Yhdentoista ministeriön korkeimmat virkamiehet olivat Tampereella avaamassa hallintoa

Perjantai 18.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereella avattiin tiistaina 15.10.2013 ”Yhdessä yli esteiden – ilmoita avoimuuden esteestä” –kampanja.

 

Kampanjan avajaistilaisuus järjestettiin Vanhalla kirjastotalolla ja avaamiseen osallistuivat yhdestoista ministeriön korkeimmat virkamiehet eli kansliapäälliköt.

 

 

 

 

Tilaisuudesta kerrottiin laajasti etukäteen ja siitä kiitokset järjestäjille.

 

 

 

 

 

Valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen ja Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen avasivat kaikille avoimen tilaisuuden.

 

 

 

 

 

Sukunimensä mukaisesti aina niin iloinen ja sydämellisesti esiintyvä kansalaisvaikuttaja Milla Ilonen kertoi vaikuttamisen esteistä positiiviseen sävyyn.

 

 

 

 

 

Toisen puheenvuoron vaikuttamisen esteistä käytti Tampereen Maahanmuuttajaneuvoston varapuheenjohtaja Mustafa Kara; hänen olisi ehkä hyvä ottaa oppia Milla Ilosen positiivisesta asenteesta, kun puhuu vaikuttamisen esteistä.

 

 

 

 

 

Alkupuheenvuorojen jälkeen paikalle saapuneet kansalaiset hajaantuivat salin seinävierille rakennettujen eri ministeriöiden ständien äärelle keskustelemaan ministeriöiden korkeimman virkamiesjohdon kanssa.

 

Keskustelin lähes kaikkien kansliapäälliköiden kanssa ja on heti todettava, että kokemukseni olivat pelkästään positiivisia!

 

 

 

 

Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki on paljon vartijana, kun hän pyrkii ilmeisen määrätietoisesti, mutta valitettavasti kuitenkin ministeriönsä poliittisen päättäjän alaisena ohjailemaan Suomea pois tästä vakavasta taloudellisesta tilanteesta.

 

 

 

 

Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen on toinen johtava virkamies, jonka hallinnonalan ratkaisut ovat keskeisiä, kun maamme pyrkii taloudellisesti pääsemään selvemmille vesille.

 

 

 

 

Nykyisistä kansliapäälliköistä tunnen henkilökohtaisesti maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion.

 

Muistan Jaanan jo silloin, kun hän ministeriössä toimi rehuteollisuutta koskevien asioiden parissa.

Varsinaiset kannuksensa Husu-Kallio hankki Euroopan komission terveys- ja kuluttajasuojaosaston varapääjohtajana sekä sen jälkeen Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran pääjohtajana.

Husu-Kallio on menettänyt ”näkyvyyttään” maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkönä, mutta uskon, että tämäkin asia petraantuu, kun hallitusvalta Suomessa vaihtuu.

Huomasin, että GMO-kysymykset olivat kansalaisten mielessä, kun he keskustelivat Husu-Kallion kanssa.

 

 

 

 

 

Tiedustelin puolustusministeriön kansliapäälliköltä, kenraaliluutnantti Arto Rädyltä kertausharjoituksiin kutsuttavien reserviläisten määriä ennen, nyt ja tulevaisuudessa.

 

En varmaan paljasta sotasalaisuuksia, kun kerron Rädyn todenneen, että vielä 2000-luvun aivan alussa kertausharjoituksiin kutsuttiin n. 20.000 reserviläistä vuosittain.

 

Nykyään määrä on ainoastaan n. 5.000 reserviläistä ja näin tulee jatkumaan vuoteen 2015 saakka. Sen jälkeen suunnitelmissa on kutsua kertausharjoituksiin n. 18.000 reserviläistä vuosittain.

 

 

 

 

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg´ltä kysyin poliisiuudistuksen nykyvaihetta ja niistä muutoksista, joita poliisitoimen hoitamiseen on tulossa.

 

Nerg kertoi, että uudistuksessa pyritään vähentämään hallintoa ja viemään poliisitointa lähemmäs kansaa. Kansainvälisen rikollisuuden lisääntyminen aiheuttaa muutoksia poliisin toimintaan.

Kysyin haja-asutusalueiden poliisitoiminnan näkymistä ja niiden osalta kansliapäällikkö Nerg totesi asian olevan haasteellinen. Tämä on helppo uskoa.

Kansliapäällikkö Nerg teki asiantuntevan vaikutuksen. Sanoinkin sen hänelle ja viittasin siihen kohuun, jonka hänen valintansa aiheutti. Tuntuu, että saimme hyvän henkilön kansliapäälliköksi sisäministeriöön.

 

 

 

 

 

 

Tein hymyssäsuin kärjekkään kysymyksen sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukeelle, kun kysyin, että joko hänet on kelpuutettu SOTE-uudistusta pohtivaan ryhmään.

 

Sillanaukee totesi, että kansliapäällikkönä hän joka tapauksessa johtaa uudistusta.

Heitin vinkkinä entiselle Tampereen apulaiskaupunginjohtajalle, että pysy sotkusta nyt erossa ja tule esiin ”uutena voimana” vasta sitten, kun nykyinen sotku on ajettu täydellisesti kiville!

 

 

 

 

 

Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoisen,…

 

 

 

 

 

…oikeusministeriön kansliapäällikkö Tiina Astolan…

 

 

 

 

 

…ja liikenneministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiaisen (oikealla) kanssa en ehtinyt keskustella lainkaan.

 

Pursiaisen kanssa tässä keskustelemassa Kaakkois-Alvarin puheenjohtaja Tero Vehviläinen.

 

 

 

 

 

 

Myös ympäristöministeriön kansliapäällikön Hannele Pokan juttusille en ehtinyt, sillä hänen puheilleen oli koko ajan jonoa.

Olisin muistellut ainakin niitä aikoja, jolloin osallistumme rinta rinnan Suomi-juoksee juoksuihin!

 

 

On kerrassaan hieno asia, että hallinto avautuu ja kansalaisille annetaan mahdollisuus kertoa hallinnon avoimuuden esteistä.

 

Valitettavasti nämä tilaisuudet ovat ainutkertaisia ja siinä mielessä me tamperelaiset saimme taas kerran olla etuoikeutetussa asemassa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Anneli Jäätteenmäki: "Pääasia on puolustaa Suomea ja suomalaisia"

Maanantai 14.10.2013

Ulkoministeriön Eurooppatiedotus järjesti perjantaina 11.10.2013 Tampereella Kirjastotalo Metsossa Meppikahvit, joille osallistui mm. Keskustan europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki.

 

Anneli Jäätteenmäen lisäksi Meppikahveilla olivat Keskustan Hannu Takkula, SDP:n Liisa Jaakonsaari sekä Vihreiden Satu Hassi.

 

Tarkoitukseni on joskus myöhemmin kertoa laajemmin Metson Meppikahveista!

*********

Laitan heti tämän juttuni kärkeen kuvan, jossa Anneli ja minä hymyilemme keskustelumme aikana.

 

Meitä kumpaakin mainitaan usein tosikkomaisiksi, mutta osaammehan me joskus hymyilläkin!

 

Tämän kuvan on ottanut Pirkanmaan Keskustanaisten toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelä – kiitokset Pilville!

 

 

*********

 

Tämän jutun otsikko on Anneli Jäätteenmäen vastaus siihen kysymykseen, jonka Matti Venäläinen mepeille teki.

 

Matti kysyi näin:

 

Ajatteko Te lainkaan Suomen kansallisia etuja siellä Brysselissä?

 

 

Anneli vastasi, että hänelle pääasia on puolustaa Suomea ja suomalaisia.

 

Anneli jatkoi vastaustaan jotenkin näin:

 

”Suhtautumisessa biopolttoaineisiin ja turpeen käyttöön suomalaiset mepit eroavat toisistaan.”

 

Anneli Jäätteenmäki totesi meppien Suomessa saamasta julkisuudesta, että mediatalot eivät lähetä tarpeeksi toimittajia Brysseliin, jotta suomalaismeppien erilaiset kannat tulisivat kansalaisten tietoisuuteen.

 

Tilaisuudessa todettiinkin, että mediatalojen kirjeenvaihtajien määrä Brysselissä on koko ajan vähenemässä.

 

Myös minä pidän kehitystä huolestuttavana, sillä suomalaisten tulisi tietää, että ketkä europarlamentaarikoistamme todella tekevät työtä Suomen ja suomalaisten puolesta!

 

 

 

********

 

 

 

 

Tässä toinen kuva, jossa Anneli Jäätteenmäki ja kysymyksen esittänyt Matti Venäläinen keskustelevat – kuka vielä väittää, että Anneli Jäätteenmäki olisi tosikko?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tartossa, osoitteessa J.Tõnissoni 1, sijaitsee Suomen historian kannalta merkittävä rakennus

Maanantai 30.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Tulee aivan liian harvoin käytyä Tartossa, mutta aina kun siellä käyn, pyrin käymään suomalaisille tärkeällä paikalla eli Viron Ylioppilaiden Seuran talon luona.

 

Elokuussa sain käydä paikalla, kun teimme Viroon agrologikunnan kartanomatkan.

 

Viron Ylioppilaiden Seura on viroksi Eesti Üliõpilaste Seltsi.

 

Talo on Suomen historian kannalta tärkeä, sillä siellä Neuvosto-Venäjä ja Suomi solmivat Tarton rauhan 14. päivänä lokakuuta 1920.

 

 

Eesti Üliõpilaste Seltsin talo oli rauhansopimuksen allekirjoitushetkellä uudehko, sillä se on valmistunut vuonna 1901. Talon on suunnitellut G. Hellati.

 

 

 

 

 

Rakennus on tyyliltään kansallisromanttinen ja se edustaa virolaisen rakennustaiteen varhaisinta suuntaa.

