Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

MTK-Viljakkala päätti hankkia lomakiinteistön Himokselta

Sunnuntai 13.3.2011 - -Esko Erkkilä-

MTK-Viljakkala on itsenäinen yhdistys, vaikka Viljakkala kuntana liittyikin Ylöjärven kaupunkiin 1.1.2007.

Jäsentiloja yhdistyksellä on 114 ja jäseninä 400 henkilöä.

Yhdistys on riittävän kokoinen, mutta toki jäsenistön on oltava aktiivista ja johtohenkilöiden on paneuduttava asioihin tarmolla. Nämä molemmat seikat täyttyvät MTK-Viljakkalan kohdalla.

MTK-Viljakkala järjesti ylimääräisen kokouksen perjantaina maaliskuun 11. päivänä ja kokouksen ainoana aiheena oli päättää lomakiinteistön hankinnasta Jämsän Himokselta.

Olen yhdistyksen jäsen ja kokouksen osanottajat valitsivat bloginpitäjän kokouksen puheenjohtajaksi.

Johtokunta ja sen tueksi valittu erillinen toimikunta olivat paneutuneet asiaan perusteellisesti. Yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Niittyoja esitteli Alppihimos 13:ssa sijaitsevan lomakiinteistön, jonka hankinnasta kokous oli päättämässä.

Varat lomakiinteistön hankintaa varten ovat peräisin Viljakkalan Osuusmeijerin kiinteistön ja siihen liittyneen asuntorakennuksen myynneistä. Pankissa nyt makaaville varoille oltiin hakemassa turvattua sijoituskohdetta.

Varojenkäytön vaihtoehtoina mainittiin jäsenmaksujen määräaikainen alentaminen ja osakesijoitukset. Nämä vaihtoehdot asiaa valmistellut toimikunta oli valmistelussaan rajannut pois.

Asiasta äänestettiin. Äänestystulos oli 17 – 3 sen puolesta, että Himoksen lomakiinteistö hankitaan.

Päätöksen jälkeen keskusteltiin, että miten järjestetään lomakiinteistön markkinointi ja varaustoiminta. Päätös oli se, että nämä toiminnot ulkoistetaan.

Kokousta edeltäneessä osassa perehdyttiin Himoksen ja samalla myös muiden vastaavien vapaa-ajankeskusten toimintaan.

Sesonkiaikoja Himoksella ovat Joulu, Uusivuosi, ”venäläissesonki” eli venäläisten Pakkasukkoa juhliva ajanjakso lähelle tammikuun puoltaväliä, viikot 8 ja 9, Juhannus ja iskelmäviikonvaihde heti Juhannuksen jälkeen.

Käytännössä omistajien ei silloin kannata varata lomakiinteistöä tai silloin varauksesta pitää maksaa täysi markkinahinta.

Äänestyksestä huolimatta kokouksessa oli mukava ja leppoisa tunnelma.

Useissa puheenvuoroissa todettiin, että maataloustyön rasittavuus vaatii vuosittain muutamaa lepoviikonvaihdetta, jotta jaksaa. Lomakiinteistön hankinnan toivottiin tuovan yhdistyksen aktiivitoimintaan nuoria, sillä heidän mukanaolonsa on tae sille, että toiminta jatkuu.

Tässä muutama kokoukseen liittyvä valokuva:

 

pict1415.jpg

 

On hienoa, että kokouspaikan "Viljakkalan paloasema" -nimikyltin edessä komeilee yhä nykyäänkin Viljakkalan hieno vaakuna!

 

pict1410.jpg

 

MTK-Viljakkalan puheenjohtaja Jukka Niittyoja selvitteli Himoksen lomakiinteistöhanketta perusteellisesti.

 

pict1413.jpg

 

Etupenkeillä istuneita...

 

pict1414.jpg

 

...ja tässä takapenkeille asettautuneita MTK-Viljakkalan jäseniä.

 

"Helposta" kokouksen puheenjohtajuudesta kiittäen

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: MTK-Viljakkala, MTK, Viljakkalan paloasema, Himos, Alppihimos 13, Jukka Niittyoja,

Paikallislehdillä on tärkeä rooli kuntaliitoksissa kadonneiden kuntien identiteetin säilyttämisessä

Lauantai 12.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Asun Tampereella ja luen Aamulehden, Helsingin Sanomien, Maaseudun Tulevaisuuden sekä Suomenmaan lisäksi säännöllisesti Hämeenkyrön Sanomia ja Kälviän Seudun Sanomia.

Luen ”kyröläistä” sen vuoksi, että olen kotoisin Viljakkalasta ja meille on ”aina” tullut Hämeenkyrön Sanomat.

Kälviän Seudun Sanomat on meille tullut sen perustamisesta saakka eli vuodesta 1988 alkaen, jolloin lehti perustettiin. Vaimoni on kotoisin Kälviältä ja sen vuoksi Keski-Pohjanmaan tärkeän pitäjän asiat kiinnostavat.

Viljakkala ja Kälviä ovat kokeneet saman kohtalon – molemmat on itsenäisinä kuntina lopetettu. Se ei kuitenkaan merkitse sitä, että viljakkalalaisuus tai kälviäläisyys olisivat hävinnneet. Viljakkala on liitetty Ylöjärveen 1.1.2007 ja Kälviä Kokkolaan, mutta molempien asukkaat haluavat olla edelleen viljakkalalaisia ja kälviäläisiä.

Lopetettujen kuntien asukkaiden identiteetin säilyttämisessä paikallislehdellä on tärkeä rooli.

Hämeenkyrön Sanomien nimen alla lukee ”Hämeenkyrö – Viljakkala” ja Kälviän Seudun Sanomat kertoo nimensä alla: ”Kälviän, Lohtajan ja Ullavan sitoutumaton kotiseutulehti”.

Arvostan suuresti molempien paikallislehtien nimen alaviitteitä ja toivon, että ne säilyvät lehdissä pitkään.

Mainittakoon, että Kälviä, Lohtaja ja Ullava liittyivät Kokkolaan 1.1.2009.

Hämeenkyrön Sanomat käsittelee Viljakkalan asioita kaikissa numerossaan kiitettävästi ja samaa on luonnollisesti todettava myös Kälviän asioiden käsittelemisestä Kälviän Seudun Sanomissa.

Tämä on asukkaiden kannalta tärkeää, sillä vie varmaan vuosikymmeniä, että viljakkalalaiset mieltävät itsensä ylöjärveläisiksi. Kuntakehitys saattaa laukata niin, että seuraava siirto on se, että viljakkalalaiset ovat joskus tamperelaisia. Ei ehkä huono lopputulema lainkaan!

Kälviäläisillä ei ehkä ole Viljakkalan tapaan odotettavissa seuraavaa kuntavaihetta, sillä Kokkola lienee Keski-Pohjanmaan maakunnan keskus ja pääpaikka pitkälle tulevaisuuteen.

Kiitän Hämeenkyrön Sanomia ja Kälviän Seudun Sanomia kuntaliitoskuntien asukkaiden identiteetin säilyttämisestä.

Viljakkala ja Hämeenkyrö ovat minulle monella tapaa tärkeitä kuntia ja samaa on todettava myös Kälviästä. Sen vuoksi valitsen postin joukosta tiistaisin ja torstaisin ensimmäiseksi Hämeenkyrön Sanomat ja perjantaisin Kälviän Seudun Sanomat, sillä lehti ehtii Tampereelle vasta ilmestymistään seuraavana päivänä.

Toivon, että Viljakkalasta ja Kälviältä pois muuttaneet asukkaat jatkaisivat innokkaasti mainittujen paikallislehtien tilaamista, jotta voisimme jatkossakin lukea synnyinkuntamme asiat omasta paikallislehdestä.

Viljakkalassa ja Kälviällä syntyneet henkilöt ovat elämänsä loppuun saakka Viljakkalassa ja Kälviällä syntyneitä – mikään mahti ei voi muuttaa synnyinpaikkakunnaksemme Ylöjärveä tai Kokkolaa.

-Esko Erkkilä-

 

--------------

Tämä kirjoitukseni julkaistiin Hämeenkyrön Sanomissa 8.3.2011 ja Kälviän Seudun Sanomissa 10.3.2011.

Annoin luvan fiksata kirjoitustani ja Hämeenkyrön Sanomissa otsikko oli "Paikallislehdillä on tärkeä rooli kuntaliitoskunnissa" ja Kälviän Seudun Sanomissa kirjoitukseni otsikko oli "Paikallislehti on tärkeä kuntaliitoksen jälkeenkin".

Tekstiäni kumpikaan lehti ei muuttanut.

 

-Esko Erkkilä-

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hämeenkyrön Sanomat, Kälviän Seudun Sanomat, Viljakkala, Hämeenkyrö, Ylöjärvi, Kuru, Kälviä, Lohtaja, Ullava, Kokkola, kuntarakenne, lopetetut kunnat,

Pääministeri Mari Kiviniemi Sentterissä lauantaina 12.3.2011 klo 15.45 - 16.30

Perjantai 11.3.2011 klo 7.55 - -Esko Erkkilä-

Pääministeri Mari Kiviniemi saapuu Pirkanmaalle lauantaina 12.3.2011.

