Karhen Markkinat vahvisti uskoa suomalaisen maaseudun ja haja-asutusalueiden elinvoimaisuuteen

Sunnuntai 29.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalassa Karhen koulun vanhempainyhdistys järjesti eilen jo 15. kertaa Karhen Markkinat.

 

 

 

 

 

 

 

Tilaisuus on paisunut vuosi vuodelta ja eilen saavutettiin väenpaljoudessa taso, johon Viljakkalassa ei ilmeisesti koskaan ole aiemmin päästy. Markkinoille ei myydä pääsylippuja, joten yleisömäärän arviointi perustuu kokemukseen ja useimmat arvioijat päätyivät n. tuhannen henkilön väkimäärään.

 

 

Olin mukana kahdessa roolissa; Ylöjärven kaupungin Viljakkala-neuvoston jäsenenä ja varapuheenjohtajana kuuntelemassa viljakkalalaisten toiveita Ylöjärven kaupungille sekä kyytipoikana vaimolleni, joka myi omalla osastollaan lasitöitä.

 

 

 

 

 

 

Lasityöt olivat kuulemma tehneet kauppansa hyvin.

 

Kuulin, että joku ostaja oli ostanut yhden tiffany-enkelin ja todennut mökilleen päästyään, että se näyttää niin yksinäiseltä.

 

Henkilö oli palannut markkinoille sillä seurauksella, että nyt hänellä on kolme tiffany-enkeliä ikkunassaan!

***********

 

 

 

 

 

Viljakkala-neuvoston osastolla saimme muutaman ”ruusun” välitettäväksi Ylöjärven kaupungille, mutta suurin palaute oli kuitenkin ”risuja”.

Tässä ruusuja ja risuja Viljakkala-neuvoston puheenjohtaja Tiina Isosaarelle antaa Paavo Mäntyniemi.

 

Viljakkalan terveydenhoitopalvelujen lähes lopettaminen sekä uhka kaikkien loppujenkin palveluiden lopettamisesta Viljakkalasta oli keskeisin palaute, jota saimme viljakkalalalaislta.

 

Viljakkalassa odotetaan suurella jännityksellä uuden kaupunginjohtajan valintaa ja toivotaan, että Ylöjärven nokkamieheksi tai –naiseksi saataisiin henkilö, joka osaisi arvostaa tasapuolisesti kaikkia kaupungin alueita – myös haja-asutusalueita.

 

Haja-asutusalueiden rakennuslupapäätöksissä toivottiin monissa palautteissa, että rakennuslupia myönnettäisiin myös haja-asutusalueille, ei pelkästään kerrostaloslummeihin ratikkareitin varteen Tampereen tapaan.

 

Oli rohkaisevaa todeta, että Viljakkalaan on muuttanut perheitä, jotka perustavat elämänsä haja-asutusalueella asumiseen ja hienoa on se, että näissä perheissä on useitakin lapsia.

 

Nämä maallemuuttajat ovat niitä onnellisia, joiden vanhemmat ovat osanneet rakentaa ajanmukaiset omakotitalot itsenäisen Viljakkalan aikana haja-asutusalueelle, joita nykyiset slummeja kannattavat virkahenkilöt eivät voi estää asumasta viihtyisässä  ympäristössä maaseudulla.

 

 

*************

 

 

 

 

Keskusta oli vahvasti mukana Karhen Markkinoilla.

 

Tässä Pirkanmaan Keskustanaisten puheenjohtaja Minna Sarvijärvi Kurusta ja Teuvo Hakanen Viljakkalasta vaihtavat markkinakuulumisia.

 

Sarvijärvi ja Hakanen ovat molemmat valittu Keskustan Pirkanmaan piirin kansanedustajaehdokkaiksi kevään 2015 eduskuntavaaleissa!

 

 

 

 

Kiitokset Karhen koulun vanhempainyhdistykselle, jonka aktiivisen toiminnan ansiosta saimme osallistua Karhen Markkinoille 28.6.2014!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

En luota henkilöön, jolla on velkaa 684.000 euroa!

Lauantai 28.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Kokoomus piti puoluekokouksensa Lahdessa 13. – 15.6.2014.

 

Puoluekokouksessa 500 kokoomuslaista päätti, että Suomen seuraava pääministeri on Alexander Stubb.

 

Toki pääministerivalinta teki tietyt juridiset kiemurat, mutta tosiasiassa 500 kokoomuksen puoluekokousedustajaa päätti, että kenestä tulee Jyrki Kataisen jälkeen Suomen seuraava pääministeri.

 

 ***************

 

Tukeudun eilisen Iltasanomien kertomaan, kun totean, että…

 

…Suomen pääministeri Alexander Stubb´lla on puolisonsa kanssa velkaa 684.187 euroa!

 

 

Kuusisataakahdeksankymmentäneljätuhatta-satakahdeksankymmentäseitsemän euroa on mummonmarkoissa neljämiljoonaakuusikymmentäseitsemäntuhatta-yhdeksänsataayhdeksänkymmentäyksi markkaaa ja seitsemäntoista penniä!

 

Miten Suomen pääministerillä voi olla velkaa yli 684.000 euroa eli vanhoissa markoissa yli 4 miljoonaa markkaa?

 

Suomen pääministeri on paljon vartija ja erityisesti hän on paljon vartijana maamme taloudellisissa kysymyksissä.

 

Voitko Sinä luottaa henkilöön, jolla on puolisonsa kanssa velkaa 684.000 euroa?

 

Minä en luota!

 

 

-Esko Erkkilä-

Osaisipa tappurimme kertoa!

Perjantai 27.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen monissa yhteyksissä todennut, että joissakin maakunnissa puimakoneesta käytetään termiä ”tappuri”.

 

Näin ei ole meillä Viljakkalassa, vaan tappuri on tappuri ja puimakone on puimakone!

 

Kiipesin lievän yllytyksen tuloksena riihemme parvelle ja otin muutaman kuvan tappuristamme.

 

Oikeastaan kiipesin luvan parvelle, sillä luva on riihessä se tila, jossa puimattomat viljat käsiteltiin. Tappurimme on siis luvan parvella.

 

 

 

 

 

Välimäen eli nykyisin Maatalousyhtymä Erkkilän tappuri on ”käyttöä vailla valmis”, sillä kammesta vääntäen laite lähti helposti toimeensa – vain seipäillä kuivattu vilja puuttui!

 

 

 

 

 

 

Kyseessä on myyjäliike ja nyt täytyykin perehtyä asiaan tarkemmin ja tutkailla, että mikä yritys on valmistanut tappurin.

 

Veikkaan englantilaista, yhdysvaltalaista tai saksalaista yritystä, mutta en tiedä.

 

*********

 

SMK eli Suomen Maanviljelijäin Kauppa Oy osti ”P. Sidorow, Suomalainen Kalustokauppa Oy:n” osake-enemmistön vuonna 1928.

 

Yritys jatkoi itsenäisenä yrityksenä SMK:n omistuksessa, mutta sen pääkonttori kuitenkin muutti Helsingistä SMK:n taloon Tampereelle.

 

Nettitiedustelu kertoi, että P. Sidorow on aikoinaan ollut merkittävä toimija mm. ompelukoneiden parissa, mutta myös maatalouskoneet näyttävät olleen yrityksen myyntiartikkeleita.

 

**********

 

Muistan hämärästi, kun Välimäen tappuri oli käytössä nykyisellä paikallaan.

 

Mielenkiintoista on, että tappurin käyttövoimana oli hevoskierto – katselin tappurin edestä, kun hevonen kiersi alhaalla ladossa ympyrää ja sieltä voima välittyi tappuriin!

 

************ 

Ihmettelen muutamaa asiaa:

 

• miten tappuri on saatu nostettua luvan parveen?
• miksi pientila on hankkinut oman tappurin?

