Julkisuuteen vuotanut Kokoomuksen salainen kuntateurastushanke varmisti Paavo Väyryselle hyvän tuloksen presidentinvaaleissa

Lauantai 14.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Suomen Kuvalehti teki eilen todellisen valtiomiesteon, kun se klo 07.45 toi julkisuuteen Kokoomuksen suunnitteleman kuntateurastushankkeen kuntakohtaiset lahtaukset.


Totea asia itse osoitteessa www.suomenkuvalehti.fi


Kokoomus joutui kiipeliin ”housut kintuissa”, sillä Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän vastine tuli julkisuuteen vasta klo 11.38 eli lähes neljä tuntia Suomen Kuvalehden suorittaman julkistuksen jälkeen. Neljä tuntia on näissä asioissa pitkä aika ja kertoo siitä, että Kokoomus ei osannut varautua sen laatimien salaisten kuntateurastussuunnitelmien julkituloon ennen presidentinvaaleja.


Julkisuuteen on kerrottu, että mainitun työryhmän työ jatkuu yli presidentinvaalien, sillä kaikkihan tiesivät, että kuntateurastushankkeiden ennenaikainen julkitulo tuo pitkän kannon Niinistön presidenttitielle.


Nyt tuo kanto tuli, kun Suomen Kuvalehti julkisti kokoomuslaisten aikeet.

Kuntateurastukselle julkisen kuvan antaa kokematon kuntaministeri Henna Virkkunen. Hänen apunaan toimii Virkkusen tamperelainen valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen, joka ennen tätä pestiään toimi Tampereella apulaispormestarina.

Todellinen arkkitehti kuntateurastuksessa on kuitenkin Kokoomus puolueena ja Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen on se lopullinen vastuunkantaja, joka joutuu kantamaan poliittisen vastuun kuntateurastuksista.

Pääministeri Jyrki Kataista haastateltiin uutisvuodon johdosta eilisissä TV:n iltauutisissa ja oli hämmästyttävää huomata, että kuinka ”tietämätön” Katainen olikaan Kokoomuksen suur-unelmasta eli kuntateurastuksesta!

Samasta asiasta kysyttiin myös Kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistöltä ja hän ei teeskennellyt yhtä tietämätöntä kuin Katainen.

Niinistön haastattelujuonnossa YLE Tampereen toimittaja Kai Pohjanen totesi aivan oikein, että Niinistö on ollut ainoa presidenttiehdokas, jolta on herunut ymmärtämystä pakkoliitoksille.

Toimittaja Pohjanen kertasi Suomen Kuvalehden paljastukseen nojautuen, että Suomeen jäisi salaisen suunnitelman toteuttamisen jälkeen vain 70 kuntaa.

Niinistö vastasi: ”Kyllä sitten käy aikamoinen apuharvennus, jos tuollaisiin lukuihin päädyttäisiin.”

”En kyllä jaksa uskoa” oli Niinistön kokoomuslaiseen koreografiaan perustuva lopputoteamus.

Näinhän Niinistön oli pakko vastata, jotta hän pystyisi säilyttämään ainakin osan hänelle kaavailluista äänistä niiltä kokoomuslaisilta, jotka ovat jo aiemmin ilmoittaneet suhtautuvansa pakkoon perustuvaan kuntauudistukseen vastahakoisesti.
 

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen on kommentoinut salaisen kuntateurastussuunnitelman julkituloa näin:

”Täytyy onnitella tutkivaa journalismia, joka on onnistunut kaivamaan tiedon, jota on tietoisesti haluttu viivyttää.”

Olen samaa mieltä kuin Tiilikainen!


-Esko Erkkilä-

Aloitteen tekemisen on oltava teknisesti helppoa, jotta niitä yrityksissä tehtäisiin

Lauantai 7.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Yritykset mainostavat itseään, että ne suhtautuvat suopeasti työntekijöidensä esittämiin aloitteisiin.

 

Käytännössä hyvätkin aloitteet jäävät tekemättä, sillä monissa yrityksissä aloitteen tekeminen ja sen ”hyvyydestä” päättäminen on tehty perin byrokraattisiksi.

 

Tiedän kokemuksesta, että aloite on usein laadittava kirjallisesti ja toimitettava tietylle yhdyshenkilölle, joka sitten joskus saattaa viedä sen ison kaikkia henkilöstöryhmiä edustavan raadin käsiteltäväksi. Raati kokoontuu ja saattaa pyytää aloitteesta lausunnon joltakin henkilöltä, jonka reviirille asia kuuluu.

 

Kuvatunlainen byrokraattinen tapa käsitellä aloitteita on tehokas systeemi tukahduttaa koko aloitetoiminta.

 

Sain marraskuussa vierailla monikansalliseen AGCO-konserniin kuuluvan Valtran traktoritehtaalla Suolahdessa.

 

Valtran traktoritehdas on kuuluisa hyvinhoidetusta aloitetoiminnastaan ja siitä kertoo mm. se, että yritys on 2000-luvulla valittu kolmena vuonna peräkkäin Suomen aloitteellisimmaksi yritykseksi.

 

Valinnat ovat perustuneet Johtamistaidon Opisto JTO:n vuosittaiseen tutkimukseen. JTO:n otoksessa on mukana suurin osa teollisuutemme työpaikoista, ja se perustuu yritysten ilmoittamiin määriin toteutuneista aloitteista.

 

Valtralaiset tekevät keskimäärin 13 aloitetta vuodessa henkilöä kohti – mittava ja hieno saavutus.

 

 

Valtran aloitetoiminnasta kertova informaatiotaulu yrityksen aulatiloissa.

 

 

 

Kokoonpanolinjoilla on taulut, joille työtekijät voivat heti ongelman todettuaan kirjata sen ja ongelman perään voi myös heti tuoreeltaan kirjata tavan, jolla esiintynyt ongelma poistuisi.

 

Ei tarvitse kirjoittaa asiaa paperille ja ongelma sekä sen ratkaisuehdotus ovat heti esimiesten ja osaston muun henkilökunnan nähtävillä – tähän pitäisi pyrkiä myös muissa yrityksissä!

 

On selvää, että aloitteiden käsitteleminen on aina yrityskohtainen ratkaisu.

Valtran tapa kannustaa henkilökuntaansa aloitteellisuuteen ja sen mutkaton tapa käsitellä aloitteet on mainio. Se antaa kaikille yrityksille hyvän pohjan alkaa miettimään henkilökunnan panoksen lisäämistä yrityksen kehittämistyössä.

 

-Esko Erkkilä-

Pyynikin näkötornilla ja vanhalla Laululavalla hienoja valoteoksia!

Tiistai 3.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Valotaiteilijat Carita Elko ja Satu Leskinen ovat suunnitelleet ja toteuttaneet Tampereen Pyynikille hienot valoteokset.

 

Pyynikin näkötornin maastossa välkehtivä valoteos on nimeltään ”Kätketty” ja vanhalla Laululavalla pyörivä videoteos puolestaan ”Kaiut”.

 

Kävin ihailemassa valoteoksia tammikuun 2. päivänä.

 

 

Salaperäisesti valaistu Pyynikin näkötorni on osa ”Kätketty” –valoteosta.

 

 

Monet Pyynikinharjun puut saavat uuden ulottuvuuden, kun ne on taidokkaasti valaistu.

 

Tulee mieleen tarunhohtoinen Satumetsä. Ei kuitenkaan se Satumetsä, joka sijaitsi ja sijaitsee edelleenkin Suvannon rannalla Keljan taistelupaikalla Sakkolassa.

 

 

Vanhalla Laululavalla pyörii non stop-näytäntönä vanhoja valokuvia Vapriikin kuva-arkistosta. Kuvat on vuosikymmeniä sitten otettu Pyynikinharjulla. Videoteoksen on suunnitellut ja toteuttanut Satu Leskinen ja sen on valosuunnittelu on Carita Elkon käsialaa.

 

 

Vanhalta Laululavalta Pyynikin näkötornille nouseva ulkoilutie on kerrassaan hieno!

 

Kiitokset valotaiteilijoille hienojen taideteosten toteuttamisesta!

Pyynikin valoteosten tarvitsema sähkövirta otetaan normaalista sähköverkosta. On selvää, että valoteosten valaisuun tarvitaan paljon energiaa ja on varmaa, että osa kaupunkilaisista asettaa vastakkain esim. vanhustenhoidon ja valoteokset. Pitää kuitenkin muistaa, että...

...Pyynikin valoteokset ovat nähtävissä vain tammikuun 8. päivään saakka.

 

 

Tampereella on samaan aikaan nähtävillä myös toinen valoteos.

 

Sen ovat suunnitelleet Roope Siiroinen ja Katja Muttilainen.

 

 

Siirosen ja Muttilaisen valoteos sijaitsee Tampereen keskustassa Tammerkosken rannalla ja Takon tehdasalueella.