 

 

marisentteriss.png

 

 

Hän on tavattavissa Nokialla K-Citymarket´lla klo 14.30 - 15.15...

 

...ja sen jälkeen...

...Sentterillä, Hallituskatu 7, Tampereella klo 15.45 - 16.30.

 

 

Toivotan Sentteri-isäntänä pääministerin Sentteriin ja toivon, että väki tulee sankoin joukoin tapaamaan suosittua pääministeriä.

 

-Esko Erkkilä-

 

PS. Tämän päivän varsinainen blogikirjoitukseni on alempana ja se käsittelee tänään vakavaa ongelmaa. Lue ja ota kantaa!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: mari Kiviniemi, pääministeri, pääministeri Sentterissä, Sentteri,

Saumaton hoitoketju on Tampereella haavekuva vaan!

Perjantai 11.3.2011 - -Esko Erkkilä-

On räikeä ristiriita Tampereen kaupungin vastuuhenkilöiden ja todellisuuden kanssa siitä, että toimiiko katkeamaton hoitoketju kaupungissamme.

Norsunluutorniinsa Valkoiseen talon edullisten lounaiden ääreen bunkkeroituneet johtavat virkahenkilöt toteavat seminaareissa ja yleisötilaisuuksissa, että katkeamaton hoitoketju toimii. Karu todellisuus on kokonaan täysin muuta.

On epäinhimillistä, että sairaalasta kotiutettu kaupunkilainen kyyditään vaikean leikkauksen jälkeen kotiinsa, istutetaan ovenpielessä sijaitsevalla tuolille, ja sanotaan ”Heippa”!

Voidaan sanoa, että kyse on Tampereen kaupungin suorittamasta heitteillejätöstä.

Tampereen kaupungissa on palvelu, jota kutsutaan kotiuttamispalveluksi.

Sen tarkoituksena on huolehtia kansalaisista, jotka kotiutetaan esim. Tampereen Yliopistollisesta Sairaalasta ja saattaa heidät pikkuhiljaa itsestään selviäviksi kansalaisiksi.

Nykyisin toiminta on tarkoituksensa irvikuva.

Homma pitäisi toimia siten, että TAYS:n ja Tampereen kaupungin välillä tieto kulkisi. Esteenä eivät saa olla mitkään henkilöstölait, jotka kieltävät esim. henkilötunnusten käytön näissä rajapinnat ylittävissä tapauksissa.

Kun TAYS:sta kotiutetaan esim. taksikyydillä potilas, jolle on tehty vaikea leikkaus, olisi Tampereen kotiuttamispalvelun henkilöiden oltava vastassa tätä omaan kotiinsa palaavaa henkilöä. Näin ainakin silloin,jos kyseessä on yksinäinen henkilö, jolla ei ole omaisia tai omaiset asuvat kaukana. Myös kotiutettavan ikä pitää huomioida, sillä vanhammalle henkilölle käytännön rutiinit ovat terveenä ja täysikuntoisenakin vaikeammat kuin nuorelle.

Tampereen kaupungin kotiuttamispalvelun pitäisi huolehtia, että kotiutunut potilas saisi ensimmäisinä päivinä ”täyden palvelun” lääkkeiden annostelun, ruokahankintojen, peseytymisen ja henkilökohtaisen hygienian osalta. Myös henkilökohtaisten kiireettömien keskustelujen käyminen hänen kanssaan nopeuttaisi kunnon kohentumista.

Tiiviin seurantajakson pituus on voitava arvioida tapauaskohtaisesti.

On tärkeää, että Tampereen kaupungin kotiuttamispalvelu huolehtisi TAYS:sta kotiutuneen potilaan seurannasta viikon verran suhteellisen säännollisesti vähintään kerran päivässä. Jos tervehtyminen edistyy ennakoidusti, voitaisiin seurantaa harventaa ja siirtyä jatkossa vaikkapa puhelinseurantaan ja tietysti kotiutumisen edetessä  luopua kaikesta seurannasta kokonaan.

Nyt tätä toimintaa Tampereen kaupungilla ei ole.

Kuvaamani tarve kasvaa lähivuosina, sillä me ns. suuret ikäluokat tulemme olemaan merkittävä asukasryhmä 2030-luvulle saakka. Juuri meillä on kuvatunlainen tarve seuraavien 25 vuoden aikana.

Halutaanko meidät huomioida vai kohautetaanko meille olkapäitä?

Kysyn ja vaadin vastauksia asioista vastaavilta virkahenkilöiltä!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Saumaton hoitoketju, TAYS, kotiuttamispalvelu, Eeva Päivärinta,

Mikko Alatalon yhteislaulutilaisuudet vetävät entistä suuremman yleisöjoukon laulamaan

Torstai 10.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Tammerkosken sillalla on vuodesta 1995 alkaen YLE TV2:n kesäohjelmiin kuulunut yhteislauluohjelma. Ohjelmassa paikan päälle kerääntynyt yleisö laulaa juontajan ja orkesterin johdolla vanhoja yhteislauluja ja uusiakin kappaleita.

Ensimmäinen ohjelma lähetettiin kesäkuun 9. päivänä 1995. Juontajana oli Mikko Alatalo, joka toimi ohjelman isäntänä aina vuoteen 2001 asti. Tämän vuoksi Tammerkosken sillalla -ohjelma henkilöityy monien mielessä edelleen juuri Mikko Alataloon.

Mikko Alatalo ja Lempäälän Ideapark verestivät vanhoja muistoja, kun Mikko veti kaikille avoimen ja ilmaisen yhteislaulutilaisuuden Ideapark´n Keskuspuistossa keskiviikkona maaliskuun 9. päivänä.

Minulla oli tilaisuus piipahtaa tilaisuudessa.

Järjestäjät olivat hankkineet esiintymislavan eteen yli 200 tuolia käsittävän katsomon, joka oli melkein viimeistä sijaa myöten täynnä. Myös istumakatsomon ympärillä lukemattomat Mikon laulu- ja laulattamistaitoa ihailevat katsojat seurasivat tapahtumaa.

Mikko Alatalo esiintyi säestäjänsä Jammi Humalamäen kanssa ja tuloksena oli hieno tunnin pituinen laulutuokio.

Järjestäjät olivat monistaneet Mikon suosituimpien laulujen sanat jaettavaksi tilaisuuteen osallistuneille. Näin oli varmistettu se, että kaikki pystyivät osallistumaan yhteislaulutuokioon täysillä.

Mikon esiintymiset saavat kuulijat aina hyvälle tuulelle. Hänen vetämänsä yhteislaulutilaisuudet ovat kansankulttuuria parhaimmillaan.

Minua puhuttelee erityisesti Mikon esittämänä ”Viivy vielä hetki” –kappale.

Syynä on se, että ”reserviinsiirtymistilaisuudessani” viime joulukuussa suuri joukko työkavereitani esitti sen seisaalleen nousten minulle. Toki he tiesivät, että arvostan Mikko Alataloa ja hänen työtään maamme parhaaksi! 

Lähetän kiitokset vielä tässäkin työkavereilleni hienosta juhlasta!

Tässä muutama kuva Ideapark´n yhteislaulutilaisuudesta:

 

pict1384.jpg

 

Mikko paneutuu asiaansa aina täysillä!

 

 

pict1378.jpg

 

Mikko Alatalo ja hänen säestäjänsä Jammi Humalamäki ovat vauhtiin päästyään todella verraton show-kaksikko!

 

pict1375.jpg

 

Yli kaksisataahenkinen yleisö osallistui Mikko Alatalon yhteislaulutuokioon koko sydämellään ja palkitsi jokaisen esityksen suosionosoituksillaan.

 

Toivon, että en tee suurta tekijänoikeusrikkomusta, kun liitän mielikappaleeni sanat tähän:


”Viivy vielä hetki,

yksi laulu on laulamatta,
pari sanaa on sanomatta
kun sut pitkästi aikaa näen.

Viivy vielä hetki,
yksi malja on tyhjentämättä,
lähtöitkut on itkemättä
ennenkuin erkanemme kotiinpäin.

Me teemme virheitä, harhailemme
mut älä anna menneiden painaa.
Rakas ystävä, toisillemme
me oomme ihmiset kaikki vaan lainaa.

Emme saa olla pahoillamme.
Perunamaan ja sen punaisen tuvan
saimme kumpikin tahoillamme,
siis tänään: saanko mä luvan?
” 

 

 

-Esko Erkkilä-

3 kommenttia . Avainsanat: Ideapark, Lempäälän Ideapark, Mikko Alatalo, Tammerkosken sillalla, Viivy vielä hetki, Jammi, Jammi Humalamäki,

Kansainväliseen Naistenpäivään liittyneen Sentteri-tapahtuman suosio oli jättimenestys!

