Ratikkarahoilla ilmainen joukkoliikenne koko Tampereelle!

Perjantai 26.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Toistan tämän juttuni otsikossa tunnuslauseeni Tampereen ratikasta.

 

 

 

 

 

Sain eilen olla mukana mielenkiintoisessa tilaisuudessa, jossa kattoteemana oli

 

 

”Sähköbussi vai raitiotie Hämeenkadulle?”

 

 

Tilaisuudessa oli mukana osanottajia Tampereen kaikista valtuustoryhmistä – vain Vihreät loistivat poissaolollaan.

 

 

En ole kateellinen, kun tilaisuuden alustajien kantava teema sivusi omaa tunnuslausettani, sillä heidän tunnuslauseensa oli

 

 

”Ilmainen sähköbussiliikenne Hämeenkadulle!”

 

 

 

Vastustan Tampereen ratikkaa ja tiedän, että pelkkä vastustaminen ei riitä, vaan pitää pystyä esittämään vaihtoehtoinen tapa edetä.

 

 

Sain eilen vahvat eväät vaihtoehtoiselle suunnitelmalle.

 

 

Tarkoitukseni on lähipäivinä selostaa tarkemmin eilen kuulemaani suunnitelmaa, mutta jo nyt voidaan todeta, että läpi Tampereen rytistävälle ratikalle ja ratikan lisäksi jatkavalle massiiviselle bussiliikenteelle Hämeenkadulla on olemassa vaihtoehto.

 

 

Vaihtoehto on se, että Hämeenkadulla kulkee vain sähköbussi nonstop-linjana Pyynikintorin ja Sampolan aukion välillä.

 

 

Minulta lainattuna ajatuksena on se, että Pyynikintorin ja Sampolan aukion välinen sähköbussilinja on ilmainen!

 

Vuoroväli vuorokaudenajasta riippuen olisi 30 sekunnista viiteen minuuttiin!

 

 **************

 

Tykästyin ehdotukseen ja en ole lainkaan pahoillani, jos teemani…

 

 

”Ratikkarahoilla ilmainen joukkoliikenne koko Tampereelle”

 

 

…jalostuisikin muotoon…

 

 

”Ilmainen sähköbussiliikenne Hämeenkadulle”!

 

 

 

Voitte olla varmoja, että tulen tällä saitilla palaamaan eilen kuulemaani ja kokemaani lähipäivinä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vanhan tavara-aseman järjetön siirtokysymys polttelee tamperelaisten poliitikkojen kynsiä - hyvä niin!

Torstai 25.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Vanhan tavara-aseman 24 metrin pituisen siirtotaipaleen piti alun perin maksaa 700.000 euroa, mutta eri vaiheiden jälkeen siirtourakan hintalappu on nyt kohonnut 3,2 miljoonaan euroon.

 

 

Siirrosta vastaavan yrityksen valitseminen oli esillä Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa 22.6.2016.

 

 

Johtokunta päätti yrityksen valitsemisesta, mutta minä jätin päätöksestä eriävän mielipiteen ja vaadin, että asia palautetaan kaupunginhallitukselle uuteen valmisteluun.

 

 

Tavoittelin eriävällä mielipiteelläni sitä, että kaupunginhallitukseen poliittisella mandaatilla valitut luottamushenkilöt joutuvat paljastamaan korttinsa eli sen, että ovatko he valmiit sijoittamaan Tampereen kaupungin varoja 3,2 miljoonaa euroa epävarmimmistakin hankkeista epävarmimpaan.

 

 

Saavutin tavoitteeni ja kaupunginhallitus käsittelikin asiaa kokouksessaan 15.8.2016 ja yllätyin, kun konsernijohtaja Yli-Rajala esitti suostumuksen antamista järjettömään 3,2 miljoonan euron hintaan.

 

 

Onneksi kaupunginhallituksessa on poliittisesti valittuja henkilöitä ja kaupunginhallitus jätti asian pöydälle – asia alkoi ilmiselvästi polttamaan päättäjien kynsiä.

 

 

Tässä ote kaupunginhallituksen päätöksestä 15.8.2016:

 

 

 

 

Päätösehdotus. Konsernijohtaja Yli-Rajala:

 

	Kaupunginhallitus päättää
	antaa tilaajan suostumuksen sille, että tavoitekustannus ylittyy siten, että kokonaiskustannus on enintään 3,2 milj. euroa.
	Puheenjohtaja tiedusteli myönnetäänkö tässä asiassa läsnäolo- ja puheoikeus johtaja Mikko Nurmiselle ja toimitusjohtaja Milko Tietäväiselle. Kaupunginhallituksen yksimielisellä päätöksellä oikeus myönnettiin.
	Merkittiin, että Nurminen ja Tietäväinen olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana klo 13.09–14.44 ja poistuivat ennen päätöksentekoa.
	Merkittiin, että Sanna Marin saapui kokoukseen klo 13.12.
	Asian käsittelyn kuluessa Ilkka Sasi ehdotti, että asia jätetään pöydälle.
	Atanas Aleksovski kannatti Sasin ehdotusta.
	Puheenjohtaja tiedusteli Sasin pöydällepanoehdotuksen saamaa kannatusta ja totesi sen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti.
Päätös	Asia jätettiin pöydälle.

********************

 

Oletan, että Tampereen kaupunginhallitus käsittelee asiaa uudestaan ensi maanantaina eli 29.8.2016 pitämässään kokouksessa.

 

 

Voitte olla varmoja, että seuraan tarkasti ketkä ovat valmiit hutlaamaan Tampereen kaupungin varoja 3,2 miljoonaa euroa järjettömään hankkeeseen.

 

 

Lopullisen päätöksen asiasta tekee Tampereen kaupunginvaltuusto ja se tapahtuu ilmeisesti 12.9.2016 pidettävässä kaupunginvaltuuston kokouksessa.

 

 

Arvatkaas, että tulenko seuraamaan miten ja ketkä kaupunginvaltuutetut tulevat kannattamaan järjettömään hankkeeseen ryhtymistä!

Jos pystyn eriävällä mielipiteelläni vaikuttamaan, että järjettömään hankkeeseen ei ryhdytä, "olen kokouspalkkioni ansainnut"!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sauli Niinistö avasi presidentinvaalikampanjansa!

Keskiviikko 24.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Presidentti Sauli Niinistön puhe eilen suurlähettiläspäivillä oli asiallinen kannanotto ajankohtaisiin asioihin, mutta samalla se oli lähtölaukaus Niinistön vaalikampanjalle kohti presidentinvaaleja 2018.

 

 

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros käydään tuolloin 28.1.2018 ja mahdollinen toinen kierros 11.2.2018.

 

 

Suunnitteilla on kuitenkin lainmuutos ja toteutuessaan se merkitsi ensimmäisen kierroksen suorittamista 15.4.2018 ja mahdollinen toinen kierros 29.4.2018.

 

 

Presidentti Niinistö kritisoi eilisessä puheessaan EU:ta ja totesi mm. näin:

 

 

”Jo selätetyksi julistettu EU:n pankkikriisi on Ison-Britannian Brexit-päätöksen myötä tekemässä jälleen paluuta. Unionia ravistelevat voimat ovat väkeviä. Maailmantalouden mataminen vaikuttaa. Globalisaatio näyttää meille siitä kauan nauttineille myös ilkeämpiä kasvojaan. Koventuva taloudellinen kilpailu ajaa suhteellista etuamme alas.