 

Teoksen suunnittelijat sanovat, että valoteos korostaa Tampereen valtakunnallisesti merkittävää perinnettä ja Tammerkosken merkitystä kaupungin synnyssä.

 

On rehellisesti todettava, että keskikaupungilla sijaitseva valoteos ”häviää” muuhun valosaasteeseen ja se ei pääse esille yhtä voimakkaasti kuin Pyynikillä sijaitsevat valoteokset.

 

Tammerkosken partaalla sijaitsevia valoteoksia voi käydä ihailemassa tammikuun 5. päivään saakka.

 

-Esko Erkkilä-

Tapahtumarikas vuosi 2012 on alkanut!

Sunnuntai 1.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Alkavaa vuotta kuvataan usein vastasyntyneellä tai vauvaikäisellä lapsella.

 

 

 

Näin teen minäkin, sillä löysin laatikoistani Suomen Kuvalahden nidotun vuosikerran vuodelta 1928 ja 1.1.1928 ilmestyneessä numerossa on kuvattuna pieni poikalapsi.

 

Kuvan julkaisupäivästä on tänään siis kulunut 84-vuotta!

 

Toivottelen kaikille blogini lukijoille tämän kuvan myötä Oikein Hyvää Uutta Vuotta 2012!

 

Poliittisen tarkastelun näkökulmasta moni asia ei vuoden 2012 alkaessa suinkaan ole viaton pikkulapsi vaan ”rampa ankka”.

 

Nykyinen hallitus täyttää ”rampa ankka” –määritelmän täydellisesti.

 

Hallituksen märkäkorvaministerit ovat kaikkien ennusmerkkien perusteella ajamassa Suomen todelliseen suohon vuonna 2012. Ympäristöministeri Niinistö kunnostautui tässä oikein olan takaa jo viime vuoden lopulla, kun hän löperöllä menettelyllään sai ”neuvoteltua” Suomelle Durbanin ympäristökokouksessa mittavat lisäkustannukset.

 

Kuntaministeri Virkkunen on otaksuttavasti helmikuun alkupäivinä tulossa julkisuuteen kuntauudistuspaketillaan, joka on jo tässä vaiheessa saanut ”karvat nousemaan pystyyn” jopa omilta puoluetovereiltaan sekä kuntalaisten parasta ajattelevilta demareilta.

 

Pääministeri Katainen on lupaillut, että maaliskuun aikana kansalaiset saavat kylmää kyytiä hallituksen toimenpiteiden tuloksena. Hallitus ei näissä päätöksissään pysty säilyttämään yksituumaisuuttaan, sillä järkevät tahot alkavat katsella poispääsyä kansalaisia kurittavasta politiikasta. On siis helppo ennakoida, että hallitus tulee jo kevättalven aikana olemaan todellinen...

...rampa ankka.

 

Myös Tampereen kaupunginvaltuusto on rampa ankka, sillä sen viimeinen vallassaolovuosi tulee olemaan vaikea. Esimakua kaupunginvaltuuston rampautumisesta saimme nähdä, kun se ei pystynyt tekemään järkevää päätöstä Tavase-kysymyksessä.

 

Tampereen kaupunginvaltuusto nosti kätensä pystyyn ja siirsi Tavasesta luopumisen syksyllä 2012 valittavalle uudelle kaupunginvaltuustolle. On enemmän kuin todennäköistä, että Tampere luopuu luonnottomasta hankkeesta vasta vuonna 2013, sillä nykyvaltuusto ei päätöstä pysty ilmeisesti tekemään!

Se on todettava positiivista Tampereen kaupunginhallituksen sekä kaupunginvaltuuston osalta, että ne pystyivät ottamaan Tampereen kaupungin virkahenkilöiltä pois valtuudet antaa Tavaselle lisärahoitusta virkahenkilöiden päätöksellä. Nyt mahdollisen lisärahoituksen myöntäminen on vaaleilla valittavien luottamushenkilöiden vastuulla!

===========

 

Tulen mahdollisuuksien mukaan seuraamaan kriittisesti yhteiskunnassa tapahtuvia asioita myös vuonna 2012.

Mottoni on edelleen:

 

Esko uskaltaa!

 

-Esko Erkkilä-

Tampere-Pirkkalan lentoaseman toinen kiitotie rajoittaisi asutuksen kehittymistä laajalla alueella eteläisellä Tampereella

Lauantai 31.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan eräs hanke on Tampere-Pirkkalan lentoaseman ”kehittäminen” siten, että alueelle rakennettaisiin toinen kiitotie.

 

Hanke on heti alkuunsa hylättävä, sillä se toisi mukanaan moninaisia ongelmia.

 

Toisen kiitotien sijoittaminen alueelle merkitsisi laajoja ongelmia ja pysyviä rajoitteita lähes koko eteläisen Tampereen alueelle.  Hanke merkitsisi moninkertaisia vaikeuksia asutukselle ja alueiden virkistyskäytölle Pirkkalassa.

Pirkkalassa ja eteläisellä Tampereella toisen kiitotien aluevaraussuunnitelma lopettaisi asuntojen uusrakentamisen kokonaan.

 

Toisen kiitotien lentomelualue olisi em. ongelmien syynä.

 

Jos toista kiitotietä alettaisiin suunnitella, on ennen sen sisällyttämistä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan laadittava kattavat selvityksen sen lentomelualueesta.

Lentomelualueselvitys on tehtävä siitä lähtökohdasta, että toista kiitotietä käytettäisiin hävittäjälentotoimintaan nykyisellä äänekkäällä Hornet-kalustolla.

 

Olen saanut kaavanlaatijoilta kuulla epämääräisiä lupauksia, että mahdollisesti rakennettava toinen kiitotie varattaisiin ainoastaan siviili-ilmailulle ja sitä ei käytettäisi sotilastarkoituksiin. On selvää, että näihin lupauksiin ei voida luottaa, sillä täysin varmaa on, että molempia kiitoteitä käytettäisiin hävittäjätoimintaan.

 

Tampere-Pirkkalan lentoaseman nykyinen karttoihin merkitty lentomelualue ei vastaa todellisuutta. Tästä saimme varmuuden, kun Tampereen kaupunki taannoin terveysinsinööri Ari Elsilän johdolla tutki lento- ja tieliikennemelua Palokallion alueella. Todellinen lentomelualue on paljon laajempi kuin on karttoihin merkitty.

 

Tampere-Pirkkalan lentoaseman nykyisen kiitotien lentomelualue pitäisi nopeasti päivittää ja alueelle suunnitellun toisen kiitotien lentomelualueen tutkiminen on ehdottoman välttämätöntä ennen kuin toisen kiitotien tilavaraus voidaan tehdä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan.

 

Kaavasuunnittelun esivalmisteluaineistossa todetaan, että Tampere-Pirkkalan lentoasema on ja tulee jatkossakin olemaan yksi ilmavoimien päätukikohdista. Vahvasti ja yliampuvasti sanottu!

 

Toistan jo aiemmin ehdottamani ja toivon, että Pirkanmaan liitto aloittaa neuvottelut naapurimaakuntien maakuntaliittojen ja Puolustusvoimien kanssa hävittäjälentotoiminnan siirtämiseksi pois Pirkkalasta. Pirkkalassa nyt toimiva Satakunnan Lennosto pitää siirtää paikkaan, jossa hävittäjälentotoiminnan lentomelu ei aiheuttaisi sitä ongelmaa, joka nyt Pirkkalassa toimien on tosiasia. Uskon, että Puolustusvoimat olisi hankkeelle myötämielinen, sillä sillekin hyvät suhteet tukikohdan lähiasukkaisiin ovat tärkeät.

 

Perustelen siirtoesitystäni vielä kerran sillä, että jo nykyinen, mutta erityisesti suunnitteluaineistossa kaavailtu toinen kiitotie rajoittaisi eteläisen Tampereen kehittymistä ratkaisevasti.

 

Nykyisen kiitotien todellinen lentomelualue alkaa itäisellä laskeutumissuunnalla jo Tampereen Hallilasta saakka. Toisen kiitotien itäinen laskeutumissuunta merkitsisi pysyvien rajoittavien määräyksien välitöntä voimaantuloa Messukylän ja Kissanmaan tasolta lentoasema-alueelle saakka.

Siihen Tampereella väestöltään kasvavana kaupunkina ei kerta kaikkiaan ole varaa!

 

-Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jouluinen 35-vuotisjuhla oli hieno tilaisuus

Keskiviikko 21.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistys ry:n tarkoituksena on tamperelaisten eläkeläisten toiminnallisten, henkisten ja aineellisten etujen valvominen ja heidän asemassaan ilmenevien epäkohtien korjaaminen.

 

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys toimii sitoutumattomana eläkeläisjärjestönä.

 

Yhdistys täytti tänä vuonna 35-vuotta ja juhlavuotensa kunniaksi se järjesti jouluisen 35-vuotisjuhlan Komediateatterin yläsalissa joulukuun 17. päivänä.

