Arjen Ystävä on Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen uusi toimintamuoto

Torstai 3.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Maakunnalliset syöpäyhdistykset tekevät tärkeää työtä syöpään sairastuneiden kuntouttamiseksi ja virkistämiseksi.

Minulla on asiasta henkilökohtaista kokemusta, sillä vuonna 2001 tapahtuneen onnistuneen eturauhassyöpäleikkaukseni jälkeen liityin Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry:n tukihenkilötoimintaan.

Syöpään sairastuneet naiset ovat paljon aktiivisempia tukihenkilötoiminnan asiakkaita kuin miehet.

Naiset hakeutuvat tukihenkilöiden pariin usein jo sairaalassa. Se on toisaalta hyvin ymmärrettävääkin, sillä esim. rintasyöpätapauksissa leikkauksen henkilökohtaisesti kokeneesta on paljon apua monissa käytännön asioissa, jotka rintansa leikkauksessa menettänyt nainen joutuu kokemaan.

Hiljattain eturauhassyöpädiagnoosin saaneille miehille järjestetään Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen toimesta ensitiedon kursseja ja ne ovat saavuttaneet miesten keskuudessa suuren suosion.

Ensitiedon kurssi kokoontuu viikon välein muutaman kerran keväisin ja toinen syksyisin. Kokoontumiset ovat teemoitettu eri aihepiirien mukaan. Roolini on toimia alustajana illassa, jossa käsitellään eturauhassyöpää ja seksuaalisuutta.  

Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry on laajentamassa toimintaansa tukihenkilötoiminnassa Arjen Ystävä- toimintaan.

Liikkeellelähtö tapahtuu vaatimattomasti, sillä koulutettuja Arjen Ystäviä ei vielä ole paljoa.

Arjen Ystävä-toiminta painottuu syöpäsairaan tukemiseen sairauden alkuvaiheessa, syöpähoitojen aikaan sekä sairauden toipumisvaiheeseen.

Arjen Ystävä-toiminnasta on kokemuksia Helsingistä sekä Oulusta. Erityisesti pääkaupunkiseudulla palvelulla on ollut kysyntää, sillä tukikontakteja on kaikille Arjen Ystävillä kertynyt n. yksi kontakti kuukaudessa.

Henkilö, joka haluaa itselleen Arjen Ystävän, pitää olla esim. puhelinyhteydessä Pirkanmaan Syöpäyhdistykseen ja kertoa tarpeistaan. Kaikki keskustelut ovat luonnollisesti luottamuksellisia.

Valitettavasti en ehdi Arjen Ystäväksi ainakaan toiminnan alkuvaiheessa, mutta kannustan toimintaan lähteneitä. Oletan, että pieni kärkijoukko tulee olemaan täystyöllistetty. 

Uskon, että työssä onnistuminen antaa paljon niille, jotka ensimmäisinä lähtevät Tampereella Arjen Ystäviksi.

 

-Esko Erkkilä-

Pohjola-Norden´lla on tärkeä rooli Suomen suuntautumisessa muihin Pohjoismaihin

Keskiviikko 2.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 1924 perustettu Pohjola-Norden on Suomessa ainoa kansalaisjärjestö, jonka päätehtävänä on pohjoismainen yhteistyö.

Sen tärkein tehtävä on pohjoismaisen yhteistyön edistäminen ja Pohjoismaiden tunnetuksi tekeminen Suomessa.

Sain tammikuun lopulla olla läsnä tilaisuudessa, jossa Tampereen Pohjola-Norden ry:n hallituksen puheenjohtaja FT Eeva Tuokko kertoi kansalaisjärjestön toiminnasta. Tilaisuus pidettiin Sentterissä Tampereella.

Kyse oli Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry:n eli MSL-Tampereen järjestämästä tilaisuudesta.

Pohjola-Norden on kansalaisjärjestö, jolla on liittotoimiston lisäksi kattava piiri- ja 180 paikallisyhdistyksen paikallisyhdistysverkosto, Nuorisoliitto sekä 12 000 henkilöjäsentä.

Tampereen Pohjola-Norden ry:llä on 130 henkilöjäsentä. Mainittakoon, että Turun paikallisyhdistyksellä on 350 jäsentä. Tampereen paikallisyhdistys on suomenkielinen.

Norden-yhdistykset ovat vuosien mittaan tehneet useita pohjoismaisia aloitteita ja toimineet painostusryhmänä pohjoismaisen yhteistyön tiivistämisessä. Tunnetuimpia Norden-yhdistysten aloitteita ovat olleet Pohjolan passivapaus (1954), yhteiset työmarkkinat (1954) ja sosiaalietuudet (1955). Myöhempinä vuosina on myös solmittu mm. pohjoismainen kaksoisverotuksen estävä sopimus sekä pohjoismainen kielisopimus.

Kriitikoiden mielestä pohjoismainen yhteistyö on EU:n aikakaudella tullut tiensä päähän, mutta viimeaikaiset suunnitelmat mm. tutkimuksen, innovaatioiden ja puolustuspolitiikan alalla osoittavat, että pohjoismainen yhteistyö on tänäkin päivänä dynaamista, ajankohtaista ja tärkeää.

Tampereen Pohjola-Norden ry järjestää Pohjolan Pidot 23.03.2011. Silloin vietetään Pohjolan päivää, joka on myös virallisen pohjoismaisen yhteistyön sopimuksen eli 23.3.1962 allekirjoitetun Helsingin sopimuksen vuosipäivä.

Kiitän FT Eeva Tuokkoa mielenkiintoisesta esityksestä. Esityksen jälkeen käyty vilkas keskustelu osoitti, että Pohjola-Norden –toiminta kiinnostaa!

-Esko Erkkilä-

Valtion ja kaupungin myöntämät hissien rakentamisavustukset valuvat hissiyhtiöiden tuloksen pönkittämiseen?

Tiistai 1.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Hissirakentamisen edistämiseksi Tampereella on meneillään Tilaa hissi! -kampanja.

Kampanjalla innostetaan hissittömiä asunto-osakeyhtiötaloja hissirakentamiseen. Kampanja on osa "Kotona asumista tukeva palvelurakenne ja henkilöstö" -projektia ja siinä ovat mukana Tampereen kaupungin asuntotoimi, rakennusvalvonta, aluepelastuslaitos sekä esteettömyysasiamies.

Tampereen kaupunki vauhdittaa kampanjaa tilaisuuksilla, joissa kerrotaan valtion sekä Tampereen kaupungin tukitoimenpiteistä hissien rakentamisessa vanhoihin kerrostaloihin.

Asun omakotitalossa, mutta tutustuakseni kampanjaan osallistuin viime syksynä yhteen hissikampanjatilaisuuteen Peltolammin seurakuntakeskuksessa.

Tampereen hissittömät talot ovat pääosin 70- ja 80 -luvuilla rakennettuja lamellitaloja, joiden porraskäytävään hissi ei mahdu. Peltolammi on Tampereen kaupunginosista se, jossa on paljon hissittömiä kerrostaloja.

Valtio tukee hissien rakentamista vanhoihin kerrostaloihin. Avustus on 50 %.

Valtion avustuksen lisäksi Tampereen kaupunki avustaa hissien rakentamista. Kaupungin avustusosuus on 15 %.

