Pyörät pyörivät kohti Pirkanmaata

Perjantai 15.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Keskustan ”Pyörät pyörimään” –tapahtuma alkoi Rovaniemeltä elokuun 12. päivänä ja saapuu määränpäähänsä Hyvinkäälle torstaina 21.8.2014.

 

Tapahtuman tarkoituksena on herätellä yhdessä tekemisen henkeä, keskustella avoimesti edessämme olevista päätöksistä sekä tietysti kannustaa liikkumaan.

 

Keskusta kutsuu tapahtumaan päättäjiä, työnantajia, yrittäjiä, työntekijöitä, työttömiä, eläkkeellä olevia, opiskelijoita – ihan tavallisia suomalaisia.

 

Matka Rovaniemeltä Hyvinkäälle taitetaan pyöräillen ja matkaa kertyy kaikkiaan 949 kilometriä.  Pyöräilykaravaania johtaa koko ajan Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä.

 

Karavaani matkaa tänään Oulusta Ylivieskaan ja jatkaa matkaansa kohti Pirkanmaata siten, että Virroille saavutetaan maanantaina 18.8.2014 puolenpäivän tienoilla.

 

 

 

 

 

Maanantaina saavutaan Ruovedelle ja siellä järjestetäänkin ainutlaatuinen…

 

…PUNAMULTAILTA…

 

…jossa on Juha Sipilän lisäksi paikalla SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.

 

Ruoveden tilaisuus järjestetään Haapasaaren leirintäalueella ja se alkaa klo 18.00.

 

*********

 

 

 

 

Pyörät pyörimään –tapahtuma saapuu Juha Sipilän johtamana Tampereen Keskustorille tiistaina 19.8. klo 14.30.

 

MSL-Tampere järjestää Keskustorilla kaikille avoimet pärekorinheittokilpailut ja uskomme, että myös Juha Sipilä tarttuu pärekorin sangasta kiinni ja heittää pärekorin mahdollisimman pitkälle.

 

Pärekorinheittokilpailut alkavat jo hieman ennen kuin pyöräilykaravaani saapuu Keskustorille.

 

Tiistai-illan päätapahtuma Tampereella on Laukontorilla, jossa Keskusta järjestää Yrittäjäillan yhdessä Pirkanmaan Yrittäjien kanssa.

 

Yrittäjäillan paneelissa esiintyvät Juha Sipilän ohella Pirkanmaan Yrittäjien edustajat puheenjohtajansa Veikko Kiilin johdolla.

 

 

***********

 

 

 

 

 

Keskiviikkona 20.8.2014 klo 8.00 karavaani aloittaa matkanteon Keskustorilta kohti Lempäälää ja Toijalaa.

 

 

Tervetuloa kaikkiin Pirkanmaalla järjestettäviin tilaisuuksiin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viipurissa Pietari-Paavalin kirkon edustalla sijaitseva Mikael Agricolan patsas on osakopio alkuperäisestä patsaasta

Tiistai 22.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen elänyt harhakuvitelmissa, kun olen olettanut, että Viipurissa Pietari-Paavalin kirkon edustalla sijaitseva Mikael Agricolan patsas on samanlainen kuin alkuperäinen Viipurin Tuomiokirkon edustalla vuonna 1908 paljastettu alkuperäinen teos.

 

Asia selvisi minulle, kun kävin Viipurin linnassa 10.6.2014.

 

 

 

 

 

 

Viipurissa Pietari-Paavalin kirkon edustalla sijaitseva patsas on kopiovalos sen muistopatsaan yläosasta, jonka Emil Wikström (1864 – 1942) suunnitteli Agricolan muistomerkiksi Viipurin Tuomiokirkon edustalle.

 

 

 

 

 

 

Viipurin Tuomiokirkon edustalla 21.6.1908 paljastettu alkuperäinen Mikael Agricolan muistomerkki on tässä kuvattu Viipurin linnassa esilläolevasta valokuvasta.

 

 

 

 

 

 

Oli ainakin minulle uutta, että alkuperäisessä Mikael Agricolan muistomerkin edessä oli kuvanveistäjä Emil Wikströmin suunnittelema vanhusta ja lasta esittävä pronssiveistos.

 

Agricola on kuvattu alkuperäisessä ja myös kopiovaloksessa puhumassa saarnastuolia kuvaavassa tilanteessa.

 

 

 

****************

 

 

Mikael Agricolan alkuperäinen muistopatsas hävisi Talvisodan loppuvaiheissa ja sitä ei ole löydetty etsinnöistä huolimatta.

 

 

**************

 

On hyvä asia, että Viipuri-säätiön ja Viipurin jälleenrakennus- ja kehityssäätiön ansiosta Agricolan pronssihahmo valettiin Suomessa 1993 pystytettäväksi Viipuriin.

 

 

Muistomerkki paljastettiin 27.6.2009 Pietari-Paavalin kirkon edustalla Torkkelinpuiston äärellä.

 

 

 

 

 

 

Tässä Mikael Agricolan patsas (oikealla) ja Pietari-Paavalin kirkko samassa kuvassa – takana Torkkelinpuisto.

**********

 

 

 

Olen tyytyväinen, että muutaman Viipurin-matkani tuloksena pystyin ainakin suurin piirtein hahmottamaan suomenkielen luojan Mikael Agricolan muistopatsaiden vaiheet Viipurissa.

 

 

**********

 

 

On muistettava, että Mikael Agricolan patsaasta on tehty uusintavalokset seuraavasti:

 

• Turku 1910, esillä Turun Tuomiokirkon eteishallissa

• Lahti 1953, esillä Erkonpuistossa

• Pernaja 1959, esillä Agricolan oletetun kotitalon Sigfridsin pihassa

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sama jalusta, mutta patsas on vaihtunut vallanpitäjien mukaan

Maanantai 21.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Olkoon tämän jutun alaotsikkona vaikkapa...

...patsaiden vaihtovuodet!

 

Olen parin viime vuoden aikana omakohtaisesti havainnut, että Viipurissa on paljon maamme historiaan liittyviä mielenkiintoisia seikkoja havaittavissa ja omin silmin nähtävissä.

 

Käsittelen nyt Viipurin Tervaniemessä sijainneita patsaita ja muistomerkkejä sekä sitä, mitä siellä nykyään on.

 

 

Tervaniemen kalliot sijaitsevat Viipurin keskustasta katsellen Viipurin linnan takana.

 

 

*************

 

Turistikartoissa saattaa ilmetä Pietari Suuren patsas ja sinne kannattaakin kävellä, jotta pääsee eräälle Suomen historian merkkipaikalle.

 

Tervaniemen kalliolle pystytettiin vuonna 1910 Pietari Suuren patsas.

 

Patsas pystytettiin Terveniemeen Suuren Pohjan sodan 200-vuotisjuhlien merkeissä, sillä Pietari Suuri seurasi Tervaniemen kallioilta Viipurin pommituksia vuonna 1710.

 

 

*************

 

Pietari Suuren patsas sai olla Tervaniemessä kahdeksan vuotta, sillä suomalaiset poistivat patsaan paikoiltaan vuonna 1918 ja pystyttivät samalle jalustalle 6. XII 1927 Suomen Itsenäisyydenpatsaan.

Pietari Suuren patsas sai siirtyä Helsinkiin, josta se vuonna 1930 palautettiin Viipuriin ja nyt Viipurin taidemuseoon.

 

 

 

Tässä on Viipurin linnassa oleva valokuva Suomen Leijona-patsaan paljastustilaisuudesta 6.12.1927 eli Suomen itsenäisyysjulistuksen 10-vuotispäivänä.

 

Patsaan huipulla oli ylväs Suomen-leijona ja alla teksti

 

SUOMEN

 

ITSENÄISYYSJULISTUKSEN

 

MUISTOKSI

 

6. XII  1927

 

 

 

 

 

 

Valokuvan selitystekstissä kerrotaan, että muistopatsas on Gunnar Finnen veistämä.

 

 

 

 

 

 

Viipurin linnassa on näytteillä osa muistopatsaan tekstiosakivestä.

 

Leijona oli pitkään kadoksissa, mutta sitten se löytyi runneltuna Monrepos´n puistosta ja on nyt tietääkseni erään omakotitalon nurmikolla olosuhteisiin nähden kohtuullisessa kunnossa.

