Keskon kompastelu hevosenlihakriisissä ei ollut yllätys

Perjantai 22.2.2013 - -Esko Erkkilä-

On valitettavaa, että myös suomalainen elintarvikeyritys on jäänyt satimeen hevosenlihan käyttämisestä naudanlihana.

 

Yllätys ei puolestaan ole se, että narahtanut tuote on päivittäistavarakaupan merkitön eli ns. private label –tuote.

 

Kyseessähän on Keskon Pirkka-tuotemerkillä varustettu tuote, jonka on valmistanut Pouttu Oy.

 

Kesko joutuu vetämään markkinoilta Pirkka Kebablastu 200 g –nimisen tuotteen.

 

Siinäkään ei ole mitään yllättävää, että Pouttu Oy joutuu vetämään markkinoilta pois valmistamansa Pirkka-tuotteen ”sisartuotteet” eli;

 

• Pouttu Kebablastu 300g
• Pouttu XXL-kebab 265 g
• Pouttu Pita Kebab 185 g
• Pouttu Snadi Kebab 120 g

 

Miksi se ei ole yllättävää, että markkinoilta joudutaan vetämään pois privete label –tuotteen ”sisartuotteet”?

 

Oletukseni kulkee seuraavia latuja:

 

Kesko on tinkinyt Pirkka-tuotteen hinnan niin tiukalle, että valmistaja on alkanut etsiä keinoja, joilla tuotteen raaka-ainehintaa saadaan alemmas. Näin on päädytty korvaamaan osa naudanlihasta halvalla hevosenlihalla.

 

Otaksumaani tukee se, että tuotantoresepteissä on ollut selkeästi hevosenliha, mutta tuoteselosteisiin hevosenliha on ”unohdettu” merkitä.

 

Hevosenlihaa käyttämällä Pirkka-tuotteen kannattavaisuus on saatu kohtuulliselle tasolle ja nyt bisnesmiehet ovat tehtaalla päättäneet, että korvataanpa naudanlihaa hevosenlihalla myös omalla tuotemerkillä myytävissä saman käyttötarkoituksen tuotteissa.

 

Oman asiakaskokemukseni mukaan merkittömän tuotteen heikennys viedään alta aikayksikön myös yrityksen merkkituotteisiin. Muistan hyvin erään merkittävän lihanjalostusyrityksen merkkituotteen, jonka laatu heikkeni hetkessä sen jälkeen, kun yritys alkoi valmistaa ”samaa tuotetta” S-ryhmälle Rainbow-merkittömänä.

 

Mitä kuluttaja oppii Pirkka-hevosenlihakebabista?

 

Opimme sen, että yrityksen siirryttyä private label-tuotteen valmistajaksi on jokseenkin varmaa, että saman yrityksen vastaava merkkituote muuttuu hyvin nopeasti alemman laatutason tuotteeksi eli private label –tasolle.

 

-Esko Erkkilä-

Koska loppuu kuntakiusaaminen?

Sunnuntai 17.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Pirkkalalainen Keskustan kunnanvaltuutettu Raili Naskali on otsikoinut ”Pirkkalainen” –lehteen kirjoittamansa kolumnin otsikkoteemalla.

 

 

 

Naskali kirjoittaa ”Viikon vieras” –kolumnissaan, että kuntapäättäjät ovat olleet kuntakiusaamisen kohteita jo pidemmän aikaa.

 

-          Jatkuvasti tehdään selvityksiä ja annetaan vastauksia, mikään ei tunnu kuitenkaan riittävän. Viime keväänä suurin osa Pirkanmaan kunnista lausunnoissaan vastusti hallituksen kuntauudistussuunnitelmia. Kuntaministerille vastaukset eivät merkinneet mitään, kirjoittaa Raili Naskali.

 

Tampereen naapurikunnista Ylöjärvi ja Nokia antavat Pirkkalan ohella kritiikkiä hallituksen kuntarakenteen uudistamisesta sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen liittyvästä sekamelskasta.

 

Ylöjärven kaupunginhallituksen luonnoksessa lausunnoksi kuntarakennelaista todetaan, että Ylöjärvi kykenee tuottamaan kaikki tarkoituksenmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut omana tuotantonaan.

 

Ylöjärvi näkee, että hallituksen suunnitelmat erikoissairaanhoidon järjestämiseen kaavaillut sote-alueet olisivat suorastaan vahingollisia – ne lisäisivät tarpeettoman byrokratiaportaan!

 

Nokian kaupunki toteaa, että palvelurakennetyöryhmän loppuraportin linjaukset eivät tue taloudellista, tehokasta ja asiakasnäkökulmaltaan laadukasta palvelurakennetta.

 

Keskustan Raili Naskalin käyttämä termi ”kuntakiusaaminen” on oikea ilmaisu Kataisen-Urpilaisen-Virkkusen harjoittamalle kuntien kiusaamiselle.

 

Toivottavasti kuntakiusaamiselle nyt saadaan piste, kun myös kokoomus- ja demarivetoiset kunnat ovat selkeästi sanoneet EI hallituksen kuntauudistussuunnitelmille!

 

-Esko Erkkilä-

Finnwatch ry:n julkaisema selvitys kaupan omien merkkien tuotteiden vastuullisuudesta on surullista luettavaa

Sunnuntai 3.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Finnwatch ry on yhdistys, joka tutkii yritysten yhteiskuntavastuuta kehittyvissä maissa. Yhdistyksen taustalla on joukko suomalaisia kehitys-, ay- ja ympäristöjärjestöjä.

 

 

Finnwatch ry julkisti 21.1.2013 laatimansa selvityksen, jonka kattoteemana on ”Halvalla on hintansa”. Julkaistun selvityksen nimi on;

 

”Kaupan omien merkkien tuotteiden vastuullisuus”

 

Selvityksessä tarkastellaan suurimpien Suomessa toimivien vähittäiskauppojen omien merkkien eli niin sanottujen private label -tuotteiden vastuullisuutta. Tarkastelussa on mukana neljä vähittäiskaupan ketjua: S-ryhmä, Kesko, Suomen Lähikauppa/Tuko Logistics sekä Lidl Suomi.

 

Selvityksen kenttätutkimuksessa esimerkkituotteiksi oli valittu Thaimaassa prosessoitavat…

 

 

…tonnikalasäilykkeet…

 

 

 

…sekä ananasmehu.

 

 

Esimerkkituotteet oli valittu osuvasti, sillä mainituissa tuoteryhmissä kaupan omat merkit ovat vahvoja.

 

Ylläolevat kuvat ovat laadultaan heikkoja, sillä ne on kuvattu tietokoneen ruudulta Finnwatch ry:n tekemästä selvityksestä.

 

Perheessämme ei käytetä tonnikalatuotteita ja sen vuoksi en ole seurannut kyseisen tuoteryhmän tuotteitakaan, mutta virvoitusjuomia sekä mehuja tulee seurattua hieman tarkemmin. Emme toki osta niitäkään, sillä meillä on oman puutarhan marjoja riittävästi, mutta kaupan mehut kiinnostavat sen vuoksi, että tavallisena kuluttajanakin olen huomannut mehuissa olevan hyvin paljon private label –tuotteita eli kaupan omia merkkejä.

 

Finnwatch ry:n selvitys antaa todella lohduttoman kuvan siitä välinpitämättömyydestä, jolla maamme suurimmat päivittäistavarakaupan jakelutiet S-ryhmä, Kesko, Suomen Lähikauppa/Tuko Logistics sekä Lidl Suomi suhtautuvat juomahyllyillään tarjolla olevien merkittömien tuotteidensa vastuullisuuteen.

 

Finnwatch ry:n selvityksen mukaan Thaimaassa ananasmehutiivistettä valmistavan Natural Fruit -yhtiön olosuhteet tehtaalla viittaavat jopa pakkotyöhön ja ihmiskauppaan.

 

Työntekijöiden kertomukset ananasmehutiivistettä valmistavan tehtaan työoloista ovat karmeaa luettavaa:

 

Jos siirtotyöntekijä käyttää wc:ssä aikaa yli 10 minuuttia, hänen palkastaan vähennetään puolen tunnin palkka.

 

Työntekijät sanoivat lämpöhalvausten sekä pyörtymisten olevan yleisiä.

 

Työntekijöiden mukaan osa tehtaan koneista on vaarallisia ja varomattomien työntekijöiden vaatteita tai ruumiinosia saattaa jäädä kiinni koneisiin ja aiheuttaa näin tapaturmia. Kolme haastateltua työntekijää kertoi tapauksesta, jossa työntekijä oli kuollut koneesta saamaansa sähköiskuun.

 

Erittäin vakavia ihmisoikeusloukkauksia, kuten pakkotyöhön ja ihmiskauppaan viittaavia käytäntöjä, löydettiin ananasmehutiivistettä tuottavasta tehtaasta, joka toimitti raaka-ainetta Suomessa prosessoitaviin ja markkinoitaviin private label -mehuihin.