Mittavista avustuksista huolimatta asunto-osakeyhtiöt ovat olleet laimeasti kiinnostuneita hissien rakentamisesta vanhoihin kerrostaloihin.

Laimea kiinnostus on ymmärrettävää, sillä talojen ulkosivuremontit, ikkunoiden uusimiset sekä putkiremontit ovat monenkin taloyhtiön mielestä tärkeämmät kuin hissin rakentaminen. Alakerroksissa asuvat eivät hyödy hissistä yhtä paljon kuin yläkerroksissa asuvat ja tämäkin heikentää asunto-osakeyhtiöiden kiinnostusta hissirakentamiseen.

En ole rakennusalan asiantuntija, mutta Peltolammin tilaisuudessa kerrotut hissinrakentamisen kustannukset hirvittivät. Kustannukset ovat suuria ja on helppo ymmärtää asunto-osakkeen omistajaa, kun hän puntaroi ikkunaremontin, putkiremontin ja hissin rakentamisen välillä ja päätyy siihen, että hissin rakentaminen saa jäädä hamaan tulevaisuuteen.

Tiedämme yritysten pohjattoman halun tehdä hyvää tulosta. Osakkeenomistajat odottavat vuosikvartaaleittain yhä parempia tuloksia.

Hissifirmat tuntevat tarkasti valtion sekä kaupunkien ja kuntien toimenpiteet hissirakentamisen vauhdittamiseksi. Vauhdittaminen ja julkisen vallan hissituki sopii hissifirmoille vallan hyvin.

On joltisenkin varmaa, että hissifirmojen kabineteissa pähkäillään jatkuvasti, että voisimmeko kohottaa hintojamme ja siten tehdä parempaa bisnestä, kun valtion, kaupunkien ja kuntien tuki on noin mittavaa.

Valtion ja kaupunkien sekä kuntien tuki valuu paljolti hissifirmojen tulokseen – näin se vaan valitettavasti on!

 

-Esko Erkkilä-

Onneksi Yle kertoi Tamperetta ja maakuntaradioita kurittavista suunnitelmistaan ennen kevään eduskuntavaaleja

Maanantai 31.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Yleisradion palkkajohtajat lapioivat lunta tupaan nyt oikein roppakaupalla Tampereen ja maakuntaradioiden toiminnan vaikeuttamiseksi – pelkään, että suunnitelmissa on jopa Ylen Tampereen televisiotoiminnoista luopuminen kokonaan.

 

Yle kertoi tammikuun 28. päivänä, että maakuntaradioiden lähetysaikaa supistetaan yhdellä tunnilla päivässä. Seuraavana päivänä Yleisradion toimitusjohtaja Lauri Kivinen totesi, että Ylen Tampereen tiloista Tohlopissa saatetaan luopua parin vuoden kuluessa! Käsittämätöntä maakuntien kurittamista!

 

Onneksi suunnitelmat tulivat julkisiksi ennen kevään eduskuntavaaleja, sillä nyt kansalaiset voivat äänestyskäyttäytymisellään antaa tukensa niille Pirkanmaan kansanedustajaehdokkaille, jotka haluavat, että Ylen toimintoja ei Tampereelta jatkossakaan supisteta.

 

Ylen karsintasuunnitelmat tulevat käsittääkseni satamaan vahvasti kansanedustaja Mikko Alatalon laariin, sillä hän on johdonmukaisesti toiminut Tohlopin televisiotoiminnan ja Tampereen Radion puolesta.

 

Uskon, että Alatalo tulee uudelleenvalintansa jälkeen – joka Ylen linjausten jälkeen on entistä todennäköisempää - entistä enemmän panostamaan Pirkanmaan ja Tampereen puolustamiseen maakuntaradio- sekä televisiotoiminnassa. Odotan ja toivon, että Mikko Alatalo tuo kantansa vahvasti esiin vaalikampanjansa aikana.

 

Tiedän, että kansanedustaja Mikko Alatalo on Ylen hallintoneuvoston jäsenenä puolustanut vuosia maakuntaradioita.

 

Seuraavan hallituksen on pysyvästi turvattava YLE:n talous nykylaajuudessaan ja lisättävä varoja maakuntaradioille. Maakuntaradioilla on tärkeä alueellinen, kulttuurinen ja maakuntien identiteetin kannalta tärkeä tehtävä. Tiedän, että Mikko Alatalolla on tässä toiminnassa tärkeä rooli Pirkanmaan sekä maakuntien puolesta myös seuraavalla vaalikaudella.

 

-Esko Erkkilä-

Myös Yleisradio aikoo kyykyttää maakuntia

Sunnuntai 30.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Kokoomus pyrkii asuntoministeri Vapaavuoren johdolla tekemään mahdottomaksi asua ja rakentaa omakotitaloja maaseudun haja-asutusalueille.

Demareiden suunnitelmissa on teurastaa vaalien jälkeen kaikki pienet kunnat Suomen kartalta ja aiheuttaa suuria ongelmia asutuskeskusten ulkopuolella asuville ja kaupunkilaisille, joilla on mökki maaseudulla.

Nyt myös Yleisradio on yhtynyt maakuntia kurittavien Kokoomuksen ja SDP:n kuoroon, sillä elokuussa on tarkoitus supistaa radion maakuntaohjelmia.

Elokuusta alkaen maakuntatoimitusten ohjelma-ajasta katoaa tunti päivässä – näin Yle suunnittelee.

Kehityssuunta on todella huolestuttava, sillä maakuntaradioiden lauantailähetykset loppuivat vuodenvaihteessa kokonaan. Maakuntaradiot ja niiden kuuntelijat joutuvat kestämään suoneniskuja siis muutaman kuukauden välein!

Ylen aluetoiminnan päällikkö Teijo Valtanen perustelee suunnitelmaa sillä, alueelliset toimitukset pystyvät käyttämään uudistuksen jälkeen aikaansa nykyistä paremmin alueellisten sisältöjen tekemiseen ja ohjelmia voitaisiin muka tuoda myös valtakunnallisiin lähetyksiin.

Satuja saa uskoa se, joka satuihin uskoo.

Työurani aikana ajoin useamman kerran viikossa työmatkan Tampereelta Turun seudulle ja takaisin. Kuuntelin Tampereen Radiota Loimaalle saakka, jonne se kuului hyvin. Sen jälkeen siirryin Satakunnan Radion kuuntelijaksi, sillä Porissa on osaava – lähes Tampereen Radion tasoinen - maakuntaradion toimitus. Paluumatkalla radiotaajuuksien vaihtaminen tapahtui tietenkin toisinpäin.

Maakuntaradio merkitsee kansalaiselle samaa kuin paikallislehti. Paikallislehti etsitään postin joukosta ensimmäisenä ja luetaan tarkasti – vasta sen jälkeen tutustutaan muuhun postiin.

Sama on maakuntaradion kohdalla – ainakin minä etsin eri puolilla maata kulkiessasi maakuntaradion taajuuden ja kuuntelen sitä.  

Toivon, että maakuntaradioiden lähetysajan supistamisesta tulee osa eduskuntavaalikamppailua.

Lähiviikot näyttävät, että toteutuvatko Yleisradion byrokraattien suunnitelmat. Toivon, että niin ei käy!

