Pirkanmaan Osuuskauppa perii asiakkailtaan 30.000.000 euroa tänä vuonna ylihintaa bonusten maksamista varten

Keskiviikko 7.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Kaupparyhmien erilaiset ”vilunkipelit” – bonusmenettelyt, hallintohenkilöille tarjotut henkilökuntaedut, poliisien ruokailuedut ja monet muut seikat ovat viime päivinä nostettu julkisuuteen.

 

Kolmen kaupparyhmän eli S-ryhmän, K-ryhmän sekä Tradekan toiminta on joutunut aiheellisesti kritiikin kohteeksi.

 

Moraalinen häkki on heilahtanut ainakin poliisikunnan ja S-ryhmän sekä Tradekan hallintohenkilöiden ylle.

 

Kiinnitän nyt huomiota Pirkanmaan Osuuskaupan julki-ilmoitteluun siitä, että he tulevat perimään asiakkailtaan tänä vuonna yli 30.000.000 euroa ylihintaa, jotta pystyvät maksamaan ”asiakasomistajilleen” bonukset.

 

 

Tässä kuva Aamulehdessä 14.8.2011 julkaistusta Pirkanmaan Osuuskaupan kokosivun ilmoituksesta, jossa osuuskauppa kertoo kaikelle kansalle perimästään ylihinnasta. Ilmoituksessa toki kerrotaan, että ”osuuskauppa palkitsee asiakasomistajiaan yli 30 M€:lla”, mutta jätetään kertomatta, että asiakkaat ovat etukäteen maksaneet tuon summan osuuskaupalle ostostensa ylihintana.

 

Jotta summasta saa jonkinmoisen käsityksen, on kerrottava, että sama summa saadaan kokoon, jos Tampereen kaupungissa veroäyriä korotettaisiin yhdellä %-yksiköllä!

 

Bonukset, kanta-asiakasalennukset, sopimusalennukset, vuosialennukset, henkilökunnalle, hallintohenkilöille ja mm. poliiseille annettavat alennukset on etevän laskentahenkilökunnan toimesta osattu etukäteen huomioida myytävien tuotteiden hinnoittelussa. Vanha pitävä hinnoitteluperiaate on, että kaikki tiedossa olevat alennukset on myyntihintaa määrättäessä huomioitava 1,5 kertaisena, jotta ei tulisi yllätyksiä.

 

On siis suuri harhaluulo, jos joku olettaa saavansa bonuksina jotain ylimääräistä – kaikki on ennakkoon maksettu vähintään puolitoistakertaisesti!

 

Eräs asia, joka on hyvä tiedostaa bonusmenettelyn taustana ja se on ilmaisen rahoituksen saaminen kuluttajilta.

 

Otetaan esimerkiksi Pirkanmaan Osuuskaupan ylihinnoittelu tänä vuonna eli 30.000.000 euroa.

 

Jos korkokantana käytetään 3 % ja bonuseurojen maksuaikana 45 päivää, niin Pirkanmaan Osuuskaupan rahoitusetu on tänä vuonna 112.500 euroa! Bonusjärjestelmä keventää siis yrityksen rahoitusasemaa merkittävästi, sillä summalla saadaan monen osa-aikaisen myyjän palkkakustannukset hoidettua!

 

Selvennykseksi on todettava, että huudan susien lailla susilaumassa, sillä lompakossani on mm. S-ryhmän, K-ryhmän sekä Tradekan bonuskortit.

 

-Esko Erkkilä-

Asukasmielipiteeni Lahdesjärven osayleiskaavan "saatesanoiksi"

Perjantai 12.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki on taas tanssimassa liike-elämän pillin mukaan ja kaavoittamassa Lahdesjärven maastoon uutta aluetta.

 

Nyt kaavoitushanke koskee aluetta Ikeasta Helsingin suuntaan moottoritien itäpuolella.

 

Alueella joudutaan suorittamaan kallion räjäytystöitä jopa seitsemän metrin syvyyteen saakka.  Räjäytyksistä on lähialueen omakotitaloille tulossa samanlainen katastrofi kuin olivat ns. Ikea-räjäytykset.

 

Olen tyytyväinen, että Etelä-Alvari ja Palokallion Omakotiyhdistys ry vastustavat pontevasti hanketta.

 

Jätin hanketta vastustavan mielipiteeni Tampereen kaupungin kirjaamoon 11.8.2011 eli kommentointiajan viime tunneilla.

 

Asukasmielipiteeni kuului näin:

__________________

 

”Diaarinumero TRE:2905/10.02.01/2011

Yleissuunnitelman osallistumis- ja arviointisuunnitelma

23.6.2011

LAHDESJÄRVEN ETELÄOSAN TYÖPAIKKA-ALUEEN YLEISSUUNNITELMA”

 

Muistutan tässä asukasmielipiteessäni, että po. alueella ei saa aloittaa mitään maanrakennustoimenpiteitä ennen kuin (ja jos) nyt hankkeilla oleva suunnitelma yksilöityy lainvoimaiseksi asemakaavaksi.

Maanrakennustoimenpiteistä ns. Ikean tontilla on karvaita kokemuksia meillä lähialueiden asukkailla.

Ikean tapauksessa omakotitalot vaurioituivat räjäytystöiden seurauksena ja Tampereen kaupunki on näihin päiviin saakka laiminlyönyt korvausten maksamisen vaikka niiden täysimääräisestä korvaamisesta sovittiin sopimuksessa, jonka Tampereen kaupunki ja Palokallion Omakotiyhdistys ry solmivat. Kaupunkilaisissa herättää suurta epäluottamusta, että pormestarin ja kaupungin lakimiehen allekirjoittamaan sopimukseen ei voi luottaa!

Muistutan jo tässä vaiheessa, että aikanaan mahdollisesti toteutettavat räjäytystoimenpiteet on suoritettava samoilla periaatteilla kuin ne pyrittiin toimittamaan Ikean alueella. Luotan sen virkamiehen suulliseen lupaukseen, joka näin lupasikin tapahtuvan.

Nyt suunniteltavaa aluetta ei saa kallionräjäytyksin tasoittaa tasaiseksi, vaan suunnittelualue on jätettävä kumpuilevaksi. Näin menetellen Tampereen kaupunki säästyy räjäytysvahinkojen korvaamiselta ja alueen runsas arseeniesiintymä saa jäädä rauhaan.

Suunnitelma-alue kuuluu samaan arseeniesiintymäalueeseen, jonka perusteella Pirkkalaan ei voitu rakentaa jäteveden keskuspuhdistamoa.

Suunnitelma-alueen arseenitutkimuksia ei ole suoritettu ja kattavien arseenitutkimusten tekeminen onkin eräs ehto, jotta Lahdesjärven kaavahanke voi edetä.

Muistutan jo nyt, että kaikissa Palokallion alueen omakotitaloissa on ennen ensimmäistäkään kallionräjäytystä tehtävä kattava ja todistusvoimainen kartoitus talojen kunnosta. Tarkastuksessa pitää laatia jokaisen huoneen kaikista seinistä, lattioista ja katosta omistajan hyväksymä ja hänen kanssaan allekirjoitettava tarkastuspöytäkirja kaksin kappalein – yksi talon omistajalle ja toinen Tampereen kaupungille. Huonekohtaisten piirrosten lisäksi on käytettävä videointi. Videokuvat on säilytettävä siten, että ne ovat mahdollisten riitatapausten varalta käytettävissä.

Keskityn tässä asukasmielipiteessäni Lahdesjärven alueella mahdollisesti suoritettavien kallioräjäytysten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja vahinkojen sattuessa niiden korvauskysymyksiin.

Muistutan, että kaikkien räjäytysvahinkojen vastuutaho on Tampereen kaupunki. Se ei voi siirtää vastuutaan esim. rakennusfirmojen tai vielä vähemmän räjäytystöiden suorittajien vastuulle. 

On hyvä, että asukkaille varataan mahdollisuus lausua ennalta mielipiteitään suurista hankkeista. Menettely on tässä prosessissa ontunut ja siitä on esimerkkinä  Etelä-Alvarin taannoin järjestämä yleisötilaisuus, jonne ei yksikään Tampereen kaupungin virkahenkilö saapunut. Elokuun 10. päivä pidetty korvaava tapahtuma ei poista sitä ylimielisyyttä, jota virkahenkilöt poissaolollaan osoittivat.