 

 

*********

 

Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana Tarton rauhansopimusneuvotteluissa toimi J.K.Paasikivi ja jäseninä Alexander Frey, Väinö Kivilinna, Väinö Tanner, Rudolf Walden, Juho Vennola ja Väinö Voionmaa.

 

 

Neuvosto-Venäjän valtuuskuntaa johti Jan Antonovits Berzin, jonka oikea nimi oli Janis Berzins-Ziemelis ja sen jäseninä olivat Platon Michailovitsh Kershenstewin sekä Nikolai Sergejevitsh Tichmenjewin.

 

 

********

 

Sopimuksen ensimmäinen artikla kuuluu näin:

 

”Rauhansopimuksen voimaan astuttua lakkaa sotatila sopimusvaltioiden välillä ja molemmat valtiot sitoutuvat vastedes ylläpitämään keskinäistä rauhantilaa ja hyvää naapuruutta.”

 

Sopimus piti 19 vuotta, mutta sitten 30. päivänä marraskuuta 1939 Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja alkoi Talvisota.

 

 

*********

 

 

 

Talon edessä on tiilipylväs ja siihen on kohokirjaimin painettu seuraava teksti:

 

14.X.1920

 

TÄSSÄ TALOSSA

SOLMITTIIN SUOMEN

JA NEUVOSTO-VENÄJÄN

VÄLINEN RAUHANSOPIMUS

Suomenkielisen tekstin lisäksi sama on toistettu viroksi ja venäjäksi. 

Tiilipylvään päässä on kuvattuna rauhansopimuksen allekirjoituslehti, jolla on molempien sopimusvaltuuskuntien kaikkien jäsenten allekirjoitukset.

 

*********

 

Eesti Üliõpilaste Seltsin talon osoitteesta - J.Tõnissoni 1 – sen verran, että Jaan Tõnisson oli vuonna 1868 syntynyt virolainen liberaalipoliitikko ja kaksinkertainen pääministeri, jota on verrattu Suomen K.J. Stålberg´iin.

 

Oletettavasti Tõnisson teloitettiin heinäkuussa 1941, mutta varmuutta asiasta ei ole.

 

********

 

 

Suosittelen, että Tartossa käydessänne poikkeatte osoitteessa J.Tõnissoni 1, sillä siellä olevalla talolla on suuri merkitys Suomen historiassa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Vasemmistoliittolainen liikenneministeri Merja Kyllönen alueellistaa valtion toimintoja Helsinkiin ja Viroon!

Torstai 15.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Valtiovarainministeriön nettisivuilla todetaan alueellistamisesta näin:

 

”Alueellistamisella tarkoitetaan valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.”

 

Samainen tietolähde toteaa alueellistamisen tavoitteista seuraavaa:

 

”Alueellistamisen tavoitteista säädetään alueellistamislaissa.

Tavoitteena on

• turvata valtion tehtävien tuloksellista hoitamista ja työvoiman saantia valtion tehtäviin,
• edistää maan tasapainoista alueellista kehitystä; sekä
• tukea työllisyyttä maan eri osissa.”

 

Kaiken pitäisi siis olla kunnossa, mutta nyt värikkäästä kielenkäytöstään tunnetun liikenneministeri Merja Kyllösen ”peukalon alla” oleva Finavia Oyj toteuttaa alueellistamista perin oudosti.

 

Finavia ilmoitti maanantaina 12.8.2013, että Tampereella Aitovuoressa sijaitsevat aluelennonjohtopalvelut siirrettäneen Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

 

Aluelennonjohdolla on tärkeä osuus lentotuvallisuuden varmistamisessa, sillä Aitovuoresta valvotaan kaikkia Suomen ylilentoja ja sen lisäksi sieltä valvotaan lentoliikenteen sujumista Suomen kaikkien 25 lentoaseman välillä.

 

 

Mutta ei tässä vielä kaikki!

 

 

Liikenneministeri Merja Kyllösen (vasemmistoliitto) vastuulle kuuluva Finavia Oyj ilmoitti aluelennonjohtoon liittyvistä järjestelyistä kertoessaan, että se tutkii mahdollisuuksia ulkoistaa lennonneuvontapalvelut Viroon!

 

 

Kerrassaan luovaa alueellistamista!

 

 

Lennonneuvontapalvelut ovat lentoliikenteen sujumisen ja lentoturvallisuuden kannalta elintärkeä toiminto, sillä niillä palvellaan lentoyhtiöitä ja lentäjiä heidän operatiivisessa toiminnassaan. Lentosään kertominen ja reittiselostukset ovat sitä toimintaa, jota lennonneuvontapalvelut tarjoavat.

 

 

********

 

 

Julkisuudessa kerrotaan, että ministeri Kyllösen vastuualueelle kuuluvan Finavia Oyj:n toimet ovat tulleet liikenneministerille ”puun takaa”.

 

Tuntuu suorastaan pelottavalta, että lentoliikenteestä ja sen turvallisuudesta vastaavalla ministerillä ei ole tietoa hän vastuualueensa eräästä tärkeimmästä seikasta.

 

Ihmettelen myös sitä, että Kataisen-Urpilaisen hallitus on nyt romuttamassa Matti Vanhasen hallitusten ja Mari Kiviniemen hallituksen aikana liikkeelle lähtenyttä alueellistamista.

 

Kataisen hallituksen alueellistamisen ”miedontamista” saattoi kyllä jo odottaakin, sillä Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa siitä todetaan näin:

 

”Valtion toimintojen alueellistamisen tulokset ja menettelytavat selvitetään ja sen pohjalta jatketaan alueellistamista; sekä valtion toimintojen alueellistamisen laatua ja kustannustehokkuutta arvioidaan.”

Ainakin näin jälkikäteen on helppo huomata, että jo hallitusohjelmaan on kirjattu se, jota Kataisen-Urpilaisen hallitus on johdonmukaisesti noudattanut eli maakuntien kurjistaminen ja heikompien alueiden lyömistä!

 

 

********

 

Toivoa sopii, että nyt kun Finavia Oyj:n suunnitelmat on saatu ”puun takaa” myös liikenneministeri Merja Kyllösen tietoon, hän menettelee Finavia Oyj:n suunnitelmien kanssa samoin kuin hän menetteli ns. Kyllösen giljotiinilistan paljastuttua.

 

Giljotiinilistahan koski Valtatie 8:n uudistamistöiden jäädyttämistä Turun ja Porin välillä.

 

Listan tultua julkisuuteen Kyllönen lupasi näin:

 

”Kun saan sen käsiini, revin sen tuhanneksi kappaleeksi. Varmuuden vuoksi vielä poltan sen.”

 

 

-Esko Erkkilä-

Jussi Mäntysen Hirvi-veistoksen alkuperäinen pronssivalos seisoo ylväänä Viipurissa

Tiistai 13.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuun 7. päivänä iltakävelymme pääkohteena Viipurissa oli tutustua Jussi Mäntysen Hirvi-veistokseen.

 

Mielestäni se on Alpo Sailon vuonna 1935 Sortavalassa paljastetun ”Runonlaulaja”-patsaan ohella merkittävin suomalainen veistos, joka on jäänyt Neuvostoliiton ja myöhemmin siis Venäjän haltuun.

 

 

 

 

Jussi Mäntysen vuonna 1928 Viipurin Torkkelinpuistossa paljastettu taideteos kuvaa nelimetrisessä komeudessaan uroshirveä.

 

 

Hirvi-veistos on monien suomalaisten pääkohde, kun he käyvät Viipurissa.

 

 

 

 

 

Halusin, että sukulaismieheni ikuistaisi minut Hirvi-veistoksen äärellä.

Valitan, että pukeutumiseni ei ole riittävän kunnioittava tähän tilaisuuteen.

 

***** 

 

Minulle oli yllätys, että Hirvi-veistoksen kopiota on paljastettu vuonna 1955 Lahdessa Erkonpuistossa, vuonna 1969 Turussa Kupiittaanpuistossa ja vielä vuonna 1972 Helsingissä Luonnontieteellisen museon edessä.

 

Minusta ainoa oikea Hirvi-veistos sijaitsee Viipurissa. Näin siitä huolimatta, että Viipuri on sodassa menetetty viholliselle.

 

 

 

Hirvi-veistos sijaitsee Torkkelinpuistossa Alvar Aallon suunnitteleman Viipurin kirjastotalon vieressä. Kirjastotalo on nyt pressujen ympäröimä kunnostustöiden vuoksi ja sinne ei ole mahdollisuutta päästä tutustumaan.

 

 

 

 

 

Lähellä Hirvi-veistosta on Yrjö Liipolan vuonna 1932 veistämä ”Metsänpoika” –teos.

 

Yrjö Liipolalla on useita veistoksi mm. Tampereella ja Metsänpojan ohella hänen yksi merkittävimmistä teoksistaan on Suomen Vapaudenpatsas Vaasassa.

 

Suomen Vapaudenpatsas sijaitsee Vaasan Kauppatorilla ja ajatus patsaan saamisesta Vaasaan syntyi Vapaussodan ylipäällikön C.G. E. Mannerheimin esikunnasta.

 

Viipurissa sijaitseva Metsänpoika kuuluu Yrjö Liipolan parhaimpiin töihin.

 

 

On mielestäni paikallaan, että Viipurissa suomalaiset käyvät Jussi Mäntysen Hirvi-patsaalla sekä Yrjö Liipolan Metsänpoika-patsaalla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Karhen ja Nisun kyläkirpparisuunnistuksella ostoksia monin verroin tärkeämpää oli moni muu seikka!

Maanantai 5.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan Karhella ja Nisulla järjestettiin eilen kyläkirpparisuunnistus, jonka rasteina oli kaikkiaan 12 eri kohdetta.

 

Useat kirpputorimyynnistä kiinnostuneet kohteet halusivat osallistua ”siivellä” tapahtumaan, sillä kirpputoritapahtumista kertovia kylttejä oli myös useilla sellaisilla kohteilla, jotka eivät olleet virallisia kirpputorisuunnistuksen kohteita.

