Mainio paikka, mutta syrjässä!Sunnuntai 1.12.2013 - -Esko Erkkilä- Jouduin neljäkymmentä vuotta kestäneen työurani aikana jatkuvasti toteamaan, että olin nuoruudessani saanut mainion työpaikan, mutta sen pääkonttori sijaitsi kaukana syrjä-Suomessa.
Työnantajani oli Raisio-konserni ja sen pääkonttori sijaitsee Raisiossa.
Sama totuus koskee myös Eläkeliiton Perniössä sijaitsevaa Lehmirannan loma- ja koulutuskeskusta.
Sain osallistua tällä viikolla Lehmirannassa järjestettyyn kaksipäiväiseen kotisivukoulutukseen.
Lehmiranta sijaitsee todella kaukana syrjä-Suomessa, mutta en tässä jutussani kritisoi koulutuskeskuksen sijaintia tämän enempää.
Eläkeliitto on Suomen suurin eläkeläisjärjestö, sillä sen jäsenmäärä n. 127.000 jäsentä on jokseenkin yhtä suuri, kuin muiden eläkeläisjärjestöjen jäsenmäärä yhteensä!
Lehmirannan lomakeskus on mittava kokonaisuus Perniössä – Perniö kuuluu nykyisin Salon kaupunkiin.
On tunnustettava, että kahden tiiviin kokouspäivän jälkeenkin eksyin Lehmirannan sokkeloisilla käytävillä! Lehmirannan käytävät ovat sokkeloiset sen vuoksi, että rakennuskompleksia on laajennettu jatkuvasti.
Lehmirannan lomakeskus sijaitsee aivan Lehmijärven rannalla. Tässä näkymä huoneestani Lehmijärvelle.
Jäi harmittamaan, että saamistani kannustuksista huolimatta en käynyt aamu-uinnilla Lehmijärvessä, vaikka sinne olisi ollut huoneestani matkaa vain kolmisenkymmentä metriä!
Muutamia kuvia Lehmirannan lomakeskuksesta:
Lomakeskuksen vastaanotto sijaitsee mäen päällä ja sen kautta pääsee sisätilojen käytäviä pitkin kaikkiin lomakeskuksen rakennuksiin ja sitä kautta myös majoitushuoneisiin.
Sain huoneen F-talosta (oikealla) ja se on uusin osa rakennuskompleksista.
Lehmirannassa on se erikoisuus, että sisäänkäynti on maanpinnan tasolta, mutta hissit vievätkin sitten alaspäin majoitus- ja kurssikerroksiin! Samantapainen systeemihän on Hotelli Mesikämmenessä Ähtärissä ja myös Tampereen Pispalassa samanlainen menettely on hyvin tavallista!
Lehmirannan ravintolassa tarjotaan maukasta itsetehtyä lähiruokaa.
Lehmirannan kylpyläosasto sopii hyvin ikääntyneellekin kylpylävieraalle, sillä uima-altaan syvyys on ainoastaan 1,35 metriä.
Lehmirannan lähitienoot soveltuvat hyvin kuntoiluun ja se on huomioitukin mm. siinä, että lomakeskuksessa on erään rakennuksen seinustalla vapaasti käytettävissä olevia kävelysauvoja. Omia kävelysauvoja ei siis tarvitse ottaa mukaan, kun menee lomailemaan Lehmirantaan.
************
Lehmirannan lomakeskuksen juhlasalin seinällä on muotokuvat Eläkeliiton neljästä entisestä puheenjohtajasta:
Kansleri V. J. Sukselainen oli Eläkeliiton toinen puheenjohtaja vuosina 1972 – 1987.
Sukselainen toimi kahdesti pääministerinä ja eduskunnan puhemiehenä useasti.
Pekka Silvola oli Eläkeliiton puheenjohtajana vuosina 1987 – 1995.
Silvola toimi Yleisradion ohjelmajohtajana 1970 – 1985.
Kouluneuvos Mauri Paananen lienee monille tuntemattomin Eläkeliiton puheenjohtajista – hän toimi puheenjohtajana 1995 – 2000.
Maaherra Hannu Tenhiälä toimi Eläkeliiton puheenjohtajana vuosina 2000 – 2012.
**********
En huomannut juhlasalin seinällä Eläkeliiton ensimmäisen puheenjohtajan, professori Alfred Salmelan muotokuvaa. Salmela toimi Eläkeliiton puheenjohtajana vuosina 1970 – 1971.
Vuodesta 2012 alkaen Eläkeliiton puheenjohtajana toimii kaupunkineuvos Hannes Manninen.
************
Lehmiranta on leppoisa paikka lomailuun ja virkistäytymiseen.On muistettava, että Lehmirannan runsas koulutustarjonta antaa mainiot mahdollisuudet myös itsensä kehittämiseen!Varaa itsellesi vaikkapa viikon jakso Lehmirannasta!
-Esko Erkkilä- |
|
1 kommentti . Avainsanat: Eläkeliitto, Lehmiranta, Perniö Salo, V.J.Sukselainen, kansleri V.J.Sukselainen, Pekka Silvola, ohjelmajohtaja Pekka Silvola, Mauri Paananen, Hannu Tenhiälä, maaherra Hannu Tenhiälä, Eläkeliiton puheenjohtaja V.J. Sukselainen, Eläkeliiton puheenjohtajat |
Guggenheim-säätiöllä "ei ollut silmää" Suomeen pyrkiessäänTorstai 28.11.2013 - -Esko Erkkilä- Salomon R. Guggenheimin säätiöllä on museoita USA:n New Yorkissa, Italian Venetsiassa ja Espanjan Bilbaossa. Se suunnitteli yhdessä Helsingin kaupungin kanssa taidemuseon rakentamista Helsinkiin jo vuonna 2011.
Helsingin kaupunginhallitus kuitenkin hylkäsi suunnitelman toukokuussa 2012.
Guggenheimin säätiö ei kuitenkaan lannistunut, vaan laati uuden suunnitelman ja julkisti sen syyskuussa 2013.
Guggenheimin säätiön museoverkoston rakentaminen on ennenkin takkuillut, joten ongelmat eivät ole säätiölle mitään uutta.
*********
Tapasin päivänä muutamana todellisen asiantuntijan, jolta opin, että Guggenheim teki Suomeen pyrkiessään todella alokasmaisen virheen, kun se pyrki ja pyrkii yhä edelleen Helsingin yhteistyökumppaniksi.
Tapaamani asiantuntija oli tullut siihen tulokseen, että Guggenheimin säätiön olisi heti alusta alkaen pitänyt pyrkiä yhteistyöhön Tampereen kaupungin kanssa!
*********
Asiantuntija esitti mielipiteensä tueksi taloudelliset näkökohdat.
Tampereen kaupungilla on varaa laittaa tasaisen maan tunneliin 200 – 300 miljoonaa euroa, pikaratikkaan 200 – jopa 700 miljoonaa euroa ja tekopohjavesihankkeeseen heti alkajaisiksi parisensataa miljoonaa.
Näiden rinnalla muutaman kymmenen miljoonan satsaus taidemuseoon olisi murusia, jotka joka tapauksessa putoavat päättäjien pöydiltä lattialle.
********
Kuuntelemani asiantuntija totesi, että pienoinen kuiskuttelu päättäjille olisi avannut rahahanat Guggenheimille.
Säätiön edustajien olisi pitänyt kuiskutella päättäjille, että Tampereella vanhuksille jaetaan aivan liian avokätisesti virtsankarkailun estämiseksi tarkoitettuja vaippoja ja lapsiperheille maksetaan täysin turhaa Tampere-lisää. Myös julkinen sairaanhoito on Tampereella ylimitoitettua, sillä joihinkin sairauksiin saa lääkäriajan jopa alle kuukauden jonottamisella!
Vaipparahoille ja lapsiperheiden tukemisrahoille olisi paljon järkevämpää käyttöä, jos ne käytettäisiin Guggenheim-museon rakentamiseen – näin kuiskutteli asiantuntija minulle!