 

Olin MSL-Tampereen puheenjohtajana kutsuvieraana mukana hienossa tilaisuudessa.

 

Tässä kuvakertomus juhlasta:

 

 

Tampereen kaupunginvaltuutettu, MSL-Tampereen sihteeri Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen oli juhlassa toinen MSL-Tampereen edustaja.

 

 

Juhlivan yhdistyksen puheenjohtaja Matti Kaperi ja varapuheenjohtaja Irma Siren vastaanottivat juhlavieraat ja he myös vastaanottivat juhlivalle yhdistykselle osoitetut tervehdykset.

 

 

Puheenjohtaja Matti Kaperi lausui juhlan tervehdyssanat.

 

 

 

Juhlatilaisuuden musiikista vastasi Mauri Kuusinen.

 

 

Yhdistyksen jäsen Maire Vainikka esitti juhlayleisölle yhdistyksen historiikin.

 

Yhdistyksen perustajina oli 37 perustajajäsentä eli yhdistys lähti heti perustamisensa jälkeen voimallisesti liikkeelle.

 

Yhdistyksen oma lippu vihittiin v. 2000.

 

Nykyisin yhdistyksen ”kotipesänä” toimii Marttala, joka sijaitsee Hämeenpuistossa.

 

Yhdistyksellä on nyt 230 jäsentä ja sen toiminta on vilkasta, sillä Marttalassa kokoonnutaan kahdesti kuukaudessa. Sauvakävelyryhmä lähtee matkaan joka tiistai klo 10.00 ja lähtöpaikka on Vapauden patsas Hämeenkadun ja Pirkankadun kulmauksessa.

 

 

Juhlapuheen tilaisuudessa piti Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti.

 

Hanhilahti totesi, että yhdistyksen tulevaisuus näyttää valoisalta, sillä Tampereen seudulle muuttaa vuosittain 4.000 asukasta ja heistä vajaa puolet asettuu Tampereelle.

 

Apulaispormestari Hanhilahti loi juhlapuheessaan pikakatsauksen Tampereen taloustilanteeseen. Hän painotti, että investointitasosta on huolehdittava, vaikka lyhyellä tähtäyksellä pienemmillä investoinneilla saataisiinkin parempi tulos.

 

Ajankohtaisesta kuntauudistuksesta Hanhilahti totesi, että kuntaministeri Virkkunen antanee esityksensä helmikuussa 2012. Kuntien yhteistyö oli kääntynyt positiiviseen suuntaan, mutta kuntauudistusta odoteltaessa se on nyt pysähdyksissä.

 

Apulaispormestari Hanhilahti halusi erikseen käsitellä ns. Nuorisotalo-hanketta.  Kyse on laajemmasta hankkeesta kuin pelkästä nuorisotalosta. Hanke sijoittuu vanhalle Kauppaoppilaitokselle ja toiminta siellä alkaa ensi vuoden elokuussa. Parhaillaan on menossa talon nimikilpailu ja toukokuun aikana määritellään talon käyttövuorot.

 

Juhlapuheensa lopuksi apulaispormestari Hanhilahti onnitteli juhlivaa yhdistystä.

 

 

Eläkeliiton Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Sointu Liukko (keskellä) ja piirin toiminnanjohtaja Elina Paukkunen (oikealla) luovuttivat Eläkeliiton myöntämän kultaisen ansiomerkin Tuomo Hakkaraiselle.

 

 

Pekka Karttuselle (toinen oikealta) luovutettiin Eläkeliiton hopeinen ansiomerkki.

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsen Meeri Vettenranta esitti laihialaisittain etelä-pohjalaisen murrepakinan. Meerin esitys oli hunajaa korvilleni, sillä sain työurani aikana viettää Etelä-Pohjanmaalla lähes seitsemän vuotta ja vastuualueeseeni kuului mm. Meeri Vettenrannan synnyinkunta Laihia. Kävinkin kiittämässä Meeriä oikein kädestä pitäen hänen esityksensä jälkeen!

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jouluinen 35-vuotisjuhla päättyi yhteisesti laulettuun ”Maa on niin kaunis” –lauluun.

 

Kiitän Eläkeliiton Tampereen yhdistystä virkeän toimintansa esittelystä. Puheenjohtaja Matti Kaperin rohkaisema olen liittymässä yhdistyksen jäseneksi!

 

-Esko Erkkilä-

Vihreät ilakoivat Suomen kilpailukyvyn menetyksellä

Sunnuntai 18.12.2011 - -Esko Erkkilä-

On vaikea ymmärtää Vihreitten jatkuvia ponnisteluja Suomen kilpailukyvyn menettämiseksi ja suomalaisten elämän vaikeuttamiseksi.

 

Maailmaa syleilevät haihattelut rapauttavat Suomen kilpailukyvyn juuri sillä hetkellä, jolloin se on muutenkin veitsenterällä. Vihreiltä puuttuu isänmaallinen vastuuntunto.

 

Ympäristöministeri Niinistön toilailut Durbanin ympäristökokouksessa ovat surkeata kuultavaa; ministerin toiminta maksaa suomalaisille suorina kustannuksina nykyhinnoittelun mukaan 30 miljoonaa euroa vuodessa!

 

Kolmenkymmenen miljoonan euron suuruinen vuosikustannus saattaa tulevaisuudessa kohota moninkertaiseksi, jos ennusteet päästöoikeuksien hintakehityksestä toteutuvat!

 

Suomen kilpailukyvyn tuhoojaministerinä Niinistö ei tajua, että suomalaisen metsäteollisuuden rapauttaminen koskee laajalti kansalaisia. Korjuukoneiden valmistamisessa Suomi on johtava maa maailmassa ja metsäkoneiden valmistaminen työllistää Suomessa laajan joukon metallimiehiä sekä suunnittelijoita.

 

Suomen metsäteollisuuden kilpailukyvyn menettäminen merkitsee suomalaisen puunkorjuukoneketjun osittaista alasajoa.

 

Alasajon vaara koskee tamperelaista metsäkonesuunnittelua (John Deere Foresty Oy), metsäkonevalmistusta Joensuussa (John Deere Foresty Oy), metsäkonevalmistusta ja niiden suunnittelua Ruovedellä (ProSilva Oyj), Vieremällä (Ponsse Oyj), Porissa (Sampo-Rosenlew Oy) sekä Vaasan lähellä Mustasaaressa (Oy Logset Ab).

 

Metsäkonevalmistuksen alasajon lisäksi Niinistön solmima sopimus merkitsee entistä tiukempia aikoja suomalaisille kuljetusyrityksille.

 

On selvää, että metsäteollisuusyritykset joutuvat ulosmittaamaan päästöoikeuskauppoihin tarvittavat varat kantohinnan alennuksina. Kantohinnan alennukset merkitsevät tulonmenetystä kaupunkimetsäomistajille aivan yhtä lailla kuin maaseudulla asuville metsänomistajille. Niinistön junailema päätös on siis suonenisku kaikille metsänomistajille.

 

Oletan ja myös näyttää siltä, että ympäristöministeri Ville Niinistö ei ole lainkaan osannut hahmottaa Durbanissa sopimansa tuhoisia vaikutuksia koko suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle.

 

On surkuhupaisaa, kun Niinistö toteaa Dubranin neuvottelutuloksen yhteenvetona näin:

 

”EU:n komissio on Suomelle kiitollisuudenvelassa!”

 

Uskomaton lausunto!

 

-Esko Erkkilä-

Paavo Lipponen huhtikuussa1998: "Tämä on pimeää pelottelua. Tämä on pimeää pelottelua."

Lauantai 17.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Vanha suomalainen sananlasku kuuluu: ”Tikulla silmään sitä, joka vanhoja muistelee”.

 

Sananlaskussa on vinha perä, mutta sen sanoma ei sovellu nykyisten presidenttiehdokkaiden eli Paavo Lipposen ja Sauli Niinistön tekemien virheiden muistelussa. Niinistön ja Lipposen tekemiä virheitä on juuri nyt muisteltava, jotta emme valitsisi suuriin virheisiin syyllistyneitä johtajia Tasavallan tärkeimmälle paikalle.

 

Molemmat ovat vahvasti syyllisiä siihen lamaan, jonka kurimuksessa Suomi nyt kiemurtelee.

 

Valitettavasti joudumme toteamaan tutun televisiomainoksen tavoin, että eikä tässä kaikki!

 

Taloudellinen tilanne tulee Suomessa pahenemaan ja siihen Sauli Niinistö sekä Paavo Lipponen ovat suuresti syyllisiä.

 

Muisteluksissa on syytä palata huhtikuun 1998 tapahtumiin. Silloin pääministerinä toiminut Paavo Lipponen ja valtiovarainministeri Sauli Niinistö runttasivat Suomessa päätökset, jotka erityisesti nyt koettelevat jokaisen suomalaisen selkänahkaa.