Paheksun, että tämän suunnittelutyön valmistelussa on asukkaat sivuutettu maininnalla – toki luettelon ensimmäiseksi asetettuna - , mutta kaikenmaailman kauppakamareiden ja muiden liike-elämän taustavaikuttajien lausunnoille sekä mielihaluille  on valmisteluaineistossa annettu suuri painoarvo. Tämä menettely vahvistaa kuvaa, että Tampereen kaupunki väheksyy asukasmielipiteitä ja pomppii liike-elämän tahdissa.

Nyt kommentoitavan hankkeen valmistelutyö on monilta osiltaan kelvotonta. Aineistossa mainitaan mm., että alueella tai sen lähialueilla ei raportoitu tärinästä aiheutuneita ongelmia. Toivon, että suunnittelijat paneutuvat siihen aineistoon, jota Tampereen kaupungille on kertynyt ns. Ikea-räjäytysten tiimoilta. Uskon, että aineistoa on saatavilla myös Palokallion Omakotiyhdistys ry:n arkistoista sekä Palokallion alueen omakotitaloista!

Toivon, että Lahdesjärven kaavasuunnitelmasta jätetään runsaasti palautetta. Erityisesti toivon palautetta asukasnäkökulmasta ja sitä, että asukasmielipiteelle annettaisiin painoarvoa jatkosuunnittelussa.

Lopuksi esitän kysymyksen, että onko Lahdesjärven nyt suunnitteilla oleva kaavoitus lainkaan tarpeellinen? Vastaan itse ja totean, että se ei ole tarpeellinen ja esitän, että hankkeesta luovutaan.

 

-Esko Erkkilä-

Myrkkykeison tunnistaminen kuuluu kansalaistaitoihin (juttua on tarkennettu 14.07.2013)

Maanantai 1.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Mökkirannallamme – kuten lukuisten muiden suomalaisten mökkirannoilla – sekä useimmilla uimarannoilla kasvaa Suomen myrkyllisin kasvi eli myrkkykeiso.

 

Myrkkykeison yleisyys ja sen tappava myrkyllisyys merkitsevät, että jokaisen suomalaisen pitää tuntea se.

 

Myrkkykeiso (Cicuta virosa) on kesä-heinäkuussa kukkiva, märillä paikoilla tavattava hyvin myrkyllinen, monivuotinen, paksujuurinen sarjakukkaiskasvi.

 

Myrkkykeison myrkyllisyyttä pahentaa sen yleisyys ja se, että sen voi helposti sekoittaa muihin samannäköisiin kasveihin, esimerkiksi koiranputkeen.

 

On suuri vaara, että luonnonkukkia kukkavaasiin keräävä perheenäiti poimii kosteikosta kukkakimppuun myös myrkkykeison.

 

Vielä suurempi vaara on, että uimarannalta lapsi kerää myrkkykeisoja ja laittaa niitä suuhunsa.

 

Myrkkykeison vaarallisin ja myrkyllisin osa on sen juurakko. Sen nauttiminen tappaa varmasti.

 

Kasvin vaarallisuudesta kertoo se, että rantakasveja syöneiden nautojen äkillisen kuoleman  kuolinsyyksi paljastuu usein myrkkykeison syöminen!

 

Ruotsalainen kasvitieteilijä Carl von Linne (1707 – 1778) keksi myrkkykeison myrkyllisyyden Suomessa ensimmäisenä. Hän ratkaisi Torniota piinaavan karjataudin salaisuuden, kun kymmeniä nautaeläimiä menehtyi joka vuosi juuri keväällä niiden päästyä laitumelle. Lopulta Linné ratkaisi ongelman, jonka syyksi todettiin myrkkykeiso.

 

Eläinlääkärit Matti Mäkelä, Ilpo Kuokka ja Marjukka Anttila ovat laatineet eläinlääkäreille tarkoitetun julkaisun ”Myrkkykeiso nautojen äkillisten kuolemien aiheuttajana”, joten asia on edelleenkin ajankohtainen.

 

Tässä muutama kuva mökkirannassamme kasvavista myrkkykeisoista (jotka kuitenkin ovat suoputkia):

 

 

 

Myrkkykeison (= suoputken) kukinto näyttää kovin tavanomaiselta ja jopa houkuttelevalta poimittavalta esimerkiksi luonnonkukkakimppuun.

 

 

Myrkkykeison (=todellisuudessa suoputken) lehdet eroavat selvästi esim. koiranputken lehdistä.

 

 

 

Juurakko on myrkkykeison myrkyllisin osa. Se on lokerikkoinen, mutta rantavedestä tonkimani yksilöt olivat niin pieniä, että en päässyt halkaisemaan juurakoita (valitettavasti, sillä silloin olisi selvinnyt, että kyse on suoputkesta).

*************

 Heinäkuun 14. päivänä 2013 päivitetty osuus:

Myrkkykeison paras tuntomerkki on lokerikkoinen juuri.

Suoputken juuressa lokerikkoja ei ole.

Myrkkykeison lehtiä.

Myrkkykeison kukinto.

****************

Suomen kansalliseepoksessa Kalevalassa Lemminkäinen saa surmansa, kun hänet surmataan Tuonelan virralla vesikyyn eli myrkkykeisosta valmistetun taikakalun avulla. Taikakalu oli ilmeisesti tehty juuri myrkkykeison juurakosta.

 

On tärkeää, että ranta-asukkaat ja uimarannoilla viihtyvät tuntevat myrkkykeison. Siitä on jokaisen pysyttävä erossa!

 

-Esko Erkkilä-

Kyykäärmeen tappaminen on luvallista

Keskiviikko 8.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Viime talvi oli kyykäärmeiden talvehtimisen kannalta otollinen ja se myös näkyy, sillä niitä esiintyy nyt poikkeuksellisen runsaasti.

Mökkitonttimme on ”miesmuistin” kuulunut alueeseen, jossa kyitä esiintyy runsaasti. Edes alueelle aikoinaan rakennettu Tampare-Parkano-Seinäjoki –rautatie ei ajanut kyykäärmeitä pois.

Pyrimme pitämään kyyt kurissa tappamalla niitä. Kyy ei ole rauhoitettu eläin, joten sen tappaminen on täysin luvallista.

Kevään kahtena viikonloppuna olemme joutuneet lopettamaan neljä kookasta kyytä.

Sanotaan, että nurmikon pitäminen lyhyenä auttaisi, mutta mökillämme sekään ei auta.

Mansikkamaan musta muovi ja sen alle luikertaminen on erityisen haluttua puuhaa kyille. Puolet tappamistamme kyykäärmeistä on mansikkamaan kevättöiden yhteydessä tavattu mansikkamuovin alta.

Mansikoita riittää hieman myyntiinkin, joten voidaan todeta, että kyyt haittaavat meillä elinkeinotoimintaa!

Mökillämme vierailee säännöllisesti neljä alle kouluikäistä lasta, joten kyyntorjunta on heidänkin kannaltaan tärkeää.

Jouduin itse kyyn puremaksi opiskeluaikana, kun olin opiskelukavereiden kanssa keräämässä kasveja. Agrologiopiskeluun kun ainakin silloin kuului mittavan kasvi- ja siemenlajitelman kerääminen.

 

Väite, että kyy karkottuisi töminällä ei ainakaan minun tapauksessani pitänyt paikkaansa, sillä tulin vasta kolmantena jonossa, kun kuljimme kasveja etsimässä lehtomaisessa maastossa.

 

Kyy puri minua lenkkitossun yläpuolelle – joku kyynsuojelija sanoisi tietysti, että maastoon ei saa mennä lenkkitossuilla!

 

Minut vietiin taksilla Tampereen Keskussairaalan ensiapuun ja siellä minut ohjattiin kaiken muun jonon ohi operointipöydälle, jossa lääkäri pisti nilkkaani vasta-ainepistoksen. Ohjeeksi annettiin liikkumisen välttäminen ja viisi päivää sairaslomaa.