Euroopan unionin tilanne on muutoinkin monin tavoin solmussa. Solmu on pitkälti itse solmimamme. Koreografiakin on tuttu: kriisi yllättää, tulee kuin puun takaa. Sitten huippukokoustetaan. Ja sama uudestaan. Asioiden ratkaiseminen vain antaa odottaa itseään. Solmu tiukkenee.

Viime kädessä EU:n ongelma on poliittinen. Liian usein tehdään päätöksiä vain sitten joskus myöhemmin tehtävistä päätöksistä. Ja silloinkin kun päätöksiä syntyy, jää niiden toimeenpano usein aikomukseksi. Näin toimien EU heikentää omia tulevaisuuden edellytyksiään kansalaisten silmissä. Maahanmuuttokriisin heikko yhteinen hoito on tästä vain yksi esimerkki. Parantamisen varaa todella on.”

 

Presidentin kritiikki koskee myös häntä itseään vaikka Suomessa EU-asiat ovatkin pääministerin vastuulla. On päivänselvää, että pääministeri keskustelee EU-asioista myös presidentin kanssa!

 

 

Presidentti Niinistön eilinen puhe on selkeästi hänen presidentinvaalikampanjansa avaus. 

 

 

Monet eivät sitä ehkä uskalla todeta, mutta näin se mielestäni on.

 

 

Veikkaan, että lähiaikoina – ehkä jo tämän vuoden puolella – Niinistö saa vastaanottaa perussuomalaisten delegaation, joka pyytää häntä jatkamaan presidenttinä myös toisen kauden. Eilinen Niinistön puhe vahvistaa hänen pääsyään perussuomalaisten presidenttiehdokkaaksi.

 

 

Menevätkö Kokoomus ja Perussuomalaiset yhdessä pyytämään Niinistöä jatkamaan?

Saattaa olla myös päivien tai tuntien porrastus?

 

 

Aika näyttää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt on aika laittaa pavut pakastimeen!

Tiistai 23.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Eilen oli päivä, jolloin meillä hoidettiin papujen sadonkorjuu.

 

 

Olen vuosien saatossa oppinut kokemusten kautta, että papuja ei tule joko lainkaan tai sitten niitä tulee paljon. 

 

 

Tänä vuonna saimme keskimääräisen sadon, sillä viisikymmentä rivimetriä antoi satoa kuusi muovisangollista.

 

 

 

 

 

Meillä oli tänä kesänä viljelyksessä vain keltaisia vahapapuja.

 

 

Keltaiset vahapavut säilyttävät värinsä, kun sen sijaan vihreät pavut menevät keitettäessä harmaiksi ja siten eivät ole lautasella lainkaan herkullisen näköisiä.

 

 

 

 

 

Poiminnan jälkeen pavut pitää pestä, sillä lähellä maanpintaa kasvavina ne saavat sadetuksen ja sateiden aikana ”hiekkakylvyn”.

 

 

 

 

 

Pavuista nipistetään kanta sekä kärki pois ja ne paloitellaan ainakin kahteen osaan – isot pavut paloitellaan kolmeen osaan.

 

 

 

 

 

Papuja pitää keittää kymmenen minuuttia, sillä niiden sisältämät haitalliset glykosidit vaativat kymmenen minuutin keittämisen.

 

 

 

 

 

Keittämisen jälkeen pavut siivilöidään ja niiden annetaan jäähtyä ennen pussitusta.

 

 

 

 

 

Kesän papusato oli 16 kiloa ja se riittää meille talven ajaksi, sillä edellisvuoden papujakin on vielä pakastimissa.

 

 

 

Keväällä taas papuja kasvamaan – kenties ensi vuonna se huippusato, jotta voi antaa naapureillekin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eräät tamperelaiset kulttuurivaikuttajat ovat saaneet viimeisen leposijansa Kalevankankaan hautausmaan pääportin läheisyydestä

Maanantai 22.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen hautausmaakävely Kalevankankaan hautausmaalla 18.8.2016 oli onnistunut aktiviteetti, vaikka etukäteen vastuuhenkilömme kanssa opastuksen sopinut opas pettikin meidät ja oli unohtanut koko jutun.

 

 

Kiitokset Tampereen seurakuntien henkilöstölle, joka pelasti sen mitä pelastettavissa oli eli he toimittivat meille kartat, joista ilmeni eräiden merkkihenkilöiden haudat Kalevankankaan hautausmaalla.

 

 

 

 

 

 

Kalevankankaan hautausmaan pääportti sijaitsee osoitteessa Hautausmaankatu 5.

 

 

Eräiden tamperelaisten kulttuurihenkilöiden haudat sijaitsevat lähellä hautausmaan pääporttia ja tässä näistä haudoista muutama kuva:

 

 

 

 

 

Juice Leskinen 1950 – 2006.

 

 

Hautamonumentin on veistänyt taiteilija Timo Hannunen. Mustasta graniitista tehty monumentti on kaksi metriä korkea ja painaa noin neljä tonnia.

 

 

 

 

 

Väinö Linna syntyi 20.12.1920 ja menehtyi keuhkosyöpään 21.4.1999.

 

 

 

 

 

Veikko Sinisalo 30.9.1926 – 16.12.2003.

 

 

 

 

 

Runoilija Yrjö Jylhän hauta vaati hieman pidemmän etsimisen, mutta löysin sen kuitenkin.

 

 

Jylhä syntyi 21.7.1903 Tampereella ja kuoli oman käden kautta 30.12.1956 Turussa.

 

 

Yrjö Jylhän runo ”Kaivo” on lempirunoni ja olen kerran päässyt käymään Taipaleenjoen taisteluiden takamaastossa sijaitsevalla kaivolla.

 

 

 

************

 

 

Useiden merkkihenkilöiden hautoja jäi minulta 18.8.2016 löytämättä ja se onkin lähiaikojen haasteenani, jotta pääsisin käymään niillä.

Täytyy luonnollisesti muistaa, että jokainen mm. Kalevankankaalle haudattu on tasavertainen sinne ja muille hautausmaille haudattujen kanssa, sillä kenenkään käärinliinoissa ei ole taskuja, joihin voisi taltioida maallisen vaelluksen aikana kerättyjä omaisuuksia tai täällä ansaittuja esim. taiteellisia ansioita!

 

-Esko Erkkilä-

Huolestuttavaa, että demokratiavaje yhä vain kasvaa Tampereella

Sunnuntai 21.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on tällä vaalikaudella koettu syvä asukasdemokratian alennustila ja demokratiavaje.  Juhlapuheissa ja julistuksissa toki toista väitetäänkin.

 

 

Asukastilaisuudet

 

 

Edellisen pormestarin eli Timo P. Niemisen valtakaudella pormestari järjesti melko säännöllisesti tilaisuuksia, joissa hän vastasi asukkaiden esittämiin kysymyksiin.

 

 

Pormestarin lisäksi vastaamassa olivat apulaispormestarit sekä myös niiden puolueiden edustajat, jotka eivät kuuluneet silloiseen valtakoalitioon.

 

 

Toki myös nyt järjestetään pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasiltoja, mutta harvakseltaan ja niissä ovat äänessä vain nykyinen valtaklikki.

 

 

Olen huomannut tilanteen ja en halua osallistua ”asukastilaisuuksiin”, joissa puhutaan silkkaa propagandaa.