Keskiviikko 9.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Keskustanaiset järjestivät Sentterissä – Hallituskatu 7 – Kansainvälisenä Naistenpäivänä eli tiistaina maaliskuun 8. päivänä tapahtuman, jonka yleisömäärä ylitti kaikki odotukset.

Sentterin vieraskirjaan ilmestyneiden ”kuittausten” perusteella yleisömäärä oli hyvin lähellä kahtasataa! Hieno saavutus Pirkanmaan Keskustanaisilta!

Tapahtuman ohjelmasisältö oli kerrassaan mahtava, joten siinä mielessä suosion laajuus on ymmärrettävää.

Tapahtuma alkoi jo aamukymmeneltä, jolloin Raili Naskali tarjoili suussa sulavia karjalanpiirakoita kahvin kanssa – myös maistuvat laskiaispullat ja monet muut leivonnaiset kuuluivat Railin ”tarjontapakettiin”.

Katariina Kähkölä liittyi tapahtumassa esiintyneiden kansanedustajaehdokkaiden joukkoon ennen puolta päivää. Katariinan samana päivänä ilmestyneessä Aamulehdessä julkaistu mainio kuntaliitoksiin liittyvä kirjoitus sai vierailta täyden tunnustuksen – toivottavasti Katariina liittää sen nettisivuilleen, jotta kaikki pirkanmaalaiset ja myös muutkin voivat siihen tutustua!

Katariinalla oli mukaan pian vuoden täyttävä Tiitus-poikansa – on siis selvää, että Katariina on kunta- ja valtiollisten asioiden lisäksi hyvin perillä lapsiperheiden arjesta.

 

pict1350.jpg

 

Jostain löytyi sellainen väliaika, että Raili Naskali (vasemmalla) ja Katariin Kähkölä (oikealla) ehtivät samaan kuvaan.

 

Päivän eräs kohokohta saatiin kokea, kun kansanedustajaehdokas Tarja-Riitta Koskinen Juupajoelta valmisti Sentterin uunissa mainiota kotijuustoa omien lehmiensä ternimaidosta. On hyvin luonnollista, että kotijuuston makuun päässeet vieraat viihtyivät Sentterissä pitkään – Tarja-Riitta tarjosi kotijuustoa santsilautaselliset kaikille halukkaille.

 

 

pict1352.jpg

 

Tarja-Riitta Koskinen Juupajoelta on malliesimerkki kotimaisen lähiruuan puolestapuhujana - omilta lehmiltä lypsetystä ternimaidosta uunissa valmistettua kotijuustoa tarjolla. Taidatkos paremmaksi laittaa?

 

Hanna Holma saapui Sentteriin puolenpäivän tienoilla ja monet Hannan ystävät olivatkin täsmänneet saapumisaikansa Hannan paikallaolon ajaksi. Hanna oli aktiivinen vieraiden vastaanottamisessa ja aktiivista kansanedustajaehdokastahan äänestäjät arvostavat!

 

 

pict1359.jpg

 

Hanna Holma (vasemmalla) on moneen ehtivän naisen perikuva - seitsemän lapsen äiti kiirehti Sentteri-tapahtumasta suoraan Kangasalan kaavapäätöksiä tekemään kiireen vilkkaan!

 

Ei naisia ilman kunnon miehiä! Tästä periaatteesta piti huolta Ari Lamminmäki, joka vieraili suuren ruusunivaskan kanssa Sentterissä puolenpäivän jälkeen. Ari jakoi ruusuja Sentterissä vierailleille naisille ja piti lupauksensa myös kunnon halauksesta!

 

pict1353.jpg

 

Pirkanmaan Keskustanaisten toiminnanjohtaja Pirkko Vuolle ja kansanedustajaehdokas Ari Lamminmäki iloisivat molemmat Naistenpäivä-tapahtuman suuresta suosiosta.

 

Iinu Kuusento saapui Sentteriin puolenpäivän jälkeen jälkikasvunsa kanssa. Iinulla oli tarjottavanaan oikein maukas kinuskitäytekakku. Bloginpitäjän suurinta herkkua on kinuskikakku ja Iinun tarjoamisia pitikin maistella parin kookkaan kakunpalan verran.

 

iinuoikaistu

 

Iinu Kuusento mainion kinuskikakkunsa äärellä.

 

 

pict1365.jpg

 

...ja tässä se Iinun kinuskikakku lähikuvassa!

 

Pirkanmaan Keskustan kuudes naiskansanedustajaehdokas Päivi Hiltunen ehti paikalle iltapäivän aikana. Päivi osallistui monien vieraiden kanssa syvällisiin keskusteluihin. Päivi on jo sukunsa neljäs suoraan alenevassa polvessa, kun hän avaa uutena kansanedustajana Eduskunnan oven eduskuntavaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen.

 

 

pict1367.jpg

 

Päiviä odotti Tampereen suureen vaalikeskusteluun osallistuminen heti Sentteri-tilaisuuden jälkeen, mutta se ei Päiviä huolettanut – asiansa osaava voi olla levollinen ja hymyilevä tiukkojenkin hetkien aattotunnelmissa.

 

 

Bloginpitäjän oli tarkoitus Sentteri-isännän ominaisuudessa vain avata Sentterin ovet aamusella. Tapahtuma oli kuitenkin niin mielenkiintoinen, että pientä tankkaustaukoa lukuun ottamatta viihdyin paikalla ”ovimiehenä” koko päivän!

Hieno päivä Pirkanmaan Keskustanaisilta – tähän kaikkien vieraiden toteamukseen on helppo yhtyä!

-Esko Erkkilä-

 

PS. Tähän juttuun liittyvistä kuvista vain muutama on bloginpitäjän ottama - useimmat kuvat on ottanut Pirkko Vuolle.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sentteri, Kansainvälinen Naistenpäivä, Raili Naskali, Katariina Kähkölä, Tarja-Riitta Koskinen, Hanna Holma, Iinu Kuusento, Päivi Hiltunen, Pirkko Vuolle, Ari Lamminmäki, kotijuusto, kinuskikakku, karjalanpiirakkka,

"Minkä nuorena pakolla oppii, siitä vanhana iloiten nauttii"

Tiistai 8.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Otsikkoteksti on mukaelma vanhasta suomalaisesta kansanviisaudesta ”Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa”!

Mukaelma on itse keksimäni ja sen tausta on seuraava:

Opiskelin Tammelassa Mustialan Maatalousopistossa 1968 – 1970 agrologiksi.

Toivottavasti arvoiset vanhan ajan mustialiitit eivät pahastu, kun kerron, että silloin Instituutti oli voimissaan.

Instituutin eräs keskeinen ilmentymä oli se, että nuorempi kurssi piti vanhemman kurssin ”ohjauksessa” huolen talvella lumitöistä ja keväällä puiston haravoimisesta.

Lumesta puhtaat jalankulkuväylät piti ensinnäkin olla viivasuoria ja lumipenkkojen oli oltava täsmälleen 45 asteen kulmassa. Lumityöt menivät niin kauan uusiksi, että molemmat ehdot täyttyivät.

Töiden valmistumisessa ei katsottu kelloa – ehtona oli ainoastaan se, työ piti olla kelvollisessa kunnossa aamulla kello varhain.

Olen tänä talvena pystynyt soveltamaan Mustialan oppejani omassa pihassani.

Lunta on ollut riittävästi. Ruokomäenkadun äärellä tonttimme kohdalla kulkevan jalkakäytävän jatkuva kolaaminen ja lumivallien oikea kaltevuus ovat itsestäänselvyys.

Talon ympäri kiertää yli metrin levyinen lumesta puhdas käytävä lipputangolle – lipputangolla oli käyttöä Kalevalan päivänä - ja kompostille. Ne kaikki ovat olleet hienossa kunnossa ja lumipenkkojen kulmakerroin on luonnollisesti 45 astetta!

Tässä muutama kuva tonttimme lumitöiden toteuttamisesta:

 

pict1153.jpg

 

Postimestarin on helppo ajaa hyvin hoidetulla jalkakäytävällä ja pudottaa posti postilaatikkoon, sillä postilaatikon ympäriltäkin lumi on kolattu pois.

 

pict1187.jpg

 

Talon lasiveranta jää melkein kokonaan lumipenkan taakse. Lumipenkkojen kaltevuuskulmat ovat tietysti moitteettomasti 45 asteen kulmassa!

 

 

pict1188.jpg

 

Kulkuväylä kompostille pitää talvellakin olla kunnollinen ja lumipenkkojen kaltevuuskulma luonnollisesti 45 astetta!

 

 

Yli 40-vuotta sitten tuskalla ja vanhemman kurssin ”ohjauksessa” opitut työtavat ovat nyt todellisena lumitalvena saaneet toteutua käytännössä.

Kiitän nuorena saamastani opista - silloin saatua oppia on nyt ollut mainio soveltaa käytäntöön!  

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mustiala, Mustialan Maatalousopisto, agrologi, Agrologien Liitto, minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa,

Huomenna paljon ohjelmaa Sentterissä

Maanantai 7.3.2011 klo 7.22 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Pirkanmaan vaalipiirin naiset tempaisevat Sentterissä (Hallituskatu 7) Kansainvälisenä Naistenpäivänä eli tiistaina 8.3.2011 oikein kunnolla. 