********
Nyt on mielenkiintoista odottaa Helsingin kaupungin vastausta Guggenheimin säätiön uuteen yritykseen.Tamperelaisena toivon, että vastaus ei ole kielteinen!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Guggenheim, Guggenheim-museo, Guggenheim New York, Guggenheim Venetsia, Guggenheim Bilbao, Guggenheim Helsinki, Guggenheim Tampere, Rantaväylän tunneli, Tampereen pikaratikka, Tavase, Salomon R. Guggenheim, |
Ääriään myöten täynnä olleeseen Tampereen Tuomikirkkoon kokoontunut kirkkokansa piti Juice-kirkostaLauantai 23.11.2013 - -Esko Erkkilä- Tampereen tuomiokirkkoseurakunta järjesti keskiviikkona 20.11.2013 Tampereen Tuomiokirkossa hyväntekeväisyystilaisuuden, joka kokosi Tuomiokirkon täyteen kirkkokansaa.
Kyse oli Juice-kirkosta,…
…jonka teemana oli ”Ollaan ihmisiksi”.
Onnistuneen tilaisuuden ”primus motor” oli Juice Leskisen läheinen työtoveri kansantaiteilija Mikko Alatalo.
Heikki Salo esiintyi hyväntekeväisyystilaisuudessa kolmasti ja tässä hän esittää Jammi Humalamäen säestämänä Ekumeenisen jenkan. Hyvin sopi jenkkakin Tuomiokirkon kirkkosaliin!
Kati Pellinen esitti kaksi kappaletta; Rakkauden ammattilainen sekä sen lisäksi Balladin.
Positiivinen yllätys oli 17-vuotiaan Eero Alatalon tulkitsema ”Ollaan ihmisiksi” – ei ole omena kauas pudonnut puusta!
Mikko Alatalo ja Costello Hautamäki esittivät kappaleen ”Vaiti aivan hiljaa” Juicen vuonna 1996 ilmestyneestä runokokoelmasta ”Jumala on”.
Tilaisuudessa esiintyi kolmaskin Alatalo – Kalle Alatalo, joka soittaa Hauli Bros –yhtyeessä kitaraa ja mandoliinia.
Korkeakoulupastori Risto Korhonen ja seurakuntapastori Merja Halivaara esittivät ohjelman lomassa musiikin teemoja täydentäviä lyhyitä rukouksia, raamatunjakeita sekä Juice Leskisen kirjoittamia runoja.
**********
Tilaisuudessa kerätty kolehti ohjataan tuomaan jouluiloa tamperelaisille vähävaraisille perheille.
Kolehdin keräämisestä huolehti ”Sons of Abraham – Tampere”, joka on Tampereella toimiva kristillinen moottoripyöräkerho.
*********
Juice-kirkko oli yleisömäärältään suuri menestys, sillä…
…osa kirkkokansasta joutui istumaan käytävällä ja myös seisomapaikat olivat käytössä.
***********
Kiitän Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan ennakkoluulotonta asennetta Juice-aiheisen tilaisuuden esittämisestä kirkossa.Olen monesti keskustellut seurakuntapappien kanssa ja todennut, että evankelis-luterilainen kirkko tarvitsisi hieman nykyaikaisempaa otetta, jotta kansa arvostaisi kirkkoa ja uskonnollista elämää.Tämä Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnan avarakatseisuus on juuri sitä, jota kirkolta kaipaa!-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Juice-kirkko, Tampereen Tuomiokirkko, Ollaan ihmisiksi, Mikko Alatalo, Kalle Alatalo, Eero Alatalo, Hauli Bros, Heikki Salo, Kati Pellinen, Castello Hautamäki, Jammi Humalamäki, Risto Korhonen, Merja Halivaara, Sons of Abraham, |
"Lempeä kohtelu elukoille tekee ne hiljaisiksi,...Lauantai 27.4.2013 - -Esko Erkkilä- …kesyiksi säyseiksi olennoiksi, jotka eivät pelkää ja kammoksu ihmistä, vaan päinvastoin pitävät niitä hyvinä ystävinään ja parhaimpina suojelijoinaan. Lehmää tulee taputtaa ja sille kauniisti puhella lypsämään ruvetessa. Tällä tapaa saadaan ne hyvälle mielelle ja hyvin antamaan maitonsa. ”
Näin alkanut Anna Maria Sankarin vuonna 1906 laatima karjanhoitokirja on esillä Viljakkalan Seurojentalolla järjestettävässä Tampereen seudun työväenopiston Viljakkalan perinnepiirin näyttelyssä.
Näyttely oli avoinna jo eilen ja myös tänään siihen pääsee tutustumaan klo 10.00 – 15.00.
”Perinnettä Viljakkalasta” on näyttelyn teema ja se keskittyy kolmen teeman ympärille;
Seurojentalon pihassa oli ikaalislaisen Leevi Kasken pyörillä liikkuva aito takosepän paja.
Nuoren takosepän touhuja oli videolle tallentamassa näyttelytapahtuman johtaja ja perinnepiirin vetäjä Hannu Sinisalo. Sinisalo on tehnyt suuren työn viljakkalalaisen elämänmuodon tallentajana. Työstä saa pientä esimakua googlaamalla vaikkapa; ”viljakkalan perinnepiiri”.
Näyttämön edessä touhusi miesten piiri ja siinä syntyi taitajien käsissä mm. aitoja luutia!
Viljakkalalaiseen maidontuotantoon ja maidonjalostukseen liittyvät esineet ja muistot oli kerätty Seurojentalon seinällä olevan Eero Järnefeltin vuonna 1887 maalaaman Lehmisavu-teoksen kopion eteen.
Osaston helmi oli Viljakkalan Karjantarkkailuyhdistykselle aikoinaan kuuluneet karjantarkkailijan työvälineet. Muistan, kun yhdistyksen pitkäaikainen karjantarkkailija Laura Ruokkeinen liikkui näiden välineiden kanssa kylillä. Tarkasti ottaen maidontuottajaisännät kuljettivat laitteita ja Ruokkeista hevosillaan seuraavaan taloon!
Ihantolan emäntä Anna-Maija Sankari laittoi pyynnöstäni maidon rasvapitoisuuden määrittämisessä käytetyn sentrifugin pyörimään.
Kokkausvälineitä ja keittokirjoja esitelleellä osastolla huomiota herätti vuonna 1943 painettu ”Pois pula ja puutteet” –kirja. Kirjan alaotsikkona oli ”Keinot ja korvikkeet käyttöön”.
********* Perinnepiirin eräs kulttuuriteko on ollut laatia 32-sivuinen vihkonen, jonka nimi on: ”Uusia vanhoja uutisia Viljakkalasta 1895-1967”.
Vihkosessa on aitoja ilmoituksia ja lehdissä julkaistuja juttuja Viljakkalasta tuolta ajalta.
On selvää, että ostin vihkosen viidellä eurolla ja nyt minulla on materiaalia tutustua tuohon aikaan. *******
Kiitän Hannu Sinisaloa ja Viljakkalan perinnepiiriä tärkeästä työstä ja sen työn saattamisesta julkisuuteen!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljakkala, Tampereen seudun työväenopisto, Viljakkalan perinnepiiri, Viljakkalan Seurojentalo, Hannu Sinisalo, Leevi Kaski, Viljakkalan Karjantarkkailuyhdistys, tarkkailukarjakko, Laura Ruokkeinen, tarkkailukarjakko Laura Ruokkeinen, |
Keskustan kuntaseminaari antoi vahvoja eväitä kuntauudistus- ja sote-keskusteluihinTorstai 21.2.2013 - -Esko Erkkilä- Suomen Keskusta järjesti tiistaina 19.3.2013 Kansallismuseon auditoriossa Helsingissä ajankohtaisseminaarin, jonka otsikko oli;”Kunta, kuntalaiset ja palvelut tulevaisuudessa – kuntien uudistamisen perusteet.”
Tunnen vahvaa mielenkiintoa kuntauudistusta sekä sote-hapuilua kohtaan ja hankkiuduin omalla kustannuksellani junakyydillä paikalle. On helppo todeta, että en pettynyt!
Tilaisuuden avasi Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ja…
…seminaarin puheenjohtajana toimi kansanedustaja Tapani Tölli.