 

 

 

Välimäen tappuri on nähnyt paljon – osaisipa se kertoa näkemästään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sote-sovun synnyttyä voidaan Kokoomuksen tavoittelemat suurkunnat lopullisesti hylätä

Torstai 26.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista pohtinut parlamentaarinen ohjausryhmä julkisti eilen esityksensä, jolla julkisten terveyspalvelujen lähipalvelut voidaan turvata koko maassa.

 

Kataisen – Urpilaisen hallitus ajoi itsensä ”juntturaan” asian tiimoilta, mutta Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän aktiivinen ote maaliskuulla sai asiat rullaamaan.

 

Sovitussa puitelakiesityksessä tukeudutaan olemassa oleviin rakenteisiin.

 

Eilen sovittu merkitsee, että Kokoomuksen tavoittelema suurkuntiin tähtäävä kuntauudistus voidaan lopullisesti kuopata.

 

Eilisen aikana ihmeteltiin monilta tahoilta, että miten Kokoomuksen johdolla asiassa voitiin tussaroida peräti kolme vuotta ja sitten oppositiossa olevan Keskustan aloitteesta ja voidaan todeta myös, että Keskustan johdolla päästiin kolmessa kuukaudessa kaikkia tyydyttävään ratkaisuun!

 

Nyt sovittu on esimerkki siitä, että hallituksen jääräpäisesti ajama yksinvaltainen menettelytapa koki konkurssin. Suurissa uudistuksissa tarvitaan parlamentaarista valmistelua ja sen tosiasian Kokoomus nyt sai todeta kovimman kautta.

 

Eilen julkistettu sote-sopu lähtee nyt kuntiin lausuntokierrokselle ja se merkitsee, että kuntapäättäjät pääsevät vihdoinkin antamaan lausuntonsa sellaisesta asiasta, jolla on mahdollisuudet toteutua. Tähän saakka kuntiin on tullut lukematon määrä "lausuntopyyntöjä”, joille kuntaministerinä toiminut Henna Virkkunen on – niin en tohdi sanoa, että mitä hän on niillä pyyhkinyt!

 

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä – jonka ansiosta kokoava prosessi alkoi ja joka nyt sai lopullisen muotonsa – antaa asian ratkaisemisesta tunnustusta ministeri Susanna Huoviselle sekä Keskustan neuvottelijoille Juha Rehulalle ja Tapani Töllille.

 

 

Tiedän, että sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa on vielä paljon työtä, mutta parlamentaarisesti sovitut linjanvedot luovat jatkotyölle tukevat perusteet.

 

Luotan ratkaisujen löytämiseen yksityiskohtaisissa kysymyksissä, joista suurin on rahoituksen järjestäminen.

 

 

-Esko Erkkilä-

Edestakainen junamatka kapearaiteisella junalla Dresdenin lähellä sijaitsevien Radebeul´n ja Radeburg´n välillä oli elämys

Keskiviikko 25.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Palaan sukulaismiehen kanssa huhtikuussa tekemäämme omatoimimatkaan entisen Itä-Saksan alueelle ja kerron hienosta junamatkasta, jonka teimme kapearaiteisella junaradalla Radebeul´sta Radeburg´iin ja takaisin.

 

 

 

 

Lähtöasemamme oli Radebeul Ost –niminen rautatieasema Dresdenin ja Leipzigin välillä.

 

Tämä nimikyltti oli pääradan varrella,…

 

 

 

 

 

 

…mutta melkein viereisellä raiteella oleva kapearaiteisen radan nimikyltti henki sopivasti mennyttä aikaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pääteasemien välillä radalla oli kymmenen väliasemaa ja juna pysähtyi kaikilla väliasemilla.

 

 

 

 

 

 

Menomatkalla valitsimme umpivaunun, mutta sen vaunusillalta oli mainio tilaisuus seurata matkan sujumista, sillä edellinen vaunu oli avovaunu.

 

 

 

 

 

Meillä oli muihin ajoneuvoihin nähden etuajo-oikeus, sillä henkilöautot ja raitiovaunut odottivat ohikulkuamme.

 

 

 

 

 

 

Ensimmäisen aseman jälkeen aloimme kipuamaan mäkeä ylös…

 

 

 

 

 

 

…ja se merkitsi, että veturimme joutui tositoimiin.

 

 

 

 

 

 

Miellyttävä konduktöörirouva tarkisti matkaliput…

 

 

 

 

 

 

…ja löi niihin asiaankuuluvat leimat.

 

 

Seuraavassa muutamia kuvia, jotka otin vaunumme vaunusillalta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

 

 

 

Saavuimme runsaan 16 kilometrin pituisen junamatkamme päätepisteeseen Radeburg´iin ja sen ”Kulturbahnhof´lle”.

 

 

 

 

 

Veturiin laitettiin lisää vettä ja veturinkuljettaja rasvasi tärkeimmät voitelunipat.

 

 

 

 

 

 

Veturi ajettiin nyt toiseen päähän vaunurivistöä, jotta paluumatka saattoi alkaa.

 

 

 

 

 

 

Paluumatkan aluksi oli taas miellyttävä matkalippujen tarkastaminen.

 

 

 

 

Tässä joitain matkakuvia paluumatkalta – nyt matkustimme avovaunussa:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

 

 

 

 

Lähestyimme matkamme lähtöasemaa joka oli nyt siis myös matkamme päätepiste, pysähdyimme ja konduktöörirouvamme meni ulos junasta sekä laittoi vilkkaalle risteävälle kadulle puomit, jotta junamme pääsi etuoikeutettuna ajamaan risteyksen yli.

 

 

 

 

 

 

Saavuimme Radebeul Ost´n asemalle ja hieno junamatkamme oli päättynyt.

*************

Radalla on pituutta 16,55 kilometriä ja sillä liikennöivän kaluston raideleveys on 750 mm. Junan nopeus on 25 kilometriä tunnissa.

Osuimme sellaiselle junavuorolle, joka matkasi radan päästä päähän. Osa junavuoroista ajaa Radebeul´sta vain Moritzburgiin saakka.

Paikalliset asukkaat käyttävät radalla liikennöiviä junia työmatka- ja koululaismatkoihin.

Ihmettelimmekin aluksi, että junassa matkaavat koululaiset puuhasivat vallan muuta kuin ihailivat maisemia, mutta sitten huomasimme, että he ovat normaalilla koulumatkallaan!

*************

 

 

Kun käytte Dresdenissä, niin poiketkaapa nauttimassa Radebeul´n ja Radeburg´n välisen kapearaiteisen junaradan elämykset höyryveturin vetämissä vaunuissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nytkö vasta?

Tiistai 24.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Alexander Stubb nimitti hallitukseen uusiksi ministereiksi Leena Toivakan, Laura Rädyn sekä Petteri Orpon.

 

Tunnen työurani perusteella parhaiten Maa- ja metsätalousministeriön ja sen vuoksi kommentoinkin Petteri Orpon nimittämistä uudeksi maa- ja metsätalousministeriksi.

 

On sanottu, että nyt syrjään sysätty Jari Koskinen on parasta, mitä Kokoomus pystyy tarjoamaan suomalaiselle maataloudelle.

 

Orpon nimittäminen ministeriksi on puhdasta kokoomuslaista hyvä veli-politiikkaa, jolla palkitaan entinen Kokoomuksen ryhmänjohtaja nostamalla hänet ministerikaartiin ja kohottamaan tunnettuisuuttaan ennen kevään eduskuntavaaleja.

 

Jari Koskinen menetti poliittisen painoarvonsa, kun ilmoitti, että ei lähde ehdokkaaksi seuraavissa eduskuntavaaleissa.

 

Petteri Orpo ei omaa minkäänlaista kokemusta alaansa kuuluvista asioista, joten ministeriön virkamiesten rooli tulee kasvamaan - se ei välttämättä tässä tapauksessa ole lainkaan huono asia.