 

Onneksi nykyaikainen media antaa meille mahdollisuuden tutkailla Niinistön ja Lipposen menettelyä huhtikuussa 1998, sillä jo silloin osattiin taltioida kahden diktaattorimaisesti toimineen sanomiset talteen.

 

Paavo Lipponen sanoi silloin mm.:

”Tämä on pimeää pelottelua. Tämä on pimeää pelottelua. Te maalaatte mörön seinälle ja joudutte sitä sieltä vielä itse pyyhkimään…”

 

Lipponen lausui nämä sanat eduskunnan puhujanpöntöstä ja ne oli osoitettu silloiselle oppositiojohtaja Esko Aholle, kun Keskusta uskalsi asettaa Lipposen ja Niinistön toimenpiteet kyseenalaisiksi. Lipposen naamalla oli halveksiva irvistys, kun hän tämän tuomionsa Aholle ja koko Keskustalle lausui.

 

Toivon, että mahdollisimman moni suomalainen katselee MTV:n noista puheista ja tapahtumista koostaman aineiston. Se löytyy helposti esim. googlaamalla nuo Lipposen ikimuistoiset sanat eli:

 

 ”Tämä on pimeää pelottelua. Tämä on pimeää pelottelua.”

 

Aineisto on viime päivinä ollut vilkkaan mielenkiinnon kohteena ja se on hyvin ymmärrettävää, sillä kaikkia suomalaisia kiinnostaa nyt, että miten presidenttiehdokkaat ovat pystyneet rakentamaan Suomen tulevaisuutta.

 

Silmät avaavaa viisiminuuttista monen katsottavaksi toivoen

 

-Esko Erkkilä-

MTV:n Presidenttitentti 14.12.2011 vahvisti Paavo Väyrysen asemia presidentinvaalitaistossa

Torstai 15.12.2011 - -Esko Erkkilä-

MTV järjesti eilen televisioidun Presidenttitentin klo 20.05-21.55. Mukana tentissä olivat kaikki kahdeksan presidenttiehdokasta.

 

VTT Paavo Väyrynen oli selättänyt flunssanpoikasensa, joka uhkasi häntä jo maanantaina 12.12.2011 Tampereella Kirjastotalo Metsossa järjestetyssä puhetilaisuudessa.

 

Väyrynen oli tentissä vakuuttava ja omasi myös sopivan humoristisen otteen, jonka myös katselijat olivat huomioineet lähetykseen toimittamissaan viesteissä.

 

Tenttitilaisuuden viimeinen kysymys keskittyi siihen, että millaisen Uudenvuodenpuheen kukin presidenttivaaliehdokas pitäisi televisiossa runsaan vuoden kuluttua.

 

Väyrynen linjasi, että hänen puheensa olisi laajasta näkökulmasta rakennettu ja kauaskatseinen.

 

Väyrynen lupasi käsitellä Uudenvuodenpuheessaan ympäristöasioita ja kestävää kehitystä.

 

Elävä maa ja elävät maakunnat saisivat Väyrysen Uudenvuodenpuheessa merkittävän roolin. Näitä asioista käsitellessään Väyrynen presidenttinä ottaisi ainakin mutkan kautta kantaa nykyhallituksen suunnittelemaan suurkunta-ajatteluun.

 

Pienituloisten huomiointi sekä naisten ja miesten tasa-arvo olisivat teemoja, joita Väyrynen Tasavallan Presidenttinä käsittelisi ensimmäisessä Uudenvuodenpuheessaan.

 

VTT Paavo Väyrynen oli pikkuflunssansa jälkeen taas mainiossa vedossa ja se merkitsee hyvää tulosta vaalitaistelun loppumetreillä.

 

Odotan innolla tammikuun 15. päivää, sillä silloin Paavo Väyrynen taas saapuu Tampereelle. Silloin klo 15.00 järjestetään Pirkanmaan suuri maakunnallinen vaalijuhla Tampereen Yliopiston juhlasalissa, Kalevankatu 4 .

 

Paavo Väyrysen vaalijuhlan ohjelmassa on mm. musiikkiesityksiä ja presidenttiehdokkaan juhlapuhe. Kahvitarjoilu ennen tilaisuutta!

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön varapuheenjohtajana toivotan kaikki pirkanmaalaiset ja myös laajemmankin alueen asukkaat tervetulleiksi VTT Paavo Väyrysen vaalijuhlaan!

 

-Esko Erkkilä-

Paavo Väyrysen presidentinvaalitilaisuuden suuri yleisömäärä Tampereella Kirjastotalo Metsossa oli yllätys järjestäjillekin

Tiistai 13.12.2011 - -Esko Erkkilä-

VTT Paavo Väyrynen jatkaa aktiivista tilaisuuksiensa sarjaa matkalla kohti Mäntyniemeä.

 

Eilen eli maanantaina 12.12.2011 klo 18.00 oli vuorossa tamperelaisten tapaaminen Kirjastotalo Metson Pietilä-salissa.

 

Sain taannoisen Tampereen Yliopistolla järjestetyn tilaisuuden tavoin olla paikallisedustajana järjestelemässä tilaisuutta.

 

Tilaisuus onnistui yli odotusten. Ehdokkaan sanoma oli entisestään kirkastunut ja yleisöä oli paikalla lähes sata, vaikka Väyrysellä oli eilen kuusi muuta tilaisuutta Pirkanmaalla ja tänään niitä Pirkanmaalla on kuusi.

 

Siis kolmetoista tilaisuutta Pirkanmaalla kahden päivän aikana ja silti Tampereella kuulijoita oli ennätysjoukko! Kuka olisi muutama kuukausi sitten uskonut Paavo Väyrysen yltävän tällaiseen kansansuosioon?

 

 

Pieni flunssanpoikanen ja suuri kuulijajoukko merkitsivät, että Väyrynen halusi puhua mikrofonin kautta. Kirjastotalo Metson vahtimestari sääti mikrofonin oikealle korkeudelle.

 

Suomen pitkäaikaisin ulkoministeri Paavo Väyrynen painotti, että ulkopolitiikan hoitaminen on presidentin tärkein tehtävä. Väyrynen painotti, että Suomen pitää jatkaa Paasikiven ja Kekkosen viitoittamalla ulkopolitiikan linjalla.

 

Paavo Väyrynen muistutti, että Suomen suhteet Venäjään ovat tulevaisuudessakin keskeisellä sijalla Suomen ulkopolitiikassa. Suomen ja Venäjän suhteet käsitellään molempien maiden korkeimmalla poliittisella tasolla.

 

Väyrynen totesi, että Vladimir Putin näyttää olevan palaamassa Venäjän presidentiksi. Presidenttiehdokas Väyrynen kertoi, että hän tapasi Vladimir Putinin ensimmäisen kerran v. 1992 ja sen jälkeen he ovat olleet saman neuvottelupöydän äärellä monet kerrat.

 

Väyrynen kertoi omista arvoistaan ja totesi niiden olevan;

1.      Suomen itsenäisyys

2.      Suomen puolueettomuus

3.      Ihmiskuntapolitiikka

4.      Oikeudenmukaisuus

 

Hän perusteli arvojaan ja taustoitti niitä perusteellisesti.

 

Naisten ja miesten tasa-arvo sekä vähemmistöjen huomiointi ovat Väyrysen arvomaailmassa tärkeällä sijalla.

 

Nykyvoimien keskittämisen vimmaa Väyrynen ei hyväksy, sillä keskittämisellä tuhotaan lähidemokratia ja keskittäminen on myös ristiriidassa kestävän kehityksen kanssa.

 

Väyrynen lopetti esityksenä toteamukseen, että hän haluaa olla koko Suomen presidentti – koko kansan Paavo!

 

Oli järjestäjänä mukava todeta, että Väyrysen esityksen aikana kuulijat antoivat muutaman kerran suosionosoituksia.

 

Kuulijat asettivat Väyryselle lukuisia kysymyksiä ja presidenttiehdokas löysi niihin kaikkiin yleisöä miellyttävän ja totuudenmukaisen vastauksen.

 

Tässä vielä muutama kuva Kirjastotalo Metson tilaisuudesta:

 

 

Puhujana Paavo Väyrynen on vakuuttava.

On varmaa, että esim. presidentin Uudenvuodenpuheen pitäjänä Väyrynen toisi kansalaisten keskuuteen turvallisuutta.

 

 

Yleisö kuunteli Väyrystä suurella mielenkiinnolla…

 

 

 

…ja arvostavasti.

 

 

 

Ilahduttavaa oli se, että kuulijoiden joukossa oli runsaasti opiskelijoita ja muita nuoria.

 

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Antti Juva ja presidenttiehdokas Paavo Väyrynen.

 

 

Herastuomari Matti Kivimäki Viljakkalasta asuu talvikaudet Tampereella ja myös hän oli vaimonsa kanssa saapunut kuulemaan Paavo Väyrystä.