 

 

 

************

 

 

Pietari Suuren patsas palasi Tervaniemen kalliolle Talvisodan jälkeen, kun Neuvostoliitto valtasi Viipurin.

 

 

 

***********

 

 

 

Tilanne kuitenkin muuttui, kun suomalaiset valtasivat Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Viipurin ja Pietari Suuren patsas sai taas lähteä Tervaniemen kallioilta.

 

 

**********

 

 

 

Pietari Suuren patsas sai palata nykyiselle paikalleen Jatkosodan jälkeen, kun Neuvostoliitto valtasi Viipurin.

 

 

**********

 

 

 

Kävin tapaamassa Pietari Suurta 6.7.2014, kun tein vajaat kaksi tuntia kestäneen aamukävelyn Viipurissa käydessäni.

 

 

Pietari Suuri nojaili tykkiin ja jatkoi Viipuria katsellen samaan tapaan kuin hän teki vuonna 1710.

 

Patsaalle johtavat portaat ja graniittipallot portaiden vierellä ovat vuosien saatossa pysyneet samoina.

 

 

 

 

 

 

Patsaan takana on kallioon hakattuna vuosiluku 1910 eli se, jolloin Pietari Suuren patsas ensimmäisen kerran pystytettiin jalustalleen.

 

 

 

 

 

 

Kalliolla on rautaketjuin ympäröitynä alue, jossa on kyrillisin kirjaimin hakattuna kallioon P-kirjain ja kerrotaan, että Pietari Suuri on itse sen siihen hakannut vuonna 1710!

 

 

 

 

 

 

Lähdin jatkamaan aamukävelyäni ja jätin Pietari Suuren tähyilemään Tervaniemen kalliolta aamuun heräävää Viipuria!

 

 

Kannustan suuntaamaan Viipurissa kävelymatkan Tervaniemen kalliolle Pietari Suuren patsaan juurelle ja suomaan syvälliset ajatukset niille tapahtumille, jotka ovat tapahtuneet Tervaniemen kalliolla runsaan sadan vuoden aikana - oikeastaan jopa runsaan kolmensadan vuoden aikana!

 

Toivon, että joskus tulevaisuudessa Suomen Leijona sekä Pietari Suuri saisivat sulassa sovussa seisoa Viipurissa Tervaniemen kalliolla ja katsella monikulttuurellisen Viipurin elämänmenoa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Toivottavasti nykyajan kauppa-autoidea on kannattavaa liiketoimintaa

Sunnuntai 6.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Tapasin maanantaina 1.7.2014 tyytyväisiä viljakkalalaisia ja tyytyväisyyden aihe oli, että nyt kauppa-auto käy Viljakkalassa parillisten viikkojen torstaina ja viipyy kirkonkylän keskustassa tunnin klo 14.00 – 15.00!

 

Asia on mielenkiintoinen ja jopa surullinen, sillä Tampereella rakennetaan tasamaalle tunnelia ja haaveillaan ratikasta, mutta Viljakkalassa ollaan tyytyväisiä, kun kauppa-auto poikkeaa kylällä kerran kahdessa viikossa!

 

Viljakkalan kirkonkylässä oli ennen viisi kauppaa; Salvas, Tuomi, Jalava, Osuusliike Voima ja Hämeenkyrön Osuuskauppa. Niiden lisäksi eri puolilla pitäjää oli pienempiä kauppoja.

 

Nyt Viljakkalassa ei ole yhtään kauppaa!

 

 

**************

 

 

Viljakkalan surkeaa kauppatilannetta on nyt parantamassa Iloisen Pojan Lihakauppa eli kauppa-auto, jonka Iloisena Poikana toimii Pasi Tanninen Pirkkalasta.

 

 

 

 

 

 

Satuin paikalle, kun Iloisen Pojan Lihakauppa oli pysähtynyt Takamaan koulun luokse Ylöjärvelle keskiviikkona 3.7.2014.

 

 

 

 

 

 

Poikkesin sisään ja sain todellakin tavata Iloisen Pojan eli Pasi Tannisen työnsä äärellä.

 

Kyse on tosiaankin Iloisesta Pojasta, sillä niin luontevaa – suorastaan mukaansatempaavaa – oli yrittäjän toiminta!

 

 

 

 

 

 

Myymäläauton tuotevalikoima päihittää laadussa markettien valikoimat, mutta tietysti tilakysymykset merkitsevät, että markettien volyymeihin kauppa-autossa ei päästä.

 

 

**********

 

 

Iloisen Pojan Lihakauppa –myymäläauto on liikenteessä keskiviikosta sunnuntaihin ja sen toiminta-alueena on lähes koko Pirkanmaa.

 

Aikataulut on laadittu siten, että parillisina viikkoina liikutaan Valkeakosken, Akaan, Urjalan, Punkalaitumen, Vesilahden, Lempäälän, Hämeenkyrön, Ylöjärven, Viljakkalan, Ikaalisten, Virtojen, Ruoveden, Längelmäen, Oriveden, Kangasalan, Luopioisten ja Pälkäneen suunnilla.

 

Parittomina viikkoina kauppa-auto suuntaa Nokialle, Vesilahteen, Sastamalaan, Hämeenkyröön, Viljakkalaan, Ylöjärvelle, Juupajoelle, Ruovedelle, Vilppulaan, Längelmäelle, Tampereelle ja Pirkkalaan.

************

 

 

 Huomasin Takamaalla, että Iloisen Pojan Lihakaupan asiakkaina ovat nuorperheet. Se oli miellyttävä yllätys, sillä oletin asiakkaina olevan ainoastaan vanhempaa väkeä ja eläkeläisiä.

 

Olen varma, että Iloisen Pojan Lihakauppa –kauppa-auton nuorekas ilme ja mainio tavaravalikoima kannustavat asiakkaiksi kaiken ikäisiä kuluttajia.

 

 

Iloisen Pojan Lihakaupan tapaat facebookista näin:

 

www.facebook.com/iloisenpojan

 

Käy kurkkaamassa, sillä sieltä näet mm. pysähtymispaikat sekä aikataulut!

 

 

Toivotan Iloisen Pojan Lihakaupalle parhainta menestystä, sillä sen toiminta on juuri sitä mitä Pirkanmaa tarvitsee – syrjäseutujen elämän virkistämistä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki vähät välittää suurlouhintojen vaikutuksista omakotitaloille

Lauantai 5.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampere on tullut tunnetuksi pienten ja keskisuurten yritysten torjumisesta alueelleen.

 

Totena kerrotaan, miten eräs kaupungin tonttivastaava rehentelee lounaspöydässä, että taas sain potkaistua ulos jonkin karvalakkiyrittäjän, joka olisi ollut asettumassa Tampereelle ja kyseli siihen tarkoitukseen tonttia.

 

Ei ihme, että Tampereen talous on suurissa vaikeuksissa!

 

Suuryritykset Tamperetta kiinnostavat vaikka niiden avulla Tampereen talous ei ole kohentunut ja ei tule kohentumaan.

 

Taannoin Tampere sai erilaisin vippaskonstein hankittua alueelleen ruotsalaisomisteisen Ikean. Vippaskonsteilla sen vuoksi, että Tampereen johtavat virkamiehet saivat Palokallion Omakotiyhdistyksen vetämään Ikean tuloa Tampereelle koskevan valituksensa pois Hämeenlinnan hallinto-oikeudesta.

 

 

Kannan osavastuun, sillä olin päättämässä valituksemme poisvetämisestä.

Lähdimme herrojen kanssa marjaan ja huonostihan siinä kävi!

 

 

*************

 

 

Ikean vaatimien liikenneramppien rakentaminen maksoi Tampereen kaupungille 30 miljoonaa euroa. Summa merkitsee vuodessa yhtä veroprosentti-yksikköä Tampereen taloudessa.

 

Ramppien rakennustyöt vaativat mittavat louhinnat ja niiden vaikutuksesta useat Palokallion omakotialueen omakotitalot vaurioituivat.

 

Suurimmat vauriot olivat yli 30.000 euroa omakotitaloa kohti ja kaupunki ei korvannut aiheuttamiaan vaurioita täysimääräisesti.