 

Osallistuin kirpputorisuunnistukseen valituille kohteille ja valitsin ne yleensä sillä perusteella, jotka eivät olleet kohteina edellisvuotena.

 

Ostokseni olivat hyvin rajalliset, mutta pyrin noudattamaan kirpputorisuunnistuksen etikettiä, että kaikilta kohteilta on kohteliasta ostaa jotain.

 

Tein parituntisen matkani aikana toki hankintojakin, mutta enemmän keskityin keskusteluihin kirpputorikohteiden henkilöiden kanssa ja havainnoimaan kirpputorikohteiden maisemaa sekä yleistä ilmettä.

 

 

 

 

Ensimmäisessä kohteessani annoin arvostusta sille kultapallopenkille, joka kasvoi kirpputorikohteena olleen vanhan navetan seinustalla.

Tässä on tavoitetta kelle tahansa viherpeukalolle!

 

 

 

 

 

Toisessa käyntikohteessani valtaväylistä syrjässä oleva omakotitalo oli rakennettu Kyntöjärven äärelle, mutta pudotusta järven pintaa on parisenkymmentä metriä!

Kukapa ei haluaisi asua tällä paikalla!

 

 

 

Olen jo useana vuonna ihastellut Anneli ja Yrjö Kivimäen kaunista pihaa, jossa humalisto on saanut arvoisensa paikan.

Mökilläni on valmis paikka humalistolle, joka voisi joskus vetää vertoja Anneli ja Yrjö Kivimäen humalistolle!

 

 

 

 

Anneli ja Yrjö Kivimäen pasuunakukat ovat jotain ainutkertaista nähtävää, vaikka ne ovatkin nyt lakastumisvaiheessa.

Sain Anneli Kivimäeltä ohjeita, että miten pasuunakukan talvehtiminen onnistuu!

 

 

 

 

 

Karhen koulun kunnostaminen etenee ja se on myönteistä, sillä kunnostamisen eteneminen merkitsee, että koulun tulevaisuus on lähivuosina turvattu – toivottavasti!

 

 

 

 

 

Eräällä kirpparisuunnistuksen ulkopuolisella kohteella havainnoin yhtä pahat herukkapistiäisen aiheuttamat vauriot punaherukkapensaisiin kuin meillä ja Konevitsan luostarissa Venäjällä olen nähnyt.

 

Kyseessä tässä tapauksessa oli ilmeisesti herukkapistiäisen toisen sukupolven tänä kesänä aiheuttamat vahingot, sillä punaherukan marjat olivat ehtineet ennen vaurioita kehittyä lähes normaaleiksi.

 

 

****** 

 

 

Vielä kyläkirpparisuunnistuksesta se, että matkalla minut tunnistettiin pariinkin kertaan, mutta minä en tunnistanut tunnistajaani!

 

Asiasta voi vetää sen johtopäätöksen, että apinan (=minut) tuntee kaikki, mutta apina ei ketään.

 

Toinen johtopäätös kirpparisuunnistuksella oli taas kerran se, että "kaikki" viljakkalalaiset (ja hämeenkyröläiset) huomaavat olevansa sukua keskenään, kun hetken keskustelevat – näin ainakin vaimoni tapaa todeta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Mikä Arnold Schwarzenegger´llä on pitkä, George Bush´lla lyhyt ja paavilla täysin tarpeeton?

Maanantai 8.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Otsikossa esitetty klassinen kysymys tuli etsimättä mieleen, kun Tampereen kaupungin tiedotuspäälliköt ja pormestarin avustajat hehkuttivat, että Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen ja Arnold Schwarzenegger olivat esiintyneet samassa tilaisuudessa maanantaina 24.6.2013 Brysselissä EU:n energiaviikon ilmastokokouksessa.

Tamperelaisena veronmaksajana on päällimmäisenä mielessä, että voivatko kaupunkimme päättäjät esiintyä turhemmassa kokouksessa!

On surkuhupaisaa, että pormestarimme laahuksenkantajat olivat myös matkustaneet tamperelaisten veronmaksajien kustannuksella Brysseliin ja Suomeen palattuaan suitsuttivat suurta onnenauvoa, kun Tampereen pormestari pääsi puhumaan samassa tilaisuudessa Kalifornia entisen kuvernöörin kanssa!

Brysselin simpukkatarjoilujen ääressä oli helppo unohtaa, että Tampereen talous saavuttaa tänä vuonna ennätysmäisen 70 miljoonan euron tappion ja kaupungin työttömyys kohoaa aivan uusiin korkeuksiin.

Kertoiko Ikonen puheessaan, että Tampere tekee tänä vuonna tappiota 70 miljoonaa euroa?

Johtajuutta ei ole se, että paetaan Brysseliin suurella joukolla puhumaan maailmaa syleileviä asioita, kun kotipesä horjuu konkurssin partaalla – konkurssin partaalla, jos kyseessä olisi aito yritys.

Niin, se vastaus otsikon kysymykseen on:

Sukunimi!

 

-Esko Erkkilä-

Hyvä, että Keskustan neuvot kelpaavat!

Sunnuntai 7.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Valtakunnan tasolta on hyvässä muistissa, kun vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki otti onkeensa Juha Sipilän ohjauksen, kun hallituksen osinkoveropäätös oli menossa täysin päin mäntyä.

 

Ilokseni huomasin Tamperelainen-lehden 29.6.2013 ilmestyneestä lehdestä, että Keskustan antamia ohjeita ollaan hädän hetkellä ottamassa käyttöön.

 

On yleisesti tiedossa, että kaikki kaupungin talouteen liittyvät asiat ovat Tampereella surkeassa jamassa.

 

Virallisesti ennustetaan, että kuluvasta vuodesta muodostuu yli 42 miljoonaan euroa tappiollinen.

 

Olen jo heti alkuvuonna ennustanut, että vuoden 2013 tappio tulee Tampereella olemaan 70 M€. Nyt kaupungilla kuiskitaan, että edes ”Eskon ennustama” tilanne ei toteudu, vaan päädytään tasolle – 80 M€!

 

Niin siitä Tamperelainen-lehdestä:

 

Toimittaja Petteri Mäkinen on laatinut 29.6.2013 ilmestyneeseen numeroon jutun, jonka otsikko kuuluu näin:

 

 

 

Tampere ei halua olla työttömien nörttien kaupunki

 

 

 

 

Jutun alaotsikko menee jo konkretiaan, kun toimittaja Mäkinen toteaa;

 

TALOUS Tampereen kaupunki miettii koko elinkeinopolitiikkansa uusiksi

 

 

 

 

Jutussa kerrotaan, että pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok) pohtii näin;

 

”Pitää miettiä elinkeinopoliittista vastuunjakoa uudelleen. Meillä voisi olla jatkossa selkeä elinkeinojohtaja tai –asiamies”.

 

Pormestari Anna-Kaisa Ikosen pohtiminen on lähes suora lainaus Keskustan Tampereen valtuustoryhmän 17.9.2012 jättämästä valtuustoaloitteesta, joka kuului näin:

 

”Valtuustoaloite elinkeinoasiamiehen saamiseksi Tampereelle.                                                              

Yrittäjyyden edistäminen ja yritystoiminnan edellytysten parantaminen on puhuttanut Tampereella jo kauan. On selkeä epäkohta, että Tampereella ei ole henkilöä, johon yritys voisi olla yhteydessä, kun se suunnittelee sijoittuvansa Tampereelle. Tällaista henkilöä kutsutaan useimmiten elinkeinoasiamieheksi.

 Vastuut ja valtuudet jakaantuvat Tampereella useille eri toimielimille ja viranhaltijoille. Jaettu vastuu merkitsee, että vastuuta ei ole kenelläkään.

Yritysten asiointi kaupungin kanssa on hankalaa, kun asiat eivät etene. Tampereelta puuttuvan elinkeinoasiamiehen merkitys korostuu, kun naapurikunnilla tällainen on. Yritykset kärsivät ja joutuvat lähtemään naapurikuntiin, joissa asiat hoituvat. Tampere menettää työpaikkoja ja verotuloja.

Yrityshankinnan asiantuntemus pitää olla kaupungilla ja se pitää olla yritysten käytössä yhden luukun periaatteella ja niin, että asiat lähtevät joutuisasti rullaamaan. Elinkeinoasiamies olisi tätä tehtävää varten.

Esitämme, että Tampereelle perustetaan elinkeinoasiamiehen toimi. Jotta esitys ei lisäisi henkilöstökuluja, ehdotamme, että tilaajajohtajan virka vastaavasti lopetetaan.”

********

 

Keskustan syksyinen valtuustoaloite ja nyt pormestari Anna-Kaisa Ikosen linjaama ovat yhtä lähes sanasta sanaan!

 

Kiitän pormestari Anna-Kaisa Ikosta realiteettien tajusta, jota Tampereen taloustilanteen oikaisemiseksi nyt tarvitaan.

 

Paavo Arhinmäen toiminta Juha Sipilän antaman vinkin jälkeen pelasti paljon vikaan menossa olleesta osinkoverouudistuksesta.

 

On hyvä, että Tampereen pormestari on nyt tullut Keskustan esittämille linjoille kaupungin elinkeinotoiminnan kehittämisessä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Anneli Jäätteenmäki osui asian ytimeen

Perjantai 5.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Farmari-näyttelyn avajaisissa kommenttipuheenvuoron käyttänyt europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki, joka tässä keskustelee EU-komission maatalouspääosaston (DG Agri) pääjohtajan puolalaisen Jerzy Plewan kanssa, osui asioiden ytimeen, kun hän kritisoi elintarvikkeiden alkuperämerkintöjen puutteita sekä kummasteli kaupan osuutta elintarvikkeiden hinnassa.

 

Jäätteenmäki vaati, että kuluttajan pitää saada tietää ennen ostopäätöksen tekemistä elintarvikkeen alkuperä.

 

Europarlamentaarikko kritisoi erityisesti lihateollisuutta, jolle alkuperämerkintöjen tekeminen tuntuu olevan kovin vaikeaa.