 

Kyynpurema ei koskaan ole pikkujuttu, vaan se vaatii aina nopeaa hakeutumista hoitoon.

 

Tiedän ja tunnen hyvin tapauksen, jossa kyynpureman saanut marjastaja odotti yön yli aamuun ja meni vasta silloin lääkärille. Potilas matkasi lääkärin vastaanotolle polkupyörällä ja se varmisti, että myrkky levisi tehokkaasti koko kehoon. Kyseinen henkilö kärsi koko loppuelämänsä kyynpureman jälkiseurauksista.

Vanha kansa tunsi ns. käärmeennousupaikat. Ne ovat paikkoja, joissa kyyt talvehtivat.

 

Tiedän Keski-Pohjanmaalla erään käärmeennousupaikan sijainnin. Vanhaan aikaan paikalliset ihmiset saivat tapettua keväisin tällä käärmeennousupaikalla lukemattomia kyitä. Nyt ei enää niin tehdä ja sielläkin kyyt ovat vaarallisesti yleistyneet.

 

Maaseudun autioituminen merkitsee, että ennen ”kyyvapailta” alueilta niitä tavataan.

Kyykäärme on tietyllä tavalla kaunis matelija, mutta myrkyllisyytensä ja runsaan esiintymisensä vuoksi se joutuu ainakin meillä joka kerta ajojahdin kohteeksi. Ajojahdin tulos on useimmiten se, että kyy saadaan tapetuksi.

Pahinta on, että koko ajan joutuu tarkkailemaan lähiympäristöä, jotta ei astu kyyn päälle.

Korostan, että kyyn tappaminen on täysin sallittua, sillä Suomen kyykanta luokitellaan Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n uhanalaisuusluokituksessa ”Least Concern” (LC) -luokkaan. Se merkitsee, että Suomessa kyykanta tunnetaan hyvin ja kanta on runsas sekä vakaa eli kyseessä on elinvoimainen laji.

Euroopan luonnonsuojelusopimus edellyttää kaikkien matelijoiden rauhoittamista, mutta Suomi teki kyyn kohdalla varauksen liittyessään sopimukseen vuonna 1983. Viisas päätös!

-Esko Erkkilä-

Tampereen röllimetsät, lintukodot, takapihat, olohuoneet, kävelykuopat, kohtaamispaikat sekä kaupungin ylpeydenaiheet ja tapahtumaideat

Keskiviikko 25.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereella huhtikuussa 2011 toteutettuun avoimeen vetovoimaisuuskyselyyn saatiin 947 vastausta. Kysely oli perustiedon hankkimista osaksi kaupunkikeskustojen tutkimushanketta. Kyse oli EVE-tutkimushankkeesta.

Tutkimushankkeen yleisötilaisuus pidettiin perjantaina 13. päivä toukokuuta Tampereen kaupungin valtuustosalissa.

Olin paikalla mielenkiintoisessa tilaisuudessa.

Kysely tuotti 4.991 näkemystä ja kehitysideaa kaupunkikeskustan nykytilanteesta ja kehitysideoista.

Käyn läpi muutamia kysymyksiä ja niihin saatuja vastauksia. Voin jo nyt todeta, että vastaukset vastaavat omia näkemyksiäni, joten allekirjoitan ne muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta sellaisenaan.

Kerron, että sama paikka saattaa eri ihmisten mielissä olla tyystin toisessa laidassa kuin toisen mielestä. Sen vuoksi sama paikka saattaa esiintyä esim.  röllimetsänä ja lintukotona, vaikka niillä tässä tutkimuksessa tarkoitetaan toistensa vastakohtia.

 

Röllimetsiä...

...tiedusteleva kysymys halusi tietää keskikaupungilta paikat, joissa tamperelaiset suorastaan pelkäävät tai ovat ainakin varuillaan. Vastauksia tähän kysymykseen kertyi 1.349 eli huolestuttavan paljon.

• Keskustori
• Rautatieaseman puisto
• Rautatieasema
• Hämeenkatu
• Vanhan kirjastotalon puisto
• Koskipuisto

 

Lintukoto...

...on paikka, jossa tamperelainen viihtyy ja tuntee olonsa turvalliseksi. Lintukodot saivat 852 mainintaa.

• Hämeenkatu
• Hämeenpuisto
• Keskustori
• Laukontori
• Tavaratalot
• Finlayson
• yleensä sisätilat keskikaupungilla

 

Takapihat...

...tarkoittivat tässä tutkimuksessa paikkoja, jotka ovat ympäristöltään heikkoja ja arveluttavia. Niitä yksilöitiin tässä tutkimuksessa 924.

• Keskustori
• Koskipuisto
• Rautatieasema
• Hämeenkatu
• Koskikeskus

Henkilökohtaisesti yllätyin, että Koskikeskus ei noussut listan kärkeen, sillä varsinkin sen Ratinan puoleisen takasisäänkäynnin vaiheilla on perin epäsiistiä ja levotonta meininkiä. Ehkä kaupunkilaiset eivät siellä joudu (iltaisin) liikkumaan?

 

Olohuone...

...tarkoitti tässä tutkimuksessa paikkaa, jossa tamperelainen viihtyy. ”Olohuoneita” mainittiin 1.288 kertaa eli Tampereelta löytyy paljon paikkoja, joissa kaupunkilaiset tuntevat viihtyvänsä – se on mainio asia.

• Koskipuisto
• Hämeenpuisto
• Finlayson

 

Kävelykuopat...

 

...ovat paikkoja, jossa vastaajat aistivat jalankululle esteitä.

• Hämeenkatu sai eniten mainintoja, mutta ei toki kaikkia 882 vastauksesta

 

Kohtaamispaikkoja...

...tamperelaiset nimesivät yhteensä 1.606 kertaa eli eniten kaikista nimetyistä paikoista. Suuri vastausmäärä kertoo sen, että tamperelaiset kokevat keskikaupungin kokonaisuudessaan viihtyisäksi paikaksi. Lista muodostui seuraavaksi:

• Kahvilat
• Sokos
• Kauppahalli
• Stockman
• Koskikeskus
• Laukontori
• Keskustori

Finlaysonin puuttuminen listalta hämmentää, mutta se saattaa vastaajien mielestä olla liian kaukana, sillä onhan sinne matkaa ydinkeskustasta peräti parisataa metriä!

 

Ylpeydenaiheina...

...tamperelaiset nimesivät tutkimuksessa paikkoja yhteensä 1.069 kertaa.

• Tammerkoski
  • kaupunginvaltuutettu Matti Heinivaho halusi seminaarin tässä kohdin käyttää puheenvuoron ja korostaa Tammerkosken hienoa valaistusta. Heinivahon kanssa on helppo olla samaa mieltä
• Finlayson
• Koskipuisto
• Laukontori
• ”vanhat” –termi nousi tällä kohtaa hyvin näkyvästi esille. Se varmaan tarkoittaa useitakin Tampereen ydinkeskustan vanhoja rakennuksia.

Tapahtumaideat...

...keskittyivät kolmen termin ympärille ja ne ovat:

• Keskustori
• Konsertteja
• Kesällä

Niistä on helppo luoda tamperelaisten tapahtumaidea: ”Keskustorille konsertteja kesällä”!

Muistuu mieleen pormestari Timo P. Niemisen tervetulotervehdys Mikko Alatalon 60-vuotiskonsertissa Tampere-talossa, jossa pormestari toivotteli taiteilija Mikko Alatalon pitämään yhteislaulutilaisuuksia kohta kuntoon saatavassa Vanhan kirjastotalon puistossa!

Kiitän apulaispormestari Timo Hanhilahtea sekä arkkitehti Veikko Vänskää mielenkiintoisen seminaarin järjestämisestä 13.5.2011. Mielestäni sen parasta antia olivat tässä jutussa esitellyt asiat.

-Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunkiseudun kunnat aikovat rajoittaa asuinpaikan valintaa

Tiistai 3.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunkiseudun ehdotus rakentamisen rajoittamisesta haja-asutusalueilla on saanut alueen asukkaat takajaloilleen.

 

Protesti on ymmärrettävä, sillä määräyksillä rajoitettaisiin haja-asutusalueille tapahtuvaa rakentamista.