 

Huolestuttavaa Orpan nimityksen yhteydessä on se, että vihreiden ympäristöministeri Ville Niinistö kertoo suhtautuvansa Orpoon myötäsukaisemmin kuin Koskiseen. Pelottaa.

 

Maa- ja metsätalousministerin vastuulle kuuluvat myös ruokaturvallisuuteen liittyvät seikat ja tämä luo omalta osaltaan kysymyksiä Orpon osaamiselle.

 

Toistan jälleen kerran, että Sirkka-Liisa Anttilan ollessa maa- ja metsätalousministerinä oli kaikilla suomalaisilla ”ruokaturvallinen olo” – Koskisen kaudella näin ei ollut.

 

Pystyykö Petteri Orpo palauttamaan suomalaisten uskon nykyhallituksen aikana heikentyneen uskon ruokaturvallisuuteemme?

 

 

************

 

 

Keskustan kansanedustaja Anne Kalmari tunnetaan ja tunnustetaan suomalaisen maatalouden sekä ruokaturvallisuuden merkittäväksi vaikuttajaksi.

 

Kalmari kertoi fb-sivuillaan, että tapasi Petteri Orpon Eduskunnan käytävällä eilen ja onnitteli tätä ministeripaikan saamisesta.

 

Orpo oli todennut Kalmarille, että nyt meille tulee yhteisiä asioita.

 

Kalmari oli ollut heti tilanteen tasalla ja vastannut:

Nytkö vasta?

************

Orpon toteamus on vankka todiste, että Kokoomukselle maatalouden, metsätalouden sekä ruokaturvallisuuden asiat ovat olleet vieraita.

 

Tuleeko nyt muutos?

 

 

-Esko Erkkilä-

Viipurin "Infra Liikelaitos" huolehtii kaupungin siisteydestä

Maanantai 23.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen toiminut luottamushenkilönä Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa vuodesta 2009 alkaen.

 

Ehkä luottamushenkilöpostini on syynä, että tapaan ulkomailla liikkuessani kiinnittää huomiota vierailukohteiden siisteyteen sekä siihen, että miten ja millaisella kalustolla paikkoja pidetään puhtaina sekä kunnossa.

 

Seurasin taannoisella Viipurin –matkallamme, että kuinka siellä kaupungin infraa hoidetaan.

 

 

 

 

 

Alvar Aallon suunnitteleman Viipurin Kaupunginkirjaston tontin eräällä laidalla on hyvinhoidettu pensasaita. Pensasaita on siinä mielessä erikoinen, että siinä on kaksi pensasaitaa rinnakkain. Pensasaidan leikkaaminen onnistuu kuitenkin hyvin, sillä leikkaaja mahtuu työskentelemään pensasaitojen välissä.

 

 

 

 

 

 

Työ onnistui polttomoottorikäyttöisellä pensasaitaleikkurilla hyvin, mutta tähtäyslangan puuttuminen aiheutti sen, että leikatusta aidasta muodostui hieman ”kuoppainen”.

 

 

 

 

 

 

Torkkelinpuistossa tapasin aamutuimaan ”kaupunginmiesten” kalustoa eli jo neuvostoajalta tutuksi tulleen traktorin…

 

 

 

 

 

 

 

Yritin katsella työmiehiä, mutta he olivat ilmeisesti menneet aamukahville, sillä ketään ei näkynyt mailla eikä halmeilla. Tyypillistäkö!

 

 

 

 

 

 

Viipurin kaupunkikuva on siisti ja sille on selityksensä eli roskat kerätään kaduilta ja puistoista säntillisesti.

 

 

 

 

 

 

Viipurissa tarjotaan koululaisille ja nuorille kesätöitä kaupungin siistimisessä.

 

Tästä näin esimerkin Salakkalahden rantabulevardilla, kun suuntasin aamukävelyni sinne.

 

 

 

 

 

 

 

On hyvä asia, että nuorille opetetaan puistojen hoitamisessa tarvittavien käsityökalujen käyttöä…

 

 

 

 

 

 

…ja muutenkin opetetaan työntekoa!

 

 

 

 

 

 

Profeetta Elian kirkon lähellä tapasin nuorukaisen, joka raivaussahan siimaleikkurivarustuksella leikkasi pitkäksi ehtinyttä ketoa.

 

Työ sujui joutuisasti ja ilman esimiesten paimentamista.

 

 

 

*************

 

 

Nämä tässä kertomani seikat ovat vain pintaraapaisu siihen työhön, jolla Viipurin kaupunkia pidetään siistinä.

 

Olen matkamme jälkeen tavannut paljon ihmisiä, jotka muistelevat Viipurin taannoista epäsiisteyttä.

 

Nykyään Viipuri on siisti ja myös turvallinen kaupunki, sillä esimerkiksi matkailijoita ahdistelevia kerjäläisiä on siellä paljon vähemmän kuin Tampereella!

 

Suosittelen tutustumista nykypäivän Viipuriin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskusta kannustaa kuntalaisdemokratian kehittämisessä Tampereen Alvari -toiminnan sekä Ylöjärven Viljakkala- ja Kuru-neuvostojen tyyppiseen toimintaan

Sunnuntai 22.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Keskustan toiminnan kehittämisessä puoluekokousaloitteilla on tärkeä rooli.

 

Taannoin päättyneelle Turun puoluekokoukselle jätettiin 260 puoluekokousaloitetta Keskustan piirien, Keskustan kunnallisjärjestöjen sekä Keskustan paikallisyhdistysten toimesta.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana olen tyytyväinen, että monet Keskustan tamperelaiset järjestöt jättivät useita puoluekokousaloitteita.

 

Olin keskeisenä toimijana, kun Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö jätti puoluekokousaloitteen, joka kuului näin:

************

 

 

KUNTALAISDEMOKRATIAA PITÄÄ KEHITTÄÄ MONIPUOLISIN TAVOIN

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry esittää, että kuntalaisdemokratiaa pitää kehittää luovasti, monipuolisesti, ennakkoluulottomasti ja erilaisin tavoin eri kunnissa.

 

Kuntalaisdemokratian merkitys korostuu koko ajan, sillä tiedonvälitys monipuolistuu, tarpeet ovat kunnissa erilaiset ja kuntakokokin varmaan tulee kasvamaan. Tarvitaan erilaisia malleja, jotta kansalaiset voivat helposti myös vaalien välissä osallistua oman kuntansa kehittämiseen.

 

Onnistunut kuntalaisdemokratia merkitsee parhaimmillaan kahdensuuntaista tiedonvälitystä; päättäjät saavat oikeaa sekä suoraa palautetta kuntalaisilta päätöstensä perustaksi ja kuntalaiset puolestaan todenpohjaista tietoa tehtyjen päätösten perusteluiksi.

 

Kuntalaisdemokratian paras onnistuminen on kuitenkin se, kun kuntalaiset pystyvät aidosti vaikuttamaan asioihin jo niiden valmisteluvaiheessa.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry on pannut tyydytyksellä merkille Tampereen kaupungin Alvari-toiminnan, joka perustuu alueellisen vaikuttamisen periaatteeseen. Kaupungin jakaminen neljään Alvari-alueeseen on merkinnyt alueellisten ongelmien välittymistä päättäjien tietoisuuteen.

 

Toisena esimerkkinä Tampereen kunnallisjärjestö haluaa tuoda esille Ylöjärven kaupungissa toimivat alueelliset Viljakkala- ja Kuru-neuvostot, jotka perustettiin sen jälkeen, kun Viljakkala sekä Kuru liittyivät kuntaliitoksessa Ylöjärven kaupunkiin.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry toteaa kokemukseen perustuen, että Alvari- järjestelmässä ja Ylöjärven Viljakkala- sekä Kuru-neuvostoissa on paljon parannettavaa, mutta molemmat ovat oikeansuuntaisia toimenpiteitä kuntalaisdemokratian edistämisessä.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry kannustaa Suomen Keskustaa tukemaan uusia, erilaisia ja ennakkoluulottomia hankkeita kuntalaisdemokratian edistämisessä.