 

Anneli Jäätteenmäki havainnollisti nurinkurisen tilanteen näin:

 

”Suomalaista viljelijää vaaditaan pitämään tuotantoeläimissään monia korvamerkkejä, mutta tuontilihasta ei haluta kertoa edes maanosaa, josta liha on peräisin”

 

Kaupan suurta osuutta elintarvikkeiden hinnoista kritisoidessaan Jäätteenmäki havainnollisti ongelman siten, että kuluttajat arvostelevat ruuan korkeista hinnoista yleisimmin kauppaa ja vasta toisena ongelman koetaan EU!

 

Ruisleivän hinnassa suomalaisen viljatuottajan osuus on ainoastaan 4,3 %, kertoi Anneli Jäätteenmäki.

 

Kauppa on saanut elintarvikkeiden hinnoissa osuutta tuottajalta eli se, joka elintarvikeketjussa tekee eniten työtä saa vähiten, tiivisti Keskustan europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki.

 

 

-Esko Erkkilä- 

Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki ja MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila joutuivat palauttamaan "hehkuttavat herrat" maan pinnalle!

Torstai 4.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Farmari-näyttelyn avajaistilaisuus Seinäjoki Areenalla eilen oli merkittävä tilaisuus, sillä siellä käsiteltiin ja kommentoitiin EU:n uunituoretta maatalouslinjausta lähivuosille.

 

Avajaistilaisuus oli koonnut merkittävän joukon poliittisia päättäjiä paikalla, sillä totesin paikalla olleen ainakin useita Suomen Keskustan, Kokoomuksen ja myös jokusen SDP:n kansanedustajan.

 

 

 

 

Tilaisuuden avasi Pro-Agria Etelä-Pohjanmaan toimitusjohtaja Antti Siljamäki, joka avaussanoissaan toivotti salintäyteisen yleisön tervetulleeksi tilaisuuteen.

 

 

 

 

Siljamäki totesi avauspuheenvuoronsa lopuksi, että nyt mennään suoraan asiaan ja kutsui tilaisuuden puheenjohtajaksi MMM:n kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion.

 

Opin työurani aikana tuntemaan Jaana Husu-Kallion Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran asiantuntevana ja tiukkana pääjohtajana ja nyt olenkin ihmetellyt hänen valjua esiintymistään MMM:n kansliapäällikkönä – ilmeisesti Husu-Kallio on nykyisen hallituksen aikana niin tiukoissa pihdeissä, että hänen aina ennen niin järkevät esiintulonsa eivät ole olleet mahdollisia.

 

Se lämmitti, kun Jaana Husu-Kallio totesi salintäydelle yleisölle, että komissio on Suomen renki!

 

 

 

 

Avajaistilaisuuden pääpuheenvuoron käytti EU-komission maatalouspääosaston (DG Agri) tuore pääjohtaja puolalainen Jerzy Plewa.

 

Pääjohtaja Plewa lausui kohteliaisuuksia todetessaan, että Suomi on ollut tärkeässä roolissa, kun EU:n maatalouspolitiikkaa on kehitetty.

 

Plewan yhteenvedossa uudet EU-maatalouslinjaukset voidaan tiivistää muutamaan ranskalaiseen viivaan;

 

• suorat tuet ovat maatalouspolitiikan kulmakivi

• uusi maatalouspolitiikka on tasapuolisempi eri maiden ja viljelijöiden kesken, se on tehokkaampi ja läpinäkyvämpi kuin ennen

• nuoren sukupolven viljelijät huomioiva

• viherryttäminen uusi keino

 

 

 

 

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen myötäili pääjohtaja Plewan ajatuksia ja se olikin luonnollista, sillä olihan Koskinen hyväksymässä Suomeen kohdistuneet EU:n tukileikkaukset.

Ministeri Koskinen yritti selitellä Suomen maatalouteen kohdistuneita heikennyksiä ja mainitsi, että tuotantoon sidottuja tukia korotettiin nykyisestä 50 miljoonasta eurosta. Korotusmäärää Koskinen ei paljastanut!

 

 

 

 

Farmari-näyttelyn avajaistilaisuudessa päästiin asiaan, kun MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila totesi pääjohtaja Plewalle ja ministeri Koskiselle, että työnne on vasta puolivälissä.

Ei ihme, että maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen ilme oli hapan, kun hän kuunteli Marttilan kommenttipuheenvuoroa!

 

Marttila totesi, että nyt päätetty maatalousratkaisu merkitsee vaatimusta tuottavuuden lisäämisestä ja entistä vastuullisempaa tuotantotapaa.

 

Marttila painotti, että komission linja ei saa lipsua vastuullisen tuotantotavan vaatimuksista myöskään EU:n ulkopuolisista maista tapahtuvan elintarviketuonnin osalta.

 

Maista, joissa väestö näkee nälkää, on elintarvikkeita tuotaessa noudatettava tarkkaa seulaa ja vaadittava samoja menetelmiä, kuin Suomessa tuotetuilta elintarvikkeilta edellytetään.

 

Oleellista Marttilan kommenttipuheenvuorossa oli se, kun hän totesi, että EU on laiminlyönyt ruokatuotantoon suunnatut panostukset jo 30 vuotta!

 

Nyt Plewan sekä ministeri Koskisen puolustelemassa ratkaisussa maatalousbudjettia leikattiin ja viherryttämisvaatimukset nostavat elintarvikkeiden tuottamiskustannuksia!

 

 

 

Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäen kommenttipuheenvuoro pääjohtaja Plewan ja ministeri Jari Koskisen esityksiin oli tiukkaa tekstiä.

 

Jäätteenmäki totesi, että edes näin kohtuullisesta EU:n maatalouslinjauksesta pitää kiittää EU:n parlamenttia.

 

Komissio kielsi esimerkiksi turvemaiden kynnön, mutta parlamentti ei sitä hyväksynyt. Myös Suomen hallitus hoiperteli turvemaiden kyntökieltoasiassa, mutta parlamentin kanta ratkaisi asian alkutuottajien ja lopulta kuluttajien parhaaksi siten, että jatkossakin turvemaiden kyntäminen on mahdollista.

 

Jäätteenmäki muistutti, että Suomen hallitus on etupainotteisesti säästänyt maa- ja metsätalousministeriön saralta.

 

Alkusyksyn budjettiriihessä maataloudelta ja kotimaiselta elintarviketuotannolta ei enää saa leikata, vaati europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki!

Olen samaa mieltä Anneli Jäätteenmäen kanssa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskusta vaatii välittömiä tekoja Tampereen talouden pelastamiseksi

Tiistai 18.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön johtokunta kävi pitkän ja perusteellisen keskustelun Tampereen kaupungin yhä pahenevasta taloustilanteesta kokouksessaan 12.6.2013.

 

Päätimme laatia tilanteesta tiedotteen, jonka toimitimmekin julkisuuteen eilen eli 17.6.2013.

 

Harkitsimme julkistamishetkeksi Tampereen kaupunginvaltuuston kokouspäivää ja sen vuoksi ajoitimme julkistamisen eiliselle.

 

Tiedotteemme kuuluu näin:

 

************

 

Keskusta vaatii välittömiä tekoja Tampereen talouden pelastamiseksi

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö vaatii pikaisia toimenpiteitä Tampereen talouden tasapainottamiseksi. 

 

Keskusta toistaa jo aiemmin esittämänsä, että tarvitaan rakenteellisia uudistuksia mm. sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Kunnallisvaalien jälkeen julkistetussa pormestari-ohjelmassa näitä myös luvattiin, mutta mitään ei ole kuitenkaan tapahtunut - päinvastoin kaupungin hallinto on entisestään paisunut.

Keskusta korostaa, että säästöjen etsintä tulee kohdistaa kasvaneen, tarpeettoman ja tuhlaavan byrokratian poistamiseen ja toimintaprosessien suunnitteluun siten, että kuntalaisen ääni ja kuntalaisen saaman palvelun laatu paranee.  Keskusta esittää, että kaupunki laatii nopeasti tarpeettoman byrokratian purkamisen toteuttamissuunnitelman säästöjen saavuttamiseksi.

Pelkät säästöt näivettävät kaupungin toiminnot ja sen vuoksi uusien työpaikkojen luominen tulee nostaa kaikkien toimenpiteiden tavoitteeksi. Esimerkiksi palvelujen kilpailutus tulee tehdä siten, että alueen yritykset voivat niissä aidosti menestyä.

Tamperelaisen on oikeus odottaa laadukkaita julkisia palveluja myös tulevaisuudessa.

Keskusta on huolissaan kaupungin työntekijöiden puolesta. Ylpeys omasta työstä tulee nostaa uudelleen kunniaan ja aloitteellisuutta sekä oman työn kehittämistä tulee tukea eikä rangaista, kuten nyt valitettavasti liian usein tapahtuu.

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö vaatii Tampereen kaupungilta johtajuutta.

 

Tarvitaan nopeaa ja jämäkkää linjanvetoa Tampereen poliittiseen päätöksentekoon, jotta Tampereen talous voidaan palauttaa kestävän kasvun ja hyvinvoinnin uralle.

 

Lisätietoja

 

Tampereen Keskustan kunnallisjärjestön pj. Esko Erkkilä  050 556 4878

ja varapj . Antti Juva  050 511 1716  

 

*************

Päivän mittaan oli monenlaista kiirettä, mutta illan aikana ehdin tutkailla, että onko tiedotteemme sanoma mennyt julkisuuteen.

Ainakin Suomenmaa on julkaissut tiedotteemme pohjalta toimittaja Henna Ruokamon laatiman jutun. Ruokamon juttu osoittaa taas kerran, että ammattitaitoinen toimittaja osaa laatia "yksoikoisestakin" tiedotteesta kunnollisen jutun!