 

Käsitän, että kyseessä olisi perustuslain rikkominen, sillä kaikilla suomalaisilla on vapaa oikeus päättää asuinpaikkansa.

 

Tampereen kaupunkiseudun laatima ehdotus ”Seudulliset periaatteet yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi” on nyt lausunnoilla alueen kunnissa eli Tampereella, Kangasalla, Lempäälässä, Vesilahdessa, Orivedellä, Pirkkalassa, Nokialla ja Ylöjärvellä.

 

Tampereen seudun kyläyhdistykset kokoontuivat torstaina 28.4.2011 Ahlmanille Tampereella ja linjasivat suhtautumisensa suunnitelmaan.

 

En päässyt tilaisuuteen, sillä olin täsmälleen samaan aikaan alustajana Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry:n järjestämässä eturauhassyöpää käsittelevässä yleisötilaisuudessa.

 

Ahlmanin kokouksen 77 osanottajaa olivat valinneet keskuudestaan työryhmän, joka vie asiaa eteenpäin ja hoitaa tiedotuksen.

 

Tässä on Ahlmanin kokouksen julkilausuma. Toivon, että sitä jaetaan mahdollisimman laajasti eteenpäin:

 

 

Tampereen seudun kyläyhdistysten yhteinen kokous

28.4.2011

 

JULKILAUSUMA

Tampereen seudun kylät erittäin huolissaan - seutuhallituksen ehdotus näivettäisi maaseudun ja sen kylät

 

Me Tampereen seudun kyläyhdistykset ja maaseudun muut asukkaat olemme erittäin huolestuneita seutuhallitukselle valmistelluista ns. seudullisista periaatteista yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi. Niiden hyväksyminen kunnissa tarkoittaisi maaseudun ja sen kylien näivettymistä. Periaatteet eivät edistä alueiden kehittymistä eivätkä niiden asukkaiden hyvinvointia. Koko seudun tasolla periaatteet väheksyvät kehitystekijää nimeltä vapaus. Siis yksilöllistä valinnan ja vastuun oikeutta.

 

Ihmettelemme, että asian valmistelussa ei ole kuultu lainkaan asianosaisia. Se näkyy tekstissä valitettavan yksipuolisena ja paikoin asenteellisena lähestymistapana. Osallisuus ja maaseutunäkökulma puuttuvat, vaikka kyseessä on maaseutualueiden elinvoimaisuus! Asiasta ei ole myöskään tiedotettu ja koko asia on pysynyt laajasti kuntalaisilta piilossa. Haluaisimme lisäksi kuulla tarkemmin, mihin asiallisiin perusteisiin näin rankka asumiseen puuttuminen perustuu.

 

Hyväksymme itse tavoitteen, eli rakentamisen ja asumisen järkevän ohjaamisen. Haluamme olla lain tarkoittamalla tavalla mukana kylien kaavoituksessa. Sen sijaan emme hyväksy, että tavoitteeseen pyritään rajoittamalla ihmisten oikeuksia moninaisin kielloin ja rajoituksin. Emme hyväksy, että demokraattista päätöksentekoa heikennetään siirtämällä päätöksentekoa luottamusmiehiltä virkamiehille.

 

Lähtökohtana tulisi olla se, että yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen pyrittäisiin hyvällä ja laadukkaalla maankäytön suunnittelulla yhteistyössä kylien ihmisten ja yhteisöjen kanssa. Kylien kaavoitus ja muu suunnittelu pitää saada ajan tasalle. Tästä on jo olemassa hyviä kokemuksia Tampereen Teknillisen Yliopiston arkkitehtiopetuksessa. Osallistuvalla kyläsuunnittelulla voidaan varmistaa yhdyskuntarakenteen toimivuus ja eheys. Kun kylissä on osoitettu rakennuspaikat ja niihin voidaan rakentaa, vähenee paine rakentamiseen kylien ulkopuolelle.

 

Suunnittelun on vastattava kuntalaisten tarpeisiin, mutta tarpeet tulee ensin tunnistaa. Pehmeät keinot tulee ottaa täysimääräisesti käyttöön ennen koviin keinoihin turvautumista. Perusoikeuksiin kuuluvia oikeuksia, kuten oikeutta valita oma asuinpaikkansa ei tule rajoittaa. Omistusoikeuteen esitetään puututtavaksi tavalla, jota yleinen etu ei edellytä. Tällaiset esitykset eivät kuulu oikeusvaltioon, eivätkä ne edistä kuntalaisten hyvinvointia. Myöskään MAL – sopimuksessa asetetut tavoitteet eivät edellytä tällaisten toimintatapojen hyväksymistä.

 

Vetoamme voimakkaasti Tampereen seudun kuntapäättäjiin, että seutuhallituksen lausunnolle lähettämiä periaatteita ei hyväksytä. Esitämme, että periaatteet valmistellaan uudelleen yhteistyössä niin, että arvostettaisiin asukkaiden ja yhteisöjen ajatuksia ja asiatuntemusta valmistelussa ja päätöksenteossa. Toivomme, että seutukunta voisi alueineen ja asukkaineen kokonaisuutena olla yksissä tuumin rakentamassa tämän alueen tulevaisuutta. Tämä ei ole pieni asia eikä tekninen asia.

Tämä asia testaa seudullisen yhteisvastuun. Tulemmeko kuulluiksi?

 

 

Kokouksen puolesta työryhmän jäsenet,

 

Matti Järvinen, pj Terälahden Seutu ry, Tampereen edustaja

Raili Naskali, pj Sankilan kyläyhdistys ry, Pirkkalan edustaja

Esa Alanne, pj Taivalkunnan kylät ry, Nokian edustaja

Hannu Karppila, MTK-Pirkanmaa, Kangasalan edustaja

Esko Arola, pj Takamaan kyläyhdistys ry, Ylöjärven edustaja

Ari Sutinen, Eräjärven kylä, Oriveden edustaja

Juha Kuisma, Lastusten vesihuolto-osuuskunta, Lempäälän edustaja

Marjukka-Lähdekorpi Ojala, Kylien yhteinen huomen-hanke, Vesilahden edustaja

Miika Bucktman, MHY Pohjois-Pirkan ja Länsi-Suomen Metsänomistajien liiton edustaja

Visa Merikoski, MTK-Pirkanmaan edustaja

Heikki Taulaniemi, asianajaja, Tampere

Anna Kulmakorpi, kyläasiamies, Kantri ry

 

Kokouksen 77 osallistujaa valitsivat työryhmän jäsenet asian eteenpäin viemistä ja tiedotusta varten.

 

-Esko Erkkilä-

Kunnat avustavat yksityisteitä, mutta valtio rokottaa niitä arvonlisäverolla

Maanantai 25.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen toiminut Ylöjärven Viljakkalassa sijaitsevan Majajärven yksityistien toimitsijamiehenä tien perustamisesta eli vuodesta 1994 alkaen.

Muiden kiireideni vuoksi en ehtinyt perustavaan kokoukseen, mutta osakkaat tekivät silloin minua koskevan toimitsijamiesvalinnan.

Olen tiekunnan suurin osakas, vaikka kyse onkin vapaa-ajanviettopaikasta. Käytän tietä koko sen pituudelta ja sanoin aikanaan yksikköjaossa, että laittakaa minulle vapaa-ajanviettopaikan suurimmat sallitut yksiköt, jotta varmasti saan oikean osuuden yksiköistä.

En protestoi yksiköistäni, vaan maksan tiemaksuni mielelläni.

Haluan kiinnittää huomiota yhteen yksityisteitä koskevaan epäkohtaan ja se on se, että yksityistiet joutuvat maksamaan arvonlisäveroa korkeimman verokannan mukaan.

Kerron esimerkkinä tilanteen Majajärven yksityistien osalta:

Tie on pituudeltaan 1.450 metriä ja sillä on 34 osakasta.

Vakituisia asumuksia tien varrella on viisi.

Kunnossapitokustannukset viime vuonna olivat 537,30 euroa. Ne koostuivat talviaurauksesta ja kahdesta lanauskerrasta. Auraus- ja lanausyrittäjien saama osuus maksamastamme summasta oli kuitenkin vain 440,00 euroa, sillä laskujen loppusummasta valtio rahasti arvonlisäveroa 97,30 euroa!