Keskusta oli hankkinut seminaarin alustajiksi todelliset huippunimet ja esittelen alustajat tässä omalla kamerallani ottamieni kuvien kera:
Arto Haveri, Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun professori Aihe: Kuntauudistus paikallisen itsehallinnon näkökulmasta
Pentti Meklin, emeritusprofessori Aihe: Kuntapalvelujen järjestämisen rahoitus tulevaisuudessa
Juha Kinnunen, Itä-Suomen yliopiston professori, dekaani Aihe: Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen
Kari Prättälä, Kuntaliiton johtava lakimies, OTL Aihe: Kuntauudistus lainsäädännön näkökulmasta
Risto Harinen, Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun professori Aihe: Kunta-valtio –suhde
Risto Uimonen, Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Aihe: Kuntauudistus – hoitaako vallanpitäjien vahtikoira tehtäväänsä?
Kuntaliiton projektipäällikkö Sini Sallisen alustuksen aihe oli ”Kunnallisen itsehallinnon kokonaisuus” – valitettavasti Sallisen kuvaaminen meni mielenkiintoista alustusta kuunnellessa minulta ohi!
Alustuksia oli kuuntelemassa lähes salintäysi kuulijoita.
Lähes kaikki Keskustan kansanedustajat olivat paikalla ja erityisen ilahduttavaa oli se, että myös monet hallituspuolueiden kansanedustajat olivat kuuntelemassa alustuksia.
Alustusten jälkeen käytiin perusteellinen keskustelu ja se sujui kansanedustaja Tapani Töllin isällisessä ohjauksessa.
*******
Keskustan puoluetoimiston väelle on annettava suuri tunnustus, sillä kaikkien alustajien esitysmateriaalit ovat jo eilisestä alkaen olleet kaikkien nähtävissä www.keskusta.fi -sivuilla.
Keskustan nettisivuilla oli eilen illalla myös videotallenteet useimmista alustuksista! Videotallenteet ovat katsottavissa kohdasta ”Keskusta TV”.
Esitysmateriaalin esilläolo sekä videotallenteet merkitsevät, että minulla ei ole suurtakaan tarvetta käsitellä mainion seminaarin antia näillä sivuilla.
Kiitokset vielä kerran hienosta seminaarista ja nopeasta toiminnasta Keskustan puoluetoimistolle!
Poiketkaahan katsomassa aineistoja!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Juha Sipilä, Tapani Tölli, Arto Haveri, Pentti Meklin, Juha Kinnunen, Kari Prättälä, Risto Harisalo, Risto Uimonen, Sini Sallinen, Keskustan kuntaseminaari, Kansallismuseo, Kansallismuseon auditorio, www.keskusta.fi, |
Monien kestokulutushyödykkeiden valmistaminen on Suomessa loppunutPerjantai 18.1.2013 - -Esko Erkkilä- Useiden kestokulutushyödykkeiden valmistaminen on Suomessa loppunut joko kokonaan tai valmistus on siirtynyt muihin maihin.
Olen aina pitänyt kunnia-asiana, että hankin kotimaisen tuotteen, jos se kohtuudella on mahdollista.
Muistelen nyt joitakin tuotteita ja tuoteryhmiä:
Mopo
Ennen autoikää joka pojalla piti olla mopedi ja oli luonnollista, että se oli merkiltään Tunturi. Muistelen, että minulla oli ainakin kaksi Tunturia.
Tunturin taru päättyi vuonna 1987.
Auto
Autojen osalta ensimmäinen autoni oli Datsun 1200 Finn DeLuxe, mutta sen jälkeen olinkin vankka saabisti. Uudessakaupungissa valmistettuja Saabeja omistin toistakymmentä, sillä työajoa + omaa ajoa kertyi vuodessa n. 60.000 kilometriä eli autoa piti vaihtaa n. 100.000 kilometrin välein. Viimeiset Saabit Uudessakaupungissa valmistettiin vuonna 2003.
Televisio
Oli luonnollista, että poikamiehen ja myöhemmin myös ukkomiehen perheen televisiomerkki oli suomalainen Salora.
Salossa valmistettu Salora eli oman aikansa televisiomerkkinä, mutta aika ajoi ohi suomalaisen televisiotuotannon ja nyt Salorasta on jäljellä muisto vain.
Autonrenkaat
Autonrenkaideni merkki on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ollut Nokian Renkaat Oy:n valmistamat renkaat. Hakkapeliitta oli aikoinaan ainoa Suomen talvisille teille sopiva talvirengas ja kyllä Nokialla osattiin valmistaa myös kunnollisia kesärenkaita.
Nokian jatkaa rengasvalmistusta ja on harvoina suomalaisyrityksinä pystynyt kehittämään toimintaansa.
Nokian Renkaat tuo Suomen markkinoille myös muualla valmistamiaan renkaita.
Paha moka Nokian Renkaiden toimitusjohtaja Kim Gran´lle tapahtui syyskuussa 2009, kun hän lehtihaastattelussa totesi, että asiakkaille ei tarvitse kertoa, missä maassa heidän renkaansa valmistetaan.
Kun haastattelija kysyi, onko asiakkaalla oikeus tietää alkuperä, Gran vastasi näin:
”Sillä ei ole merkitystä, koska brändimme takaa laadun valmistuspaikasta riippumatta.”
Olen vahvasti eri mieltä toimitusjohtaja Kim Gran´n kanssa ja toivon, että hän on oppinut arvostamaan asiakkaita kuluneen kolmen vuoden aikana.
Auto- ja matkapuhelimet
Työantaja hankki myyntimiehilleen aikoinaan Nokia-merkkiset autopuhelimet ja siinä merkissä olen pysynyt myös matkapuhelinaikaan siirryttäessä.
On hyvä muistaa, että kyseessä oli tosiaan alkuvaiheessa autopuhelimet. Autopuhelimen koneisto oli asennettu auton tavaratilaan ja autopuhelimen luuriteline oli kojelaudassa. Matkapuhelimet tulivat kuvaan vasta myöhemmin.
Maatalouskoneet
Oma lukunsa ovat maatalouskoneet ja kotitilalleni hankittiin yksinomaan kotimaisia koneita.
Valmet 502 on lähes neljänkymmenen palveluvuoden jälkeen yhä riittävä niille töille, joissa mökillä traktoria tarvitaan. Myös maatalouskoneet eli traktorin peräkärry, kyntöaurat, äes sekä muut pienemmät maatalouskoneet ovat meillä kotimaista valmistusta.
********
Suomi on menettänyt paljon kestokulutus- ja tuotantohyödykkeiden valmistusta ulkomaille.
Monissa tuoteryhmissä suomalaisesta laatutyöstä voidaan ainoastaan uneksia ja kaihoisasti muistella.
Monet ”suomalaisina” yrityksinä Suomessa jatkavat teollisuusyritykset ovat siirtyneet ulkomaalaisomistukseen.
*******
Valtra on tässä jutussa käsitellyistä yrityksistä pärjännyt ulkomaalaisomistuksestaan huolimatta - tai sen vuoksi - mainiosti.
Valtran omistajana on yhdysvaltalainen Agco-yhtiö ja sen Nokian Linnavuoressa omistama AGCOSisuPower -yksikkö on hyvässä vedossa eli joskus ulkomaalaisomistus on suomalaisyritykselle ja sen työntekijöille onnenpotku!
********
Mikä on tässä jutussa käsiteltyjen tuotemerkkien ja yritysten tilanne vaikkapa kymmenen vuoden kuluttua?Veikkaukseni on, että se on nykytilannetta heikompi.
Ken elää, hän näkee!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tunturi-mopedi, Saab, Salora, Nokian Renkaat, Hakkapeliitta, Nokian, Kim Gran, Nokia-autopuhelin, Nokia-matkapuhelin, Valmet, Valtra, Agco, Siuron Linnavuori, AGCOSisuPower, |
Turkistalous tekee arvokasta työtä ruokalaskumme alentamiseksiMaanantai 17.12.2012 - -Esko Erkkilä- Eduskunnan käsittelyyn on tulossa kansalaisaloite turkistalouden kieltämiseksi Suomessa.
Hankkeen taustatoimijoina ovat Eläinsuojeluliitto Animalia, Luonto-Liitto, Oikeutta eläimille sekä SEY Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto.