 

 

Sähköinen osallistuminen…

 

 

…on vallannut Tampereella merkittävän osan ns. asukasvaikuttamisesta.

 

 

Asia on periaatteessa kannatettava, mutta pitää muistaa, että pelkästään siihen tukeutumalla suljetaan suuri osa kansalaisista asukasvaikuttamisen ulkopuolelle.

 

 

Henkilökohtaisesti ”elän” sähköisessä maailmassa päivittäin pitkään, mutta en ole kertaakaan vastannut Tampereen kaupungin erilaisiin sähköisiin kyselyihin tai osallistunut niihin foorumeihin, joita Tampereella on.

 

 

Minua risoo se, että esim. perheemme lähikoulun asioihin pureutuvan asukastilaisuuden vetäjät tukeutuivat esityksissään sähköiseen tutkimukseen, johon oli vastannut parisenkymmentä henkilöä – tutkimuksen vastaamisen oli aloittanut nelisenkymmentä asukasta, mutta puolet oli vastaamisen aikana tympääntynyt ja jättänyt vastaamisen kesken!

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana tiedän, että sähköiseen asiointiin ja sähköiseen asioiden valmisteluun siirtyminen merkitsee, että valtaosa eläkeläistä siirretään syrjään asioiden valmistelusta. 

Sähköinen osallistuminen ja asioiden sähköinen valmistelu ovat hyviä renkejä, mutta Tampereella ne on päästetty isännän asemaan!

 

 

 

Kaupunginvaltuuston päätösmahdollisuuksien rapauttaminen…

 

 

…on Tampereella kohonnut parina viime vuonna aivan uusiin mittasuhteisiin ja se onkin ”isossa kuvassa” vakavin kohta, kun keskustellaan Tampereella vallitsevasta demokratiavajeesta.

 

 

Virkahenkilöt ja valtaklikin hallitsema kaupunginhallitus ovat kaapanneet erilaisilla ohjesääntömuutoksilla sen vallan, joka aidossa kuntademokratiassa kuuluisi kaupunginvaltuustolle.

 

 

Toivon, että syksyn ja ensi kevään aikana ehdin tarkemmin pureutumaan Tampereella yhä suuremman vallan saaneeseen demokratiavajeeseen.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Mannerheim-risti oli sotilasarvosta riippumatta korkein kunnianosoitus taistelijalle

Lauantai 20.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Mannerheim-ristin ritariksi nimitettiin Jatkosodan aikana ja välittömästi sotien jälkeen 191 sotilasta.

 

 

Ensimmäinen Mannerheim-ristin saanut sotilas oli Ruben Lagus ja tapansa mukaan Paavo Talvela pahoitti tästä mielensä, sillä omasta mielestään hän olisi ollut oikeutettu saamaan ensimmäisen Mannerheim-ristin ritarikunnan ansiomerkin.

 

 

Puolustusvoimien komentajina toimi sotien jälkeen kolme Mannerheim-ristin ritaria: kenraalit Erik Heinrichs, Kaarlo Heiskanen ja Yrjö Keinonen.

 

 

 

 

Eläkeliiton omatoimisella  Kalevankankaan hautausmaan hautausmaankävelyllä – oppaamme, kun oli unohtanut päivämäärän, jolloin hänen piti toimia oppaanamme -  18.8.2016 kävin kahden Mannerheim-ristin ritarin haudalla.

 

 

 

 

 

 

Kenraalimajuri Aaro Pajari oli yksi niistä harvoista, joka sai Mannerheim-ristin kahdesti; ensimmäisen kerran 14.9.1941 ja toisen kerran 16.10.1944.

 

 

Pajarin lisäksi vain kolme muuta ansioitunutta sotilasta sai kahdesti Mannerheim-ristin: eversti Martti Aho, lentomestari Eino Juutilainen ja kapteeni Hans Wind.

 

 

 

 

 

Kenraali Pajari katselee hautapaadessaan tiukkailmeisenä…

 

 

 

 

 

… Kalevankankaan sankarihaudoissa lepääviä tamperelaisia sotureita, jotka sotiemme aikana antoivat Isänmaan puolesta kalleimpansa – henkensä.

 

 

 

 

 

Lentäjäkapteeni Tauno Iisalo oli Mannerheim-ristin saajista numero 168 ja myös hänen hautansa on Tampereen Kalevankankaan hautausmaalla.

 

 

 

 

 

On hienoa, että Tauno Iisalon hautakivessä on muistolaatta, jossa kerrotaan hänen olevan Mannerheim-ristin ritari numero 168.

 

**************

 

 

Kenraali Pajarin hauta on helppo löytää Kalevankankaan hautausmaalta, sillä se sijaitsee lännestä katsellen sankarihautojen oikealla puolella.

 

 

Tauno Iisalon hauta sijaitsee Pajarin haudasta kohti länttä kulkevan käytävän eteläisellä puolella.

 

 

Kannustan poikkeamaan molempien Mannerheim-ristin saaneiden ritarien haudoilla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kahta en halua nähdä - purukumin jauhamista ja miestä, joka ruokailee lakki päässä!

Perjantai 19.8.2016 - -Esko Erkkilä-

On asioita, jotka saavat verenpaineeni nousemaan ja tämän jutun otsikossa on näistä mainittu kaksi.

 

 

Jotenkin ymmärrän lapsia, jotka jauhavat purukumia ja jopa paukuttelevat sitä.

 

 

Pidän surkimuksina aikuisia, jotka jopa tärkeiden neuvottelujen ja kokousten aikana jauhavat purukumia – en sentään ole työurani aikana tavannut sellaista purukumin jauhajaa, jotka paukuttelisivat sitä.

 

 

Neuvottelukumppani, joka jauhaa purukumia menettää silmissäni lähes kaiken uskottavuuteni – en halua tehdä sellaisen henkilön kanssa yhteistoimintaa.

 

 

Purukumia jauhava aikuinen on juuttunut tuttipulloikäisen tasolle ja esim. liikeneuvottelut tuttipullotasolle jämähtäneen aikuisen kanssa ovat vaikeita.

 

 

**************

 

Purukuminjauhajan lisäksi en voi hyväksyä miestä, joka pitää lakkia päässään sisätiloissa ja todellinen kauhu ajatusmaailmassasi on mieshenkilö, joka syyllistyy lakin pitämiseen päässään ruokailun aikana.

 

 

Olen tehnyt metsätöitä eläkevaarina, työurani aikana ja erityisen paljon nuorena poikasena, kun isäni kanssa teimme aluksi pokasahalla, justeerilla ja kirveellä metsätöitä – moottorisaha oli työkalunamme, kun pokasaha-aika oli ohi.

 

 

Metsätöitä tehdessäni ei koskaan ollut niin paljon pakkasta, että en olisi riisunut lakkia pois päästäni, kun aloin syömään eväitäni.

 

 

Lakin poisottaminen päästä ruokailun aikana osoittaa kunnioitusta ruokaa kohtaan.

 

 

Jouduin työelämän aikana yöpymään usein hotelleissa ja silloin minulla oli aamupalan aikana suuria vaikeuksia hillitä itseäni, kun katselin nuoria ja raavaita miehiä, jotka nauttivat aamupalaansa lakki päässä!

 

 

Toivon, että tämä kirjoitukseni herättää ne henkilöt oikeille käytöstavoille, jotka jauhavat purukumia yleisillä paikoilla.