Kuluvan vuoden kustannuksista on tiedossa vasta aurauskustannus. Talvi oli luminen ja aurauskertoja tarvittiin runsaasti, joten pelkän aurauslaskun osalta maksamme arvonlisäveroa tänä vuonna 101,20 euroa!

Ylöjärven kaupungin meille viime vuonna maksama yksityistieavustus oli 249,00 euroa – kiitos siitä kaupungille.

Haja-asutusalueiden ihmiset toivovat, että edes nykylaajuinen yksityisteiden avustusjärjestelmä kunnissa säilyy. Siitäkään, kun ei ole mitään takeita. Jotenkin tuntuu ihmeelliseltä, että maalikylien katuja ja haja-asutusalueiden yksityisteitä ei osata arvostaa samalla mittarilla.

Kun viime vuoden Ylöjärven kaupungin Majajärven yksityistielle maksamasta avustuksesta huomioidaan vähennyksenä valtiolle menevä arvonlisävero, niin yhteiskunnan todelliseksi yksityistieavustukseksi kohdaltamme viime vuonna jäi 151,70 euroa! Se merkitsee osakasta kohti 4,46 euroa eli saamamme summa on perin vaatimaton.

Summalla ei pysty järjestämään edes tiekunnankokousta, sillä se vaatii kaksi kirjettä - kutsun ja päätöksistä kertomisen, kirjekuoret ja pitkät monistamiset sekä paljon muuta. Ja määrättomästi valmistelutyötä, kun pyrkii etukäteen sopimaan osakkaiden yksikkömuutoksista. Ulkopuolisen tahon suorittama yksikköjaon päivittäminen maksaa näin runsaslukuisalle tiekunnalle suuruusluokkaa tuhat euroa eli siihen ei helpolla ole varaa!

Kiitokset Majajärven yksityistien osakkaille, sillä sopu on säilynyt tiekunnan perustamisesta lähtien hyvänä! Uskon, että näin tulee jatkumaankin.

 

Yksityistiet ylläpitävät haja-asutusalueiden tärkeintä infraa – tieverkostoa.

Yksityistieverkon kunnossapidon merkitys korostuu, kun puuenergian käyttömäärät kasvavat – metsät kasvavat metsässä, eivät cityssä!

Yksityistiet merkitsevät lukemattomissa tapauksissa ”oikoliikennettä” eli ne auttavat säästämään energiaa ja säästävät luontoa, kun voidaan ”oikaista”.

Lukemattomat marjastus- ja sienestysreissut jäisivät tekemättä, ellei olisi kunnossapidettyjä yksityisteitä. Yksityisteiden merkitys vapaa-ajanvietolle on suuri.

Majajärven yksityistie on yhteiskunnallisesti poikkeuksellisen tärkeä tie, sillä se on osa Tampere-Seinäjoki –pääradan huolto- ja turvallisuusliikenteelle varattua väylää.

Jos tietyllä rataosalla tapahtuu onnettomuus tai junan sille rataosalle pysäyttävä laitevika, niin Majajärven yksityistie toimii n. kilometrin matkalta väylänä, jonka kautta pelastustoimet sekä mahdolliset matkustajien evakuoinnit suoritetaan.

Olemme toki neuvotelleet pelastus- ja huoltotien aurauskustannuksista Liikenneviraston kanssa siten, että saamme siitä vuosittain 84,09 euron suuruisen korvauksen!

Mutta se yksityisteiden arvonlisäverokysymys:

Esitän pian nimettävälle hallitukselle haasteen, että yksityisteiden arvonlisäverovelvollisuus poistettaisiin. Uskon ja toivon, että erityisesti Perussuomalaiset pystyvät kaiken muuttavalla toiminnallaan hoitamaan tämänkin asian.

Asia koskee lähes kaikkia haja-asutusalueiden asukkaita, maaseudun alkutuotantoa, metsänomistusta sekä niitä lukemattomia kaupunkilaisia, jotka ovat ”mökkikansan” muodossa yksityisteiden osakkaina. City-kaupunkilaisista useat käyvät syksyin marja- ja sienireissuillaan maakunnassa – asia koskee myös heitä.

Jäämme odottamaan uuden hallituksen toimia!

 

-Esko Erkkilä-

Bonusjärjestelmät nostavat päivittäistavarakauppatuotteiden ja polttoaineiden hintoja ehkä jopa 4 %!

Sunnuntai 27.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Joudun soveltamaan vanhaa viisautta – ”ilmaisia lounaita ei ole” - , kun käsittelen eri kaupparyhmien myöntämiä bonusalennuksia.

Sovellutukseni kuuluu: ”Ilmaisia bonuksia ei ole!”

Jokainen tuotehinnoittelun alkeisiin perehtynyt tietää, että myyntihinnan asettamisessa pitää huomioida kaikki listahinnasta myönnettävät alennukset.

Määräalennukset, kausialennukset, tavoitealennukset, suurasiakasalennukset, veloituksetta annetut tuotteet, yksinmyyntialennukset ja mitkä tahansa alennukset on huomioitava, kun myyjä määrittelee tuotekohtaiset myyntihintansa.

Kaikki kaupparyhmät ovat luoneet bonusjärjestelmät, joilla ne (muka) palkitsevat asiakkaat, jotka keskittävät ostoksensa juuri heille.

Bonusjärjestelmät ovat lopulta suurta bluffia, sillä niihin sisältyvät alennukset ulosmitataan myyntihinnan määrittelyssä. Tyhmä on se myyjä, joka ei huomioi ennakoitavissa olevia alennuksia tietyllä varmuuskertoimella – käytännössä toimiva varmuuskerroin lienee 1,5 - 2,0 eli bonuksina maksettavat ”alennukset” sisällytetään tuotehinnoitteluun 1,5 – 2 -kertaisina!

Jokaisella kaupparyhmällä on leegio kauppatieteiden maistereita ja ekonomeja, jotka varmasti osaavat laskea myyntihinnat sellaisiksi, että bonusjärjestelmän kautta asiakkaille maksettavat summat saadaan etupainoisesti omaan kassaan.

Lompakossani ja perheenjäsenteni lompakoissa on kaikkien kaupparyhmien bonuskortit. Tiedän bonusjärjestelmien järjettömyyden, mutta saadakseen edes jotain etua, on bonuskortteja käytettävä.

On irvokasta, että esimerkiksi S-ryhmään kuuluva Pirkanmaan Osuuskauppa ilmoittaa suurilla julisteillaan myymälöissään vaikkapa näin: ”Tämän myymälän/tämän kunnan asiakkaat saivat viime vuonna bonushyvityksinä xxx.yyy euroa!”

Mielestäni oikeampi ja totuudenmukaisempi julisteen teksti olisi, jossa kerrottaisiin, että tämän myymälän/tämän kunnan asiakkaamme maksoivat viime vuonna Pirkanmaan Osuuskaupalle täysin ylimääräistä yyy.xxx euroa!

Nyt julisteissa mainittu summa pitäisi kertoa kahdella, jotta ylihinnan osalta puhuttaisiin oikeista summista.

Perheemme pääsee S-kortilla kohtuulliseen bonushyvitykseen, sillä esimerkiksi tammikuulla 2011 se oli 4,0 %. Kuukausiostoksemme olivat 870 euroa, kun maksimibonukseen eli viiteen prosenttiin olisi vaadittu 1.200 euron kuukausiostokset.

Oletan, että S-ryhmä laskee joutuvansa maksamaan kaikista sieltä tehdyistä ostoksista S-bonusta 4…5 % ja tämä kaikki laitetaan tuotehinnoittelussa sen hinnan päälle, joka jo toisi S-ryhmälle kunnollisen tuloksen. Aivan liian monta prosenttia S-ryhmän kaupallisesta tuloksesta on siis bonuksiin uskovien asiakkaiden maksamaa!

K-kortilla ja Ykkösbonus-kortilla meille hankitut ostokset menevät bonusvarauksen osalta täysin K-ryhmän ja Tradekan extra-bisnekseksi, sillä ostoksemme jäävät molemmista kaupparyhmistä niin pieniksi, että bonusta ei juurikaan kerry.

