Kuvauskielto - miksi?

Tiistai 5.11.2013 - -Esko Erkkilä-

Olin toissapäivänä erään seurueen mukana, kun teatteriesityksen jälkeen poikkesimme ennaltavarattuun ruokailuun Valkeakoskelle Ilolan maatilamatkailutilalle.

 

Ruoka oli melko laadukasta, mutta se herätti suurta hämmästystä, että ruokailutilan eteisessä kiellettiin valokuvaaminen nettijulkaisuja varten.

 

Noudatan annettuja (pöhköjäkin) ohjeita ja sen vuoksi tässä jutussani ei ole valokuvia.

 

Soitin eilen Ilolan matkailutilalle ja sain epämääräisiä selostuksia, että miksi valokuvaaminen tilalla on kielletty.

 

Puheluuni vastannut naishenkilö lupasi, että huomenaamulla eli tänään valokuvauskielto poistetaa. Hyvä niin, sillä sensuuri istuu huonosti suomalaiseen yhteiskuntaan.

 

Ihmettelen, jos Ilolan maatilamatkailutilalla menee niin hyvin, että he eivät salli asiakkaiden kertoa nettisivuillaan matkailutilan tarjonnasta.

 

Kuten totesin, niin ruoka oli laadukasta, mutta pitopöydän asettelu herätti suurta ihmetystä.

 

Ruokailuvälineet olivat ”pöytäkierrossa” suorastaan ihmeellisessä kohdassa ja se merkitsi tavatonta hässäkkää pitopöydän ruokien keräämisessä lautaselle.

 

Toivon, että Ilolan maatilamatkailutilan vastuuhenkilöt tekevät opintomatkoja joillekin pitopalveluja tarjoaville yrityksille ja pyrkivät ottamaan opiksi oikeat pitopöydän tarjoilutavat.

 

 

-Esko Erkkilä-

Hanna Tainiolta kului kuusi viikkoa johtajakokemuksensa puuttumisen huomaamiseen

Torstai 17.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Kansanedustaja, lääketieteen tohtori Hanna Tainio oli yksi niistä neljästä demarinaisesta, jotka kalkkiviivoilla käänsivät takkinsa ja joiden tempauksen vuoksi Tampereelle tullaan tasamaalle rakentamaan tunneli – Rantaväylän tunneli.

 

Nostan hattua Tampereen demareille, sillä takinkäännön seurauksena naisnelikko erotettiin loppukaudeksi demareiden valtuustoryhmästä.

 

Tunneliäänestyksellä ja siitä seuranneella valtuustoryhmästä erottamisella oli seurauksena myös se, että Hanna Tainio ilmoitti 15.10.2013 vetäytyvänsä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtajakilvasta.

 

Syyskuun 2. päivänä uutisoitiin, että kansanedustaja Hanna Tainion (SDP) lisäksi pääjohtajan virkaa hakivat THL:n sisältä

 

• Marina Erhola
• Juhani Eskola
• Harriet Finne-Soveri
• Ilkka Julkunen
• Jouni Tuomisto
• Marja Vaarama.

 

Muita hakijoita olivat:

• Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen
• Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Risto Miettunen
• professori Jukka T. Salonen
• lakimies Juha Teperi
• terveyspalveluryhmän johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki
• Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Sakari Karjalainen
• 
  

Hanna Tainio perustelee myöhäisheränneesti pääjohtajakisasta vetäytymistään sillä, että hänellä ei ole virkaan vaadittavaa käytännön johtajakokemusta!

Kansanedustaja Hanna Tainiolla olisi ollut ilmeisen hyvät mahdollisuudet tulla nimitetyksi THL:n pääjohtajaksi, mutta hänen takinkääntönsä Tampereen tunneliäänestyksessä torppasi hankkeen.

Kaikki ne selitykset, joita Tainio ja hänen kanssaan viimehetken takinkääntöön osallistuneet tamperelaiset demarivaltuutetut toitottavat ovat vailla todellisuuspohjaa.

Tainion vetäytyminen on suuri helpotus THL:n pääjohtajavalinnasta päättävälle demariministeri Susanna Huoviselle, sillä nyt Huovisella ei ole pienintäkään painetta nimittää virkaan puoluetoveriaan, joka on kolmeksi vuodeksi erotettu kotikaupunkinsa demarien valtuustoryhmästä.

Ulkopuolisesta tuntuu kummalliselta, että Hanna Tainiolta kului itsetutkiskelussa kuusi viikkoa sen toteamiseen, että hänellä ei olekaan viranhoidossa tarvittavaa käytännön kokemusta!

No, todellisuudessa takinkääntäminen tunneliäänestyksessä kadotti Tainion mahdollisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtajaksi!

Tamperelaisten kannalta suuri harmi, sillä vahinko ehti kuitenkin tapahtua ja tunnelia ollaan rakentamassa.

 

-Esko Erkkilä-

Santeri Alkio näki kauas

Keskiviikko 16.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen luonteeltani toteuttaja ja syvälliset menneisyyteen pohjaavat pohdinnat eivät ole koskaan olleet sitä toimintaa, johon olisin jaksanut perehtyä..

 

Ikä ja kokemus ovat kuitenkin tuoneet kiinnostukseni piiriin ainakin ripauksen syvällisemmän pohdiskelun arvostamista.

 

Viittaan edelliseen, kun totean, että olen keskustalaisena kenttätoimijana huonosti perehtynyt Alkiooni eli Keskustan ja sen edeltäjien aatepohjan luojan ajatusmaailmaan.

 

Eilen koin pienoisen ahaa-elämyksen, kun sain olla kahdessakin tilaisuudessa, joissa kansanedustaja Paula Lehtomäki vieraili Pirkanmaalla ja taustoitti Euroopan Unionin syvimpiä saloja.

 

 

 

 

 

Sain toimia juontajana siinä Kirjastotalo Metsossa järjestetyssä tilaisuudessa, jossa Paula Lehtomäki alusti keskustalaisesta vinkkelistä EU-näköaloja.

 

 

 

********

 

 

Suhtaudun myönteisesti Euroopan Unioniin ja kerron nyt, että annoin aikoinaan jo EU-kansanäänestyksessä ääneni liittymisen puolesta

 

 

*******

 

 

 

Ilahduin, kun kansanedustaja Paula Lehtomäki kertoi keskustalaisen aatepohjan luojan

Santeri Alkion jo vuonna 1920 linjanneen visionäärisesti nykyisen EU:n tarpeellisuudesta!

 

 

 

 

 

 

 

Osoittaa Santeri Alkion kaukonäköisyyttä, kun hän 15.1.1920 julkaistussa ”Maan ääni”-lehdessä totesi näin:

 

”Kansojen liiton heimolaisajatuksena tulisi Euroopan niin ikään kiireesti ottaa harkitakseen kysymystä Euroopan yhdysvalloista.

 

On ilmeistä, että oman rauhan vuoksi Euroopan täytyy ruveta johtamaan politiikkaansa siihen, että valtojen väliltä katoaa tarve pitää yllä sotajoukkoja, tullirajoja ja eriarvoista rahaa.”

 

 

********

 

 

Totesin tilaisuuden juontajana yleisölle Kirjastotalo Metsossa, että nämä Santeri Alkion sanat luovat vahvan selkänojan sille toiminnalle, jolla Keskusta valmistautuu ensi toukokuun 25. päivänä järjestettäviin europarlamenttivaaleihin!

 

Sain Santeri Alkion sanoista eilen vahvistuksen myös sille äänestyskopin hiljaisuudessa 16.10.1994 tekemälleni päätökselle, jolla asetuin puoltamaan Suomen EU-jäsenyyttä.

 

Alkion sanoma on myös vahva viesti sille toiminnalle, jota voimieni mukaan tulen tekemään lähikuukausien aikana Keskustan vaalimenestyksen eteen toukokuun eurovaaleissa!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Maaseudulla pitää saada asua, yrittää ja elää!

