ja kevyeen työhön.

 

Pienemmän mallin myyntihinta on arvonlisäveroineen 10.990 € ja suuremman vastaavasti 18.990 €.

 

 

Tampereen Konemessuilla tapaamani tamperelainen myyntimies kertoi myyneensä tänä vuonna kuusi Foton-traktoria, joten Suomen markkinat ovat avautuneet kiinalaistraktorille!

 

 

Foton on Kiinan suurimpia traktorinvalmistajia ja sen tuotteita myydään yli 100 maassa ympäri maailman – Euroopassa myyntiä on yli 20 eri maassa.

 

En ehtinyt tarkistamaan, että kuuluvatko Foton-traktoreiden tämänvuotiset ensirekisteröinnit ”todellisten traktoreiden” sarjaan, vai kuuluvatko ne siihen sarjaan, jossa ovat mukana mönkijät ja muut härpäkkeet – oletan, että Foton tilastoidaan ”härpäke”-sarjaan!

 

Kiinalaiset traktorit ovat joka tapauksessa tulleet myös Suomen markkinoille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Koskipuiston kannat ovat siirtymässä talvilepoon!

Torstai 9.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Koskipuistossa Tammerkosken molemmilla rannoilla on kasvatettu kannoja jo vuodesta 1939 alkaen.

 

Punaisista kanna-istutuksista on muodostunut eräänlainen Tampereen ”merkkituote”!

 

Kanna eli latinankieliseltä nimeltään Canna Indiana-hybr. on näillä leveysasteilla kasvatettuna vaativa troopinen suo- ja rantakasvi.

 

Olen ottanut seuraavat kuvat 4.9.2014 ja niissä on kuvattuna Tampereen Hämeensillan Näsijärven puolella Tammerkosken rannalla Koskipuistossa kasvavia kannoja.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***********

Kanna on vaativa kasvi, sillä se vaatii ”ulkoilmakasvatuksessa” erillisen talvihoidon.

 

 

Tampereella kannat otetaan juurakkoineen pois kasvupaikaltaan lokakuun alussa.

 

Tarkastelin tätä vaihetta 7.10.2014, kun olin kamerani kanssa liikenteessä Koskipuistossa.

 

Tältä kannat silloin näyttivät:

 

 

 

 

************

Kannojen talvihoito tapahtuu Hatanpäällä sijaitsevassa viileähkössä puutarhahuoneessa, jossa kannojen juurakot talvehtivat.

 

Tiedän, että Tampere on erikoistunut kannojen talvihoitoon niin, että mm. Seinäjoen kaupungin kaunistuksena kesäisin olevat kannat ovat juurakoina talvehtineet Tampereella.

 

************ 

 

Tamperelaisena ilahduin, kun taannoisella Toscanan matkallamme tapasimme kannoja majoituskaupungissamme Chianciano Termessä.

 

 

 

 

Chianciano Termessä näkemämme kannat olivat samanlaisia kuin Tampereen Koskipuistossa, mutta ainakin tämä kanna-istutus oli kooltaan paljon vaatimattomampi kuin Koskipuistossa.

 

 

Harkitsen vakavasti, että pitäisikö yrittää kasvattaa kannoja myös privaatisti!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

On meneillään Vanhusten viikko

Keskiviikko 8.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Vanhusten viikko ajoittuu tänä vuonna kuluvalle viikolle eli vietämme sitä 6. – 12.10.2014.

 

Suomessa on vietetty Vanhusten päivää vuodesta 1954 alkaen.

 

Vanhusten päivää vietetään lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina ja sitä seuraava viikko on Vanhusten viikko.

 

Tänä vuonna Vanhusten viikon valtakunnallinen teema on:

 

"Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina."

 

 

 

************

 

 

 

 

Termi ”Vanhus” on kiistanalainen ja totesin sen, kun viime maanantaina avasin Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen Maanantai-kokoontumisen.