Luettelo taustatoimijoista kertoo, että kyseessä on porukka, joka yleensäkin haluaa ajaa Suomen nykyistäkin tukalampaan tilanteeseen taloudellisesti.
Oletan, että taustatoimijat ovat erilaisten yhteiskunnan tukea nauttivien toimijoiden ”työntekijöitä”, jotka saavat toimeentulonsa muiden työskentelyn tuloksena.
Otaksun tietäväni jotain turkisalan toiminnasta, sillä toimin sen lähietäisyydellä useita vuosia.
Osallistuin maamme suurimman vapailla markkinoilla toimineen turkiseläinrehutehtaan hallintoon turkisalan vaikeimpina hetkinä, joten myös alan vaikeudet ovat tiedossani.
Otan turkisalan merkityksestä esille sen, että teurastamoteollisuuden sivujakeiden hyödyntäminen auttaa jokaista suomalaista kuluttajaa ruokalaskun alentajana.
Teurastamoteollisuudessa syntyy sivujakeita, joita ei pystytä hyödyntämään elintarviketeollisuudessa. Tavallisessa kielenkäytössä sivujakeista käytetään termiä ”teurasjätteet”.
Kierrätyksen ja taloudellisen toiminnan vinkkelistä katsellen kyseessä ei ole suinkaan mikään jäte, vaan arvokas raaka-aine turkiseläinten rehunvalmistuksessa. Sen vuoksi teurastamoteollisuus kutsuukin teurasjätettään aivan oikein rehujakeeksi.
”Teurasjäte” eli rehujae on turkistalouden tarvitsema raaka-aine, josta turkiseläinten rehutehtaat kilpailevat. Ne maksavat siitä teurastamoille hyvän hinnan.
Teurastamoille maksettava hyvä hinta rehujakeesta merkitsee alhaisempaa hintaa niille lihajalosteille, joita teurastamot myyvät kaupan jakeluteille ja sitä kautta edelleen kuluttajille. Osa teurastamojen tuotteista päätyy vientiin, joten turkistalouden teurastamoteollisuudelta hankkimat rehujakeet tukevat maamme vientiä.
Teurastamoiden toinen vaihtoehto teurasjakeelle olisi sen kuivaaminen energiatarkoituksiin, sillä esimerkiksi teurasjätteen hautaaminen ei EU:ssa ole mahdollista.
Teurasjätteen kuivaaminen on teknisesti toki mahdollista, mutta se ei ole taloudellisesti kannattavaa, sillä kuivattu teurasjae tultaisiin kuitenkin kuivaamisen jälkeen käyttämään kunnallisten lämpövoimaloiden energialähteenä. Jos teurasjätteestä kuivattua tavaraa ei pystytä käyttämään kotimaisten lämpövoimaloiden energialähteenä, on se vietävä ulkomaille. On selvää, että silloin syntyy mittavia kustannuksia.
Jos teurastamoteollisuuden kaikki sivujakeet jouduttaisiin kuivaamaan ja sen jälkeen käyttämään lämpövoimaloiden energialähteenä, olisi ruokalaskumme selvästi suurempi kuin nykyisin.
Turkistalouden puolesta puhuu moni asia, mutta alan merkitys ruokalaskumme alentajana on tämän juttuni aihe. Jos turkistalous ei olisi teurastamoiden tärkeä yhteistyötaho, niin kotieläintuotteidemme alkutuotanto paineskelisi huomattavasti nykyistä suuremmissa ongelmissa - näin olisi erityisesti sikatalouden kohdalla.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kansalaisaloite, turkistalous, teurastamoteollisuuden rehujakeet, teurastamoteollisuuden sivujakeet, teurasjäte, kuluttajahinnat, alkutuotannon kannattavaisuus, kotieläintuotannon kannattavaisuus, |
Keskustan teltta oli tapahtumien keskipisteenä Tampereen Markkinoilla 1.10.2012Tiistai 2.10.2012 - -Esko Erkkilä- Onnistuneen tapahtuman järjestäminen vaatii paljon näkymätöntä taustatyötä, jotta tilaisuudesta muodostuisi onnistunut.
Näin oli myös eilen Tampereen Keskustorilla järjestetyillä Tampereen Markkinoilla, joille Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö osallistui omalla osastollaan.
Valmistauduin tapahtumaan jo edellispäivänä, kun lastasin henkilöauton peräkärryni telttakatoksella ja monilla muilla rekvisiitoilla jo myöhään sunnuntai-iltana.
Herätys oli maanantai-aamuna klo 05.15 ja olin Keskustan telttakatoksen kanssa Keskustorilla varaamassa tutun paikan Hämeenkadun ääreltä klo 06.55.
Aamun kuluessa oli hyvää aikaa keskustella telttakatoksemme vierelle sijoittuneiden tutuiksi muodostuneiden torikauppiaiden kanssa päivän säätilasta ja säätilaennusteiden vaikutuksista päivän kävijämäärien ennakointiin.
Saimme osastomme kuntoon klo 09.30, kun kaikki piiritoimistolla valmistellut tarjottavat olivat ehtineet tarjoilukuntoon!
Monitoiminen puuhamiehemme ja kunnallisvaaliehdokkaamme Jari Rajasalo (vasemmalla) ehti päivän aikana käydä lukemattomia keskusteluja tamperelaisten kanssa.
Sadan maratonin mies Johannes Jonoff (vasemmalla) oli kotiutunut edellispäivänä Porissa järjestetyistä pärekorin heittokilpailuista ja oli innolla käymässä keskusteluja vaikkapa Sara Hildenin taidemuseon tarjonnasta – hän kun on Sara Hildenin taidemuseon johtokunnan jäsen!
Kunnallisvaaliehdokkaamme Eva Back on perehtynyt Santeri Alkion kirjalliseen tuotantoon ja sen vuoksi hänellä on vankka tuntemus alkiolaisuudesta!
Käytönvalvoja Jorma Tapaninaho (oikealla) saa jämäkällä sanomisellaan epäröivimmänkin kansalaisen vakuuttumaan Keskustan kunnallisvaaliohjelmasta!
Keskustalainen apulaispormestari Timo Hanhilahti käyskenteli tyytyväisenä osastollamme ja hän sai viimeisenkin ”epäilevän Tuomaksen” uskomaan, että Tampereen kaupungin kaavoitustavoitteet on hänen johdollaan saavutettu.
Tässä kuvassa apulaispormestari Timo Hanhilahti keskustelee Keskustan pormestariohjelmasta Mervi Karinkannan kanssa. Mervi oli edellisissä eduskuntavaaleissa perussuomalaisten ehdokas ja silloin hän kokosi Pirkanmaalta kunnioitettavan äänisaaliin. Nyt odotamme ja toivomme, kun Mervi siirtyi Keskustan riveihin, että hän tuplaa Tampereelta eduskuntavaaleissa saamansa äänisaaliin!
Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n johtokunnan jäsen Kaarina Peltomäki (vasemmalla) jututtaa kaupunginvaltuutettu Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaista.
Minä ja lukemattomat muut arvostivat, kun Tampereen oma senaattori Mikko Alatalo ehti poikkeamaan osastollamme hetkeksi. Nähtiin taas kerran, että Mikolla on todellista vetovoimaa, sillä väkeä tungeksi Mikon ympärillä kovasti!
Tampereen Markkinoiden markkinapäivä oli Keskustan kannalta poikkeuksellisen onnistunut.Tavoitimme runsaasti niitä tamperelaisia, joita juuri halusimmekin tavata!
-Esko Erkkilä, ehdokasnumero 208- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: apulaispormestari Timo Hanhilahti, Mervi Karinkanta, Jari Rajasalo, Eva Back, Jorma Tapaninaho, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Johannes Jonoff, Mikko Alatalo, Kaarina Peltomäki, |
Miten saksalaiset ja Lidl pystyivät ryssimään uusiseelantilaisen karitsanlihan salmonellasaastuneeksi?Torstai 23.8.2012 - -Esko Erkkilä- Eilisen uutisaiheista kohosi kärkiuutiseksi, että Elintarviketurvallisuusvirasto Evira määräsi Lidl´n vetämään pois markkinoilta saksalaisen karitsanlihaerän, josta omavalvonnassa oli todettu salmonella.