 

 

******************

 

 

Puoluehallitus puolsi aloitettamme ja sen vastausesitys kuului näin:

 

 

”Puoluekokous yhtyy täysin Tampereen kunnallisjärjestön näkemykseen kuntalaisdemokratian kehittämisestä. Keskustan kunnallisvaaliohjelmassa 2012 yksi kolmesta kärkiteemasta oli nimenomaan kunnan asukkaiden ja heidän yhteisöjensä vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen kansanvaltaisesti valitun valtuuston ja muiden päätöksentekoelinten rinnalla.

 

Kuntalaisilla ja myös kunnassa osan vuotta asuvilla vapaa-ajanasukkailla on tiedoistaan, taidoistaan ja arkipäivän kokemuksistaan kumpuavaa osaamista ja resursseja, joita ei vielä ole tarpeeksi hyödynnetty kuntalaisten yhteiseksi hyväksi. Myös kolmannen sektorin järjestöjä tulee kuulla entistä vahvemmin ja ottaa ne mukaan palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen.

 

Aloitteessa on kiinnitetty huomiota oleelliseen näkökulmaan; jokaisen kunnan on löydettävä omista ja asukkaiden lähtökohdista parhaat lähivaikuttamisen muodot. Yhtä ja samaa reseptiä kaikille kunnille ei ole olemassa.

 

Etenkin asukasmääriltään suurissa ja pinta-alaltaan laajoissa kuntaliitoskunnissa voidaan jopa harkita kunnanosavaltuustoja tai Rovaniemen kaltaisia aluelautakuntia omine budjetteineen ja päätösvaltoineen. Toisissa kunnissa voivat toimia paremmin ns. kevyemmät kuntalaisdemokratian muodot kuten kylä- ja kaupunkiosavaltioparlamentit, avoimet keskustelu- ja palautetilaisuudet, kansalais- ja käyttäjäraadit tai vaikkapa sosiaalisen median ja muiden sähköisten palaute- ja ideajärjestelmien hyödyntäminen.

 

Olipa kuntalaisdemokratian muoto mikä tahansa, on tärkeintä että kunnan asukkaat tulevat aidosti kuulluiksi ja he kokevat voivansa vaikuttaa kotikuntansa asioihin. Näennäisdemokratia vain etäännyttää ja passivoi asukkaita.

 

Puoluekokous panee tyytyväisyydellä merkille aloitteessa mainitut Tampereen ja Ylöjärven lähidemokratiakokeilut. Niiden kokemuksia – niin onnistumisia kuin havaittuja ongelmiakin – tulee hyödyntää Pirkanmaata laajemminkin kuntalaisten lähivaikuttamisen edistämisessä.”

 

 

*********

 

Olen tyytyväinen Puoluehallituksen vastausesitykseen ja erityisesti siihen, että puoluekokousaloitteemme hyväksyttiin näillä vahvoilla puoltolauseilla Keskustan ohjenuoraksi jatkossa!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Täytyy olla kansan palveluksessa"

Lauantai 21.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Tiedän työkokemukseni perusteella, että saadakseen sanomansa perille, on oltava aktiivisesti yhteydessä asiakkaisiin.

 

Edustamallani toimialalla se merkitsi aktiivisuutta tilaisuuksien pitämisessä, osallistumista erilaisille markkinoille ja markkinointia suoraan potentiaalisille asiakkaille eli tilakäyntejä.

 

Sama periaate koskee poliitikkoja – on oltava kansan tavoitettavissa!

 

Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen on ilmeisesti aikamme paras esimerkki, että  ”jalkatyö” eli äänestäjien parissa tehtävä työ tuo tulosta.

 

On luonnollista, että tuotteen pitää olla kunnossa, sillä huonoa tuotetta on mahdotonta myydä edes kovalla jalkatyöllä.

 

”Tuotteena” Paavo Väyrynen on kunnossa, joten sen markkinointi on siltä osin kunnossa.

 

 

*************

 

 

 

Seurasin Paavo Väyrysen työskentelyä taannoisessa Keskustan puoluekokouksessa 13. – 15.6.2014 Turussa ja siitä muutama kuva selitysteksteineen:

 

 

 

 

Väyrysellä oli kokouspaikkana toimineen Turun Messukeskuksen aulassa oma esittelypiste, jossa hän oli melkein koko ajan puoluekokousväen tavattavissa.

 

 

 

 

 

 

Väyrysen valtakunnallista näkyväisyyttä edesauttoi, että YLE haastatteli häntä puoluekokouksen aikana.

 

 

 

 

 

 

Yleiskeskustelun ensimmäisen puheenvuoron käytti Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen.

 

Väyrynen totesi puheessaan mm. näin:

 

”Nyt Keskustan tehtävänä on pelastaa Suomen kansantalous. Keskustan tehtävänä on murtaa nykyinen keskittymiseen tähtäävä ja eriarvoisuuteen johtava sisäpolitiikan oikeistosuuntaus. Ja ennen muuta: Keskustan on jälleen turvattava se, että Suomi jatkaa ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan Paasikiven linjalla.”

 

 

 

 

 

Paavo Väyrynen liikkui puoluekokousväen keskuudessa ahkerasti – tässä hän keskustelee puolustusministerinä 1977 – 1979 sekä maa- ja metsätalousministerinä 1979 – 1983 toimineen Taisto Tähkämaan kanssa.

 

 

 

 

 

 

Osuin paikalle, kun Paavo Väyrynen ja Tapani Hankaniemi, melkein naapurini Kälviältä, ”paiskasivat kättä” ja varmaan keskustelivat Kälviän taannoisesta kuntaliitoksesta Kokkolan kaupunkiin!

 

 

 

 

 

 

Arvostin monien muiden ohella, että Väyrynen oli paikalla puoluekokouksen päättymiseen saakka.

 

Kerroin hänelle, että arvostan hänen paikallaoloaan ja silloin Väyrynen totesi minulle tämän jutun otsikossa olevat sanat eli;

 

”Täytyy olla kansan palveluksessa”!

 

 

Taidatkos sen selvemmin sanoa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ratikkapäätös oli onnetonta jatkumoa Rantaväylän tunnelille

Perjantai 20.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuutetut tekivät maanantaina 16.6.2014 kaupunkilaisten kukkarolle vahvan loven tekevän päätöksen, kun hyväksyivät, että ratikan suunnittelua Tampereelle jatketaan.

 

Kyse on Vihreiden saamasta koplausmaksusta Kokoomukselta, kun Vihreät aikoinaan kannattivat Kokoomukselle ja sen rahoittajille elintärkeän Rantaväylän tunnelin rakentamista.

 

Vihreät olivat periaatteessa vastaan Rantaväylän tunnelia, mutta kun heille luvattiin vastapalvelukseksi ratikka, niin tuki Kokoomuksen ykköshankkeelle heltisi helposti!

 

Kyseessä oli koplausten koplaus, jonka tamperelaiset saavat kokea palveluiden jatkuvana heikentymisenä!

 

Tampereen ratikka on todellisten asiantuntijoiden antamien lausuntojen perusteella täysin turha hanke ja sen turhuuden osaa jokainen järki-ihminen päätellä ihan maalaisjärjellä.

 

 

 

****************

 

 

 

 

Turussa on jo nyt ratikka ja se on mahdottoman oikeassa käytössä – jäätelökioskina!

 

 

****************

 

 

 

On todella surullista, että yhteiskunnan varoja tuhlataan hyödyttömään hankkeeseen, kun maakunnan eli Pirkanmaan hyvinvoinnille olisi paljon tarpeellisempiakin hankkeita rahoitettavana.