 

 

Eräs kuulija toi Paavolle kirjeen, joka oli osoitettu Vuokko Väyryselle. Vuokko Väyrynenhän on pirkanmaalaisia Mänttä-Vilppulasta ja sen vuoksi Paavoa voidaankin kutsua ”Pirkanmaan vävyksi!”

Katselen tässä vierestä, kun Paavo taittelee Vuokolle osoitetun kirjeen taskukokoiseksi!

 

On merkillepantavaa, että Paavo Väyrynen päätti puhujatilaisuutensa toteamukseen:

 

”Meillä on hyvät mahdollisuudet voittaa presidentinvaalit!”

Näin uskon minäkin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kansanedustaja Mikko Alatalo jatkaa tärkeillä valiokuntapaikoilla

Maanantai 12.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Kansanedustaja Mikko Alatalo käytti Keskustan Pirkanmaan piirin syyskokouksessa 10.12.2011 Museokeskus Vapriikissa tulevaisuudenuskoisen, mutta nykymenon realiteeteista muistuttavan puheenvuoron.

 

 

Mikko Alatalo jatkaa liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenenä ja samoin hän jatkaa myös tulevaisuusvaliokunnan jäsenenä.

Alatalo on merkittävien valiokuntapaikkojensa lisäksi ollut Yleisradion hallintoneuvoston jäsen jo vuodesta 2003 alkaen.

 

Alatalon valiokuntapaikat ovat osoitus hänen nauttimastaan luottamuksesta kansanedustajana.

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo totesi, että Tullihallituksen ulkomaankauppatilastojen mukaan kauppataseemme oli tänä vuonna tammi-lokakuussa jo 2,6 mrd. alijäämäinen.

 

Muistan vuoden 2008 kunnallisvaalien aikaan, kun Mikko Alatalo oli ensimmäinen, joka jo vaalitaistelun loppuvaiheessa osasi ennustaa tiukkojen aikojen olevan tulossa. Alatalon asiantuntemuksen vuoksi on oltava todella huolissaan, sillä nyt hän totesi, että ensi vuonna Suomen taloudellinen tilanne saattaa muuttua vakavasti miinusmerkkiseksi.

 

Kansanedustaja Alatalo piti huolestuttavana erityisesti vihreiden ajatuksia, että maa- ja metsätalousministeriö pitäisi pilkkoa työ- ja elinkeinoministeriön sekä ympäristöministeriön kesken.

 

MMM:n pilkkominen tietäisi vaikeuksia Suomen elintarvikehuollolle ja koko metsäsektorille. Kokoomus on vihreitten ajatuksista hiljaa, sillä kokoomukselle Niinistö-nimisen henkilön arvosteleminen ei ole ainakaan ennen presidentinvaaleja mahdollista! Ympäristöministeri Ville Niinistö saa siis ainakin Kokoomuksen puolesta mellastaa vielä ainakin parisen kuukautta!

 

Nykyhallituksen suunnittelemasta kuntauudistuksesta Mikko Alatalo muistutti, että itsenäiset kunnat ovat kansanvallan ydintä. Hän totesi, että hallituksen suunnittelema kuntauudistus on eräänlainen ”liima” nykyisten hallituspuolueiden välillä, sillä kaikesta muusta ne ovat erimielisiä.

 

Mikko Alatalo päätti puheenvuoronsa toteamalla, että Paavo Väyrynen tulee pärjäämään presidentinvaaleissa hyvin!

 

-Esko Erkkilä-

MSL-Tampere ehdottaa joulutorin siirtämistä Hämeenpuistoon

Lauantai 10.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli tuttavallisemmin MSL-Tampere  piti sääntömääräisen syyskokouksensa 7.12.2011.

 

Ehdotimme syyskokouksen kannanotossamme, että Tampereen Joulutori järjestettäisiin jatkossa Hämeenpuistossa.

 

Perustelimme kannanottoamme sillä, että kaupungin keskustan kehittäminen on viime vuosina painottunut Keskustorilta itään, mutta lännen suunta kuten Hämeenpuisto sekä Pyynikintori ovat jääneet kehittämisessä vähemmälle.

 

Totesimme julkisuuteen toimittamassamme kannanotossa, että Hämeenpuistossa on tänä vuonna järjestetty joitain kaupallisia ja taiteellisia tapahtumia. Ne sopivat sinne hyvin ja sen vuoksi esitimmekin, että Hämeenpuiston elvyttämistä jatkettaisiin järjestämällä ensi vuonna Joulutori Hämeenpuistossa kirjastotalo Metson läheisyydessä.

 

Joulutori saataisiin Hämeenpuistossa keski-eurooppalaiseen tyyliin käytävämalliseksi ja se olisi mielestämme toiminnallisempi kuin suppeamuotoinen ympyrätori.

 

Kannanottomme kuului kokonaisuudessaan näin:

 

"MSL-Tampere ehdottaa joulutoria Hämeenpuistoon.

 

Tampereella järjestetään tänä vuonna neljännen kerran joulutori Keskustorilla. Joulutunnelman lisääminen on tuonut kaivattua toimintaa kaupungin keskustaan. Kaupungin keskusta-alueen kehittäminen on painottunut viime vuosina Keskustorilta itään. Lännen suunta kuten Hämeenpuisto ja Pyynikintori ovat jääneet kehittämisessä vähemmälle.

 

 

Tänä vuonna Hämeenpuistossa on järjestetty joitakin kaupallisia ja taiteellisia tapahtumia. MSL-Tampere ehdottaa, että Hämeenpuiston toiminnan elvyttämistä jatkettaisiin järjestämällä ensi vuonna joulutori Hämeenpuistossa kirjastotalo Metson läheisyydessä. Käytävämallinen joulutori olisi toiminnallisempi kuin suppeamuotoinen ympyrätori."

 

Kannanottomme lisäksi toimitimme julkisuuteen myös henkilövalintojamme koskevan osion ja se kuului puolestaan näin:

 

"Puheenjohtajana jatkaa Esko Erkkilä

Puheenjohtajakseen MSL-Tampereen syyskokous valitsi vuodelle 2012 Esko Erkkilän, jolla alkaa toinen puheenjohtajavuosi. Hallituksen muu kokoonpano on sihteeri Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Ari Hirvikoski, Kaarina Peltomäki, Ritva Männistö, Seppo Ollinkoski ja Jouni Koskela, joka toimii pärekorinheittojaoston puheenjohtajana."

 

Kannanottomme ja tiedotteemme saivat tamperelaisessa mediassa suuren huomion, sillä ne julkaisivat aineistoamme laajalti tamperelaisten tiedoksi.

 

-Esko Erkkilä-

Maavoimien komentaja otti itsenäisyyspäivän paraatikatselmuksessa selkeästi kantaa Puolustusvoimain sodanaikaiseen vahvuuteen ja rauhan ajan rakenteisiin

Perjantai 9.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Itsenäisyyspäivän valtakunnallisen paraatin ohjelma jatkui Kalevankankaalla järjestetyn seppeleenlaskutilaisuuden jälkeen Jumalanpalveluksena Tampereen Tuomiokirkossa.

 

Jumalanpalveluksen jälkeen paraatipäivän ohjelmassa oli paraatikatselmus ja kenttähartaus Keskustorilla.

 

Puolustusvoimain järjestämät tilaisuudet kiinnostivat tamperelaisia ja pirkanmaalaisia, sillä paraatia ja kenttähartautta oli saapunut seuraamaan yli 20.000 kansalaista – olin yksi heistä!

 

 

Paraatijoukot järjestäytyivät Keskustorille.

 

 

Kielekkeinen valtiolippu liehui Vanhan kirkon eteen pystytetyssä lippusalossa. Kielekkeisestä valtiolipusta käytettiin vuoteen 1978 saakka nimitystä kielekkeinen sotalippu. Valitettavasti paraatikatselmuksen juontaja käytti vielä nyt vanhaa termiä kielekkeisestä valtiolipusta.

 

 

Suomen lippu saapuu paraatikentälle ja asettuu Suomen vanhimman sotalipun eli Jääkärilipun vierelle.

 

 

Länsi-Suomen Sotilasläänin komentaja kenraalimajuri Juhani Kääriäinen (vasemmalla)  ilmoitti paraatijoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvelle (oikealla) ja sen jälkeen kenraalit suorittivat paraatijoukkojen katselmuksen.

 

 

Kenraalit tervehtivät paraatijoukkoja.

 

Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Jyväsjärvi otti puheessaan selkeästi kantaa sodan ajan vahvuuteemme ja rauhan ajan rakenteidemme pienentämiseen.

 

Hän totesi mm. seuraavaa:

 

”Puolustuskyvyn takaavan taloudellisen tasapainon palauttaminen edellyttää sodan ajan vahvuutemme pienentämistä. Samalla se edellyttää myös rauhan ajan rakenteidemme supistamista. Kansallinen huippuosaamisemme johtamis-, tietojärjestelmä- sekä logistiikka-alalla hyödynnetään. Näin esikuntien määrää voidaan vähentää ja logistiikan toimintoja keskittää.”