Luvassa on ohjelmaa ja tarjoilua koko päiväksi.

 

Klo 10.00 - 12.00 Raili Naskali tarjoilee aamupäiväkahvit

Klo 11.00 - 12.00 Katariina Kähkölä puhuu Asiaa oikein isolla A:lla

Klo 12.00 - 15.00 Tarja-Riitta Koskinen tarjoilee uunijuustoa ja maalaisleipää

Klo 13.00 - 16.00 Hanna Holma puhuu Asiaa omaishoidosta

Klo 15.00 - 17.00 Iinu Kuusento tarjoilee iltapäivän merkeissä kakkukahvit

Klo 16.00 - 17.00 Päivi Hiltunen puhuu Asiaa perheestä

 

Tervetuloa kuulemaan Keskustan Naisten mielipiteitä ja nauttimaan heidän tarjoiluistaan!

Ennakkotiedot kertovat, että myös kansanedustajaehdokas Ari Lamminmäki on paikalla klo 12.00 - 14.00!

 

-Esko Erkkilä-

Sentteri-isäntä

 

PS. Huomaathan, että päivän varsinainen blogi on edellinen kirjoitus ja se käsittelee kaupunkiraitiotiehanketta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sentteri, Pirkanmaan Keskustanaiset, Raili Naskali, Iinu Kuusento, Katariina Kähkölä, Tarja-Riitta Koskinen, Hanna Holma, Päivi Hiltunen, Ari Lamminmäki,

Onko kaupunkiraitiotien välttämättömyydestä muodostunut hurmosuskonto?

Maanantai 7.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereella järjestettiin kaikille avoin internet-kysely kaupunkiraitiotien alustavista vaihtoehdoista välillä Hervanta–Keskusta–Lentävänniemi 20.1.–9.2.2011. 

Internet-kyselyä ennen ja sen aikana järjestettiin kaksi työpajaa, joissa käsiteltiin samaa asiaa.

Internet-kyselyn ja työpajojen tuloksia esiteltiin torstaina 17. helmikuuta 2011 järjestetyssä yleisötilaisuudessa Aleksanterin koulun juhlasalissa (os. Hallituskatu 26) kello 18–20.

Osallistuin Suomen Keskustan edustajana ensimmäiseen työpajaan ja yksityishenkilönä yleisötilaisuuteen Aleksanterin koululla.

Kummastelin, että ensimmäiseen työpajaan poliittisista ryhmistä osallistui lisäkseni ainoastaan Tampereen Sitoutumattomien Lasse Oksanen. Kaikki Tampereen kaupunginvaltuustossa olevat ryhmät olivat saaneet kutsun.

Poliittiset puolueet olivat työpajoissa toki runsaslukuisasti edustettuina, mutta erilaisten peitejärjestöjen mandaatilla.

Yleisötilaisuudessa kerrottiin, että internet-kyselyyn saatiin kaikkiaan 2 590 vastausta.

Kysely ei vastaa todellista tahtotilaa tamperelaisten mielipiteistä, sillä vastaajissa oli merkittävästi enemmän 26–45-vuotiaita ja vähemmän eläkeikäisiä kuin Tampereen väestössä. Myös joukkoliikenteen käyttäjien osuus vastaajista oli suurempi kuin keskimäärin väestöstä. Kyselyn puutteista kertomisesta pitää antaa tunnustus yleisötilaisuuden vetäjille.

Internet-kyselyiden käyttäminen jonkin hankkeen perusteluna on täysin järjetöntä. Se voi tuntua oikeudenmukaiselta niistä, jotka istuvat koko päivän netin ääressä, mutta ei tee oikeutta ylivoimaiselle osalle väestöstä. Järki päähän internet-kyselyihin nojautuville!

Yleisötilaisuus kiinnosti ainoastaan pientä joukkoa, sillä kuulijoita oli vain kolmisenkymmentä. Pieni kuulijajoukko osoittaa, että kaupunkiraitiotiehanke on pienen vähemmistön ajama.

Yleisötilaisuuden johdannossa kerrottiin, että Tampereella pitää kasvattaa joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Saattaa olla, että luottamushenkilöt ovat näin päättäneet - koska ja milloin, millä forumilla? On itsestään selvää, että virkamiesten ei pidä sellaista laukoa, jota luottamushenkilöt eivät ole päättäneet. 

Olin toki yllättynyt, että Tampereella joukkoliikenteen kulkutapaosuus on ainoastaan 13 %! Miksi joukkoliikenteen käyttäminen ei innosta?

Käytin puheenvuoron ja kertasin Tampereen seudun liikennehankkeet, joiden rahoitusmahdollisuudet pitää turvata. Hankkeet ovat ainakin seuraavat:

  • VT3:n uusi linjaus Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä
  • VT12:n tunnelipäätökset, jotka tällä hetkellä ovat voimassa
  • VT9:n parannus ainakin Atalan ja Tarastenjärven risteyksen välillä
  • Tampereen läntinen ohitusrata
  • Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen etelämmäs
  • Tampere-Pirkkalan –lentoaseman terminaalikysymyksen ratkaiseminen

Kiinnitin huomiotani siihen, että tilaisuudessa esiintynyt nuori konsultti kertoi suunnitelmien olevan tuttuja vasta konsulteille ja niitä ei ole vielä esitelty virkahenkilöille. Lausuin ihmettelyni siitä, että nuori konsultti ”unohti” mainita luottamushenkilöt. Tilaisuuden vetäjä totesikin huomautukseni jälkeen, että nyt esitelty aineisto oli esitetty Yhdyskuntalautakunnalle edellispäivänä.

Yritän uskoa esiintyjien vilpittömyyteen, kun he kertoivat, että nyt kertynyt aineisto on kaupunkiraitiotien osalta se vertailuaineisto, jota alkusyksystä verrataan bussiliikenteen kehittämisvaihtoehtoon. 

Selkäpiissäni tuntuu kuitenkin siltä, että ainakin tietty osa tamperelaisista on jo päättänyt rakentaa kaupunkiin raitiotieverkoston. Kustannuksista piittaamatta!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen kaupunkiraitiotie, raitiotie, raitiotiehanke, VT3, VT12, VT9, Tampereen järjestelyratapiha, Tampere-Pirkkala -lentoasema, Yhdyskuntalautakunta,

Kansanedustajaehdokkaiden Reino&Aino- tanssikilpailu Lempäälän Ideaparkissa oli piristävä poikkeus vaalitaiston lomaan

Sunnuntai 6.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaalaiset kansanedustajaehdokkaat osallistuivat leikkimieliseen tanssikilpailuun Reinot tai Ainot jalassa Lempäälän Ideaparkin Keskuspuistossa lauantaina maaliskuun 5. päivänä.

Tapahtuman järjestivät Sumeliuksenkadun Klubi Oy yhteistyössä Ideaparkin ja Reino&Aino-tuotemerkin kanssa. 

Tiukkoina, mutta lempeämielisinä tuomareina kuultiin Jone Nikulaa, Anne Helistöä, Leila Viitalaa sekä Arto Huhtista.

Tapahtuman tuotto ohjattiin Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n lastensuojelu- ja seniorityöhön.

Ennakkoilmoittautuneista kansanedustajaehdokkaista olivat paikalla ainakin;

  • Marko Asell (sdp)
  • Ritva Asula-Myllynen (kok)
  • Iinu Kuusento (kesk)
  • Katariina Kähkölä (kesk)
  • Sanna Ojanen (kok)
  • Hanna Tainio (sdp)
  • Timo Taivalsalmi (kesk)
  • Satu Telemäki (kok)
  • Marja Tiura (kok)
  • Jouni Ovaska (kesk)
  • Pertti Virtanen (pers)

”Jälki-ilmoittautuneina” mukaan ehtivät Marco Roth (kd) sekä Riitta Haapala (kd) – myös Niina Koivuniemi (vas) oli mukana.

Osanottajajoukko oli naisvoittoinen, joten Pispalan jalkapallojoukkue, joka ainakin omien sanojensa mukaan pelaa jalkapalloa Reinoilla, toimi kolmen miehen voimin naisedustajien tanssikavaljeereina. Mukana oli myös muita miesvahvistuksia Pirkanmaalta ja nähtiinpä parketilla myös yksi miesvahvistus Argentiinasta!

Leikkimielisen kisan voitti Riitta Haapala argentiinalaisen Fernandon kanssa. Jouni Ovaska ja daaminsa Marja Tiura jakoivat toisen sijan yhdessä Satu Telemäen & kavaljeerin kanssa. Neljännen sijan finaalissa tanssi Raili Naskali sanavalmiin pispalalaisvahvistuksen kanssa.

Tässä muutama kuva leikkimielisen kisan eri vaiheista:

 

pict1318.jpg

 

Pitävätköhän Sanna Ojanen ja Timo Taivalsalmi peukaloita pystyssä sen merkeissä, että ovat valmiita jatkamaan yhteistä hallitustaivalta myös kevään eduskuntavaalien jälkeen?