Henna Ruokamon laatima juttu kuuluu näin:

***********

Tampereen keskustalaiset vaativat byrokratian kitkemistä

17.06. 11:43

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö vaatii Tampereen kaupungilta johtajuutta ja pikaisia toimenpiteitä kaupungin talouden tasapainottamiseksi.

Sen mukaan Tampereella tarvitaan rakenteellisia uudistuksia esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä.

– Kunnallisvaalien jälkeen julkistetussa pormestariohjelmassa näitä myös luvattiin, mutta mitään ei ole kuitenkaan tapahtunut – päinvastoin kaupungin hallinto on entisestään paisunut, järjestö moittii tiedotteessaan.

Tampereen keskustalaiset korostavat, että säästöjen etsintä tulee kohdistaa kasvaneen, tarpeettoman ja tuhlaavan byrokratian poistamiseen.

Samalla kaupungin toimintaa tulee kehittää niin, että kuntalaisen ääni ja kuntalaisen saaman palvelun laatu paranee.

Kunnallisjärjestö esittää, että kaupunki laatii nopeasti tarpeettoman byrokratian purkamissuunnitelman.

– Pelkät säästöt näivettävät kaupungin toiminnot ja sen vuoksi uusien työpaikkojen luominen tulee nostaa kaikkien toimenpiteiden tavoitteeksi. Esimerkiksi palvelujen kilpailutus tulee tehdä siten, että alueen yritykset voivat niissä aidosti menestyä, järjestö vaatii.

Keskustalaiset ovat huolissaan myös kaupungin työntekijöiden puolesta.

– Ylpeys omasta työstä tulee nostaa uudelleen kunniaan. Aloitteellisuutta sekä oman työn kehittämistä tulee tukea eikä rangaista, kuten nyt valitettavasti liian usein tapahtuu.

**********

Toistan vielä: Kyllä toimittajat osaavat!

         

-Esko Erkkilä-

Onko Rantaväylän tunnelin toteuttaminen allianssi-mallilla lainmukainen tapa toimia?

Torstai 13.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereelle suunniteltu Rantaväylän tunneli on jaksanut puhuttaa tamperelaisia jo vuosikaudet ja prosessi näyttää yhä kiihtyvän.

 

Kiihtymisestä pitää huolen mm. Aamulehti, joka lobbaa voimallisesti tunnelin puolesta.

 

Vastustan Tampereen suurhankkeista Rantaväylän tunnelia sekä pikaratikkaa. Olen kertonut vastustavan kantani mm. jo ennen syksyn kunnallisvaaleja.

 

Rantaväylän tunnelin vastustaminen sai mielenkiintoista lisäsävyä 8.5.2013, kun europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki oli Tampereella Kirjastotalo Metsossa puhumassa Eurooppatiedotuksen järjestämässä  MEP-tilaisuudessa.

 

Rantaväylä-liikkeen puuhamiehet Vesa Knuuttila, Pauli Rautama ja Pekka Welling luovuttivat Jäätteenmäelle muistion, jossa häntä pyydettiin seuraamaan EU:lle tehtyä Rantaväylän tunneliin liittyvää kantelua.

 

Rantaväylä-liikkeen Anneli Jäätteenmäelle jättämän muistion eräs väliotsikko kuuluu näin:

 

Tunnelia toteutetaan ilmeisen lainvastaisella allianssimallilla

Muistion teksti jatkuu;

 

Liikennevirasto toteuttaa Tampereen tunnelia allianssimallilla, jossa hankintalakia ja -direktiiviä sovelletaan tavalla, minkä ei OTT Pertti Virtasen ja Kai Kaliman mukaan vastaa hankinta-direktiivin sisältöä. Liikennevirasto soveltaa neuvottelumenettelyä rakennusurakoihin, vaikka sen ei pitäisi olla mahdollista, koska hankintalain ja -direktiivin tarkoituksena on:

• yhteismarkkinoiden avaaminen julkisissa hankinnoissa;
• kilpailun edistäminen;
• menettelyn yhdenvertaisuuden takaaminen puuttumalla epätasapuolisiin ja syrjiviin menettelytapoihin;
• julkisten varojen käytön tehostaminen.

Liikenneviraston neuvottelumenettelyyn nojaava allianssimalli ei ole sopusoinnussa yhdenkään mainitun näkökohdan kanssa. Virtasen ja Kaliman mukaan hankintayksikön velvollisuus on määritellä hankinnan kohde niin tarkkaan, että avointa menettelyä voidaan käyttää, avoin hankintamenettely on aina etusijalla verrattuna neuvottelumenettelyyn. 

 

Pitkähkön muistionsa lopuksi Rantaväylä-liike toteaa, että Liikenneviraston allianssimallista on tehty kantelu EU:n komissiolle.

Rantaväylä-liike pyytää europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäkeä seuraamaan kantelun etenemistä EU:ssa.

*********

On mielestäni hyvä, että kansalaiset voivat EU:ssa valittaa ja kannella asioista, jotka eivät koe olevan kohdallaan.

 

Olen tietoinen, että Anneli Jäätteenmäen avustajat ovat olleet yhteydessä Rantaväylä-liikkeeseen ja kertoneet asian etenemisestä tai paremminkin etenemättömyydestä.

 

 

 

Tässä Anneli Jäätteenmäki perehtyy Vesa Knuuttilan, Pauli Rautaman ja Pekka Welling´n hänelle jättämään muistioon.

 

On perin positiivista, että europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäen avustajat ovat näin pian muistion jättämisen jälkeen olleet yhteydessä Rantaväylä-liikkeeseen – se osoittaa, että Suomen asioita ajaa EU-parlamentissa henkilö, jota suomalaisten asiat kiinnostavat!

Tiedostan, että Suomen olosuhteisiin mahdollisesti soveltuvien menettelytapojen kiikuttaminen Brysselin herrojen käsittelyyn sisältää myös tiettyjä riskejä. Suomalaisten menettelytapojen arvostelussa ovat kunnostautuneet erityisesti Vihreiden euroedustajat – toivon, että tästä ei koidu sellaisia vaikutuksia!

 

-Esko Erkkilä-

Korulauseilla Tampereen taloutta ei saada kuntoon

Tiistai 11.6.2013 - Esko Erkkilä-

Olen tutustunut Tampereen kaupunginvaltuuston 17.6.2013 pidettävän kokouksen esityslista-aineistoon.

 

Omaan jonkin verran kokemusta bisnesmaailmasta ja on suoraan todettava, että tulin lähes vihaiseksi siitä aineistosta, jota Tampereen päättäjille tarjotaan.

 

Silmäilin hyppäyksittäin asiakirjan: ”Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 4/2013”.

 

Asiakirja on 64-sivuinen sepustus, jonka laatimiseen on saatu kulumaan lukemattomia virkahenkilöiden työpäiviä.

 

Totean heti alkuun, että ennustukseni Tampereen kaupungin tämän vuoden alijäämäksi on jo pidemmän aikaa ollut 70 M€.

 

 

**********

 

Mainitussa asiakirjassa todetaan sen tekstiosuudessa realistisesti näin:

 

”Kaupungin talous on viime vuosina ajautunut rakenteelliseen epätasapainoon.”

 

Kiitän konsernijohtaja Juha Yli-Rajalaa, kun hän asiakirjan johdannossa toteaa yksioikoisesti Tampereen kaupungin tulevaisuudesta näin:

 

”Mikäli kaupungin taloudessa ei tapahdu olennaista muutosta, on Tampere pian kriisikuntien joukossa.”

 

Tampereella työttömyys ja sen nopea lisääntyminen kertovat mm. siitä, että kaupungin elinkeinopolitiikka on surkeasti epäonnistunut.

 

Tampere eli savupiipputeollisuutensa kuoleman jälkeen hetken Nokia-huumassa, mutta nyt esimerkiksi se, että Tampere ei panosta uusien yritysten hankintaan, koituu kaupungin ja kaupunkilaisten ongelmaksi.

 

Tampereen työttömyystilanne on lohduton ja siitä kertoo ”Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 4/2013” –asiakirjaan kirjattu tämä toteamus kaiken:

 

”…yli vuoden työttömänä olleiden määrä on kasvanut hyvin voimakkaasti. Pitkäaikaistyöttömiä oli huhtikuussa Tampereella 5 900, eli lähes 2 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli huhtikuussa 14,7 prosenttia, eli lähes 3 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten.”

 

On naurettavaa, että kaupunginvaltuutetuilla jaettu valmisteluaineisto on otsikoitu näin:

 

”Yhdessä tekemällä kohti tasapainoa”

 

Todellisuutta voisi kuvata paremmin vaikkapa näin:

 

”Tampereen talous merkitsee, että kaupunki ajelehtii kohti selvitystilaa!”

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi päättäjät ovat vammaisten asialla vain ennen vaaleja?

Perjantai 7.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Liityin mukaan politiikkaan vasta myöhemmällä iällä, kun olin lopettelemassa hieman yli nelikymmenvuotista työuraani.

 

Opin bisnesmaailmassa, että kolmesta asiasta ei saanut asiakkaiden ja tavarantoimittajien kanssa keskustella; uskonnosta, politiikasta ja pankkipolitiikasta!

 

Pankkipolitiikasta saattoi maatiloilla keskustella sen jälkeen, kun oli nähnyt piirongin päällä joko osuuspankin tai säästöpankin viirin! Uskonnosta ja politiikasta oli viisainta olla kaikissa tapauksissa hiljaa.

 

Olen kokenut vuoden 2008 jälkeen useat vaalit ja lähes kaikki niistä ”lähietäisyydeltä”.

 

Erityislapsen isänä olen huomannut, että vammaisten, erityisnuorten ja erityislasten asioista keskustellaan ainoastaan ennen vaaleja.

 

Kaikki unohtavat vammaiset sen jälkeen, kun äänet on vaaliuurnaan pudotettu!

 

Seuraavat vaalit ovat EU-vaalit ja niiden tiimoilta vammaisasiat ovat taas nousemassa esille.