 

Totesin, että emmehän me ole vanhuksia, mutta varmaan lähipiirissämme on vanhuksia, joten mekin voimme viettää Vanhusten viikkoa.

 

Esitän, että jatkossakin viettäisimme Vanhusten päivää lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina, mutta sitä seuraava viikko nimettäisiin

”Seniori-viikoksi”!

 

 

 

Nyt vielä kuitenkin vietämme Vanhusten viikkoa ja se merkitsee kaikissa kunnissa sekä kaupungeissa runsaasti erilaisia tilaisuuksia senioriväestölle.

 

Kalenterissani on loppuviikolle kaksikin merkittävää senioritilaisuutta, mutta niistä sitten ehkä aikanaan tälläkin saitilla.

 

 

************

 

 

 

Tampereen Vanhusneuvosto järjesti eilen Tammelantorilla tilaisuuden jossa senioreille – ja miksei myös muille – tarjottiin vohveleita.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pyysin Vanhusneuvoston jäsentä Ossi Ahoa poseeraamaan Tampereen Vanhusneuvoston rollup´n edessä ja mieluusti Ossi sen tekikin – Ossi edustaa vanhusneuvostossa perussuomalaisia.

 

************ 

Tampereen kaupunki järjestää Vanhusten viikolla paljon erilaisia tilaisuuksia ja aktiviteetteja senioreille – jaoimme listauksen tilaisuuksista Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen Maanantai-kokoontumisessa toissapäivänä!

 

Nettitiedustelun perusteella kaikki maamme kunnat järjestävät monia tilaisuuksia tämän viikon aikana senioreille.

 

Nyt aktiivisesti osallistumaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Syyskuun 11. päivä 2001

Maanantai 8.9.2014 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilisessä jutussani, että missä olin, kun sain tiedon M/S Estonian onnettomuudesta 28.9.1994.

 

Estonian tapausta paljon enemmän maailmaa muutti syyskuun 11. päivä tapahtumat vuonna 2001, kun neljä Yhdysvaltain ilmatilassa lentänyttä lentokonetta kaapattiin ja kaksi niistä ohjattiin päin WTC:n kaksoistorneja New Yorkissa.

 

Missäkö oli silloin?

 

Olin silloin Venäjällä Tverin kaupungissa Tverin Karjalanystävät ry:n järjestämällä matkalla tutustumassa Tverin karjalaisten elinolosuhteisiin.

 

Matkamme oli päättymässä ja odottelimme Moskovasta saapuvaa junaa Hotelli Tverin baarissa ja katselimme kansainvälisiltä televisiokanavilta suoraa televisiolähetystä New Yorkista.

 

Ensimmäinen lentokone oli juuri törmännyt torniin ja saimme suorassa lähetyksessä seurata, kun myös toinen lentokone törmäsi toiseen torniin.

 

**********

 

Tunnelma tveriläisen hotellin baarissa oli epätodellinen.

 

 

**********

 

Matkaseurueeseemme kuului silloinen Karjalan Liitto ry:n puheenjohtaja Kauko Sipponen ja kysyinkin mm. tasavallan presidentin kansliapäällikkönä toimineelta Sipposelta, että mitä Suomessa nyt tapahtuu.

 

Sipponen vastasi, että Suomen johtavat henkilöt – Tasavallan Presidentti, pääministeri sekä hallituksen keskeiset ministerit - ovat nyt tiiviissä yhteydessä toisiinsa.

 

 

***********

 

Tiedämme nyt, että kaikki muuttui maailmassa vuoden 2001 syyskuun 11. päivän jälkeen.

 

 

-Esko Erkkilä-

Katkennut Linja

Sunnuntai 7.9.2014 - -Esko Erkkilä-

En muista missä olin, kun presidentti John Kennedy murhattiin Dallasissa marraskuun 22. päivänä 1963, mutta muistan, kun sain tiedon M/S Estonian uppoamisesta syyskuun 28.päivänä 1994.