 

pict1289.jpg

 

Jouni Ovaska ja Marja Tiura tapailivat esityksessään hieman uusiakin kuvioita - hyvin he onnistuivat!

 

pict1301.jpg

 

Raili Naskali kertoi haastattelussa, että hänellä oli tanssin aikana hieman vaikeuksia, sillä hän on aina tottunut viemään - ainakin asioita eteenpäin - ja nyt piti olla vietävänä!

 

pict1251.jpg

 

Katariina Kähkölä ja Marco Roth ovat tottuneet johdattelemaan asioita eteenpäin vakaasti ja tarmolla - samansuuntaiset työtehtävätkö merkitsevät, että vakaasti sujui heidän tanssinsakin.

 

pict1272.jpg

 

Nokialaisparin Iinu Kuusento/Marko Asell tanssi oli vauhdikasta katseltavaa. Iinu sai tanssin alkutahtien aikana painijamestarin puhdasoppiseen siltaan - vai olikohan Markolla jotain osuutta asiaan?

 

pict1298.jpg

 

Hanna Tainion ja pispalalaisvahvistuksen tanssi oli varmaa ja vakuuttavaa. Tässä he vasta valmistautuvat esitykseensä.

 

pict1333.jpg

 

Sopivan kärjekkäänä, mutta tasapuolisena tuomariston päällikkönä toimi Jone Nikula.

 

Raili Naskalin parina tanssinut sanavalmis kavaljeeri sanoi terveisinään vankan totuuden lähestyvien eduskuntavaalien tiimoilta:

 

Vain äänestämällä pystyy äänestämään!

 

Hyvin sanottu!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Reino&Aino, Ideapark Lempäälä, Iinu Kuusento, Katariina Kähkölä, Timo Taivalsalmi, Raili Naskali, Marko Asell, Ritva Asula-Myllynen, Sanna Ojanen, Hanna Tainio, Satu Telemäki, Marja Tiura, Marco Roth, Riitta Haapala, Niina Koivuniemi, Jone Nikula,

Sentterissä tapahtuu ensi viikolla

Lauantai 5.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen Kunnallisjärjestö ry:n ja Keskustan Pirkanmaan piiri ry:n yhteishanke - Sentteri - pääsee vauhtiin eduskuntavaalien lähestyessä.

Sentteri sijaitsee Tampereella ja sen osoite on Hallituskatu 7.

 

Tässä tänään Aamulehdessä julkaistu ilmoitus ensi viikon aktiviteeteista: 

 

sentterii.png

 

Tervetuloa tilaisuuksiin!

 

-Esko Erkkilä-

Sentteri-isäntä

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sentteri, Kansainvälinen Naistenpäivä, Pertti Hakanen, Timo Taivalsalmi, Vilhartti Hanhilahti, Vpl Pyhäjärvi-kerho, Tampereen Vpl Pyhäjärvi-kerho, Trio Asialliset, karjalaisuus,

Kalevalan päivä - suomalaisen kulttuurin päivä

Perjantai 4.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen myöhässä, kun vasta tänään kirjoitan Kalevalan päivästä. Parempi kuitenkin myöhään, kuin ei milloinkaan.

Vietämme Kalevalan päivää aina helmikuun 28. päivänä. Näin tapahtuu myös karkausvuosina, jolloin helmikuussa on 29 päivää.

Kalevalan päivää vietetään 28. helmikuuta, koska Elias Lönnrot allekirjoitti ja päiväsi Kalevalan ensimmäisen version, niin sanotun Vanhan Kalevalan esipuheen 28. helmikuuta 1835.

Elias Lönnrot oli kansanrunouden kerääjä ja kansalliseepoksemme, Kalevalan, ja sen sisarteoksen Kantelettaren luoja.

Lönnrotia pidetään Suomen kirjakielen toisena isänä Mikael Agricolan jälkeen.

Lönnrot teki monia kansanrunouden keräysmatkoja mm. Vienan Karjalaan. Olen kerran saanut käydä pienryhmän mukana Uhtualla, jossa kylän keskellä sijaitsee ns. Lönnrot´n mänty.

Uhtuaa kutsutaan Venäjällä nykyisin Kalevalaksi.

 

Kalevalan päivä on virallinen liputuspäivä. Se oli vakiintunut liputuspäiväksi jo 1920-luvulla, mutta vasta vuonna 1978 helmikuun 28. päivä vahvistettiin asetuksella viralliseksi liputuspäiväksi.

 

Korkeat hanget sekä nietokset loivat tänä vuonna oivalliset ja hienot raamit Kalevalan päivän liputukselle.

Valitettavasti tuuli oli tyyni ja emme nähneet siniristilippua liehumassa koko komeudessaan.

 

pict1211.jpg

 

Tässä on kuva meidän perheemme Kalevalan päivän liputuksesta 28.2.2011.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kalevalan päivä, 28. päivä helmikuuta, Elias Lönnrot, Uhtua, Kalevala, Kanteletar, Lönnrotin mänty,

Sentteri hypähti uudelle tasolle!

Torstai 3.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n ja Keskustan Pirkanmaan piiri ry:n yhteishanke Sentteri, hypähti uudelle tasolle, kun tiistaina maaliskuun 1. päivänä saimme näyteikkunaan pyörimään Keskustan pirkanmaalaisia kansanedustajaehdokkaita esittelevän diasarjan.

Diasarjasta kiitokset Jorma Kuituselle, Ritva Männistölle sekä Teppo Erkkilälle.

Keskusta asettaa Pirkanmaan vaalipiiriin täyden määrän ehdokkaita eli 18 ehdokasta.

Sentterin ikkunassa nyt pyörivä diasarja esittelee jokaisen ehdokkaan kuvan kera.

Diasarja esittelee ehdokkaat kolmeen kertaan ja kolmella erilaisella kuvalla. Jokaisen dian tekstinä on ehdokkaan keskeisimpänä pitämät asiat, joita hän haluaa painottaa vaalityössään ja sitten aikanaan Arkadianmäelle päästyään.

Diasarja alkaa päättymisensä jälkeen uudestaan, joten Keskustan ehdokkaat ovat ”tavattavissa” Sentterissä ympäri vuorokauden ja seitsemänä päivänä viikossa.

Sentterin osoite on Hallituskatu 7.

Sentterin löytää vaikkapa tällä ohjeella:

”Kolmekymmentä askelta Kauppahallin Hallituskadun puoleiselta sisäänkäynniltä kohti Takoa ja kadun vastakkaiselta puolelta”!

Tässä on kuva Sentterin julkisivusta:

 

pict1218.jpg

 

Diasarja on kuvanottohetkellä ollut Ari Lamminmäen esittelydian kohdalla.

 

-Esko Erkkilä-

Sentteri-isäntä

2 kommenttia . Avainsanat: Sentteri, Hallituskatu 7, Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry, Keskustan Pirkanmaan piiri ry, Jorma Kuitunen, Ritva Männistö, Teppo Erkkilä,

Palokalliolla ajoradat sekä jalankulkuväylät ovat mainiossa kunnossa talvellakin

Keskiviikko 2.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Talvi on ollut poikkeuksellisen haastava ajo- sekä kävelyteiden ja jalkakäytävien talvikunnossapidosta vastaaville. 

Tilanne on johtanut siihen, että on ollut suorastaan muodikasta jakaa moitteita niille, jotka hoitavat kulkuväyliemme kunnossapitoa.

Aamulehti viritteli palstoillaan taannoin ilmianto-osastoa, jonne lukijat saattoivat lähettää kuvia ja kertoa tapauksista, joissa kaupungin kulkuväylät olivat heikosti hoidettuja.

Ilmiantoja on kertynyt melkoisesti ja ne on todennäköisesti kaikki julkaistukin.

Lähetin osastolle kokemuksia ja kuviakin Palokallion tilanteesta.

Palokalliolla tilanne on tyystin toinen kuin ilmiantoja pyytänyt toimittaja toivoi, sillä kulkuväylät ovat mainiossa kunnossa.

Kehujen jakamisessa pitää olla tietyllä tavalla kriittinen, mutta silloin kehuja on paikallaan jakaa, jos se on aiheellista.

Ruokomäenkatu on Palokallion alueen pääkatu ja se on sivukatuineen hyvässä kunnossa.

Lempääläntieltä Ruokomäenkatu 32:n kohdalle saakka myös jalkakäytävät on aurattu ja hiekoitettu moitteettomaan kuntoon.

Muutama valokuva selventää Palokallion hyvän tilanteen:

 

pict1147.jpg

 

Kuva on otettu Karpalokadun risteyksestä kohti Ruokomäenkatu 30:tä. Auto on pysäköity täsmälleen ajoradalle jalkakäytävän viereen ja nähdään, että auton oikealla puolella oleva jalkakäytävä on hyvin aurattu ja helppo kulkea. Myös ajorata on hyvässä kunnossa.