 

Omakotitaloni – vaikka sijaitsee kaukana ns. Ikea-louhinnoista – kärsi vaurioita ja kun vauriot olivat pieniä, niin Tampereen kaupunki maksoi minulle korvauksia.

 

Tampereen kaupungin toimintaperiaatteena oli korvata pienet vauriot sekä ne vauriot, joiden korvausperiaatteet eivät kestä päivänvaloa.

 

 

 

Nyt Tampereen kaupunki suunnittelee jatkavansa kaavoitus ja teollisuusalueen laajentamista Ikean tontista etelän suuntaan.

 

Ensimmäiset alueen louhintasuunnitelmat olivat järkyttävän suuret, mutta Palokallion Omakotiyhdistyksen toiminnan tuloksena louhintasuunnitelmat on nyt saatu kutistumaan 1/3 alkuperäisistä suunnitelmista.

 

Louhintamäärät ovat kuitenkin edelleen n. kolminkertaiset Ikea-louhintoihin verrattuna.

 

Suunniteltua alue sijaitsee Ikean rammpilouhintoja lähempänä Palokallion omakotialuetta ja se merkitsee, että olemme todella huolestuneita kotiemme säilymisestä ehjinä.

 

Mielipiteiden jättämisaika uusiin jättilouhintoihin päättyi 3.7.2014 ja tässä minun jättämäni mielipide jättilouhinnoista:

 

 

**********

 

 

 

Suunnitelma-alueen louhintasuunnitelmat ovat ylimitoitetut ja tulevat suunnitellussa laajuudessa aiheuttamaan Palokallion alueen omakotitaloille suuria vahinkoja.

 

Louhintasuunnitelmat pitää laatia uudelleen, jotta päästään Palokallion asukkaiden omakotitalojen kohdalla siedettäviin määriin ja sen lisäksi on louhintatyön suorittamisen toteuttamiseen, valvontaan, ennakkotarkastuksiin, välitarkastuksiin ja lopputarkastuksiin sekä Tampereen kaupungin korvausvelvollisuuksiin sovellettava niitä kokemuksia, joita kertyi taannoisissa ”Ikean ramppien” louhintatöissä.

 

Kiitän Tampereen kaupungin virkahenkilöitä oikeasta asenteesta, jota he ovat osoittaneet otsikkokaavan suunnittelun edetessä.

 

Erityiskiitokset siitä, että Palokallion asukkaiden kokemukset ns. Ikea-ramppien louhintatöissä syntyneistä omaisuusvahingoista on ainakin osittain otettu huomioon.

 

 

 

Vaikka louhintamäärät onkin viimeisimmissä suunnitelmissa saatu puristettua kolmasosaan ensimmäisistä suunnitelmista, ovat ne edelleen kohtuuttoman suuret ja tulevat aiheuttamaan suuria vahinkoja Palokallion alueen omakotitaloille.

 

Vaadin, että louhintamäärät tarkistetaan ja otetaan tavoitteeksi niiden puolittaminen viimeisimmistä suunnitelmista.

 

Louhintamäärät voidaan nykyisestä saada edelleen merkittävästi alenemaan, kunhan alueelle suunniteltu rakentaminen mukautetaan maaston mukaan.

 

Muistutan Palokallion asukkaiden toiminnasta ns. Ikean ramppien suunnittelussa, jossa palokalliolaisten aktiivisuuden ansiosta saatiin rampin Helsingin suuntaan menevä linjaus aivan uuteen malliin verrattuna alkuperäisiin suunnitelmiin. Toki palokalliolaisten esitys vaati Tampereen kaupungin tilaajapäälliköltä muutaman käynnin Helsingissä, jossa tieviranomaiset lopulta hyväksyivät palokalliolaisten esitykset.

 

 

**************

 

 

Omakotitaloni – osoite Ruokomäenkatu 32 – valmistui 1989 ja sen ulkoverhousmuurauksessa käytettiin poikkeuksellisen paljon terästä.

 

Omakotitalon poikkeuksellisen vahvasta rakennustavasta huolimatta se kärsi vahinkoja ”Ikea-ramppien” –louhinnoissa.

 

Toivon ja suorastaan vaadin, että ns. Ikea-ramppien louhintatöiden vuoksi Tampereen kaupungilta saamaani korvaukseen liittyvät korvausasiakirjat etsitään tämän mielipiteeni liitteeksi ja esitetään päättäjille ennen lopullisen päätöksen tekemistä otsikkokaavassa.

 

Totean, että ns. Ikea-ramppien louhintatyöt tapahtuivat kauempana kuin nyt suunnitellut louhinnat. Vaara omakotitaloni lisävaurioille on todellinen.

 

 

Katson, että nyt suunniteltujen louhintojen suorittajana on Tampereen kaupunki ja siten Tampereen kaupunki myös vastaa louhintojen aiheuttamista vahingoista.

 

Tampereen kaupunki ei voi laistaa korvausvastuistaan, sillä otsikkoalueen louhinnat ovat seurausta Tampereen kaupungin päätöksistä.

 

 

***************

 

 

Palokallion Omakotiyhdistys ry:llä on kokemukseen perustuvaa tietoa lähellä asutusta suoritettavien louhintatöiden aiheuttamista vahingoista.

 

On selkeästi todettava, että eräät räjäytys- ja louhintatöitä käsittelevät kirjat eivät tunnista louhintatöiden todellisia vaaroja omakotitaloille. Niihin vetoaminen on valitettavan yleistä ja merkitsee sitä, että louhintoihin liittyviä seikkoja ei ole käytännössä koettu. Palokalliolaiset ovat ongelmat kokeneet ja meillä on useitakin ehdotuksia, joita toivon Tampereen päättäjien kuuntelevan, jos Lahdesjärven eteläosan kaavan nro 8534 suunnittelua joskus on tarkoitus jatkaa.

 

 

-Esko Erkkilä-

 

 

 

Toivon, että mielipiteelläni on vaikutusta kaava-asian jatkokäsittelyssä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Oulu teki esimerkillisen päätöksen!

Keskiviikko 2.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Oulun kaupunginvaltuusto teki 16.6.2014 merkittävän päätöksen, kun se päätti, että Oulun kaupunki/ Oulun Energia osallistuu Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen Voimaosakeyhtiö SF:n osakeomistuksen kautta 16-17 M€ sijoituksella.

 

Päätöstä edelsi värikäs näytelmä, johon pääsee yksityiskohtaisesti tutustumaan seuraavan nettipolun kautta:

 

www.oulu.fi -> Oulu Finland -> Päätöksenteko ja hallinto -> Haku esityslistoista ja pöytäkirjoista -> Uusimmat pöytäkirjat ->  Kaupunginvaltuusto 6/2014 -> Osallistuminen Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen.

Oulun kaupunginvaltuusto päätti osallistua Fennovoiman omistajiin äänin 40 - 27!

Suosittelen tutustumista Oulun päätösprosessiin!

 

Oulun tekemä päätös on vastuuntuntoinen ja se on nykyisessä taloustilanteessa esimerkillinen.

 

Oulun kaupunginvaltuuston päätökseen sisältyy lausuma, että Fennovoiman hankkeeseen osallistumisen taloudellisten sitoumusten voimaan tuleminen edellyttää kaikissa tapauksissa Fennovoiman periaatepäätöksen täydentämisvaiheen myönteistä valtioneuvoston ja eduskunnan käsittelyä.

 

Oulun kaupunginvaltuuston päätöstä perustellaan valmisteluaineistossa monipuolisesti ja vahvasti.

 

Olen tyytyväinen, että Oulu teki päätöksen, jolla toivottavasti vahvasti linjataan myös muiden suurten kaupunkien energiapoliittista toimintaa.

 

Riittääkö Tampereen kaupunginvaltuustolla tahtoa tehdä tunneli- sekä ratikkasekoilujen jälkeen yksi järkeväkin päätös ja linjata Tampereen osallistuminen Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen?

 

 

-Esko Erkkilä-

En luota henkilöön, jolla on velkaa 684.000 euroa!

Lauantai 28.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Kokoomus piti puoluekokouksensa Lahdessa 13. – 15.6.2014.