S-ryhmän hallintoelimet on valittu kaupparyhmän ”asiakasomistajien” toimesta ja niiden joukosta. Löytyykö sieltä porukasta ryhtiä laittaa bonusjärjestelmät uuteen uskoon?

Uskooko S-ryhmä pystyvänsä tekemään kunnollista tulosta todellisella kaupantekotaidolla?

Pahasti pelkään, että näin ei tule kummankaan kysymykseni kohdalla käymään!

 

-Esko Erkkilä-

Kansalaisen painajainen on hyvän esiintymistaidon omaava virkamies, jonka perustiedot ovat virheelliset

Keskiviikko 23.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Omaan kohtuullisen esitystaidon ja tiedostan vaaran, että puheeni jälkeen mennään pitkälle ”metsähallituksen puolelle”, jos tietoni esittämästäni asiasta ovat virheelliset.

Ongelma on kohdallani rajattu, mutta virkahenkilön kohdalla kyse on isosta ongelmasta.

Virkahenkilön täysin virheelliset ja vajavaiset tiedot sekä niihin liittyvä vakuuttava esiintyminen tulivat esille taannoin, kun Tampereen kaupungin valtuustosalissa esiteltiin ns. Rantaväylän tunneliin liittyviä seikkoja.

En ota kantaa Rantaväylän tunneliin sinänsä, sillä siitä ja sen rakentamisesta päättävät kaupunginvaltuutetut.

Ongelmana on virkahenkiöiden täydellinen tietämättömyys tunnelityömaan louhintojen vaikutuksista alueen asunnoille ja ihmisten kodeille.

Tampereen valtuustosalissa järjestettiin tiistaina 22. helmikuuta 2011 yleisötilaisuus, jossa esiteltiin tarkennettuja suunnitteluratkaisuja Rantaväylän pitkästä tunnelivaihtoehdosta.

Liikenneviraston kehittämispäällikkö Pekka Petäjäniemi, jolla on mainio ja vakuuttava ulosanti, paukutteli tilaisuudessa täydellistä pajunköyttä tunnelityömaan louhintatöiden ongelmista ja erityisesti vahinkojen korvaamisesta.

Kaikesta näkyi ja kuului, että Petäjäniemellä ei ollut asiasta todellista tietoa.

Petäjäniemi vähätteli luohintavaurioiden aiheuttamaa vaaraa ja kaiken huipuksi hän totesi mahtipontiseksi: ”Kaikki on korvattu, joka on vaurioitunut!”

Olen Palokallion Omakotiyhdistys ry:n jäsen yhdistyksen perustamisesta alkaen. Olen toiminut yhdistyksessä tavallisesta rivijäsenestä puheenjohtajaan saakka. Omaan täydellisen kuvan louhintatöiden lähialueen rakennuksille aiheuttamista vahingoista.

Kyse on Ikean rakentamiseen liittyneiden louhintatöiden omakotitaloille aiheuttamista vahingoista.

Omakotitaloni sijaitsee yli 300 metrin etäisyydellä Ikea-räjäytyksistä. Vaikka välissä on Tampere-Helsinki –moottoritie, Ikea-räjäytykset aiheuttivat omakotitalollemme 600 euron suuruiset vahingot. Ne Tampereen kaupunki korvasi.

Alueellamme monen omakotitalon Ikea-räjäytysten vahingot ovat suuruusluokkaa 30.000…40.000 euroa ja käytännössä mitään ei ole korvattu. Ei ole korvattu, vaikka solmimme Tampereen kaupungin kanssa erillissopimuksen siitä, että Tampereen kaupunki korvaa mahdolliset vahingot.

Näillä perusteilla pidän Liikenneviraston kehityspäällikkö Pekka Petäjäniemen puheita em. tilaisuudessa pajunköyden syöttämisenä asukkaille.

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen tukihenkilöt tekevät moninaista työtä syöpään sairastuneiden tukemiseksi

Keskiviikko 1.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Sairastuin eturauhassyöpään vuoden 2001 lopulla.

 

Leikkaushoidon jälkeen palasin työelämään kuuden viikon sairasloman jälkeen. Nyt olen saanut hoitaa entistä "työpostiani" yhdeksän vuotta sairastumiseni jälkeen.

 

Olen onnenpekka, että selvisin näin hyvin.

 

Liityin Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen tukihenkilöksi pian tervehtymiseni jälkeen. Se oli tiettyä kiitollisuuden osoittamista siitä, että varhaistoteamisen ansiosta olen saanut palata työelämään.

 

Kaikkien Suomen maakunnallisten syöpäyhdistysten tärkeä toimintamuoto on tukihenkilötoiminta.

 

Tukihenkilö on kokenut syövän ja useimmat tukihenkilöt ovat tervehtyneet siitä. Olemme elävä esimerkki, että syöpä ei välttämättä ole kuolemaksi.

 

Tukihenkilötoimintaan lähteneet ovat sitoutuneet vaitioloon eli mitkään asiat eivät leviä tukihenkilön kautta julkisuuteen tai kenenkään tietoon. Meihin voidaan luottaa arkaluontoisimmissakin kysymyksissä.

 

Tukihenkilöä haluavan henkilön pitää olla yhteydessä maakunnalliseen syöpäyhdistykseen ja siellä tukihenkilötoiminnasta vastaava ammattilainen harkitsee, että kenen tukihenkilön puoleen tullaan kääntymään. Tukea haluava ei voi siis alkuvaiheessa olla suoraan yhteydessä tukihenkilöön, vaan se tapahtuu paikallisen syöpäyhdistyksen kautta.

 

Varsinainen toiminta on sitten tukea etsivän ja tukihenkilön valittavissa ja sovittavissa. Se tapahtuu tavallisimmin tapaamalla, mutta myös puhelinkeskustelut tai sähköpostiviestittelyt ovat mahdollisia.

 

Tukihenkilötoiminnan eräs muoto ovat erilaiset pienryhmätapaamiset.

 

Pirkanmaan Syöpäyhdistys järjestää kahdesti vuodessa esim. eturauhassyöpä-diagnoosin saaneille henkilöille tilaisuussarjan, johon kuuluu puolisentusinaa eri aihepiirejä käsittelevää iltahetkeä. Iltahetken vetää koulutuksen saanut sairaanhoitaja sekä illan teemaan perehtynyt tukihenkilö. Nämä tilaisuudet ovat olleet antoisia ja rohkaisen osallistumaan niihin.

 

Olen tavannut tukihenkilönä vetää iltahetken, jonka teemana on "Parisuhde ja seksuaalisuus". Vaativa teema, mutta saamastani palautteesta päättelen, että olen onnistunut vaikean teeman käsittelyssä. 

 

Syöpäyhdistysten tukihenkilöt eivät saa toiminnastaan rahallista korvausta. Paras korvaus tukihenkilölle on tunne ja tietoisuus siitä, että hän on pystynyt olemaan avuksi saman kohtalon kokeneelle läheiselleen.

 

-Esko Erkkilä-

Potilas vai asiakas?

Lauantai 27.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Olen elämäni varrella sairastellut melko vähän.

 

Yhdeksän vuotta sitten koettu eturauhassyövän hoitaminen leikkauksella on ollut suurin operaatio, jonka olen kokenut.

 

Se merkitsi vajaan kuuden viikon sairaslomaa, mutta varhaistoteamisen ansiosta kaikki meni hyvin.

 

Kävin työterveyshuollon merkeissä lääkärin puheilla ja meille syntyi lääkärin kanssa mielenkiintoinen keskustelu, että ovatko hänen luonaan käyvät ihmiset potilaita vai asiakkaita.

 

Olen aina kaikissa yhteyksissä - erityisesti syöpäjärjestön tukihenkilötoiminnassa - korostanut, että olemme sairaanhoitojärjestelmän asiakkaita. Tunnustan toki sen, että voimme olla potilaistakin, mutta se edellyttää mielestäni vaikeata sairautta.