 

 

Aamulehti referoi Finnwatch ry:n selvitystä tammikuun 22. päivänä julkaistun lehtensä 7-palstaisessa jutussa ja paljasti, että Natural Fruits-yhtiö valmistaa tiivisteet Eldorado-, Pirkka- ja Rainbow-mehuille.

Samassa jutussa paljastetaan myös se, että Thaimaassa tuotettu ananasmehutiiviste tulee Suomeen hollantilaiseen Refresco-konserniin kuuluvan Vip-Juicemakerin Suomessa valmistamien ananasmehujen kautta.

 

Poikkesin lähi-Prismassani ja huomasin, että Vip-Juicemakerin valmistamia Rainbow-ananasmehutuotteita oli tarjolla ainakin kaksi massalatausta. Massalatausten kyljessä oli kissankokoisin kirjaimin ”Valmistettu Suomessa”!

 

Kannattaa googlata ”Vip Juicemaker” ja tutkailla yhtiön nettisivuja!

 

On luonnollista, että Finnwatch ry:n selvityksen tuloksena yritys yrittää selitellä omaa ja raaka-ainetoimittajansa toimintaa thaimaalaisen ananasmehutiivisteen käytössä.

 

***********

 

Positiivista tässä prosessissa on se, että Kesko, S-ryhmä ja Tuko ovat luvanneet ottaa vakavasti tiedot, joiden mukaan niiden myymiä ananasmehuja tuotetaan Thaimaassa epäinhimillisissä oloissa.

 

Kysyä sopii; miksi vasta Finnwatch ry:n tekemän selvityksen jälkeen, sillä on päivänselvää, että epäkohdat ovat olleet kaupparyhmittymien tiedossa koko ajan. Ainakin epäkohtien olisi pitänyt olla kaupparyhmittymien tiedossa!

 

On hyvä, että maamme lehdistö on ottanut vahvasti esille private label –tuotteita nyt kohdanneen kohun. Toivottavasti aiheutunut kohu laittaa hieman jäitä hattuun niille päivittäistavarakaupan jakeluteille, jotka aikovat surutta laajentaa merkittömien tuotteiden tarjontaa.

 

Olen aina karttanut päivittäistavarakauppojen private label –tuotteita ja Finnwatch ry:n nyt julkistama selvitys vahvistaa, että olen toiminut kuluttajana vastuullisesti.

 

Neljäkymmentä sivua pitkä selvitys on helposti kovahermoisten luettavissa www.finnwatch.org –sivuilta.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kokeneet keskustalaiset kuntajohtajat

Torstai 29.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampere on vetovoimainen keskus ja eräs osoitus siitä on mm. se, että useat keskustalaisesti ajattelevat kuntajohtajat ovat eläkepäivillään asettuneet Tampereelle asumaan.

 

Tunnen heitä moniakin, mutta taannoisten kunnallisvaalien aikana sain ”Meidän Tampere” –lehden toimittajana tehdä kahdesta kokeneesta kuntajohtajasta haastattelun vaalilehteemme.

 

Kyseessä ovat Tuomo Räihä ja Eero Mäki-Tanila joiden kanssa apulaispormestari Timo Hanhilahden kanssa saimme viettää asioita pohdiskelevan juttuhetken.

 

Mäki-Tanila ja Räihä olivat Keskustan ehdokkaita ja Tuomo Räihä sai niin paljon ääniä, että hänet valittiin Keskustan varavaltuutetuksi.

 

Juttu julkaistiin Keskustan vaalilehdessä, mutta jutussa käsitellyt asiat ovat vaalien jälkeenkin ajankohtaisia.

 

Näin juttumme kulki:

 

*************

 

Keskustan kokeneet kuntajohtajat ovat valmiit kehittämään Tamperetta

 

On onni Tampereelle, että kaupungista on muodostunut kokeneiden keskustalaisesti ajattelevien kuntajohtajien asuinpaikkakunta.

 

Tampereella heitä asuu useitakin - nyt kaksi heistä on asettunut kunnallisvaaliehdokkaiksi Keskustan listalle.

 

 

 

Oulunsalon kunnanjohtajana 1975 – 2009 toiminut Tuomo Räihä (vasemmalla) ja Kiikan sekä Äetsän kunnanjohtajana vuosina 1977 – 2008 toiminut ja sen jälkeen Sastamalan kaupungissa ”Elämänlaatu ja elävä maaseutu” –sektorista vuosina 2009 – 2012 vastannut Eero Mäki-Tanila (oikealla) kokoontuivat 13.9.2012 apulaispormestari Timo Hanhilahden (keskellä) kutsusta pohtimaan Tampereen kehittämistä.

 

 

Meidän Tampere –lehden toimittaja totesi, että kaikki kolme pitävät huolen kunnostaan. Mäki-Tanila on juossut 30 maratonia ja juoksee edelleen viikossa 30 – 50 kilometriä. Räihä on innokas kävijä Ratinassa, jossa Tampereen kaupungin ”vertaistuella” järjestetään senioreille monipuolista liikuntaa. Apulaispormestari Hanhilahti tunnetaan innokkaana pyöräilijänä ja tänäkin vuonna polkupyöräilyä hänelle on jäänyt taakse jo 2.500 kilometriä!

 

Kuntajohtajat painottivat pohdiskelussaan keskustan kehittämisen tärkeyttä. Palveluiden, viihtyvyyden ja turvallisuuden kehittäminen ovat heidän mielestään Tampereen keskusta-alueen kehittämisessä ydinalueita.

 

Toisaalta Räihä, Mäki-Tanila ja Hanhilahti olivat yksimielisiä siitä, että Tamperetta pitää kehittää laidasta laitaan – kaupunginosien, asuinalueiden ja kylien kehittäminen pitää olla keskeisellä sijalla kaupungin kehittämisessä.

 

Valtiovarainministeriön kuntaosaston ylijohtaja Päivi Laajalan johtaman työryhmän työtä kuntajohtajat kritisoivat ammattitaidolla.

 

Eero Mäki-Tanilan mielestä ainoa järkevä tapa edetä kuntauudistuksessa on keskustella kuntien välisestä yhteistyöstä pakkoliitospuheiden sijasta.

 

Mäki-Tanila totesi, että kaupunkiseudun asukkaiden kannalta keskeisiä yhteistyökohteita ovat esim. liikenne, terveydenhuolto ja yleiskaavoitus.

 

Tuomo Räihä kysyi, halutaanko kuntakentälle monopolia vai verkostoja? Monopolin seurauksena paikallisdemokratia vähenisi hänen mielestään ja siten puheet paikallisen päätösvallan säilyttämisestä ovat teatteria.

 

Kaikki kolme kuntajohtajaa olivat yksimielisiä, että pieni kilpailu kuntien välillä ja jokaisen kunnan vahvuuksien esilletuonti kehittää tehokkaimmin koko aluetta. Ihmisten identiteetin säilyttäminen on tärkeää ja suurkuntia luomalla se suorastaan ryöstettäisiin monilta!

 

Räihä ja Mäki-Tanila vakuuttivat, että kaikissa kunnissa mietitään joka hetki miten kuntien verkosto parhaiten pystyy kehittämään koko seutukuntaa.

 

Kuntajohtajien keskeinen kunnallisvaaliteesi on, että palvelut pitää pystyä hoitamaan kaikille. He muistuttivat, että lasten ja ikääntyneiden paras paikka on kaikissa tapauksissa oma koti.

 

Koulujen liikuntakasvatuksen edistämisestä Räihä, Mäki-Tanila ja Hanhilahti olivat huolissaan. He totesivat, että lasten ja nuorten lihavuus tuo jo varhain diabeteksen vaaran sekä merkitsee iän karttuessa sydän- ja verisuonitautien lisääntymistä. Nivelrikot ovat vanhemmiten seurausta jo varhaisiässä alkaneesta liikalihavuudesta.

 

Kuntajohtaja Eero Mäki-Tanilan eräs resepti lasten ja nuorten liikuntakasvatuksen edistämiseen on parkour-telineiden ja –ratojen rakentaminen koulujen pihoille sekä muille sopiville paikoille. Parkour-telineet ovat edullisia ja niillä liikkuminen kiinnostaa nykyajan lapsia sekä nuoria. Ehdottelipa Mäki-Tanila Meidän Tampere –lehden toimittajaakin kokeilemaan parkouria!

 

Oulunsalon entisenä kunnanjohtajana Tuomo Räihällä on kokemusta kehyskunnassa sijaitsevan lentokentän ja suurkaupungin keskustan välille aikaansaadusta ”laatukäytävästä”. Räihä on asiassa asiantuntija ja hän haluaa, että Oulussa ja Oulunsalossa aikaansaatu vastaava laatukäytävä saataisiin myös Pirkkalan lentoaseman ja Tampereen keskustan välille.