-Esko Erkkilä-

K-ryhmän johtomiehet kompuroivat taas

Lauantai 29.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Keskon entisen varapääjohtaja Timo Karakkeen  naisia väheksyvät kannanotot naisten handicap´sta sekä Audi-johtaja Esko Kiesin lausunnot saivat samasta kaupparyhmästä jatkoa, kun nykyiseltä Keskon pääjohtajalta Matti Halmesmäeltä ja myös Keskon hallituksen puheenjohtaja Heikki Takamäeltä karkasi mopo käsistä.

Halmesmäki kommentoi pääministeri Mari Kiviniemen ulkonäköä ja Takamäki puolestaan ihaili korkean alaisensa Halmesmäen sanailua pääministerin ulkonäöstä sekä ryyditti kommenttiaan vielä Venäjän pääministerin Vladimir Putinin ”viipyilevällä” katseella (lähde: Helsingin Sanomien kakkospääkirjoitus 28.01.2011). Takamäki on kohun noustua kohonnut puolustelemaan Halmesmäen kielenkäyttöä – käsittämätöntä.

Näkee, että Keskossa naisia ei arvosteta.

On valitettavaa, että Keskon ja K-ryhmän johtomiehet törttöilevät. Kärkipaikoilla olevien johtomiesten puheet muistetaan vuosikausia ja he eivät pääse niistä eroon milloinkaan. Heidän ei pidä arvottomista puheita päästäkään, sillä asiattomat puheet eivät kuulu bisnekseen.

Halmesmäen ja Takamäen mauttomuudet ovat kokonaisuuden kannalta valitettavia, sillä niiden myötä K-ryhmä menettää osan uskottavuudestaan. Uskottavuutta tarvittaisiin koko K-ryhmältä, sillä sen kilpailija S-ryhmä on jo nyt saanut liian suuren osan Suomen talouselämässä. Olemme pian S-ryhmän monopolissa, jos K-ryhmän ja Keskon johtohenkilöiden kompuroinnit jatkuvat.

Halmesmäki, Takamäki ja Kiviniemi ovat kaikki syntyperäisiä etelä-pohjalaisia. Etelä-Pohjanmaalla on totuttu ronskiinkin puheenvuoroihin, mutta nyt Halmesmäeltä ja Takamäeltä katosi tyylitaju, kun he arvioivat maan pääministerin ulkonäköä.

Toivon, että Keskon luottamushenkilöt ja osakkeenomistajat puuttuvat asiaan.

Poikkesin Pirkkalassa Partolan Citymarketissa perjantaina tammikuun 28. päivänä. Keskolle tunnustus, että Halmesmäen törttöilyistä etusivullaan kertovia Ilta-Sanomia oli tarjolla normaaliin tapaan. Kesko ei siis sentään syyllistynyt sensurointiin!

-Esko Erkkilä-

Muutin perusteellisesti käsitystäni YouTube´sta

Perjantai 28.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen luullut ja pitänyt YouTubea kaikenlaisten kohellusten esityspaikkana, jonne nuoret ovat tallentaneet päättömyyksiään toisten kaltaistensa katseltavaksi.

Luulo ei tässäkään tapauksessa ole ollut tiedon väärtti ja olenkin nyt saanut korjata käsityksiäni. Teen muutoksen mielelläni.

Mielenmuutokseni syynä ovat ne videonpätkät, jotka Tero Mäenpää kuvasi Sentterin avajaisissa ja sitten tallensi YouTube´n sivustoille.

Sentteri on Tampereen Hallituskadulle maanantaina tammikuun 24. päivänä avattu kansalaisten kohtaamispaikka, jonka taustaryhminä ovat Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö sekä Keskustan Pirkanmaan piiri.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki avasi Sentterin ja toteutti avajaisten yhteydessä yhdessä kansanedustaja Mikko Alatalon kanssa ”Lounastunnin lauluhetken”.

Poliittiselta sanomaltaan merkittävä videonpätkä on ympäristöministeri Paula Lehtomäen Sentterin avaustervehdys. Esitys kestää lähes seitsemän minuuttia ja se sisältää vankkaa ASIAA. Tämän pätkän oli kahden päivän aikana katsellut n. 500 henkilöä.

Sentterin avajaisissa kuvattujen YouTube-pätkien helmi on Paula Lehtomäen ja Mikko Alatalon yhteisestä lauluesityksestä taltioitu ”Viivy vielä hetki”. Sen pituus on n. kaksi minuuttia. Taltiointi on saavuttanut suuren suosion, sillä kahden päivän aikana sitä on katseltu n. 11.500 kertaa!  

Miten Sentterin avajaisvideoita ja ympäristöministeri Paula Lehtomäen avajaistervehdystä sekä Lehtomäen ja Mikko Alatalon lauluesityksiä pääsee katsomaan?

Se käy helposti.

Ensiksi pitää tietenkin netissä mennä YouTubeen – www.youtube.com on oikea osoite.

Hakusanavaihtoehtoja on useita. Lyhyin oikeaan osoitteeseen vievä hakusana on ”alatalo2011”. Voi käyttää myös vaikkapa tätä pitkää hakusanaa ”mikko alatalo ja paula lehtomäki”

Kuten alussa totesin, niin muutin käsitystäni YouTube:sta tiedonvälittäjänä mieluusti.

YouTube on mainio kanava saada myös tärkeää ASIAA kansalaisten tietoisuuteen!

Suosittelen katsomaan ympäristöministeri Paula Lehtomäen Sentteri-puheenvuoron ja sen lähistöllä on myös hänen lauluesityksiään kansanedustaja Mikko Alatalon kanssa. Sentteri-isäntänä vilahdan heidän takanaan minäkin ”Sankarit”-kappaleen lopussa!  

-Esko Erkkilä-

Virkamies käytti arvostavaa termiä asukkaista

Torstai 27.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Olin tiistaina 25. päivä tammikuuta kuuntelemassa Tampereen kaupungin suunnittelupäällikkö Sisko Hiltusta ja suunnittelija Sami Uusitaloa, kun he kertoivat Tampereen eteläisellä palvelualueella tehdystä ikäihmisten palvelusuunnitelmasta.

Kyse oli Etelä-Alvarin järjestämästä tilaisuudesta.

Ilahduin, kun Sami Uusitalo joka käänteessä käytti asukkaista termiä ”asiakas”.

Nuoren virkamiehen innostunut ote työhönsä ja kaupunkilaisista käyttämä termi ”asiakas” viestivät oikeaa asennetta. Vastaavaa näkee ja kuulee virkamiesten suunnalta liian harvoin.

Olen muutaman kerran käynnistänyt ”asiakas” –termin tiimoilta keskustelun lääkäreiden kanssa.

Koen itseni terveydenhuollon ja sairaanhoidon asiakkaaksi, kun jonkun pikkuvaivan vuoksi joudun turvautumaan lääkärinhoitoon.

Kavahdan, jos lääkäri kutsuu minua potilaaksi pikkuvaivaa hoitaessaan. Mielestäni olen potilas korkeintaan vasta sitten, jos minusta joudutaan huolehtimaan makuuasennossa.