 

Tukihenkilötoiminnassa asiakas-termin käyttäminen rohkaisee hiljattain syöpädiagnoosin saaneita eturauhassyöpäveljiä sekä heidän läheisiään. Sen vuoksi käytän niissä yhteyksissä järjestelmällisesti termiä "asiakas". Se osaltaan merkitsee, että puhuttelevan tiedon saaneella miehellä ja hänen läheisillään on vielä paljon annettavaa yhteiskunnalle.

 

Tapaamani lääkäri oli kiinnostunut virittelemästäni keskustelusta ja hän koki keskustelunavaukseni mielenkiintoiseksi.

 

Kyseinen lääkäri - nimi on toisarvoinen juttu - kertoi, että hoitotyötä johtavat professorit kavahtavat asiakas-termin käyttämistä. Se merkitsee heidän mielestään, että sairaanhoitojärjestelmä koetaan rahanpyydystämiseksi.

 

Olen toiminut liike-elämässä yli 40 vuotta ja siellä asiakkuudesta puhuminen on luontevaa. Koen ehdottomasti, että asiakkaaksi kutsuminen myös terveydenhoitoalalla merkitsee "potilaan" arvostamista.

 

Työnantajani on hoitanut työterveyshuollon yksityisen tahon kautta. Hoidon saaminen yksityisen yrityksen kautta on ollut vaivatonta, odotusjonoja ei ole ja hoitotulokset ovat kohdallani olleet hyviä - toki sairaudet ovat olleet vähäpätöisiä, mutta kuitenkin sellaisia, että ne on pitänyt hoitaa.

 

Iän karttuminen merkitsee, että lääkärin puheilla on varmaan tulevaisuudessa käytävä entistä useammin.

 

Toivottavasti saan jatkossakin olla terveydenhoitoalalla asiakas, olkoon sitten kysymys julkisesta tai yksityisestä sairaanhoidosta. Jos minua joudutaan kutsumaan potilaaksi, kyseessä on minua kohdannut vakava sairaus. En siis toivo, että minua jouduttaisiin tulevina aikoina kutsumaan potilaaksi.

 

-Esko Erkkilä-

Lahdesjärven osayleiskaava merkitsee tavatonta uhkaa Palokallion, Peltolammin ja Multisillan asukkaille

Sunnuntai 24.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereella Lahdesjärven-Lakalaivan osayleiskaava jaettiin virkamiesten vastustuksesta huolimatta kahtia Lahdesjärven ja Lakalaivan osayleiskaavoiksi. Luottamushenkilöt näyttivät, että mikä taho kaupungissa tekee päätökset.

 

Kaavat jakamalla eteläisen Tampereen kehittyminen on mahdollista, mutta runsaasti haasteita riittää jaetussakin kaavaratkaisussa.

 

Lahdesjärven alue käsittää moottoritien itäpuoliset alueet nykyisen Ikean tontin pohjois- ja eteläpuolella. Lähialueen asukkaiden kannalta suurimmat uhat ovat Ikean eteläpuolista aluetta koskevat suunnitelmat.

 

Alueella on louhittavaa kalliota paikoitellen jopa seitsemän (7) metrin paksuudelta ja louhittava määrä saattaa asettua tasolle 1.000.000 kiintokuutiometriä!

 

Kiintokuutiometrimäärä pitää kertoa kolmella, jotta päästään louhintamäärän tonneihin. Miljoona kiintokuutiometriä kalliolouhintaa merkitsee siis kolme miljoonaa tonnia louhetta!

 

Louhe on ajettava pois jatkokäsittely- tai loppusijoituspaikalle - Tampereella loppusijoituspaikat ovat vähissä ja sen vuoksi kalliolouhe joudutaan useimmiten varastoimaan jatkokäsittelypaikalle. Siellä louhe murskataan pienemmäksi ja sitten joskus myöhemmin ajetaan loppusijoituspaikalle.

 

Kalliolohkareitten murskaaminen on ympäröivän asutuksen kannalta suuri rasitus. Hydraulivasaroiden jatkuva säksätys lähes vuorokauden ympäri tuli meille palokalliolaisille tutuksi niiden runsaan kymmenen vuoden aikana, jona kalliolouheen "jatkojalostamista" tapahtui nykyisellä Ikean paikalla. Emme soisi vastaavaa kokemusta kenellekään toiselle.

 

Pahinta Lahdesjärven kaavan toteuttamisessa tulevat olemaan Tampereen massiivisimmat räjäytystyöt ehkä kautta aikain. Tuskin milloinkaan ennen samalla alueella Tampereella on louhittu kalliota miljoonaa kuutiometriä.

 

Miten Tampereen kaupunki aikoo korvata Multisillan, Peltolammin ja Palokallion alueelle rakennetuille omakotitaloille aiheutuvat Lahdesjärven alueen räjäytystöistä aiheutuvat vauriot? Kokemukset Ikea-räjäytysten korvaamisesta ovat perin heiveröiset, vaikka meillä olikin erillissopimus räjäytysvahinkojen korvaamisesta.

 

Vähin, miten alueen asukkaat voivat tuleviin talojensa vaurioihin varautua on se, että velvoitetaan Tampereen kaupunki suosittamaan ennakkotarkastukset taloissa, jotta ainakin syntyvät vahingot voidaan luotettavasti todentaa. Korvausten saaminen onkin sitten kokonaan toinen juttu, mutta vahinkojen todentaminen on korvausvaatimusten ehdoton edellytys.

 

-Esko Erkkilä-

Ammattiyhdistysliike vaikeuksissa jäsenmäärän kehityksessä

Torstai 19.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Elinkeinoelämän rakennemuutos, yleisen tietotason kohoaminen ja työntekijöiden tympääntyminen ammattiyhdistysliikkeen toimintaan ovat heikentäneet erityisesti nuoren ja koulutetun väen mielenkiintoa ay-liikkeeseen.

 

Mielenkiinnon hiipuminen on näkynyt ammattiliittojen jäsenmäärän alenemisena tai ainakin hyvin maltillisena kasvuna.

 

Julkisten ja hyvinvointialojen JHL sekä Tehy ovat pystyneet kasvattamaan jäsenmääriään. Se on luonnollista, sillä niiden toiminta on ollut yhteiskuntarauhaa rakentavaa ja maltillista - ne eivät ole elämöineet Oiva Lohtander-mallisilla vaalimainoksilla!

 

Poikkeuksen työttömyyskassoista tekee Loimaalla toimiva Yleinen työttömyyskassa YKT.

 

Viime vuonna YKT sai 29.000 uutta jäsentä, kun tavallisesti se saa uusia jäseniä 10.000 - 15.000 henkeä vuodessa.

 

Jokaisen pitää huolehtia työttömyysturvastaan, sillä työttömäksi voi joutua kuka tahansa.

 

Olen ollut "Loimaan kassan" jäsen varmaan viitisentoista vuotta ja saanut työttömyysturvan sitä kautta edullisesti. Toki jälkeenpäin katsellen sekin on ollut turhaa, sillä työttömyyspeikko ei ole ollut uhkana.

 

YKT:n jäsenenä ei tarvitse pelätä, että rahojani käytettäisiin vasemmistopuolueiden - SDP:n ja Vasemmistoliiton - tarkoitusperien edistämiseen. Hankin jäsenmaksun maksamisella ainoastaan työttömyysturvaa ja en tue minkään poliittisen puolueen tai ääriliikkeen toimintaa.

 

Yleisen työttömyyskassan YKT:n jäsenmaksu on sekin kohonnut vuosien saatossa paljon - ainakin prosenteissa ilmaistuna.

 

Nyt YKT:n jäsenmaksu on 99 euroa vuodelta. Se on kalenterivuosikohtainen ja sen joutuu maksamaa vaikka liittyisikin kassaan tai eroaisi kassasta kesken vuotta.

 

Suosittelen liittymistä Yleisen työttömyyskassan YKT:n jäseneksi, sillä näin saat työttömyysturvan itsellesi ja et joudu kustantamaan mitään ylimääräisiä kustannuksia.