 

Apulaispormestari Hanhilahden kokoonkutsuma keskustelutilaisuus osoitti, että Keskustan listoilta Tampereen kaupunginvaltuustoon pyrkivillä kuntajohtajilla on paljon tietoa ja kokemusta. Heidän tietonsa ja taitonsa pitäisi pystyä nyt hyödyntämään tamperelaisten ja koko seutukunnan parhaaksi.

*************

 

Nyt juttua tutkailtuani huomaan, että siinä kuntajohtajat tuovat esille muutaman sellaisen asian, joita pitäisi välittömästi alkaa viemään eteenpäin.

-Esko Erkkilä-

Epäreilun alhainen tuottajahinta vaarantaa kotimaisen ruuantuotannon

Sunnuntai 25.11.2012 - -Esko Erkkilä-

MTK:n toteuttama elintarvikkeiden myyminen tuottajahinnalla oli onnistunut kampanja, sillä se herätti kuluttajat huomaan, miten pieni tuottajan osuus on elintarvikkeiden hinnasta.

 

On korostettava, että tuottajan elintarvikkeista saama tuottajahinta ei suinkaan ole niiden tuotantokustannus, sillä tuotantokustannus on tavallisesti selkeästi korkeampi kuin tuottajahinta.

 

Tuotantokustannusten kattamiseksi EU on luonut koko aluettaan koskevan tukijärjestelmän eli paljon puhutut maataloustuet.

 

Maataloustukia ovat EU:n maksamat tuet, mutta niiden lisäksi on kansallisia tukia, jotta maataloustuotanto olisi mahdollista koko EU:n alueella.

 

Maataloustuet ovat todellisuudessa kuluttajille suunnattua tukea, sillä tuet mahdollistavat elintarvikkeiden kuluttajahintojen pysyvän kohtuullisella tasolla.

 

Nyt suomalaisen talonpojan osuus elintarvikkeiden hinnasta on reilusti eurooppalaisen keskitason alapuolella. Näin siitä huolimatta, vaikka meillä ruokaa tuotetaan Euroopan haastavimmissa olosuhteissa.

 

Seuraavassa keskeisten elintarvikkeiden kuluttajahinta ja sen rinnalla tuottajan siitä saama osuus prosenteissa:

 

• ruisleipä 4,57 €/kg -> tuottajan osuus 4,3 %
• kananmunat 3,71 €/kg -> tuottajan osuus 28,5 %
• porsaan palapaisti 8,23 €/kg -> tuottajan osuus 19,2 %
• naudan paisti 15,31 €/kg -> tuottajan osuus 20,3 %
• perunat 0,75 €/kg -> tuottajan osuus 15,5 %

 

 

 

Tuottajaosuuteen pitää saada nopeasti kohennusta, sillä nykymenolla kotimainen ruuantuotanto uhkaa näivettyä ja loppua kokonaan.

 

-Esko Erkkilä-

Kunnallisvaaleissa jokainen kokoomukselle, SDP:lle ja vihreille annettu ääni merkitsee suurkuntahankkeiden etenemistä

Torstai 27.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Palaan vielä Aamulehden viime tiistaina eli 25.9.2012 järjestämään kuntavaalikiertueen ensimmäisen yleisötilaisuuden antiin.

 

Oli hämmästyttävää, kuinka suurella äänten enemmistöllä läsnä ollut tamperelaisyleisö torppasi Kataisen, Virkkusen ja Urpilaisen kohkaaman kuntauudistuksen, johon oleellisena osan kuuluisi suur-Tampereen muodostaminen.

 

Omaan toimivia ja monipuolisia suhteita hallituspuolueiden paikallisiin edustajiin, mutta joudun nyt selkeästi toteamaan, että jokainen hallituspuolueiden edustajille kunnallisvaaleissa annettu ääni kaventaa kansalaisdemokratiaa rajusti.

 

Paikalliset kokoomuslaiset ja demarit – ehkä jopa jotkut vihreätkin - saattavat aidosti toimia itsenäisten kuntien puolesta ja suur-Tamperetta vastaan. Sillä ei kuitenkaan ”isossa kuvassa"ole pienintäkään merkitystä, koska kokoomus ja SDP laskevat jokaisen heille annetun äänen puoltavan hallituksen kuntauudistusta.

 

Tampereen kehyskunnissa jokainen hallituspuolueille annettu ääni antaa avoimen valtakirjan hallitukselle lopettaa Nokia, Ylöjärvi, Kangasala, Lempäälä, Pirkkala ja Vesilahti.

 

Jos näiden kuntien asukkaat haluavat, että kotikunta säilyy myös jatkossa itsenäisenä, on varmin tapa varmistaa tämä äänestämällä Suomen Keskustan ehdokasta.

 

Oli ilahduttavaa, että myös tamperelaisten enemmistö haluaa säilyttää kehyskunnat itsenäisinä.

Tästä saimme vakuuttavan todisteen, kun kuntavaalikiertueen yleisö oli lähes 70 %:n osuudella suur-Tamperetta vastaan.

 

 

-Esko Erkkilä-

Alihankinta 2012 - vain yksi puuttui

Maanantai 24.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestettiin 18.- 20.9.2012 kansainväliset Alihankinta-messut.

 

Messualueen paikoituspaikat eivät koskaan ole olleet yhtä täynnä kuin nyt.

 

Messuilla oli lukemattomia näytteilleasettajia ja merkille pantavaa oli, että monet Suomen talousalueet olivat koonneet osastoilleen alueen yrityksiä. Kunnat tekivät siis itseään ja alueellaan sijaitsevia yrityksiä tunnetuiksi yhteisvoimin.

 

Tampereen elinkeinoasiamies loisti poissaolollaan. Syy on yksinkertainen, sillä Tampereella ei ole elinkeinoasiamiestä!

 

Tredea Oy:n osastolla yritettiin epätoivoisesti luetella Tampereen elinkeinotoiminnasta vastaavia henkilöitä, mutta perin huonolla menestyksellä. Heitä ei kerta kaikkiaan ole!

 

Tampereen ykkösluokan iso hanke on, että Tampereelle perustettaisiin elinkeinoasiamiehen toimi.

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö on puuttunut asiaan järeällä keinolla, sillä Keskustan valtuustoryhmä jätti asiaa vauhdittavan valtuustoaloitteen 17.9.2012 pidetyssä kaupunginvaltuuston kokouksessa.

Aloite kuuluu näin:

******

Valtuustoaloite elinkeinoasiamiehen saamiseksi Tampereelle.                                                                          

 

Yrittäjyyden edistäminen ja yritystoiminnan edellytysten parantaminen on puhuttanut Tampereella jo kauan. On selkeä epäkohta, että Tampereella ei ole henkilöä, johon yritys voisi olla yhteydessä, kun se suunnittelee sijoittuvansa Tampereelle. Tällaista henkilöä kutsutaan useimmiten elinkeinoasiamieheksi.

Vastuut ja valtuudet jakaantuvat Tampereella useille eri toimielimille ja viranhaltijoille. Jaettu vastuu merkitsee, että vastuuta ei ole kenelläkään.

Yritysten asiointi kaupungin kanssa on hankalaa, kun asiat eivät etene. Tampereelta puuttuvan elinkeinoasiamiehen merkitys korostuu, kun naapurikunnilla tällainen on. Yritykset kärsivät ja joutuvat lähtemään naapurikuntiin, joissa asiat hoituvat. Tampere menettää työpaikkoja ja verotuloja.

Yrityshankinnan asiantuntemus pitää olla kaupungilla ja se pitää olla yritysten käytössä yhden luukun periaatteella ja niin, että asiat lähtevät joutuisasti rullaamaan. Elinkeinoasiamies olisi tätä tehtävää varten.

Esitämme, että Tampereelle perustetaan elinkeinoasiamiehen toimi. Jotta esitys ei lisäisi henkilöstökuluja, ehdotamme, että tilaajajohtajan virka vastaavasti lopetetaan.

 

Keskustan Tampereen valtuustoryhmä

*******

Toivon, että valtuustoryhmämme esitys saa vastakaikua ja Tampereelle saadaan elinkeinoasiamies!

-Esko Erkilä-

Päivittäistavarakauppa hyödyntää ostajavoimaansa useilla kilpailun kannalta kyseenalaisilla tavoilla

Torstai 28.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Käsittelen vasta nyt asiaa, joka Kilpailuviraston selvityksen perusteella julkistettiin jo tammikuun 10. päivänä tänä vuonna.

 

Kyse on Kilpailuviraston päivittäistavarakauppaa koskevasta selvityksestä. Selvityksen nimi on:

 

Kuinka kaupan ostajavoima vaikuttaa kaupan ja teollisuuden välisiin suhteisiin?