Perjantai 6.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalassa Nisun metsästysmajalla oli keskiviikkona 4.9.2013 tilaisuus, jossa käsiteltiin Ylöjärven kaupungin alueella sijaitsevien kylien elinvoiman kehittämistä.

 

Olin paikalla Viljakkala-neuvoston varapuheenjohtajan roolissa.

 

 

 

 

 

Paikalla oli kolmisenkymmentä kyläaktiivia sekä Kuru-neuvoston ja Viljakkala-neuvoston jäsentä.

 

 

 

 

Nisun kyläyhdistyksen puheenjohtaja Markku Ylijoki esitteli kokoontumispaikkamme sekä Nisun kyläyhdistyksen toimintaa.

 

 

 

 

KyläNyt-hankkeen kyläkoordinaattori Anna Kulmakorpi toimi tilaisuuden johdattelijana.

 

 

 

 

Tampereen Seudun Työväenopiston  Riitta Ilvonen kertoi, että he vastaavat kansalaisopistotoiminnasta myös Ylöjärven alueella.

 

Heillä on halu lisätä kansalaisopiston kurssitarjontaa maaseudulla. Maaseudulla sallitaan pienemmät opintoryhmät kuin kaupungissa.

 

Myös yhden illan koulutukset ja teematilaisuuksien järjestäminen ovat kansalaisopiston mahdollisuuksien rajoissa.

 

Tampereen Seudun Työväenopisto haluaa kuunnella kuntalaisia!

 

Milloinkahan saamme kuopata nimen ”työväenopisto”?

 

Uskon vakaasti, että nimi on kansalaisopistotoiminnan laajentumisen eräs este.

 

 

 

 

 

Pirkan Kylät ry:n kyläasiamies Marja Vehnämaa kertoi, että Pirkanmaalla on 300 kylää, joissa on kyläyhdistyksen merkeissä toimintaa.

 

Pirkan Kylät ry:n toiminta rahoitetaan 90 prosenttisesti EU:lta saatavilla varoilla ja loppu 10 % hoidetaan omarahoituksena.

 

Vuosibudjetti on tasoa 60.000 €.

 

Parhaillaan on laadintavaiheessa Pirkanmaan uusi kyläohjelma ja sen ainespuiksi kyläasiamies Vehnämaa kaipaili konkreettisia toimenpide-ehdotuksia.

 

*******

 

Eräänä hienona esimerkkinä tuli esille se, että Pälkäneeseen kuntaliitoksella liittyneen Luopioisten Yrittäjät ovat ottaneet tavakseen kutsua Luopioisten alueella toimivat kyläyhdistykset yhteiseen tilaisuuteen vuosittain.

 

*******

 

Viljakkala-neuvoston toivottiin toimivan samoin Viljakkalassa kuin Luopioisten Yrittäjät toimivat Luopioisissa! Lupasimme käsitellä asiaa seuraavassa kokouksessamme!

 

 

-Esko Erkkilä-

Taipaleenjoki - Tuonelanjoki

Keskiviikko 24.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Suomen sotahistorian kuuluisimpia taisteluita ovat Metsäpirtin Taipaleenjoella käydyt taistelut.

 

Vihollinen pääsi Taipaleenjoen yli, mutta Suomen rintama kesti Talvisodassa rauhantekoon saakka.

 

Minulla on ollut tilaisuus tutustua Taipaleenjoen taistelumaastoihin muutamaankin kertaan ja olen saanut näillä matkoillani kerran ylittää veneellä Taipaleenjoen Neosaaresta Terenttilän puolelle ja myös takaisin.

 

Heinäkuun alussa tekemällämme matkallamme saimme tutustua Taipaleenjoen taistelumaastoihin Neosaaren eli neuvostoarmeijan näkövinkkelistä. Nyt emme ylittäneet Taipaleenjokea.

 

 

 

 

 

Metsäpirtistä tulimme Taipaleenjoen rantaan entisen lossin Neosaaren puoleiselle kohdalle.

Joki virtaa vasemmalta oikealle kohti Laatokkaa, jonne ei olekaan pitkä matka.

Vastarannalla joen takamaastossa sijaitsevat kuuluisat Terenttilän tukikohdat.

Kuvasta oikealla mäntykankaalla sijaitsee Taipaleen muinaislinnan rauniot. Harmittelen, että en aikoinaan linnanraunioilla käydessäni mennyt vallihautojen yli varsinaisen linnan alueelle. Taipaleen muinaislinnasta on todella vähän tietoa esim. netissä.

 

 

 

 

 

Katse kohti ylävirtaa.

Taipaleenjoen takana taitaa näkyä sotakirjallisuudesta tutut Kansakoulun metsikkö ja Pärssisen metsikkö.

 

 

 

 

 

Lossirannan viereen on rakennettu korkeatasoinen laituri, sillä monet Taipaleenjoen datsojen asukkaat asuvat Pietarissa ja sinne pääsee parhaiten nopeakulkuisilla veneillä.

Vastarannalla on joen suuntaisesti kiitorata, sillä pienkoneella matka Taipaleenjoelta Pietariin taittuu vielä nopeammin kuin veneellä.

Vastarannalle autotie kulkee Kiviniemen ja Sakkolan kautta – se taitaa nykyisin olla jokseenkin ajokelvoton.

 

 

 

 

Lossirannassa ennen ollut lammasfarmari on saanut väistyä ökyrikkaiden tieltä.

Saatan joskus kertoa tosijutun tällä paikalla ennen sijainneesta lammasfarmarista ja niistä lammaskaupoista, joita hänen kanssaan työporukan kanssa teimme lähes 20 vuotta sitten!

 

 

 

 

Saimme kuljettajamme onnistuneiden neuvottelujen tuloksena pitää ruokailutauon Taipaleenjoen lossirannassa – kiitokset Raivolle!

*******

 

Tästä kuvasta saa pientä esimakua siitä, että veden nykyinen pinta on monia metrejä alempana kuin vedenpinta tässä oli ennen Taipaleenjoen syntymistä 1818.

Tuolloin vedenpinta laski tällä kohdalla seitsemän metriä, kun Suvantojärvestä puhkaistui Taipaleen kylän läpi virtaava Taipaleenjoki.

Kaksisataa vuotta sitten bussimme pysäköintipaikka oli Suvantojärven pohjaa ja tämän kohdan vedet laskivat Käkisalmen kautta Laatokkaan.

*******

Taipaleenjoella suomalaisia kiinnostavat taistelumaastot sijaitsevat joen toisella puolella, sillä nyt katselimme Taipaleenjokea neuvostosotilaiden vinkkelistä.

Nelisen vuotta sitten laatimani juttu Taipaleenjoen suomalaisista taistelupaikoista löytyy googlaten vaikkapa näin: "Esko Erkkilä Taipaleenjoki". Jutussa liikutaan täsmälleen samalla kohtaan Taipaleenjokea kuin nyt, mutta eri puolella jokea.

 

 

On selvää, että Taipaleenjoen taistelumaastot ovat kohta muisto vain. Jos vielä nyt haluaa niihin tutustua, on pidettävä kiirettä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Mikko Alatalo: "Koko Pirkanmaata on kehitettävä!"

Keskiviikko 12.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan maakuntavaltuusto kokousti 10.6.2013 ja kokouksen tärkein asia oli linjata maakunnan päättäjien mielipide Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 maankäyttövaihtoehdoista.

 

Keskustan ryhmäpuheenvuoron käytti kansanedustaja Mikko Alatalo ja hyvän puheenvuoron käyttikin.

 

Kansanedustaja Alatalo osoitti olevansa koko Pirkanmaan puolestapuhuja ja siitä annan suuren tunnustuksen senaattorillemme.

 

Maakuntavaltuusto on forum, jossa pitäisi unohtaa nurkkakuntaisuus ja katsoa asioita maakunnan parhaan kannalta – tässä Mikko Alatalon puheenvuoro täytti kaikki hyvälle puheenvuorolle asetettavat kriteerit.