Kansalainen on asiakas terveyden- ja sairaanhoitoalalla työskentelevillä, sillä ainoastaan heitä hoitamalla lääkärit ja sairaanhoitajat ”saavat leivälleen voita”.

Potilas-termin yletön käyttäminen lähestyy alistamis-mentaliteettia ja sen tapainen toiminta saa karvat nousemaan ainakin minulta.

Lausuin Sami Uusitalolle kiitokset jo Alvari-tilaisuudessa ja toistan kiitokseni nyt tässä!

Esimerkillistä toimintaa virkamieheltä!

-Esko Erkkilä-

Suuret ikäluokat ovat yhteiskunnassa mukana merkittävänä tekijänä 2030 -luvulle saakka

Keskiviikko 26.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Kuulun ns. suuriin ikäluokkiin.

Suurilla ikäluokilla tarkoitetaan vuosina 1946 – 1950 syntyneitä.

Sodan jälkeen hedelmällisyys ponnahti ylöspäin, ja epävakaiden sota-aikojen alhainen hedelmällisyys korjaantui vuosittain kertaheitolla ylöspäin.

Meille jouduttiin rakentamaan lisää kouluja ja meille piti luoda uusia jatkokoulutuspaikkoja. Miespuolisille suurten ikäluokkien edustajille jouduttiin rakentamaan uusia varuskuntia, jotta kaikki pystyivät suorittamaan varusmiespalveluksensa.

Siirryimme työelämään ja loimme Suomesta hyvinvointivaltion.

Osa suurten ikäluokkien työvoimatarjonnasta joutui etsimään leipäpuutaan Ruotsista.

Nyt suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle alkaa olla loppuvaiheessaan.

Olemme saaneet elämämme järjestykseen ja rahaa hieman säästöönkin. Nyt mm. matkatoimistot kokevat meidät tärkeäksi kohderyhmäkseen.

Ikä tekee tehtävänsä ja valitettavan moni suurten ikäluokkien edustaja on joutunut tukeutumaan sairaanhoitojärjestelmämme palveluksiin – osa meistä on jo matkannut viimeisen matkansa hautaustoimiston kassaa kartuttaen.

Vaikutuksemme suomalaisessa yhteiskunnassa tulee jatkumaan merkittävänä 2030 –luvulle saakka.

Ihmisten elinikä pitenee ja se merkitsee kasvavaa hoivantarvetta. Riittävätkö meiltä voimanvuosinamme kerätyt maksut takaamaan meille turvallisen vanhuuden? Iso ja tärkeä kysymys, johon päättäjien on jo nyt paneuduttava.

Tilastonikkarit ovat laskeneet, että Tampereen eri palvelualueilla asuu v. 2030 seuraavat määrät 95-vuotiaita tai sitä vanhempia kansalaisia:

• keskusta                 390
• koillinen                  202
• kaakkoinen              185
• eteläinen                  68
• läntinen                  247

Tämän ennusteen mukaan v. 2030 Tampereella on vähintään 95-vuotiaita siis lähes 1.100 henkilöä.

Luvut ovat osa selvityksestä, joka on laadittu ikäihmisten palveluista Tampereen eteläisellä palvelualueella. Selvitystä hiottiin Etelä-Alvarin kokouksessa tammikuun 25.päivänä ja se julkistetaan lähiaikoina.

Mainittakoon, että seuraavaksi vastaava selvitys laaditaan kaakkoisen palvelualueen tilanteesta.

Ennusteen luvut kertovat sen tosiasian, että suurten ikäluokkien merkitys yhteiskunnassa säilyy merkittävänä 2030-luvulle saakka.

Olemme poliittisille puolueille merkittävä äänestäjäjoukko ja meidän pitää itse se muistaa. Äänemme ASIAA puhuville poliitikoille tuntuu vähän siltä kuin itseään äänestäisi!

-Esko Erkkilä-

Ympäristöministeri Paula Lehtomäen vakuuttava esiintyminen Sentteri-avajaisissa

Tiistai 25.1.2011 - Esko Erkkilä

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön, Keskustan Pirkanmaan piirin, Keskustanaisten Pirkanmaan piirin sekä Pirkanmaan keskustanuorten toteuttama kansalaisten kohtaamispaikka Sentteri avattiin Tampereella maanantaina tammikuun 24. päivänä.

Avajaiset keräsivät Hallituskadulla sijaitsevaan talkoovoimin kunnostettuun huoneistoon yli satapäisen avajaisyleisön.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki hoiti mallikkaasti avajaismuodollisuudet.

Sinivalkonauhan leikkaamisen sijaan ministeri Lehtomäki suoritti Sentterin avaamisen leikkaamalla palan järjestäjien paikalle hankkimasta ruisleivästä!

Ruisleipä oli leivottu tamperelaisessa Mikon Leipä Oy:ssä kotimaisesta rukiista – lähiruokaa siis parhaimmillaan.

Lähellä leivottuun kotimaisista raaka-aineista valmistettuun ruisleipään sisältyy paljon symboliikkaa. Ruis mielletään vahvaksi sekä ravitsevaksi viljaksi ja kotimainen elintarvike on näinä aikoina entistäkin turvallisempi valinta ruokapöytään.

Avajaispalan jälkeen talkooporukka Sentterin keittiössä viipaloi kookkaan ruisleivän läsnä olleille makupaloksi ja ne katosivatkin hetkessä voilla täydennettyinä tyytyväisen avajaisyleisön suihin.

Ympäristöministeri Lehtomäki kertoi tervehdyspuheessaan paljon puhutun jätevesiasian nykyvaiheesta.

Vihervirkamiesten jujuttaman RKP:n silloisen ympäristöministeri Enestam`n vahvistama jätevesiasetus sisälsi monia ylilyöntejä. Keskustan Paula Lehtomäki on nyt saamassa paljon porua aiheuttaneen jätevesien käsittelyä koskevan laki- ja asetuspaketin järkeväksi.

Rajanvetona voidaan todeta, että huussin olemassaolo on ratkaiseva, kun kiinteistökohtaisesti arvioidaan tarvittavia jätevesiratkaisuja. Ulkohuussi ja kantovesi merkitsevät, että kiinteistöllä ei tarvita kummoisiakaan jätevesijippoiluja.

Keskustalaisena oli ilo seurata ministeri Lehtomäen osaamista. Poliitikkona Lehtomäki on vakuuttava ja ilonpitäjänä verraton.

Ministeri Lehtomäki ja kansanedustaja Mikko Alatalo intoutuivat esittämään huikeita laulunumeroita avajaistilaisuudessa. Lehtomäen pari soolopätkää Alatalon säestäessä olivat lauluosaamista parhaimmillaan.

Tilaisuuden juontajana oli mukava havaita, että ministeri Lehtomäki viihtyi tamperelaisten ja pirkanmaalaisten seurassa. Etukäteen sovittu klo 12.00:n takaraja ylittyi reippaasti, kun pirkanmaalainen yleisö innostui tenttaamaan ministeriä.

Ministeri Lehtomäen esiintymien jälkeen pirkanmaalaiset Keskustan kansanedustajaehdokkaat esittelivät itsensä ja kertoivat niistä asioista, joita he aikovat kansanedustajina ajaa.