 

Puoluekokouksessa 500 kokoomuslaista päätti, että Suomen seuraava pääministeri on Alexander Stubb.

 

Toki pääministerivalinta teki tietyt juridiset kiemurat, mutta tosiasiassa 500 kokoomuksen puoluekokousedustajaa päätti, että kenestä tulee Jyrki Kataisen jälkeen Suomen seuraava pääministeri.

 

 ***************

 

Tukeudun eilisen Iltasanomien kertomaan, kun totean, että…

 

…Suomen pääministeri Alexander Stubb´lla on puolisonsa kanssa velkaa 684.187 euroa!

 

 

Kuusisataakahdeksankymmentäneljätuhatta-satakahdeksankymmentäseitsemän euroa on mummonmarkoissa neljämiljoonaakuusikymmentäseitsemäntuhatta-yhdeksänsataayhdeksänkymmentäyksi markkaaa ja seitsemäntoista penniä!

 

Miten Suomen pääministerillä voi olla velkaa yli 684.000 euroa eli vanhoissa markoissa yli 4 miljoonaa markkaa?

 

Suomen pääministeri on paljon vartija ja erityisesti hän on paljon vartijana maamme taloudellisissa kysymyksissä.

 

Voitko Sinä luottaa henkilöön, jolla on puolisonsa kanssa velkaa 684.000 euroa?

 

Minä en luota!

 

 

-Esko Erkkilä-

Osaisipa tappurimme kertoa!

Perjantai 27.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen monissa yhteyksissä todennut, että joissakin maakunnissa puimakoneesta käytetään termiä ”tappuri”.

 

Näin ei ole meillä Viljakkalassa, vaan tappuri on tappuri ja puimakone on puimakone!

 

Kiipesin lievän yllytyksen tuloksena riihemme parvelle ja otin muutaman kuvan tappuristamme.

 

Oikeastaan kiipesin luvan parvelle, sillä luva on riihessä se tila, jossa puimattomat viljat käsiteltiin. Tappurimme on siis luvan parvella.

 

 

 

 

 

Välimäen eli nykyisin Maatalousyhtymä Erkkilän tappuri on ”käyttöä vailla valmis”, sillä kammesta vääntäen laite lähti helposti toimeensa – vain seipäillä kuivattu vilja puuttui!

 

 

 

 

 

 

Kyseessä on myyjäliike ja nyt täytyykin perehtyä asiaan tarkemmin ja tutkailla, että mikä yritys on valmistanut tappurin.

 

Veikkaan englantilaista, yhdysvaltalaista tai saksalaista yritystä, mutta en tiedä.

 

*********

 

SMK eli Suomen Maanviljelijäin Kauppa Oy osti ”P. Sidorow, Suomalainen Kalustokauppa Oy:n” osake-enemmistön vuonna 1928.

 

Yritys jatkoi itsenäisenä yrityksenä SMK:n omistuksessa, mutta sen pääkonttori kuitenkin muutti Helsingistä SMK:n taloon Tampereelle.

 

Nettitiedustelu kertoi, että P. Sidorow on aikoinaan ollut merkittävä toimija mm. ompelukoneiden parissa, mutta myös maatalouskoneet näyttävät olleen yrityksen myyntiartikkeleita.

 

**********

 

Muistan hämärästi, kun Välimäen tappuri oli käytössä nykyisellä paikallaan.

 

Mielenkiintoista on, että tappurin käyttövoimana oli hevoskierto – katselin tappurin edestä, kun hevonen kiersi alhaalla ladossa ympyrää ja sieltä voima välittyi tappuriin!

 

************ 

Ihmettelen muutamaa asiaa:

 

• miten tappuri on saatu nostettua luvan parveen?
• miksi pientila on hankkinut oman tappurin?

 

 

 

Välimäen tappuri on nähnyt paljon – osaisipa se kertoa näkemästään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Edestakainen junamatka kapearaiteisella junalla Dresdenin lähellä sijaitsevien Radebeul´n ja Radeburg´n välillä oli elämys

Keskiviikko 25.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Palaan sukulaismiehen kanssa huhtikuussa tekemäämme omatoimimatkaan entisen Itä-Saksan alueelle ja kerron hienosta junamatkasta, jonka teimme kapearaiteisella junaradalla Radebeul´sta Radeburg´iin ja takaisin.

 

 

 

 

Lähtöasemamme oli Radebeul Ost –niminen rautatieasema Dresdenin ja Leipzigin välillä.

 

Tämä nimikyltti oli pääradan varrella,…

 

 

 

 

 

 

…mutta melkein viereisellä raiteella oleva kapearaiteisen radan nimikyltti henki sopivasti mennyttä aikaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pääteasemien välillä radalla oli kymmenen väliasemaa ja juna pysähtyi kaikilla väliasemilla.

 

 

 

 

 

 

Menomatkalla valitsimme umpivaunun, mutta sen vaunusillalta oli mainio tilaisuus seurata matkan sujumista, sillä edellinen vaunu oli avovaunu.

 

 

 

 

 

Meillä oli muihin ajoneuvoihin nähden etuajo-oikeus, sillä henkilöautot ja raitiovaunut odottivat ohikulkuamme.

 

 

 

 

 

 

Ensimmäisen aseman jälkeen aloimme kipuamaan mäkeä ylös…

 

 

 

 

 

 

…ja se merkitsi, että veturimme joutui tositoimiin.

 

 

 

 

 

 

Miellyttävä konduktöörirouva tarkisti matkaliput…

 

 

 

 

 

 

…ja löi niihin asiaankuuluvat leimat.

 

 

Seuraavassa muutamia kuvia, jotka otin vaunumme vaunusillalta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

 

 

 

Saavuimme runsaan 16 kilometrin pituisen junamatkamme päätepisteeseen Radeburg´iin ja sen ”Kulturbahnhof´lle”.

 

 

 

 

 

Veturiin laitettiin lisää vettä ja veturinkuljettaja rasvasi tärkeimmät voitelunipat.

 

 

 

 

 

 

Veturi ajettiin nyt toiseen päähän vaunurivistöä, jotta paluumatka saattoi alkaa.

 

 

 

 

 

 

Paluumatkan aluksi oli taas miellyttävä matkalippujen tarkastaminen.

 

 

 

 

Tässä joitain matkakuvia paluumatkalta – nyt matkustimme avovaunussa:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

 

 

 

 

Lähestyimme matkamme lähtöasemaa joka oli nyt siis myös matkamme päätepiste, pysähdyimme ja konduktöörirouvamme meni ulos junasta sekä laittoi vilkkaalle risteävälle kadulle puomit, jotta junamme pääsi etuoikeutettuna ajamaan risteyksen yli.

 

 

 

 

 

 

Saavuimme Radebeul Ost´n asemalle ja hieno junamatkamme oli päättynyt.

*************

Radalla on pituutta 16,55 kilometriä ja sillä liikennöivän kaluston raideleveys on 750 mm. Junan nopeus on 25 kilometriä tunnissa.

Osuimme sellaiselle junavuorolle, joka matkasi radan päästä päähän. Osa junavuoroista ajaa Radebeul´sta vain Moritzburgiin saakka.

Paikalliset asukkaat käyttävät radalla liikennöiviä junia työmatka- ja koululaismatkoihin.

Ihmettelimmekin aluksi, että junassa matkaavat koululaiset puuhasivat vallan muuta kuin ihailivat maisemia, mutta sitten huomasimme, että he ovat normaalilla koulumatkallaan!

*************

 

 

Kun käytte Dresdenissä, niin poiketkaapa nauttimassa Radebeul´n ja Radeburg´n välisen kapearaiteisen junaradan elämykset höyryveturin vetämissä vaunuissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Syväkyntöä Tampereella

Perjantai 9.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Europarlamenttivaalit järjestetään 25.5.2014 ja silloin Suomesta valitaan 13 europarlamentaarikkoa Euroopan parlamenttiin.

 

Ehdokkaiden vaalikampanjat ovat täydessä vauhdissa ja on mielenkiintoista seurata eri ehdokkaiden tapaa tehdä itseään sekä mielipiteitään tunnetuksi.