 

 

Toivon myös, että lakki päässä sisätiloissa vetelehtivät miehet muuttavat toimintaansa ja erityisesti kohdistan sanani niille miehille, jotka eivät osaa ottaa lakkia pois päästään, kun ruokailevat!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Häpeän, kun nelikymmenvuotinen entinen työnantajani valmistuttaa Elovena-välipalarahkan Virossa!

Torstai 18.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Olin työelämässä 40 ja puoli vuotta ja siitä ajasta viimeiset neljäkymmentä vuotta elintarvikeyhtiö Raision palveluksessa.

 

Olen ylpeä Raisio-historiastani, sillä saimme paljon aikaan.

 

 

Nyt kuitenkin olen surullinen ja jopa vihainen, sillä Raisio on tuonut markkinoille Elovena-välipalarahkan, joka valmistetaan virolaisesta maidosta Virossa!!

 

 

Olen vihainen, sillä Raision toiminta on kaiken arvostelun alapuolella.

 

 

Tietääkseni Raisio on karsinut tuotevalikoimistaan kotimaan markkinoille myytävät siipikarjan- sekä sianrehuseokset ja keskittyy kotimaan rehumarkkinoilla ainoastaan naudanrehuseosten myyntiin!

 

 

 

Tuotevalikoiman karsiminen merkitsee, että Raision kohde kotimaan rehumarkkinoilla on ainoastaan naudanrehun käyttäjät.

 

 

Elovena-välipalarahkan valmistuttaminen Virossa on Raisiolta märän rätin heittäminen ainoan rehuasiakasryhmänsä kasvoille.

 

 

Kaiken lisäksi virolaista Raision alihankkija Tere AS-nimistä meijeriä epäillään veropetoksesta!

 

 

Käsittämätöntä amatöörimaisuutta Raisiolta!

 

 

On ollut tapana, että Raision pääjohtaja saa jossain vaiheessa vuorineuvoksen arvonimen.

 

 

Nykyinen ”pääjohtaja” Matti Rihko on vain toimitusjohtaja ja toivottavasti se enteilee, että hänelle ei haeta vuorineuvoksen arvonimeä.

 

 

Häpeän entisen työnantajani menettelyä ja häpeän sitä raskaasti! 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Impilahden kirkon urut soivat nyt Tiistenjoen kirkossa

Tiistai 16.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Pontimena tälle kirjoitukselle oli se, kun eräs facebook-kaverini kertoi poikenneensa Tiistenjoen kirkossa.

 

 

Muistelin, että olen kirjoittanut jutun käynnistäni Tiistenjoen kirkossa, mutta google-haut ”Esko Erkkilä Tiistenjoki” ja ”Esko Erkkilä Tiistenjoen kirkko” eivät antaneet yhtään osumaa.

 

 

Nyt siis paikkaamaan tilanne:

 

 

 

Tiistenjoki on vireä kylä Lapuan kaupungissa, jossa se sijaitsee kantatie 66:n varrella, kun Lapualta lähdetään kohti Kuortanetta, Alavusta ja saapuen lopulta Virroille.

 

 

Poikkesin viitisentoista vuotta sitten tutustumaan Tiistenjoen kirkkoon, joka on kylän keskustassa.

 

 

Kyse oli arkipäivästä, mutta kirkon touhukas suntio oli paikalla ja alkoi esittelemään minulle kirkkoa.

 

 

Esittelyn aluksi tuli esille, että kirkossa olevat urut ovat alkujaan olleet Impilahden kirkossa.

 

 

Suntion maininta Impilahden kirkosta herätti kiinnostukseni ja olinkin tyytyväinen, kun suntio kutsui minut tutustumaan Tiistenjoen kirkon urkuihin.

 

 

Kiipesimme ahtaita portaita urkuparven taakse ja sain nähdä alkujaan Impilahden kirkossa toimineiden urkujen toiminnan.

 

 

Kangasalan urkutehtaan valmistamat urut on asennettu Tiistenjoen kirkkoon vuonna 1953. Alunperin urut on asennettu Impilahden kirkkoon vuonna 1937 eli kaksi vuotta ennen Talvisodan alkamista.

 

 

Ollessani matkalla Sortavalasta Aunukseen tapaan pyytää matkanjohtajaa poikkeamaan Impilahden kautta – yleensä matkanjohtajat suostuvat pyyntööni, sillä osaan kertoa ”mutkan” aikana useita mielenkiintoisia seikkoja.

 

 

Impilahden kirkkoraunioiden kohdalla on paikallaan kertoa, että Impilahden kirkossa olleet urut soivat nykyään Lapualla Tiistenjoen kirkossa!

 

 

-Esko Erkkilä-

 

 

PS. Tämän jutun julkaisemisen jälkeen olen parin päivän kuluttua varma, että googlehaku ”Esko Erkkilä Tiistenjoki” tai ”Esko Erkkilä Tiistenjoen kirkko” tuovat tulosta!

Toki ounastelimme saavamme suuren suosion, mutta kyllä suosio yllätti!

Maanantai 15.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö osallistui eilen Tampereen Hämeenpuistossa järjestettyyn Puistofiestaan ja osastomme saama suosio yllätti meidät kaikki.

 

 

Oli mukava kuulla myönteistä palautetta Keskustan valtakunnallisesta toiminnasta ja siitä toiminnasta, jota Tampereen Keskusta on Tampereen kunnallispolitiikassa viime aikoina toteuttanut.

 

 

Osastomme teema oli

 

 

Kepeästi Keskustalaisesti kaupungin kehittämisestä kesäpäivänä! 

 

 

Tarjosimme osastollamme kahvia, teetä, mehua, pipareita sekä lapsille ja lapsenmielisille ilmapalloja.

 

 

 

Pieni kuvakertomus onnistuneesta tapahtumasta tässä:

 

 

 

 

 

Pyysin ilmoittautumisvaiheessa osastomme paikaksi ”Minna Canth´n patsaan tienoota” ja saimmekin paikaksemme täsmälleen Minna Canth´n patsaan edustan.

 

 

 

 

 

Minna Canth Hämeenpuistossa.

 

 

 

 

 

Viime vuonna Puistofiestassa vieraili 20.000 tamperelaista ja tänä vuonna tuo määrä taisi ylittyä.

 

 

 

 

 

Ensimmäisen Keskusta-ilmapallon sai tyytyväinen koiravieraamme paljon ennen kuin tapahtuma virallisesti avattiin!

 

 

 

 

 

Keskustan osasto näkyi jo kauas, sillä rakensimme Keskusta-ilmapalloista kauaksi näkyvän ja taivasta tavoittelevan ilmapalloketjun.

 

 

 

 

 

Keskustan osaston kiinnostavuutta ja luottamusta Keskustaan lisäsi se juliste, jossa kerroimme viimeisimmän YLE-gallupin tulokset – Keskusta ylivoimaisesti suosituin puolue 21,8 %:n kannatuksella!

 

 

 

 

 

Kirsti Silen Tampereen Teiskosta,…

 

 

 

 

 

…Pirkanmaan Keskustanaisten toiminnanjohtaja, yrittäjä Pilvi Kärkelä…

 

 

 

 

 

…Tampereen tarkastuslautakunnan varajäsen Eeva Tuokko ja sadan maratonin mies Johannes Jonov olivat ratkaisevassa roolissa, jotta pystyimme tarjoamaan Keskustasta kiinnostuneille riittävästi kahvia, mehua ja lapsille ilmapalloja.