 

Selvityksen suorittajina sekä vastuuhenkilöinä olivat Kilpailuviraston erikoistutkijat Tom Björkroth, Heli Frosterus ja Aija Palo sekä tutkija Milla Kajova.

 

Selvitysraportti keskittyy melko suppealle alueelle päivittäistavarakaupan toiminnassa, mutta asiantuntijoille oli tutkimattakin selvää, että juuri niillä alueilla päivittäistavarakaupan toiminta on härskeintä.

 

Selvityksen piiriin kuuluivat päivittäistavarakaupalle tuotteitaan toimittavat liha-, leipomo-, mylly- ja lemmikkieläinruokateollisuus.

Kommentoin muutamaa selvityksessä esilleotettua asiakokonaisuutta:

 

Hyllymaksuista ml. markkinointirahat selvitys toteaa, että vastikkeettoman markkinointirahan osuus Suomen päivittäistavarakaupan markkinoilla on huomattava.

 

Tämä voi nostaa tuotteiden hintatasoa, sillä tavarantoimittajat joutuvat luonnollisesti siirtämään markkinointikustannukset hintoihin.

 

Selvityksessä todetaan, että riskinsiirtoa kaupalta teollisuudelle esiintyy monella eri tapaa.

 

Takaisinostovaatimukset ovat ylivoimaisesti yleisin riskinsiirron muoto. Leipomo- ja lemmikkieläinruokateollisuuden aloilla takaisinostovaatimusten osuus oli jopa 75 prosenttia – kauppa ei siis ota mitään riskiä hankkimiensa tuotteiden vanhenemisesta, vaan riski on sälytetty teollisuudelle! Uskomatonta!

 

Olen eri yhteyksissä tälläkin saitilla jatkuvasti puuttunut kaupan omien merkkien (mm. Rainbow ja Pirkka) eli private label-tuotteiden turmiollisuuteen.

 

Kaupan omat merkit ovat merkkituotteiden heikkolaatuisempia kopioita.

 

Kilpailuviraston selvitys tukee mielipidettäni, sillä selvityksen mukaan privat label –tuotteiden kautta kauppa hallinnoi kaikkien tuotteiden valikoimaa, hinnoittelua ja esillelaittoa. Lisäksi kauppa saa PL-tuotteiden avulla sellaista tietoa tuotteiden kulurakenteesta, että teollisuuden ja kaupan roolit sekoittuvat epäterveesti.

 

Selvityksessä puututaan myös siihen, että toimivan kilpailun esteitä riittää yhä myös perusolosuhteissa. Näitä ovat mm. kaavoitus sekä kaupan ja kauppakeskusten oheispalvelujen sijoittuminen.

 

On selvää, että Alkon ja pankkiautomaattien sijoittuminen eri kauppakeskuksiin luo varjon tasapuolisille kilpailuasetelmille.

 

Moni on ihmetellyt, että Kauppakeskus Elossa Ylöjärvellä ei ole Alkon myymälää, mutta kulkuväylistä syrjässä sijaitsevan S-Marketin vieressä se on! Osuuskauppaväki on osannut olla oikeaan aikaan välilöissä vaikutusvaltaisten päättäjien kanssa!

 

Kilpailuviraston selvityksen yhteenvedossa todetaan, että päivittäistavarakaupan ja tavarantoimittajien välillä ilmiöiden monimuotoisuus ja sijoittuminen ”harmaalle alueelle” luovat selvän tarpeen jatkotoimenpiteille.

 

Kuluttajana odotan Kilpailuviraston jatkotoimenpiteitä!

 

-Esko Erkkilä- 

PS. Selvitys on 138 –sivuinen ja se löytyy Kilpailuviraston www.kilpailuvirasto.fi –nettisivuilta. Kannattaa tutustua myös selvityksen julkistamistilaisuuden kalvoesitykseen.

Selvityksen voi tilata maksutta sähköpostiosoitteesta;

tiedotus@kilpailuvirasto.fi.

Saksassa suurennuslasi on ostoskärryjen vakiovaruste joissain kaupoissa - milloin Suomessa?

Sunnuntai 17.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK sekä Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL kampanjoivat markettien edustalla kotimaisen ruuan puolesta perjantaina 20.4.2012.

 

Kahden merkittävän tahon yhteiskampanjan tarkoituksena oli kiinnittää kuluttajien huomiota ruuan alkuperään ja elintarvikepakkausten alkuperämerkintöihin.

 

Ruuan alkuperän selvittäminen on usein salapoliisityötä, sillä erityisesti kaupan keskusliikkeet, mutta myös osa elintarviketeollisuudesta haluavat itsekkäistä bisnessyistä piilotella ruuan alkuperää.

 

Ruuan alkuperän piilottelussa ”kunnostautuvat” erityisesti kaupan merkittömät tuotteet eli Pirkat, Euroshopperit ja Rainbowit. Hieman halvemmalla hyllyhinnalla ne pyrkivät kasvattamaan kaupan katetta – kuluttajan etua päivittäistavarakaupan jättiläiset eivät ajattele.

Minua huvitti taannoin, kun joku kuluttaja kehui Rainbow-tuotemerkillä myytyä jotain elintarviketta - Rainbow ei ole mikään merkki, vaan S-ryhmän merkitön tuote!

 

MTK:n ja SEL:n yhteiskampanjan hieman humoristisena kampanjavälineenä toimivat suurennuslasit, joita kuluttajille jaettiin markettien pihoilla.

 

Tavalliselle kuluttajalle suurennuslasit ovatkin usein ainoa keino selvittää elintarvikkeiden alkuperä.

 

Kotimaisen ruuan puolesta kampanjoivilla tahoilla on hieman erilaisia tavoitteita, mutta suuri päämäärä kaikilla on sama eli kotimaisen ruuan arvostuksen ja haluttavuuden kasvattaminen.

 

SEL:n jäsenet haluavat turvata työpaikkansa kotimaisessa elintarviketeollisuudessa...

...ja...

...MTK puolestaan kantaa huolta alkutuotannon säilymisestä Suomessa.

 

Taannoisella matkallamme Saksaan totesimme, että jotkut elintarvikemyymälät olivat siellä varustaneet ostoskärrynsä kiinteillä suurennuslaseilla!

 

 

Suurennuslasi oli kiinnitetty tukevasti ostoskärryyn, jotta kaikki pakkausmerkinnät oli helppo kuluttajan selvittää.

 

 

Mikä suomalainen päivittäistavarakauppaketju uskaltaa ottaa saman menettelyn käyttöönsä?

 

Suurennuslasin asentaminen ostoskärryn vakiovarusteeksi olisi suuri palvelus kuluttajalla ja olen varma, että se olisi hyvä käytännön askel kotimaisten elintarvikkeiden puolesta!

 

Löytyykö K- tai S-ryhmältä uskallusta toimia kuluttajan ja suomalaisuuden puolesta?

 

-Esko Erkkilä-

Private label-vuohotus saa jo naurettavia piirteitä

Tiistai 27.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Muistan hyvin, kun Kesko alkoi 1980-luvun puolivälin tienoilla panostaa merkittömiin tuotteisiin.

 

K-kauppiaiden päähän iskostettiin, että merkittömillä tuotteilla avautuu koko kaupparyhmälle onni ja autuus. Kesko oli silloin päivittäistavarakaupan markkinaosuuksissa ehdoton ykkönen ja SOK-osuuskaupat rämpivät kaukana perässä.

 

Keskossa merkittömiin tuotteisiin panostaminen on jatkunut ja samalla sen markkinaosuuden ykköspaikka on haavekuva vain.

 

Toki täytyy todeta, että päivittäistavarakaupan nykyinen markkinaykkönen eli S-ryhmä on myös alkanut panostamaan merkittömiin tuotteisiin, mutta selvästi Keskoa maltillisemmin.

 

Käyn vain harvoin K-ryhmän kaupoissa, sillä merkittömien tuotteiden läpitunkemat hyllyt eivät innosta ostamaan.

 

Jostain syystä poikkesin jokunen aika sitten eräässä Citymarketissa ja huomasin, että nyt Kesko on ”ylentänyt” jopa omenoita merkittömien tuotteiden kastiin!

 

Eikä siinä vielä kaikki, sillä myös porkkanoita näyttää olevan saatavilla merkittömänä tuotteena!

 

Osoittaa huonoa makua kaupparyhmältä, että alkaa markkinoida sellaisenaan myytäviä luonnontuotteita merkittömän teeman alla! Miten omenat ja porkkanat voivat muuttua K-kaupan hedelmä- ja vihannesosastoille joutuessaan merkittömiksi tuotteiksi?

 

Ainakin minä haluan ostaa kunnon omenoita ja porkkanoita ilman merkittömyyden niille antamaa halpuuden ja epäkelvottomuuden leimaa.

Minulla ei ole varaa ostaa Pirkka- tai Rainbow -nimellä myytäviä halpatuotteita!