 

Muiden kiireideni ohella ehdin viime maanantaina eli 5.5.2014 jonkin verran seuraamaan Euroopan unionin talous- ja raha-asioista vastaavan komissaari Olli Rehn´n kampanjointia Tampereella.

 

Rehn aloitti Tampereen kampanjapäivänsä Tampereen Kauppahallissa klo 9.00, kun hän esiintyi siellä Kahvila Aniittassa yhdessä kansanedustaja Mikko Alatalon sekä eurovaaliehdokas Jouni Ovaskan kanssa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**********

 

En päässyt talouskomissaari Olli Rehn´n kahteen seuraavaan Tampereella järjestettyyn tilaisuuteen, sillä muut kiireet kutsuivat.

 

 

Tiedän, että päivän neljäs tilaisuus Tampereella oli puheenvuoro Yliopistolla järjestetyssä tilaisuudessa.

 

Yliopiston tilaisuuden jälkeen Rehn kiirehti Technopolis Häggman-saliin ja taas puhumaan uusille kuulijoille.

 

 

 

 

 

 

 

************

 

Jutun otsikko on ”Syväkyntöä Tampereella” ja viittaan sillä siihen, että Euroopan unionin talous- ja raha-asioista vastaava komissaari panosti koko maanantai-päivän Tampereelle - syväkyntönä peräti!

 

Näen, että Keskustan eurovaaliehdokas Rehn teki aivan oikein, kun panosti samana päivänä kuuden tilaisuuden voimin Tampereelle.

 

 

***********

 

Gallupkyselyt ovat vain gallupkyselyjä, mutta olen tyytyväinen, kun Olli Rehn on gallupkyselyissä Suomen toiseksi suosituin ehdokas Euroopan parlamenttiin - kansa on palkitsemassa asiantuntemuksen!

 

Saimme viime maanantaina todeta, että hän on parlamenttiin paikkansa ansainnut!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kukkivatko alppiruusut tänä vuonna Puolustusvoimain lippujuhlapäivänä?

Maanantai 21.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen oppinut, että alppiruusut eli rhododendronit kukkivat kesäkuun alussa eli käytännössä Puolustusvoimain lippujuhlapäivänä kesäkuun 4. päivänä.

 

Nyt kesäntulo on etuajassa ja on mielenkiintoista nähdä, että pitääkö vanha totuus paikkansa.

 

 

Meillä on yksi alppiruusuryhmä sisäänkäynnin kupeessa Tampereella, mutta kunnollinen alppiruusuryhmä meillä on mökillä Viljakkalan Majajärvellä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Alppiruusut soveltuvat pintajuurisina hyvin syväjuuristen mäntyjen kasvinkumppaneiksi, mutta niitä ei missään tapauksessa saa istuttaa lähelle pintajuurisia kuusia!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Meillä mökkimaailma on hallainen ja tunnenkin pientä kademieltä varsinais-suomalaisia kavereitani kohtaan, jotka voivat istuttaa tonteilleen kaikkia Suomessa tarjolla olevia alppiruusulajikkeita – meillä hallaisella tontilla kyseeseen tulevat ainoastaan;

 

• Helsingin Yliopisto
• Haaga
• Mikkeli
• P.M.A Tigerstedt

 

 

Odottelen kesäkuun 4. päivää ja silloin tulen taas kerran nauttimaan alppiruusujeni hienosta kukinnasta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Mainioita kansanedustajaehdokkaita - Keskustalle neljä kansanedustajaa Pirkanmaalta!

Maanantai 14.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Väestötietojärjestelmän 28.2.2014 päivitetyt rekisteröintitiedot merkitsevät, että Pirkanmaan vaalipiiristä vuoden 2015 eduskuntavaaleissa valittavien kansanedustajien lukumäärä kasvaa yhdellä ja kansanedustajia tultaneen valitsemaan Pirkanmaalta 19 edustajaa.

 

Keskustan Pirkanmaan piirikokous valitsi perjantaina huhtikuun 11. päivänä Kiikoisten Nuorisoseurantalolla järjestetyssä piirikokouksessa kolmetoista ehdokasta kevään 2015 eduskuntavaaleihin.

 

Jätimme kuusi ehdokasta nimettäväksi syksyn aikana järjestettävässä ylimääräisessä piirikokouksessa.

 

Kolmestatoista nyt nimetystä ehdokkaasta paikalla Kiukaisissa oli kymmenen ja tässä kuvakavalkadi heistä:

 

 

 

 

 

Pertti Hakanen Sastamalasta

 

 

 

 

 

Kalle Kiili Tampereelta

 

 

 

 

 

Pilvi Kärkelä Kihniöstä

 

 

 

 

 

Monica Lamberg Tampereelta

 

 

 

 

 

Santeri Lampi Tampereelta

 

 

 

 

 

Arto Pirttilahti Mänttä-Vilppulasta

 

 

 

 

 

Minna Sarvijärvi Kurusta (Ylöjärvi)

 

 

 

 

 

Olli-Pekka Tuomi Ruovedeltä

 

 

 

 

 

Jaana Viilo Ikaalisista

 

 

 

 

 

Timo Vuohensilta Tampereelta

 

 

 

 

Piirikokoukseen eivät ennalta sopimiensa menojensa vuoksi päässeet esittäytymään;

 

 

• Mikko Alatalo Tampereelta

 

• Teuvo Hakanen Viljakkalasta (Ylöjärvi)

 

• Hanna Holma Kangasalta

***************

 

 

 

Hieno ehdokasjoukko…

 

 

 

 

…johon myös puheenjohtaja Juha Sipilä oli tyytyväinen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Uppoamaton" Titanic upposi 15. päivänä huhtikuuta 1912 klo 02.20

Lauantai 5.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Southamptonista New Yorkiin matkannut uppoamattomaksi uskottu Titanic upposi ajettuaan jäävuoreen pian 102-vuotta sitten. Laivan mukana syvyyksiin vajosi yli 1.500 matkustajaa.

 

Täytyy onnitella Viron Merimuseota, joka sai Tallinnan Lennusadaman tiloihinsa näyttelyn Titanic´n uppoamisesta kaikessa inhimillisyydessään ja traagisuudessaan 15.11.2013 – 31.3.2014 väliseksi ajaksi.

 

Pääsimme tuttavaperheemme kanssa tutustumaan näyttelyyn 18.3.2014.

 

Titanic lähti Southamptonista 10.4.1912 klo 12.00.

 

Kolmen välipysähdyksen jälkeen Titanic suuntasi keulansa kohti New Yorkia jo runsaan vuorokauden kuluttua eli 11.4.1912 klo 13.30.

 

 

 

 

Varustamo oli valinnut laivan kapteeniksi Edward John Smith´n, jonka  piti tämän matkan jälkeen siirtyä eläkkeelle.

 

 

 

 

Titanic-laivan eräs matkustajista oli maailman rikkaimpiin silloin kuulunut Benjamin Guggenheim, joka hukkui laivan vajotessa syvyyksiin.

Guggenheim saatteli ranskalaisen rakastajattarensa pelastusveneeseen, riisui pelastusliivit yltään, puki parhaimmat päälleen ja poltteli sikaaria sekä nautiskeli miespalvelijansa kanssa brandyä, kun valtameri nielaisi Titanic´n syvyyksiinsä.

Guggenheimin ruumista ei koskaan löydetty.

 

 

 

*************

 

 

 

 

 

 

”Matkalipun” toisella puolella oli sen haltijan henkiltiedot ja minä olin 54-vuotias  ykkös-luokassa matkustanut ”Colonel Archihald Gracie” –hyttini numero oli C-51.

 

 

 

 

Näyttelyssä oli havainnollistettu Titanic´n koko; sen korkeus oli 53 metriä ja pituus 269 metriä.

 

 

 

Laivalla oli useita hyttiluokkia ja…

 

 

 

 

 

… tässä alemman luokan hytti…

 

 

 

 

…ja tässä puolestaan näkymä loistoluokan hytistä. 

 

 

Näyttelyn suosituin kohde oli monista elokuvistakin tuttu Titanic´n portaikko…

 

 

 

 

 

 

…ja pitihän minunkin poseerata portaikon kullattujen patsaiden katveessa, vaikka en tunnekaan niitä elokuvia, joiden kulissit perustuvat Titanic´n portaikkoon!