 

Nyt on pantava toivoa sille, että valtiovalta osaa olla viisas ja ei lähde tukemaan Tampereen ratikkahanketta.

 

Pirkanmaalla tarvitaan rahaa 3-tien, 9-tien ja 12–tien sekä alemman tieverkoston kunnostamiseen – niiden kunnostaminen toisi hyvinvointia koko maakunnalle.

 

Ratikkavouhkaajat ovat suuriäänisiä melskaajia, joilla ei monillakaan ole kummoistakaan kokemusta työelämästä ja esim. yritysmaailmassa hankittuja kannuksia on tuskin kenelläkään. 

 

Nostan hattua niille kahdelle kokoomuslaiselle ja kolmelle demarille, jotka omien puolueidensa valtavirrasta poiketen uskalsivat äänestää ratikkaäänestyksessä tamperelaisten puolesta.

 

Erityisen arvostukseni saavat ne kaupunginvaltuutetut, jotka osasivat tunneliäänestyksessä sekä myös nyt ratikkaäänestyksessä valita EI – nappulan!

 

Meillä on nyt kriittiset hetket, jotta kohta aloittava Stubb-hallitus pitää kyntensä poissa Tampereen ratikkahankkeesta – uskon vahvasti, että seuraava hallitus näin tulee joka tapauksessa tekemään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viipurin kaupunginkirjasto on nähtävyys, joka kannattaa kokea!

Torstai 19.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Viipurin kaupunginkirjasto on monille Viipurin-kävijöille tuttu siitä, että se on pressujen suojaama valkoinen rakennus Torkkelinpuistossa. Sinne ei ole päässyt tutustumaan.

 

Nyt kaikki on toisin, sillä tämä Alvar Aallon suunnittelema ja vuonna 1935 avattu kirjastotalo on päässyt korjaustöiden jälkeen entiseen kukoistukseensa.

 

Sisäänpääsy kirjastoon on ilmainen, mutta kuvaamisesta kirjastossa pitää maksaa 150 ruplaa eli n. 3,5 euroa.

Venäjänkielinen tunnin pituinen opastus maksaa 150 ruplaa ja englanninkielinen opastuskierros 300 ruplaa - oppaan kertoman tekstin kääntämisestä jollekin muulle kielelle on huolehdittava itse.

 

Kirjastoon pääsee tutustumaan klo 11.00 alkaen ja se sulkeutuu klo 19.00.

 

Pääsin käymään kirjastossa 10.6.2014, maksoin kuvauslisenssin ja annoin kamerani muistikortin täyttyä.

 

Tässä osa kuvistani:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 Huomasittehan nuo kattoikkunat, joista luonnonvalo siivilöityy kirjastosaliin?

Pidän erityisesti noista muotoilluista puukaiteista - ne osoittavat Alvar Aallon hienon tyylitajun.

*************

 

 

 

 

 

 

Kirjaston lukusaliosastolla voi tutkailla myös suomenkielisiä teoksia.

 

 

 

 

Ottakaa Kaupunginkirjasto ykköskohteeksenne, kun vierailette Viipurissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Uudenkaupungin soijatehtaan konkurssi ei tullut yllätyksenä

Keskiviikko 18.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Tiedotusvälineet ovat kertoneet, että Uuteenkaupunkiin perustettu soijanjalostustehdas on joutunut konkurssitilaan.

 

Yritys – Finnprotein Oy – on jättänyt konkurssihakemuksen Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen maanantaina 16.6.2014.

 

 

Soijatehtaan perustaminen Suomeen on haihattelua ja olen todennut sen yrityksen puuhamiehille jo vuosia sitten.

 

Perusteluina olen käyttänyt mm. seuraavia seikkoja:

 

• soijapavun rahtaaminen Brasiliasta suurilla laivoilla ensin Rotterdamiin, välivarastointi siellä, uudelleenlastaus pieniin laivoihin Rotterdamissa, kuljettaminen Suomeen, soijapavun satamavarastointi Suomessa ja kuljettaminen kumipyöräkyydillä tehtaalle ei luo mitään perusmahdollisuuksia kannattavalle toiminnalle

• valmiiden tuotteiden kuljettaminen kaukomaille ”kuivalta maalta” Uudestakaupungista ei siltäkään osin antanut mahdollisuutta kannattavalle toiminnalle

• soijanjalostuksessa syntyvä soijaöljy on vietävä maailmamarkkinoille, sillä Suomessa sille ei ole markkinoita. Soijaöljy hinnoitellaan Rotterdamissa laivaan lastattuna eli sen osalta Uudenkaupungin tehtaalle kertyi ”takamatkaa” vähintään 20 – 30 €/tonni, joten soijaöljyn osalta Uudenkaupungin mahdollisuudet kilpailla kannattavasti olivat sijaintipaikasta johtuen mahdottomat

 

Suomessa tarvitaan soijanjalostuksessa syntyviä tuotteita, mutta mikään niitä tarvitseva yritys ei voi perustaa tuotantoaan aloittavan yrityksen varaan. Tavarantoimittajayrityksen pitää ensin vakiinnuttaa asemansa luotettavana tavarantoimittajana, jotta sen palveluksia uskaltaa käyttää. Oletan, että Finnprotein Oy ei tähän pystynyt lyhyen toimintansa aikana.

 

Uudenkaupungin soijatehtaan taru on karu kertomus siitä, että miten korkealla ilmassa leijuvat unelmat johtavat katastrofiin.

 

Soijatehtaan työmarkkinaselkkaukset on useissa yhteyksissä kerrottu syyksi yrityksen nopealle tuholle, mutta näen niiden vaikutukset konkurssihakemukseen vain viimeiseksi niitiksi, joka katkaisi kamelin selän.

 

Perusasiat olivat kateissa – ensisijainen syy tehtaan konkurssiin eivät olleet työmarkkinaongelmat.

 

Kaikenkarvaiset konsulttifirmat tekivät hyvät rahat, kun ne puolsivat ja toimivat aktiivisesti soijatehtaan saamiseksi Uuteenkaupunkiin.

 

Konsulttifirmoilla piti olla tietämystä soijanjalostusprosessista, mutta konsulteille oma tili on tärkeämpää kuin konsultoitavan yrityksen paras.

 

En tunne tilannetta, mutta ihmettelen Uudenkaupungin luottamushenkilöiden ja erityisesti virkamiesten toimintaa, kun ilmeisen halukkaasti hamusivat täysin mahdottoman liiketoiminnan siirtymistä kaupunkiin.

 

Julkisuudessa on kerrottu, että Uusikaupunki sijoitti soijatehtaan infraan 3 miljoonaa euroa. Sen lisäksi muita kustannuksia kaupungille on kertynyt varmaan mittavasti – myös kaupungin imago teollisuuskaupunkina sai kolauksen.

 

Toivottavasti hyvin tuntemaani Uudenkaupungin satamaan ei ehditty tehdä liian mittavia turhia investointeja!

 

Se harmittaa, että eräät tuntemani henkilöt saivat uralleen ilmeisen kolauksen, kun olivat ryhtyneet vastuullisiin tehtäviin yrityksessä, jonka selviytymisen ennusteet olivat jo alusta alkaen synkät.

 

Opimmeko Uudenkaupungin soijatehtaan tarusta mitään?

 

Ainakin se pitäisi oppia, että Suomeen soveltumatonta teollista toimintaa ei Suomeen kannata yrittää puuhata!

Myös se olisi huomioitava, että kuntien pitäisi kuunnella todellisia asiantuntijoita ennen kuin ne sitoutuvat suuriin hankkeisiin!