 

Aiheen tähän kirjoitukseen sain, kun maamme ensimmäinen naispuolinen pääministeri ja europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki kertoi facebook´ssa, että vammaisjärjestöt kävivät hänen luonaan ja esittelivät ensimmäisiä vaaliteemojaan seuraavia EU-vaaleja varten.

 

 

Kirjoitin Jäätteenmäen fb-sivulle seuraavanlaisen kommentin:

 

”Vammaisten, erityisnuorten ja erityislasten asiat ovat puheissa ennen vaaleja, mutta sitten ne hautautuvat kaiken muun alle. On muistettava, että mainitsemillani ryhmillä on yhtälainen äänioikeus kuin kaikilla muillakin.”

 

Jäätteenmäki kommentoi mielipidettäni näin:

 

”Esko, järjestöt olivat asialla, että heidän esityksensä toteutettaisiin.  Mutta palvelut ja sos.etuudet päätetään lähinnä kansallisella tasolla.”

 

Europarlamentaarikko Jäätteenmäki lisäsi myöhemmin kommenttiinsa puhutteluksi: ”Pirkko ja Erkki”.

 

Oletan, että Anneli Jäätteenmäki tarkoitti termillä ”Erkki” minua. Europarlamentaarikko täydensi aiemmin yksinomaan minulle osoittamaansa vastausta yhdellä lauseella, joka kuului näin:

 

”Mutta kyllä Eu voi ja sen pitää oman osuutensa hoitaa.”

 

Arvostan, että Anneli Jäätteenmäki kommentoi mielipidettäni ja arvostan myös hänen myöhemmin lisäämäänsä lausetta eli: ”Mutta kyllä Eu voi ja sen pitää oman osuutensa hoitaa.”

 

En ole nokon nuuka siitä, että etunimeni yhdessä yössä vaihtui MEP:n kielenkäytössä Eskosta virheellisesti Erkiksi - eipä ollut ensimmäinen kerta ja tuskin viimeinenkään!

 

Anneli Jäätteenmäki saa minulta anteeksi etunimivirheensä, kunhan hoitaa seuraavalla MEP-kaudellaan vammaisten asiat Brysselissä parempaan kuntoon, kuin ne nyt ovat!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen talous on ollut pitkään punaisella ja pysyy pitkään punaisella, jos luottamushenkilöt eivät ryhdistäydy

Maanantai 3.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Arvostan Aamulehden eilistä pääkirjoitusta, jonka otsikko kuului näin:

 

”Tampere on taas punainen”.

 

Aamulehti viittaa pääkirjoitusotsikollaan siihen vaikeaan taloustilanteeseen, jossa Tampere rypee.

 

 

 

Tampereen kaupungin tilinpäätöskertomus vuodelta 2012 on lähes 400-sivuinen järkäle,…

 

 

 

 

…sillä vasta sivulla 385 on kaupunginhallituksen jäsenten tilinpäätöksen allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä.

 

 

Tampereen taloudellinen tulos viime vuodelta oli 43,3 miljoonaa euroa tappiollinen. Sitä voitiin kuitenkin kaunistella satunnaisilla erillä, joten tilikauden kirjanpidolliseksi alijäämäksi jouduttiin kirjaamaan ainoastaan 28,4 miljoonaa euroa.

 

Tampereen kaupungin heikkoa tulosta on perusteltu mm. sillä, että yhteisöveron tuotto aleni. Viime vuonna Tampereen saama yhteisöveropotti oli 28 miljoonaa euroa alempi kuin edellisvuonna.

 

Olen aiemmin tällä saitilla todennut, että Kataisen-Urpilaisen hallituksen päättämä yhteisöveron alentaminen merkitsee taas uutta suoneniskua Tampereelle. Olen järkeillyt, että ”sixbäck”-hallituksen päättämä yhteisöveron alentaminen merkitsee Tampereelle n. 10 miljoonan euron suuruista uutta suoneniskua. ”Asiantuntijat” ovat veikanneet, että alenema olisi ”vain” n. 8 miljoonaa euroa. Saa nähdä, että toteutuuko Eskon vai asiantuntijoiden ennustus!

Tampereen kaupungilla on riskienhallintasuunnitelma vai oliko sen nimi riskienhallintaohjelma.

Se ei kuitenkaan ilmeisesti puutu sanallakaan siihen riskiin, että yhteisöveron tuotto alenisi! Suunnitelmassa kyllä varmaan käydään pilkuntarkasti läpi, että miten esimiehen on valvottava konttorihenkilöstön lyijykynien käyttämistä viimeiseen saakka, mutta tuskin sanallakaan puututaan siihen, että yhteisöveron tuotto saattaisi joskus alentua!

Herätys sisäinen tarkastus ja tarkastuslautakunta!

****************

 

Olen aina protestoinut, että Tampere ilmoittaa asukasta kohti olevan lainamäärän vain Tampereen kaupungin osalta. On kokonaan toinen asia, kun puhutaan Tampereen kaupungin konsernitasoisista lainoista per asukas.

 

Tampereen kaupungilla lainamäärä on siedettävät 1.675 euroa per asukas. Tilanne kuitenkin muuttuu, jos puhutaan Tampereen konsernitasoisista lainamääristä, sillä silloin lainamäärä onkin yli 4.000 euroa per asukas!

 

Törmäsin tähän vilunkiin taannoin, kun sain tietää Parkanon kaupungin lainamäärät asukasta kohti kaupunkitasolla ja kaupunkikonsernitasolla! Parkanossa ne taisivat olla samat!

**********

 

Aamulehti toteaa eilisessä pääkirjoituksessaan näin:

 

”On itsestään selvää, ettei tällainen meno voi jatkua.”

 

Olen Aamulehden pääkirjoittajan kanssa täsmälleen samaa mieltä.

 

Olen eri yhteyksissä veikannut, että Tampereen tämän vuoden tulos muodostuu 70 miljoonaa euroa tappiolliseksi. Kaikki eivät sitä vielä usko ja sen vuoksi olenkin kuullut kommentteja, että se on vain Eskon ennuste.

 

Toivottavasti olen parisenkymmentä miljoonaa euroa väärässä, mutta pelkään pahinta, sillä Tampereen kaupungin meno hirvittää.

 

Kuulin juuri, että Tampereen kaupungilla aprikoidaan, että löytyisikö kaupungilta töitä toiselle hulevesiasiantuntijalle! Järkyttävää, kun kaupungin organisaatiota ollaan taas kasvattamassa.

 

Eikä tässä vielä kaikki; suunnitellaan kuulemma kokonaisen hulevesiryhmän perustamista. Hulevesiryhmään kuuluisi peräti 5 henkilöä!

 

Kenellekään ei ole varmaan epäselvää, että minkä puolueen henkilöillä hulevesiryhmä aiottaisiin täyttää!

 

***********

 

Kauppalehti on Aamulehden pääkirjoituksen mukaan teettänyt 23.5.2013 perusteellisen analyysin Tampereen kaupungin tilasta.

 

”- Analyysi kehottaa Tamperetta keksimään itsensä ja toimintatapansa uudelleen, mutta epäilee samalla, että päättäjiltä puuttuu rohkeutta.”

 

Aamulehti päättää pääkirjoituksensa näin:

”Hei valtuutetut, ette kai halua leimautua arkajaloiksi?”

 

Totean, että turha toive Aamulehti!

 

 

-Esko Erkkilä-

Puolustusministeri Anneli Tainan isä oli ideoijana, kun Mannerheim julkaisi kuuluisan päiväkäskynsä Suomen Äideille

Sunnuntai 12.5.2013

Vietämme tänään Äitienpäivää ja se antaa aiheen palata yli seitsemänkymmenen vuoden taakse.

 

Näen, että ylipäällikkö Mannerheimin vuonna 1942 antamalla päiväkäskyllä on sanomaa yhä tänäänkin.

 

Jatkosodan aikana tykkimies Toivo Jussila rohkaisi itsenä ja kirjoitti marsalkka Mannerheimille ehdottaen marsalkalta huomionosoitusta ja arvonantoa Suomen äitejä kohtaan.

 

Marsalkka Mannerheim piti tykkimies Jussilan ehdotuksesta ja antoi Päämajan tiedotusosastolle tehtävän, että se laatisi luonnoksen päiväkäskyksi, jolla osoitettaisiin arvonantoa Suomen Äideille.

 

Jo tässä vaiheessa on paikallaan todeta, että Toivo Jussila oli sittemmin kahdesti ministeriksi kohonneen Anneli Tainan isä. Taina oli ministerinä ympäristöministeriössä Esko Ahon hallituksessa 1995 ja puolustusministerinä Lipposen hallituksessa 1995 – 1999.

 

Toivo Jussilasta todetaan Anneli Tainan henkilötiedoissa, että Jussila oli sotilasarvoltaan majuri ja siviiliammatiltaan kuljetuspäällikkö.

 

 

Mannerheim antoi Suomen Äideille osoittamansa päiväkäskyn toukokuun 10. päivänä 1942.

 

*************

 

 

 

Päiväkäskyn teksti on niin puhutteleva ja juhlallinen, että on paikallaan vielä kerran toistaa se näin tekstimuodossa:

 

*********

 

Viettäessämme tänä vuonna toukokuun toista sunnuntaita Suomen äideille omistettuna merkkipäivänä isänmaan puolustajat hiljenevät sodan kentillä hartain mielin ja syvä rakkaus rinnassaan muistamaan Teitä, äidit.

 

Te olette paljon antaneet tälle maalle. Te olette kehdosta alkaen kasvattaneet sen polven, jonka ansiosta maa on vapaa. Parhaillaan käytävän vapaustaistelumme aikana – miestenne taistellessa rintamalla -  Te kasvatatte kodeissa isänmaalle uutta polvea, jonka sallittakoon viljellä ja rakentaa tätä maata rauhallisemmissa oloissa kuin mitä nykyinen polvi on saanut tehdä.