Kiitän ympäristöministeri Paula Lehtomäkeä, Keskustan pirkanmaalaisia kansanedustajaehdokkaita sekä tilaisuuteen saapuneita tamperelaisia ja pirkanmaalaisia hienosta avajaistilaisuudesta!

Keskustalaisena on levollinen olo, kun kevään eduskuntavaalit lähestyvät. Meillä on vakuuttavan pääministerin lisäksi osaavia, esiintymistaitoisia ja vakuuttavia ministereitä vaikka muille jakaa! Kaikki Keskustan pirkanmaalaiset kansanedustajaehdokkaat ovat ”hetivalmiita” kansanedustajiksi!

-Esko Erkkilä-

Sentterin avajaiset tänään Tampereen Hallituskadulla - tervetuloa!

Maanantai 24.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Sentteri on Suomen Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön ja Keskustan Pirkanmaan piirin yhteishanke vaalihuoneiston merkeissä Tampereella. Hankkeessa ovat mukana myös Pirkanmaan Keskustanaiset sekä Pirkanmaan Keskustanuoret.

Sentteri sijaitsee Hallituskatu 7:ssä.  Kyse on runsaan sadan neliön suuruisesta liiketilasta, joka on talkoovoimin kunnostettu tapaamispaikaksi ja erilaisten pientilaisuuksien toteuttamista varten.

Sentteriin löytää, kun noudattaa ohjetta:  ”Kauppahallin Hallituskadun puoleiselta sisäänkäynniltä 30 askelta Takon suuntaan kadun vastakkaisella puolella”

Sentteri on keskustalaisten kansanedustajaehdokkaiden ja aktiivisten kansalaisten kohtaamispaikka.

Sentterin pyörittäminen on haaste Tampereen ja koko Pirkanmaan keskustaväelle, sillä tarkoitus on pitää se avoinna helmikuun puolenvälin tienoilta kaikkina päivinä eduskuntavaaleihin saakka. Keskustalainen talkooväki ja Pirkanmaan keskustalaiset luottamushenkilöt tulevat vastaamaan Sentterin käytännön toiminnasta. Tarjolla on kahvia, teetä sekä mehua. Teematapahtuminen yhteydessä tarjonta mukaillaan tilaisuuden teemaan soveltuvaksi.

Sentteri-emännäksi on valittu Titta Mattila ja Sentteri-isännäksi Esko Erkkilä. Olemme junailleet Sentterin kunnostustalkoot ja vastaamme siitä, että Sentterissä on paljon aktiivista toimintaa.

-------------

Sentterin avajaiset järjestetään maanantaina tammikuun 24. päivänä. Ovet ovat avoinna tänään klo 10.00 – 19.30.

Sentterin avajaisvieraana on ympäristöministeri Paula Lehtomäki.

Ministeri Lehtomäki on Sentterin avajaisissa lupautunut virittämään

                      Lounastunnin lauluhetken

yhdessä kansanedustaja Mikko Alatalon kanssa. Lauluhetki ja ministerin esitys

                      ”Huussin purkaminen ja rakentaminen uudelleen”

ajoittuvat heti klo 11.00 jälkeen. Esityksessään ministeri kertoo paljon huomiota saaneen jätevesiasetuksen ratkaisuvaiheista, jotka juuri näinä päivinä ovat ratkaisuvaiheessa.

Kansanedustaja Mikko Alatalo esiintyy Sentterissä tänään uudestaan klo 16.30.

Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti ehtii avajaisiin klo 19.00 tienoilla ja on lupautunut silloin valottamaan ajankohtaisia Tampereen kaupungin näkymiä.

Avajaispäivänä paikalla ovat tavattavissa Keskustan Pirkanmaan vaalipiirin kansanedustajaehdokkaat.

Kannattaa seurata Sentteri-ilmoittelua, sillä tulossa on paljon mielenkiintoisia vieraita ja tapahtumia!

Tervetuloa Sentteriin heti avajaispäivänä!

-Esko Erkkilä-

Paperiliiton puheenjohtajasotku siivotaan vasta eduskuntavaalien jälkeen

Sunnuntai 23.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Paperiliitto rypee puheenjohtajansa Jouko Ahosen aikaansaamassa liemessä.

Ahonen puolusteli yritysjohtajien satojen tuhansien eurojen kuukausipalkkoja sekä niiden päälle maksettavia ruhtinaallisia boonuksia ja sai paperityöläisten vihat päälleen.

Puheenjohtajan menettely oli jatkuvissa YT-neuvotteluissa kituvan paperityöläisen vinkkelistä katsellen tavatonta. Se osoitti puheenjohtajan erkaantuneen johtamansa porukan tuntemuksista.

On selvää, että Ahonen ei voi jatkaa puheenjohtajana, vaan Paperiliiton on tavalla tai toiselle päästävä hänestä eroon.

Eroon pääseminen on vaikeaa, sillä lihapatojen ääreen kivunnut Ahonen ei suostu itse irtisanoutumaan ja ainoa hänet erottamaan pystyvä Paperiliiton elin eli liittokokous on koolla vasta vuonna 2013.

Paperiliiton hallitus päätti torstaina tammikuun 20. päivänä, että puheenjohtaja Ahosen hyllyttämistä jatketaan huhtikuun loppuun saakka.

Aikataulu on ymmärrettävä, sillä Paperiliiton demarit ja SDP:n johto eivät halua, että Ahoselle kulisseissa kaavailtu mittava kultainen kädenpuristus tulisi julkiseksi ennen eduskuntavaaleja.

Ahonen kultaisen kädenpuristuksen julkistaminen ennen eduskuntavaaleja lisäisi SDP:n ahdinkoa nykyisestään.

Ahosen kuukausipalkka on 9.000 euroa kuukaudessa ja sitä maksetaan Paperiliiton nykypäätöksillä hänelle viime vuoden marraskuun lopusta tämä vuoden huhtikuun loppuun saakka ilman työvelvoitetta.  Ahoselle maksetaan siis viiden kuukauden aikana palkkaa kotisohvalla loikoilemisesta 45.000 euroa! Kohtuullinen tienesti!

Ahonen täytti vast´ikään 57 vuotta. Se merkinnee, että Ahosen eduskuntavaalien jälkeen kuittaama kultainen kädenpuristus koostunee muutaman tulevan vuoden palkkasummasta, jolla Paperiliitto saattelee nykyisen, mutta pian entisen puheenjohtajansa eläkevaariksi.

Veikkaan, että Ahosen saaman kultaisen kädenpuristuksen eurohintaa ei julkisteta. Käytännössä se on kuitenkin määriteltävä sen mukaan, että hänen nykyinen ansiotasonsa turvataan 63 vuotiaaksi saakka.

On helposti arvioitavissa, että Paperiliiton puheenjohtaja Jouko Ahoselle eduskuntavaalien jälkeen sovittava kultainen kädenpuristus on hinnaltaan 600.000 -1.000.000 euroa. On siinä paperimiehillä nielemistä!

-Esko Erkkilä-

Aiheuttavatko Tampereen koulujen uudet nimet ongelmia äänestäjille?

Lauantai 22.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen äänestyspaikat kevään eduskuntavaaleissa säilyvät samoina kuin EU-vaaleissa.

Hankaluutta saattaa aiheuttaa se, että joidenkin äänestyspaikkoina käytettävien koulujen viralliset nimet ovat muuttuneet.