Saan kännykkääni kaikki Eviran tiedotteet ja kyseinen tiedote kuului näin:
***** Myynnistä vedetty erä pakastettuja karitsan ulkofileepihvejä
22.08.2012 15:28
Omavalvontatutkimuksissa todetun salmonellaepäilyn vuoksi maahantuoja on vetänyt markkinoilta erän pakastettuja karitsan ulkofilepihvejä.
Tuote on valmistettu Saksassa ja sitä on ollut myynnissä Etelä-Suomen alueen Lidl-myymälöissä nimellä ”Marvest New Zealand Lamb Steaks, marinated”.
Takaisinvedettävän erän parasta ennen –päivämäärät ovat 10.4.2013 ja 11.4.2013. Erätunnus on A 215 L 3274. Pakkauskoko on 400 grammaa.
Maahantuoja pyytää asiakkaita palauttamaan kyseisten erien tuotteet Lidl-myymälään, jossa tuotteen hinta korvataan. Lisätietojen antajana toimii Lidl Suomi Ky, asiakaspalvelu, p. 0800 05435 tai asiakaspalvelu lidl.fi
Asiaa hoitaa Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa
******
Lidl`n kärähtäminen salmonellapitoisen elintarvikkeen myynnistä kertoo suomalaisen elintarviketurvallisuusjärjestelmän valvonnan olevan korkealla tasolla. Se kertoo myös sen, että jopa alkuperältään saksalainen elintarvike on riskialtis tuote – se saattaa sisältää salmonellaa. Suomalainen salmonellakontrolli on kattava – toivottavasti se pystyy jatkossakin pitämään Suomen salmonellavapaana maana.
Toivon, että salmonellakontrollimme pystyy jäljittämään kontaminaatiolähteen. On tärkeää tietää, että onko salmonellakontaminaatio tapahtunut Uudessa Seelannissa, Saksassa vaiko Lidl´ssä.
Uusi Seelanti saattaa selvitä ongelmasta puhtain paperein, sillä tuote on valmistettu Saksassa. Onko saksalainen lihanleikkaamo syyllinen? Toinen selvitettävä kysymys on, että peukaloiko Lidl sille toimitettuja lihajalosteita? Onko kontaminaatio sittenkin tapahtunut Lidl´ssä?
On varmaa, että eri osapuolet pyrkivät vierittämään syyn toisilleen.
Suomalaisen kuluttajan kannalta keskeistä on, että Lidl on myynyt epäkelpoa tuotetta. On pelkästään Lild´n asia selvittää salmonellakontaminaation lähde. Lidl´n syyllistäminen on toisaalta huono asia, sillä se vahvistaa kahden keskusliikkeen eli SOK:n ja Keskon monopolia.
Toivon ja edellytän, että Lidl kertoo kontaminaatiolähteen, vaikka se olisikin Lidl! Minua kiinnostaa kovasti uusiseelantilaisesta karitsanlihasta todetun salmonellan tyyppaustulos. Toivottavasti se kerrotaan, sillä tyyppaustulos antaa joitain vihjeitä kontaminaatiolähteestä. Tyyppaustulos ilmaisee salmonellan tyypin ja se kertoo tiettyjä asioita asiantuntijoille. Pidän itseäni jonkintasoisena salmonella-asiantuntijana ja sen vuoksi tyyppaustulos kertoo minulle ainakin jotain. Tyyppaustulos on julkisuudessa viimeistään Eviran analysointituloksista kertovassa tiedossa, jossa kerrotaan Suomessa tavatut salmonellat heinä...joulukuussa 2012. Tieto ilmestyy kaikkien nähtäville kuitenkin vasta joskus ensi keväänä ja se on perin myöhään.
Lidl`n salmonellahässäkkä kertoo taas kerran, että kuluttaja ottaa aina tietyn riskin, kun hän päätyy tuontielintarvikkeen ostajaksi!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lidl, saksalaiset elintarvikkeet, salmonellakontrolli, salomonellakontrolli Suomessa, Elintarviketurvallisuusvirasto, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Evira, |
Oliko Keskustan teltta koko torin suosituin paikka Tampereen Markkinoilla toukokuun 7. päivänä?Keskiviikko 9.5.2012 - -Esko Erkkilä- Tampereen Keskustorilla järjestetään markkinat joka kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina.
Toukokuun markkinat järjestettiin maanantaina toukokuun 7. päivänä.
Myynti- ja esittelypaikat varataan Tampereen Torikauppiasyhdistys ry:n kautta. Tampereen keskustaväki käytti tarjottua tilaisuutta hyväkseen ja varasimme paikan Hämeenkadun varrelta.
Suomen Keskustan telttakatoksen järjestelyissä vastuuhenkilöinä toimivat Jari Rajasalo sekä Arja Hirvenoja ja hyvin toimivatkin, sillä pullapitkoja kului päivän aikana viitisentoista ja Kulta-Katriina -kahvia tarjoiltiin neljän kahvipaketin verran!
Myös ikinuori Johannes Jonov oli mukana koko päivän. Jonov´n luottamushenkilöasema on Sara Hildenin taidemuseon johtokunnan jäsenyys. Hänen venäjänkielentaitonsa oli mainio apu osastomme venäjänkielisten vieraiden auttamisessa.
Kansanedustaja Mikko Alatalo oli odotettu vieras, sillä monet vieraamme jäivät odottamaan hänen saapumistaan. Mikko osoitti taas kerran mainiot poliitikontaitonsa, kun hän kertoi nykyhallituksen töpeksimisistä liikenneasioissa. Haja-asutusalueiden syrjinnässä kansanedustaja Alatalo piti ihmeellisenä sitä, että omalle maalle ja omalla rahalla ei enää saisi rakentaa kotia. Mikko Alatalo muistutti, että itselle rakennettu talo on aina parempi kuin rakennusliikkeiden minkkitarhamaisesti kyhäämät aikaansaannokset! Kolmas Alatalon esille ottama kysymys oli tulonjaon epätasapaino. Epätasapaino heikkenisi edelleen, jos Kokoomuksen ajama kuntauudistus toteutettaisiin – haja-asutusalueilla kiinteistöjen ja asuntojen arvot romahtaisivat ja asutustaajamissa ne vastaavasti kohoaisivat siten, että ihmisillä ei olisi varaa hankkia asuntoja! Puheensa lopuksi Alatalo peräsi pientä askelta taaksepäin, jotta Suomi voisi ottaa ison harppauksen eteenpäin. IT-huuma on elettyä aikaa ja nyt on aika panostaa metalliin sekä puuhun – vain ne voivat nostaa Suomen ylös!
Suomen Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Antti Juva (vasemmalla) ja Mikko Alatalo pohtivat vakavina ratkaisuvaihtoehtoja Tampereen yhä heikentyvään taloudelliseen tilanteeseen.
Myös apulaispormestari Timo Hanhilahti ehti Keskustorille kuuntelemaan tamperelaisten huolia ja murheita. Tässä Hanhilahden kanssa tamperelaisen huolia ja esityksiä kuuntelevat Arja Hirvenoja (vasemmalla) sekä Eva Back.
Oli tavallaan hälyttävää kuulla, että tieasiat ja niiden heikkous olivat monenkin tamperelaisen mielissä ykkösmurheita.Tilanne oli hälyttävä, sillä kyseessä on sentään suurkaupunki-Tampere eikä mikään haja-asutusalue!Tiemurheiden esittäminen minulle saattoi olla yhteydessä sille, että nimikyltissäni todettiin asemani Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana.
Pirkko Rantala......valitti, että kolmen kilometrin pituinen Niihamantie on todella heikossa kunnossa. Niihamassa sijaitsee 126 siirtolapuutarhamökkiä, joten kunnollisen tien tarve on huutava.
Raija Heikkilä......Kämmenmaankadulta Kämmenniemestä valitti, että alueen tielle kulkeutuu rakennustyömaiden autojen pyörissä kuraa ja se merkitsee kuran kuivuessa suurta pölyhaittaa asukkaille.
Toinen Raija Heikkilän mainitsema epäkohta oli minulle omakohtaisesti valitettavankin hyvin tuttu, sillä se oli tienrakentajien ylimitoitettujen kivi- ja kallioräjäytysten aiheuttamat vahingot omakotitaloille.
Ikean rakennustyömaan räjäytykset aiheuttivat alueemme omakotitaloille vaurioita, joita Tampereen kaupunki ei ole suostunut korvaamaan, vaikka meillä onkin Tampereen kaupungin ja Palokallion Omakotiyhdistyksen allekirjoittama sopimus räjäytysvaurioiden korvaamisesta.
Myötäajattelen niitä kaikkia Koivistonkylän asukkaita, joita odottaa todellinen helvetti, jos Sulkavuoreen suunnitellun jätevesien keskuspuhdistamon sallitaan toteutua.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Keskustori, Tampereen Markkinat, Suomen Keskusta, Kämmenmaankatu, Niihamantie, Sara Hildenin taidemuseo, Jari Rajasalo, Arja Hirvenoja, Mikko Alatalo, Timo Hanhilahti, Eva Back, Johannes Jonov, Antti Juva, |
Musiikkiterapeutti, erityisopettaja Tuija Salama-Leppäselle MSL-Tampereen kulttuuripalkintoLauantai 24.3.2012 - -Esko Erkkilä- Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistyksellä on vuodesta 2006 alkaen ollut perinne jakaa kulttuuripalkinto tunnustuksena sille tamperelaiselle, joka on kunnostautunut paikallisen kulttuuritoiminnan ja sivistyksellisen oikeudenmukaisuuden edistäjänä.
Tänä vuonna kulttuuripalkinnon sai musiikkiterapeutti, erityisopettaja Tuija Salama-Leppänen.
Palkinto luovutettiin Salama-Leppäselle MSL-Tampereen 30 –vuotisjuhlakokouksessa maanantaina maaliskuun 19. päivänä.
Tuija Salama-Leppänen toimii pidettynä musiikinopettajana tamperelaisessa Maija Salon musiikkikoulussa.
Salama-Leppäsen erityisansiona MSL-Tampere huomioi, että hän on ansioitunut kehitysvammaisten ja erityislasten musiikkiterapeuttina.
Musiikkiterapia sopii lapsille, nuorille ja kaiken ikäisille aikuisille.
Se on kuntoutus- ja hoitomuoto, jossa musiikin eri elementtejä – mm. rytmi, harmonia, melodia, äänensävy, dynamiikka – käytetään keskeisinä välineinä yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Lapsille ja nuorille musiikkiterapiaa voidaan käyttää erilaisten diagnoosien omaavien kuntoutuksessa. Diagnoosiryhminä voidaan mainita mm. dysfasia, autismi, ADHD, erilaiset oppimishäiriöt ja psyykkisesti oirehtivat.
MSL-Tampereen kulttuuripalkinto on maanläheisesti suomalainen vesuri ja sen vuoksi palkintoa on alettukin kutsua ”vesuripalkinnoksi”!
Aikaisemmin vesuripalkinnon ovat saaneet;
Muutama valokuva juhlallisesta palkinnonluovutustilaisuudesta:
MSL-Tampereen hallituksen jäsen ja tiedottaja Jouni Koskela juonsi juhlatilaisuudessa osion, jossa Tuija Salama-Leppäselle ojennettiin yhdistyksen jakama kulttuuripalkinto.
Juhlayleisö odottaa Koskelan ilmoitusta kulttuuripalkinnon saajasta. Tuija Salama-Leppänen eturivissä toinen vasemmalta ja hänen vierellä istuu puolisonsa Tampereen Työväen Teatterin näyttelijä ja muusikko Jari Leppänen.
MSL-Tampereen sihteeri Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen ja puheenjohtaja Esko Erkkilä avustivat Koskelaa palkinnonjakoseremonioissa.
Tässä poseeraa kaksi vesuripalkinnon saajaa; Tuija Salama-Leppänen vuodelta 2012 ja vuonna 2006 saman palkinnon ensimmäisenä saanut kansanedustaja Mikko Alatalo.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: MSL-Tampere, vesuripalkinto, vesuripalkinto 2012, Tuija Salama-Leppänen, Mikko Alatalo, Sulo Aittoniemi, Jouni Koskela, Jukka Rautio, Arto Huhtinen, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, musiikkiterapia, Maija Salon musiikkikoulu, |
Työpaikkakiusaamisen loppuminen avain työurien pidentämiseen?Perjantai 16.3.2012 - -Esko Erkkilä- Aamulehti järjesti maanantaina 12.3.2012 auditoriossaan yleisökeskustelun, jonka aihe oli:
”Nyt puhutaan työpaikkakiusaamisesta”
Aihe on ajankohtainen AKT:n kiistojen vuoksi ja onkin kiitoksen paikka Aamulehdelle, että se ripeästi tarttui kysymykseen.
Aamulehden järjestämän tilaisuuden anti on pidemmänkin jutun paikka, mutta haluan heti tuoreeltaan ottaa otsikkoteeman esille, sillä se tuli ikään kuin vahingossa tapetille yleisötilaisuuden lopussa.
Paneelikeskustelun eräänä panelistina oli Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty:n Tampereen pääluottamusmies Heli Matinsaari.
Matinsaari esitti loppuyhteenvedossaan, että työpaikkakiusaamisen loppuminen olisi avain myös työurien pidentämiseen.
Mielestäni Matinsaaren havainto ja mielipide on sellainen, että siihen on aihetta paneutua tarkemmin.
Kaikki tiedämme, että työurien pidentäminen on välttämätöntä. Olemme yksimielisiä siitä, että työuria on pystyttävä pidentämään alusta, keskeltä ja lopusta.
Olen ollut yli neljänkymmentä vuotta työelämässä.
Minulle oli suuri yllätys, että lähes satapäisestä Aamulehden auditorioyleisöstä 87 % ilmoitti kokeneensa joskus työuransa aikana työpaikkakiusaamista. Tieto oli suorastaan järkyttävä.
Näin suuri työpaikkakiusaamisen kohteeksi joutuneiden määrä kertoo, että ongelmasta ei ole ennen AKT-kiistoja keskusteltu riittävästi. Voidaan siis todeta, että AKT:n kiistat ovat ainakin ongelman julkitulon kannalta olleet enemmän kuin tervetulleita!
Kiitän Heli Matinsaarta, että osasit kytkeä työpaikkakiusaamisen ja työurien pidentämisen.
Toivon, että työpaikkakiusaamisen kitkemiseen panostetaan kaikkien osapuolten osalta nyt entistä enemmän, sillä työpaikkakiusaamisella näyttää olevan arvaamattoman suuri osuus työyhteisöissä.Jos työpaikkakiusaamisen kitkemisellä saadaan aikaan työurien pidentämistä, on asiaan todella panostettava.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työpaikkakiusaaminen, AKT, Hilkka Ahde, Timo Räty, Heli Matinsaari, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty, |
Talvitiepäivät oli katujen ja teiden sekä yleisten alueiden ja kiinteistöjen talvikunnossapitoon erikoistunut näyttelytapahtumaKeskiviikko 7.3.2012 - -Esko Erkkilä- Suomen Tieyhdistys, Pirkanmaan ELY-keskus ja Tampereen kaupunki olivat järjestelyvastuussa, kun Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestettiin 29. Talvitiepäivät 15. – 16.2.2012.
Talvitiepäivät järjestetään joka toinen vuosi ja seuraavat järjestetään maaliskuussa 2014.
Talvitiepäivillä alan asiantuntijat ja päättäjät saivat tietoa teiden ja katujen kunnossapitokoneiden, -välineiden ja -menetelmien tarkoituksenmukaisuudesta ja sieltä sai viitteitä sekä herätteitä niiden kehittämiseksi. Talvitiepäivillä kannustettiin yrityksiä kaluston suunnitteluun ja valmistukseen.
Alan seminaarit kuuluivat tärkeänä osana tapahtumaan.
Kävijöistä ja tapahtumissa kuulluista kielistä saattoi päätellä myös sen, että tapahtuma oli kotimaiselle alan teollisuudelle merkittävä vientitapahtuma – kansainvälisyydestä kertoo jo sekin, että tilaisuuden viralliset kielet olivat suomi ja englanti.
Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana katsoin tarpeelliseksi käydä messutapahtumassa.
Messuhallissa ja ulkoalueilla oli nähtävillä talvikunnossapitoon tarkoitetut viimeisimmät uutuudet konerintamalta.
Aurauskaluston järeää osaa edusti petolahtelaisen Kenneth Skinnars´n omistama uusi Scania asianmukaisine varusteineen. Scanian varustuksena ollut aura on ruotsalaisen Ab Mähler & Söner –yrityksen valmistama. Mähler´n tehdas sijaitsee Rossönissä Jämtlandin pohjoisosassa Ruotsissa.
Yleisten alueiden ja kiinteistöjen talvikunnossapitoon soveltuvana vaihtoehtona oli esillä mm. Kubota-traktori työvälineineen. Kubota on K-ryhmän myynnissä ja se on saavuttanut johtavan aseman pientraktoreiden kokoluokassa.
Avant Tecno Oy pienkuormaajat ja niiden työlaitteet valmistetaan Ylöjärvellä. Yritys oli mittavalla osastolla mukana 29. Talvitiepäivillä Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa.
Tavallisena tienkäyttäjänä on parina viime talvena tullut kova kaipaus ja tarve vanhanaikaisille kunnon tiekarhuille. Kiteellä sijaitsevalla Veekmas Oy:llä on toimintaa myös Sastamalassa sekä Uddevallassa Ruotsissa. Yritys on Pohjoismaiden ainoa tiehöylien valmistaja ja se sanoo olevansa tiehöyläteknologian edelläkävijä. Vuosittain tehtaalta valmistuu parisenkymmentä tiehöylää, mutta tuotanto pystyttäisiin kaksinkertaistamaan pienin järjestelyin.
Toivakkalaisen Erkki Väisäsen omistama Jyry-Sisu K-148 ja sen nokalla oleva Ajax-lumiaura olivat nostalginen ja mielenkiintoinen tuttavuus. Osaan elävästi muistella tupakkaa polttavan Rajalan Eskon Sisun rattiin ja nähdä lumen pöllyävän, kun hän aurasi samanlaisella yhdistelmällä Viljakkalan teitä 1960-luvulla. Väisänen nyt omistaman ajopelin ensimmäinen omistaja on ollut Tie- ja vesirakennushallitus eli TVH.
Tässä Väisäsen omistama Jyry-Sisu edestäpäin kuvattuna. Todella hieno ja muistoja tuova näky!
Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johto sekä tietyt päälliköt olivat keskeisessä roolissa Talvitiepäivien järjestelyissä.
Oli mieluisaa kuulla, että näyttelyryhmän päällikkönä toiminut Tampereen Infran Petri Salonen oli saanut laajaa tunnustusta toimistaan!
Ilahduin myös siitä, että näin useita Tampereen Infran haalareissa liikkuneita alan ammattilaisia Messukeskuksen käytävillä.
Liikelaitoksen johto on ymmärtänyt asiat oikein, kun se on antanut luvan ja suorastaan kehottanut työntekijöitään menemään messuille.
On varmaa, että alan koneiden ja laitteiden parissa pitkän kokemuksen omaava henkilö pystyy antamaan vinkkejä esim. laitteiden valmistajille. Myös se, että työntekijä pääsee näkemään ja kokeilemaan uutuuslaitteita vie kehitystä eteenpäin myös omassa liikelaitoksessa.
Haluan tässäkin lausua parhaat kiitokset kaikille niille Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen henkilöille, jotka myötävaikuttivat 29. Talvitiepäivien onnistumiseen!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talvitiepäivät, Tampereen Infra, Tampereen Infratuotanto Liikelaitos, Petri Salonen, Jyry-Sisu, TVH, Avant Tecno Oy, Kubota, |
Keskustan toiminta Tampereella on saamassa uutta vauhtia!Keskiviikko 8.2.2012 - -Esko Erkkilä- Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen jälkeinen aika on ollut Tampereella Keskustan kannalta vilkasta ja mielenkiintoista aikaa. KESKUSTAN TOIMINTA TAMPEREELLA ON SAAMASSA UUTTA VAUHTIA!
* nopeasti* edullisesti* ja kerralla oikeinon Keskustan keskeinen tavoite Tampereella.
Keskustan Tampereen valtuustoryhmän puheenjohtaja Mikko Kriikku, 040 514 1355 Kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja ja vaalipäällikkö Esko Erkkilä, 050 556 4878 |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Keskusta - kolmanneksi suurin Tampereella, Paavo Väyrynen, Vuokko Väyrynen, Keskustanaiset, Keskustanuoret, Jari Sajasalo, Arja Hirvenoja, Perussuomalaiset, Vapauspuolue, Mikko Kriikku, |
Tavase-hanke meni mahtavasti eteenpäin toissailtanaKeskiviikko 11.1.2012 - -Esko Erkkilä- Tampereen ja Valkeakosken seudun kuntien tekopohjavesihanke Tavase nytkähti voimallisesti eteenpäin maanantaina tammikuun 9. päivänä. MOT-ohjelma ansaitsisi oman juttunsa, mutta nykyisessä aihepaljoudessa joudun käsittelemään sitä nyt.
On myös tärkeää kuulla, että Tampereen kaupungin johtoryhmä osoitti konserniin kuuluvalle yksikölle miten ilmeisen luvatta kuvattujen videotallenteiden kanssa pitää menetellä. Toivottavasti nämä toimenpiteet antavat viitteitä siitä, että Tampereen kaupungin päättäjät uskaltavat jatkossa ottaa tiukan otteen selkeää imagohaittaa kaupungille aiheuttavan yhtiön toiminnasta. Tavasea käsittelevän MOT-ohjelman nimi oli: ”Tekovesikauhu”.
Esitys on niin mielenkiintoinen, että kaikkien tamperelaisten pitäisi se nähdä. Erityisen tärkeää sen näkeminen on Tampereen luottamushenkilöille, jotka ainakin vielä joulukuun 12. päivänä viime vuonna myötäjuoksivat Tavasen esitysten mukaisesti. Tekovesikauhussa haastatellut todelliset asiantuntijat kumoavat jokaisen Tavase Oy:n esittämän latteuden. Asiantuntijoina ohjelmassa esiintyvät mm.: • Esko Arasalo, Pälkäneen kunnanjohtaja Ohjelmaa katsellessa kannattaa kiinnittää huomiota puhujien äänenvoimakkuuteen, puheen vakuuttavuuteen, asioiden argumentointiin sekä puhujien kehonkieleen. Tavase-kriitikot ovat vakuuttavia ja asiastaan varmoja – näin ei ole vastapuolella. -Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kangasalan kunnanvaltuusto, Tavase-äänestys, MOT, Maarit Åström-Kupsanen, Esko Arasalo, Heljä-Sisko Helmisaari, Tuula Tuhkanen, Kalle Hakalehto, Ari Nieminen, |
Viljakkalan hautausmaan tapahtumat Vapaussodan aikana on tallennettu myös näytelmässäTiistai 23.8.2011 - -Esko Erkkilä- Kerroin eilen luodinrei´istä, jotka ovat Viljakkalan hautausmaan vanhoissa risteissä. Turun Kaupunginteatterissa esitettiin 1980-luvun alkupuolella näytelmä ”Tulee aika toinenkin”, johon sisältyy kohtaus Viljakkalan hautausmaalla.
Tarkistin asioita Turun Kaupunginteatterista ja sain teatterisihteeri Sari Läikelältä tiedon, että näytelmän ensi-ilta oli 15.11.1982 ja sitä esitettiin kaikkiaan 58 kertaa. Näytelmällä oli siis varsin hyvä menestys Turussa.
Näytelmä on kirjailija Anja Vammelvuon kirjoittama ja sen sovittivat Turun Kaupunginteatterille E. Halttunen sekä Vammelvuon poika Jotaarkka Pennanen.
Minulla oli tilaisuus olla läsnä yhdessä näytelmän näytöksessä.
”Tulee aika toinenkin” käsittelee näyttelijä-punapäällikkö Aarne Orjatsalon elämää ja eräässä näytelmän kohtauksessa Orjatsalo kyyristelee Viljakkalan hautausmaalla valkoisten kuularuiskutulessa.
Näyttelijä Aarne Orjatsalolla oli aikoinaan suhde kirjailija Ain`Elisabet Pennasen kanssa ja tästä suhteesta syntyi Anja Vammelvuon puoliso Jarno Pennanen vuonna 1906.
Pennasella ja Vammelvuolla oli kesämökki – Priikooli – Viljakkalassa, joten näytelmän ainekset ovat ilmeisen selvästi tämän kohtauksen osalta syntyneet Viljakkalassa.
Käsittääkseni Priikoolia isännöi nykyään Jotaarkka Pennanen.
”Tulee aika toinenkin” oli Turun Kaupunginteatterissa varsinainen ”sukunäytelmä”. Se käsitteli kirjailija Jarno Pennasen isän Aarne Orjatsalon vaiheita, näytelmän oli kirjoittanut Orjatsalon miniä eli Anja Vammelvuo ja sen sovitti Orjatsalon pojanpoika Jotaarkka Pennanen!
Heitän ajatuksena pirkanmaalaisille näyttämötaidepiireille, että olisiko ”Tulee aika toinenkin” -näytelmän ottaminen ohjelmistoon paikallaan? Ainakin minä menisin näytelmän uudestaan katsomaan.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tulee aika toinenkin, Turun Kaupunginteatteri, Aarne Orjatsalo, Anja Vammelvuo, Jarno Pennanen, Jotaarkka Pennanen, Priikooli, Viljakkala, Vapaussota, Viljakkalan hautausmaa, |
Ammattiyhdistysliike vaikeuksissa jäsenmäärän kehityksessäTorstai 19.8.2010 - -Esko Erkkilä- Elinkeinoelämän rakennemuutos, yleisen tietotason kohoaminen ja työntekijöiden tympääntyminen ammattiyhdistysliikkeen toimintaan ovat heikentäneet erityisesti nuoren ja koulutetun väen mielenkiintoa ay-liikkeeseen.
Mielenkiinnon hiipuminen on näkynyt ammattiliittojen jäsenmäärän alenemisena tai ainakin hyvin maltillisena kasvuna.
Julkisten ja hyvinvointialojen JHL sekä Tehy ovat pystyneet kasvattamaan jäsenmääriään. Se on luonnollista, sillä niiden toiminta on ollut yhteiskuntarauhaa rakentavaa ja maltillista - ne eivät ole elämöineet Oiva Lohtander-mallisilla vaalimainoksilla!
Poikkeuksen työttömyyskassoista tekee Loimaalla toimiva Yleinen työttömyyskassa YKT.
Viime vuonna YKT sai 29.000 uutta jäsentä, kun tavallisesti se saa uusia jäseniä 10.000 - 15.000 henkeä vuodessa.
Jokaisen pitää huolehtia työttömyysturvastaan, sillä työttömäksi voi joutua kuka tahansa.
Olen ollut "Loimaan kassan" jäsen varmaan viitisentoista vuotta ja saanut työttömyysturvan sitä kautta edullisesti. Toki jälkeenpäin katsellen sekin on ollut turhaa, sillä työttömyyspeikko ei ole ollut uhkana.
YKT:n jäsenenä ei tarvitse pelätä, että rahojani käytettäisiin vasemmistopuolueiden - SDP:n ja Vasemmistoliiton - tarkoitusperien edistämiseen. Hankin jäsenmaksun maksamisella ainoastaan työttömyysturvaa ja en tue minkään poliittisen puolueen tai ääriliikkeen toimintaa.
Yleisen työttömyyskassan YKT:n jäsenmaksu on sekin kohonnut vuosien saatossa paljon - ainakin prosenteissa ilmaistuna.
Nyt YKT:n jäsenmaksu on 99 euroa vuodelta. Se on kalenterivuosikohtainen ja sen joutuu maksamaa vaikka liittyisikin kassaan tai eroaisi kassasta kesken vuotta.
Suosittelen liittymistä Yleisen työttömyyskassan YKT:n jäseneksi, sillä näin saat työttömyysturvan itsellesi ja et joudu kustantamaan mitään ylimääräisiä kustannuksia.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ay-liike, Loimaan kassa, Yksityisalojen työttömyyskassa YKT, YKT, SAK:n vaalimainos, |
Itämeren maakaasuputken rakennusvaihe loi Suomeen työpaikkojaSunnuntai 16.5.2010 - -Esko Erkkilä- Nord Stream -kaasuputken asennustyöt Suomanlahden pohjaan alkavat kesäkuussa 2010, mutta putkien pinnoitustuotanto on pyörinyt Kotkassa jo syksystä 2009 alkaen.
Pääsin pikaisesti tutustumaan pinnoistusprojektiin taannoisella työmatkallani Kotkan satamiin. Mainittakoon, että Kotkassa on useita satamia - Mussalo, Hietanen, Hietanen etelä (tuttavallisemmin Puolan laituri), Kantasatama sekä Sunilan laituri. Merenpohjaan asennettavat teräsputket... |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nord Strem, maakaasuputki, Kotka, Mussalo, Viipuri, Greifswald, Sinnemäe |
Suomi sai kuusi uutta kaupunkia tasan 50 vuotta sittenPerjantai 1.1.2010 klo 19.40 - -Esko Erkkilä- Suomeen syntyi tammikuun 1. päivänä 1960 kuusi uutta kaupunkia, kun V. J. Sukselaisen hallituksen sisäministeri Eino Paloveden esittelyn jälkeen presidentti Urho Kekkonen päätti, että Hyvinkään, Kouvolan, Riihimäen, Rovaniemen, Salon ja Seinäjoen kauppalat muuttuvat kaupungeiksi.
Ennen näiden kaupunkien syntymistä sai Lahti olla Suomen nuorin kaupunki 54 vuoden ajan.
Usein ei tulla huomioiduksi, että 50 vuotta sitten syntyneet kaupungit ovat ensimmäiset itsenäisen Suomen aikana syntyneistä kaupungeista.
Henkilökohtaisena muistona minulla on, että sain opettajalta tehtäväkseni esitellä koko luokalle nämä Suomeen syntyneet uudet kaupungit.
Hyvinkään, Kouvolan, Riihimäen, Rovaniemen, Salon ja Seinäjoen kaupunkien syntyyn liittyvät yksityiskohdat ovat vuosien saatossa osoittautunut hyväksi tietokilpailukysymykseksi. Asiat on monille uusia, mutta niiden käsittelyn jälkeen useimmat ovat pitäneet juttuja mielenkiintoisena. Kannattaa kokeilla esim. illanistujaisten tai pitkän bussimatkan virkistyksenä!
-Esko Erkkilä-
PS. Pari asiaan hieman liittyvää tietokilpailuluonteista lisäkysymystä:
1. Mikä oli ministeri Eino Paloveden alkuperäinen sukunimi? (Vastaus: Möttönen)
2. Kuka olisi Keski-Suomen läänin ensimmäinen maaherra? (Vastaus: Eino Palovesi)
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hyvinkää, Kouvola, Riihimäki, Rovaniemi, Salo, Seinäjoki, V.J.Sukselainen, Eino Palovesi, Urho Kekkonen |
"Harva syntinen pelastuu saarnan toisella tunnilla"Torstai 10.12.2009 klo 21.42 - -Esko Erkkilä-
Politiikka - Suomi -sanakirjan kirjoittaja Jussi Lähde alkoi näillä kirjailija ja humoristi Mark Twain´n sanoilla lopettelemaan Grand Hotell Tammerin baarissa eli Vihtorin kirjastossa tänään järjestämäänsä tupailtaa.
Olin paikalla, jossa Aamulehden blogistin Jussi Lähteen lisäksi olivat keskustelijoina kansanedustaja Mikko Alatalo, Aamulehden vastaava päätoimittaja Matti Apunen sekä suomalaisen sana- & säveltaiteen mestari Heikki Salo. Kaikki keskustelijat... |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jussi Lähde, Matti Apunen, Mikko Aalatalo, Heikki Salo, Vihtorin kirjasto, tupailta |