 

Maavoimien komentaja jatkoi:

 

”Koulutusorganisaatiomme on ylimitoitettu nähtävissä olevaan väestökehitykseemme. Näin maa-, meri- ja ilmavoimien kokoonpanoja on tarkistettava, jotta puolustusvoimat voi käyttää edessä olevan mahdollisuuden riittävästi hyväkseen. Toimenpiteiden käynnistämisen mahdollistavat päätökset tulee saada syntymään ensi kesään mennessä, muutoin puolustusvoimien tehtävien edellyttämää tasapainoa ei saada aikaan vuoteen 2015 mennessä.”

 

Kiitän kenraaliluutnantti Jyväsjärveä selkeäsanaisesta viestistä – nyt minäkin saatan hyväksyä edessäolevat toimenpiteet!

 

Paraatikentällä järjestetyssä kenttähartaudessa puhui Maavoimien kenttärovasti Vesa Auren.

 

 

Asiantuntijat totesivat, että Keskustorilla oli yli 20.000 henkilöä seuraamassa paraatikatselmusta ja kenttähartautta.

 

On hieno asia, että isänmaallisuuteen, itsenäisyyteen ja maanpuolustukseen liittyvät seikat kiinnostavat tamperelaisia!

 

-Esko Erkkilä-

Seppeleenlaskut Kalevankankaan hautausmaalla aloittivat itsenäisyyspäivän valtakunnallisen paraatin ohjelman

Torstai 8.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereella järjestettiin itsenäisyyspäivän valtakunnallinen paraati 6.12.2011.

 

Paraatiohjelma alkoi jo aamuvarhaisella, kun paraatipäivän ohjelmaan kuuluneet seppeleenlaskut alkoivat Kalevankankaan hautausmaalla klo 9.00.

 

Olin paikalla juhlavassa ja sotilaallisen täsmällisesti johdetussa tilaisuudessa.

 

 

Kunniavartiomiehet asettuivat arkkitehti Viljo Rewellin ja kuvanveistäjä Arvi Tynyksen suunnitteleman muistomerkin ympärille ennen seppeleenlaskutilaisuuden alkamista.

 

Suomen liput hulmusivat Kalevankankaan hautausmaan korkeimmalla kohdalla.

 

 

Suomen lippu saapui tilaisuuteen täsmällisesti klo 9.00.

 

 

Länsi-Suomen sotilasläänin komentaja kenraalimajuri Juhani Kääriäinen totesi tervehdyssanoissaan, että Suomen itsenäisyys joutui koetukselle melkein heti itsenäistymisen jälkeen, kun alkoi Vapaussota, joka sittemmin muodostui sisällissodaksi.

 

Kenraalin tervehdyssanat päättyivät toteamukseen, että on etuoikeus elää vapaana omassa Isänmaassa.

 

 

Kalevankankaan muistomerkille seppeleenlaskun suorittivat

 

• Länsi-Suomen Sotilaslääni
• Tampereen kaupunki
• Tampereen Kansalaistoimikunta

 

ja siihen osallistuivat omalta paikaltaan myös

 

• Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä
• Tampereen ortodoksinen seurakunta
• Sotaveteraanit
• Sotainvalidit
• Kaatuneiden omaiset
• Rintamamiehet
• Rintamanaiset

 

 

 

Narvan marssin alkaessa seppelepartiot lähtivät

• v. 1918 kaatuneiden vapaussoturien haudalle,
• v. 1918 vakaumuksensa puolesta kaatuneiden haudalle…

 

 

…sekä

• ruotsalaisten vapaaehtoisten muistokivelle ja
• Karjalaan jääneiden vainajien muistokivelle.

 

 

Suomen lippu poistuu ja tilaisuus Kalevankankaalla on päättynyt.

 

 

Kalevankankaan sankarihautausmaan muistomerkissä on Ilmestyskirjasta teksti: ”Katso uudeksi minä teen kaikki”. Muistomerkki on paljastettu v. 1946.

 

 

Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkissä on teksti: ”Vakaumuksensa puolesta sortuneiden työläisten muistolle”. Yli viisimetrisen teoksen on veistänyt Vehmaan graniitista tamperelainen kuvanveistäjä Jussi Hietanen ja se on paljastettu v. 1941.

 

-Esko Erkkilä-

Keräävätkö kartelliin osallistuneet metsäteollisuusyritykset korvauksiin tarvittuja ja ehkä vielä tarvittavia rahoja metsänomistajilta?

Tiistai 6.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Kilpailuvirasto tutki Stora Enson, UPM-Kymmenen ja Metsäliiton puukaupan hintayhteistyötä vuosilta 1997 – 2004. Se esitti tutkimustensa tuloksena kilpailunrikkomusmaksua Stora Ensolle ja Metsäliitolle, mutta UPM:lle sitä ei esitetty, sillä yhtiö paljasti laittoman toiminnan.

 

Kilpailuviraston esitys meni Markkinaoikeuden ratkaistavaksi ja se päätyi 3.12.2009 antamassaan ratkaisussa Kilpailuviraston kannalle ja määräsi Metsäliitolle 21miljoonan ja Stora Ensolle 30 miljoonan euron seuraamusmaksun kartellista. Metsäliitto avusti Kilpailuvirastoa asian selvittämisessä, minkä johdosta sen seuraamusmaksua alennettiin 30 %:lla.

 

Olen viime päivinä seurannut erään pienehkön puukaupan solmimista. Puuerä on kuitenkin sen verran kiinnostava, että Metsänhoitoyhdistyksen valtakirjalla hoitamaan kauppaan tuli neljä tarjousta.

 

Tarjoukset olivat erilaisia ja oletankin, että metsäteollisuusyritykset eivät nykyään tee yhteistyötä kartellin merkeissä. Toisaalta samoin oli kai kartellin aikanakin eli pienessä piirissä sovittiin ”savukohtaisesti”, että mikä yritys maksaa korkeimman hinnan.

 

Tarjousten ”aukilaskennassa” selvisi, että 1997 – 2004 hankintakartellissa olleet yritykset pääsivät sijoille 2, 3 ja 4. Onko tämä merkki siitä, että kartellitoiminnasta kärynneet Metsäliitto ja Stora Enso edelleen keräävät seuraamusmaksujaan ja UPM peesaa niitä?

 

Tarjouskisan voitti maakunnallinen puunjalostusyritys ja käsittääkseni metsänomistaja solmi sen kanssa hakkuusopimuksen.

 

Tiedän toki, että tarjouskisa ei välttämättä ole tae parhaan ostajan löytämiseksi, sillä esimerkiksi puunrunkojen katkontaperiaatteet ovat ratkaisevia lopullisen tilityshinnan saamisessa.

 

Vuosien 1997 – 2004 kartelliyritysten pitää edelleen olla varuillaan kartellin seuraamuksista, sillä useat metsänomistajat ovat virittelemässä oikeudenkäyntejä kartellin aiheuttamista menetyksistään. On muistettava, että ilmeistä vahinkoa kärsineiden metsäomistajien joukossa on mm. kuntia sekä seurakuntia.

Kartellivuosina 1997–2004 yhteensä 400.000 suomalaista yksityismetsänomistajaa myi puuta yhtiöille.

Metsänomistajien korvausvaateiden loppusumma nousee korkoineen noin 50 miljoonaan euroon. Suurimmat yksittäiset vahingonkorvausvaatimukset ovat yli miljoona euroa.

 

Puukartellin vaikutukset ovat kiertyneet moniaalle yhteiskunnassa, sillä keinotekoisen alhaiset puunhinnat merkitsivät mm. metsätilakaupoille liian alhaisia hintoja. Näin sen vuoksi, että metsähehtaarin hintaodotukset olivat kartellivuosina laskettu liian alhaisiksi.

 

Puukartellin selvittämiseen liittyvät asiakirjat ovat yksityiskohtaisuudessaan paljastavia. Ne ovat nähtävissä esim. Kilpailuviraston (www.kilpailuvirasto.fi) ja Markkinaoikeuden (www.oikeus.fi/markkinaoikeus/) nettisivuilta. Markkinaoikeuden päätös löytyy myös googlettamalla ”407/06/KR”.

 

Puunjalostusteollisuutemme lippulaivojen kartellitoiminta oli häpeällistä toimintaa ja aiheutti laajalti vahinkoa Suomen eräälle tukijalalle eli metsätaloudelle.

 

 

-Esko Erkkilä-

Hämeenkyrön voitto Nelosen Kuorosodassa huipentui hienoon juhlatilaisuuteen Kyröskosken torilla

Sunnuntai 4.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrö on Nelosen Kuorosodan voittaja 2011, sillä Jussi Selon johtama Hämeenkyrön kuoro voitti finaalissa Lordin johtaman Rovaniemen kuoron.