 

Kansanedustaja Mikko Alatalon puhe on luettavissa Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n nettisivuilta – www.tampereenkeskusta.fi – ja siihen on myös linkki kunnallisjärjestömme facebook-sivuilta, jonne löytää facebook-haulla ”Tampereen Keskusta”. Kiitokset kunnallisjärjestömme tiedotusasioita hoitaville Titta Mattilalle sekä Kalle Kiilille!

 

Kansanedustaja Mikko Alatalon käyttämä Keskustan ryhmäpuheenvuoro Pirkanmaan Maakuntavaltuustossa 10.6.2013 löytyy myös Pirkanmaan maakuntaliiton nettisivuilta www.pirkanmaa.fi kohdasta ”Pirkanmaan maankäyttövaihtoehdoista pidetyt ryhmäpuheenvuorot 10.6.2013”.

 

Tutustu Alatalon puheenvuoroon ja toteat varmaan, että kyseessä on koko Pirkanmaan parasta ajavan maakuntavaltuutetun ja kansanedustajan puheenvuoro!

 

Tässä kopioituna Alatalon puheenvuoron ydinkohdat:

 

•  Ydinkaupungin johtava asema ei ole missään vaiheessa uhattuna.

• Tampereen seudun hyvinvointi tukee koko maakuntaa, kun työnjako seutujen kesken selviää.

•  Seutukeskusten rooli on tärkeä liikenteessä, opetuksessa ja yritystoiminnassa.

•  Seutukeskuksille tulee antaa riittävät mahdollisuudet kehittää nykyisiä ja entisiä kuntakeskuksia nykyaikaa vastaaviksi ja edistyviksi taajamiksi.

•  Esitetyistä maakuntakaavan vaihtoehdoista mikään ei sellaisenaan ole optimaalinen, mutta Tähdet 2-monikeskusmalli on tasapainoinen ja koko maakuntaa kehittävä maankäytön perusta, jossa myös aurinko paistaa ja planeetat kulkevat

 

•  Maaseudun kylät ovat maakunnan voimavara. Yritystoiminta ja asuminen kylissä pitää kylien maiseman kunnossa ja vetää kaupunkien ihmisiä vapaa-ajan viettoon. Näillä alueilla voidaan tuottaa lähiruokaa ja bioenergiaa. Metsävaltaisella Pirkanmaalla on myös kauppatasetta auttava valtakunnallinen tehtävä teollisuuden ohella. Ympäristöä huomioiden realistisella luontosuhteella!

 

Pari kuvaa, jotka muistuttavat, että koko Pirkanmaata on kehitettävä!

 

 

 

Kotieläintalous on Pirkanmaalla pidettävä elinvoimaisena. On hieno asia, että Valio Oy panostaa Tampereen jalostuslaitoksensa kehittämiseen 30 miljoonaa euroa!

Valion investointipäätös merkitsee, että vakaviin talousongelmiin ajautuneella Tampereella elintarviketeollisuuden työpaikat säilyvät ainakin maidonjalostusteollisuudessa.

 

 

 

Voimaperäinen maatalous on jatkossakin Pirkanmaan selkäranka.

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kokoomuksen kansanedustaja Eero Lehti metropolialueen kuntauudistussuunnitelmista: "Sen voi vetää vessanpöntöstä alas"

Sunnuntai 10.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Kataisen hallituksen kuntauudistussekoilu pääsi uusiin vastatuuliin, kun hallituksen asettama selvitysryhmä alkoi ronkkimaan metropolialueen kuntarakenteita.

 

Kataisen–Urpilaisen-Virkkusen kuntauudistushankkeet näyttävät olevan saamassa todellisen vastustuksen, kun suunnitelmat nyt  koskevat myös metropolialuetta.

 

Vastarinta oli valmis hallituspuolueidenkin osalta heti, kun suunnitelmat tulivat alueelle joita hallitsevat Kokoomus, SDP, Vihreät sekä RKP!

 

On toki annettava tunnustus mm. Tampereen ympäryskunnille, jotka demari- ja kokoomusvetoisuudestaan huolimatta ovat koko ajan antaneet ”omalle hallitukselleen” ns. haisevan vastalauseen suur-Tampere -suunnitelmista.

 

Kokoomuksen keravalainen kansanedustaja Eero Lehti on todennut ytimekkäästi Metropoliselvityksestä näin:

 

"Sen voi vetää vessanpöntöstä alas. Se on esimerkki siitä, miten asioita ei tule hoitaa."

 

Silmäilin Metropolialueen esiselvitystä, jonka nimi on räyhäkkäästi;

 

”Metropoli meille kaikille”.

 

Huomasin pintapuolisella vilkaisulla, että monta mutkaa on Kataisella, Urpilaisella ja Virkkusella matkassa, jos aikovat jonkinlaisen kuntauudistuksen runnoa Metropolialueella läpi!

 

Hallituksen pitäisi viimeistään nyt ottaa lusikka kauniiseen käteen ja hyväksyä se, että kunnat ja kansalaiset eivät kaipaa hallituksen suunnittelemaa kuntauudistusta.

 

Hallituksella olisi nyt paljon tärkeämpääkin tekemistä kuin kiusata kansalaisia kuntauudistussuunnitelmillaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan kuntaseminaari antoi vahvoja eväitä kuntauudistus- ja sote-keskusteluihin

Torstai 21.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskusta järjesti tiistaina 19.3.2013 Kansallismuseon auditoriossa Helsingissä ajankohtaisseminaarin, jonka otsikko oli;

 

”Kunta, kuntalaiset ja palvelut tulevaisuudessa – kuntien uudistamisen perusteet.”

 

Tunnen vahvaa mielenkiintoa kuntauudistusta sekä sote-hapuilua kohtaan ja hankkiuduin omalla kustannuksellani junakyydillä paikalle. On helppo todeta, että en pettynyt!

 

 

 

Tilaisuuden avasi Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ja…

 

 

 

 

…seminaarin puheenjohtajana toimi kansanedustaja Tapani Tölli.

 

 

Keskusta oli hankkinut seminaarin alustajiksi todelliset huippunimet ja esittelen alustajat tässä omalla kamerallani ottamieni kuvien kera:

 

 

 

Arto Haveri, Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun professori 

Aihe: Kuntauudistus paikallisen itsehallinnon näkökulmasta

 

 

 

Pentti Meklin, emeritusprofessori 

Aihe: Kuntapalvelujen järjestämisen rahoitus tulevaisuudessa

 

 

 

Juha Kinnunen, Itä-Suomen yliopiston professori, dekaani 

Aihe: Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

 

 

 

Kari Prättälä, Kuntaliiton johtava lakimies, OTL 

Aihe: Kuntauudistus lainsäädännön näkökulmasta

 

 

 

Risto Harinen, Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun professori 

Aihe: Kunta-valtio –suhde

 

 

 

Risto Uimonen, Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja 

Aihe: Kuntauudistus – hoitaako vallanpitäjien vahtikoira tehtäväänsä?

 

 

Kuntaliiton projektipäällikkö Sini Sallisen alustuksen aihe oli ”Kunnallisen itsehallinnon kokonaisuus” – valitettavasti Sallisen kuvaaminen meni mielenkiintoista alustusta kuunnellessa minulta ohi!

 

Alustuksia oli kuuntelemassa lähes salintäysi kuulijoita.

 

Lähes kaikki Keskustan kansanedustajat olivat paikalla ja erityisen  ilahduttavaa oli se, että myös monet hallituspuolueiden kansanedustajat olivat kuuntelemassa alustuksia.

 

Alustusten jälkeen käytiin perusteellinen keskustelu ja se sujui kansanedustaja Tapani Töllin isällisessä ohjauksessa.

 

*******

 

Keskustan puoluetoimiston väelle on annettava suuri tunnustus, sillä kaikkien alustajien esitysmateriaalit ovat jo eilisestä alkaen olleet kaikkien nähtävissä www.keskusta.fi  -sivuilla.

 

Keskustan nettisivuilla oli eilen illalla myös videotallenteet useimmista alustuksista! Videotallenteet ovat katsottavissa kohdasta ”Keskusta TV”.