 

 

 

Saa nähdä, että minnepäin maailmaa Titanic-näyttely seuraavaksi pystytetään – kiitokset Viron Merimuseolle, joka sai sen Tallinnaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Lembit-sukellusvene on Tallinnan Lentosatamamuseon pääkohde

Perjantai 4.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Lentosatama on eräs Tallinnan turistinähtävyyksistä.

 

 

 

 

 

Lentosatama – viroksi Lennusadam – sijaitsee vajaan puolen tunnin kävelymatkan päässä Tallinnan matkustajasatamasta ja sen osoite on Vesilennuki 6.

Lentosatamaan on puolen tunnin kävelymatka myös vaikkapa Viru-aukiolta.

 

Lentosataman vironkielinen nimi ja katuosoite kertovat, että sillä on ainakin joskus ollut yhteyksiä vesitasolentokoneisiin. 

 

 

Näin onkin, sillä museo sijaitsee Tallinnan lentosatamassa alkujaan vesitasohalliksi 1916–1917 rakennetussa hallissa.

 

Hallin pinta-ala 8.000 m² ja sen sisäkorkeus on korkeimmalta kohdaltaan 24 metriä.

 

Lentosatamamuseon entistäminen on edennyt ripeää tahtia, sillä työ alkoi vuonna 2010 ja vihkiäiset olivat jo toukokuussa 2012. Rahoituksesta ovat vastanneet Euroopan aluekehitysrahasto sekä Viron valtio.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

”Lembit” tilattiin englantilaiselta Vickers-Amstrongsilta vuonna 1934 ja se laskettiin vesille vuonna 1936 – Viroon se ehti seuraavana vuonna.

 

Vuonna 1939 ”Lembit” osallistui suomalaisten kanssa salaiseen sotaharjoitukseen, joten nyt entisöidyllä sukellusveneellä on siteitä siis myös Suomeen.

 

 

Viron neuvostomiehityksen aikana ”Lembit” palveli Neuvostoliiton Baltian laivastossa.

Sodan jälkeen se oli opetussukellusveneenä Volga-joen Gorkissa.

 

Vuonna 1992 Viron merimuseo hankki ”Lembit” –sukellusveneen ja siitä tuli Viron merivoimien tärkein alus. ”Lembit” kantoi maailman vanhimman vedessä olevan sukellusveneen titteliä 21.5.2011 saakka, jolloin sen nostettiin vedestä.

 

Lembit-sukellusvene on Lentosataman merkittävin museoesine.

 

Pääsimme tutustumaan siihen perusteellisesti maaliskuisen kylpylämatkamme yhteydessä.

 

Seuraavassa kuvakavalkadi Lembit-sukellusveneen sisätiloista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pääsin hetkeksi istahtamaan Lembit-sukellusveneen ruorin äärelle!

 

 

Tallinnan Lentosatama on jo nähtävyys sinänsä ja kun siellä käy, on luonnollista, että poikkeaa myös Lembit-sukellusveneen sisätiloissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viron Sotamuseo Viimsissä ansaitsisi suuremman huomion kuin se nyt saa

Keskiviikko 2.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Viimsin kylpylämatkani eräs eniten odottamani hetki oli se, kun pääsin käymään kylpylän lähellä sijaitsevassa Viron Sotamuseossa.

 

 

 

 

 

 

 

 

Viron Sotamuseon toinen nimi on ”Kenraali Laidonerin museo”, sillä museo sijaitsee Viimsin kartanossa – Viimsi Manor - , jonka Viron moninkertainen Puolustusvoimien komentaja Johan Laidoner sai vuonna 1923 lahjaksi Viron kansalta.

 

 

 

 

 

Museokäynnin tekee mielekkääksi se, että kävijöille annetaan käyttöönsä nauhuri, josta kuulee huonekohtaisesti selostuksen eri huoneissa esitellyistä seikoista. Nauhurin eräs kieli on suomi.

 

*************

Museossa on useita huoneita ja keskityn tässä jutussani esittelemään vain niitä valokuvia, joita otin eri huoneista:

 

 

Huone 1

 

 

 

 

 

 

 

 

Huone 2

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Huone 3

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Huone 4

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Huone 5

 

 

 

 

 

 

 

Huone 6

 

 

 

 

 

 

 

Huone 7

 

 

 

 

En oikein päässyt jyvälle, että mitä museossa merkitsee neuvostoliittolaisen, suomalaisen ja saksalaisen upseerin yhteiset juomingit!

 

 

 

Huone 8 eli kylmän sodan vaihe maailmanpolitiikassa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kylmän sodan esittelyhuoneessa oli aidonoloinen Metsäveljien korsu. Korsuun oli helppo näköyhteys, mutta sinne kiipeäminen vaati pienoisia akrobaatin taitoja. Ponnistelin korsuun ja sain hetken levätä Metsäveljien korsun laverilla!

 

 

Huone 9

 

 

 

 

 

**************

 

 

 

Kenraali Laidoner´n kunniamerkkikokoelma on museon merkittävä osa.

 

Kunniamerkkikokoelmaan kuuluvat mm.:

 

 

 

Soome Valge Roosi ordeni Suurrist

 

 

 

 

 

Soome Kaitseliidu teeneterist

 

 

 

***************

 

 

 

 

Arvostin, että vuonna 1884 syntynyt, neuvostoliittolaisten vuonna 1940 Siperiaan kyyditsemä ja siellä 1953 mahdollisesti teloitettuna kuollut kenraali Johan Laidoner otti minut vastaan työhuoneessaan museokäyntimme päätteeksi!

 

 

*************

 

 

 

 

Mainittakoon, että kenraali Johan Laidoner´n ratsastajapatsas on Viljandin kaupungissa ja pääsin tutustumaan siihen viime kesänä.

 

 

************

 

Toivon, että tämä juttuni saa suomalaiset nykyistä suuremmin joukoin tutustumaan vuonna 2001 Viimsiin perustettuun Viron Sotamuseoon.

 

Sinne on helppo matkustaa Hotelli Virun kellarikerroksesta lähtevällä bussilinjalla numero 1A.

 

Bussista pitää jäädä pois Viimsin Maximan pysäkillä ja kävellä siitä mäkeä ylös Viimsin kartanoon. Matka maksoi maaliskuussa 2014 yhteen suuntaan 1,60 euroa.

 

Museo on avoinna keskiviikosta lauantaihin ja pääsymaksua museoon ei ole!

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan eduskuntaryhmän jalkautuminen Tammelantorille onnistui yli odotusten!

Sunnuntai 30.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Keskustan eduskuntaryhmä jatkaa vielä tänään sunnuntaina kolmipäiväistä jalkautumistaan maakuntiin – jalkautuminen alkoi perjantaina ja päättyy tällä kerralla tänään.

 

Sain eilen olla talkoolaisena ja tilaisuuden juontajana, kun Keskustan pirkanmaalaiset kansanedustajat Arto Pirttilahti ja Mikko Alatalo olivat yleisön tavattavissa Tammelantorilla Tampereella.

 

Yleisötilaisuus alkoi aurinkoisella Tammelantorilla klo 10.30, mutta koska yleisöä oli runsaslukuisasti paikalla jo heti kymmenen jälkeen, niin suoritin äänentoistolaitteiden kokeilun ja aloitusjuonnon ennen virallista alkamisaikaa.

 

Juontohommat merkitsivät, että valokuvasaaliini tilaisuudesta on kovin rajallinen, mutta jotain sentään ehdin valokuvata.

 

Totesin alkujuonnossani, että aurinkoisen sään lisäksi meillä keskustalaisilla on tänään aurinkoinen ilme, sillä Keskusta purjehtii vankassa myötätuulessa.

 

 

 

 

 

Myös kansanedustaja Arto Pirttilahti oli varhain liikkeellä ja hän saikin ensimmäisen puheenvuoron tilaisuudessa.

 

Pirttilahti kertasi kuluneen eduskuntaviikon tapahtumia ja totesi, että Keskustan rooli eduskunnan työskentelyssä on kuluneen viikon aikana saanut vahvaa tunnustusta kaikilta tahoilta.

 

Arto Pirttilahti on eduskunnan talousvaliokunnan jäsen ja se merkitsee, että hänellä on paljon taustatietoa maamme talousnäkymistä.