 

Kuorosodan voittoa juhlittiin Kyröskosken torilla eilen klo 17.00 ja olin paikalla. Vietän viikonloppua mökillä polttopuita tehden ja koska mökkitonttini rajoittuu Hämeenkyröön, oli vaivatonta ajaa vajaan parinkymmenen kilometrin matka ja osallistua juhlaan.

 

Tässä pieni kuvakertomus juhlasta, joka kokosi väkeä Kyröskosken torille torintäydeltä:

 

 

Hämeenkyrön sivistyslautakunnan puheenjohtaja Jouni Ovaska oli pelkkää hymyä, sillä Kuorosodan voitto on vahva näyttö Hämeenkyrön tasosta Ovaskan johtamalla lohkolla.

 

 

Voittoisa kuoro saapui torille ja esitti juhlahetken aikana ainakin kahdeksan kappaletta.

 

 

Kuoro esiintyi pakkassään edellyttämissä tamineissa, mutta tapaili esitystensä aikana sitä koreografiaa, jota siltä nähtiin televisioruudussa.

 

 

Hämeenkyrön kuoro oli valinnut palkintonsa saajaksi Pirkanmaan Sydänlapset ry:n. Voitto merkitsi yhdistykselle 40.000 euron pottia.

 

Pirkanmaan Sydänlapset ry:n puheenjohtaja Arja Kallio vastaanotti juhlassa palkintorahoja merkitsevän kansion.

 

Kallio totesi, että summalla yhdistys pystyy rahoittamaan toimintaansa usean vuoden ajan. Ensimmäisenä yhdistyksellä on tavoitteena sopeutusvalmennuskurssien järjestäminen, sillä niiden järjestämiselle ei aikaisemmin ole ollut taloudellisia mahdollisuuksia.

 

 

Hämeenkyrön uusi kunnanjohtaja Antero Alenius (puhumassa mikrofoniin) toi juhlaan Hämeenkyrön kunnan tervehdyksen. Alenius totesi, että Kuorosodan voitto on suuri asia koko Hämeenkyrön kannalta. Aleniuksen vieressä kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Norokorpi odottelee myhäileväisenä omaa puheenvuoroaan.

 

 

Hämeenkyrön kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Norokorpi kertoi, että kunnanhallitus on myöntänyt Jussi Selolle ja kaikille kuorolaisille ”Pro Hämeenkyrö” –mitalin.

 

Sen lisäksi Norokorpi ojensi Hämeenkyrön kunnan lahjana Pirkanmaan Sydänlapset ry:lle 2.000 euron stipendin yhdistyksen toiminnan tukemiseksi.

 

 

Hämeenkyrön Yrittäjät ojensivat Pirkanmaan Sydänlapset ry:lle 1.000 euron stipendin. Summassa on kansalta kerättyä rahaa vajaat 500 euroa. Lahjoitusosuutensa lisäksi Hämeenkyrön Yrittäjät huolehti juhlatilaisuuden jälkeen järjestetyn ilotulituksen kustannuksista.

Esimerkillistä panostamista!

 

 

Juhlatilaisuuden ohjelma päättyi kuoron esittämään Rentun ruusu –kappaleeseen. Rentun ruusulla kuoro pystyi yhdistämään Irwin Goodmanin Hämeenkyröön ja monet pitävät sen sisällyttämistä Hämeenkyrön kuoron ohjelmaan lopullisena Kuorosodan ratkaisuna.

 

Teemu Selo toimi Rentun ruusun solistina televisioesiintymisessä ja samoin myös Kyröskosken torilla järjestetyssä juhlassa.

 

 

Torilla järjestetty ilotulitus kruunasi hienon juhlatilaisuuden.

 

 

Kyröskosken juhlailotulitus oli mahtava spektaakkeli ja se sai yleisöltä jatkuvasti ilahtuneita huudahduksia!

 

Kuorosodan voitto on arvaamattoman suuri asia Hämeenkyrölle. Kuuntelin paluumatkalla Hämeenkyrön kunnanvaltuuston puheenjohtaja Maria Härkki-Santalan haastattelua Järviradiosta ja hän uskoi voiton antavan piristystä Hämeenkyrön kunnalle pitkälti eteenpäin.

 

Kunnanvaltuuston puheenjohtajan mielipiteeseen on helppo yhtyä!

 

-Esko Erkkilä-

Miksi Pirkanmaan liitto "unohti" Tampereen?

Perjantai 2.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan liiton maakuntahallituksen toimesta on asetettu nähtäville Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen liikenne- ja logistiikkaosio.

 

Se on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 12 § mukaisesti asetettu julkisesti nähtäville 21.11. – 30.12.2011 väliseksi ajaksi muistutusten antamista varten.

 

Sen lisäksi vaihemaakuntakaavaa on esitelty asukastilaisuuksissa Ylöjärvellä, Pirkkalassa, Nokialla ja Lempäälässä, mutta Pirkanmaan liitto ”unohti” esitellä vaihemaakuntakaavaa Tampereella. Ihmeellistä, sillä vaihemaakuntakaava koskee eniten Tamperetta!

 

Osallistuin Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan esittelytilaisuuteen Nokialla, kun vastaavaa tilaisuutta ei jostain käsittämättömästä syystä Tampereella olla järjestämässä.

 

Keskustelin maakuntaliiton töppäyksestä Nokialla maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntyksen kanssa ja hän totesi, että Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotus ei koske Tamperetta.

 

Olen vahvasti ei mieltä maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntyksen kanssa ja totean, että Pirkanmaan kunnista kyseinen kaavasuunnitelma koskee eniten Tamperetta!

 

Vaihemaakuntakaavaan on sisällytetty mm. Pirkanmaata koskevat valtakunnalliset rata- ja päätielinjaukset, Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen, Tampere-Pirkkalan lentoaseman alue sekä myös muualla Pirkanmaalla sijaitsevat logistiset aluekokonaisuudet – on varsin ihmeellistä, jos joku uskaltaa väittää, että nämä hankkeet eivät koskisi Tamperetta!

 

Kysyn Pirkanmaan liiton vastuullisilta virkahenkilöiltä, että eikö suunniteltu läntinen ohitusrata, Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen etelään ja Tampere-Pirkkalan lentoaseman melualueen laajentaminen koskemaan koko Tampereen eteläistä aluetta koske Tamperetta?

 

Saman kysymyksen osoitan vastattavaksi myös Pirkanmaan liiton luottamushenkilöille.

 

Pääosin kannatan Pirkanmaan liiton esitystä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan hyväksymiseksi. Olen kuitenkin huolestunut, että Pirkanmaan liiton töppäys Tampereen ”unohtamisesta” asukastilaisuuden järjestämisestä saattaa luoda pitävän mahdollisuuden valituksen tekemisestä.

 

Ehdotan, että Pirkanmaan liitto järjestää pikaisesti tilaisuuden, jossa myös tamperelaisilla on mahdollisuus sanoa mielipiteensä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavasta.

 

-Esko Erkkilä-

Kaupinojan saneeraus tekee Tavasesta tarpeettoman

Sunnuntai 27.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Vesihanke. Tampereen kaupunginvaltuuston budjettipäätös 21.11.2011 oli viimeistä edellinen naula Tavase-hankkeen arkkuun. Päätös merkitsee 5 miljoonan euron suuruisen määrärahan myöntämistä Kaupinojan vedenkäsittelylaitoksen saneeraamiseen.

 

Määrärahan myöntäminen on kaukokatseinen päätös, sillä se merkitsee todellisuudessa Tavase-hankkeen hautaamista.

 

Summa hyväksyttiin Kaupinojan investoinnin aloittamiseksi ensi vuonna. Kaupinojan kokonaisinvestointi tulee olemaan 12 miljoonaa euroa, mutta kun se tekee Tavase-hankkeen tarpeettomaksi, se on paras päätös, joka Tampereella on tehty aikoihin. Päätöksestä koituu hyvää kaikille Tavase-hankkeen piirissä olleille kunnille – päätös on parasta seutukuntapolitiikkaa pitkiin aikoihin.

 

Kaupinojan investointi merkitsee laitoksen kapasiteetin kohottamista korkeammalle tasolle kuin konsanaan Tavase-suunnitelmat merkitsisivät.

 

Näsijärveen 800 metrin etäisyydelle rannasta 20 metrin syvyyteen asennettava imuputki takaa tasalämpöisen (10…12 astetta) raakaveden saannin laitokselle.

 

Kyseisellä paikalla Näsijärven syvyys on 60 metriä, joten imuputken sijoituspaikka on ihanteellinen.

 

Mainittakoon, että nyt Roineesta Ruskon laitokselle johdettavan järviveden lämpötila voi kesällä nousta jopa 20 asteeseen – myöskään tekopohjavesihankkeissa ei edes teoriassa päästä Näsijärven vettä viileämpiin lämpötiloihin.