 

-Esko Erkkilä-

Jääkärikenraali Väinö Valveen muistohuone Suomen Jääkärimuseossa

Torstai 29.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Kortesjärvellä sijaitsevassa Suomen Jääkärimuseossa on perusnäyttelyn lisäksi jääkärikenraali Väinö Valveen muistohuone. Suomen Jääkärimuseon anti on muutenkin monipuolinen, sillä samoissa tiloissa sijaitsee olympiavoittaja Toivo Loukolaa esittelevä erillisnäyttely sekä Luontomuseo. Myös pelimanninurkkaus on sijoitettu Jääkärimuseoon.

 

Jääkärikenraali Valve oli viimeinen elossaollut jääkäri. Valve kuoli Helsingissä maaliskuun 11. päivänä 1995 - hän oli kuollessaan 99-vuotias ja olisi saavuttanut 100-vuoden iän saman vuoden joulukuussa.

 

Eräs syy Valveen muistohuoneen sijaitsemiseen Kortesjärvellä on se, että hän käytti Saksaan mennessään etappitalona Kortesjärvellä sijainnutta Suomelan kievaria.

 

Valve palasi Suomeen jääkärien pääjoukon mukana 25.2.1918 ja osallistui Vaasassa järjestettyyn jääkäriparaatiin seuraavana päivänä.

 

Valve osallistui Vapaussotaan ja hän taisteli valkoisten joukoissa mm. Tampereen valtauksessa sekä Viipurin taisteluissa.

 

Vapaussodan jälkeen Valve toimi Lappeenrannassa Raskaan tykistörykmentin komentajana.

 

Viiden vuoden jälkeen hänet siirrettiin rannikkotykistön komentajaksi. Valveen tehtävät laajenivat ensin rannikkopuolustukseen ja pian myös merivoimien komentajuuteen. Merivoimien komentajan tehtävää Valve hoiti myös Talvisodan ajan.

 

Valve toimi puolustusministerinä puolen vuoden jakson 1944 - 1945.

 

Jääkärikenraali Valveen viimeisimmät ylennykset ajoittuivat hyvin poikkeuksellisesti. Everstiksi hän yleni v. 1925, kenraalimajuriksi v. 1933, kenraaliluutnantiksi v. 1941 ja Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto ylensi hänet jääkärikenraaliksi v. 1992.

 

Jääkärikenraali Väinö Valveen muistohuoneessa Suomen Jääkärimuseossa Kortesjärvellä on osa Valveen mitalikokoelmasta, kirjoja, tauluja sekä muita esineitä kenraalin kodista sekä muuta häneen liittyvää mielenkiintoista aineistoa.

 

Mainittakoon, että Väinö Valveen kunniamerkit ovat esillä Suomen Tykistömuseossa Hämeenlinnassa ja hänen muistokseen on myös nimetty Helsingissä Siilitien metroaseman lähellä sijaitseva puisto - puiston nimi on "Väinö Valveen puisto - Väinö Valves park".

 

Yksistään Väinö Valveen muistohuone Suomen Jääkärimuseossa Kortesjärvellä on hyvä syy poiketa tässä mielenkiintoisessa erikoismuseossa!

 

-Esko Erkkilä-

Rypsipellot loistavat keltaisena

Tiistai 6.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomalainen maaseutumaisena on näinä päivinä kauneimmillaan.

 

Kauneuden ja värikylläisyyden helmenä loistavat rypsipellot. Oikeastaan kyseessä on rypsi- sekä rapsipellot, sillä kyseessä on kaksi erillistä kasvilajia, vaikka ne muistuttavatkin suuresti toisiaan.

 

Rypsin- ja rapsinsiemenet muistuttavat toisiaan niin paljon, että esim. teollisuuden prosesseissa niitä ei erotella. Myös siemenistä jalostetut lopputuotteet - rypsi/rapsiöljy ja rapsi/rypsirouhe ovat täysin sama tuote.

 

Rypsillä ja rapsilla on pelkästään positiivisia vaikutuksia.

 

Kotimaiset öljykasvituotteet ovat terveydelle edullisia - rypsiöljyä terveellisempää tuotetta saa etsiä. Uusin aluevaltaus rypsiöljylle on sen käyttäminen sikapossujen ruokinnassa - näin parannetaan sianlihan terveellisyyttä.

 

Öljykasvinsiementen teollisessa jalostamisessa syntyvä rouhe on karjalle haluttu rehuseosten raaka-aine.  

 

Öljykasvinviljely on tärkeä lenkki maatilojen kasvinviljelykierrossa. Öljykasvien sisällyttäminen viljelykiertoon vaikuttaa positiivisesti seuraavan vuoden viljasatoon.

 

Mineraaliöljyt taistelevat öljynporauksessa tapahtuneiden onnettomuuksien vuoksi imagostaan, mutta kasviöljyillä näitä ongelmia ei ole. Kasviöljyjen hyvät menekkinäkymät ovat kohottaneet maailmanmarkkinoilla niiden hintaa. Kohonnut rypsiöljyn hinta on nostanut myös öljykasvinsiementen hintoja ja tämä merkitsee tilatasolla kannattavuuden kohenemista.

 

Suomessa viljellään tänä kesänä rypsiä ja rapsia yhteensä lähes 160.000 hehtaarilla. Viime vuonna vastaava ala oli n. 80.000 hehtaaria eli kasvua kertyy tuplasti.  Nyt viljeltävä öljykasviala on korkein Suomessa milloinkaan viljelty.

 

Sato korjataan vasta syksyllä, joten satoarviota ei pysty kukaan antamaan, mutta hyvältä näyttää.

 

-Esko Erkkilä-

Oikea päätös!

Maanantai 7.6.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen yliopistollisen sairaalan TAYS:n Stroke Unit-yksikkö joutuu vaihtamaan nimensä.

Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläisen on vastauksenaan yksittäisen henkilön kanteluun todennut, että Stroke Unit-nimi ei täytä kielilain ja hyvän hallintotavan vaatimuksia muun muassa asianmukaisen neuvonnan ja ymmärrettävän kielenkäytön osalta.

Kyseessä on TAYS Keskussairaalan aivohalvausyksikkö, joka antaa aivoverenkiertohäiriöpotilaiden ensivaiheen hoitoa. Esimerkiksi aivoinfarktiin sairastuneiden liuotushoito toteutetaan yksikössä. Yksikköön ohjataan potilaita sisäisesti sairaalan ensiavusta.

Eduskunnan Oikeusasiamiehen päätös on oikea.

 

Mitä ovatkaan ajatelleet...

Lue lisää »

Mieluisa lahja

Torstai 25.3.2010 - -Esko Erkkilä-

Sain serkkuni mieheltä mieluisan lahjan - pikkuriikkisen luusta tehdyn puukon sekä samasta materiaalista tehdyn puukontupen.

 

Lahjakokonaisuuden tekee arvokkaaksi tuppeen kirjoitettu teksti: Mantsisaari 1940

 

Puukontuppeen on kirjailtu Suomen lippu hulmuamaan lipputangossa.  Esineen tekijä on ilmeisesti tuntenut Mantsinsaaren muinaishistorian, sillä puukoon on kirjailtu härän tai hirvenpää. Mantsinsaari on ollut kuuluisa härkäuhristaan ja sen vuoksi saarta kutsutaan edelleenkin Härkäuhrin saareksi.

 

Puukko ja sen tuppi on kuulunut...

Lue lisää »

Suomalainen talonpoika luottaa tulevaisuuteen

Maanantai 22.3.2010 - -Esko Erkkilä-

Viljanviljelijää on koeteltu, sillä viljasta ja muista pellontuotteista saatava tulo ei ole monena vuotena täyttänyt tuotantopanoksiin tarvittavaa rahamäärää. Tuottaminen on merkinnyt aikaisemmin kerätyn pääoman nakertamista.

 

Maataloustuotannon tuet ovat välttämättömiä, jotta elintarvikkeiden tuottaminen olisi mahdollista. Osa kansalaista ei ymmärrä maataloustukien merkitystä elintarvikehintojen alentajana, vaan väittävät, että ne olisivat perusteettomia - suurta tietämättömyyttä!

 

Näköalat ensi kesän osalta ovat entistä surkeammat, sillä viljanviljelyn turvaverkko - interventiojärjestelmä - on poistumassa. Siirrytään kylmään markkinatalouteen, jossa ei tunneta vähäisintäkään armoa.

 

Sain osallistua...

Lue lisää »