 

Pirttilahti on energiapolitiikan asiantuntija ja hän puhuukin usein Vihreiden hiilenmustasta energiapolitiikasta – olen Pirttilahden kanssa samaa mieltä siitä tuhon tiestä, jota Vihreitten hiilenmusta energiapolitiikka merkitsisi.

 

 

 

 

Talousneuvos – joka omaa vankan taustan elinkeinoelämän palveluksessa – halusi katsoa eteenpäin ja latasi paineita vastavalitun Tampereen elinkeinojohtajan harteille.

 

Pentti J. Ilmari toivoi, että kaupunkiorganisaatio antaa nyt kaiken tukensa uudelle elinkeinojohtajalle, jotta Tampere pääsee siitä taloudellisesta suosta, jonne se on kelvottoman elinkeinopolitiikan vuoksi ajautunut.

 

Tampereen tontti- ja yrityspolitiikan saaminen uusille urille on edellytys, jotta Tampere pääsee jaloilleen, totesi kokenut talousneuvos.

 

 

 

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo käsitteli asiantuntevassa puheenvuorossaan sitä Helsinki-keskeisyyttä, jota nykyhallitus on noudattanut toiminnassaan.

 

Alatalo siiteerasi pakinoitsija Matti Pitkoa, joka lauantain Aamulehdessä kutsui hallitusta ”kakarahallitukseksi”! Pitko totesi pakinassaan näin:

 

”Lapsilisien leikkaus on häpeä. Se on myös ihme, sillä leikkauksen tekee kakarahallitus.”

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo tunnetaan liikenneasioihin perehtyneenä kansanedustajana ja hän peräänkuuluttikin hallitukselta toimenpiteitä, joilla turvattaisiin kolmostien, ysitien, valtatie 12:n sekä Pirkanmaan alemman asteen teiden kunnossapito.

 

Myös minä tunnen huolta koko Pirkanmaan tieverkosta ja sen myötä koko maakunnan hyvinvoinnista. Kannatan kansanedustaja Alatalon linjauksia.

 

 

 

Ovaska peräänkuulutti Europarlamentilta ja komissiolta linjanvetoa suurista linjoista siten, että kansallisille linjauksille jäisi tarpeellinen tila soveltaa Brysselin linjaamia asioita.

 

 

 

 

Kuulijoiden joukossa oli Super´n järjestöpäällikkö Raija Moilanen ja pyysin myös häntä kertomaan oman vastuualueensa ajankohtaisista kuulumisista.

 

Moilanen toimii Tampereella Vanhusneuvoston jäsenenä ja paikalla olleelle senioriväelle oli mieluisaa kuunnella Moilasen ajatuksia vaikkapa Vanhusneuvoston roolista kaupunkiympäristön kehittämisessä.

 

Kiitokset Raija Moilaselle ex-tempore –esityksestä!

 

 

 

 

 

Sää Tammelantorilla oli aurinkoinen ja aurinkoinen oli myös Pirkanmaan keskustalaisten kansanedustajien ilme, kun he saivat kertoa Keskustan kuulumisia Eduskunnasta.

 

 

Tarjosimme Tammelantorille kokoontuneelle yleisölle Ilkka Luoman valmistamaa hernekeittoa. Luoman kenttäkeittiössä syntyy maittavaa hernekeittoa kertakeittämisellä 250 annosta ja varaamamme määrä oli juuri sopiva annos!

 

Oli mukava kuulla kehuja Keskustan tarjoamasta asiaohjelmasta sekä hernekeiton maittavuudesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Eurooppanuorten mielestä ilmastopolitiikka on EU:n tärkein työsarka!

Lauantai 29.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Pidän valitettavana, että olin toinen ”aikuisista”, joka osallistui Tampereen Opiskelevat Keskustalaiset eli TOK:n järjestämään EU-seminaariin Kirjastotalo Metsossa maanantaina 24.3.2014.

 

 

 

 

 

 

 

Täytyy mainita, että Lauri Heikkilä mukana myös Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön johtokunnassa ihan omilla ansioillaan – ei siis mikään ”kiintiömies”!

 

 

 

 

Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Jirka Hakala toi seminaariin keskusjärjestön tervehdyksen.

 

 

 

 

 

Seminaarin alussa Tampereen Eurooppanuorten puheenjohtaja Riikka Liljeroos (vasemmalla) ja sihteeri Ida Pasanen kertoivat Eurooppanuorten toiminnasta.

 

***********

 

Eurooppanuorilla on moni kannatettavia tavoitteita toiminnassaan;

 

• edistää myönteistä suhtautumista Euroopan yhdentymiseen
• syventää nuorten Eurooppa-tietoutta
• herättää keskustelua Eurooppa-asioista nuorten keskuudessa
• ottaa kantaa Eurooppa-asioihin ja tehdä niihin liittyviä aloitteita päättäjille
• toimia julkisena keskustelufoorumina ja asiantuntijatahona Suomen Eurooppa-politiikkaa muotoiltaessa

 

Seminaariyleisö kysyi Liljeroosilta ja Pasaselta, että mikä on se tärkein asia, johon Eurooppanuoret haluaa vaikuttaa.

 

 

Vaikka nuorisotyöttömyys koetteleekin kovasti eurooppalaista nuorisoa, niin siitä huolimatta Liljeroos ja myös Pasanen näkivät ilmastopolitiikan tärkeimmäksi saraksi, johon Euroopan pitäisi kiinnittää huomiota.

 

 

Mielestäni vastauksesta kuvastaa syvä tietämättömyys menneisyydestä ja katteeton luottamus tulevaisuuteen, kun Euroopan turvallisuutta ei nostettu tärkeimmäksi asiaksi.

 

 

*************

 

 

Ilmastokysymyksen nostaminen ykkösasiaksi oli ilmeisesti kuitenkin vain Liljeroosin ja Pasasen yksityisajattelua, sillä heidän esittämällään Eurooppanuoreten esittelydialla asiat olivat tässä järjestyksessä:

 

 

• talouskriisi
• demokratian tila Euroopassa
• ilmastohaasteet
• väestön ikääntyminen
• nuorisotyöttömyys

 

 

***********

 

 

Oli positiivista, että ainakin Riikka Liljeroos jäi oman esityksensä jälkeen paikalle seminaariin ja toivon, että hän sai Tampereen Opiskelevien Keskustalaisten seminaarin jatko-osioista aineksia kehitellä myös Tampereen Eurooppanuorten ajatuksia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sote-sovun syntyminen merkitsi Kokoomuksessa ja SDP:ssä monille suurta epäonnistumista!

Tiistai 25.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän aloitteesta ja hänen johdollaan syntynyt sote-ratkaisu kaipaa vielä tälläkin saitilla lisätarkastelua.

 

Oleellinen asia sote-ratkaisun syntymisessä oli, että sen syntyminen merkitsi Kokoomuksen, mutta myös SDP:n havitteleman kuntauudistuksen näyttävää hautaamista.

 

Tämä oli lopullinen tappio Kokoomuksen ministeri Henna Virkkuselle.

 

 

Surullisessa varsinaisessa sote-sotkussa onkin sitten paljon enemmän ministereitä, kansanedustajia ja muita Kokoomuksen sekä SDP:n riveissä ”kunnostautuneita” henkilöitä, joiden poliittinen ura sai katkeran kolhun sotkussa. Valitettavaa, että sote- ja kuntasotkuissa saivat melkoisen kolhun kylkeensä myös monet virkahenkilöt – etunenässä useat kansliapäälliköt, alivaltiosihteerit sekä monet muut.