 

Esitysmateriaalin esilläolo sekä videotallenteet merkitsevät, että minulla ei ole suurtakaan tarvetta käsitellä mainion seminaarin antia näillä sivuilla.

 

Kiitokset vielä kerran hienosta seminaarista ja nopeasta toiminnasta Keskustan puoluetoimistolle!

 

Poiketkaahan katsomassa aineistoja!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Tiilikainen avaa työttömille uutta tienestimahdollisuutta"

Maanantai 21.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Otsikko oli 13.1.2013 Imatralla ilmestyvässä Uutisvuoksi-lehdessä, kun toimittaja Matti Veijalainen kommentoi Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikaisen samaisella aukeamalla julkaistua kolumnia.

 

Tiilikainen kolumni oli otsikoitu ”Mahdollisuus työttömälle” ja siinä hän ehdotti, että työttömille pitäisi antaa mahdollisuus ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että heidän työttömyysturvaansa leikattaisiin.

 

 

 

Kimmo Tiilikaisen puheenvuoro on saanut laaja-alaista hyväksyntää kautta koko poliittisen kentän.

 

On selvää, että myös soraääniä on kuulunut ja niihin Tiilikainen osasi varautua jo kolumnissaan, sillä hän totesi siinä lopuksi näin:

 

”Epäilemättä ehdotukseni saa myös vastusta. Teoriaherrat kertovat, että palkan pitäisi olla ensisijainen tulonlähde, ja jos palkkatuloja ei ole, sitä paikataan sitten työttömyysturvalla. Juuri näinhän sen pitäisi olla, mutta silloin kun työttömän on vaikea löytää vakituisempaa työpaikkaa, eikö kuitenkin parempi olisi, että voisi tehdä edes jotakin?”

 

 

 

  -Nykyinen järjestelmä passivoi ihmisiä. Se opettaa, että omat ponnistelut eivät kannata. 

Työttömyysturvan ja palkkatulojen yhteensovitusta on uudistettava. Annetaan työttömälle mahdollisuus ansaita ihan päivän valossa 300 euroa kuussa, ilman että korvausta pienennettäisiin, sanoi kansanedustaja Kimmo Tiilikainen Uusivuoksi-lehdessä julkaistussa kolumnissaan.

 

 

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja kaavailee ehdotuksensa tueksi myös käytännön tapoja, kun hän kirjoittaa kolumnissaan näin:

 

”Olkoon se työ kiireapua työpaikoilla, naapurien tai tuttavien jelppaamista tai työtä järjestöissä pientä korvausta vastaan, se kertoo työttömälle, että häntä tarvitaan.”

 

 

Oletan, että tapaan kansanedustaja Kimmo Tiilikaisen helmikuun 2 ja 3. päivänä helmikuuta Keskustan politiikka- ja toimintapäivillä Helsingissä ja päiviin kuuluvalla Tallinnan-risteilyllä.

Tulen silloin antamaan Tiilikaiselle henkilökohtaisesti tunnustusta hänen hyvästä avauksestaan työttömien aseman helpottamiseksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

 

 

PS. Tämän jutun kuvituksena olevat kuvat Kimmo Tiilikaisesta olen ottanut Tampereella 11.9.2012 järjestämämme Keskustan eduskuntaryhmän vierailun aikana.

 

Sain olla Tiilikaisen kanssa sopimassa Keskustan eduskuntaryhmän Tampereen vierailua Keskustan puoluekokouksessa Rovaniemellä kesäkuussa 2012. 

Hienoa, että kansanedustaja Arto Pirttilahti kantaa huolta maaseudun rakentamiskielloista

Sunnuntai 23.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti kertoi lauantaina 22.12.2012 näyttävästi, että pirkanmaalainen kansanedustaja Arto Pirttilahti on tarttunut tiukasti lapsiperheiden ja iäkkäämpien mahdollisuuksiin saada rakennuslupaa taajama-alueiden ulkopuolelle.

Taajama-alueiden ulkopuolisen rakentamisen ongelmat koskevat lapsiperheiden ja iäkkäämpien henkilöiden lisäksi myös muita kansalaisia – omalle maalle ei enää muka saisi rakentaa!

 

Pirttilahti tarttui ongelmaan eduskunnan täysistunnossa.

 

Pirttilahden aktiivisuus on tuottanut tulosta, sillä asuntoministeri Krista Kiuru (SDP) on myöntänyt huolen maaseudun rakentamiskielloista olevan aiheellinen.

 

On hienoa, että asuntoministeri Kiuru on sanonut toimivansa lähettiläänä sen puolesta, että suomalaiset voisivat jatkossakin muuttaa maalle.

 

Aamulehti on artikkelissaan 22.12.2012 ottanut voimallisesti esille Kangasalan kaavoitusarkkitehti Markku Lahtisen PowerPoint-esityksessään esittämät kerrassaan ihmeelliset mielipiteet.

 

Kaavoitusarkkitehti Lahtisen esitys löytyy googlettamalla ja siinä lukee kohdassa ”Elämisen arkea” mm. seuraavia käsittämättömyyksiä:

 

•Maalla on pimeää

•Maalle voi muuttaa muitakin

•Elinkeinot näkyvät, kuuluvat ja haisevat

•Kaikki tuntevat toistensa tavat

•Onnikat eivät kulje

•Palvelut voivat olla kiven alla ja kalliita

•Lapsille ei ole seuraa

•Elämä on perhekeskeistä

•Kulkeminen kuormittaa ympäristöä

 

Miten kieroutunut voi olla sellaisen henkilön elämänasenne, joka päästelee tuollaisia?

 

Mitä pahaa kaavoitusarkkitehti näkee siinä, jos maalla elämä on perhekeskeistä ja kaikki tuntevat toistensa tavat?

 

Käsittämättömältä tuntuu kaavoitusarkkitehti Lahtisen teesit, kun hän esityksessään kaavailee päätöksenteon keskittämistä virkamiehille näin:

 

•Valmistelu viranhaltijakollegiolle, johon kuuluu yleiskaavoittaja, rakennustarkastaja ja lakimies tai geodeetti

•Lopullinen päätöksenteko yleiskaavoittajan tehtäväksi

 

Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtisen luokaton esitys löytyy googlettamalla vaikkapa näin: "Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen maalla haisee".

Mikäli näiden lahtisten mielipiteet tulisivat voimaan, niin eipä esim. kunnallisvaaleja tarvittaisi, sillä kaikkitietäväiset virkamiehet tekisivät päätökset luottamushenkilöistä piittaamatta!

 

Tampereen Alvareiden taannoin valmistunut tavoitekuva Tampereesta vuonna 2030 on tyystin toisenlainen kuin Kangasalan kaavoitusarkkitehti Lahtinen maalailee.

 

Olen aiemminkin kuullut Kangasalan kaavoitusarkkitehdin mielipiteistä ja tainnut silmäillä hänen maaseutuelinkeinojen ”haisevuutta” ja sitä, että maaseudulla elämä on perhekeskeistä.

 

Arvostan kansanedustaja Pirttilahden toimintaa ja kiitän hänen aktiivisuuttaan suuria epäkohtia vilisevän virkamiessuunnitelman esille tuomisesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Turkistalous tekee arvokasta työtä ruokalaskumme alentamiseksi

Maanantai 17.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Eduskunnan käsittelyyn on tulossa kansalaisaloite turkistalouden kieltämiseksi Suomessa.

 

Hankkeen taustatoimijoina ovat Eläinsuojeluliitto Animalia, Luonto-Liitto, Oikeutta eläimille sekä SEY Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto.

 

Luettelo taustatoimijoista kertoo, että kyseessä on porukka, joka yleensäkin haluaa ajaa Suomen nykyistäkin tukalampaan tilanteeseen taloudellisesti.

 

Oletan, että taustatoimijat ovat erilaisten yhteiskunnan tukea nauttivien toimijoiden ”työntekijöitä”, jotka saavat toimeentulonsa muiden työskentelyn tuloksena.

 

Otaksun tietäväni jotain turkisalan toiminnasta, sillä toimin sen lähietäisyydellä useita vuosia.