Otan esimerkin eteläiseltä Tampereelta.

Äänestyspaikkoina säilyvät Peltolammin koulu ja entinen Multisillan koulu. Haasteellista on se, että Multisillan koulu on nykyisin viralliselta nimeltään "Peltolammin koulun Multisillan toimintayksikkö".

Vastaavia koulujen uusnimeämisiä on Tampereella useita muitakin ja monet uusnimetyistä kouluista toimivat äänestyspaikkoina.

Meneekö multisiltalainen äänestäjä, joka on jättänyt äänestyksenä viime minuutteihin, hoitamaan äänestystään Peltolammin koululle, koska se on ensimmäisenä äänioikeudesta kertovassa ilmoituslapussa? Peltolammilla sijaitseva koulu on väärä paikka, sillä hänen äänestyspaikkansa sijaitsee Multisillassa. Koulujen välimatkaa on runsas kilometri ja sitä matkaa ei viidessä minuutissa ainakaan kävellen pysty taittamaan.

Olen yksiselitteisesti sillä kannalla, että Keskusvaalilautakunnan on äänestyspaikkojen niminä käytettävä koulujen virallisia nimiä.

Vaaliviranomainen ei voi lähteä soveltamaan Tampereen kaupungin päättämiä koulujen virallisia nimiä.

Muuten kyseessä olisi loputon suo siitä, että milloin vaaliviranomainen suostuu ottamaan käyttöönsä äänestyspaikkojen viralliset nimet. Joko uusia nimiä sovelletaan presidentinvaaleissa, vaiko siirrytäänkö niiden käyttöön vasta syksyllä 2012 järjestettävissä kunnallisvaaleissa? Siihen suohon ei pidä sotkeentua.

Otan esimerkin yritysmaailmasta.

Monet yritykset ovat vuosien saatossa muuttaneet nimeään. Harva enää puhuu Itikan makkaroista, vaan ne ovat Atrian makkaroita. Nyt monet menevät hoitamaan pankkiasioitaan Nordeaan – ei KOP:iin tai muihin Nordean edeltäjiin.

Äänestyspaikkojen nimenmuutokset merkitsevät vaaliviranomaiselle, Tampereen kaupungille ja medialle tarvetta kertoa muuttuneista äänestyspaikkojen nimistä – ei se sen vaikeampaa ole!

-Esko Erkkilä-

Miksi Suomi on Afganistanissa?

Perjantai 21.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus-yksikkö järjesti Tampereella tiistaina tammikuun 18. päivänä otsikkoaiheisen yleisötilaisuuden.

Tilaisuuden ajankohta oli jälkeenpäin ajatellen mainio, sillä presidentti Halonen oli samaan aikaan tutustumassa paikan päällä tilanteeseen.

Olin mukana tilaisuudessa, sillä olen kokenut, että tiedän Afganistanin operaatiosta liian vähän.

Afganistan on tällä hetkellä kansainvälisen yhteisön kriisinhallinnan suurin haaste. Maan vakauttamiseen ja jälleenrakentamiseen panostavat niin yksittäiset maat, EU, YK kuin Natokin.

Suomi osallistuu Afganistanissa siviilikriisinhallintaan ja sotilaalliseen kriisinhallintaan sekä tukee maassa tapahtuvaa kehitysyhteistyötä.

Suomen panostus Afganistanin tukemisessa on monipuolista.

Erilaiset kehityshankkeet, jotka kuuluvat siviilikriisinhallintaan ja sotilaallinen kriisinhallinta ovat alueita, joihin Suomi panostaa.

Suomen rahallinen panostus Afganistanin siviilikriisinhallintaan on n. 20 miljoonaa euroa vuodessa. Kun sotilaallinen kriisinhallinta merkitsee sen lisäksi n. 40 miljoonan euron vuosittaista kustannusta, liikkuu Suomen rahallinen panostus tasolla 60 miljoonaa euroa vuodessa.

Tarkastelen monia asioita kustannusvinkkelistä ja on pakko todeta, että Suomen Afganistan-panostus on mittava.

Tampereen tilaisuudessa UM:n alivaltiosihteeri Ritva Koukku-Ronde sekä PLM:n puolesta sotilaskriisinhallinnasta alustanut Jukka Tuononen selvästi olivat haluttomia esittämään kustannuksia. Olisin odottanut laajempaa kustannusten omaehtoista käsittelyä, sillä Afganistan-operaatiot ovat hallituksen ja eduskunnan päättämiä toimia, joten niissä ei pitäisi olla aihetta hissuttelulle ja vielä vähemmän salailulle.

Tilaisuuden jälkeen keskustelin Jukka Tuonosen kanssa ja silloin hän oli hyvin avoin keskustelemaan sotilaallisen kriisinhallinnan kustannuksista. Tuononen mainitsi, että puolet sotilaallisen kriisinhallinnan kustannuksista muodostuu henkilöstökustannuksista.

Suomen sotilaallinen läsnäolo Afganistanissa sai tiukkaa kritiikkiä pariltakin kuulijalta. Kritiikki on osin ymmärrettävää, joskin on muistettava, että Afganistanin operaatiot ovat hallituksen ja eduskunnan hyväksymiä.

Mielestäni Afganistanin operaatioita pitää pystyä tarkastelemaan kriittisesti. On kuitenkin toisaalta tiedostettava Afganistanin ongelmat sekä se, että afganistanilaiset eivät omin voimin pysty nousemaan sille tasolle, joka voitaisiin hyväksyä.

On muistettava, että Afganistan on meitä lähempänä kuin Kanarian saaret! Jo maantieteellisen läheisyyden vinkkelistä on panostettava, jotta afganistanilaiset pääsevät kunnollisen elämän alkuun.

-Esko Erkkilä-

Etelä-Alvari muisti alueensa senioreja!

Torstai 20.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereella toimivat Alvarit ovat vuorovaikutuskanava asukkaiden ja kaupungin välillä. Alvareiden kautta asukkaat saavat tietoa oman alueensa asioista ja pystyvät vaikuttamaan asuinympäristönsä ja palvelujen suunnitteluun.

Alue-Alvari eli alueellinen työryhmä on kunkin alueen asukkaiden vaikutuskanava. Näissä alueellisissa työryhmissä ovat jäseninä alueen yhdistysten ja seurojen edustajat sekä muut alueensa asioista kiinnostuneet asukkaat.

Olen Etelä-Alvarin jäsen ja mm. näillä sivuilla käsitelty moni asia on tullut tietooni Alvari-toiminnassa.

Päätimme viime joulukuussa myöntää Tampereen kaupungin Etel-Alvarille osoittamista vuoden 2010 määrärahoista virkistysavustuksia seitsemälle Tampereen eteläisellä alueella sijaitsevalle palvelutalolle ja korttelikerholle , 130 euroa jokaiselle.

Palvelutalot ja korttelikerhot käyttivät avustuksensa seuraavasti:

- Taatalan palvelukoti: Kirkasvalolamppu

- Kuuselan palvelukoti: Retki torttukahveille kauppahalliin avustajien kanssa

- Petäjäkoti: Musiikkitapahtuma

- Vaskikodit: Fysioterapeutin ohjaus muutaman kerran

- Nekalan päiväkeskus: Musiikkituokioita useampana päivänä

- Peipontupa: Pikkujouluretki bussilla, ruokailu ym.