 

Töin ja rukouksin Te olette näinä taistelun vuosina tukeneet puolustusvartiossa seisovia poikianne ja tyttäriänne. Näistä rakkaistanne Teidän on ollut luovuttava maan hyväksi kansamme koettelemuksen ajaksi. Teidän siunauksenne on seurannut lapsianne taistelukentille ja antanut heille sankariuden voimaa isänmaan pelastamiseksi ja kestävän rauhan turvaamiseksi. Tahdon tänä päivänä erikseen lausua tervehdykseni ja syvän osanottoni niille Suomen äideille, joiden rakkaimmat sankareina ovat uhranneet henkensä isänmaan ja sen tulevaisuuden puolesta.

 

Kaikkien teidän työnne on ja on ollut kansamme taisteluissa arvioimattoman suuri ja uhrinne mittaamaton.

 

Suomen armeijan nimessä, suuren kiitollisuuden ja kunnioituksen osoituksena annan tänä päivänä Isänmaamme äideille yhteisesti omistettuna

 

VAPAUDENRISTIN.

 

Olkoon se tuleville sukupolville tunnuskuvana äidin pyhästä kutsumuksesta kasvattaa tämän kansan lapsiin palava vapaudentahto, joka ikuisiksi ajoiksi on turvaava maallemme kalliisti lunastetun itsenäisyyden ja kansallemme sisäisen suuruuden.

 

Mannerheim

 

*********

 

-Esko Erkkilä-

 

 

Anneli Jäätteenmäki: Tehtäväni EU-parlamentissa on puolustaa Suomea ja suomalaisia!

Perjantai 10.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Kansalaisilla oli keskiviikkona 8.5.2013 mainio tilaisuus kuunnella europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäkeä Kirjastotalo Metsossa Tampereella.

 

Tilaisuuden järjestämisestä vastasi Eurooppatiedotus ja paikalla oli seitsemisenkymmentä kiinnostunutta kuulijaa.

 

 

  

Olen toki tavannut Suomen ensimmäisen naispuolisen pääministerin useinkin, mutta vasta nyt pääsin kuuntelemaan hänen esitystään ”livenä”.

 

Pidin Jäätteenmäen esityksestä moneltakin kantilta.

 

Tärkein on se, että Jäätteenmäki hallitsee asiansa ja tuntee Suomen EU-historian tarkasti.

 

Toisekseen Anneli Jäätteenmäki on mainio esiintyjä; lähes kaksituntinen esitys ilman muistiinpanoihin tukeutumista ja silti hyvin jäsennelty esitys.

 

 

 

Anneli Jäätteenmäki ei tarvinnut mikrofonia, sillä hänellä on kantava ääni. Jäätteenmäen esiintyminen oli parasta oppia esityksen teknisestä toteuttamisesta – lähellä yleisöä ja vapaata liikkumista kuulijoiden edessä.

 

Otan joitain asioita esille, joita Keskustan europarlamentaarikko Jäätteenmäki tilaisuudessa käsitteli:

 

• Jäätteenmäki lupasi palata kymmenen vuoden kuluttua siihen, että tuleeko Turkista EU:n jäsenvaltio

 

• Saksa sekä Ranska ovat käytännössä lopettaneet liittymisneuvottelut Turkin kanssa ja kun EU-kielteisyys myös Turkissa on kasvanut, niin nopeaa edistymistä asiassa ei ole odotettavissa

 

• Jäätteenmäki totesi, että pienenkin maan edustaja pystyy vaikuttamaan EU-parlamentissa. Esimerkkinä vaikuttamisesta Anneli Jäätteenmäki mainitsi, kun hän kokosi ympärilleen tietyn porukan europarlamenttiedustajia ja he pystyivät kumoamaan komission esittämän ja jopa Suomen hallituksen hyväksymän turvemaiden kyntökiellon!

 

• etsin maaliskuulla tänä vuonna ilmestyneen lehtiuutisen, jossa Anneli Jäätteenmäki kommentoi turvemaiden kyntökiellon kaatumista näin:

 

”– Kielto kohtelisi epäreilulla tavalla erityisesti Pohjois-Suomen laajentavia kotieläintiloja. Toivon, että Suomen hallituskin ymmärtää asian tärkeyden ja tukee nyt parlamenttia asiassa.”

Turvemaiden kyntökiellon lakitekninen termi kuuluu muuten näin: "Hiilirikkaiden maiden ensikyntökielto"!

 

 

• Jäätteenmäki kummeksui Suomen hallituksen toimintaa, jolla tuetaan Kreikan pankkeja. Kreikan pankit operoivat rikollisen rahan kanssa ja sitä maan pankeille tukea myöntävät maat eivät saisi hyväksyä.

 

• työttömyys on Euroopan suurin ongelma

 

• eurobondeista Jäätteenmäki totesi, että niiden käyttöönotto johtaisi Euroopassa moraalikatoon

 

• Jäätteenmäki kummeksui, että Suomen saamista aluekehitysrahoista suuret summat kuluvat hallintoon ja rahansaajakohteet saavat rahoista aivan liian pienen osan. Jäätteenmäki vertasi Suomen tilannetta Saksaan ja totesi, että Saksan maakuntaitsehallinnon ansiosta saksalainen aluekehitysrahojen saaja saa samasta rahasummasta enemmän kuin Suomessa. Helsingin väliportaat vievät myönnetyistä aluekehitysrahoista hallinnollisiin kustannuksiin järkyttävän suuren osan.

 

 

 

Oli mannaa kuulla, kun Anneli Jäätteenmäki luonnehti lopuksi toimintaansa EU-parlamentissa näin:

 

En ole hallituksen käskyläinen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Eläinten hyvinvointi ei koostu vain yhdestä asiasta!

Lauantai 2.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Toimittaja ja tietokirjailija Elina Lappalainen oli kirjailijavieraana Tampereella Kirjastotalo Metsossa helmikuun 28. päivänä 2013 järjestetyssä tilaisuudessa.

 

Olin yksi paikalla olleista n. kuudestakymmenestä kuulijasta. Harmi, että miesten osuus kuulijajoukosta oli minimaalinen.

Menin mielenkiinnosta paikalle, sillä oletin, että pitkä työrupemani elintarviketeollisuuden ja kotieläintalouden parissa antaisi mahdollisuuden omaksua tietokirjailijan esityksestä jotain. En pettynyt ounasteluissani!

 

 

 

Elina Lappalaisen tilaisuutta mainostettiin fiksuilla julisteilla Kirjastotalo Metson tiedotustaululla.

 

 

 

Tietokirjailija Lappalaisen teos ”Syötäväksi kasvatetut – Miten ruokasi eli elämänsä” sai ansioistaan viime vuonna Tieto-Finlandia- sekä Kanava –tietokirjapalkinnot.

 

Suomen kirjasäätiön vuoden 2012 Tieto-Finlandia –palkintoraadin muodosti Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Janne Virkkunen.

 

Ensimmäisen Kanava-tietokirjapalkinnon jakoivat Kanava-lehti ja Otavan kirjasäätiö – palkinnon arvo oli 10.000 euroa.

 

Elina Lappalainen on syntynyt vuonna 1984 ja hän on Talouselämä-lehden toimittaja.

 

Toimittaja Lappalaisen kokemukset perustuvat siihen, että hän kasvoi lapsuusaikansa setänsä maidontuotantotilan naapurissa Siilinjärvellä sekä vierailuihin n. 20 maatilalla ja neljässä teurastamossa.

 

Varsin ohuesta kokemuksestaan huolimatta Elina Lappalainen kirjoittaa asiantuntevasti suomalaisen kotieläintalouden vahvuuksista ja haasteista.

 

Palkittu tietokirjailija totesi, että Suomessa kotieläinten hyvinvointi on suhteellisen hyvällä mallilla, mutta parantamisen mahdollisuuksia on.

 

 

 

Elina Lappalainen painotti aivan oikein, että kotieläinten hyvinvointi on monen tekijän summa.

 

Elina Lappalainen käsitteli melko asiantuntevasti keskeisimpien kotieläintemme tilannetta eläinlajikohtaisesti.

 

Broilerit

 

• monille kuulijoille oli yllätys, että broilerin kasvatusaika on vain 38 vuorokautta
• broilereiden jalostuksen keskeinen tavoite on nopea kasvu
• Suomessa broilertuotannossa ei ole salmonellaa ja meillä ei käytetä antibiootteja – Saksassa broilerparttialle saatetaan antaa jopa kahdeksan antibioottikuuria!
• Suomessa ei tuoteta ns. luomubroileria, mutta mm. Tanskassa luomubroileria kasvatetaan. Lappalainen kertoi, että HK tuo Suomeen Portin kautta tanskalaista luomubroileria.

 

 

 

Elina Lappalaisen esitykseen kuulunut kuva luomubroilerista ei varmaan ketään vakuuttanut luomun erinomaisuudesta!

 

 

Sika

 

• Lappalainen kertoi, että emakoilla on hormonaalinen pesäntekotarve.
• emakot porsivat porsitushäkeissä ja on muistettava, että ilman porsitushäkkejä pikkuporsaita kuolisi nykyistäkin enemmän
• karjuporsaat joudutaan kuohitsemaan, sillä karjunhaju lihassa tekisi karjunlihasta elintarvikkeeksi kelpaamattoman
• Suomessa ja Ruotsissa sikojen saparoita ei typistetä, mutta muulla niin tehdään
• Lappalainen muistutti, että sika on siisti eläin. Se on myös viisas eläin ja sitä voidaankin älykkyydessä verrata koiraan.

 

Kana

 

• Lappalainen muistutti, että kana on tyystin toinen eläin kuin broiler
• muniva kana ja munintansa lopettanut kana ei kelpaa elintarvikkeeksi
• kukkoja ei tarvita munantuotannossa ja sen vuoksi kukkopojat lajitellaankin pois kananpoikien joukosta. Lajittelu perustuu siipisulkien pituuteen – lajittelu on käsityötä.