On paikallaan penkoa myös ne syyt, joiden perusteella valtion omistama pääomasijoitusyhtiö Suomen Teollisuussijoitus saatiin harhautettua sijoittamaan veronmaksajien varoja yritykseen, jolla ei ollut mitään todellisia mahdollisuuksia toimia Suomessa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Henkilövalinnat Keskustan puoluekokouksessa 14.6.2014

Tiistai 17.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Keskustan puoluekokous 13. – 15.6.2014 Turussa oli hieno kokemus – käytän ensimmäisen kerran nykytermiä, kun totean sen olleen…

 

 

…voimaannuttava kokemus!

 

 

Kokouksen toinen päivä eli lauantai keskittyi henkilövalintoihin ja niiden tiimoilta pienoinen kuvakertomus:

 

 

************

 

 

Puheenjohtajakysymyksessä edettiin täydellisen yksimielisyyden linjalla, joten puheenjohtajaehdokkaiden viime hetken työskentelyä ei tarvittu.

 

 

 

 

 

Juha Sipilä valittiin yksimielisesti jatkamaan Keskustan puheenjohtajana.

 

 

 

************

 

 

Varapuheenjohtajiksi oli tarjolla seitsemän ehdokasta ja puoluesihteeriksi kolme henkilöä, joten päivään riitti vipinää.

 

 

Keskustan puoluekokouksessa piirit istuvat salissa piireittäin, joten ehdokkaiden viime hetken esittelyt tapahtuvat kunkin piirin edessä penkkirivien välissä.

 

Aikaa piirikohtaisiin esittelyihin on tunti ja sinä aikana ehdokkaan pitää kiertää kaikki piirit, joten sanomansa tiivistäminen on kullanarvoinen taito tässä vaiheessa.

 

 

 

 

Keskustan Pirkanmaan piiriä puoluekokouksessa johti piirin toinen varapuheenjohtaja Vilhartti Hanhilahti, sillä puheenjohtajallamme Pertti Hakasella sekä varapuheenjohtaja Riitta Koskisella oli puoluekokouksen aikaan molemmilla perhejuhlamenoja.

 

 

 

 

 

Ensimmäisenä pirkanmaalaisille kävi esittäytymässä varapuheenjohtajaehdokkaista Liisa Ansala.

 

Liisa Ansala sai vaalissa 311 ääntä ja sijoittui viidenneksi.

 

 

 

 

Toisena pirkanmaalaisille esiintyi Katri Kulmuni ja hän sai vaalissa 543 ääntä, jolla sijoittui neljänneksi.

 

 

 

 

 

Ann-Mari Kemell oli varapuheenjohtajaehdokkaista seuraava pirkanmaalaisille esiintynyt ehdokas. Vaalissa hän sai 307 ääntä, jolla heltisi kuudes sija.

 

 

 

 

 

 

Juha Rehulan ei esiintyessään tarvinnut nousta tuolille, sillä pitkänä miehenä hänen pituutensa riitti myös takariveillä istuneiden pirkanmaalaisten nähtäväksi.

 

Rehula korjasi varapuheenjohtajavaalissa suurimman äänisaaliin eli 1.304 ääntä ja hän jatkaa Keskustan varapuheenjohtajana.

 

 

 

 

 

Annika Saarikko kiipesi ketterästi tuolille ja piti sieltä pirkanmaalaisille puheensa.

 

Myös Annika jatkaa Keskustan varapuheenjohtajana, sillä hän sai toiseksi eniten ääniä eli 1.237.

 

 

 

 

 

Kokenut Anu Vehviläinen on tekemässä vahvaa paluuta maamme politiikan terävimpään kärkeen ja myös me pirkanmaalaiset huomasimme sen viimeistään silloin, kun Anu kävi esittäytymässä pirkanmaalaisille puoluekokousedustajille kokoussalissa.

 

Vehviläinen sai vaalissa 642 ääntä ja sillä heltisi varapuheenjohtajakisassa kolmas sija sekä Keskustan varapuheenjohtajuus.

 

 

 

 

 

Varapuheenjohtajaehdokkaista viimeisenä pirkanmaalaisille kävi esittäytymässä Paula Sihto.

 

Keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtajana toimiva Sihto sai 186 ääntä.

 

 

 

*************

 

 

Pirkanmaa ja Päijät-Häme muodostivat yhdessä äänestyspaikan numero X ja sen osalta ehdokkaiden henkilökohtaiset äänimäärät olivat seuraavat:

 

• Rehula 113
• Saarikko 99
• Kulmuni 61
• Vehviläinen 59
• Ansala 32
• Kemell 32
• Sihto 9

 

 

**************

 

 

 

 

 

 

Kolmesta puoluesihteeriehdokkaasta ensimmäisenä pirkanmaalaisille puoluekokousedustajille kävi esiintymässä Timo Laaninen.

 

Laaninen sai vaalissa 869 ääntä eli 58,8 % annetuista äänistä ja tuli siten valituksi Keskustan puoluesihteeriksi jo ensimmäisellä äänestyskierroksella.

 

 

 

 

 

 

Toisena puoluesihteeriehdokkaana pirkanmaalaisille esiintyi Janne Seurujärvi. Hän sai vaalissa 450 ääntä.

 

 

 

 

 

 

Kolmantena puoluesihteeriehdokkaana meille esiintyi Jasi Kuokkanen, joka sai vaalissa 160 ääntä.

 

 

 

Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen yhteisellä äänestyspaikalla puoluesihteerivaalissa äänestettiin näin:

 

 

• Laaninen 68
• Seurujärvi 44
• Kuokkanen 16

 

 

*****************

 

 

Olen vakuuttunut, että nyt valittu puoluejohto pystyy luotsaamaan Keskustan vaalivoittoon vuoden 2015 eduskuntavaaleissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Puoluekokouksen lippumarssi Turussa oli vahva näyttö Keskustan elinvoimasta

Maanantai 16.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Keskustan 75. sääntömääräinen puoluekokous järjestettiin Turussa 13. – 15.6.2014.

 

Olin koko ajan paikalla virallisena kokousedustajana.

 

Puoluekokouksen viimeisen päivän ohjelmaan kuuluu perinteisesti lippumarssi ja eilen se alkoi Turun Kauppatorilta.

 

 

 

 

 

Lippumarssiin ryhmittäydyttiin piireittäin ja tässä osa kansallispukuihin pukeutuneista Keskustan Pirkanmaan piirin jäsenistä valmistautumassa lippumarssiin.

 

 

 

 

 

 

 

Puoluejohto marssi lippumarssin kärjessä ja tässä puheenjohtaja Juha Sipilä sekä puoluesihteeri Timo Laaninen suunnittelevat lähtöryhmitykseen järjestäytymistä.

 

 

 

 

Järjestäytymisryhmitys on saatu valmiiksi ja nyt puoluejohto voi odotella lippumarssin alkamista.

Vasemmalta Sipilä, Vehviläinen, Laaninen, Saarikko ja Rehula.

 

 

 

 

 

 

Tässä vielä lähikuva lippumarssiin valmistautuvasta puoluejohdosta.

 

 

 

 

 

 

 

Lippumarssille ”teki tietä” kaksi ratsukkoa ja varsinkin vasemmanpuoleinen oli matkan alussa vaikea pideltävä. Matkan edetessä sekin sopeutui tärkeään tehtäväänsä.

 

 

 

 

 

 

Lippumarssin kärjessä kulkenutta Suomen lippua kantoi Keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula…

 

 

 

 

 

 

…ja toisena lippuna kulkenutta Keskustan lippua kantoi puheenjohtaja Juha Sipilä.

 

 

 

 

 

 

Piireistä ensimmäisenä marssi aakkosjärjestyksen mukaisesti Etelä-Häme.

 

 

 

 

 

 

Toisena piirinä oli vuorossa seuraavan puoluekokouksen isäntäpiiri eli Etelä-Pohjanmaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Keskustan Pirkanmaan piirin kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten liput muodostivat vankan lippulinnan marssirivistössä.