- Multitupa: Vähän runsaammat pikkujouluruokailut

Etelä-alvarilaiset kävivät luovuttamassa virkistysavustukset kaikille saajille joulukuun puolenvälin tietämillä.

Taatalan palvelukodissa tapahtuman merkeissä vierailivat joulukuun 17. päivänä Ensi Järvinen ja Esko Erkkilä.

Kirkasvalolampun hankintahinta oli hieman korkeampi kuin Etelä-Alvarin virkistysavustus, mutta Taatalan palvelukoti laittoi ”omistaan” hinnanerotuksen.

Kirkasvalolampun vastaanottivat Taatalan palvelutalon esimies Lidia Holopainen  ja Ella Shemaikka sekä Maire Eskola.

Kirkasvalolamppua oli jo ehditty kokeilla ja Maire Eskola kiitteli sen tehoa sekä totesi, että se helpottaa paljon lukemista!

 

-Esko Erkkilä-

Anneli Jäätteenmäen ratkaiseva osuus unohdetaan usein

Keskiviikko 19.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Anneli Jäätteenmäki valittiin Suomen Keskustan puheenjohtajaksi v. 2002.

Hänen johdollaan Keskusta suisti Paavo Lipposen ja SDP:n vallankahvasta vuoden 2003 eduskuntavaaleissa.

Jäätteenmäen keskeinen rooli SDP:n kuningastien katkaisija unohdetaan usein. Näin ei saisi olla, sillä kunnia sille jolle kunnia kuuluu!

Jäätteenmäen lyhyeksi jäänyt pääministeriys ei himmennä hänen saavutuksiaan demarivallan päättäjänä.

Tunnen Annelin ainoastaan pintapuolisesti, mutta annoin hänelle Keskustan Riikan-risteilyllä tunnustusta saavutuksestaan. Minusta tuntui, että sanomani lämmitti Jäätteenmäkeä.

Anneli Jäätteenmäen ryhdikäs esiintyminen vuoden 2003 eduskuntavaalien vaalikampanjan aikana vakuutti suomalaiset muutoksen tarpeesta – kansa oli kyllästynyt SDP:n ylivaltaan.

Matti Vanhanen valittiin pääministeriksi Jäätteenmäen 68 päivää kestäneen pääministeriyden jälkeen.

Keskusta säilytti pääministeriyden Matti Vanhasella vuoden 2007 eduskuntavaaleissa ja nyt on Mari Kiviniemellä ”tuhannen taalan paikka” pitää pääministerin posti Keskustalla, kun huhtikuulla käymme eduskuntavaaleihin.

Menneet eivät paljon paina nykyhetken tilanteissa, mutta toivoa sopii, että Anneli Jäätteenmäen keskeinen rooli demarien ylivallan päättäjänä muistettaisiin.

Sopii muistaa myös se, että Anneli Jäätteenmäki on kautta aikojen ensimmäinen nainen, joka on toiminut Suomen pääministerinä.

Tasa-arvoa arvostavien on hyvä muistaa, että Suomessa on naisista ollut ainoastaan keskustalaisia pääministerinä!

-Esko Erkkilä-

Huhtikuun eduskuntavaalit ovat pääministerivaalit

Tiistai 18.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Huhtikuussa järjestettävät eduskuntavaalit ovat yhä selkeämmin muodostumassa pääministerivaaleiksi.

Presidentin valtaoikeuksien karsiminen on nostanut pääministerin selkeäksi ykköstoimijaksi.

Pääministeri Mari Kiviniemen onnistuminen on osaltaan edesauttanut sitä, että tulevissa vaaleissa yhä useampi suomalainen haluaa äänestää eduskuntavaaleissa pääministeristä.

Se on ymmärrettävää, sillä onnistujaa halutaan tukea ja hypätä hänen joukkoihinsa.

Kokoomuksen puheet pääministerivaaleista ovat häipyneet vauhdilla. Syynä on se, että mainostoimistojen Jyrki Kataisesta luoma kuva on saanut pahoja kolhuja.

Asioita tuntevat kertovat, että jopa Kataisen puhetyyli on mainostoimistojen luomaa, sillä ”siviilissä” hänen puhetapansa on tyystin toisenlainen kuin julkisuudessa.

SDP:n kannattajat eivät ole koskaan Urpilaisen puheenjohtajuuden aikana edes haaveilletkaan pääministerivaaleista. Se on ymmärrettävää, sillä Jutta Urpilaisen suosio omiensakin joukossa pääministeriksi on paljon alhaisempi kuin esim. Eero Heinäluoman.

Odotan malttamattomana monien suomalaisten tavoin puolueiden puheenjohtajatenttejä ja paneeleja, joissa suurimpien puolueiden puheenjohtajat pääsevät esiintymään suurelle yleisölle.

Keskustalaisena odottamiseen voi suhtautua levollisin mielin, sillä tiukoissa paikoissa Mari Kiviniemen tietomäärä ja hänen tapansa esiintyä ovat ylivertaisia.

Tiedän, että pääministerillä riittää kiireitä, mutta toivon, että näemme Mari Kiviniemen Tampereella vielä ennen huhtikuun eduskuntavaaleja!

-Esko Erkkilä-

Maaseudulle rakentamista ei tule rajoittaa

Maanantai 17.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila osallistui lauantaina tammikuun 14. päivä Tampereella järjestettyyn Keskustan Pirkanmaan vaalipiirin kansanedustajaehdokkaiden tapaamiseen.

Ministeri Anttila piti tilaisuudessa henkeä nostattaneen puheenvuoron. Ministerin puheenvuoro sai yleisön suosionosoituksiin jopa puheen kestäessä – jotain tavatonta Suomessa!

Olin taustatoimijan ominaisuudessa mukana tilaisuudessa.

Sirkka-Liisa Anttilan esityksessä oli useitakin kohtia, jotka kaipaisivat syvällisempää pohdiskelua näilläkin sivuilla.

Tärkein asia maa- ja metsätalousministerin sanomana oli kuitenkin otsikossa todettu maaseudulle rakentamista rajoittavat kokoomusministereiden kaavailut. Tampereen seudulla nuo kaavailut ovat menneet muuta maata pidemmälle, sillä MAL 2011 – 2012 –hanke rajoittaa maaseudulle rakentamista perustuslain säännöksiä kolkutellen.

Tässä maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan tilaisuudessamme julkistama kannanotto maaseudulle rakentamisen puolesta:

 

”Keskusta ei hyväksy kokoomusministereiden tulkintaa valtioneuvoston periaatepäätöksestä koskien alueiden käytön tavoitteita.

Periaatepäätöksen mukaan aluerakennetta tulee eheyttää. Kokoomuksen mukaan tämä tarkoittaa maaseudulla asumisen ja sinne rakentamisen rajoittamista. Keskustan mukaan päätös tarkoittaa suurimpien kaupunkien ja lähinnä pääkaupunkiseudun hajautumisen ehkäisemistä ja keskusta-alueiden tiivistämistä.