 

Kaupinojan investoinnin toteuttaminen merkitsee, että Tampereella veden omavaraisuus on sen jälkeen 2,3 kertainen!

 

Kaupinojan vesilaitokselle tehtävä investointi muodostuu vuosien saatossa edulliseksi, kun veden siirtolinjat Kaupista Tampereen keskustaan ovat vain murto-osa Tavase-hankkeen vaatimista siirtolinjainvestoinneista.

 

Kaupinojan investointi tuli mahdolliseksi pitkän ja kaukokatseisen ympäristötyön tuloksena. Näsijärven puhdistuminen on ollut vauhdikasta, ja se mahdollistaa Kaupinojan hankkeen toteuttamisen.

 

Tampereen kaupunginvaltuuston tekemä päätös merkitsee valtavaa kustannussäästöä ja se on myös merkittävä ympäristöteko.

 

Nyt on paikallaan kysyä, turmeleeko Sulkavuoreen suunniteltu jäteveden keskuspuhdistamo pysyvästi Pyhäjärven niin, ettei siellä päästä koskaan Näsijärven puhtauteen?

 

On mielenkiintoista nähdä, miten Tampere ja muut Tavaseen sekaantuneet kunnat pystyvät pääsemään irti luonnottomasta ja kalliista hankkeesta.

 

Ehdotan, että tamperelaiset päättäjät ottavat tapahtuneet töppäilyt aikaisempien päättäjien tekemänä vahinkona ja ajavat Tavase Oy:n konkurssiin.

 

Tavase Oy:n konkurssi maksaa Tampereelle lähes kymmenen miljoonaa euroa, mutta se on kuitenkin pienemmän riesan tie, kun vaihtoehtona on Pälkäneen, Kangasalan sekä Pinsiön harjumaisemien tuhoutuminen ja toimimaton laitos!

 

Viimeinen naula Tavase Oy:n arkkuun on, kun Tampereen kaupunginvaltuusto päättää syksyllä 2012 Kaupinojan laitoksen saneeraamiseen vielä tarvittavan seitsemän miljoonan euron myöntämisestä vuoden 2013 budjetissa!

 

Esko Erkkilä

Tampere

 

Tämä teksti on julkaistu Aamulehden ”Lukijalta”-palstalla 26.11.2011!

Timin mänty - merkittävä nähtävyys Hämeenkyrössä

Perjantai 25.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Timin mänty, monisatavuotinen uhripuu Hämeenkyrön Timin kylässä oli eräs kohteemme, kun taannoin retkeilimme Pirkanmaan Metsäkeskuksen luonnonhoito- sekä talousmetsäkohteilla Ylöjärvellä ja Hämeenkyrössä.

 

Olen kuullut moniaita kertoja Timin männystä, mutta vasta nyt ensimmäisen kerran sain tutustua Hämeenkyrön erääseen merkittävimpään turistikohteeseen.

 

Timin mänty sijaitsee Timintien varrella Yrjö Mäkelän omistamalla metsälohkolla.

 

Männyn ikää ei varmasti tiedetä, mutta asiantuntijoiden arvailut sen iästä ovat 400 vuodesta ylöspäin.

 

Timin mänty on edelleen elävä puu, vaikka sen vihreät oksat ovatkin jo käyneet vähiin.

 

 

Olen joskus ajanut Timintietä ja nähnyt tämän männyn sekä luullut sitä Timin männyksi. Olen kuitenkin erehtynyt, sillä…

 

 

…oikea Timin mänty kasvaa sitä vastapäätä tien toisella puolella kolmisenkymmentä metriä tiestä!

 

Timin männyn ympärysmitta rinnankorkeudelta on sellainen, että tarvitaan kolme miestä, jotta heidän sylensä yltävät männyn ympäri.

 

 

Männyn juurella olevat miehet antavat hyvän mittakaavan arvioida Timin männyn kokoa. Taustalla tien toisella puolella se mänty, jota joskus olen luullut Timin männyksi!

 

 

Timin mänty oli entisaikaan hammassärkyä potevien suosittu käyntikohde. Tikulla kaivettiin särkevän hampaan ientä, jotta siitä tuli verta ja sen jälkeen verinen tikku upotettiin Timin männyn kaarnaan. Hammassärky loppui ja mänty voimistui, kun sai lisää voimaa verisestä tikusta.

 

Kerrotaan, että vielä 1930-luvulla männyn haaroihin ja halkeamiin käytiin upottamassa rahoja eli mänty toimi uhrimäntynä vielä n. 80 vuotta sitten!

 

 

Männyn juurella käy nykyäänkin paljon ihmisiä ihailemassa vanhaa uhrimäntyä. Useat vierailijat kokevat edelleenkin männyn salaperäisen voiman, kun ovat Timin männyn oksien suojassa.

 

Kannattaa tulla Hämeenkyröön ja kokeilla!

 

-Esko Erkkilä-

Tamperetta ja sen lähiseutuja näkee "toisin silmin" pyöräretkellä

Keskiviikko 23.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Tein marraskuun puolivälissä pyöräretken Tampereen Palokalliolta Pirkkalan ja Nokian kautta Tampereen keskustan kautta takaisin Palokalliolle ja koin paljon sellaista, jota autolla ajaessa ei huomaa.

 

Kilometrejä retkellä kertyi hieman vajaat nelisenkymmentä ja aikaa kului runsaat kolme tuntia. Kiirettä en pitänyt ja siihen ei 1940-luvulta oleva yksivaihteinen Jaguar- polkupyöräni antanut mahdollisuuksiakaan.

 

 

Pyöräretkeni osoitti, että pyöräreitit erityisesti Tampereen ja Pirkkalan välillä ovat hyvässä kunnossa.

 

Tässä pieni kuvakertomus retkestäni:

 

 

Entisen Pirkkahallin nimi on nykyisin hienosti TESC eli Tampere Exhibition and Sports Centre. Kauhistuttavaa suomenkielen pahoinpitelyä koko nimi ja sitä on myös sen suomenkielinen versio eli Tampereen Messu- ja Urheilukeskus.

Pirkkahalli oli ensimmäinen merkittävä kohde pyöräreissullani ja tässä ”ensimmäinen rasti” kuvattuna hieman tavanomaisesta poikkeavasta näkökulmasta.

 

 

Tampereen läntinen ohitustie oli merkittävä tieinvestointi, jonka pääministeri Matti Vanhanen vihki käyttöön tammikuun 14 päivänä 2009. Silloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö vastusti pontevasti hanketta, mutta hanke osoittautui nopeasti oikeaksi investoinniksi.

Tässä on näkymä läntiselle ohitustielle sen ylittävältä Naistenlahdentieltä Pirkkalassa.

Tässä vaiheessa aikaa retkeeni oli kulunut vajaa tunti.

 

 

Rajasalmen sillalta näkyy Raision Myllyteollisuuden Nokian tuotantolaitokset. Nokian tuotantolaitokset ovat eräs Suomen suurimmistä viljanjalostuslaitoksista. Näillä laitoksilla valmistetaan kaikki Elovena-tuotemerkillä markkinoitavat viljatuotteet.

 

 

Pispalan haulitorni on eräs Tampereen tunnusmerkeistä. Myös se kuului pyöräretkeni ”rastipisteisiin”.

 

 

Tampereen suosituin kuvauskohde – Näsinneula – Pispalan valtatieltä kuvattuna.

 

 

Pirkankadulla sijaitseva ”Kilometritalo” ei ole aivan kilometriä pitkä – sillä on pituutta ainoastaan 138 metriä. Kilometritalo tuli minulle tutuksi jo pojankloppina, kun kävin vanhempieni kanssa pari kertaa vuodessa Tampereella vaateostoksilla.

 

 

Hämeenkatu on Tampereen valtasuoni. Tässä näkymä Hämeenpuistosta Rautatieasemalle saakka eli koko Hämeenkadun pituudelta.

 Pyöräily Hämeenkadun jalkakäytävillä ei ole sallittua Hämeenpuistosta Keskustorin itälaidalle saakka. Olin kuitenkin ainoa, joka iltapäiväruuhkan aikana pyöräili Hämeenkadulla bussikaistalla. Laillisuutta on noudatettava!

 

 

Polkupyöräreissuni alkoi olla lopuillaan, kun kuvasin Tamperetta Tampere-Helsinki –moottoritien ylittävältä Lempääläntien sillalta. Näkymä on mielestäni eräs komeimpia Tampereella – on mainio asia, että siitä saavat nauttia kaikki Helsingin suunnasta autolla Tampereella saapuvat!

 

Vajaan neljänkymmenen kilometrin pituinen pyöräretki arvokkaalla Jaguar-polkupyörällä on jonkinmoinen kuntolenkki, mutta se on sen lisäksi mainio oppirupeama Tampereen ja lähiseutujen nähtävyyksiin!

 

Suosittelen!

 

-Esko Erkkilä-