 

Lista on niin pitkä, että sitä tuskin pystyy muistinvaraisesti edes muistamaan, mutta lupaan yrittää. Keskityn kuitenkin ainoastaan ministereihin sekä kansanedustajiin:

 

• ensimmäinen epäonnistuja oli SDP:n peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

• toinen epäonnistuja SDP:n osalta oli Susanna Huovinen, joka vaihdettiin Maria Guzenina-Richarson´n tilalle 24.5.2013

• Kokoomuksen osalta ensimmäinen epäonnistuja oli sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

• seuraava kokoomuslainen epäonnistuja oli Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Petteri Orpo, hänet jonka pääministeri Katainen nimitti ”messiaaksi” ja hänen piti johtaa asiat ojennukseen

• viimeisin epäonnistuja onnettomassa prosessissa oli kokoomuslainen elinkeinoministeri ja Kataisen manttelinperijäksi ennakoitu Jan Vapaavuori

• on selvää, että myös SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Jouni Backman saa vahvan epäonnistujan viitan harteilleen

 

Totesin jo edellä, että useiden ministeriöiden virkahenkilöt saivat vakavan kolhun maineeseensa, kun joutuivat Kokoomuksen, SDP:n ja koko hallituksen painostamina ”ehdottelemaan hulluja”.

 

 

***********

 

 

On selvää, että Juha Sipilän johdolla aikaansaatu sote-sopimus vaatii edelleen paljon neuvotteluja, jotta asiat saadaan oikealle tolalle.

 

Sote-sopimukseen päässeet puolueiden puheenjohtajat ovat nimenneet työryhmän, jonka mandaatti koskee sopimuksen yksityiskohtien viilaamista.

 

Työryhmän muodostavat Juha Rehula (keskusta), Hanna Mäntylä (perussuomalaiset), Jan Vapaavuori (kokoomus) sekä Susanna Huovinen (SDP); ”takiaispuolueiden” edustajista ei ole havaintoa!

 

On positiivista, että hallitus tunnusti voimattomuutensa lähes kolmen vuoden jankkaamisen jälkeen, mutta se on valitettavaa, että aikaa hukattiin hallituksen jääräpäisyyden vuoksi aivan liikaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Eilen klo 11.00 tuli kuluneeksi 74 vuotta Talvisodan päättymisestä

Perjantai 14.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto aloitti Talvisodan Suomea vastaan marraskuun 30. päivänä 1939.

 

Sota kesti 105 päivää ja se päättyi 13.3.1940.

Rauhansopimuksessa sovittiin, että sotatoimet lopetetaan mainittuna päivänä klo 11.00 Suomen aikaa.

 

 

 

***************

 

 

 

 

Osallistuin eilen Viljakkalan hautausmaan sankariristillä Viljakkalan Sotaveteraanien järjestämään muistotilaisuuteen ja seppeleenlaskuun klo 11.00.

 

 

 

 

 

 

 

Viljakkalan Sotaveteraanien puolesta seppeleen laskivat sankariristille Pentti Mäensivu (vasemmalla) ja Paavo Mäntyniemi.

 

Veteraaneista oli paikalla heidän lisäkseen Antti Hietaniemi, joka pankinjohtajana Viljakkalassa toimiessaan myötävaikutti työtehtävissäni tarvitsemani ensimmäisen auton hankintaan!

 

 

 

 

 

Seppeleenlaskun jälkeen lauloimme Isänmaan virren eli virren numero 577.

 

 

”Sun kätes, Herra, voimakkaan
suo olla turva Suomenmaan
niin sodassa kuin rauhassa
ja murheen, onnen aikana”.

*********** 

 

 

 

Koin tilaisuudessa läsnäoloni tärkeäksi, sillä eräs sedistäni – Reino Erkkilä – lepää Viljakkalan sankarihautausmaalla.

 

 

Koin tilaisuuden tärkeäksi myös sen vuoksi, että isäni osallistui etulinjassa Talvisotaan, Jatkosotaan ja vielä myös Lapinsotaan.

 

Isäni haavoittui kahdesti ja hänellä oli niskassaan ja toisessa ranteessaan tunnusteltavissa kranaatinsirpaleita niin, että hän vei ne muassaan hautaan saakka.  Myös kaksi muuta setääni, jotka lepäävät Viljakkalan kirkkomaassa, osallistuivat sotiimme.

 

 

 

 

 

Pyysin muistotilaisuuden osanottajia seppeleenlaskun ja virrenveisuun jälkeen ryhmäkuvaan sankariristin juurelle.

 

 

************

 

 

Oli mukava osallistua keskusteluihin, jotka koskivat Viljakkalan entistä ja nykyelämää!

 

Vähän harmittaa, että ole ryhtynyt osallistumaan Viljakkalan perinnepiirin toimintaan – huomasin, että alan olla siinä iässä, jotta minulla olisi ehkä jotain annettavaa Viljakkalan perinnetietouden keräämisessä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Mitä merkitsee artikla 5?

Maanantai 10.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Päätin eilisen Brysselin matkaamme selostaneen juttuni toteamalla Naton 5. artiklan, mutta sen avaaminen jäi tarkoituksella tekemättä.

 

Suomen ulkoasiainministeriön ja Suomen erityisedustusto Natossa –nettisivuilla todetaan artikla 5.:n tiimoilta näin:

 

Pohjois-Atlantin sopimus sitoo Naton jäsenmaat yhteistyöhön ja keskinäiseen avunantoon tilanteessa, jossa yhteen tai useampaan jäsenmaahan kohdistuu hyökkäys. Artikla 5:n nojalla kukin jäsenmaa sitoutuu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta liittolaista ”tarpeellisiksi katsomillaan keinoilla”. Tällaisia voivat sotilaallisten keinojen ohella olla poliittiset toimenpiteet, joilla painostettaisiin uhkaavaa valtiota muuttamaan politiikkaansa. Kukin jäsenmaa päättää itsenäisesti ja kansallisten päätöksentekomenettelyjen mukaisesti antamansa avun luonteen ja laajuuden.

 

 

En lähde kommentoimaan viidettä artiklaa sen kummemmin kuin toteamalla, että UM:n sananselityksen mukaan se saattaisi merkitä uhkaan joutuneen maan auttamisessa ehkä myös varsin mietoja toimenpiteitä!

 

Olenkohan käsittänyt oikein?

 

 

***************

 

 

Suurlähettiläs Rantala-Engberg mainitsi, että Awacs-tutkakoneet Nato-maat ovat hankkineet yhdessä.

 

 

***************

 

 

 

Suomen erityisedustusto Natossa –yksikön päällikkö suurlähettiläs Pia Rantala-Engbeg luetteli meille Naton ydintehtävät näin:

 

• jäsenmaiden yhteisen puolustuksen järjestäminen
• globaali kriisinhallintatoimija
• kansainvälisen vakauden edistäjä kumppanuus-järjestelmän avulla

 

 

Globaaleja haasteita ja uhkia suurlähettilään mukaan ovat;

 

• paikalliset konfliktit
• kyber-uhat
• energiaan ja turvallisuuteen liittyvät uhkakuvat
• merirosvous
• ihmisten salakuljetus
• biologiset ja kemialliset aseet

 

**********

 

 

Naton rahoituskuvioista suurlähettiläs Rantala-Engberg mainitsi järjestön tavoitteena olevan, että maa käyttää puolustusmenoihin 2 % bruttokansantuotteesta – nyt Nato-maista tähän yltää neljä maata ja 24 maata ei yllä tavoitteeseen.

 

Suomen puolustusmenot ovat 1,4 % bruttokansantuotteesta.

 

 

**************

 

 

Suurlähettiläs Rantala-Engberg muistutti, että Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan sisältyy ns. Nato-optio.

 

Etsin eduskunnalle 22.6.2011 annetun valtioneuvoston tiedonannon ja siellä todetaan sivulla 22 näin:

 

 

”Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa ja harjoittaa yhteistyötä Naton kanssa sekä ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.”

 

 

Suurlähettiläs tiesi, että mitä hän meille puhui!

 

 

********

 

 

Suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg selvitteli meille esityksensä lopuksi Naton ja EU:n eroja – kas näin:

 

• Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen ei ole käynyt Pekingissä
• Vladimir Putin ei edellispäivänä Brysselissä käydessään vieraillut Natossa, mutta Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kävi piipahtamassa Natossa
• Naton ja Venäjän vuoropuhelu on Suomen kannalta OK

 

Toisiko Suomen liittyminen Natoon kriisin?

 

Suurlähettiläs Rantala-Engbeg vastasi itse esittämäänsä kysymykseen, että Baltian maiden liittyminen Natoon aiheutti tiettyä keskustelua!

 

Kiitän suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg´ä mielenkiintoisesta esityksestä!

 

 

-Esko Erkkilä-