 

 

 

 

 

 

Piirimme lippulinnan perässä marssi suuri joukko puoluekokoukseen osallistuneita pirkanmaalaisia.

 

 

 

 

 

 

Olympialaisten tapaan puoluekokouksen järjestävä piiri marssi lippumarssin viimeisenä eli nyt se oli Keskustan Varsinais-Suomen piiri.

 

 

 

 

 

 

Otin kuvan kaikkien piirien marssirivistöistä ja oikaisustani huolimatta en ehtinyt paikalla, kun lippumarssin kärki saapui marssin päätepaikkaan.

 

Sen verran kuitenkin ehdin, että ehdin liittymään Pirkanmaan piirin marssirivistöön marssin viimeisten metrien ajaksi.

 

 

 

Vielä muutama kuva Keskustan Pirkanmaan piirin marssijoista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 *************

 

 

 

 

 

Puheenjohtaja Juha Sipilä otti vastaan kaikki marssijat ja siinä kuultiin myös kevyttä huulenheittoa!

 

 

 

Keskustan Turun puoluekokouksen lippumarssi Aurajoen rannalla oli puoluekokousosanottajille unohtumaton elämys!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Torkkelinpuistossa sijaitsevat Jussi Mäntysen Hirvi-veistos ja Alvar Aallon suunnittelema Viipurin kaupunginkirjasto muodostavat ehjän kokonaisuuden

Sunnuntai 15.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen iloinen, että Viipurin kaupunginkirjaston ikiaikaiselta tuntunut kunnostustyö on vihdoin saatu päätökseen.

 

Olen iloinen myös siitä, että Jussi Mäntysen vuonna 1923 veistämä Hirvi-veistos ja nyt kunnostettu Viipurin kaupunginkirjasto muodostavat ehjän kokonaisuuden.

 

Seuraavassa muutamia kuvia Viipurin kaupunginkirjaston ulkopuolelta ja joitain kuvia myös Hirvi-veistoksesta – kahdesta ensimmäisestä kuvasta saa käsityksen veistoksen ja kirjaston läheisestä sijainnista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vaikka molemmat suomalaiset merkkiteokset ovatkin nyt luovutetulla alueella, olen iloinen, että ne molemmat ovat kaikkien suomalaisten ihailtavissa Viipurissa.

 

Käykäähän ihailemassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Tämä maa tarvitsee Keskustaa"

Lauantai 14.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Otsikkolause sisältyi puheeseen, jonka Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä piti eilen Turussa alkaneen kolmipäiväisen Keskustan puoluekokouksen alkajaisiksi.

 

 

 

 

Sipilän avaussanojen jälkeen alkoivat suosionosoitukset, jotka Juha Sipilä joutui lopettamaan ja alkoi puheensa vaikka suosionosoitukset vain jatkuivat.

 

 

 

 

 

Puoluekokousyleisö keskeytti Sipilän puheen suosionosoituksilla kymmenkunta kertaa ja puheen jälkeen yleisö nousi seisaalleen ja taputti puheenjohtaja Sipilälle!

 

 

 

 

 

 

 

 

**********

 

 

Kuljin puoluekokousyleisön joukossa ja etsin kamerani linssiin Keskustan kansanedustajia sekä muita keskeisiä keskustalaisia.

 

Tässä tuloksia:

 

 

 

 

 

Tapasin Anu Vehviläisen myös livenä ja toivottelin hänet huomenissa tervehtimään Keskustan pirkanmaalaisia puoluekokousedustajia – Anu lupasi tulla!

 

 

 

 

 

Juha Sipilä oli käytäväkeskusteluissa monien suosittu kuvauskohde ja keskustelukumppani.

 

 

 

 

 

Puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaska Hämeenkyröstä liikuskeli hyväntuulisena porukan keskellä.

 

 

 

 

 

Paavo Väyrynen viihtyi koko avauspäivän kokouspaikalla ja usein hän oli tavattavissa ”kaksoisolentonsa” eli roll-upin vierellä! Pyysin Paavoa poseeraamaan ja hyvän kuvan sainkin.

 

 

 

 

 

Kansanedustaja Tuomo Puumala.

 

 

 

Varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Annika Saarikko. Annikan tavaramerkkinä olevat liinat loppuivat alkuunsa, mutta Annika lupasi niitä tulevan lauantaiksi lisää. Odotan omaani!

 

 

 

 

Kansanedustajat Mikko Savola ja Elsi Katainen.

 

 

 

 

Totesin jälleen kerran Sirkka-Liisa Anttilalle, että hänen maa- ja metsätalousministeriaikana oli levollinen olo ruokaturvallisuuden osalta, sillä Sirkka-Liisa ministerinä ja Jaana Husu-Kallio Eviran pääjohtajana olivat luotettava työpari.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ex-meppi Hannu Takkula ja puoluesihteerivaalissa mukana oleva Janne Seurujärvi ovat molemmat ”pohjoisen poikia”. Saa nähdä, että nouseeko Takkula varasijalta Brysselin koneeseen!

 

 

 

 

Jouni Ovaska ja varapuheenjohtajan paikkaa tavoitteleva Ann-Mari Kemell.

 

 

 

******************

 

Lainaan tämän juttuni lopuksi kaksi kohtaa Juha Sipilän puheesta:

 

 

”Nyt on taas mukava olla keskustalainen”

 

 

”Tätä maata on uudistettava rohkeasti ja pidettävä kaikki mukana”

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaksisataakuusikymmentäseitsemän porrasta huipulle!

Perjantai 13.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistys teki jäsenmatkan Viipuriin 9. – 11.6.2014.

 

Matkamme eräs kohteista oli tutustuminen Viipurin linnaan.

 

Käyntimme kohokohta oli, kun pääsimme kiipeämään linnan torniin.

 

Olen edellisen kerran kavunnut Viipurin linnan torniin vuonna 1982, joten edellisestä käynnistäni ehti kulua aikaa 32 vuotta.

Olikohan vuonna 1982 niin, että kamerat kerättiin pois torniin kiipeäviltä?

 

 

************

 

 

 

 

 

 

Tällä kerralla en keskittynyt kuvaamaan Viipurin linnaa ulkoapäin, sillä…

 

 

 

 

 

 

…tiesin, että pääsemme kiipeämään linnantorniin.

 

 

 

**********

 

 

 

 

 

Tornin sisäpuolella kiertää kaikkiaan 267 askelmaa…

 

 

 

 

 

 

…ja tornin laitoja kiertävien rappusten keskelle jää erilaisia puisia tukirakennelmia.

 

 

 

 

Huipulta avautuvat hienot näköalat ja niistä tässä muutama kuva:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***********

 

 

Vielä pari yksityiskohtaa, jotka kuvasin kauko-objektiivilla tornista:

 

 

 

 

Hotelli Druzhba hieman poikkeavasta kulmasta kuvattuna…

 

 

 

 

 

…ja harvemmin myöskään Tervaniemellä sijaitsevaa Pietari Suuren patsasta kuvataan täältä!

 

 

Toivon, että Viipurin linnan linnatorni pidetään yleisölle avoinna vast´edeskin, sillä sieltä avautuvat näkymät ovat näkemisen arvoiset!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

En halua, että tuulivoimalat pilaavat maisemani!

Torstai 12.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Saksa on päättynyt luopua ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä.

 

Päätökseen sisältyy kuitenkin se takaportti, että kaksi tai kolme ydinvoimalaa, yhteisteholtaan noin 2 000 megawattia, säilytetään valmiudessa odottamattomien sähköntarvepiikkien täyttämiseksi.

 

Saksan päätös merkitsee mittavaa investointiohjelmaa, jossa panostetaan mm. energiasäästöön, uusien siirtoverkkojen rakentamiseen sekä uuden sähköntuotantokapasiteetin luomiseen.

 

Merkittävä osuus uudesta tuotantokapasiteetista on tarkoitus olla tuulivoimaa.