Ilmastonmuutos keppihevosena ollaan nyt monissa maakunnissa ja kunnissa lähdettykin keskittävän kehityksen tielle. Teknokraatit ovat kammioissaan päätelleet, että etäämmällä asuminen olisi jotenkin ympäristön kannalta turmiollisempaa kuin kaupungin ruutukaava-alueella. Tämä käsitys on totaalisesti väärä. Maaseudulla asuminen on monilla tavoin hyvin ekologista. Liikkuminen muodostaa vain osan ilmastopäästöistä. Selvästi merkittävämpiä ovat asuminen ja erityisesti asuntojen lämmitys.

Maaseudulla rakentaminen on pääosin ilmastoystävällistä puurakentamista. Lämmitysjärjestelmät maaseudulla perustuvat pitkälti uusiutuvaan energiaan toisin kuin esimerkiksi Helsingissä, missä vieläkin hiili tupruaa. Liikkumisen ilmastopäästöt taas vähenevät koko ajan, kun olemme siirtyneet vähäpäästöisiin autoihin ja uusiin liikennepolttoaineisiin. Maaseudulla myös ruoka on usein todellista lähiruokaa. Näiden seikkojen vuoksi maaseudun asumisen rajoittaminen ilmastosyihin vedoten on keinotekoista politikointia.

Suomalaiset haluavat asua maaseutumaisissa oloissa. Meillä on Suomessa erinomaiset mahdollisuudet oikealla suunnittelulla toteuttaa tätä ihmisten haluamaa asumismallia. Meillä on tilaa ja maata ja luonnonläheisyyttä. Näitä arvostavat ihmiset niin meillä kuin muullakin. Tilasta ja luonnonrauhasta on maailmalla tulossa yhä niukempi hyödyke. Kaavoittajien tulisi nyt erilaisten rajoitusten miettimisen sijaan pohtia uusia maaseudulle sopivia rakennusratkaisuja. Maaseudulle muuttoa tulee päinvastoin edistää ja se tulee olla myös kuntien ja maakuntien kaavoituksessa mahdollista

Suomi tarvitsee maaseutua. Maaseutu on vastauksemme ilmastonmuutoksen haasteisiin. Kotimainen energia ja ruoka lähtevät maaseudulta ja näiden kysyntä kasvaa maailmalla koko ajan. On siksi välttämätöntä, että maaseutua kehitetään niin asumisen kuin yrittämisen sijaintialueena”.

 

-Esko Erkkilä-

Elinvoimainen Viljakkala kurjistuu

Lauantai 15.1.2011 - -Esko Erkkilä-

On surullista seurata, miten synnyinkuntaani Viljakkalaa kurjistetaan nykyisen isännän eli Ylöjärven kaupungin toimesta.

Saman kohtalon on kokenut Ylöjärveen yhdistynyt Kuru.

Viljakkala ja Kuru eivät ole ongelmineen yksin. Jos kevään eduskuntavaaleissa kuntakuristajat voittavat, lisääntyvät syrjääntyneet kylät Suomessa nopeasti.

Onko Suomessa alkamassa samanlainen kylien tappaminen kuin taannoisessa Neuvostoliitossa?

Käykö niin, että kylä todetaan jonkun vapaavuoren toimesta näköalattomaksi ja lopetetaan kaikkinainen tuki kylälle?  

Linja-autovuorojen lakkauttaminen ja apteekkioikeuksien menettäminen olivat viimeisimmät uhat viljakkalalaisille.

Linja-autovuorojen lakkauttaminen on tietysti yritysratkaisu, joten siitä ei voi kovin pontevasti syyttää Ylöjärven kaupunkia.

Viljakkalan apteekin alistamisessa Ylöjärven apteekin sivuapteekiksi on asukkaiden vastustamisen vuoksi menossa nyt suvantovaihe, kun Ylöjärven kaupunginjohtaja Pentti Sivunen (sd) suostui muuttamaan päätösehdotustaan. Uusimman käänteen jälkeen Ylöjärven kaupunginhallitus puoltaa Viljakkalan apteekin säilyttämistä itsenäisenä.

Apteekkiasiassa erityiskiitos kuuluu Pirkko Vuolteelle (kesk), Arja Liliukselle (kok), Liisa Uotilalle (kesk) sekä Arto Moisiolle (sd), joiden aktiivisuuden ansiosta Viljakkalan apteekilla saattaa olla itsenäisyys turvattuna.

Jatkossa MAL-aiesopimuksen linjaukset tulevat vaikeuttamaan elinkelpoistenkin, mutta kasvukeskusten ulkopuolella sijaitsevien kylien ja asuinympäristöjen elämää edelleen.

-Esko Erkkilä-

Toivottavasti MAL-aiesopimus 2011 - 2012 jää aiesopimukseksi

Perjantai 14.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.1.2011 kokouksessaan asiakirjan, jonka nimi on: "Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2011 - 2012".

Saman asiakirjan ovat hyväksyneet tai tulevat hyväksymään

• Ympäristöministeriö
• Liikenne- ja viestintäministeriö
• Liikennevirasto
• Pirkanmaan ELY-keskus
• Kangasalan kunnanvaltuusto
• Lempäälän kunnanvaltuusto
• Oriveden kaupunginvaltuusto
• Nokian kaupunginvaltuusto
• Pirkkalan kunnanvaltuusto
• Vesilahden kunnanvaltuusto
• Ylöjärven kaupunginvaltuusto

Asiakirjassa on paljon hyvää, mutta haja-asutusalueiden kannalta se sisältää periaatteen, joka saattaa olla jopa perustuslain vastainen.

Kiistanalainen kohta kuuluu näin:

"Kunnat hyväksyvät haja-asutuksen ohjauksen seudulliset periaatteet. Haja-asutusalueelle suuntautuvaa pientalorakentamista vähennetään asteittain kussakin kunnassa. Sopijapuolet pyrkivät suunnittelutarveratkaisujen kriteerejä selkeyttämällä vaikuttamaan siihen, että kunnilla on välineitä tämän tavoitteen toteuttamiseen."

Teksti ei sovi vapaan maan demokraattisiin periaatteisiin. Kenenkään asuinpaikan valintaa ei ole ennen Suomessa kyseenalaistettu. Nyt se tehdään tällä asiakirjalla.

Arvostan Mikko Kriikun, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen sekä apulaispormestari Timo Hanhilahden kaupunginvaltuustossa tästä asiasta käyttämiä puheenvuoroja.

MAL-sopimus, kuten nyt hyväksyttyä sopimusta kutsutaan, jää toivottavasti haja-asutusalueiden pientalorakentamisen osalta kuolleeksi kirjaimeksi. Paikallisten päättäjien on nyt Tampereen seutukunnalla valvottava, että näin käy.

Nyt solmittu sopimus on voimassa vuoden 2012 loppuun saakka. Vuonna 2012 sopimus uudistetaan ja arvioidaan mahdollisuuksia laajentaa aiesopimus koskemaan koko työssäkäyntialuetta.

Vuoden 2012 uudistus merkitsee, että mm. Hämeenkyrön päättäjät joutuvat ottamaan kantaa tähän sopimukseen. Toivottavasti Hämeenkyröstä löytyy silloin viisautta jaettavaksi koko Tampereen seutukunnalle.

 

-Esko Erkkilä-