 

Lehmä

 

• lehmästä kertoessaan Lappalaiselle sattui pieni lapsus, sillä hän kertoi lehmän synnyttävän kun oikea termi olisi ollut poikiminen!
• maidontuotannon tasoksi Lappalainen mainitsi 8.500 litraa vuodessa per lehmä. Luku saattaa keskimääräisenä pitää paikkansa, mutta parhaat yksilöt yltävät selvästi yli 10.000 litran per vuosi.

 

Hevonen

 

• eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta hevosesta puhutaan aivan liian vähän
• Suomeen tuodaan hevosenlihaa merkittäviä määriä
• Romaniasta hevosia viedään teurastettaviksi Espanjaan ja Italiaan
• USA:ssa hevosia ei saa teurastaa elintarvikkeeksi, mutta sen vuoksi jenkkihevoset viedäänkin Meksikoon teurastettaviksi ja siksi meksikolainen hevosenliha onkin usein peräisin jenkkihevosesta

 

 

 

Tietokirjailija Elina Lappalainen näki tuontiruuan kipukohdiksi mm. seuraavat seikat;

• kun ruoka matkustaa, sen alkuperä hämärtyy
• pitkät alihankintaketjut vaikeuttavat valvontaa
• erilaiset lainsäädännöt, eri kuluttajalupaus
• tiedon saamisen vaikeus
• poissa silmistä, poissa mielestä – ongelmien ulkoistaminen

 

Kiitän ja arvostan Elina Lappalaisen tasapuolista ja analyyttistä esitystä kotieläinten hyvinvoinnista.

 

Valittelen, että eräs kuulija syyllistyi ”kettutyttöilyyn” keskustelun aikana.

 

Esitin keskustelun aikana, että Elina Lappalaisen pitäisi seuraavaksi paneutua EU-maissa noudatettaviin menettelyihin kotieläinten kasvatuksessa ja teurastamisessa. Lappalainen kiitti kannustuksestani ja kertoi, että sama ajatus on ollut hänelläkin mielessä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Facebook - hyödyllinen ja nopea tiedonvälityskanava

Tiistai 26.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Liityin useiden vuosien lievän painostuksen tuloksena facebook ´iin.

 

En ole ainakaan vielä katunut liittymistäni, sillä ”naamakirjan” kautta saa uutta ja ennen kaikkea tuoretta tietoa monista asioista.

 

Otan kaksi esimerkkiä - molemmat liittyvät eri tavoilla kansanedustaja Mauri Pekkariseen.

 1.      Ensimmäinen esimerkki:

 

Pekkarinen ehdotteli Ykkösaamussa helmikuun 23. päivänä, että Tuomo Puumalan olisi paikallaan asettua Keskustan europarlamenttiehdokkaaksi ensi vuoden EU-vaaleissa.

 

Puumala ”otti kopin” Pekkarisen ehdotuksesta ja kysyi facebookissa kavereidensa mielipidettä asian johdosta.

 

Tuomo toteaa facebookissa samana päivänä näin:

 

”Pekkarisen Mauri kosiskeli minua tänään Ykkösaamussa eurovaaliehdokkaaksi. Kun vastaavia pyyntöjä on nyt tullut aika paljon eri puolilta Suomea, niin kyllä kai sellainenkin vaihtoehto täytyy punnita. Onko kavereilla asiaan vankkoja mielipiteitä?”

 

Puumala on saanut kysymykselleen paljon tykkäämisiä sekä monia kommentteja.

 

Kommentit ovat olleet pääasiassa ehdokkuuteen kannustavia.

 

Toivon, että Tuomo Puumala lähtee Keskustan ehdokkaaksi EU-vaaleihin, sillä maan tilanne vaatii nyt parhaiden voimien asettautumista EU-vaaleissa ehdokkaaksi.

 

Keskustan tilanne on EU-vaalien osalta nyt poikkeuksellisen vahva, sillä Paavo Väyrysen, Anneli Jäätteenmäen, Hannu Takkulan ja Timo Kauniston ilmoitukset ehdokkuudesta ovat vahva viesti Keskustan pärjäämisestä.

 

Uskallan olla luottavainen ja todeta, että pari keskustalaista meppiä saa seuraavien eduskuntavaalien jälkeen kutsun ministeripostille Juha Sipilän ensimmäiseen hallitukseen. Sen vuoksi Keskustan ainakin viisi eniten ääniä EU-vaaleissa saavaa ehdokasta pääsee keskeisille paikoille EU-parlamenttiin ja Suomen hallitukseen!

 

2.      Toinen esimerkki:

 

Samassa Ykkösaamu-lähetyksessä Mauri Pekkarinen piti mahdollisena, että venäläinen Rosatom tulisi Fennovoiman laitostoimittajaksi.

 

Pekkarinen täydensi esittämäänsä ajatusta Facebook´ssa ja totesi siellä näin:

”Mikäli Fennovoima valitsisi Rosatomin, se saattaisi kyllä merkitä päätöksenteon palaamista eduskuntaan. Näin siksi, että Fennovoiman saamassa periaatepäätöksessä määritellään käytettävä teknologia tavalla, jota Rosatomin laitokset eivät ehkä täyttäisikään.”

 

Kiitän Mauri Pekkarista asiantuntevista lausunnoista – lausunnot kuvaavat sitä asiantuntemusta, joka Suomessa on ainoastaan Pekkarisella.

 

Olen tyytyväinen, että Fennovoima sai rakennusluvan Pyhäjoelle suunnittelemalleen ydinvoimalalle.

 

Jos Rosatomin valinta laitetoimittajaksi merkitsee uutta käsittelyä Eduskunnassa, näen Rosatomin valinnalle varsin korkean kynnyksen.

 

Tiedän Arevan ongelmat suomalaisen rakennuskulttuurin noudattamisessa ja kun Toshiballa ei ole lähiseudulta merkittäviä referenssejä, niin ymmärrän puheet Rosatomin mukaantulosta Pyhäjoen ydinvoimalan laitetoimittajaksi. E.ON:n luopuminen Fennovoiman osakkuudesta saattaa lisätä uuden laitetoimittajavaihtoehdon mukaantuloa ydinvoimalan laitetoimittajaksi ja jopa omistajaksi.

 

Kuitenkin se, että Rosatom merkitsisi uuden eduskuntakäsittelyn alkamista painaa mielipiteeni sille kannalle, että Rosatom ei tule kyseeseen Fennovoiman laitetoimittajana.

 

Juttuni alkuperäinen aihe oli facebook´n merkitys tiedonvälittäjänä.

 

Kertomani esimerkit vahvistavat ”naamakirjassa” esitettyjen mielipiteiden ja taustojen esittämisen merkitystä kansalaiskeskustelun vauhdittajana.

 

 

-Esko Erkkilä-

Aina on riistetty ihmisiä, eläimiä tai luontoa, jos ruoka on liian halpaa

Tiistai 19.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin Keskustan politiikka- ja toimintapäivillä osioon, jonka otsikkona oli;

 

Millä eväillä eteenpäin – lähellä tuotettua vai tuontiruokaa?

 

 

 

Suomalaisesta ruuasta olivat keskustelemassa vasemmalta lukien sianlihantuottaja Risto Lahti Isostakyröstä, kansanedustaja Anne Kalmari sekä kuluttajan näkökulmaa esiintuonut ravintolatarjoilija Laura Pääskylä.

 

 

Kansanedustaja Anne Kalmari kertoi, että hän pitää tapanaan kysyä aina ravintolassa tarjoilijalta, että mistä tämä ruoka on peräisin.

Ainakin kerran Kalmari oli saanut vastaukseksi: ”Pakasteesta”!

 

 

 

Keskustelun vetäjänä toiminut kansanedustaja Anne Kalmari listasi Suomessa tuotetun ruuan vahvuuksiksi mm. seuraavat seikat:

 

• työllistäminen
• turvallisuus
• tuoreus
• omavaraisuus
• suomalaisen ruokakulttuurin säilyttäminen

 

Todettiin, että lähiruokaketju työllistää 300.000 suomalaista!

 

Ruuassa saaduista jäämistä tuontiruuasta on peräisin 95 %!

 

Omavaraisuuden vajoaminen alle sadan prosentin on nykyisin monien elintarvikkeiden osalta tavanomaista ja se ei ole kriisivarautumisen kannalta oikein.

 

 

Alkutuottajien edustajana mukana ollut Risto Lahti omistaa sikalan, jossa on 1.000 lihasikaa.

 

Mielestäni Lahti oli sinisilmäinen idealisti, kun hän mainosti Etelä-Pohjanmaan tulevia osuuskauppavaaleja ja totesi, että niiden tuloksena osuuskaupan hallintoon saataisiin henkilöitä, jotka pystyisivät toimimaan kotimaisen ruuan puolesta osuuskaupan valikoimapolitiikassa.

 

Olemme viime aikoina saaneet kokea, että erityisesti kaupan merkittömät tuotteet ovat niitä, joissa halvan hinnan vuoksi on riistetty ainakin ihmisiä. Pelkään, että taannoinen Finnwatch ry:n julkistama kohu merkittömien ananasmehujen ja tonnikalasäilykkeiden valmistuksesta kertoi ihmisten riistämisen lisäksi myös eläinten ja luonnon riistämisestä.

 

**********

 

Menen hieman pois politiikka- ja toimintapäivien annista, kun pohdiskelen, että miten Prismoissa ja Citymarketeissa parhaillaan alle euron kilohinnalla myytävät appelsiinit on tuotettu.

 

Sinänsä maistuvia appelsiineja myydään alle euron kilohinnalla ja hintaan sisältyy jo 14 % arvonlisäveroa. Kun arvonlisäverottomasta hinnasta vähennetään rahdit ja varastointikustannukset kaupan myyntipalkkion lisäksi, niin mikä kilohinta on jäänyt appelsiininviljelijälle?

Onko jotain ”appelsiiniketjun” osapuolta riistetty?

 

 

-Esko Erkkilä-