 

Saksan ”tuulivoimalavillitys” näkyy jo silloin, kun lentokone ylittää Saksan rajan, sillä tuulivoimapuistoiksi nimetyt tuulivoimalakeskittymät näkyvät lentokoneen ikkunoista.

 

 

Matkustin huhtikuun lopulla junalla Berliinistä Dresdeniin ja junamatkan varrella oli runsaasti ”tuulivoimapuistoja”.

 

Tässä joitain kuvia:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*********** 

Suomessa tietyt tahot puhuvat ja mekastavat tuulivoiman puolesta.

 

He kuitenkin unohtavat useita seikkoja:

 

• tuulivoimala tarvitsee aina saman verran korvaavaa energiantuotantoa eli säätövoimaa.

• korvaavan energiatuotannon tarve on käytännössä suurin silloin, kun energiantarve on suurin, sillä tiedämme, että paukkupakkasilla on tyyntä!

• säätövoiman tarve merkitsee, että on rakennettava uusia sähköverkkoja

• tuulivoimatekniikan muka Suomeen tuomat uudet työpaikat ovat menneen talven lumia, sillä suomalainen tuulivoimalatekniikka on ajautunut selvitystilaan ja on loppunut

 

 

Keskeistä on muistaa ja tiedostaa, että tuulivoiman kasvattaminen lisää aina fossiilisen energian käyttämistä!

 

 

 

**************

 

Tämän jutun otsikko otti kantaa tuulivoimaloiden maisemahaittaan.

 

Vain keskellä kaupunkia asuvat cityvihreät säästyvät niiltä näkymiltä, joista ylhäällä olevat kuvat kertovat.

 

En ainakaan minä halua, että joutuisin elinympäristössäni kohtaamaan tuulivoimaloiden raiskaaman maiseman!

 

 

-Esko Erkkilä-

Hienoa, että Viljakkalan Haveri ry:n järjestämä tilaisuus onnistui yli odotusten

Keskiviikko 11.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan Haverissa on kaivostoimintaa harjoitettu jo vuodesta 1773 alkaen, mutta tunnetuin vaihe Haverin historiassa on se, kun siellä kaivettiin kultaa vuodesta 1939 vuoteen 1960 saakka.

 

Haverista saatiin kultaa n. 300 kiloa vuodessa ja se riitti tyydyttämään kaivoksen toiminta-aikana kotimaisen kysynnän.

 

On tunnettua, että Helsingin Olympiakisojen kultamitalit valmistettiin Haverin kullasta.

 

Viimeinen kaivoskäynti Haverissa suoritettiin 11.10.1961.

 

Haverin kaivosalue on hakenut rooliaan ja hakusessa se on edelleenkin.

 

On pantava ilolla merkille, että vuonna 1999 perustettu Viljakkalan Haveri ry on saamassa ilmaa siipiensä alle ja monet odottavatkin nyt kaivosalueen nykyistä parempaa hyödyntämistä.

 

 

Haveri-yhdistys järjesti lauantaina kesäkuun 7. päivänä kaivoalueella ”Haverin konepäivät” ja oli mukava kuulla sekä omin silmin nähdä, että kävijöitä oli hieman puolenpäivän jälkeen tullut porteista sisään jo yli tuhat!

 

 

Muutama kuva tapahtumasta:

 

 

 

 

 

Kaivostorni seisoo yhä ylväänä paikoillaan.

 

 

 

 

 

Kaivosalueella on edelleen joitain kaivoksessa käytettyjä koneita,…

 

 

 

 

 

…mutta huonoon kuntoonhan ne ovat taivasalla menneet, sillä aikaa niiden käyttämisestä on kulunut jo 55 vuotta!

 

 

 

 

 

Avolouhos on nyt täyttynyt vedellä.

 

Avolouhoksella on syvyyttä 85 metriä ja leveyttä 120 metriä.

 

Haverin avolouhos on suosittu sukelluspaikka, sillä siellä on ihanteelliset sukellusolosuhteet. Ilman tapaturmia Haverissa ei sukellustoiminnassa ole selvitty, sillä kuolonuhreja on tullut.

 

 

 

 

 

Myös 1800-luvulla kaivetut avolouhokset ovat edelleen vaaranpaikkoja Haverissa.

 

 

 

 

 

Järjestäjät olivat järjestäneet väen kulkemisen helpottamiseksi traktorin peräkärrykyydityksen ja pitihän sitä varten olla myös pysäkit.

 

 

 

 

 

Traktorikyyti olikin suosittu tapa liikkua kaivosalueella.

***********

 

 

Haverin konepäivänä oli konekentällä paljon nähtävää, mutta siitä ehkä joskus toisella kertaa!

 

 

Kiitokset Haveri ry:lle hienon tilaisuuden järjestämisestä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Toivon, että saan alennusta sakkorangaistukseeni

Tiistai 10.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Toteutin monivuotisen suunnitelmani ja istutin mökkitontilleni pienoishumaliston.

 

Humala on vanha kulttuurikasvi ja se kuului ennenaikaan jokaisen maalaistalon takapihalla sijaitsevaan humalistoon.

 

Muistan, kun keväisin isä pystytti liiterin takana sijaitsevaan humalistoon uudet seipäät, jotta humala pystyi kiipeämään niitä myöten yläilmoihin.

 

Humalaa käytettiin ainakin Viljakkalassa antamaan sahtiin aromia ja estämään sahdin pilaantumista.

 

Meillä valmistettiin sahtia hyvin harvoin, mutta muistan, kun olen riipinyt humalan käpykukintoja ja ne on sitten laitettu kuivumaan sekä odottamaan sahdinvalmistusta.

 

Muistelen kuulleeni, että humalaa käytettiin myös tyynyjen täyteaineena sen tauteja parantavan vaikutuksen vuoksi. On helppo kuvitella, että tyynyn täytteenä oleva humala vaikuttaa rauhoittavasti yöunta kaipaavalle.

 

 

**************

 

 

Humala on sitkeä kasvi, sillä se on säilynyt muutaman yksilön voimalla meillä vanhassa humalistossa.

 

Olen siirtänyt humalantaimia mökillemme koristekasviksi, mutta niin sivuun, että mökkihumaloistamme ei ole ollut ”silmäniloksi”.

 

 

 

 

Kesäkuun 6. päivänä sain vihdoin aikaiseksi sen, että istutin muutaman humalantaimen melkein keskelle mökkitonttiamme.

 

Olin jyrsinyt vapaan paikan jo viime syksynä, mutta istuttaminen viipyi kesäkuun puolelle.

**************

 

 

Kaadoin metsästä neljä humalasaloksi soveltuvaa kuusta, kuorin ja teroitin ne sekä iskin tukevasti pienoishumalistoomme.

 

Humalantaimet kävin kaivamassa vanhasta humalistostamme, sillä halusin säilyttää aikoinaan mökille siirtämäni taimet reservinä, jos nyt suoritettu siirto ei onnistuisi.

 

 

Toivon, että istuttamani humalantaimet juurtuvat ja alkavat kasvamaan mökkitonttimme paraatipaikalla!

 

 

 

Tämän jutun otsikossa mainittu sakkorangaistuksen lievennystoive perustuu Suomessa yhä edelleen voimassa olevaan vuonna 1734 annettuun lakiin, jossa todetaan, että ”jokaisessa talossa pitää olla humalisto”.

 

Mainitun lain rakennuskaari määrää lisäksi, että humalasalkoja pitää olla vähintään 200 kappaletta.

 

Tuo laki määrää, että sen laiminlyönnistä on annettava sakkorangaistus.

 

 

Kun minulla nyt on mökkitontillani neljä humalasalkoa, on kai perusteltua pyytää alennusta, jos tuota vanhaa pykälää joskus aletaan noudattaa!

 

 

-Esko Erkkilä-