 

Olin varhain aamulla 28.9.1994 matkalla työpaikalleni Raisioon, kun kuulin autoradiosta uutisen laivan uppoamisesta. Laiva oli uponnut vuorokauden varhaishetkinä eli klo 01.50.

 

Laivan keulavisiiri oli voimakkaassa merenkäynnissä irronnut klo 01.15 ja se johti nopeasti laivan uppoamiseen hyisellä merellä Turun saariston eteläpuolella.

 

Turmassa menehtyi 852 henkilöä; hukkuneista peräti 757 jäi ikiajoiksi mereen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Katkennut Linja – viroksi ”Katkenud Liin” ja englanniksi ”Broken Line” – sijaitsee lähellä satamaa Tallinnan  Suuren Rantaportin bastionilla – sen osoite on Väike Rannavärav tn 1.

 

 

 

 

 

Muutama yleiskuva Katkennut Linja –muistomerkistä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Muistomerkin alemmassa osassa on merkintä onnettomuuspäivästä eli 28.9.1994…

 

 

 

 

 

 

 

…sekä nimiluettelo kaikista, jotka hukkuivat turmassa.

 

 

 

 

Vielä muutama kuva muistomerkistä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Katkennut Linja on puhutteleva muistomerkki ja sen luona kannattaa poiketa, kun vierailee Tallinnassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

100.000.000.000 euron lainamäärä rikkoutuu ensi vuonna!

Torstai 4.9.2014 - -Esko Erkkilä-

Nettiosoitteessa www.velkakello.fi voimme seurata reaaliaikaisesti Suomen valtion velkamäärän kasvamista.

 

Kirjoitan näitä rivejä maanantaina 1.9.2014 illansuussa ja tällä hetkellä Suomen valtionvelka on ylittänyt 94 miljardia euroa.

 

Summa merkitsee, että valtionvelkaa on nyt yli 17.000 euroa jokaista suomalaista kohti.

 

 

 

Suomalaiset asettivat suuria odotuksia ihmemies-Stubbin ja Antti Rinteen laatimalle ensi vuoden budjetille, mutta turhaan, sillä Suomen velkaantuminen jatkuu.

 

Elämme yli varojemme ja vanha suomalainen sananlasku

 

”Hullu mies Huittisista syö enemmän kuin tienaa"

 

pätee Stubbin ja Rinteen johdolla meihin kaikkiin suomalaisiin.

 

Stubb ja Rinne laativat ensi vuodelle budjetin, jossa uutta velkaa otetaan 4,5 miljardia euroa.

 

Kun ensi vuoden talousnäkymissä huomioidaan se, että loppuvuonna 2014 valtiovelka kasvaa nykyisestä 94 miljardista vielä ainakin kolmella miljardilla, joudutaan virallisissakin laskelmissa lähtemään siitä, että ensi vuoden aikana rikkoutuu sadan miljardin euron raja Suomen valtiovelassa!

 

Kokonaan toinen asia on se, että ketkä uskovat 4,5 miljardin suuruisen lisävelan ottamiseen.

 

Villi, mutta ilmeisen realistinen veikkaukseni on, että ensi vuonna Suomen valtio joutuu ottamaan uutta valtiovelkaa ainakin saman summan kuin tänä vuonna eli 7,4 miljardia!

 

Perustan veikkaukseni sille, että valtiovarainministeriön ennusteet elokuun alussa ja elokuun lopussa erosivat toisistaan 0,5miljardilla.  Jos VM:n ennusteet kasvavat 0,5 miljardia per kuukausi, niin päädymme 7,4 miljardin suuruiseen lisävelantarpeeseen jo hyvissä ajoin ennen huhtikuulle ajoittuvia eduskuntavaaleja.

 

Pitäkää mielessä Stubbin sekä Rinteen nyt ”lupaamat” velanottoennusteet ja muistakaa tarkastella niitä silloin, kun Suomi valmistautuu vaaliuurnille ensi vuoden huhtikuussa!

 

 

-Esko Erkkilä-