 

Olen tähän saakka pystynyt olemaan astumatta Suomessa Lidl-myymälään, mutta Keskon ja osin myös S-ryhmän harjoittama private label -toimintapolitiikka on madaltamassa Lidl-liikkeen kynnystä, jotta voin ehkä astua sinne ostoksille.

 

Tiedän toki, että Lidl´n valikoimissa merkittömillä tuotteilla on suuri osuus, mutta heillä saman merkittömän tuotteen ”nimikirous” ei kata koko elintarvikevalikoimaa.

 

Miksi kartan merkittömiä tuotteita?

 

• merkittömät tuotteet ovat pääosin heikompilaatuisia kuin kunnon merkkituotteet, vaikka niihin panostavat kaupparyhmät toista toitottavatkin. Merkittömien tuotteiden kehnosta laadusta saimme juuri käytännön esimerkin, kun S-ryhmä joutui laajoihin takaisinvetoihin merkittömänä myymänsä suklaahippukakun osalta.
  

• merkittömän tuotteen alkuperää on usein vaikea jäljittää, sillä myyjäketju ei useinkaan kerro valmistajan nimeä ja joskus jopa valmistusmaa jää hämärän peittoon

• merkittömän tuotteen valmistaja vaihtuu usein ja sitä ei tavallinen kuluttaja edes huomaa, sillä sama ”merkki” säilyy tuotteella vaikka valmistaja ja usein myös valmistusmaa vaihtuvat

• Kesko käyttää merkittömän tuotteensa ”nimenä” suomalaista nimeä ja se hämää, sillä valmistaja on monesti ulkomaalainen yritys. S-ryhmällä merkittömän päätuotteensa nimi on ulkomaalainen, joten heidän osaltaan nimen tuoma harhautus on pienempi kuin Keskolla

• merkittömät tuotteet merkitsevät niiden hetkellisen valmistaminen saaneille yrityksille toki lisää määrällistä myyntiä, mutta heikkoa katetta. Kun merkittömän tuotteen myynti päättyy markkinointikanavan seuraavan hinnoittelujakson alkaessa, on niiden valmistukseen sotkeutunut yritys todellisissa vaikeuksissa.

• erityisen huolestuttavaa on Keskon toimintapolitiikka, jossa jopa vihannekset ja juurekset on otettu merkittömyyden piiriin. Se merkitsee suomalaisen alkutuottajan kurimuksen kiristymistä. Kaupparyhmä voi aina uhata, että alamme myymään vaikkapa espanjalaisia tai portugalilaisia porkkanoita merkittöminä, jos et alenna hintaasi. Ehkä kreikkalaisilla tuotteilla uhkaaminen ei sentään kuulu markkinointikanavan keinovalikoimaan!

• oma lukunsa on niiden elintarvikeyritysten toiminta, jotka ovat suostuneet valmistamaan merkittömiä tuotteita kaupparyhmille. Tästä on surkeana esimerkkinä HK-ruokatalon Balkan-makkara. Yritys alkoi valmistaa merkitöntä Balkania ja säilytti tuotemerkin omaavan balkanmakkaran valikoimissaan, mutta heikensi sen spesifikaation samaksi kuin merkittömänä toimittamansa. Näin ainakin kuluttajalta tuntui ja tuntuu edelleen, vaikka merkitöntä Balkan-makkaraa meille ei ostetakaan – huomasimme laadunalennuksen silloin, kun kaupan hyllyille ilmestyi heidän merkitön versionsa.

 

Merkitön tuote on kaupalle todellinen rahasampo.

Merkittömien tuotteiden osuuden kasvaminen ei suinkaan ole kuluttajien tahto, vaan kaupparyhmien keino parantaa tulostaan.

 

-Esko Erkkilä-

Yhteenvetoa mielipiteistäni Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan suunnitteluun

Sunnuntai 8.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Yleisötilaisuuden puuttuminen Tampereelta merkitsee, että Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaa käsittelevä yleisötilaisuus on ennen kaavatyön jatkamista järjestettävä Pirkkalan, Ylöjärven, Nokian sekä Lempäälän lisäksi myös Tampereella. Vain näin pystytään takaamaan kaavatyön osallistuva ja avoin käsittely.

 

Tampereen läntisen oikoradan sisällyttäminen Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan on tärkeää. Se on ensiarvoisen tärkeää Tampereen seutukunnan raideliikenteen kokonaissuunnittelun kannalta ja se on tärkeää myös koko kansantalouden kannalta. Oikoradan sijoittamista samaan luontokäytävään suunnitellun VT 3:n oikaisun kanssa on pidettävä sitovana tavoitteena.

 

Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen pitää toteuttaa jo ennen läntisen oikoradan valmistumista. Järjestelyratapihalla suoritettavat vaunujärjestelyt aiheuttavat vaikeasti torjuttavaa iskumelua ja sen vuoksi lähialueiden asumisviihtyvyys kärsii. Vaarallisten aineiden jatkuva käsitteleminen keskellä kaupunkia merkitsee turvallisuusuhkaa, joka toteutuessaan merkitsisi suurkatastrofia. Järjestelyratapihan siirtäminen mahdollistaa aivan uudet näkymät Tampereen asuntotuotannon, elinkeinoelämän ja palveluiden laajenemiselle etelän suuntaan.

 

Tampere-Pirkkalaan suunniteltu toinen kiitotie ei ole tarpeellinen. Se rajoittaisi lisääntyvän lentomelun vuoksi pysyvästi Pirkkalan sekä koko eteläisen Tampereen asutuksen ja virkistyksen kehittämistä ja sen vuoksi sen suunnittelusta pitää luopua. Selvitykset ja neuvottelut lentomelua aiheuttavan hävittäjälentotoiminnan siirtämisestä muualle on aloitettava.

 

Valtatie 3 Lakalaivan liikennejärjestelyt ovat vaikeita ja ne eivät sovellu valtakunnan eräälle tärkeimmistä valtateistä. Suunniteltu Marjamäki-Kulju-Pirkkala – VT 3:n oikaisu palvelisi Tampereen seutua, Pirkanmaata sekä koko läntistä Suomea ja sen vuoksi kyseinen VT 3:n oikaisu pitää toteuttaa nopeutetulla aikataululla. Tiesuunnittelun pitää tapahtua tiiviissä yhteistyössä läntisen oikoradan suunnittelun kanssa.

 

 

-Esko Erkkilä-

VT3:n nykyinen koukkaus Lakalaivan kautta pitää oikaista rakentamalla Marjamäki-Kulju-Pirkkala -tieyhteys

Maanantai 2.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan liittyen on laadittu verkollinen selvitys Valtatie 3:n oikaisusta Lempäälän Marjamäen ja Pirkkalan Lentoasemantien eritasoliittymän välillä.

Hanke on kannatettava ja sen vauhdittaminen on nyt ajankohtaista.

 

Verkollisessa selvityksessä paneudutaan ansiokkaasti Tampereen seutua koskeviin näkökohtiin, mutta selvityksessä jää liian vähälle painoarvolle tieoikaisun maakunnallinen ja erityisesti valtakunnallinen merkitys. Suunnitellun oikaisun maakunnalliset ja valtakunnalliset vaikutukset kiirehtivät hankkeen toteuttamista.

 

Selvityksessä valotetaan monipuolisesti osuudelle määrättävää nopeusrajoitusta. Nopeusvaihtoehtoina käsitellään 100 km/h ja 120 km/h.

 

Kannatan nopeutta 100 km/h, sillä se mahdollistaa paremmin sen, että oikaisu palvelee kitkattomasti Tampereen ydinkeskustaa ja sinne/sieltä suuntautuvaa liikennettä.

 

Marjamäki-Kulju-Pirkkala –tielinjauksen pakkopisteet oikaisun molemmissa päissä ovat yksiselitteiset ja järkevät. Koska linjausvaihtoehdot ovat tienkäyttäjän kannalta tasavertaiset, on ryhdyttävä yleissuunnitelman laatimiseen ja sitä kautta YVA-selvityksen tekemiseen.

 

VT 3:n linjaus Marjamäki-Kulju-Pirkkala on kokonaistaloudellisesti kannatettava hanke, sillä se palvelee monin tavoin Tampereen seutua, Pirkanmaata ja tehokkaasti  myös Satakuntaa sekä Seinäjoen-Vaasan-Kokkolan seutua ja sen myönteiset vaikutukset säteilevät aina Ouluun saakka.

 

Toivotan hankkeelle ripeää eteenpäin menoa!

 

 -Esko Erkkilä-

Tampere-Pirkkalan lentoaseman toinen kiitotie rajoittaisi asutuksen kehittymistä laajalla alueella eteläisellä Tampereella

Lauantai 31.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan eräs hanke on Tampere-Pirkkalan lentoaseman ”kehittäminen” siten, että alueelle rakennettaisiin toinen kiitotie.