 

Osallistuin maamme suurimman vapailla markkinoilla toimineen turkiseläinrehutehtaan hallintoon turkisalan vaikeimpina hetkinä, joten myös alan vaikeudet ovat tiedossani.

 

Otan turkisalan merkityksestä esille sen, että teurastamoteollisuuden sivujakeiden hyödyntäminen auttaa jokaista suomalaista kuluttajaa ruokalaskun alentajana.

 

Teurastamoteollisuudessa syntyy sivujakeita, joita ei pystytä hyödyntämään elintarviketeollisuudessa. Tavallisessa kielenkäytössä sivujakeista käytetään termiä ”teurasjätteet”.

 

Kierrätyksen ja taloudellisen toiminnan vinkkelistä katsellen kyseessä ei ole suinkaan mikään jäte, vaan arvokas raaka-aine turkiseläinten rehunvalmistuksessa. Sen vuoksi teurastamoteollisuus kutsuukin teurasjätettään aivan oikein rehujakeeksi.

 

”Teurasjäte” eli rehujae on turkistalouden tarvitsema raaka-aine, josta turkiseläinten rehutehtaat kilpailevat. Ne maksavat siitä teurastamoille hyvän hinnan.

 

Teurastamoille maksettava hyvä hinta rehujakeesta merkitsee alhaisempaa hintaa niille lihajalosteille, joita teurastamot myyvät kaupan jakeluteille ja sitä kautta edelleen kuluttajille. Osa teurastamojen tuotteista päätyy vientiin, joten turkistalouden teurastamoteollisuudelta hankkimat rehujakeet tukevat maamme vientiä.

 

Teurastamoiden toinen vaihtoehto teurasjakeelle olisi sen kuivaaminen energiatarkoituksiin, sillä esimerkiksi teurasjätteen hautaaminen ei EU:ssa ole mahdollista.

 

Teurasjätteen kuivaaminen on teknisesti toki mahdollista, mutta se ei ole taloudellisesti kannattavaa, sillä kuivattu teurasjae tultaisiin kuitenkin kuivaamisen jälkeen käyttämään kunnallisten lämpövoimaloiden energialähteenä. Jos teurasjätteestä kuivattua tavaraa ei pystytä käyttämään kotimaisten lämpövoimaloiden energialähteenä, on se vietävä ulkomaille. On selvää, että silloin syntyy mittavia kustannuksia.

 

Jos teurastamoteollisuuden kaikki sivujakeet jouduttaisiin kuivaamaan ja sen jälkeen käyttämään lämpövoimaloiden energialähteenä, olisi ruokalaskumme selvästi suurempi kuin nykyisin.

 

Turkistalouden puolesta puhuu moni asia, mutta alan merkitys ruokalaskumme alentajana on tämän juttuni aihe.

Jos turkistalous ei olisi teurastamoiden tärkeä yhteistyötaho, niin kotieläintuotteidemme alkutuotanto paineskelisi huomattavasti nykyistä suuremmissa ongelmissa - näin olisi erityisesti sikatalouden kohdalla.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereella Vihreät, Vasemmistoliitto ja Kristillisdemokraatit ovat valmiit luopumaan järjettömästä Tavase-tekopohjavesihankkeesta?

Maanantai 3.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginhallitus käsitteli 26.11.2012 pitämässään kokouksessa Keskustan Tampereen valtuustoryhmän tekemää valtuustoaloitetta, jossa esitettiin nopeasti tehtävää selvitystä Tavase Oy:n tilanteesta ja sen toiminnan kustannuksista sekä esitettiin Tampereen kaupungin valmiuden lisäämistä vaihtoehtoisen vesihuoltosuunnitelman tekemiseksi Tavasen alasajamisen varalta.

 

Asiaa valmistellut liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson oli perehtynyt hyvin Keskustan valtuustoaloitteeseen, sillä päätösehdotukseen oli koottu Keskustan esittämät näkemykset oikeaan muotoon. Näin Michelsson tiivisti Keskustan näkemykset päätösesityksensä aluksi:

 

• Mikä on Tampereen kaupungin suunnitelma Tavasen jatkon suhteen?

 

• Kolmen kunnan irtautumisen vaikutukset hankkeeseen?

 

• Tampereen tämän hetken maksuosuus yhtiöön?

 

• Mahdollisen investoinnin rahoitussuunnitelma?

 

 

• Onko jo laadittu suunnitelma mahdollisesta Tampereen kaupungin hankkeesta irtautumisesta ja siitä johtuvan vesihuollon uuden suunnitelman tekemisestä?

 

• Tehdäänkö noin 50–200 miljoonan euron investointi vai lopetetaanko hanke kirjanpidon alasajokustannuksin?

 

Kysymysten kristallointi olikin ainoa positiivinen piirre päätösvalmisteluaineistossa, sillä muilta osin aineisto oli tyypillistä Tavase-propagandaa, jolla on vain niukalti yhteistä totuuden kanssa.

 

Tampereen kaupungin päätöksenteossa on Tavase-asiassa kuitenkin menty aimo harppaus eteenpäin, sillä kristillisten Leena Rauhalan esitystä asian uudelleen valmisteluksi kannattivat vihreiden Maija Kajan sekä Vesa Eskola ja äänestyksessä sitä kannatti em. kaupunginhallituksen jäsenten lisäksi vasemmistoliiton Mikko Aaltonen.

 

Asia meni siis äänestykseen ja silloin pöytäkirjan mukaan seuraavat kaupunginhallituksen jäsenet torppasivat asian uudelleen valmistelun:

 

Kokoomuksesta Anna-Kaisa Ikonen, Ilkka Sasi, Riitta Koskinen sekä Timo P. Nieminen…

 

…ja SDP:stä Ilpo Sirniö, Atanas Aleksovski sekä Anneli Kivistö.

 

 

Näin kävi tällä kerralla, mutta kunhan Tavase taas lähiaikoina lähettää Tampereen kaupungille uuden rahoituspyynnön, niin uskon, että asia etenee kohti järkevää ratkaisua.

 

Oletan, että uutta rahoituspyyntöä jo kirjoitetaan ja nyt se lieneekin suuruusluokkaa miljoona euroa, sillä sen verran maksaa uusi YVA, jonka otaksun olevan seuraava askel Tavasen kivikkoisella tiellä.

 

Ainoa oikea järkevä ratkaisu Tavase-kysymyksessä on hankkeen mahdollisimman nopea lopettaminen ja tähän mennessä aiheutuneiden n. seitsemän miljoonan euron suuruisen panostuksen kirjaaminen luottotappioiksi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko oikein, että Eduskunnan puhemies, ulkoministeri sekä kulttuuri- ja urheiluministeri istuvat kaupparyhmittymien hallintoelimissä?

Perjantai 30.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Olen toistuvasti arvostellut suomalaisen päivittäistavarakaupan rakennetta, sillä se aiheuttaa kuluttajalle perusteettomia kustannuksia sekä ajaa ahtaalle elintarviketeollisuutemme ja uhkaa lopettaa maamme elintarvikkeiden alkutuotannon.

 

Saan olla tyytyväinen, että YLE toi maanantaina 26.11.2012 näyttävästi julkisuuteen kansanedustajien, ministereiden ja jopa eduskunnan puhemiehen tiiviit kytkennät kaupparyhmittymiin.

 

Yle otsikoi uutisensa totuudenmukaisesti, sillä jutun otsikko oli;

 

”S-puolue” ja ”Siwa”-puolue aktiivisina Arkadianmäellä

 

Ylivoimaisesti suurin poliittinen puolue kaupparyhmien hallinnossa kansanedustaja-, ministeri- ja puhemiestasolla on SDP. Toisena rynnii kokoomus ja kolmanneksi suurimmat ovat tasavahvoina Keskusta sekä Perussuomalaiset.

 

Perussuomalaisten ”saavuttama” jaettu kolmas tila oli yllätys, mutta niin se vaan näyttää olevan. Ainakin tällä saralla perussuomalaiset ovat olleet "ottamassa vastuuta"!