 

pict1150.jpg

 

Tämä kuva on Ruokomäenkadun mutkasta Ruokomäenkatu 30:n kohdalta. Auto on pysäköity ”nurmikolle” n. 5 metriä korkean lumikasan viereen. Lumet on kasattu niin kauas ajoradasta, että sulamisvedet valuvat metsään ja eivät pääse ajoradalle.

 

Kiitän Palokallion alueen talvikunnossapidosta vastaavia ja annan heille tunnustuksen hyvin hoidetusta työstä!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talvikunnossapito, Palokallio, Peltolammi, Multisilta,

Elovena - Suomen toiseksi arvostetuin elintarvikebrändi valmistetaan Nokialla pirkanmaalaisesta kaurasta

Maanantai 28.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Markkinointi ja Mainonta –lehti julkaisee vuosittain listaa Suomen arvostetuimmista brändeistä eli tuotemerkeistä.

 

Elintarvikebrändien suuri asemiensa parantaja vuonna 2010 oli Elovena.

 

Kisan voitti monien aikaisempien vuosien tapaan Fazerin Sininen, mutta toiseksi pinnisti Raision Elovena. Kolmanneksi arvostetuin elintarvikebrändi viime vuonna oli Juhla-Mokka.

 

elovena

 

Raisio on laajentanut Elovena-brändiään useiden tuotteidensa nimeksi, mutta Elovena-sarjan ”ikoni” eli kaurahiutaleet monissa eri muodoissaan valmistetaan Nokialla.

 

Raisio haluaa panostaa Elovenan raaka-aineen eli elintarvikekauran suorahankintaan ja järjesti sen merkeissä sopimusviljelijäpäivän Nokialla Raision myllyllä tiistaina 22.2.2011.

 

 

pict1108.jpg

 

 Olin kuuntelemassa entisen työnantajani nykyhetken kuulumisia.

 

Tilaisuuden johdattelijana toiminut aluepäällikkö Minna Oravuo selvitteli kuulijoille maailman viljakaupan nykypiirteitä. Viljakauppa on globaalia bisnestä ja viljan markkinatilanne huomioi kaikki maailmanmenon tapahtumat.

 

pict1090.jpg

 

Nyt seurataan Egyptin tilanteen kehittymistä ja sen vaikutuksia maailman viljamarkkinoihin, totesi Oravuo.

Egypti on suuri viljanostaja markkinoilla ja sen vuoksi tilanne siellä vaikuttaa koko maailman viljakauppatilanteeseen.

 

Viljan viennistä puhutaan paljon ja ”isoilla kirjaimilla”. Oravuo muistutti, että Raisio käyttää viljaa enemmän raaka-aineenaan kuin sitä Suomesta viedään.

 

Viljamarkkinatilanteiden nopeat vaihtumiset ovat merkinneet, että alan toimijat ovat kehittäneet toimintojaan siten, että viljasta saatavan hinnan voi kiinnittää ennen viljatoimituksia. Oravuo suositteli, että viljantuottajan kannattaisi kiinnittää 1/3 viljasadosta ennen sadonkorjuuta, 1/3 sadonkorjuun jälkeen syksyllä ja jättää 1/3 kiinnittäminen kevääseen. Näin menetellen hintariskiä pystyy hajauttamaan.

 

pict1094.jpg

 

Raision kehityspäällikkö Jaakko Laurinen totesi omassa esityksessään, että sopimusviljelyn kehittäminen merkitsee viljaketjun vastausta kuluttajan asettamiin haasteisiin.

 

Kuluttajien kysymykset, että missä ja miten elintarvikkeen raaka-aine on tuotettu ja että millaisia tuotantomenetelmiä on käytetty, ovat yleisimmät kysymykset. Sopimusviljely antaa teollisuudelle hyvät mahdollisuudet vastata kuluttajan esittämiin kysymyksiin.

 

pict1096.jpg

 

Boreal Kasvinjalostus Oy:n kasvinjalostaja Leena Pietilä kertoi, että Suomessa viljellyt kauralajikkeet ovat valtaosiltaan heidän jalostamiaan.

 

Kauralajikkeen lakoontumisominaisuus on tärkeä kehityskohde kasvinjalostuksessa. Herkästi lakoontuva kauralajike on altis hometoksiinien muodostumiselle ja sen vuoksi lujakortisten kauralajikkeiden jalostaminen on tärkeää.

 

Maanviljelijä Tauno Isotalo Pirkkalasta kysyi, että tuleeko uusia kauralajikkeita liian usein markkinoille ja minkä vuoksi?

 

Leena Pietilä myönsi, että uusia lajikkeita tulee viljelijöiden valittavaksi runsaasti. Eräs syy tähän on siemenkaupassa toimivat monet jakelutiet ja ne kaikki haluavat myydä uusia – mielellään vain yksinmyynnissään olevia – kauralajikkeita.

 

Raisio on pitkään myynyt siemenviljaa sekä öljykasvinsiemeniä sopimusviljelijöilleen. Nyt tuotevalikoimaan on lisätty myös lannoitteet sekä kasvinsuojeluaineet.

 

pict1097.jpg

 

Näistä asioista sopimusviljelijätilaisuudessa kertoi Raision tuotepäällikkö Heidi Seitala.

 

Jyvä on hyvässä hoidossa Nokian myllyllä...

 

pict1101.jpg

 

...siitä kuulijat saivat varmuuden tehtaanjohtaja Jouni Järvensivun vakuuttavassa esityksessä.

 

Nokian siilot näkyvät laajalle alueelle ja niihin mahtuu viljaa lähes 80 miljoonaa kiloa. Siiloista on Raision omia n. 38 miljoonan kilon verran ja Suomen Viljava Oy:n omistuksessa n. 40 miljoonaa kiloa.

 

Suomen Viljava Oy on Suomen valtion omistama yhtiö, joka harjoittaa viljan varastointia. Se on Nokialla hakeutunut yhteistyöhön Raision kanssa.

 

pict1102.jpg

 

Nokialla järjestetyn tilaisuuden viimeinen esiintyjä oli Pro Agria-Pirkanmaan kasvinviljelyagronomi Ritva Tolppa.

Hän käsitteli viljatilan kannattavaisuutta edellisvuonna ja uskalsi ennakoida kannattavaisuusnäkymiä myös ensi kesän sadon osalta.

 

Nokian tilaisuus loi uskoa, että siellä tarvitaan hyvälaatuista elintarvikekauraa Elovenaa varten jatkossakin.

Pirkanmaa on todellinen kauramaakunta ja Nokia on oikea toimituspaikka pirkanmaalaiselle elintarvikekauralle.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Elovena, Raisio, Raisio Oyj, Nokian mylly, sopimusviljely, sopimusviljelytoiminta, Minna Oravuo, Jaakko Laurinen, Leena Pietilä, Heidi Seitala, Ritva Tolppa, ProAgria-Pirkanmaa, Boreal Kasvinjalostus Oy,

Etelä-Alvari aloitti innolla uuden kaksivuotiskauden!

Sunnuntai 27.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Eräs Tampereen kaupungin periaatteista julistusten tasolla on ”Tampere kaupunki kuulee kuntalaista”.

Osa kuntalaisten suoraa osallistumista edustuksellista demokratiaa täydentävänä toimintana on Alvari-toiminta.

Alvari eli alueellisen vaikuttamisen kanava koostuu Alue-Alvareista eli alueellisista työryhmistä, pormestarin asukasilloista ja nuorille tarkoitetuista Nuoriso-Alvareista.

Fyysisesti kokoontuvia Alue-Alvareita on Tampereella nyt neljä – Etelä-Alvari, Kaakkois-Alvari, Koillis-Alvari ja Länsi-Alvari – ja niiden lisäksi on Keskikaupungin Facebook-Alvari eli Tampereen Alvari.

Etelä-Alvari perustettiin v. 2008 ja olen ollut sen toiminnassa mukana alusta alkaen.

Kaupunginhallitus päätti 14.2.2011 neljän alueellisen työryhmän eli Alue-Alvarin nimeämisestä vuosille 2011 – 2012. Tulin nimetyksi Etelä-Alvarin jäseneksi.

Etelä-Alvarin järjestäytymiskokous pidettiin torstaina 24.2.2011 klo 17.30 Hatanpään koululla.

  

pict1167.jpg

  

Kokouksessa on hyvä osanotto, sillä kaupunginhallituksen Etelä-Alvariin nimeämästä 57 jäsenestä oli paikalla 35 henkilöä.

 

 

pict1160.jpg

  

Kokouksen avasi ja sen puheenjohtajana toimi vuorovaikutussuunnittelija Aija Karttunen.

 

Kokouksen virallisen osuuden ainoina kohtina olivat puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajien valinta vuosille 2011 – 2012.

 

Puheenjohtajaäänestyksessä annettiin 35 ääntä ja ne jakaantuivat seuraavasti:

  • Juhani Skogberg, 20 ääntä
  • Taina Lampu, 10 ääntä
  • Pertti Järvinen, 5 ääntä

 

pict1172.jpg

 

Äänestyksen tulos merkitsi, että Juhani Skogberg tuli valituksi Etelä-Alvarin puheenjohtajaksi 2011 – 2012.