 

Hanke on heti alkuunsa hylättävä, sillä se toisi mukanaan moninaisia ongelmia.

 

Toisen kiitotien sijoittaminen alueelle merkitsisi laajoja ongelmia ja pysyviä rajoitteita lähes koko eteläisen Tampereen alueelle.  Hanke merkitsisi moninkertaisia vaikeuksia asutukselle ja alueiden virkistyskäytölle Pirkkalassa.

Pirkkalassa ja eteläisellä Tampereella toisen kiitotien aluevaraussuunnitelma lopettaisi asuntojen uusrakentamisen kokonaan.

 

Toisen kiitotien lentomelualue olisi em. ongelmien syynä.

 

Jos toista kiitotietä alettaisiin suunnitella, on ennen sen sisällyttämistä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan laadittava kattavat selvityksen sen lentomelualueesta.

Lentomelualueselvitys on tehtävä siitä lähtökohdasta, että toista kiitotietä käytettäisiin hävittäjälentotoimintaan nykyisellä äänekkäällä Hornet-kalustolla.

 

Olen saanut kaavanlaatijoilta kuulla epämääräisiä lupauksia, että mahdollisesti rakennettava toinen kiitotie varattaisiin ainoastaan siviili-ilmailulle ja sitä ei käytettäisi sotilastarkoituksiin. On selvää, että näihin lupauksiin ei voida luottaa, sillä täysin varmaa on, että molempia kiitoteitä käytettäisiin hävittäjätoimintaan.

 

Tampere-Pirkkalan lentoaseman nykyinen karttoihin merkitty lentomelualue ei vastaa todellisuutta. Tästä saimme varmuuden, kun Tampereen kaupunki taannoin terveysinsinööri Ari Elsilän johdolla tutki lento- ja tieliikennemelua Palokallion alueella. Todellinen lentomelualue on paljon laajempi kuin on karttoihin merkitty.

 

Tampere-Pirkkalan lentoaseman nykyisen kiitotien lentomelualue pitäisi nopeasti päivittää ja alueelle suunnitellun toisen kiitotien lentomelualueen tutkiminen on ehdottoman välttämätöntä ennen kuin toisen kiitotien tilavaraus voidaan tehdä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan.

 

Kaavasuunnittelun esivalmisteluaineistossa todetaan, että Tampere-Pirkkalan lentoasema on ja tulee jatkossakin olemaan yksi ilmavoimien päätukikohdista. Vahvasti ja yliampuvasti sanottu!

 

Toistan jo aiemmin ehdottamani ja toivon, että Pirkanmaan liitto aloittaa neuvottelut naapurimaakuntien maakuntaliittojen ja Puolustusvoimien kanssa hävittäjälentotoiminnan siirtämiseksi pois Pirkkalasta. Pirkkalassa nyt toimiva Satakunnan Lennosto pitää siirtää paikkaan, jossa hävittäjälentotoiminnan lentomelu ei aiheuttaisi sitä ongelmaa, joka nyt Pirkkalassa toimien on tosiasia. Uskon, että Puolustusvoimat olisi hankkeelle myötämielinen, sillä sillekin hyvät suhteet tukikohdan lähiasukkaisiin ovat tärkeät.

 

Perustelen siirtoesitystäni vielä kerran sillä, että jo nykyinen, mutta erityisesti suunnitteluaineistossa kaavailtu toinen kiitotie rajoittaisi eteläisen Tampereen kehittymistä ratkaisevasti.

 

Nykyisen kiitotien todellinen lentomelualue alkaa itäisellä laskeutumissuunnalla jo Tampereen Hallilasta saakka. Toisen kiitotien itäinen laskeutumissuunta merkitsisi pysyvien rajoittavien määräyksien välitöntä voimaantuloa Messukylän ja Kissanmaan tasolta lentoasema-alueelle saakka.

Siihen Tampereella väestöltään kasvavana kaupunkina ei kerta kaikkiaan ole varaa!

 

-Esko Erkkilä-

Muistutusten jättämisaikaa Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavasta on pidennettävä

Keskiviikko 28.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan suunnittelu on pitkälle tulevaisuuteen tähtäävää toimenpide ja sen vuoksi prosessiin liittyvät palautteet ovat tärkeitä.

 

Kaavatyön alkusanoissa todetaan, että ”Kaavatyö on osallistuvaa ja avointa”.

 

Periaate on hyvä ja kannatettava, mutta ongelmaksi on prosessin aikana muodostunut se, että avoimuus ei ole kaavaa suunnittelevien virkahenkilöiden osalta yltänyt Tampereelle saakka.

 

2. vaihemaakuntakaavasta, joka käsittelee liikenne- sekä logistiikkaan liittyviä kysymyksiä, ei järjestetty lainkaan yleisötilaisuutta Tampereella.

 

Yleisötilaisuudet järjestettiin Pirkkalassa, Ylöjärvellä, Nokialla ja Lempäälässä, mutta ei Tampereella.  Kaava koskettaa eniten Tamperetta – miksi yleisötilaisuutta ei järjestetty Tampereella?

 

Suunnitelma on, että kaavasta jätettävien muistutusten jättämisaika päättyy 30.12.2011. En pidä päätöstä oikeana.

 

Esitän, että Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavasta annettavien muistutusten jättämisaikaa pidennetään, jotta myös tamperelaisilla on mahdollisuus perehtyä asiaan Tampereella välittömästi järjestettävässä yleisötilaisuudessa.

 

Vaihemaakuntakaavassa suunnitellaan Tampereen läntistä oikorataa, Tampereen järjestelyratapihan siirtoa, Tampere-Pirkkalan –lentoasema-alueen suunnittelua sekä VT3:n linjausta välillä Marjamäki-Kulju-Pirkkala. Kaikki hankkeet koskevat mitä suurimmassa määrin Tamperetta ja sen vuoksi on ehdottoman tärkeää, että niiden tiimoilta järjestetään yleisötilaisuus Tampereella.

 

On myönnettävä, että 2.vaihemaakuntakaavassa käsitellyt hankkeet ovat voittopuolisesti myönteisiä Tampereen kannalta. Kuitenkin juuri sen vuoksi Tampereella järjestettävä yleisötilaisuus on tarpeen, jotta kaavan suunnittelijoille ei jää virheellistä kuvaa alueen väestön mielipiteestä.

 

Totesin edellä ”voittopuolisesti” ja tarkoitan sillä sitä, että Tampere-Pirkkalan lentoaseman alueelle suunniteltu toinen kiitorata rajoittaisi pysyvästi koko eteläisen Tampereen suunnittelua. Muut vaihemaakuntakaavassa esitetyt kohdat ovat kannatettavia, mutta toista kiitorataa Tampere-Pirkkalan lentoasemalle ei voida hyväksyä.

 

Jään odottamaan tietoa muistutusajan pidentämisestä ja Tampereella järjestettävää yleisötilaisuutta!

 

-Esko Erkkilä-

PS. Tämä kirjoitus on alkuosan luonnos Pirkanmaan liitolle osoitetusta muistutuksestani Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavasta. Muistutukset on toimitettava perille viimeistään 30.12.2011.

Miksi Pirkanmaan liitto "unohti" Tampereen?

Perjantai 2.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan liiton maakuntahallituksen toimesta on asetettu nähtäville Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen liikenne- ja logistiikkaosio.

 

Se on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 12 § mukaisesti asetettu julkisesti nähtäville 21.11. – 30.12.2011 väliseksi ajaksi muistutusten antamista varten.

 

Sen lisäksi vaihemaakuntakaavaa on esitelty asukastilaisuuksissa Ylöjärvellä, Pirkkalassa, Nokialla ja Lempäälässä, mutta Pirkanmaan liitto ”unohti” esitellä vaihemaakuntakaavaa Tampereella. Ihmeellistä, sillä vaihemaakuntakaava koskee eniten Tamperetta!

 

Osallistuin Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan esittelytilaisuuteen Nokialla, kun vastaavaa tilaisuutta ei jostain käsittämättömästä syystä Tampereella olla järjestämässä.

 

Keskustelin maakuntaliiton töppäyksestä Nokialla maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntyksen kanssa ja hän totesi, että Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotus ei koske Tamperetta.

 

Olen vahvasti ei mieltä maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntyksen kanssa ja totean, että Pirkanmaan kunnista kyseinen kaavasuunnitelma koskee eniten Tamperetta!

 

Vaihemaakuntakaavaan on sisällytetty mm. Pirkanmaata koskevat valtakunnalliset rata- ja päätielinjaukset, Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen, Tampere-Pirkkalan lentoaseman alue sekä myös muualla Pirkanmaalla sijaitsevat logistiset aluekokonaisuudet – on varsin ihmeellistä, jos joku uskaltaa väittää, että nämä hankkeet eivät koskisi Tamperetta!