 

Vasemmistoliitto jää viidenneksi, mutta kyllä senkin kansanedustajilla on vahva asema ”S-puolueessa” ja ”Siwa-puolueessa”.

 

Yle Uutiset on selvittänyt, että 35 kansanedustajaa istuu joko S-ryhmän alueosuuskauppojen tai Siwa-liikkeiden taustalta löytyvän Tradekan päätöselimissä; hallintoneuvostoissa, hallituksissa tai edustajistossa.

 

Nimiluettelo näyttää Ylen mukaan tältä:

 

 

SDP

 

• Jouni Backman
• Maarit Feldt-Ranta
• Eero Heinäluoma
• Anneli Kiljunen
• Johannes Koskinen
• Merja Kuusisto
• Jukka Kärnä
• Johanna Ojala-Niemelä
• Sirpa Paatero
• Tuula Peltonen
• Raimo Piirainen
• Kari Rajamäki
• Erkki Tuomioja
• Tytti Tuppurainen

 

Kokoomus

 

• Sampsa Kataja
• Pia Kauma
• Markku Mäntymaa
• Jaana Pelkonen
• Raija Vahasalo
• Ben Zyskowich

 

Keskusta

 

• Lasse Hautala
• Antti Kaikkonen
• Inkeri Kerola
• Mari Kiviniemi
• Jari Leppä

 

Perussuomalaiset

 

• Kike Elomaa
• Johanna Jurva
• Kimmo Kivelä
• Jari Lindström
• Kauko Tuppurainen

 

Vasemmistoliitto

 

• Paavo Arhinmäki
• Risto Kalliorinne
• Annika Lapintie
• Kari Uotila

 

 

Toivon, että Yle Uutisten uutisoinnin jälkeen tapahtuu nopea poliitikkoharvennus S-ryhmän ja Tradekan hallintoelimissä. Erityisesti toivon, että Eduskunnan puhemies, ministerit ja kansanedustajat älyävät erota näistä luottamustehtävistään.

 

Heidän eronsa olisi vahva viesti myös maakuntiin, jotta kuntien johtavat luottamushenkilöt osaisivat ottaa tervettä etäisyyttä S-ryhmän sekä Tradekan hallintoon.

Hämmästyin kun huomasin, että Tampereen Vihreät luettelevat omilla nettisivuillaan kattotermin "Politiikka" alla Pirkanmaan Osuuskaupan edustajistoon kuuluvat kunnallispolitikkonsa!

Kuka vielä sanoo, että politiikka ja kaupparyhmät eivät olisi sidoksissa toisiinsa?

 

Kauppapaikkojen kaavoituskysymykset ovat asioita, joilla on jo vuosikaudet ratkaistu eri kaupparyhmittymien menestyminen markkinaosuuskilpailussa. Poliitikkojen kytkennät kaupparyhmiin luovat juuri kauppapaikkakysymyksen kautta hämäryyttä heidän toimintaansa yritysten hallinnossa.

 

Kiitän SDP:n mandaatilla hallituksessa istuvia Jukka Gustafssonia ja Krista Kiurua sekä Vasemmistoliiton Merja Kyllöstä, jotka osasivat ”lukea” aikaamme oikein ja erosivat Tradekan luottamustehtävistä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Juha Rehula: Keskustalle kunnallisvaalien kannatus 18,7 % oli paras mahdollinen tulos!

Tiistai 20.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula oli puhumassa Keskustan Pirkanmaan piirin sääntömääräisessä syyskokouksessa 17.11.2012 Tampereella.

 

Käsittelen tässä jutussani varapuheenjohtaja Juha Rehulan syyskokouksessamme esilleottamia asioita, sillä ne ovat varteenotettavia ja keskustalaisia sekä ilmeisesti muitakin kiinnostavia.

 

 

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo ja edellisissä eduskuntavaaleissa Keskustan ehdokkaana ollut Iinu Kuusento Nokialta toivottivat varapuheenjohtaja Juha Rehulan tervetulleeksi Tampereelle.

Kaikilla oli hymy herkässä!

 

 

 

 

Varapuheenjohtaja kansanedustaja Juha Rehula on eloisa ja värikkääseen sanankäyttöön valmis esiintyjä. Nämä Rehulan ominaisuudet tekevät hänestä kiinnostavan puhujan.

 

Keskustan kunnallisvaalitulosta Rehula kommentoi toteamalla, että se oli paras mahdollinen.

 

Rehula totesi, että jos Keskustan kannatus olisi ylittänyt 20 %, niin olisimme helposti jääneet lepäämään laakereillemme ja jos se olisi ollut 15 %:n tietämillä, olisi se ehkä lannistanut.

 

Rehula kuvasi Keskustan kunnallisvaalitulosta myös hieman toisin, kun hän herätteli kokousväkeä ja sanoi, että kunnallisvaalitulos oli Keskustan huonoin 36 vuoteen. Siitä huolimatta tulos ylitti kaikki ennakkoveikkailut ja osoitti, että Keskusta on nousun tiellä.

 

Rahalla Keskusta ei mainiota kunnallisvaalitulostaan tehnyt, vaan tulos oli sydämellä tehty työvoitto!

 

 

 

 

Rehula ryyditti esitystään havainnollistamalla sanomaansa piirustuksella.

Vasemmalla on nykyhetki ja piirustuksen oikeassa laidassa se hetki, jolloin Keskusta järjestää Turussa puoluekokouksen.  Turun puoluekokous järjestetään kesäkuussa 2014 eli n. puolentoista vuoden kuluttua.

Matka Turkuun tuntuu nyt pitkältä, mutta ajalla on taipumus kulua nopeasti.

 

 

 

 

Pääministeri Kataisen johtamasta hallituksesta ja sen toiminnasta Rehulalla oli paljonkin sanottavaa.

 

Rehula totesi, että hallitus antaa lähes päivittäin sellaisia vastapalloja joihin on helppo vastata.

 

Islannin valvontalennot, kuntauudistus, sote-uudistus, liikennehankkeiden torppaaminen, sekoilu toisen asteen koulutuksen järjestämisessä, aluerahoituksen leikkaamiset ja monet muut seikat osoittavat, että…

 

…hallituksen päätöksentekokyky on halvaantunut.

 

Kataisen Tukholmassa töräyttämä kotiäitien syyllistäminen ei ollut vahingossa laukaistu möläytys, vaan se kuuluu oleellisena osana Kokoomuksen kansalaisia ja vähäväkisiä kuristavaan toimintaan.

 

Sairausajan karenssi, sairasloman palkanalennus, lapsilisien poistaminen Kokoomuksen luokittelemalta heikommalta ainekselta ja nyt kotiäitien syyllistäminen lapsien kotona tapahtuvan hoidon vuoksi ovat selkeä jatkumo, joka on linjana luotu Kokoomuksen sisäpiirissä. Jatkumoon kuuluu oleellisena osana mm. se, että Lapin yliopistossa opiskelleet ja sieltä valmistuneet kelpaavat Kokoomuksen mielestä vain lumitöiden tekijöiksi!

 

 

Kiitän varapuheenjohtaja Juha Rehulaa asioiden taustoittamisesta.

Me pirkanmaalaiset saimme uskonvahvistusta niistä analysoinneista ja linjauksista, joita kuulimme häneltä!

 

Oli mukavaa kuulla, kun Rehula lupasi tulla Tampereelle uudestaankin.

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikolla on vahva tulevaisuus edessään!

Tiistai 16.10.2012 - -Esko Erkkilä-

Tamperelaisilla oli eilen mainio tilaisuus tutustua maamme erääseen lupaavimpaan politiikkoon – Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko vieraili Keskustan vaalimökillä Tampereen Keskustorilla.

 

 

 

Anníka oli hieman myöhässä ja tamperelaisten oma senaattori Mikko Alatalo aloitti esityksensä kiinnostuneille tamperelaisille.

 

 

 

 

Mikko halusi kiinnittää oman ja Seija Alatalon mainokset vaalimökkimme etuseinälle ja sehän sopi oikein hyvin, mutta senaattorin piti mainosten kiinnittäminen suorittaa ihan itse!