  

Varapuheenjohtajavalinnan kohdalla Lasse Kristeri teki ehdotuksen, että puheenjohtajaäänestyksessä toiseksi ja kolmanneksi tulleet valittaisiin varapuheenjohtajiksi äänimäärien osoittamassa järjestyksessä. Kristerin ehdotus sai yksimielisen kannatuksen ja siten ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Taina Lampu ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Pertti Järvinen.

 

Bloginpitäjä onnittelee uutta-vanhaa puheenjohtajaa ja samoin uutta-vanhaa ensimmäistä varapuheenjohtajaa sekä uutta toista varapuheenjohtajaa!

 

pict1177.jpg

 

Etelä-Alvarin puheenjohtajisto 2011 - 2012. Juhani Skogberg (vasemmalla), Taina Lampu (keskellä) ja Pertti Järvinen (oikealla). 

Uskon vakaasti, että Teidän ja Aijan johdolla saamme paljon aikaan!

 

Kokouksen virallisen osuuden jälkeen käytiin vilkas ja antoisa keskustelu Etelä-Alvarin alustavasta kevään ohjelmasta, alatyöryhmistä, aluerahan hakemisesta, kokouspaikoista sekä muista käytännön asioista.

 

pict1184.jpg

 

Lopuksi etelä-alvarilaiset kokoontuivat ryhmäkuvaan. Meitä oli paikalla niin paljon, että syrjemmälle sijoittuneet eivät mahtuneet bloginpitäjän ottamaan kuvaan!

 

Innolla mukaan lähtemässä

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Alvari-toiminta, Etelä-Alvari, Juhani Skogberg, Taina Lampu, Pertti Järvinen, Aija Karttunen,

Vahvaa Pirkanmaa-ASIAA Sentterissä

Lauantai 26.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry järjesti Sentterissä kaikille avoimen keskustelutilaisuuden keskiviikkona 23.2.2011. Tilaisuuden aiheena oli ”Pirkanmaa – Suomen toiseksi suurin maakunta”.

 

pict1139.jpg

 

Tilaisuuden alustajina ja keskustelijoina olivat kansanedustaja Mikko Alatalo (keskellä), maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Ari Lamminmäki (vasemmalla) sekä maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja Arto Pirttilahti (oikealla).

 

pict1121.jpg

 

pict1131.jpg

 

Sentterin alasali oli ääriään myöten täynnä keskustelua seuranneita innokkaita henkilöitä.

Olin paikalla ”kahvinkeittäjän” ominaisuudessa. Tehtävä oli kiireinen, mutta yhdessä Seija Alatalon kanssa pärjäsimme kohtuullisesti. Kahvinkeiton lomassa ehdin muistiinmerkitsemään panelistien mielipiteitä sekä ottamaan muutaman valokuvan.

 

pict1135.jpg

 

Keskustelun johdattelijana toimi MSL-Tampereen tiedottaja Jouni Koskela.

 

Aluksi panelistit vastasivat juontajan kysymykseen, että mitkä ovat Pirkanmaan vahvuudet maakuntana.

Pirkanmaan vahvuuksia tarkasteltaessa on Tampere sen elimellinen osa ja se heijastui myös panelistien vastauksissa.

Alatalo, Lamminmäki ja Pirttilahti listasivat Pirkanmaan vahvuuksiksi mm. seuraavat seikat:

  • Tampere on maakunnan keskuksena ja väestönkasvun vinkkelistä  houkutteleva kaupunki
  • Tampereella on valtakunnallisesti keskeisen risteysaseman rooli maantie-, raide- sekä ilmaliikenteen osalta
  • Tampereen vahva asema yliopisto- ja ammattikorkeakoulupaikkakuntana merkitsee koko maakunnan vetovoiman kasvamista
  • Tampereen kulttuuritarjonta on ylivertaista
  • Nokia-kysymys ravistelee juuri nyt Tamperetta vahvasti, mutta pitää muistaa, että ravistuksista nousee usein uusia mahdollisuuksia
  • turvevarat yleisesti ja niiden hyödyntäminen jakavat mielipiteitä, mutta Pirkanmaalla ne on nähtävä merkittävänä energiatalouden omavaraisuuden takaajina sekä merkittävänä työllistäjänä
  • Pirkanmaan isot vesistöt ovat maakunnalle merkittävä voimavara. Mm. niiden matkailullinen hyödyntäminen on vasta alkutaipaleella.
  • maakunnan vahva ja elinvoimainen maa- sekä metsätalous ovat kiistatta koko Pirkanmaan vahvuus

Vahvuuksien vastapainoksi keskustelun johdattelija Jouni Koskela halusi panelistien listaavan myös Pirkanmaan heikkouksia. Listalle nousivat mm. seuraavat asiat ja näkökulmat:

  • koko maakunnan kattavan palveluverkoston ylläpito tulee olemaan yhä haasteellisempaa. Asian hoitamiseksi on vakavasti harkittava työperäiseen maahanmuuttoon nykyistä sallivampaa linjaa?
  • väestörakenteen vinoutuminen erityisesti maakunnan syrjäalueilla
  • nykyinen yhteistyökyky maakunnan sisällä ei ole riittävä
  • ”betonoidut” kuntarajat ovat eräissä asioissa järkevän toiminnan este
  • Tampereen elinkeinorakenne on suhdanneherkkä maailmantalouden muutoksille

Pirttilahti, Lamminmäki ja Alatalo totesivat, että SDP:n raakelhiltusten ja kokoomuksen janvapaavuorten erikseen ja ehkä myös jo nyt yhdessä laatimat suunnitelmat sadasta kunnasta Suomeen ovat suuri uhka Pirkanmaalle. Vain vahva Keskusta pystyy ne uhat torjumaan.

Mikko Alatalo muistutti, että pirkanmaalainen näkemys on taisteltava voitolle myös Keskustan omassa eduskuntaryhmässä. Se vaatii taitoa ja yhteistyökykyä oman puolueen kansanedustajien kanssa.

Yliopistojen rahoituskysymykset puhuttivat panelisteja. Yksimielisesti panelistit totesivat, että kokoomus olisi palauttanut Suomeen kansalaiskoulu- ja oppikoulusysteemin, mutta Keskustan toiminta esti tämän.

Maakuntayliopistojen toimiminen projektirahoituksen turvin ei ole kestävä ratkaisu oli Lamminmäen, Pirttilahden sekä Alatalon yhteinen mielipide.

Kuntauudistuksista erityisesti Pirttilahdella oli positiivisia kokemuksia.

Huonosti onnistuneeksi kuntaliitokseksi otettiin esimerkiksi Kouvolassa ja sen lähikunnissa tehty kuntaliitos. Siellä 6.000 kuntien entistä virkamiestä nauttii nyt ainakin viiden vuoden koskemattomuutta, mutta monella heistä ei ole järkevää työtä. Näin kuntaliitoksia ei pidä suorittaa!

Kuntaliitoksissa asukkaiden pitää aktivoitua ja luoda elämää entiseen kotikuntaansa. Kolmannen sektorin toiminta on tärkeää, mutta on selvää, että yhteiskunnan vastuualueelle kuuluvia palveluja ei voida ujuttaa vapaaehtoistyön vastuulle.

Panelistit ja yleisö olivat hyvin aktiivisia maaseudun tulevaisuudesta, sillä se kiinnosti pääosin kaupunkilaisista kiinnostunutta yleisöä paljon. Lupaan, että palaan siihen teemaan jo tämän viikon aikana.

 

Kiitän...

 

pict1129.jpg

 

Ari Lamminmäkeä,

 

pict1136.jpg

 

Mikko Alataloa...

 

pict1134.jpg

 

...ja Arto Pirttilahtea...

 

...hienosta keskustelusta. Sama keskustelu olisi paikallaan käydä myös laajemmilla foorumeilla.  Kiitän myös MSL-Tampereen tiedottaja Jouni Koskelaa, joka hienosti johdatteli tärkeää keskustelua.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: MSL-Tampere, Sentteri, Jouni Koskela, Arto Pirttilahti, Ari Lamminmäki, Mikko Alatalo,

Virkahenkilöiden viljelemä termi "kehittäminen" merkitsee kansalaisten näkökulmasta palvelujen lopettamista

Perjantai 25.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Virkahenkilöiden ja kansalaisten kielenkäytössä samat sanat merkitsevät tyystin erilaista sisältöä.

Virkahenkilöt ja rahvas käyttävät puheessaan samoja sanoja, mutta he tarkoittavat eri asioita.

Sanapari ”palvelujen kehittäminen” on hyvä esimerkki tästä.

Virkahenkilöiden puheessa sanaparilla ”palvelujen kehittäminen” pyritään verhoamaan asukkaiden kannalta palveluiden tulevat heikennykset positiivisen ilmaisun taakse.