 

Oli hienoa kokea pienoista riittämättömyyttä sen kiinnostuksen tyydyttämiseksi, jota väki osoitti Keskustaa kohtaan!

 

 

 

 

 

Puolenpäivän jälkeen sovitusti osastolle ilmestynyt kansanedustaja Mikko Alatalo lisäsi tungosta osastollamme, sillä monet halusivat kuulla senaattorin mielipiteitä ja evästää häntä Suomen kuntoonlaittamisessa.

 

 

Tässä Mikko Alatalo on yhdessä Tampereen erään keskeisen kulttuuripersoonan kulttuuriohjaaja Tuula Kivistön seurassa.

 

 

 

 

 

Keskusta-aktiivi Rachel Mbugua osaa tarttua työhön kuin työhön ja tässä hän seurassani täyttää ilmapalloja lapsille.

 

 

 

 

 

Pirkanmaan Keskustanaisten puheenjohtaja Minna Sarvijärvi,…

 

 

 

 

 

…Keskusta-aktiivi Kaisa Leppänen,…

 

 

 

 

 

…Keskustan edustajana Sara Hildenin taidemuseon johtokunnassa toimiva Maarit Suonsivu ja…

 

 

 

 

 

 

…Pasi Kajarinne muodostivat sen ydinporukan, jotka Keskustan talkoolaisina huolehtivat Keskustan esiintymisestä Puistofiestassa 14.8.2016.

 

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana kiitän kunnallisjärjestömme ja piirin aktiiveja, jotka talkootyöllään mahdollistivat kerrassaan hienon tapahtuman.

 

 

Suurimmat kiitokset osoitan niille tamperelaisille ja pirkanmaalaisille, jotka poikkesivat osastollamme ja kannustivat Keskustaa jatkamaan Suomen kuntoonlaittamista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Käkisalmi rakennettiin aikoinaan paikkaan, jossa käen kuultiin keväällä ensimmäisenä kukkuvan

Perjantai 12.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Olen viime ja tänä kesänä päässyt Karjalan-matkoillani yöpymään Käkisalmessa.

 

 

 

 

 

Molemmilla kerroilla olemme yöpyneet vuonna 1939 rakennetussa ja viipurilaisen arkkitehti Jalmari Lankisen suunnittelemassa hotellissa, jonka alkuperäinen nimi oli hotelli Vuoksenhovi - …

 

 

 

 

 

…hotellin nykyinen nimi on Korela.

 

 

 

 

 

En ole aikaisemmin huomannutkaan, että Korelan jokaisen hotellikerroksen aulassa on rekvisiittana Tikkakoskella valmistettu…

 

 

 

 

 

…Tikka-ompelukone.

Tikkakoski joutui yrityksenä neuvostoliittolaisomistukseen sodan jälkeen, sillä aikaisemmin sen omistuksessa oli merkittävä osuus saksalaisilla.

Ovatkohan Korelassa olevat ompelukoneet valmistettu Suomessa venäläisomisteisen yrityksen tehtaalla?

 

 

 

 

 

Hotellin edessä sijaitseva aukio on nimeltään Leninin aukio ja itse Lenin seisookin aukion itälaidalla.

 

 

 

 

 

Aukion länsilaidalla sijaitsee Konevitsan luostarille kuuluva ortodoksikirkko – harmillista, että en ole koskaan päässyt vierailemaan siellä sisällä.

 

 

 

 

 

Ortodoksikirkon edessä Pietari Suuri katselee tiukasti Leniniä aukion toisella laidalla.

 

 

Pietari Suurella on tiukka ilme ja Leninillä palttoo auki – mitä lienevät ajatella?

 

 

 

 

 

Leninin selän takana sijaitsevassa Keskuspuistossa on ”Poika ja pantteri” –patsas.

 

 

Oletan, että patsas on neuvostoaikainen, sillä sen kolhiintunut ulkonäkö viittaa siihen.

Neuvostoaikaiseen taiteeseen viittaa sekin, että mitä yhteyttä Käkisalmella ja pantterilla on? Ainakaan minä en keksi mitään yhteyttä.  Kertokaa, jos tiedätte!

 

 ***************

 

Käkisalmen evankelisluterilainen kirkko on sitä kohdanneen tulipalon jäljiltä rappeutumassa.

 

 

Se on sen verran sivussa, että en nyt käynyt sen luona.

 

 

Emme poikenneet tällä kerralla Käkisalmen linnassakaan, sillä sateinen sää ja kireä aikataulu estivät tutustumisen linnaan.

*************

 

 

Neuvostoliitto harjoitti Jatkosodassa suomalaisten hyökkäysvaiheessa Käkisalmessa poltetun maan taktiikka, joten nykyään kaupungissa on vähän rakennuksia Suomen ajalta.

 

 

Puna-armeijan polttopartiot liikkuivat Käkisalmen kaduilla ja rikkoivat talojen ikkunat sekä heittivät sisään palavia soihtuja.

 

 

Neuvostoliitto väitti sotien jälkeen pitkään, että suomalaiset olisivat polttaneet Käkisalmen, mutta polttajia olivatkin neuvostoliittolaiset.

 

 

Monilla suomalaisilla merkkihenkilöillä on sukujuuret Käkisalmessa, joten se on yhä edelleen rakas kaupunki monille suomalaisille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eipä siihen olisi tutkimusta tarvittu, mutta ehkä päättäjät nyt huomaavat!

Keskiviikko 10.8.2016 - -Esko Erkkilä-

YLE:n eräs pääuutinen eilen oli kertoa tutkimuksesta, jossa seurattiin jatkuvan lapsena tapahtuneen muuttamisen vaikutuksia juurettomuuteen ja erilaisiin hankaluuksiin myöhemmällä iällä.

 

Tutkimuksen nimi oli…

 

 

Suomi nuorten kasvuympäristönä

 

 

…ja siinä seurattiin kaikkien Suomessa vuonna 1987 syntyneiden kasvua 25-vuotiaiksi saakka.

 

 

Aineisto oli mittava, sillä se käsitti n. 60 000 lasta ja nuorta.

 

 

Tiedot oli kerätty mm. THL:n tartuntatautirekistereistä, toimeentulotukitiedoista, Kelasta, Tilastokeskuksesta, väestörekisterikeskuksesta, työ- ja elinkeinoministeriöstä, opetushallituksesta, oikeusrekisterikeskuksesta, puolustusvoimista ja Suomen asiakastiedosta.

 

 

Tutkimuksessa muuttotiheyskriteerit olivat maalaisjärjellä ajatellen käsittämättömät.

 

 

Harvimmin muuttaneet-ryhmä käsittivät henkilöt. jotka olivat muuttaneet alle 5 kertaa, keskiryhmässä muuttotiheys oli 6 – 10 kertaa ja useimmin muuttaneissa yli kymmenen kertaa kahdenkymmenenviiden (25) vuoden aikana.

 

 

Pidän viisikin kertaa 25-vuoden aikana muuttamista käsittämättömän suurena ja tuntuu perin eriskummalliselta, jos lapsi ja nuori joutuu muuttamaan yli kymmenen kertaa 25 vuoden aikana.

 

 

On mielestäni tutkimattakin selvää, että alituinen muuttaminen kuormittaa lapsia ja nuoria.

 

 

Tutkimuksessa todettiin, että usein tapahtuva muuttaminen aiheuttaa juurettomuutta ja koulupudokkuutta.

 

 

Mielenterveysongelmat, tuomioistuinten langettamat tuomiot ja työllistymisen ongelmat ovat selvästi yleisimpiä usein muuttaneilla.

 

 

Yhteenvetona voidaan todeta, että usein tapahtuva muuttaminen syö lasten ja perheiden eväitä normaaliin elämään.

 

 

Nollatutkimuksen esimerkkinä on pidetty tutkimusta, jossa todettiin niissä huoneissa korkeampi melutaso, jotka sijaitsevat kadun puolella kuin niissä huoneissa, jotka sijaitsevat puistoon päin.

 

 

Nollatutkimuksen kriteerit täyttää myös se tutkimus, jossa todettiin, että aamuisin kohti kaupunkia on vilkkaampi liikenne kuin kaupungista poispäin.  Sama nollatutkimus päätyi siihen lopputulemaan, että illalla liikenne kaupungista poispäin oli vilkkaampaa kuin kohti kaupunkia.

 

 

En pidä eilen suurella rummutuksella julkistettua ”Suomi nuorten kasvuympäristö” –tutkimusta täydellisenä nollatutkimuksena, jos se herättää tiivistysrakentamisen ihannoijat huomaamaan, että väljä rakentaminen ja sitä kautta asukkaiden pitkäaikainen viihtyminen samoilla asuinsijoilla antaa nuorillemme parhaat eväät tulevaisuudelle.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kenen selkänahasta ja kenen lompakosta?

Tiistai 9.8.2016 - -Esko Erkkilä-

S-ryhmä tuli eilen ulos julkisuuteen ja kertoi tammi-kesäkuun tuloksestaan.

 

 

En tiedä, että pitäisikö itkeä vai nauraa, kun S-ryhmän tulos kohosi edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna 73 miljoonasta eurosta peräti 87 miljoonaan euroon.

 

 

Liikevaihtoa S-ryhmä tahkosi puolivuotisjaksolla 5.336 miljoonaa euroa - veroton liikevaihto.

 

 

S-ryhmä kertoo maksaneensa asiakkaille bonuksia 171 miljoonaa euroa, kun edellisvuoden alkupuoliskolla summa oli 165 miljoonaa euroa.

 

 

Eilen julkisuuteen kerrotut luvut herättävät lukuisia kysymyksiä ja mielipiteitä – esitän niistä tässä nyt kolme:

 

 

Kysymys 1: Kenen selkänahasta noin kova tulos on tehty?

 

 

Kysymykseen on helppo vastata ja se on tehty suomalaisen maataloustuottajan eli ruuan alkutuottajan selkänahasta.  S-ryhmän halpuuttaminen on keskeinen syy suomalaisen maataloustuottajan taloudelliseen pahoinvointiin.

 

 

Kysymys 2: Kenen lompakosta noin hyvä tulos on tehty?

 

 

Yksiselitteisesti noin hyvä tulos on tehty kuluttajan lompakon kustannuksella.

 

 

 

Toteamus: S-ryhmän bonusjärjestelmä merkitsee, että ryhmän hinnoissa on ilmaa merkittävästi.

 

 

Bonuksina puolen vuoden aikana maksetut 171 miljoonaa euroa on peritty kassoilla ylihintana kuluttajilta, sillä bonukset eivät suinkaan ole S-ryhmän rahaa, vaan kuluttajilta perittyä ylihintaa.

************

 

 

Kuten yllä totesin, niin S-ryhmä kertoo verottoman myyntinsä olleen alkuvuonna 5.336 M€.

 

 

Jos S-ryhmän myynnissä keskimääräinen arvonlisävero-% on 20, niin verollinen myynti asettuu tasolle 6,4 miljardia.

 

 

Bonuksina maksettu 171 M€ on 6,4 miljardista eurosta n. 2,6 % eli ainakin sen verran S-ryhmän laskijaekonomit joutuvat ohjeistamaan tuotteiden hinnoittelusta vastaaviaan.

Tuo 2,6 % on se bonusvara, joka tuotehinnoittelussa pitää lisätä normaalin myyntipalkkion päälle!

 

 

 

 

Olen työelämän aikana joutunut/saanut ”pelata” erilaisten kanta-asiakasjärjestelmien kanssa, joten uskon tuntevani pelin faktat.

 

 

Valistunut arvaukseni on, että S-ryhmä laittaa hinnoittelussaan tuotteisiin ”bonusvaraa” 3 %.

 

 

-Esko Erkkilä-

Ikääntyvän pariskunnan pitää huolehtia, että molemmilla puolisoilla säilyy hyvä ajotaito

Sunnuntai 7.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Ikääntyminen tuo monia haasteita ja ikääntyvän pariskunnan eräs haaste on se, että molempien puolisoiden hyvästä ajotaidosta pitää huolehtia.

 

 

Kohdistan näin sanoessani katseeni itseeni, mutta myös lukuisiin tuttaviini sekä kaikkiin ikääntyviin pariskuntiin.

 

 

On monia esimerkkejä, että perheellä on hyvä auto, mutta pariskunnan toisen osapuolen joutuessa esimerkiksi sairauden vuoksi ajokelvottomaksi, jää auto tyhjän pantiksi.

 

 

Tilanne aiheuttaa pariskunnalle suuria ongelmia, sillä monet arkipäivän toiminnot merkitsevät vaikeuksia – koko tavanomainen elämä saattaa mullistua perinpohjaisesti.

 

 

Hieno auto jää pihalle ja vaikka terveellä puolisolla onkin ajokortti, mutta ei ajokokemusta pariinkymmeneen vuoteen, on perhekuntakohtainen ongelma valmis.

 

 

Meillä ongelman syntyminen on ratkaistu siten, että Rouvalla ja minulla on kummallakin oma auto. Molemmat ajamme vuosittain siten, että Rouva omalla autollaan ehkä hieman enemmän ja minä runsaat 10.000 kilometriä vuodessa.

 

 

 

 

 

Edessä Rouvan 17-vuotias Ford Fiesta – 135.000 kilometriä – ja takana minun 8-vuotias Ford Focus – 114.000 kilometriä.

 

 

Ongelma voi toki syntyä meillekin, jos jompikumpi saa tietää ajokortin uusimistilanteessa, että ajokorttia ei enää myönnetäkään.  Siinä tilanteessa jonkinlainen apu on se, että ehkä ajokortti myönnetään kuitenkin toiselle meistä.

 

 

Ikääntyneet pariskunnat:

 

 

Huolehtikaahan, että molemmat puolisot ajavat säännöllisesti perhekunnan autolla/autoilla, jotta ajautuminen autottomaksi perhekunnaksi ei heti esim. toisen sairauden kohdatessa ole uhkaamassa tavanomaista elämäänne!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Laukon kartanon rappusilla ja puistossa sijaitsevat patsaat ovat osa suomalaista kuvanveistohistoriaa

Torstai 4.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen eli 3.8.2016 vierailla Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen elämysmatkalla Laukon kartanossa Vesilahdella ja tällä matkalla keräsin paljon aineksia tämän saitin juttuihini.

 

 

Aloitan patsaista, joita näin Laukossa:

 

 

 

 

 

Evert Porilan vuonna 1933 veistämä patsas Elias Lönnrot´sta kartanon puistossa on muisto niistä ajoista, joita Lönnrot vietti Laukon kartanossa vuodesta 1824 aina 1850-luvulle saakka.

 

 

Lönnrot päiväsi Kalevala-teoksensa II painoksen Laukossa 17.4.1849.

 

 

 

 

 

Puistossa sijaitsevan patsaan takana kasvava koivu on pistokas siitä koivusta, jonka Lönnrot istutti samalle paikalle joskus 1850-luvun tienoilla.

 

 

Lönnrotia esittävän patsaan on puistoon hankkinut kuvanveistäjä Evert Porilalta Rafael Haarla eli entinen Laukon kartanon omistaja.

 

 

 

 

 

Kuvanveistäjä Jussi Hietasen ”Laukon neito” on valmistunut n. vuonna 1935.

 

 

 

 

 

Kuvanveistäjä Evert Porila on veistänyt jo vuonna 1917 patsaan ”Oitin kanuuna Elmer Niklander”, joka nyt on yksi Laukon kartanon puistossa sijaitsevista patsaista.

 

 

 

 

 

Elmer Niklander oli kiekonheittäjä, kuulantyöntäjä ja kiekonheiton olympiavoittaja Antwerpenin olympialaisista vuonna 1920. Hänet tunnettiin lempinimellä ”Oitin kanuuna”.

 

 

***************

 

 

Mielestäni Laukon kartanon puistossa sijaitsevista patsaista merkittävimmät ovat kuvanveistäjä Jussi Mäntysen vuosina 1934 ja 1935 luomat veistokset.

 

 

 

 

 

Jussi Mäntynen on veistänyt teoksen ”Laukon kurjet” vuonna 1930.

 

 

Kartanon aiempi omistaja Rafael Haarla on teettänyt kurkia esittävän veistoksen Jussi Mäntysellä kartanoa aikoinaan hallinneen Kurki-suvun kunnioittamiseksi.

 

 

*************

 

 

 

 

 

 

 

Kartanon rappusten porraspielissä makoilevat hirvet ovat kuvanveistäjä Jussi Mäntysen tuotantoa vuodelta 1934.

 

 

Mielestäni Jussi Mäntysen kuuluisin veistos sijaitsee Viipurissa Torkkelinpuistossa ja on nimeltään ”Hirvi” – Jussi Mäntystä pidetäänkin Suomen parhaana hirviä esittävien patsaiden kuvanveistäjänä!

 

 

 

Laukon kartanolla on pitkä sekä mielenkiintoinen historia ja eräs osa tästä historiasta ovat ne patsaat, jotka sijaitsevat kartanon puistossa!

 

 

Suosittelen, että vierailette Laukon kartanossa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ostomulta on aina riskihankinta

Keskiviikko 3.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Mökkitieni varrella on multakasa, jonka siihen on hankkinut eräs kesäasukas.

 

 

 

 

 

Kyse on mitä ilmeisimmin ostomullasta, jonka alkuperä lienee kaatopaikkamulta.

 

 

Kasan päällä rehottaa muutama jättipalsamiyksilö sekä vankka pujoesiintymä.

 

 

 

 

 

Jättipalsami on vieraslaji, joka levitessään valtaa kasvualan kaikelta muulta kasvillisuudelta.

 

 

Jättipalsami pystyy laukaisemaan kypsät siemenensä jopa seitsemän (7) metrin etäisyydelle emokasvista.  Jättipalsamin tuhovaikutuksen ymmärtämiseksi on hyvä lisäksi tietää, että yksi jättipalsamiyksilö pystyy tuottamaan jopa 4.000 siementä!

 

 

Peli on menetetty, jos tuo mökkitieni varrella kasvava jättipalsami pääsee linkoamaan siemenensä maastoon.

 

 

**********

 

 

 

 

 

Toista multakasan päällä kasvavaa haittakasvia eli pujoa ei lueta vieraslajiksi, mutta sen virallinen luokitus on ns. muinaistulokas eli se on levittäytynyt Suomeen omin neuvoin 1600-luvun alkupuolella tai sitä aikaisemmin.

 

 

Pujo on yksi maamme pahimmista kasveista, jotka aiheuttavat siitepölyallergiaa.

 

 

**************

 

 

Jättipalsami ja pujo ovat mökkimaailmassani kasveja, joita siellä ei ole aikaisemmin esiintynyt.

 

On enemmän kuin harmillista, jos ne nyt ostomullan myötä alkavat leviämään Viljakkalan Majajärvellä.

 

 

Ainakin jättipalsamin leviämisen pystyy vielä nyt estämään, jos kitkee kukkivat yksilöt pois ja laittaa kitketyt kasvit jäteastiaan.  Sama menettely tehoaa myös pujoesiintymään.

 

 

 ************

 

 

Jättipalsamia ja pujoa enemmän pelkään ostomullan kautta alueellemme leviävän lehtokotiloita.

 

 

Olemme toistaiseksi säästyneet Viljakkalan Majajärvellä lehtokotiloista.

 

 

Tampereen omakotitalomme tontti on lehtokotiloiden saastuttama, mutta jämerillä toimenpiteillämme olemme ainakin vielä pystyneet estämään lehtokotilon pesiytymisen mökkitontillemme.

 

 

Pelkään nyt, että mökkitieni varteen hankitussa multakasassa on myös lehtokotiloita!

 

 

Olemme mökkimme osalta tiukkoja lehtikotilon torjunnassa, sillä emme salli kenenkään tuoda meille taimia, jotka ovat kasvaneet lehtokotiloiden saastuttamalla alueella.  Emme vahingossakaan vie mitään puutarhatyökaluja Tampereelta Viljakkalaan, sillä työkalujen mukana lehtokotilosaastunta olisi selviö.

 

 

 *****************

 

En ”suin surminkaan” suostuisi hankkimaan mökillemme ostomultaa, sillä sen avulla jättipalsami, pujoa sekä lehtokotilot saastuttavat puhtaat maa-alueet.

 

 

Kaatopaikkojen ja jäteasemien eräs ”tuote” on kotitalouksille ja julkiseen viherrakentamiseen tarjottava multa.  Asia on periaatteessa hyvä, mutta se sisältää suuria riskejä, joita ainakaan minä en suostu ottamaan.

 

 

Jättipalsami, pujo, lehtokotilot sekä esimerkiksi japanintatar ovat kylkiäisinä kaatopaikkojen tarjoamassa mullassa.

 

 

Vast´ikään Karjalan kannakselta palanneena matkailijana pelkään myös sitä, että ostomullan kylkiäisenä saan ikiaikaiseksi riesakseni jättiputken!

 

 

 

 

 

Kiitos ei ostomullalle ja toivon samaa myös naapureiltani ja lähiseutujen asukkailta, sillä en halua nähdä lähitiennoilla näitä saastuneita multakasoja!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

PIM-luvusta voidaan valtateiden osalta luopua?

Sunnuntai 31.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Kaikki Luovutetun Karjalan alueella liikkuvat tntevat PIM-luvun, sillä sen avulla luokitellaan teiden kulkumukavuus ja jopa kulkukelpoisuus.

 

 

Viimekesäisten ja nyt heinäkuisten kokemusteni mukaan näyttää siltä, että ainakin valtateiden kohdalla PIM-luvusta voitaisiin luopua.

 

 

Valtatiet Luovutetussa Karjalassa alkavat olla hyvässä kunnossa – toki ne ovat paikoitellen mutkaisia, mutta hyvin päällystettyjä.  Mutkaisuus ja mäkisyys tuovat hyvin päällystetylle tielle mielenkiintoa ja kiinnostavuutta.

 

 

Otan esimerkiksi Sortavala-Käkisalmi –tien.  Vuosi sitten tieosuudella oli useita päällystysurakoita meneillään, mutta heinäkuun kyröläismatkalla parisen viikkoa sitten

totesimme, että työt oli tehty.

 

 

Ehdotan, että suomalaiset matkanjärjestäjät harkitsevat ainakin valtateiden osalta PIM-luokituksesta luopumista!

 

 

*****************

 

 

Niin, mikäkö on PIM-luku?

 

 

Kirjainyhdistelmä PIM on lyhenne sanasta PerseeseenIskujaMinuutissa!

 

 

**************

 

 

No, tämä juttu on kirjoitettu pilke silmäkulmassa, mutta kuulin matkallamme PIM-lukua mainittavan.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Elisenvaara 20.6.1944 - synkkä päivä Suomen sotahistoriassa

Lauantai 30.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Kurkijoella sijaitseva Elisenvaaran asema ja sen joutuminen neuvostopommituksen kohteeksi 20.6.1944 on synkkä luku Suomen sotahistoriassa.

 

 

Elisenvaaran asema Käkisalmen ja Sortavalan välillä oli Suomen tärkeimpiä risteysasemia ennen Karjalan pakkoluovuttamista.

 

 

Käkisalmen ja Sortavalan lisäksi Elisenvaarasta ristesi radat myös Lappeenrantaan sekä Savonlinnaan.

 

 

Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua oli Elisenvaaran asema tärkeä siviilien evakuointikuljetusten vuoksi, mutta tärkeä se oli sen vuoksi, että sitä kautta joukkoja voitiin keskittää Karjalan kannakselle, jonne puna-armeija kohdisti suurhyökkäyksensä painopisteen.

 

 

 

****************

 

 

Teimme heinäkuun 11. päivänä kyröläismatkallamme pienen poikkeaman Sortavala-Käkisälmi –tieltä – tai oikeammin Muurmansk-Pietari –tieltä  - ja poikkesimme läpiajona tutustumaan Elisenvaaran asemaan.

 

 

En ole aikaisemmin käynyt Elisenvaarassa, joten koin suurta mielenkiintoa nähdä niitä maisemia, joilla neuvostoliittolaiset Jatkosodan perääntymisvaiheen aikana tuhosivat lukemattomia suomalaisia siviilejä.

 

 

 

 

 

Kyltti ”Elisenvaara” houkuttaa suomalaismatkaajia poikkeamaan Jatkosodan aikaisten tapahtumien murheelliseen paikkakuntaan.

 

 

 

 

 

Pidimme toki kahvitauon, ennen kuin lähdimme koukkaukselle Elisenvaaraan.

 

 

 

 

 

Karjalassa riittää hienoja puroja, mutta…

 

 

 

 

 

…riittää siellä myös suuria jättiputkiesiintymiä.

 

 

 

 

 

Tässä surullisenkuuluisan Elisenvaaran aseman raiteita.

 

 

Elisenvaaran pommitukset olivat suurin suomalaisia siviiliuhreja vaatinut Neuvostoliiton sotatoimi Suomea vastaan.

 

 

Elisenvaaran pommituksissa kuolleiden määrää ei koskaan saada selville, mutta uhrien lukumäärä ylittää 150 uhria – uhreista 2/3 oli lapsia ja naisia.

 

 

Siviiliuhreista suurin osa oli kotoisin Räisälästä, sillä asemalla ollut juna oli juuri lähtemässä kuljettamaan räisäläläisiä turvaan koto-Suomeen.

 

 

Huhutaan, että Elisenvaaran asemapäällikkö olisi ollut kaiken takana ja pidätteli junien lähtöä, jotta neuvostopommittajat ehtivät tekemään tuhoaan.

 

 

Neuvostopommittajat iskivät kolmessa aallossa ja niiden suojana oli hävittäjiä.

 

 

Puna-armeijan pommittajat kylvivät Elisenvaaran asemalle 500 kilon suuruisia pommeja, mutta myös 2,5 kilon sirpalepommeja, joilla oli suuri tuhovaikutus siviileihin.

 

 

Hävittäjäkoneet täydensivät konekivääreillään pommittajien aikaansaaman tuhon, kun ne tulittivat pommituksista selvinneitä suomalaisia.

 

 

Elisenvaaran pommitusten tiedottaminen julkisuuteen jäi Neuvostoliiton hajoamiseen saakka, sillä sotasensuuri esti asiasta kertomisen heti tapahtuman jälkeen ja Valvontakomission toiminta sekä suiden supussa pitäminen Neuvostoliiton hajoamiseen saakka oli valtiojohdon tahto.

 

 

 

 

 

 

 

****************

 

 

 

Ylen Elävässä arkistossa on nähtävissä mainio ohjelma Elisenvaaran pommituksista 20.6.1944.

 

Ohjelma löytyy, kun googlaa ”Elisenvaaran tragedia”.

 

 

Suosittelen katsomaan.

 

 

Elisenvaara lienee Venäjän rajavyöhykettä ja sen vuoksi emme uskaltaneet pysähtyä koukkauksemme aikana – toki missään emme tulosuunnassamme nähneet kieltomerkkejä.

 

 

 

 

 

Koukkaus Elisenvaaran on tehty ja nyt nokka kohti Pietaria - todellisuudessa kohti Käkisalmea - sekä uusia seikkailuja.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jaakkima-Lahdenpohjan kirkko olisi vielä pelastettavissa

Perjantai 29.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Sortavalasta Käkisalmeen Laatokan rantaa ajettaessa matkan varrelle osuu Jaakkima-Lahdenpohjan kirkon rauniot.

 

 

 

 

 

Kyseessä on todella rauniot, vaikka komea kirkko tuhoutui tulipalossa vasta 1977.

 

 

Kirkko on rakennettu vuonna 1850 ja sen suunnitteli C. L. Engel.

 

 

 

Muutamia 11.7.2016 ottamiani kuvia kirkon sisältä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuten kuvistakin ilmenee, kirkko oli suuri ja sinne mahtui kerrallaan 3.000 sanankuulijaa.

 

 

 

 

 

Suomalaiset ovat panostaneet kirkon kunnostukseen, sillä kiviseinien päällykset on pellitetty.

 

 

 

Tietääkseni yhteistyötä venäläisten kanssa kirkon kunnostamiseksi on yritetty, mutta huonolla menestyksellä.

 

 

 

***************

 

 

 

 

Kirkkopihalle suomalaiset ovat pystyttäneet sankarivainajien muistomerkin, johon on koottu kirkkomaalta eri aikakausilta peräisin olevia kivipaasia.

 

 

Ylin ja toiseksi ylin kivipaasi ovat osa Vapaussodan muistomerkistä, joka paljastettiin vuonna 1925. Ne löytyivät, kun raja aukesi, muut osat olivat hävinneet. Muistomerkki pystyttettiin uudestaan arkkitehti Aulis Jääskeläisen suunnitelman mukaisesti 1993.

 

 

***************

 

 

Olen muutaman kerran päässyt matkoillani poikkeamaan Jaakkima-Lahdenpohjan kirkon raunioilla.  Teen sen mielelläni, mutta toisaalta raskain mielin, sillä komea kirkkorakennus on rapautumassa ja nopeat toimenpiteet sen pelastamiseksi olisivat tarpeen.

 

 

 

-Esko Erkkilä-