 

 

 

Kunnallisjärjestömme puheenjohtaja Antti Juva toivotti varapuheenjohtaja Annika Saarikon tervetulleeksi Tampereelle.

 

 

 

 

Annika on kehittynyt mainioksi politiikantekijäksi parin viime vuoden aikana ja häntä on ilo kuunnella.

Annikalle on suotu kuuluva ääni ja taito muotoilla sanottavansa lyhyeen sekä iskevään muotoon.

 

 

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo heittäytyi haastattelijan rooliin ja niin syntyi näppärästi asetelma Keskustan varapuheenjohtajasta median myllerryksessä!

 

Annika pärjäsi vallan mainiosti Mikon hiillostuksessa!

 

-Esko Erkkilä-

Kansalaisvaikuttamisen pioneeri Tampereella - Esko Erkkilä!

Torstai 4.10.2012 - -Esko Erkkilä-

Ilmoitukseni Keskustan Vaalilehdessä:

******

Kansalaisvaikuttamisen pioneeri Tampereella - Esko Erkkilä!

Ehdokasnumero 208

EI

• TKL:n bussien korjaamiselle Virossa

• Tavaselle ja Sulkavuorelle

• Houkanojan ja Vihiojan myrkyttämiselle

• Lahdesjärven ja Lakalaivan räjäytystöille

• Peltolammin tiivistysrakentamiselle

• lentomelulle

• 14 päivää vanhoille leiville

KYLLÄ

• lähiruualle

• esteettömyydelle

• lapsille ja vanhuksille

Uusi valtuusto päättää Rantaväylän tunnelista!

******

-Esko Erkkilä-

Tehtävien kasautuminen samoille on Tampereen tapa

Tiistai 4.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Lautakuntien valintamenettely lyö korville kuntalaisdemokratiaa.

 

Julkisuudessa on kummasteltu Harri Jaskarin ja Anna-Kaisa Ikosen halua omia itselleen uusia ja osin entisten kanssa päällekkäisiä virkoja.

 

Tehtävien kasautuminen samoille henkilöille on Tampereella tapana laajemmaltikin, sillä lautakuntiin voidaan valita jäseniksi ainoastaan kaupunginvaltuutettuja ja varavaltuutettuja. Menettely poikkeaa tavanomaisesta, mutta ei ole sinänsä laiton.

 

Tamperelainen menettely kaventaa demokratiaa ja on varma tae sille, että puolueet eivät voi valita lautakuntiin asiantuntevimpia jäseniään. On selvää, että valtuuston jäsenyys tai varavaltuutetun asema eivät voi olla este lautakuntiin pääsylle, mutta ne eivät myöskään voi olla järkevä edellytys jäsenyydelle.

 

Tampereella voimassa oleva systeemi syrjii erityisesti kaupungin palveluksessa olevia asiantuntijoita sekä niitä, jotka ovat yritysmaailman palveluksessa. Jos he eivät ole ehdolla kunnallisvaaleissa ja/tai eivät tule valituiksi kaupunginvaltuuston jäseniksi tai varavaltuutetuiksi, heillä ei ole mahdollisuuksia lautakuntiin.

 

Lautakunnat käyttävät Tampereella käytännössä ylintä päätösvaltaa, sillä niillä on takanaan rahat, joilla kaupunkilaisten palvelut tuotetaan. Näin lautakunnat edustavat tilaajaa.

 

Hieman mutkia oikoen voidaan todeta, että Tampereen kaupungin organisaatiossa johtokunnat edustavat tuottajaa eli niitä organisaatioita, jotka tuottavat kunnalliset palvelut. Tuottajat eli luottamushenkilöistä koostuvat johtokunnat joutuvat pelaamaan niillä pelimerkeillä, jotka lautakunnat päättävät. Johtokuntiin voidaan tamperelaisenkin menettelyn mukaan valita henkilöitä myös valtuuston tai varavaltuutettujen ulkopuolelta.

 

On selvää, että tamperelainen tapa olisi voimassa myös suur-Tampereella. Kauhukuvana on pidetty, että silloin esimerkiksi lempääläläiset suur-Tampereen päättäjät mahtuisivat yhteen taksiin. Tampereen lautakuntajäsenten valintatapa merkitsisi, että samaan taksiin mahtuisivat vallan hyvin myös Ylöjärveltä kotoisin olevat suur-Tampereen päättäjät!

 

ESKO ERKKILÄ

kesk, Tampere

 

****

 

Tämä kirjoitus on kopio Aamulehden lauantaina syyskuun 1. päivänä julkaisemasta Lukijat-sivulle lähettämästäni mielipidekirjoituksesta.

 

Sain kirjoituksestani erityisen paljon positiivista palautetta eli tamperelaisten mielestä osuin kirjoituksessani naulan kantaan!

 

-Esko Erkkilä-

Kulttuurihetki polttopuiden pilkkomisen lomassa

Torstai 19.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Olen jo monena vuonna saanut vapautuksen mansikoiden poiminnan raskaasta tehtävästä.

 

Tänä vuonna olen saanut osittaisvapautuksen myös mansikoiden perkaamisesta pakastuskuntoon. Vapautuksen ”hintana” on se, että huolehdin päivittäin muutaman tunnin ajan polttopuiden pilkkomista klapikoneella ja pilkottujen klapien pinoamisesta kattojen alle.

 

Viljakkalan Seurojentaloyhdistys ry järjesti eilen eli keskiviikkona heinäkuun 18. päivä keskiviikkokahvilan ja sain luvan siirtää polttopuiden pilkkomista parilla tunnilla, jotta pystyin osallistumaan synnyinpitäjäni kulttuuritapahtumaan.

 

 

Keskiviikkokahvilassa tunnelmoi taiteilija Aarre Aalto ja hänen säestäjänään toimi Risto Hiltunen.

 

 

 

Aarre Aalto on syntyjään viljakkalalainen ja muistan hänet jo ”polvihousupoikana”, kun hän esiintyi erilaisissa tilaisuuksissa. Aarre on osannut aina laulaa ja vuodet ja varmaan myös koulutus ovat koulineet hänestä korkeatasoisen esiintyjän.

Aarren taitoja ovat hyödyntäneet ne moninaiset tahot, jotka ovat vuosien saatossa tuottaneet lähiseudulla erilaisia musiikkiprojekteja.

Aarre toimi kylällämme takavuosina sahayrittäjänä ja monet ovat ne tukit, jotka olemme hänen sahallaan laudoiksi sahauttaneet.

 

 

Miellyttävän kulttuuritilaisuuden avasi Viljakkalan Seurojentaloyhdistyksen sihteeri Leena Kunttu.

 

 

 

Risto Hiltusen säestämänä Aarre Aalto esitti yli nelikymmenpäiselle yleisölle mm. seuraavat kappaleet:

 

• Ruusu on punainen
• Alfhild (Lauri Viita)
• Kulkuri ja joutsen
• On suuri sun rantas autius
• Vanhojapoikia viiksekkäitä
• Heijastus
• Albatrossi
• Maailma on kaunis

 

Keskiviikkokahvilan tunnelmoinnin päätti yhteisesti laulettu

”Kotimaani ompi Suomi”.

 

 

Keskiviikkokahvila keräsi Seurojentalolle runsaan kuulijajoukon. Osa tuli paikalle autoilla, mutta myös näillä kulkuvälineillä oltiin matkassa.

 

 

*****

 

 

 

Viljakkalan Seurojentalon kunnostaminen on edennyt hyvin ja mm. talon ulkomaalaus on saatu suoritettua.

Seurojentalolla esteettömyydestä on huolehdittu hyvin ja koska arvostan esteettömyyden huomioimista, sen huomioimisesta suurkiitos kunnostuksesta vastanneille!

 

 

Näyttämön vieressä sijaitseva ”Lasten huone” alkaa olla joitain tapettiratkaisuja vaille valmis. Huoneessa toimi aikoinaan Viljakkalan Kansanhuolto.