Asukkaat ovat oppineet lukemaan virkahenkilökieltä ja tiedämme, että sanapari ”palvelujen kehittäminen” merkitsee palvelujen heikennyksiä, jopa niiden loppumista kokonaan.

Saimme tästä malliesimerkin tiistaina tammikuun 25. päivänä Tampereen Keskusvirastotalolla, jossa virkahenkilöt esittelivät Etelä-Alvarin jäsenille ikäihmisten palveluja Tampereen eteläisellä alueella.

Virkahenkilöt – Sisko Hiltunen ja Sami Uusitalo –lipsauttivat, että Palokallion aikuisneuvolan toimintaa suunnitellaan ”kehitettäväksi”.

Tartuin kiinni asiaan ja kysyin suoraan, että aiotaanko se lopettaa. Saimme kuulla, että Palokallion aikuisneuvolan toimintaa ollaan siirtämässä Lakalaivaan rakennettavaan liikekeskukseen.

Asiassa on kuitenkin iso mutta ja se on se, että Lakalaivan alueen kaavoitustyötä ei ole vielä kunnolla edes aloitettu, joten liikekeskuksen rakentaminen toteutuu vasta monen vuoden päästä.

Nyt pelkäämme Palokallion aikuisneuvolan lopettamista, sillä sitähän virkahenkilöiden kielenkäytössä termi kehittäminen merkitsee.

Palokallion aikuisneuvola palvelee laajaa aluetta eli Multisillan, Peltolammin sekä Palokallion asukkaita. Se on avoinna maanantaisin ja tiistaisin sekä tarvittaessa perjantaisin.

Palokallion aikuisneuvolaa hoitava terveydenhoitaja huolehtii Koivistonkylän aikuisneuvolasta keskiviikkoisin ja torstaisin.

Soitin päivystävälle terveydenhoitajalle ja sain kuulla, että perjantain aukioloajat ovat suuren kysynnän vuoksi välttämättömiä ja nytkin runsaan viikon kuluttua olevalle perjantaille oli jäljellä enää yksi aika! Jonotusaika Palokallion aikuisneuvolaan on siis venymässä lähelle kahta viikkoa eli palvelulla on kysyntää.

Palokallion aikuisneuvola sijaitsee kohtuullisen matkan päässä Multisillasta, Peltolammilta sekä Palokalliolta. Osa sen asiakkaista pystyy kulkemaan sinne omatoimisesti. Omatoiminen kulkeminen kauas kotokulmilta ei onnistuisi ja alueemme väki ei halua täyttää kaukana olevien aikuisneuvoloiden ja muiden vastaavien paikkojen odotustiloja. Sairaana vuoron odottaminen ei ole leikintekoa.

Multisiltalaiset, peltolammilaiset ja palokalliolaiset odottavat Palokallion aikuisneuvolaa kehitettävän kaikkina arkipäivinä aukiolevaksi. Emme hyväksy virkahenkilöiden ilmeistä suunnitelmaa sen ”kehittämiseksi” eli toiminnan lopettamista!

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Palokallion aikuisneuvola, Multisilta, Peltolammi, Palokallio, Lakalaiva, Lakalaivan osayleiskaava, Alvari, Etelä-Alvari,

Varhainen Ystävänpäivä -tilaisuus Sentterissä!

Torstai 24.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskustan vaalihuoneisto Sentteri, Tampereen Hallituskadulla, on päässyt hyvään vauhtiin.

Kysessä on aikaisemmin optikkoliikkeen käytössä ollut liikehuoneisto Hallituskatu 7:ssä, joka on talkoovoimin kunnostettu uuteen kukoistukseen.

 

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki vihki huoneiston vauhdikkaaseen tapaansa käyttöön. Luonastauon lauluhetki yhdessä kansanedustaja Mikko Alatalon kanssa sai suuren suosion. Tilaisuudesta tallennettu Yuotube-video on nyt saanut jo n. 12.000 katsojaa.

 

Kansanedustaja Alatalo järjesti yhdessä vaimonsa Seijan kanssa Sentterissä varhaistetun Ystävänpäivä -tilaisuuden 12.2.2001.

Mikko puhui kansaa kiinnostavaa politiikkaa, lauloi ja Seija tarjoili maukkaita kääretorttuja. Vajaan parin tunnin aikana väkeä poikkesi paikalla yli sata.

Kansalaisten mieliala oli korkealla ja osasyynä siihen olivat Keskustan kohenevat kannatuslukemat.

  

pict0916_small2.jpg

 

 

Mikko ja Seija toivoteltiin Sentteriin esiintymään pian taas uudestaan!

 

-Esko Erkkilä-

Sentteri-isäntä 

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sentteri, Mikko Alatalo, Seija Alatalo

Kalajoen kaupunki ansaitsee kiitokset hyvästä yhteistyöstä yritysten kanssa

Keskiviikko 23.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Sain kyselyn Kalajoen kaupungilta yritysyhteistyön onnistumisesta. Kyse oli yhteistyökuvioista työnantajani ja Kalajoen kaupungin satamalaitoksen kanssa.

Pidän saamaani kyselyä arvossa, sillä olen ollut eläkkeellä jo runsaat kaksi kuukautta, mutta siitä huolimatta kokemuksiani arvostetaan. 

Eläkkeelle siirtymiseni olisi antanut mahdollisuudet kritiikkiin, sillä käytännön yhteistyön päättyminen henkilötasolla olisi mahdollistanut myös tiukankin kritiikin. 

Kritiikkiin ei ollut eikä ole tarvetta, sillä työnantajani ja Kalajoen kaupungin yhteistyö on ollut saumatonta.

Yhteistyömme on keskittynyt Kalajoen Rahjan sataman toimintaan.

Kalajoen Rahjan satama on valtakunnallisesti piensatama, mutta edustamani yrityksen kannalta se on ”mahtisatama”.

Kalajoen kaupungin johtavat luottamushenkilöt sekä kaupungin ylin virkamiesjohto haluavat panostaa sataman kehittämiseen ja sitä kautta maakunnassa toimivien yritysten hyvinvointiin ja menestykseen. Sen yksi ilmentymä on heidän tiivis yhteydenpitonsa yrityspäättäjiin.

Luottamushenkilöiden sekä kaupungin virkamiesjohdon suorat ja mutkattomat suhteet valtakunnan poliittiseen johtoon ja eri virastojen päättäjiin ovat olleet avainasemassa siihen, että edustamani yritys on voinut tukeutua Kalajoen sataman palveluihin. Mm. talvimerenkulun pitkäjänteinen turvaaminen oli kynnyskysymys Rahjan sataman valinnalle yrityksemme kotisatamaksi.

Satamajohtajan esimiestyö on ollut onnistunutta, sillä sataman kaikki alihankkijat on pidetty tietoisina tulevista laivauksista ja siten varastohallien optimaalinen hyödyntäminen on onnistunut nappiin. Asiakkaalla on turvallinen olo, kun satamassa työskentelevä trukinkuljettaja kyselee, että milloin saapuu seuraava laivalasti!

Kalajoen satamajohdon hyvät suhteet lehdistöön ja avoin tiedotuspolitiikka ovat osaltaan kehittäneet sataman toimintoja. Menestyminen ja siitä kertominen ruokkii menestymistä.

Kalajoen kaupungin satamaoperaattorilinjaukset ovat olleet asiakkaan kannalta onnistuneita. Tietty toimintapiirien jakaminen eri operaattoreille on mahdollistanut kustannustehokkaan toiminnan. Järkevällä työnjaolla on pystytty välttämään monopolistisen tilanteen syntyminen, joka satamissa aina on vaarana.

Jos Fennovoima Oy päätyy ydinvoimalaratkaisussaan rakentamaan ydinvoimalansa Pyhäjoen Hanhiniemeen, tulee Kalajoen Rahjan satama saamaan runsaasti uutta puhtia toiminnalleen. Tätä ainakin minä hartaasti toivon.

Voivatko Kalajoen kaupungin toimenpiteistä ottaa oppia muut kaupungit?

Kaikki suomalaiset kaupungit julistavat esitteissään yhteistyöhaluaan yritysten kanssa. Esitteissä maalaillaan ruusuisia näkymiä, jos yritys asettuu tekemään bisnestä juuri tälle paikkakunnalle.

Oletan, että esitteiden puheet on laadittu mainostoimistoissa ja niillä ei ole sen suurempaa todellisuuspohjaa. Mainostekstien toimeksiantaja on usein virkamies ja useinkin varsin alhaisella organisaatiotasolla vaikuttava.

Viittaan Kalajoen tapaukseen ja muistutan,...

...että kuntien aidon yritysyhteistyöhalun pitää perustua johtavien luottamushenkilöiden linjauksiin. Heidän ja ylimmän virkamiesjohdon on oltava linjausten takana – juoksupoikien ja juoksutyttöjen jorinoilla asiat eivät etene.

 

-Esko Erkkilä-

Rehuraisio Oy:n raaka-ainepäällikkö, emeritus

Tampere

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kalajoen kaupunki, Rahjan satama, luottamushenkilöjohto, Tampere,

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »