Hallituksen uudenvuodenlahja suomalaisille - arvonlisäverotuksen kiristäminen!

Maanantai 7.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Arvonlisäverokannat kohosivat vuodenvaihteessa yhdellä prosenttiyksiköllä.

 

Arvonlisävero on luonteeltaan tasavero, sillä kaikki joutuvat tulo- ja ansiotasosta riippumatta maksamaan sitä yhtä paljon, koska se sisältyy tavaroiden ja palveluiden hintoihin. 

 

Yleinen arvonlisäverokanta on nyt 24 % ja elintarvikkeiden osalta se kohosi 14 prosenttiin. Huolestuttavaa on se, että lääkkeiden, tilattujen lehtien sekä kirjojen arvonlisävero korotettiin 9 prosentista 10 prosenttiin – hallitus kurittaa siis myös sairaita!

 

Hämmästyttää, että työväenpuolueet sallivat Kokoomuksen johdolla suoritetun veronkiristyksen.

 

Suomen Keskusta on pontevasti vastustanut arvonlisäverotuksen kiristämistä. Erityisesti elintarvikkeiden arvonlisäverotuksen kiristäminen on Keskustan mielestä huonoa politiikkaa. Jokaisen pitää syödä ja elintarvikkeiden arvonlisäveron kiristäminen koskee erityisesti vähäväkisiä.

 

Suomi on nykyhallituksen toimettomuuden vuoksi valumassa syvään taantumaan. Vienti ei vedä ja STX-telakan loistoristeilijätilaukseen liittyvät hallituksen töppäykset vauhdittavat maamme taantumaa.

 

Hallituksen saamattomuuden tuloksena maamme talous nojaa nykyisin lähes yksinomaan yksityiseen kulutukseen ja arvonlisäverotuksen kiristäminen on yksityiselle kulutukselle vakava suonenisku.

 

Arvonlisäverotuksen kiristämisen vaikutukset yksityisen kulutuksen kehittymiseen ovat arvaamattomat. Hallituksen kaikkia tuoteryhmiä koskeva arvonlisäveron kiristäminen horjuttaa kansalaisten luottamusta tulevaisuuteen.

 

Kataisen hallituksen toteuttama arvonlisäveron kiristäminen oli todella huono signaali maamme tulevaisuudenuskolle.

On pelättävissä, että vuodenvaihteessa toteutettu arvonlisäverotuksen kiristäminen on osa sitä veronkorotusten ja etujen leikkaamisen oravanpyörää, jota hallitus tulee jatkamaan ehkä jo näiden lumien aikana.

 

 

-Esko Erkkilä- 

Kokoomus: "Lapsilisä on kenties yksi yhteiskuntamme haitallisimmista tuista?"

Tiistai 6.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Kokoomusnuorten varapuheenjohtaja Saul Schubak haluaa, että lapsilisät poistettaisiin. Schubakin mukaan lapsilisät ovat tulonsiirtoa hyväosaisilta vanhemmilta heille, jotka hankkivat lapsia saadakseen rahaa.

 

Varapuheenjohtaja Schubak´n mielipide on vaikuttavaa tekstiä. Hän toteaa mm. näin:

 

 

"Lapsilisät pitäisi ehdottomasti poistaa. On järjenvastaista että tuemme heikomman aineksen lisääntymistä ja sitten ihmettelemme miksi täällä on huumeriippuvaisina syntyviä lapsia ja huostaanottoja alkoholistivanhemmilta

 

 

Mä nimenomaan haluun eugeniikasta eroon ja terveen järjenkäytön takaisin lastenhankintaan. Lapsilisä on kenties yksi yhteiskuntamme haitallisimmista tuista"

 

 

On valitettavaa, että varapuheenjohtaja Schubak´n mielipide tuli julkisuuteen vasta kunnallisvaalien jälkeen. Olisi ollut ehdottoman välttämätöntä, että se olisi ollut tiedossa Kokoomuksen linjauksena ennen kunnallisvaaleja.

 

Lapsilisät on saatu monien taistelujen tuloksena yhteiskuntamme erääksi peruspilariksi.

 

Yksi kokoomuslainen höyrypää ei saa muuttaa asioita niin, että lapsilisien maksaminen lopetettaisiin.

 

Kaipaan pääministeri Jyrki Kataisen selkeää ulostuloa siitä, että onko Kokoomuksen tahto todellakin lapsilisäjärjestelmän poistaminen. Jonkin tuikituntemattoman-Tujusen vakuuttelut eivät näin suuressa asiassa riitä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Miesten PSA-seulonta on saatava samalle tasolle kuin naisten rintasyöpäseulonta

Torstai 1.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Naisilla todettiin vuonna 2010 14.402 uutta syöpätapausta ja niistä rintasyöpiä oli 4.678.

 

Miehillä vastaavana aika todettiin 14.795 uutta syöpätapausta ja niistä eturauhassyöpiä oli 4.709.

 

Luvuista havaitaan, että molemmilla sukupuolilla todetut syöpätapaukset olivat jokseenkin samalla tasolla sekä myös se, että uudet rintasyöpä- ja eturauhassyöpätapaukset olivat lukumäärältään jokseenkin samansuuruiset.

 

Rintasyöpä- ja eturauhassyöpätapausten osalta on se ero, että rintasyövän etsinnässä on käytössä kattava seulonta, mutta eturauhassyövän kohdalle niin ei ole.

 

Pidän tilannetta huonona ja haluan toimia voimakkaasti, että myös eturauhassyövän osalta maahamme saataisiin kattava seulonta.

 

Tiedän tasan tarkkaan ne näkökulmat, joilla lääkärikunta perustelee nykytilannetta, mutta en hyväksy perusteluja.

 

Toimin Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessä tukihenkilönä ja tunnen asiat omakohtaisesti melkoisen hyvin.

 

Minulla todettiin omaehtoisessa seulonnassa eturauhassyöpä vuonna 2001. Se leikattiin ja olen sen jälkeen saanut elää ”syöpävapaata” aikaan.

 

Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen puheenjohtajana toimii sosiaalineuvos Seppo Rantanen.

 

Tapaan Rantasen silloin tällöin ja viimeksi kunnallisvaali-illassa Aamulehden Ziberiassa 28.10.2012.

 

 

 

Tässä sosiaalineuvos Seppo Rantanen (kok) Aamulehden päätoimittaja Jorma Pokkisen haastateltavana.

 

 

Sosiaalineuvos Rantanen muistaa minut sekä tietää mielipiteeni ja hän tulikin puheilleni.

 

Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen puheenjohtajana sosiaalineuvos Rantanen puolustelee maamme lääkärikunnan virallista kantaa, mutta hän antaa arvon myös minun mielipiteelleni.

 

 

Kerroin taas kerran omakohtaiset kokemukseni eturauhassyöpäseulonnan tarpeellisuudesta ja totesin odottavani kiivaasti sitä päivää, jolloin miehet saavat syöpäseulontojen kohdalla tasa-arvoisen kohtelun naisten kanssa.

 

Omalta kohdaltani se ei enää ole tarpeen, mutta ajattelen niitä n. 5.000 miestä, jotka jokaisena lähivuotena tulevat kohtaamaan eturauhassyövän.

Osalle diagnoosi tulee liian myöhään, mutta heillekin se olisi ehtinyt ajoissa, jos Suomessa olisi rintasyöpäseulonnan tapaan yhteiskunnan järjestämä eturauhassyövän seulonta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Vaaliesitteeni Koivistonkylän asukkaille

Maanantai 22.10.2012 - -Esko Erkkilä-

Eskon kokemukset ovat Koivistonkylän asukkaiden käytössä!

 

                

   208    

Eskolla on kokemusta räjäytystöistä, jotka Sulkavuoren jätevedenpuhdistamon myötä nyt uhkaavat Koivistonkylän asukkaita.

 

Ikean räjäytystyöt raunioittivat Palokalliolla monia omakotitaloja ja myös Eskon omistama talo kärsi vaurioita.

 

Esko tuntee kaupunkikoneiston ja pystyy antamaan vankan panoksensa Sulkavuoreen suunnitellun keskuspuhdistamon rakentamisen estämiselle.

 

Jos Sulkavuori kuitenkin toteutuu, on räjäytystöihin valmistauduttava suurella huolella.

Räjäytystöiden suorittamiselle on vaadittava turvalliset heilahdusnopeusrajat, heilahdusnopeusmittarit pitää kiinnittää ainakin joka kolmannen talon kivijalkaan, heilahdusnopeudet on asukkaiden edustajan saatava tietoonsa reaaliajassa ja urakkasopimuksessa on oltava sanktiot liian suurista panostuksista.

 

Tärinäalueella sijaitsevien talojen ja asuntojen kaikki seinät, katot ja lattiat on tarkastettava ennen räjäytystöiden aloittamista. Kaikki havainnot pitää kirjata siten, että kiinteistön omistaja hyväksyy kirjauksen.

 

On selvää, että Tampereen kaupungin on korvattava kaikki räjäytystöiden aiheuttamat vauriot!

 

Eskon kaupunkitasolla ajamat muut asiat:

 

• EI mielettömälle Tavase-tekopohjavesihankkeelle, sillä saamme Näsijärvestä puhdasta lähivettä!
• EI TKL:n bussien korjaamiselle Virossa, sillä Tampereen kaupungilla on ammattitaitoisia asentajia
• EI Houkanojan ja Vihiojan myrkyttämiselle, sillä emme saa pilata Pyhäjärveä emmekä Kokemäenjokea
• EI neljätoista päivää vanhoille leiville, sillä tuore lähileipä on ihmisen perusravintoa

 

Rantaväylän tunnelikysymys on 28.10.2012 valittavan kaupunginvaltuuston päätettävä tarvittaessa uudestaan!

 

Kansalaisvaikuttamisen pioneeri Tampereella!

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtaja v. 2009 -2012

Ruokomäenkatu 32, 33840 Tampere

050 556 4878

esko.erkkila@gmail.com

www.eskoerkkila.fi

Tämä on sanottava ääneen!

Lauantai 15.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Olen mutkan kautta tutustunut Helsingin Sanomien toimittajan Tuomas Kärkkäisen juttuun, jossa selvitellään kuntien ja yksityisen sektorin työllistämissuhteita. Kysymys on siitä, että miten monta ihmistä yksityinen sektori työllistää jokaista kymmentä kuntien palkkalistoilla olevaa työntekijää kohti.

 

Kaikille on kai selvää, että ainoastaan yksityissektorin työllistämä henkilö kasvattaa lisäarvoa esim. Tampereen kaupungille. 

 

Koko maassa Tuomas Kärkkäisen mukaan keskiarvo on 27 henkilöä. Valitettavasti Tampereella tuo luku alittaa valtakunnallisen keskiarvon, sillä meillä se on vain 24 henkilöä!

 

Tampereella on siis tussaroitu, kun yksityisen puolen työllistäminen on laiminlyöty!

 

Helsingin Sanomien artikkelissa on ETLAn johtajan Hannu Kasevan lausuma, jossa hän viitaten juuri käytävään kuntauudistushankkeeseen toteaa, että tämä on sellainen asia, jota ei saisi edes ääneen sanoa.

Vai ei saisi sanoa ääneen!!!!

 

Olen omaksunut erääksi tunnuslauseekseni, että…

 

…Esko uskaltaa…

 

…ja sen vuoksi haluan sanoa suureen ääneen toimittaja Tuomas Kärkkäisen toteaman ja Hannu Kasevan lausumat totuudet!

 

-Esko Erkkilä-

"Huomattava haitta" estää tieoikeuden myöntämisen naapurin pihan kautta

Maanantai 10.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin avustajana tietoimitukseen, jossa myönnettiin tieoikeus eräälle naapurillemme.

 

Prosessi sujui ongelmitta, mutta sen kuluessa opin parikin asiaa, jotka on hyvä tietää, kun joutuu osalliseksi tietoimitukseen.

 

Tietoimituksen alkuperäisessä esityksessä kaavailtu yksityistie olisi kulkenut erään omakotitalon rappurallista 6,70 metrin etäisyydellä.

 

Ajatus oli kuolleena syntynyt, sillä yksityistielain 8 § toteaa näin:

 

Jos kiinteistön tarkoituksenmukaista käyttöä varten on tärkeätä saada kulkuyhteys toisen kiinteistön kautta eikä siitä aiheudu huomattavaa haittaa millekään kiinteistölle, on kulkuyhteyttä tarvitsevalle kiinteistölle annettava oikeus käyttää jäljempänä säädetyssä tietoimituksessa määrättävää aluetta 5 §:n mukaisiin tietarkoituksiin. Oikeutta toisen kiinteistön alueen tällaiseen pysyvään käyttämiseen sanotaan tieoikeudeksi.

 

On selvää, että toisen tontille johtavan yksityistien kulkeminen naapurin omakotitalon rappurallista 6,70 metrin etäisyydellä aiheuttaa huomattavaa haittaa, joten piti tutkailla muita tielinjauksia.

 

 

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa ja tästä kuvasta ilmenee, että kuinka läheltä naapurin rappurallia yksityistie oli alkuperäisen suunnitelman mukaan kaavailtu. Maanmittausinsinööri totesi ykskantaan, että ei onnistu!

 

 

Toinen merkittävä seikka, jonka opin samaisessa tietoimituksessa oli, että pitkäaikainenkaan tienkäyttö ei muodosta tieoikeutta.

 

Periaate on kirjattu Korkeimman Oikeuden päätökseen vuodelta 1986.

 

Nettitutkailussa en löytänyt kyseistä Korkeimman Oikeuden päätöstä, mutta uskon maanmittausinsinöörin kertomaan.

 

Periaate on merkittävä, sillä se merkitsee, että pitkäaikainenkaan toisen kiinteistön läpi kulkeminen ei muodosta tieoikeutta.

 

Tieoikeus on kuitenkin sellainen kansalaisoikeus, että tavalla tai toisella se jokaiselle tontille muodostetaan.

 

Tiekokous, johon apumiehenä osallistuin, oli hyvähenkinen ja pääsimme kaikkia tyydyttävään lopputulokseen.

 

Tässä tapauksessa maanmittaustoimiston henkilökunta oli perehtynyt asiaan perusteellisesti, sillä kyseistä kiinteistöä koskevat tieoikeudet oli pengottu arkistoista vuodesta 1915 alkaen.

 

Arkistojen penkominen on kallista puuhaa, sillä yksityistietoimituksen hakija joutuu maksamaan arkistojen penkomisesta 77,00 euroa tunnilta. Tässä tapauksessa työtunteja oli tarvittu kahdeksan eli hakijalle koitui pelkästä arkistojen penkomisesta laskua yli 600 euroa!

 

Yksityistien pituudeksi muodostui 240 metriä ja hakijalle kertyi tietoimituksesta laskua kaikkiaan parisentuhatta euroa. Mielellään hän lupasi sen maksaa, sillä tietoimituksen tuloksena hänelle osoitettiin järkevä tieyhteys tontilleen.

 

-Esko Erkkilä-

Nykytekniikka on mullistanut ympäristömme ja monet jokapäiväiseen elämäämme kuuluvat toiminnot

Lauantai 8.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitan tätä juttuani ja tallennan sen nettisivuilleni 350 kilometrin päässä kodistani.

 

Nykytekniikka on ihmeellistä ja mahdollistaa tehokkaan toiminnan.

 

 

 

Käytän nettiyhteyden saamiseen reititintä, jolla saan yhteyden ”valtakunnan tietoverkkoon” vaivattomasti. Yhteys toimii täällä korvessa jopa nopeammin kuin Tampereen maalikylässä!

 

Aloitin työurani Kokkolassa ja silloin Kokkolasta ei ollut kaukopuhelinyhteyksiä oman maakunnan ulkopuolelle. Puhelut piti tilata "Valtiolta" eli numerosta 06 ja odottaa puhelun saamista.

Puheluita pystyi varaamaan samalla kerralla ainoastaan kuusi ja "Valtio" yhdisti ne sitten peräjälkeen tilaajan puhelimeen.

Tietoliikenneyhteyksien aikaansaaminen on välttämättömyys haja-asutusalueiden asukkaiden elämälle. Omien kokemusteni mukaan tässä on onnistuttu ainakin Keski-Pohjanmaan maisemissa!

 

Toinen asia, jonka erinomaisuuteen pääsin tutustumaan viime torstaina, on maanmittaukseen ja paikantamiseen liittyvät toiminnot.

 

Olin apumiehenä maanmittaustoimituksessa, jossa jouduttiin etsimään kymmenkunta vanhaa kivipyykkiä ja niiden oikeaa paikkaa maastosta.

Samassa yhteydessä haettiin maanmittarin toimesta paikka tieuralle, jonka rakentamisesta oli hetki aikaisemmin sovittu yksityistietoimituksessa.

 

 

Homman hoitaneen maanmittausinsinöörin apuvälineenä toimi satelliittipaikannin, jolla kohteen sijainti pystyttiin määrittelemään muutaman sentin tarkkuudella.

Laite on esimerkki lännen ja idän saumattomasta yhteistoiminnasta, sillä se hyödyntää venäläisten ja amerikkalaisten satelliittien palveluja. Laite osaa ”lukea” venäläisten sekä amerikkalaisten satelliittien lähettämiä tietoja siten, että paikantaminen onnistuu tarkasti.

 

 

Paikantamislaite sijaitsee pitkän varren päässä. Varsinainen laite on tässä kuvassa joutunut niin korkealle, että se ei näy punatakkisen maanmittausinsinöörin pitelemän varren päässä.

 

 

 

Maanmittaustoimitus ei nykyäänkään ole pelkkää satelliittipaikannukseen perustuvaa toimintaa, sillä kivipyykkien maastoon asentaminen vaatii maanmittausinsinööriltä ruumiillista rehkimistä, kun metallinen ”kivipyykki” asennetaan paikoilleen.

 

Maanmittaustoimitus ja yksityistien määrittäminen vaativat kyläläisiltä saumatonta yhteistyötä, jotta ratkaisu olisi toimiva.

 

Kiitän kälviäläisiä naapureitamme, sillä saimme rakentavalla yhteistyöllä uudelle naapurillemme hyvän ja toimivan tieyhteyden päätieltä hänen tontilleen.

 

Lopputuloksesta voin todeta, että kaikki voittivat!

 

Teknisessä mielessä voittamisen takana oli uusin tekniikka ja sen hyödyntämiseen pystyvä maanmittausinsinööri sekä maanmittaustoimitukseen osallistuneiden maanomistajien hyvä yhteishenki!

 

-Esko Erkkilä-

Kapteeni yrittää jättää hukkuvan laivan?

Torstai 30.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Valkeakosken Sanomat jysäytti elokuun 28. päivänä todellisen uutispommin, kun se kertoi, että Tavase Oy:n toimitusjohtaja Petri Jokela on hakenut Valkeakosken kaupungin teknisen johtajan toimeen.

 

Lehti otsikoi jymyuutisensa näin:

 

 

Tavasen toimitusjohtaja hakee Valkeakoskelle

 

Lehti taustoittaa uutistaan mm. näin:

 

”Tekopohjavesiyhtiön Tavasen toimitusjohtaja Petri Jokela on yksi niistä 21:stä, jotka hakevat Valkeakosken teknisen johtajan paikkaa…

 

…Tavasen tiimoilta niin valkeakoskelaisille kuin muillekin lähikuntien asukkaille tutuksi tullut Jokela sanoo, että hakee paikkaa, koska se on merkittävä ja mielenkiintoinen.

 

– Olen ollut sekä yksityissektorilla että julkisella puolella töissä. Tavasessa olen ollut mukana vuodesta 2005, Jokela toteaa.

 

Valkeakoski hakee uutta teknistä johtajaa Pentti Bergmannin eläköitymisen vuoksi.”

 

Minulla ei ole pienintäkään sananvaltaa, eikä edes halua puuttua Valkeakosken kaupungin teknisen johtajan valintaan, mutta siitä huolimatta viime perjantaina päättynyt hakuprosessi on minulle ja muille Tavase-vastustajille hyvin merkityksellinen.

 

Tavase Oy:n toimitusjohtajan halu jättää tekopohjavesihanke on vahva viesti koko hankkeen mielettömyydestä. Yrityksen toimitusjohtaja näkee aivan oikein, että lähtö tästä kuitenkin tulee.

 

Toivon, että Petri Jokelan hakemus Valkeakosken teknisen johtajan toimeen herättää viimein myös tamperelaiset Tavase-uskovaiset todellisuuteen.

 

Tampere ja sen lähikunnat eivät mielestäni voi olla tekopohjavesiyhtiön takana.

 

Luettelen taas kerran muutaman keskeisen argumentin Tavase-suunnitelmia vastaan:

 

• Näsijärvi on pitkäjänteisen toiminnan tuloksena puhdistunut niin, että Tampereen vedenkulutuksen kasvu voidaan vallan hyvin tuottaa todellisena lähivetenä Näsijärvestä

 

• Näsijärven rannalla sijaitsevan Kaupinojan vesilaitoksen saneeraukseen sijoitetut rahat ovat pieni murto-osa niistä mammuttikustannuksista, jotka muodostuisivat jos Pälkäneelle ja Kangasalle sekä ennen pitkää Hämeenkyrön, Ylöjärven ja Nokian Pinsiöön rakennettaisiin ympäristöä tuhoavat tekopohjaveden imeytyskentät

 

 

• Suomen kauneimpia harjumaisemia ei saa pilata sadettamalla Kangasalan ja Pälkäneen harjumaisemiin joka toinen vuosi 863 metriä korkea vesipatsas. Tavasen suunnittelemat sadetusmäärät olisivat yli 1.000-kertaisia alueen normaaliin sademäärään verrattuina!

 

 

Tavase Oy:n kansalaismielipidettä halveksiva toimintatapa ”ei ole nykypäivää”.

 

Kokoomuksen kansanedustaja ja entinen triatlonisti Pauli Kiuru pyysi Aamulehdessä 30.7.2012 Tavasen suurimmalta omistajalta eli Tampereen kaupungilta avoimia vastauksia esittämiinsä kysymyksiin!

 

Myös Tavase Oy:lle hän esitti kysymyksiä.

 

Toivoin, että Tampereen luottamushenkilöt ja Tavase Oy:n hallituksen jäsenet olisivat vastanneet Kiurun kysymyksiin.

Mitään ei kuitenkaan tapahtunut.

 

Koen, että Valkeakosken Sanominen uutispommi toimitusjohtaja Jokelan halusta irrottautua tekopohjavesihanke Tavasesta on paras vastaus kansanedustaja Pauli Kiurun esittämiin kysymyksiin.

 

Kaikesta näkee, että Tavase Oy vetelee viimeisiä henkosiaan.

 

Tavase Oy:n loppuminen on hyvä asia, mutta surettaa, että mieletön hanke on ehtinyt kuluttaa tamperelaisten ja lähikuntien asukkaiden verovaroja lähes kymmenen miljoonaa euroa!

Tampereen kaupunki rypee suurissa taloudellisissa ongelmissa.

Ymmärrän Tampereen kaupungin virkamiesjohdon murheet, kun kaupunki joutuu Tavasen alasajossa kirjaamaan omistusosuutensa mukaisen tappion hankkeen loppumisesta.

Tampereen kaupunki omistaa Tavasesta 69,5 %, joten tappiota kertyy tekopohjavesiseikkailusta monta miljoonaa.

 

Ironisesti voidaan toki ajatella, että kymmenen miljoonan euron panostuksella saadaan säästettyä 200 miljoonan euron uhraaminen luonnon ja ympäristön tuhoamiseen!

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Sulkavuoreen suunnitellun jätevesien keskuspuhdistamon varapurkupaikan käyttäminen merkitsisi paskalietejärven muodostumista Lahdenperänkadun ja Lempääläntien risteysalueelle

Lauantai 25.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Pyydän anteeksi otsikon kielenkäyttöäni, mutta useilla jätevesipuhdistamoilla vierailleena tiedän, että otsikon sanoma on täyttä totta.

Tampereen Vesi on liikelaitos, joka oheisyrityksensä Tavase Oy:n kanssa suunnittelee suurta kusetusta Tampereen vesihuollon molemmissa päissä – puhtaan veden tuotannossa ja jätevesien käsittelyssä.

 

Käsittelen tässä jutussani Sulkavuoreen suunniteltua jätevesien keskuspuhdistamoa ja senkin osalta ainoastaan puhdistamon häiriötilanteissa käyttämää puhdistamattomien jätevesien purkamista Vihinojaan ja sitä kautta Pyhäjärveen sekä edelleen Kokemäenjokea pitkin turkulaisten juomavedeksi ja turkulaisten tarpeen ylijäävää osuutta, joka lopulta päätyisi Porin kohdalla mereen.

 

Häiriötilanteet ovat kaikessa toiminnassa mahdollisia ja ne tulevat toteutumaan ennemmin tai myöhemmin.

 

 

 

Sulkavuoreen suunnitellun keskuspuhdistamon häiriötilanteissa puhdistamaton jätevesi tultaisiin ohjaamaan viettopurkuviemäriä pitkin kohtaan, joka on tässä kartassa siinä paikassa, johon ruuvinkärki osoittaa.

Kyseessä on Lahdenperänkadun ja Lempääläntien risteysalue ja tarkemmin ilmaisten Lempääläntien alittavan Vihiojan mutka. Alue taitaa olla Koivistonkylää?

Ruuvinkärjen jatkeella näkyvä suurempi musta suorakaide on Helsinki-Tampere -moottoritien silta, joka ylittää tällä kohtaa Lahdenperänkadun. 

Jätevesien suunniteltu varapurkupaikka sijaitsee siis paraatipaikalla Tampereelle tulijoita ajatellen! Moottoritiellä kulkee tuhansia kulkuneuvoja vuorokaudessa, joten häiriötilanteissa tamperelaiset hajuelämykset olisivat tuhansien ihmisten nautittavissa heti häiriötilanteen jälkeen.

 

Selvittelin asiaa Tampereen Veden käyttämän YVA-konsultin Ramboll Oy:n harjoittelija Salla Sillanpäältä ja sain viettopurkuviemäri –käsitteen selitykseksi, että kyseessä on putkitettu ratkaisu. Kauppasin Sillanpäälle "viettopurkuviemäri" -käsitteen tarkemmaksi selitteeksi avo-ojaa, mutta Salla kertoi, että kyseessä on putkitettu ratkaisu! Viettopurkuviemäri olisi todennäköisesti maahan kaivettava suuriläpimittainen putki.

Olin kiinnostunut suunnitellun varapurkupaikan rakenteesta sen vuoksi, että halusin tietää sitä varten tarvittavien räjäytysten ja louhintojen tarpeen. Näitä asioitahan Tampereen Vesi ei käsittääkseni kerro suunnitelmissaan.

Suhtaudun Tampereella suoritettaviin räjäytyksiin pelolla ja suurella varovaisuudella. Minulla on tähän omat syyni ja tärkein niistä on Ikea-räjäytysten aiheuttamat vauriot Palokallion alueen omakotitaloille. Myös oma omakotitaloni - joka sijaitsee Ikean räjäytyspaikalta 300 metrin etäisyydellä - sai Ikea-räjäytyksissä vauriot, jotka Tampereen kaupunki arvioi 600 euron arvoiseksi vahingoksi. Tyydyin Tampereen kaupungin maksamaan korvaukseen.

 

Arvostan harjoittelija Salla Sillanpään taitoja, mutta ihmettelen, että Tampereen Veden käyttämä konsultti tukeutuu miljoonahankkeen toteuttamisessa harjoittelijatyövoimaan. Harjoittelijatyövoiman käytöllä konsulttiyritys pystyy maksimoimaan tuloksentekonsa – viis työn lopputuloksesta, sillä tärkeintä on, että Tampereen veronmaksajilta saadaan kynittyä mahdollisimman paljon rahaa Ramboll Oy:n kassaan!

 

Kävin kuvaamassa suunniteltua purkupaikkaa 22.8.2012 ja silloin näkymät näyttivät tältä:

 

 

Puhdistamattomien jätevesien varapurkupaikka sijaitsee Lahdenperänkadun ja Lempääläntien risteyksen välittömässä läheisyydessä. Se sijaitsee kuvassa näkyvästä kärkikolmiosta vajaat kymmenen metriä oikealle.

Koivistokylän Prismaan, Koivistonkylään, Peltolammille, Palokalliolle, Multisiltaan ja sitä kautta Lempäälään matkaavat saavat keskuspuhdistamon häiriötilanteissa jäteveden lähes sananmukaisesti "päin naamaansa"!

 

 

 

Tässä on hieman laajempi kuvakulma. Kuvassa varapurkuputken suu sijoittuu hieman bussin takakulmasta oikealle.

Kuvan oikeassa yläkulmassa näkyy Helsingistä Tampereelle suuntautuvaa moottoritieliikennettä ja vasemmalla näkyy Lempääläntien varrella sijaitseva varapurkupaikan lähin kerrostalo.

 

 

 

Tämän kuvan otin Lahdenperänkadun ylittävältä kevyenliikenteen sillalta ja tässä paskavesien varapurkupaikka sijoittuu suoraan sinisellä mopolla ajavan henkilön taakse pusikkoon.

Kuvan yläreunassa näkyy Helsinki-Tampere -moottoritie (Tampereen suunta oikealla).

 

 

 

 

Vihioja alittaa Lempääläntien aivan Lahdenperänkadun risteyksen tuntumassa ja…

 

 

 

… tässä kuvassa ”katsellaan” suoraan paskavesien purkutunnelin suulle. Pitäisi kai käyttää paskavesien tunnelin suusta termiä ”viettopurkuviemärin suuaukko".

Kuvassa näkyy Lempääläntie varrella oleva kerrostalo, joka jäisi kuivalle maalle, vaikka jätevedenpuhdistamossa tapahtuisi vakavakin onnettomuus!

 

Miksi tein näin mittavan selvityksen Sulkavuoreen suunnitellun keskuspuhdistamon varapurkupaikan ongemista?

 

Olen kokenut Palokalliolla Ikean räjäytystyömaan kirot ja en halua, että Koivistonkylän asukkaat joutuisivat kokemaan saman.

 

Mm. sen vuoksi vastustan keskuspuhdistamon rakentamista Sulkavuoreen.

 

Lisäksi haluan, että seuraavat sukupolvet saisivat nauttia puhtaasta Näsijärven kaltaisesta Pyhäjärvestä. Puhdas Pyhäjärvi ei olisi ainakaan seuraavan sadan vuoden aikana mahdollista, jos Sulkavuoreen rakennettaisiin jätevesien keskuspuhdistamo. Tämä on eräs syy, että vastustan Sulkavuoreen suunniteltua keskuspuhdistamoa.

 

Oletin, että keskuspuhdistamon varapurkupaikka aiheuttaisi suuria ongelmia. Osuin oletuksissani oikeaan, sillä näin tulisi käymään.

 

Jos puhdistamattomien jätevesien varapurkua jouduttaisiin käyttämään, niin Lahdenperänkadun ja Lempääläntien kulmaukseen muodostuisi paskajärvi.

Paskajärven syvyys riippuisi häiriötilanteen pituudesta.

Kysynkin nyt suunnittelijoilta, että kuinka syvä paskajärvestä muodostuisi, jos häiriötilanne kestäisi puoli päivää, päivän tai kolme päivää? Miten alueen siivous järven laskettua Pyhäjärveen suoritettaisiin? Miten asia korvattaisiin vahinkoa kärsineille?

Puhdistamaton jätevesi ei ilmeisesti nousisi niin korkealle, että liikenne Helsingistä ja Turusta voisi jatkua Tampereen keskustaan, mutta Lempääläntien liikenne olisi mahdotonta. Peltolammin, Multisillan, Palokallion ja myös Koivistonkylän asukkaat jäisivät mottiin.

 

 

 

On selvää, että keskuspuhdistamon häiriötilanteessa Lahdenperänkadun huoltoaseman toiminta olisi mahdotonta.

Kun Sulkavuoren suunnittelijat vastaavat yllä esittämiini kysymyksiin, saadaan selville, lainehtisiko paskavesi myös huoltoaseman tontilla!

 

 

Toivon, että tämä amatööriselvitykseni havahduttaa Koivistonkylän ja hieman laajemmankin alueen asukkaat vastustamaan keskuspuhdistamon rakentamista Sulkavuoreen.

 

Meneillään oleva YVA-prosessi maksaa tamperelaisille veronmaksajille miljoona euroa.

Kyse on jo kolmannesta YVA:sta, joilla Tampereen Vesi yrittää ajaa mieletöntä hanketta toteutukseen. Jokainen YVA maksaa millin, joten kolme miljoonaa euroa Tampereen Vesi on tämän YVA:n valmistuttua syytänyt tamperelaisten verovaroja konsulttiyritysten pohjattomaan kitaan!

Arvoisa lukijani!

 

On muistettava, että ratkaisun hyväksyminen merkitsisi asiantuntijoiden mukaan Pyhäjärven saastumisen jatkumista ja pahentumista seuraavan sadan vuoden ajan!

Haluammeko me tätä?

On aika havahtua laajemmaltikin vastustamaan Pirkanmaan jätevesien keskuspuhdistamon rakentamista Sulkavuoreen!

 

-Esko Erkkilä-

Räjähdysonnettomuus, joka olisi voinut tapahtua Tampereella Ikean rakennustyömaalla ja joka on hyvin todennäköinen, jos jätevesien keskuspuhdistamo rakennetaan Sulkavuoreen tai Lakalaivan suunnitelma toteutetaan

Sunnuntai 8.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Rakennustyömaalla Espoon Matinkylässä sattui tiistaina 3.7.2012 räjähdysonnettomuus, joka olisi aivan hyvin voinut tapahtua myös Tampereella.

Kauppakeskus Isosta Omenasta ja lähistön asuintaloista meni ikkunoita rikki, sillä dynamiittiräjähdys heitti kiviä pitkälle ympäristöön.

Myös ihmisiä loukkaantui kivisateessa. Aineelliset vahingot olivat mittavat ja loukkaantuneita oli lopulta ainakin kaikkiaan kahdeksan, joista viisi kuljetettiin hoitoon ja kaksi tarkastettiin paikan päällä – yksi loukkaantunut ilmoittautui viranomaisille vasta myöhemmin.

On vain hyvää tuuria, että Tampereella Ikean räjäytystöiden aikana ei tapahtunut henkilöihin kohdistuneita onnettomuuksia – lähiseudun omakotitalot vaurioituivat ja osa varsin vakavastikin.

 

Palokallion Omakotiyhdistys ry vastusti viimeiseen saakka Ikean tulemista Lahdesjärven alueelle, mutta tyhmyyksissämme suostuimme mielettömään rakennushankkeeseen. Olin eräs omakotiyhdistyksen vastuuhenkilöistä, joita vedettiin hankkeessa raskaasti nenästä! En siis väistä vastuutani Ikean tulosta Tampereelle – toki kadun toimintaamme nyt vankasti!

 

Uskoimme, että sopimalla asioista Tampereen kaupungin kanssa saisimme kotimme turvattua, mutta toisin kävi!

 

Ikea-räjäytykset aiheuttivat Palokalliolla vakavia vaurioita ja sopimuksestamme huolimatta Tampereen kaupunki vähät välittää korvauksista.

 

Evästykseni Koivistonkylän asukkaille on, että Sulkavuoren keskuspuhdistamon toteuttaminen tekee taloistanne raunioita ja kukaan ei tule korvaamaan talojenne vaurioitumista.

 

Älkää tehkö sitä virhettä, jonka me palokalliolaiset teimme; suostuimme Tampereen kaupungin johtavan luottamushenkilön ja erään virkamiehen katteettomiksi osoittautuneisiin lupauksiin, kun he pyysivät vetämään pois Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa olleen vedenpitävän valituksemme Ikean rakennushankkeen torppaamisesta.

 

Mainitut päättäjät saapuivat kokoukseemme villapaitaan pukeutuneina ja me menimme ansaan – vedimme valituksemme pois hallinto-oikeudesta ja sen tuloksena saimme vakavat vauriot omakotitaloihimme.

 

Pääsin vähällä, sillä talomme tiiliverhous on vahvasti raudoitettu ja vahingot meillä olivat kuudensadan (600,00) euron arvoiset. Kaupunki korvasi ne, mutta joillekin alueemme omakotitaloille syntyneitä yli 30.000 euron arvoisia vahinkoja Tampereen kaupunki ei ole suostunut korvaamaan. Näin siitä huolimatta, että Palokallion Omakotiyhdistys ry:n ja Tampereen kaupungin sopimuksessa näin todetaan.

 

Olen solidaarinen Koivistonkylän asukkaita kohtaan ja vastustan jätevesien keskuspuhdistamon rakentamista Sulkavuoreen.

 

Solidaarisuuteni yltää myös kaikille niille alueille, joiden kautta jätevesien tarvitsemat tunnelit jouduttaisiin räjäyttämään Viinikanlahden puhdistamolta Sulkavuoreen ja Sulkavuoresta Pyhäjärveen.

 

Sulkavuori-vaihtoehto raunioittaisi merkittävän osan eteläisestä Tampereesta.

 

Tähän kehitykseen en halua olla myötävaikuttamassa ja sen vuoksi vastustan jätevesien keskuspuhdistamon rakentamista Sulkavuoreen!

 

-Esko Erkkilä-

Kuntaliiton analysointi kuntien vastauksista kuntauudistukseen antaa arvokasta tietoa kansalaisille, kunnallisvaalien äänestäjille ja toivottavasti puhuttelee myös hallitusta

Lauantai 26.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Kuntaliiton erityisasiantuntijat Antti Kuopila ja Markus Pauni sekä projektipäällikkö Sini Sallinen ja tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom ovat kehitysjohtaja Kaija Majoisen johdolla laatineet erinomaisen analyysin kuntien valmiuksista ministeri Virkkusen esityksestä kuntien yhdistymisselvityksiin.

 

MSL-Tampere oli jo useita viikkoja sitten sopinut erityisasiantuntija Antti Kuopilan alustuksesta, joka käsitteli Kuntaliiton näkemyksiä kuntauudistuksesta.

 

Emme tilaisuudesta sopiessamme osanneet arvata, että tilaisuuden ajoitus osui kohdalleen, sillä Kuntaliiton asiaa koskeva analyysi julkistettiin muutama tunti ennen tilaisuutemme alkamista – saimme siis kuulla todella uusinta tietoa kuntauudistuksesta!

 

Kuntaliiton erityisasiantuntijoiden laatima analyysi löytyy Kuntaliiton nettisivuilta www.kunnat.net nimellä ”Kuntien valmiudet yhdistymisselvityksiin vaihtelevat alueittain paljon”.

 

 

MSL-Tampereen kaikille avoimessa tilaisuudessa Kirjastotalo Metson Martikainen-luentosalissa Kuntaliiton erityisasiantuntija Antti Kuopila kertoi Kuntaliiton analyysistä torstaina 24.5.2012.

 

Kuntaliiton laatima analyysi on vaatinut analyysin laatineelta työryhmältä paljon työtä, sillä kuntien vastaukset ministeri Virkkusen laatimiin kysymyksiin eivät ole helposti tulkittavissa.

 

Työryhmä on paneutunut tehtäväänsä huolella ja on tarvittaessa erikseen tarkistanut kunnan todellisen kannan esitettyihin kysymyksiin.

 

Kuntaliiton erityisasiantuntijoiden laatimaa analyysiä on arvostettava, sillä se antaa todellista tietoa kansalaisille, syksyn kunnallisvaaleihin valmistautuville äänestäjille ja toivottavasti se antaa järkeä myös hallitukselle.

 

Oleellista analysoinnissa Kuntaliiton tiedotteen mukaan on se, että kunnat hyväksyvät vain vapaaehtoisuuteen perustuvat kuntaliitokset.

 

Tästä lähes kaikki hallituksessakin olevat puolueet ovat yksimielisiä, mutta hallituksessa on kaksi ”vastarannan kiiskiä” ja he ovat pääministeri Jyrki Katainen sekä kuntaministeri Henna Virkkunen. Kukaan ei ole heidän suustaan kai kuullut, että kuntien pakkoliitokset eivät ole mahdollisia!

 

Kataisen sekä Virkkusen jääräpäisyys ja sitä kautta Kokoomuksen linja on äänestäjien muistettava, kun syksyn kunnallisvaaleissa äänestäjä tekee äänestyskopin hiljaisuudessa päätöstään puolue- ja ehdokasvalinnastaan!

 

 

Kuntaliiton analyysistä selviää, että Virkkusen kuntakartan vastustaminen on voimakkainta Keski-Pohjanmaalla, Päijät-Hämeessä, ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla.

 

Virkkunen olisi rustaamassa koko Keski-Pohjanmaata yhdeksi kunnaksi ja tiedän alueen hyvin tuntevana, että se ei ole mahdollista.

 

Vihreiden selvitysmies Osmo Soininvaaran taannoinen haavekuva yhdestä Lahden ympärille muodostettavasta suurkunnasta näkyy alueen kuntien kannanotoissa edelleen ja siellä kunnat haluavat jatkaa ymmärrettävistä syistä itsenäisinä. Eivätpä taida Vihreät olla kovin suuressa suosiossa Lahden ympäryskunnissa!

 

Pirkanmaalla ainoastaan kaksi kuntaa Tampereen lisäksi on tyytyväinen Virkkusen esitykseen.

 

Tampereen kehyskunnat eivät halua liittyä tehottomaan Tampereeseen ja näin onkin hyvä.

Tämä oli Keskustan linja taannoin, kun Tampereen vastausta Virkkusen kyselyyn laadittiin – oli hienoa, että useat vastuulliset Tampereen kaupunginvaltuutetut myös muista valtuustoryhmistä yhtyivät Keskustan kantaan!

 

Toivon, että mahdollisimman monet kansalaiset ja äänestäjät perehtyvät Kuntaliiton erityisasiantuntijoiden laatimaan analyysiin. Se on mainio pohja, kun äänestäjä tekee puolue- ja ehdokasvalintaa ensi syksyn kunnallisvaaleissa!

 

-Esko Erkkilä-

Harmillista, mutta kuntamaailmassa ilmeisen tyypillistä, että kunnan virkahenkilöillä ei ole toimivaa keskusteluyhteyttä muiden virallisten organisaatioiden eikä kolmannen sektorin kanssa

Maanantai 30.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampere on saamassa ensimmäisen luonnonsuojeluohjelman, josta on nyt valmistunut luonnos asukkaiden kommentoitavaksi.

 

Ohjelmasta järjestettiin yleisötilaisuus palvelupiste Frenckellissä 26.4.2012. Olin mukana tilaisuudessa.

 

Ohjelmassa on paljon hyvää. Siinä esitetään 67 uutta suojeltavaa aluetta. Hyvää on se, että suojeltavat alueet sijaitsevat Tampereen kaupungin mailla tai sellaisten maanomistajien mailla, jotka ovat vapaaehtoisesti antaneet alueet suojeltaviksi.

 

Ohjelman toteutuminen merkitsee, että Tampereella on luonnonsuojelualueita 1,4 % pinta-alasta. Pinta-alaltaan suuressa kaupungissa se on hyvä asia – eritoten sen vuoksi, että kaupungin ydinalueella luonnossuojelualueita on runsaslukuisasti.

 

 

Esitelty luonnos luonnonsuojeluohjelmaksi käsittää vuodet 2012 – 2020 ja se ilmenee myös ohjelman onnistuneesta tunnuskuvasta.

 

 

Ympäristönsuojelupäällikkö Harri Willberg avasi tilaisuuden.

 

 

 

 

Ympäristösuunnittelija Lasse Kosonen kertoi olevansa koulutukseltaan biologi ja hän johdatteli ansiokkaasti paikalle saapuneet tamperelaiset syventymään suunnitelmaan.

 

Yleisön joukosta pidettiin ohjelman tavoitetta eli 1,4 % kaupungin pinta-alasta vaatimattomana, mutta Kosonen totesi, että ei kannata lähteä kilpajuoksuun siitä, että minkä suuren kaupungin pinta-alasta eniten on luonnonsuojelualuetta.

Terve mielipide virkahenkilöltä!

 

Kososen esitystä oli miellyttävä kuunnella, sillä hän ei tuntunut olevan yltiöpäinen ”luonnonsuojelija” vaan suhtautui kysymykseen realistisesti.

 

Käytin tilaisuudessa parikin puheenvuoroa ja kiitin Tampereen kaupunkia, että nyt saadaan 67 aluetta virallisen luonnonsuojeluohjelman piiriin. Lausuin erityiskiitoksen siitä, että useat alueet sijaitsevat ”ydinkaupungin” alueella tai sen välittömässä läheisyydessä.

 

Muistutin Tampereen kaupungin ympäristönhallinnon virkahenkilöitä siitä, että jatkossakin on muistettava ympäristöhallinnon virkahenkilöiden panostavan esim. meluongelman vähentämiseen ja kaupungin saastumisen estämiseen ja vähentämiseen.

 

Mainitsin esimerkkinä Houkanojan myrkkyskandaalin, josta olen joutunut käymään mielipiteidenvaihtoa julkisuudessa mm. ympäristönsuojelupäällikkö Harri Willberg´n kanssa.

 

Oletan tietäväni jotain metsälain 10 pykälästä (kiitokset Matti Äijölle Ikaalisiin!), joka asettaa tiukat rajoitukset metsänhoitotoimenpiteille monilla luonnonsuojelun kannalta tärkeillä alueilla.

 

Huomasin, että metsälain ns. ”kymppipykälä” oli jokseenkin tuntematon Tampereen kaupungin ympäristöasioiden vastuuhenkilöille!

Epäilyni vastuuhenkilöiden heikosta asiantuntemuksesta saivat vahvistusta, kun ympäristönsuojelupäällikkö Harri Willberg totesi, että eivätpä he paljon saa tietoa Pirkanmaan Metsäkeskukselta!

 

Eikö Tampereen kaupungin virkahenkilöille ole pälkähtänyt mieleen, että he voisivat olla aktiivisia Metsäkeskuksen suuntaan?

 

Toinen suunta, johon Tampereen kaupungin ympäristöasioita käsittelevät virkahenkilöt tuntuvan elävän umpiossa, on yhteistyö kolmannen sektorin kanssa. Asukasyhdistykset ja omakotiyhdistykset ovat tahoja, jotka joutuvat joka hetki elämään lähellä luontoa ja kunnioittamaan sitä. Toivon, että Tampereen kaupungin ympäristöhallinnon virkahenkilöt tekevät itseään tunnetuiksi myös siihen suuntaan.

 

Arvostan Tampereen kaupungin virkahenkilöiden aikaansaamaa luonnosta luonnossuojeluohjelmaksi. Totean, että se ei saa olla ”kiveen hakattu” asiakirja kahdeksan vuoden jaksolle (2012 – 2020), vaan sitä pitää pystyä tarkistamaan ja säätämään ainakin joka toinen vuosi.

 

Uudistan tässä Harri Willberg´lle ja Lasse Kososelle yleisötilaisuudessa toteamani:

 

"Kyllä Teillä töitä riittää!"

 

-Esko Erkkilä-

Työpaikkakiusaamisen loppuminen avain työurien pidentämiseen?

Perjantai 16.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti järjesti maanantaina 12.3.2012 auditoriossaan yleisökeskustelun, jonka aihe oli:

 

”Nyt puhutaan työpaikkakiusaamisesta”

 

Aihe on ajankohtainen AKT:n kiistojen vuoksi ja onkin kiitoksen paikka Aamulehdelle, että se ripeästi tarttui kysymykseen.

 

Aamulehden järjestämän tilaisuuden anti on pidemmänkin jutun paikka, mutta haluan heti tuoreeltaan ottaa otsikkoteeman esille, sillä se tuli ikään kuin vahingossa tapetille yleisötilaisuuden lopussa.

 

 

 

Paneelikeskustelun eräänä panelistina oli Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty:n Tampereen pääluottamusmies Heli Matinsaari.

 

Matinsaari esitti loppuyhteenvedossaan, että työpaikkakiusaamisen loppuminen olisi avain myös työurien pidentämiseen.

 

Mielestäni Matinsaaren havainto ja mielipide on sellainen, että siihen on aihetta paneutua tarkemmin.

 

Kaikki tiedämme, että työurien pidentäminen on välttämätöntä. Olemme yksimielisiä siitä, että työuria on pystyttävä pidentämään alusta, keskeltä ja lopusta.

 

Olen ollut yli neljänkymmentä vuotta työelämässä.

 

Minulle oli suuri yllätys, että lähes satapäisestä Aamulehden auditorioyleisöstä 87 % ilmoitti kokeneensa joskus työuransa aikana työpaikkakiusaamista. Tieto oli suorastaan järkyttävä.

 

Näin suuri työpaikkakiusaamisen kohteeksi joutuneiden määrä kertoo, että ongelmasta ei ole ennen AKT-kiistoja keskusteltu riittävästi. Voidaan siis todeta, että AKT:n kiistat ovat ainakin ongelman julkitulon kannalta olleet enemmän kuin tervetulleita!

 

Kiitän Heli Matinsaarta, että osasit kytkeä työpaikkakiusaamisen ja työurien pidentämisen.

 

Toivon, että työpaikkakiusaamisen kitkemiseen panostetaan kaikkien osapuolten osalta nyt entistä enemmän, sillä työpaikkakiusaamisella näyttää olevan arvaamattoman suuri osuus työyhteisöissä.

Jos työpaikkakiusaamisen kitkemisellä saadaan aikaan työurien pidentämistä, on asiaan todella panostettava.

 

-Esko Erkkilä-

Talvisota päättyi 72 vuotta sitten

Tiistai 13.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliiton Suomea vastaan marraskuun 30. päivänä 1939 aloittama Talvisota päättyi tasan 72 vuotta sitten. Sota kesti 105 kunnian päivää.

 

Talvisodassa yhtenäinen Suomi taisteli kaikkien suomalaisten yhteistä vihollista vastaan. Yhtenäisyys sai aikaan sen, että jälkipolvet voivat puhua Talvisodan ihmeestä.

 

Talvisodan taisteluissa kaatui ja joutui kadoksiin 23.000 suomalaista sotilasta. He ja heidän aseveljensä sekä myöhemmän Jatkosodan uhrit ja veteraanit ansaitsevat kunnioituksemme.

 

On selvää, että Talvisodan veteraaneja on joukossamme enää harvoja. Velvollisuutemme on pystyä viestimään heille ja kaikille sotiemme veteraaneille vankan arvostuksemme, sillä sen he ansaitsevat.

 

Olen saanut lahjaksi henkilökohtaisen muistoesineen Talvisodan ajoilta.

 

 

Kyse on luusta valmistetusta pikkupuukosta ja sen luisesta puukontupesta.

Puukontuppeen on polttamalla kirjailtu ”Mantsisaari 1940”

 

 

Puukontupessa on toisella puolella kuvattu lipputanko ja liehuva siniristilippu. Lisäksi tuppeen on kuvattu juokseva sarvipäinen hirvi.

Puukkoon on kuvattu sarvipäinen hirvenpää.

 

Mantsinsaari sijaitsee Laatokalla Salmin pitäjässä. Saari on anoppini synnyinsaari ja olen käynyt Mantsissa muutaman kerran.

 

Saarella toimi koko Talvisodan ajan kahden tykin Canet-patteri.

 

Olen käynyt patterilla ja tykkiasemat ovat edelleen paikoillaan.

 

Mantsi pysyi suomalaisten hallussa Talvisodan päättymiseen saakka, vaikka puna-armeija etenikin Laatokan pohjoisrannalla kauas sen ohi Sortavalan suuntaan.

 

Mantsin patterin tulitus oli tarkkaa ja se häiritsi neuvostojoukkojen toimintaa Talvisodan loppuun saakka.

 

Mantsin miehet luovuttivat Mantsinsaaren Neuvostoliitolle vasta Talvisodan rauhanteon jälkeen.

 

Oletan, että lahjaksi saamani puukko tuppineen on Mantsin patterin tykistösotilaan veistämä.

Mantsinsaari oli Talvisodan ajan tärkeä alue, jolta suomalaisjoukot pystyivät tehokkaasti häiritsemään puna-armeijan liikennettä Aunuksen- Salmin-Pitkärannan välisellä tiellä. Puukko voi olla siis myös jalkaväkisotilaan valmistama.

 

Sukulaisperheeltä lahjaksi saamani Mantsinsaaren puukko on tärkeä esine minulle.

 

Se muistuttaa Mantsinsaaresta ja olosuhteista Mantsissa, joissa suomalaisjoukot varsinaisen rintamalinjan takana jatkoivat sotaansa puna-armeijaa vastaan.

Talvisodan päättymisen muistopäivänä on helppo todeta:

Kunnia Mantsin miehille!

 

-Esko Erkkilä-

Suu puhui virkamiesten laatimaa tekstiä, mutta olemus viestitti muuta

Torstai 1.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Eduskunnassa eilen käyty välikysymyskeskustelu Kataisen-Urpilaisen-Wallin´n hallituksen suunnittelemasta Puolustusvoimien alasajosta aiheutti laajan keskustelun kansanedustajien keskuudessa.

Ei ollut lainkaan yllättävää, että keskustelu yhdisti hallituksen ja opposition kansanedustajat.

Katselin välikysymyskeskustelua aluksi televisiosta ja televisioinnin jälkeen jatkoin keskustelun seuraamista Eduskunnan nettisivuilta.

Monet kansanedustajat ilmeisesti unohtavat, että kaikki Eduskunnan istunnot on katseltavissa suorina netistä ja ne myös taltioidaan, jotta kuka tahansa voi myöhemmin katsella täysistunnot. Päättelen unohtamista siitä, että kovin harvat kansanedustajat viitsivät olla istuntosalissa täysistuntojen aikana.

Puolustusministeri Stefan Wallin´n puheenvuoro välikysymyskeskustelun aluksi oli malliesimerkki siitä, että puhuja joutui laskettelemaan paperista tekstiä, jota hän ei kuitenkaan mieltänyt omaksi linjakseen.

Wallin joutuu olemaan Kokoomuksen käsikassara, jotta ministerinpesti voi jatkua.

 

Wallin´n puhettakin huvittavampaa oli kuunnella ja katsella Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron käyttäneen Esko Kurvisen puhetta.

Edustaja Kurvinen teki itsensä lähes naurunalaiseksi, sillä hän tukeutui Puolustusvoimain alasajoa perustellessaan jopa Tarja Haloseen tämän viimeisenä vallassaolopäivänä!

Selvitin, että mikä on miehiään Esko Kurvinen ja totesin hänen syntyneen Nivalassa ja asuvan nyt Oulussa. Tunnen työasioiden tiimoilta jonkin verran Kalajokilaaksoa ja olen melkoisen varma, että ainakaan Nivalassa ei kuunneltu Kurvisen perusteluja kovin suurella ymmärtämyksellä. Kalajokilaakso on isänmaallista seutua ja siellä ei hyväksytä maamme puolustuksen alasajoa.

Demareiden ryhmäpuheenvuoron käyttäjä Tuula Väätäinen käytti reippaasti hallituksen toimintaa arvostelevan puheenvuoron. Erityisesti Väätäinen arvosteli hallituksen salailupolitiikkaa Puolustusvoimain alasajossa.

Tuula Väätäisen ryhmäpuheenvuoro osoitti, että Kokoomuksen ja SDP:n hallitusyhteistyö rakoilee.

 

Puhemiehenä istunnon loppuvaiheessa toiminut perussuomalaisten Anssi Joutsenlahti kunnostautui nettilähetyksen aikana erikoisilla välihuomautuksillaan. Ne kaikki eivät toki olleet tarkoitettuja kaiken kansan tietoisuuteen, mutta herkkien mikrofonien ansiosta ne kuuluivat selvästi julkisuuteen.

”Kanervakin saapuu” oli eräs ihmeellisimmistä puhemiehenä toimineen Joutsenlahden repliikeistä, joka kaikui kaiken kansan kuultavaksi. 

 

Kansanedustaja Arto Pirttilahti käytti täysistunnossa useita puheenvuoroja, jotka valtaosin liittyivät siihen, että Puolustusvoimain alasajo koskettaa rankasti Kuoreveden Hallia ja Keuruuta.

 

 

Kansanedustaja Arto Pirttilahti käytti puheenvuoron vielä klo 23.20.

Tämä kuva on otettu tietokoneeni ruudulta, kun Pirttilahti päätti viimeisen puheenvuoronsa Puolustusvoimain alasajoon liittyneessä välikysymyskeskustelussa.

 

Pirttilahti ideoi uusia tapoja vauhdittaa tyhjiksi jäävien kasarmien saamista tehokkaaseen käyttöön. Hän mainitsi, että Keuruun kaupunki on aivan juuri panostanut 10 M€ Pioneerirykmentin varuskunta-alueen infraan ja vastaavasti Jämsän kaupunki on panostanut hiljattain 17 M€ Kuoreveden Hallissa nyt sijaitsevan Ilmavoimien Teknillisen Koulun infraan. Molempien kaupunkien panostukset uhkaavat jäädä tyhjän pantiksi, jos tyhjiä kasarmeja ei nopeasti saada elvyttämään alueen elämää.

 

Pirttilahden huoleen ja hänen lausumaansa ideaan on helppo yhtyä.

 

-Esko Erkkilä-

Miksi Suomen turvallisuuden kannalta arveluttavien leikkausten tekemisellä on nyt niin tavaton kiire?

Keskiviikko 18.1.2012 - -Esko Erkkilä-

On kummallista, että presidentinvaalien kynnyksellä ja jopa niiden aikana ollaan tekemässä mittavia heikennyksiä Suomen turvallisuuteen.


Tilanteen tekee kummalliseksi se, että lähipäivinä valitaan Suomeen Tasavallan Presidentti ja hän on myös Puolustusvoimien Ylipäällikkö. Nyt uusi Ylipäällikkö joutuu ottamaan vastuun maamme turvallisuudesta, kun sitä on edellisen Ylipäällikön viime hetkillä ratkaisevasti heikennetty.


Luettelo maamme turvallisuuden vaarantavista toimenpiteistä on valitettavan pitkä ja vakuuttava.


Maamiinakielto oli nykyisen Presidentin junailema hanke, jolla ratkaisevasti heikennettiin Suomen asemaa mahdollisessa kriisitilanteessa. Maamiinat ovat Suomelle tehokas puolustuksellinen ase ja ne eivät ole missään olosuhteissa vaarallisia suomalaisille. Miksi ne piti kieltää?


Puolustusvoimien ruokahuollon yksityistämispyrkimykset ovat ajattelematonta toimintaa ja merkitsevät monien muiden siihen liittyvien ongelmien ohella turvallisuusriskiä.

Ruokahuollon yksityistäminen mahdollistaa jopa sen, että Puolustusvoimien ruokahuollosta kriisiaikana vastaisi monikansallinen yritys, jonka päätökset tehdään maassa, joka on Suomen vastapuoli kriisitilanteessa! Ovatko ruokahuollon yksityistämisen puolesta intoilleet huomanneet lainkaan tätä mahdollisuutta?


Varuskuntien lakkauttaminen raskasta leimakirvestä käyttäen on vaarallinen hanke, jos se toteutuu siinä laajuudessa, josta mediassa nyt kerrotaan.


On totta, että Suomea ei puolusteta varuskunnista, mutta riittävän tiheä varuskuntaverkko antaa monipuoliset mahdollisuudet kouluttaa maamme puolustamiseen kykeneviä joukkoja.


Lakkautusuhan alla ovat ainakin seuraavat varuskunnat:

•    Pohjois-Karjalan prikaati
•    Keuruun pioneerirykmentti
•    Niinisalon tykistöprikaati
•    ruotsinkielinen Dragsvikin varuskunta
•    Lapin ilmatorjuntarykmentti

Näiden lisäksi lakkautuskurimuksessa tulevat olemaan myös meri- ja ilmavoimien eräät yksiköt.

Sotilaat ovat tottuneet tottelemaan ja siitä saimme oivan esimerkin itsenäisyyspäivänä Tampereen Keskustorilla, kun maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi puolusteli tulossa olevia varuskuntaleikkauksia.

Kenraaliluutnantti Jyväsjärvi suoritti leikkausten puolustelun niin taitavasti, että minäkin menin kenraalin virittämään ansaan ja olin hyväksymässä hänen esittämänsä perustelut.

Varuskuntien lakkauttamisessa on eräs sama tärkeä piirre, kuin kuntateurastushankkeessa – molempia hankkeita vetää kokoomuslainen poliitikko!

Kuntateurastushanke on Henna Virkkusen vastuulla ja varuskuntien teurastushanke puolestaan Ilkka Kanervan vetämän toimikunnan vastuulla.

Pääministeri Jyrki Katainen antaa suojeluksensa molemmille teurastushankkeilla ja Kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistö hyväksyy puolueen ”kuninkaana” molemmat hankkeet!

Kuntaliitosten osalta Niinistö on ainoa presidenttiehdokas, joka on ilmoittanut hyväksyvänsä kuntien pakkoliitokset.

Pelkään, että maamiinakiellon osalta ”juna meni jo”, mutta Puolustusvoimain ruokahuollon yksityistämisen ja varuskuntien lakkauttamisen lopullinen kohtalo ilmeisesti jää tulevan Ylipäällikön hyväksyttäväksi.

---
Olen varma, että Paavo Väyrynen Tasavallan Presidenttinä ja Puolustusvoimien Ylipäällikkönä laittaisi maamme turvallisuutta nakertavat suunnitelmat uuteen harkintaan.

Se on yksi pitävä peruste kirjoittaa äänestyskopin hiljaisuudessa vaalilippuun numeroksi

4.

-Esko Erkkilä-

Pienvedet eli metsäpurot, pienet lammet, norot ja metsälähteet kuuluvat metsälain 10§:ssä lueteltuihin luonnontilaisiin tai luonnontilaisen kaltaisiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin.

Perjantai 18.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Sain marraskuun 11. päivänä osallistua Pirkanmaan metsäkeskuksen järjestämään metsäretkeen, jonka aikana tutustuimme metsien luonnonhoitokohteisiin.

 

Retken järjesti Ryskettä metsiin-hanke.

 

Nykyinen metsälaki tuli voimaan 1997 ja sen 10§:ssä määritellään suojeltavat luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset erityisen tärkeät elinympäristöt.

 

Suojeltavat pienvedet ovat yksi kohderyhmä, jonka suojelua mainittu pykälä edellyttää.

 

Pykälän tarkoittamia pienvesiä ovat mm. purot, alle 2 hehtaarin suuruiset lammet, norot sekä luonnontilaiset lähteet – noro on veden kulkureitti, joka on osan vuodesta kuivana.

 

Tutustuimme retkemme aikana kolmeen metsäpuroon, jotka kuuluvat metsälain 10§:n piiriin.

 

Täytyy ihmetellä, että kuinka hienoja metsäpuroja synnyinkuntani naapurikunnasta eli Hämeenkyröstä löytyy. Kaikki näkemämme purot olivat kivikkoisia luonnonpuroja, joissa vesi virtasi suurien korkeuserojen ansiosta vauhdikkaasti.

 

 

Tämä puro ja sen varsi on suojeltava talousmetsäkäytöltä – toki ”poimimalla” saa täältäkin ottaa puita, mutta on huolehdittava, että puronvarren ominaispiirteet eivät vaarannu.

Suositeltava rauhoituskaistan leveys on puun pituuden verran.

On selvää, että suuret puunostajat eli Stora Enso, UPM ja Metsäliitto huolehtivat varmuudella riittävän suojakaistan jättämisestä puunkorjuussa.

 

 

Rehevä puronvarsi on tavallisesti metsätyypiltään lehtoa. Kotkansiipi on lehdon tyyppikasvi ja kotkansiiven syksyisiä juurakoita esiintyikin purokohteellamme runsaasti.

 

Toisella purokohteella kävimme ”auditoimassa”, että oliko juuri tapahtuneessa puunkorjuussa noudatettu riittävän leveää suojakaistaa. Totesimme, että hakkuutyö oli tehty asianmukaisesti.

 

Kolmanteen purokohteeseemme oli liitetty liito-oravan suojelualue. Liito-orava on ehkä jättänyt kyseisen suojelualueen, sillä emme tavanneet ”päähenkilöä” ja emmekä myöskään sen papanoita.

 

 

Hämeenkangas on suuri puhtaanveden varasto ja sen etelälaidalla tutustuimme muutamaan luonnonlähteeseen  - tässä tyypillinen luonnonlähde, joka kuuluu metsälain kymppi-pykälän tarkoittamiin kohteisiin.

Hyvä luonnonlähde tuottaa vettä 1.000 kuutiometriä vuorokaudessa ja sellaisesta lähteestä tässäkin on kyse.

Metsälain ”kymppi-pykälä” edellyttää, että luonnonlähde rauhoitetaan metsänhoitotoimenpiteiltä puunmittaisen ympyrän suuruiselta alueelta.

 

Vesi on tulevaisuudessa rajallinen rikkaus. Sen vuoksi on paikallaan, että metsiemme pienvedet ovat saaneet metsälain 10§:ssä erityissuojelun.

On selvää, että vastuullinen metsänomistaja suojelisi palstallaan sijaitsevat pienvedet muutenkin, mutta lainsäädäntö tuo suojelulle tervettä selkänojaa.

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaalla on jo 470 metsäkohdetta, joille valtion varoista maksetaan pientä korvausta biologisen monimuotoisuuden ylläpitämisestä

Torstai 17.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin 11.11.2011 Pirkanmaan Metsäkeskuksen metsäretkelle, jonka kohteena olivat luonnonhoito- ja talousmetsät.

Retkellä pääsi tutustumaan metsien nykyaikaiseen hoitoon luonnonhoito- ja talousmetsäkohteilla, sai neuvoja ympäristötuen valintaperusteista, kohteiden arvottamisesta ja erilaisista suojeluvaihtoehdoista.

Retkikohteemme olivat mielenkiintoisia ja ne sijaitsivat Ylöjärvellä sekä Hämeenkyrössä.

Retkemme oppaana toimi metsäluontoneuvoja Matti Äijö Pirkanmaan metsäkeskuksesta.

Ensimmäinen kohteemme oli paahderinne. Niitä tavataan Pirkanmaalla ainakin Ylöjärvellä, Pälkäneellä ja Kangasalla.

Paahderinne on suppa eli se on metsässä oleva ”monttu”. Jossakin päin Pirkanmaata suppaa kutsutaan lukoksi.

Supassa lämpötilaerot voivat olla suuria – pohjalla on kylmänä vuodenaikana todella kylmä ja etelää kohti olevassa rinteessä on lämpimällä säällä puolestaan kuuma.

Paahderinne raivataan suojelukohteena puista lähes vapaaksi. Paahderinne on tavallaan metsäpalo-alueen korvike, sillä paahderinteessä kasvaa kasveja, jotka vaativat lämpimät olosuhteet. Näitä ovat mm. kangasajuruoho, kissankäpälä ja idänkeulankärki.

Paahderinteessä viihtyvät myös tietyt kovakuoriaiset, perhoset, myrkkypistiäiset ja hepokatit.

Paahderinnekohteemme sijaitsee Ylöjärvellä. Kuvasta on ehkä vaikea hahmottaa supan syvyyttä, mutta kuvan keskellä näkyy supan pohja ja kuva on otettu etelää kohti viettävältä paahderinteeltä.

Retkioppaamme metsäluontoneuvoja Matti Äijö selvitti paahderinnekohteella tervaskantojen ja yleensä tervaspuun muodostumista.

Äijö kertoi, että Pirkanmaalla on kaikkiaan 470 metsäluontokohdetta, joille maksetaan metsänhoitolain 10 pykälän mukaista ympäristötukea. Tukea saavien metsäluontokohteiden keskikoko Pirkanmaalla on n. 2,5 hehtaaria.

Metsäluontokohteiden sopimukset ovat pitkiä, sillä sopimusaika on 30 vuotta. Solmittu sopimus merkitään kiinteistörekisteriin eli kohteen omistajavaihdos ei päätä aikoinaan solmittua sopimusta.

Nykyaikaiset metsänomistajat kunnioittavat luonnon monimuotoisuutta. On hyvä, että valtio on tukemassa vaatimattomilla summilla niitä metsänomistajia, jotka ovat luopuneet tiettyjen monimuotoisuutta edustavien kohteiden talousmetsäkäytöstä.

-Esko Erkkilä-

Vihreiden hallitustaipaleen yksi myönteinen puoli - turkistuotanto säilyy laillisena elinkeinona hallituskauden ajan!

Tiistai 18.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Vihreiden kolmanneksella kutistunut eduskuntaryhmä joutui hallituskipeydessään myöntymään siihen, että he eivät aseta kyseenalaiseksi turkistarhauksen lainmukaisuutta hallituskautenaan.

 

Otaksun turkistuotannon toivovan tämän vuoksi, että Kataisen-Urpilaisen vasemmistohallitus pysyisi vallassa koko vaalikauden.

 

Turkistalous mainitaan Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa osana eettisen tuotannon edistämistä. ”Hallitus tukee edelleen turkistuotannon kehittämistä vastuuta tuntevana elinkeinona”, mainitaan hallitusohjelmassa.

 

Omaan tiettyä kokemusta turkiselinkeinosta, sillä toimin aikoinaan parisen vuotta maamme johtavan turkisrehuyrityksen hallituksessa.

 

Turkisalan teurasjakeen tarve merkitsee melkoista etua liha-alan yritysten taloudessa, sillä teurasjakeen myyminen turkisalan rehuyrityksille helpottaa kuluttajille myytävien lihanjalostustuotteiden hinnoittelua.

 

Jos teurastamot joutuisivat ohjaamaan kaiken teurasjakeensa käsittelylaitoksille, se tietäisi melkoisia kustannuksia teurastamoille. On luonnollista, että teurastamot joutuisivat ulosmittaamaan tämän kustannuksen kuluttajille myytävien lihajalosteiden hinnoittelussa.

 

Kun turkisrehuyritykset suorastaan kilpailevat teurasjakeesta ja maksavat siitä hyvän hinnan teurastamoille, kiertyy hintaetu lopulta lihajalosteita marketista ostavan kuluttajan eduksi.

 

Kokonaan toinen asia on se, että Vihreiden kannattajat taitavat pääosin olla ”itu-Villejä” tai ”itu-Maijoja” joille lihajalosteiden hinnalla ei heidän ideologisen kantansa vuoksi ole merkitystä.

 

Tavallisten lihasta ja lihajalosteista nauttivien kansalaisten on kuitenkin paikallaan tietää, että turkiselinkeinon teurasjakeista teurastamoille maksama hinta alentaa merkittävästi lihan ja lihajalosteiden hintaa!

 

-Esko Erkkilä-

Yksityisteiden arvonlisäverovelvollisuus merkitsee tieosakkaille suurempaa rasitusta kuin on kunnan antama yksityistieavustus

Tiistai 11.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Yksityisteiden arvonlisäverovelvollisuus on suuri epäkohta, sillä se merkitsee joissakin tapauksissa, että vero on suurempi kuin kunnan myöntämä yksityistieavustus.

 

Valtio siis kuppaa yksityisteitä suuremmalla summalla kuin kunnat niitä tukevat!

 

Omaan asiasta kokemusta, sillä toimin erään Viljakkalassa sijaitsevan yksityistien toimitsijamiehenä.

 

Toimitsijamieshommani lisäksi olen osakkaana perhekuntani kanssa viidessä yksityistiessä ja yhdessä metsäautotiessä – valitettavaa kokemusta yksityisteiden arvonlisäverokurimuksesta kertyy siis aivan riittävästi!

 

Yksityistiemme on pituudeltaan 1.450 metriä ja tiemme osakkaina on n. 35 osakasta. Huomioitavaa on se, että yksityistiemme toimii huolto- ja varmuustienä Tampere – Seinäjoki –radalle. Se merkitsee, että vakavan onnettomuuden tapahtuessa yksityistiemme toimii junamatkustajien evakuointiväylänä! Yksityistiellämme on siis merkittävä strateginen merkitys koko maan junaturvallisuuden kannalta.

 

Saamme Ylöjärven kaupungilta muutaman satasen yksityistieavusta vuodessa, mutta maksamme lähes saman summan arvonlisäveroa yksityistiemme kunnossapidosta.

 

Kiitän Ylöjärven kaupunkia yksityisteiden tukemisesta ja toivon jatkossa panostettavan siihen nykyistä voimallisemmin.

 

Yksityisteiden arvonlisäveroprosentti on 23 % ja maksamme sen jokaisen auraus- ja lanauslaskun lisäksi. On suuresti harkittava, että pystymmekö tilaamaan sora- tai murskekuorman pahimpiin routapaikkoihin, sillä yrittäjälle maksettavan hinnan lisäksi joudumme maksamaan ”pirunkyytirahaa” valtiolle 23 %!

 

Jos tienhoitokustannuksemme ovat 1.000 euroa vuodessa ilman arvonlisäveroa, niin todellisuudessa joudumme maksamaan 1.230 euroa, sillä arvonlisävero lisätään verottoman hinnan päälle.

 

Yksityisteiden arvonlisäverovelvollisuus on tulevaisuudessa muuttumassa suureksi tekijäksi sille, että yksityistieverkko rapautuu. On selvää, että tiekunnat minimoivat tienhoitokustannuksensa, sillä kaikista kustannuksista joudutaan maksamaan 23 % arvonlisäveroa.

 

Nykyhallitus on valinnut linjakseen arvonlisäveroprosentin korottamisen ja tästä on valitettavana esimerkkinä tilattavien lehtien arvonlisäveron korottaminen.

 

On siis turha toivo odottaa, että Kataisen-Urpilaisen hallitus korjaisi yksityisteiden arvonlisäverovääryyden vai onko?

 

-Esko Erkkilä-