Seurojentalon kunnostustöiden rahoittamisessa tietty osuus on saatu kunnostamalla talon kalustoon aina kuuluneet tuolit ja myymällä hopealaatalla varustettuja nimikkotuoleja viljakkalalaisille. Tuolit jäivät luonnollisesti Seurantalon käyttöön.

Olemme vaimoni kanssa hankkineet oman nimikkotuolin, mutta en pienistä etsiskelyistäni huolimatta sitä nyt löytänyt.

Huomasin, että monet nimikkotuolin hankkineet ovat jo siirtyneet viimeisen rajan yli.

 

 

Viljakkalan vaakuna säilyy ylväänä Viljakkalan Seurojentalon ravintolatilan seinällä.

Sitä eivät voi mitkään kuntaliitokset himmentää!

Olen tyytyväinen, että isäni aikoinaan Viljakkalan kunnan luottamushenkilönä hankki minulle Viljakkalan vaakunaviirin – se säilyy arvo-omaisuutenani myös tulevaisuudessa.

 

Olen ylpeä viljakkalalaisuudestani!

 

 

-Esko Erkkilä-

Terveisiä Liettuasta, Latviasta ja Virosta!

Torstai 12.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Kotiuduin perhekuntani kanssa eilisen varhaistunteina viiden päivän matkalta Baltiasta.

 

Kyseessä oli jo yhdeksäs peräkkäinen kesä, jolloin osallistuin kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen johtamalle kulttuuri-, historia- ja sotahistoriamatkalle.

 

Matkamme alkoivat hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten sotaveteraanien ja heidän läheistensä matkalla luovutettuun Karjalaan. Porukka on pysynyt pääosiltaan saman taustaryhmän omaavana ja matkamme ovat vuosien saatossa suuntautuneet Venäjän lisäksi Puolaan, Liettuaan, Latviaan sekä Viroon.

 

Kenraali Lehtimäki omaa sotilastaustan lisäksi vahvan otteen historiaan sekä kulttuuriin, joten matkat ovat aina muodostaneet sotahistorian lisäksi mielenkiintoisen kokonaisuuden.

 

Eilen päättyneen matkamme aikana yövyimme Liettuassa yhden yön ja Latviassa kolme yötä. Meno- ja paluumatkan suoritimme Viron ”läpiajona”, mutta mielenkiintoisia kohteita oli myös siellä.

 

Aineistoa matkaltamme kertyi paljon ja pyrin hyödyntämään matkan antia lähipäivinä myös näillä sivuilla.

 

Kesäinen Suomi on poliittisesti lomalla, mutta muuten tapahtumia on paljon. Toivon, että Baltian matkamme anti ei jää näillä sivuilla muiden tapahtuminen varjoon. Naputtelen näitä rivejä tiukan Viherpeukalopäivän jälkeen 11.7.2012 myöhään illalla ja yhtään riviä Baltian matkasta ei ole vielä näppäimistöltä ”löytynyt”.

******

 

Kaikki tiedämme, että Virossa kadut ja puistot ovat kauniita sekä hyvinhoidettuja.

 

Sama tilanne on myös Liettuassa sekä Latviassa. Baltian maat ovat neuvostomiehityksestä vapauduttuaan panostaneet kansalaisten viihtyvyyteen ja elinympäristön huolenpitoon sekä kauneuteen.

 

Tässä pieni kuvakimara Liettuan ja Latvian kaupungeissa näkemistämme kukkaistutuksista. Voidaan todeta, että meillä on opiksi otettavaa!

 

 

Liepajan Yliopistorakennuksen edessä on komea perhosistutus!

 

 

 

Latvian Kansallisoopperatalon edessä Riikassa on aina kesäisin hienot kukkaistutukset!

 

 

Ja sitten ”nimettömiä” kukkaluomuksia:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toivottavasti joku näistä hienoista kukka-asetelmista tuo jollekin lukijoista mieleen saman ajatuksen kuin minulle:

"Tuollainen pitäisi saada aikaiseksi!"

-Esko Erkkilä-

Unkarin kansannousun jälkiä on Budapestissä yhä nähtävissä

Keskiviikko 11.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Kuulun ikäluokkaan, jolla on hataria omakohtaisia muistoja Unkarin vuonna 1956 tapahtuneesta kansannoususta.

 

Nimi Imre Nagy jäi silloin pienen pojan muistoihin pysyvästi. Vasta myöhemmin hänen roolinsa Unkarin historiassa on pikkuhiljaa selvinnyt.

 

Neuvostojoukot kukistivat verisesti Unkarin pyrkimyksen päästä pois miehitysvallan ikeestä.

 

Unkarin kansannousun muistopäivää (Az 1956-os forradalom emléknapja) vietetään lokakuun 23. päivänä.

 

Kansannousun muistopäivä on Unkarin nuorin juhlapäivä ja sitä juhlitaan paitsi vuoden 1956 muistojuhlana myös Unkarin vuonna 1989 tapahtuneen tasavallaksi julistautumisen juhlana.

 

Juhla alkaa muiden valtiollisten juhlien tapaan lipunnostolla Parlamenttitalon edessä, iltapäivällä siirrytään Uudelle hautausmaalle, jossa lasketaan muistoseppeleet palstalle 301 aikoinaan nimettömiin hautoihin haudatuille kansannousun uhreille.

 

Juhlapäivän symboli on kansannousun aikana käytetty "reikälippu", josta tuolloin oli leikattu pois stalinistinen vaakuna.

 

Jälkeenpäin on helppo todeta, että unkarilaisten uhraukset eivät olleet turhia, sillä itäisen Euroopan vapautuminen Neuvostoliiton miehityksestä alkoi tavallaan jo Unkarin kansannoususta v. 1956.

 

Kuulimme Unkarin matkallamme, että miehittäjä kiristi unkarilaisten elämää monin tavoin sen jälkeen, kun se kukisti Unkarin kansannousun.

 

Neuvostoliiton tukahduttamispolitiikka kansannousua seuranneina vuosina oli kovaa; ”ihmiskasvoista sosialismia” kannattanut pääministeri Imre Nagy teloitettiin, kuolemantuomioita jaettiin myös muille unkarilaisille ja poliittiset vangit täyttivät vankilat.

 

Vaikka 1950-luvun loppupuoli olikin Unkarissa miehittäjän toimesta vankkaa koston aikaa, se ei pystynyt lannistamaan kansaa.

 

Unkarin johtoon Neuvostoliiton marionettina nostettu Janos Kadar osasi ”lukea” unkarilaisten syvimmät tunnot ja hän pyrki kansalaisten hyvinvointia kehittämällä saamaan unkarilaisten hyväksynnän.

 

Unkarin armeija ei ollut miehittäjän näkökulmasta luotettava, sillä se oli kansannousun aikana mennyt kansan puolelle. Mm. tämä merkitsi, että Unkarin ei tarvinnut panostaa sotateollisuuteen samalla painoarvolla kuin muiden Neuvostoliiton vasallimaiden.

 

Voidaan tietyllä tavalla nähdä yhtäläisyyksiä Unkarin Imre Nagyn, Tsekkoslovakian Alexander Dubček´n sekä Puolan Lech Wałęsan kesken.

 

Miehittäjä tosin teloitti Nagyn ja myös Dubček kärsi toiminnastaan - vasta Wałęsa pystyi kunnolla selättämään Neuvostoliiton. Siitä huolimatta ainakin minä uskallan ruohonjuuritason tapahtumaseurailijana vetää yhtäläisyysmerkin näiden kolmen ansiokkaan valtiomiehen välille.

 

Unkarin kansannoususta muistuttavia paikkoja on Budapestissä varmaan useitakin.

 

 

Me näimme niistä yhden eli Budan puolella olevan rakennuksen, jonka seinissä on useita raskaiden aseiden luodiniskemiä.

 

 

Toivottavasti tämä rakennus saa luodiniskemineen olla paikoillaan muistuttamassa syksyn 1956 tapahtumista!

 

-Esko Erkkilä-