 

Kysyn Pirkanmaan liiton vastuullisilta virkahenkilöiltä, että eikö suunniteltu läntinen ohitusrata, Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen etelään ja Tampere-Pirkkalan lentoaseman melualueen laajentaminen koskemaan koko Tampereen eteläistä aluetta koske Tamperetta?

 

Saman kysymyksen osoitan vastattavaksi myös Pirkanmaan liiton luottamushenkilöille.

 

Pääosin kannatan Pirkanmaan liiton esitystä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan hyväksymiseksi. Olen kuitenkin huolestunut, että Pirkanmaan liiton töppäys Tampereen ”unohtamisesta” asukastilaisuuden järjestämisestä saattaa luoda pitävän mahdollisuuden valituksen tekemisestä.

 

Ehdotan, että Pirkanmaan liitto järjestää pikaisesti tilaisuuden, jossa myös tamperelaisilla on mahdollisuus sanoa mielipiteensä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavasta.

 

-Esko Erkkilä-

Tamperetta ja sen lähiseutuja näkee "toisin silmin" pyöräretkellä

Keskiviikko 23.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Tein marraskuun puolivälissä pyöräretken Tampereen Palokalliolta Pirkkalan ja Nokian kautta Tampereen keskustan kautta takaisin Palokalliolle ja koin paljon sellaista, jota autolla ajaessa ei huomaa.

 

Kilometrejä retkellä kertyi hieman vajaat nelisenkymmentä ja aikaa kului runsaat kolme tuntia. Kiirettä en pitänyt ja siihen ei 1940-luvulta oleva yksivaihteinen Jaguar- polkupyöräni antanut mahdollisuuksiakaan.

 

 

Pyöräretkeni osoitti, että pyöräreitit erityisesti Tampereen ja Pirkkalan välillä ovat hyvässä kunnossa.

 

Tässä pieni kuvakertomus retkestäni:

 

 

Entisen Pirkkahallin nimi on nykyisin hienosti TESC eli Tampere Exhibition and Sports Centre. Kauhistuttavaa suomenkielen pahoinpitelyä koko nimi ja sitä on myös sen suomenkielinen versio eli Tampereen Messu- ja Urheilukeskus.

Pirkkahalli oli ensimmäinen merkittävä kohde pyöräreissullani ja tässä ”ensimmäinen rasti” kuvattuna hieman tavanomaisesta poikkeavasta näkökulmasta.

 

 

Tampereen läntinen ohitustie oli merkittävä tieinvestointi, jonka pääministeri Matti Vanhanen vihki käyttöön tammikuun 14 päivänä 2009. Silloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö vastusti pontevasti hanketta, mutta hanke osoittautui nopeasti oikeaksi investoinniksi.

Tässä on näkymä läntiselle ohitustielle sen ylittävältä Naistenlahdentieltä Pirkkalassa.

Tässä vaiheessa aikaa retkeeni oli kulunut vajaa tunti.

 

 

Rajasalmen sillalta näkyy Raision Myllyteollisuuden Nokian tuotantolaitokset. Nokian tuotantolaitokset ovat eräs Suomen suurimmistä viljanjalostuslaitoksista. Näillä laitoksilla valmistetaan kaikki Elovena-tuotemerkillä markkinoitavat viljatuotteet.

 

 

Pispalan haulitorni on eräs Tampereen tunnusmerkeistä. Myös se kuului pyöräretkeni ”rastipisteisiin”.

 

 

Tampereen suosituin kuvauskohde – Näsinneula – Pispalan valtatieltä kuvattuna.

 

 

Pirkankadulla sijaitseva ”Kilometritalo” ei ole aivan kilometriä pitkä – sillä on pituutta ainoastaan 138 metriä. Kilometritalo tuli minulle tutuksi jo pojankloppina, kun kävin vanhempieni kanssa pari kertaa vuodessa Tampereella vaateostoksilla.

 

 

Hämeenkatu on Tampereen valtasuoni. Tässä näkymä Hämeenpuistosta Rautatieasemalle saakka eli koko Hämeenkadun pituudelta.

 Pyöräily Hämeenkadun jalkakäytävillä ei ole sallittua Hämeenpuistosta Keskustorin itälaidalle saakka. Olin kuitenkin ainoa, joka iltapäiväruuhkan aikana pyöräili Hämeenkadulla bussikaistalla. Laillisuutta on noudatettava!

 

 

Polkupyöräreissuni alkoi olla lopuillaan, kun kuvasin Tamperetta Tampere-Helsinki –moottoritien ylittävältä Lempääläntien sillalta. Näkymä on mielestäni eräs komeimpia Tampereella – on mainio asia, että siitä saavat nauttia kaikki Helsingin suunnasta autolla Tampereella saapuvat!

 

Vajaan neljänkymmenen kilometrin pituinen pyöräretki arvokkaalla Jaguar-polkupyörällä on jonkinmoinen kuntolenkki, mutta se on sen lisäksi mainio oppirupeama Tampereen ja lähiseutujen nähtävyyksiin!

 

Suosittelen!

 

-Esko Erkkilä-

Leonardo -muistomerkki Pirkkahallin edessä kertoo alueen ilmailuhistoriasta

Keskiviikko 16.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Pirkkahallissa kävijät eivät voi olla huomaamatta sisäänkäynnin edessä nupukivillä päällystetyn kalotin päällä sijaitsevaa hiilikuitukomposiitista rakennettua muistomerkkiä.

 

 

Kyse on kuvanveistäjä Kimmo Kaivannon luomuksesta, joka kuvaa Härmälän lentokentän ilmailusektoreita, lentokoneteollisuuden sekä koko alueen teollisteknistä ja kulttuurillista tietotaitoa.

 

Teoksen nimi on ”Leonardo” ja se on Lentovarikon Kilta ry:n tilaustyö kuvanveistäjä Kimmo Kaivannolta.

 

Teoksen korkeus on 20 metriä, jänneväli ylhäällä 16,5 metriä ja perustana olevan nupukivipäällysteisen kalotin halkaisija on 15 metriä.

 

Muistomerkki on valmistettu Finavitec Oy:ssä Kuoreveden Hallissa. Se siirrettiin 20.9.1999 ilmavoimien Mi-8 helikopterilla pystytyspaikalle Härmälään kokonaisena kopterin ulkopuolisena kuormana. Teos paljastettiin Tampereen 220-vuotispäivänä 1.10.1999 ja Tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan.

 

Muistomerkin kalotille johtaa kapea polku, kiitorata, jonka kivilaattoihin on kaiverrettu kuudentoista lentäjäsankarin nimet.

 

Lentäjäsankarien sotilasarvot, nimet ja kuolinpäivät ovat seuraavat:

 

• lentokonemekaanikko K. Putkonen, 29.5.1942
• luutnantti A. Nissinen, 27.10.1941
• kapteeni J. Saarinen, 9.4.1948
• vääpeli S. Vitikainen, 19.2.1944
• kapteeni P. Kokko, 19.2.1944
• lentomestari A. Siltavuori, 19.11.1943
• lentomestari M. Alho, 5.6.1943
• kersantti M. Sukanen, 31.5.1943
• kapteeni A. Järvinen, 7.3.1943
• kapteeni E. Pohjanheimo, 7.3.1943
• radiosähköttäjä E. Lehtinen, 21.5.1942
• kapteeni K. Pirhonen, 21.5.1942
• alikersantti V. Siironmaa, 20.4.1942
• vänrikki T. Kolhonen, 27.10.1941
• lentomestari H. Peltola, 21.4.1941
• lentomestari U. Heiskala, 2.3.1940

 

Härmälän lentokenttä rakennettiin 1932 – 1936 ja lentotoiminta siellä päättyi pääosin vuonna 1979.

 

Minulla on omakohtaista kokemusta Härmälän lentokentästä yhden nousun ja yhden laskun verran, sillä sain 1970-luvun loppupuoliskolla käyttää kahdesti työmatkoihin Härmälän lentokenttää. Käsittääkseni lentokoneena oli kuuluisa Convair Metropolitan. Convair oli luotettava lentokonetyyppi, sillä tyypille ei sattunut Suomessa ainuttakaan onnettomuutta niiden 27 vuoden aikana, jolloin Suomessa niillä lennettiin.

 

Härmälän lentokentältä nousut ja laskut vaativat matkustajakoneen pilotilta paljon taitoa, sillä kenttä oli ”kuopassa”. Nykyisen Bauhaus´n suunnalla metsä oli lähellä ja kiitoradan toisessa päässä Tampere-Helsinki –rautatie merkitsi, että kone oli saatava ennen rautatietä rivakkaan nousuun.

 

Nykypäivänä on vaikea uskoa, että Pirkkahallin edessä oli hieman yli 30 vuotta sitten matkustajakäytössä oleva kiitorata. Näin se kuitenkin on ollut!

 

-Esko Erkkilä-

Onko Tampere sittenkään oikea paikka logistiikkamessuille?

Sunnuntai 16.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa toteutettiin 12.–14.10.2011 materiaalinkäsittelyn ja logistiikan ammattimessut. Kolmipäiväinen messutapahtuma oli suunnattu ammattilaisille ja yrityksille, jotka käyttävät materiaalinkäsittely- ja varastointialan laitteita sekä niihin liittyviä palveluja ja ratkaisuja, varastokalusteita sekä varastointi- ja logistiikkapalveluja.

Pidän itseäni edelleenkin logistiikan asiantuntijana ja osallistuin messuille kriittisenä messuvieraana. Kävelymatka messumatkana osaltaan puolusti osallistumistani messuille. Tein messumatkani messujen ensimmäisenä päivänä.

On todettava, että petyin messujen antiin. Lukuisten opiskelijoiden osallistuminen pelasti ainakin ensimmäisen messupäivän osalta messuvieraiden määrän edes siedettävälle tasolle. Varsinaisia logistiikan asiantuntijoita ei ainakaan ensimmäisenä messupäivänä näkynyt Pirkka-hallissa.

Tiedän kokemuksesta, että ammattimessuille osallistuminen on vilkkainta yleensä perjantaina eli messujen viimeisenä päivänä, sillä se mahdollistaa pienen luistamisen ennaikaisesti viikonloppuvapaalle – sihteerille voi ilmoittaa, että palaa tuloksentekopaikalleen (tai nykyisin kai kustannuspaikalleen) vasta maanantaina!

Logistiikka on nykyisin entistä enemmän tiedonkeräämistä ja kerätyn tiedon perusteella tehtäviä päätöksiä. Tämä näkyi myös Pirkka-hallin logistiikkamessuilla, sillä erilaiset logistiikan hallintaan keskittyneiden tietotekniikkayritysten osastot olivat vallanneet merkittävän osan näyttelytilasta.

 

Logistiikkamessuilla oli toki esillä varastoille sopivia trukkeja…

 

…ja myös järeämpiä lastinkäsittelylaitteita.

 

Turun Satamalle on annettava kiitos, että se oli mittavalla osastollaan mukana Tampereen Pirkka-hallissa. Oli mukava nähdä, että satamajohtaja Christian Ramberg oli itse saapunut Tampereelle! Jouduin työni vuoksi kulkemaan parisenkymmentä vuotta Tampereelta Turun seudulle ja osaan kokemuksen perusteella aavistella, että Varsinais-Suomesta ei ole helppo matkata Tampereelle!

 

Helsingin satama oli mukana mittavalla osastollaan, mutta parituntisen messukäyntini aikana en nähnyt asiakkaita vierailevan Helsingin Sataman osastolla. Vanha totuus, että Helsinki sijaitsee syrjässä tuli taas kerran todistetuksi!

 

Kaakonkulmalla päättäjät tekivät ennakkoluulottoman päätöksen, kun yhdistivät Haminan ja Kotkan satamat. Sen tiimoilta olisi paikka vaikka erilliselle blogikirjoitukselle! Sen voi jo nyt todeta, että kirjoitus tulee olemaan luonteeltaan positiivinen!

 

Yhteenvetona Pirkka-hallin logistiikkamessuista se, että ”suutari pysyköön lestissään” eli Tampere ei ole oikea paikka logistiikkamessuille. Toteamus tekee hieman kipeää meille tamperelaisille, mutta totuus pitää pystyä kohtaamaan, vaikka se ei olisi miellyttävä!

 

-Esko Erkkilä-

Suuri näyttelyvieraiden määrä Kone-Forumissa todisti, että suomalainen ruuantuottaja luottaa vaikeuksista huolimatta kotimaisen maatalouden tulevaisuuteen

Lauantai 15.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Agrimarket, Agritek, K-Maatalous, Konekesko sekä Yrittäjien Maatalous järjestivät Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa kolmipäiväisen konenäyttelyn 6…8.10.2011.

Näyttelylle oli varattuna A-, B- sekä C-hallit ja niiden lisäksi ulkotilaa.

Kolmen päivän aikana näyttelyyn tutustui 26.700 näyttelyvierasta.

Näyttelyvieraiden lukumäärä kertoo mielestäni sen, että maataloustuottajat jaksavat kaikesta huolimatta uskoa suomalaisen maatalouden, kotieläintalouden sekä metsätalouden tulevaisuuteen.

Näyttelyn nimi oli ja ollut jo useita vuosia Kone-Forum. Nimi antaa oikeuden näytteilleasettajille keskittyä koneteemaan. Pidän koneteeman näin voimakasta esiintuomista valitettavana ja haluaisin tuoda nykyistä enemmän esille ”säkkitavaralinjaa”. Syynä tähän on paljolti se, että olen aina ollut agribisneksessä ”säkkitavaramies”.

Konemyyjät ja heidän aikaansaannoksensa ovat saaneet agribisneksessä kohtuuttoman suuren huomion. Konepuolen suurta huomiota perustellaan sillä, että konemyynnistä saatava kate on maatalousliikkeille parempi kuin lannoitteista, rehuista tai siemenistä saatava myyntikate. Myös se, että tilalle myyty tietynmerkkinen kone on pysyvä mainos, on usein käytetty peruste konekaupan suosimiselle.

Konemyyjiä on aina palkittu ruhtinaallisesti aikaansaannoksistaan. Muistan hyvin, kun entinen SOK:n säkkilinjan osastopäällikkö manasi, että osuuskaupan myyntimies pääsee ulkomaanmatkalle, jos saa myytyä yhden moottorisahan ketjun!

Säkkitavaroiden pieni osuus näyttelyissä on toisaalta hyväksyttävää ja oikein, sillä rehujen sekä lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden myynti tapahtuu nykyisin valtaosin suoraan tuottajalta ja/tai maahantuojalta viljelijälle. Myös viljakauppa painottuu nykyisin suoratoimintaan viljelijän ja viljateollisuuden tai viljan vientiyrityksen kesken. Maatalouskauppa on siis jäänyt ns. ”lehdelle soittamaan”.

Suoramyynti on hyvä, sillä se purkaa päällekkäisyyksiä maatalouskaupasta. Maatalouskaupalla ei riitä ammattitaitoa vastata viljelijöiden ongelmiin rehu-, lannoite-, tai kasvinsuojeluaineiden kaupassa eikä viljakaupassa.

Toisaalta odotan aikaa, jolloin myös konevalmistajat ja maatalouskoneiden maahantuojat pystyvät aloittamaan suoramyynnin viljelijöille. Se olisi myös kuluttajien etu, sillä tarpeettomia välistävetäjiä maataloustuotantomme ei kestä.

 

-Esko Erkkilä-

Suur-Tampereen syntyminen olisi varmin tae, että jätevesien keskuspuhdistamo rakennettaisiin joko nykyisen Pirkkalan tai nykyisen Nokian alueelle

Lauantai 1.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Kokoomus ja demarit ovat pienten vasallipuolueidensa tuella toteuttamassa aitoon neuvostoliittolaistyyliin muutamaa suurkuntaa Suomeen.

 

Pirkanmaalla kokoomuslaiset ovat ajamassa kuin käärmettä pyssyyn suur-Tamperetta.

 

Oli hämmentävää kuulla ja katsella Keskustan välikysymyskeskustelun aikana sitä ylimielistä suhtautumista, jota pirkanmaalaiset kokoomus- ja demarikansanedustajat osoittivat eduskunnassa. Luulevatko kokoomus- ja demarikansanedustajat uudistavansa valtakirjansa tällä menolla?

 

Tamperelaisten kannalta suur-Tampereen syntyminen merkitsisi, että jätevesien keskuspuhdistamoa ei rakennettaisi Sulkavuoreen. Ainoat vaihtoehdot olisivat joko nykyinen Pirkkala tai nykyinen Nokia.

 

Jätevesien keskuspuhdistamon siirtyminen nykyisen Pirkkalan tai nykyisen Nokian alueelle olisi kokonaisedullisesti oikea ratkaisu. Tämä on ainoa syy, jotta harkitsisin suur-Tampereen kannattamista.

 

Keskuspuhdistamon paikkakysymys on henkilökohtaisessa arvioinnissani kuitenkin niin pieni asia, että en voi kannattaa suur-Tampereen syntymistä.

 

Suur-Tampereen alueelle syntyisi valtava demokratiavaje, sillä luottamushenkilöiden asiantuntemus vaihtuisi virkamiesvaltaan. Tätäkö Kokoomus ja SDP tavoittelevat?

 

Kannustan kehyskuntien kokoomus- sekä demaripäättäjiä puhaltamaan samaan hiileen Keskustan kanssa, jotta pystymme yhdessä torppaamaan neuvostohenkisen kuntauudistuksen.

 

-Esko Erkkilä-