Miksi Suomi on Afganistanissa?

Perjantai 21.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus-yksikkö järjesti Tampereella tiistaina tammikuun 18. päivänä otsikkoaiheisen yleisötilaisuuden.

Tilaisuuden ajankohta oli jälkeenpäin ajatellen mainio, sillä presidentti Halonen oli samaan aikaan tutustumassa paikan päällä tilanteeseen.

Olin mukana tilaisuudessa, sillä olen kokenut, että tiedän Afganistanin operaatiosta liian vähän.

Afganistan on tällä hetkellä kansainvälisen yhteisön kriisinhallinnan suurin haaste. Maan vakauttamiseen ja jälleenrakentamiseen panostavat niin yksittäiset maat, EU, YK kuin Natokin.

Suomi osallistuu Afganistanissa siviilikriisinhallintaan ja sotilaalliseen kriisinhallintaan sekä tukee maassa tapahtuvaa kehitysyhteistyötä.

Suomen panostus Afganistanin tukemisessa on monipuolista.

Erilaiset kehityshankkeet, jotka kuuluvat siviilikriisinhallintaan ja sotilaallinen kriisinhallinta ovat alueita, joihin Suomi panostaa.

Suomen rahallinen panostus Afganistanin siviilikriisinhallintaan on n. 20 miljoonaa euroa vuodessa. Kun sotilaallinen kriisinhallinta merkitsee sen lisäksi n. 40 miljoonan euron vuosittaista kustannusta, liikkuu Suomen rahallinen panostus tasolla 60 miljoonaa euroa vuodessa.

Tarkastelen monia asioita kustannusvinkkelistä ja on pakko todeta, että Suomen Afganistan-panostus on mittava.

Tampereen tilaisuudessa UM:n alivaltiosihteeri Ritva Koukku-Ronde sekä PLM:n puolesta sotilaskriisinhallinnasta alustanut Jukka Tuononen selvästi olivat haluttomia esittämään kustannuksia. Olisin odottanut laajempaa kustannusten omaehtoista käsittelyä, sillä Afganistan-operaatiot ovat hallituksen ja eduskunnan päättämiä toimia, joten niissä ei pitäisi olla aihetta hissuttelulle ja vielä vähemmän salailulle.

Tilaisuuden jälkeen keskustelin Jukka Tuonosen kanssa ja silloin hän oli hyvin avoin keskustelemaan sotilaallisen kriisinhallinnan kustannuksista. Tuononen mainitsi, että puolet sotilaallisen kriisinhallinnan kustannuksista muodostuu henkilöstökustannuksista.

Suomen sotilaallinen läsnäolo Afganistanissa sai tiukkaa kritiikkiä pariltakin kuulijalta. Kritiikki on osin ymmärrettävää, joskin on muistettava, että Afganistanin operaatiot ovat hallituksen ja eduskunnan hyväksymiä.

Mielestäni Afganistanin operaatioita pitää pystyä tarkastelemaan kriittisesti. On kuitenkin toisaalta tiedostettava Afganistanin ongelmat sekä se, että afganistanilaiset eivät omin voimin pysty nousemaan sille tasolle, joka voitaisiin hyväksyä.

On muistettava, että Afganistan on meitä lähempänä kuin Kanarian saaret! Jo maantieteellisen läheisyyden vinkkelistä on panostettava, jotta afganistanilaiset pääsevät kunnollisen elämän alkuun.

-Esko Erkkilä-

Etelä-Alvari muisti alueensa senioreja!

Torstai 20.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereella toimivat Alvarit ovat vuorovaikutuskanava asukkaiden ja kaupungin välillä. Alvareiden kautta asukkaat saavat tietoa oman alueensa asioista ja pystyvät vaikuttamaan asuinympäristönsä ja palvelujen suunnitteluun.

Alue-Alvari eli alueellinen työryhmä on kunkin alueen asukkaiden vaikutuskanava. Näissä alueellisissa työryhmissä ovat jäseninä alueen yhdistysten ja seurojen edustajat sekä muut alueensa asioista kiinnostuneet asukkaat.

Olen Etelä-Alvarin jäsen ja mm. näillä sivuilla käsitelty moni asia on tullut tietooni Alvari-toiminnassa.

Päätimme viime joulukuussa myöntää Tampereen kaupungin Etel-Alvarille osoittamista vuoden 2010 määrärahoista virkistysavustuksia seitsemälle Tampereen eteläisellä alueella sijaitsevalle palvelutalolle ja korttelikerholle , 130 euroa jokaiselle.

Palvelutalot ja korttelikerhot käyttivät avustuksensa seuraavasti:

- Taatalan palvelukoti: Kirkasvalolamppu

- Kuuselan palvelukoti: Retki torttukahveille kauppahalliin avustajien kanssa

- Petäjäkoti: Musiikkitapahtuma

- Vaskikodit: Fysioterapeutin ohjaus muutaman kerran

- Nekalan päiväkeskus: Musiikkituokioita useampana päivänä

- Peipontupa: Pikkujouluretki bussilla, ruokailu ym.

- Multitupa: Vähän runsaammat pikkujouluruokailut

Etelä-alvarilaiset kävivät luovuttamassa virkistysavustukset kaikille saajille joulukuun puolenvälin tietämillä.

Taatalan palvelukodissa tapahtuman merkeissä vierailivat joulukuun 17. päivänä Ensi Järvinen ja Esko Erkkilä.

Kirkasvalolampun hankintahinta oli hieman korkeampi kuin Etelä-Alvarin virkistysavustus, mutta Taatalan palvelukoti laittoi ”omistaan” hinnanerotuksen.

Kirkasvalolampun vastaanottivat Taatalan palvelutalon esimies Lidia Holopainen  ja Ella Shemaikka sekä Maire Eskola.

Kirkasvalolamppua oli jo ehditty kokeilla ja Maire Eskola kiitteli sen tehoa sekä totesi, että se helpottaa paljon lukemista!

 

-Esko Erkkilä-

Anneli Jäätteenmäen ratkaiseva osuus unohdetaan usein

Keskiviikko 19.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Anneli Jäätteenmäki valittiin Suomen Keskustan puheenjohtajaksi v. 2002.

Hänen johdollaan Keskusta suisti Paavo Lipposen ja SDP:n vallankahvasta vuoden 2003 eduskuntavaaleissa.

Jäätteenmäen keskeinen rooli SDP:n kuningastien katkaisija unohdetaan usein. Näin ei saisi olla, sillä kunnia sille jolle kunnia kuuluu!

Jäätteenmäen lyhyeksi jäänyt pääministeriys ei himmennä hänen saavutuksiaan demarivallan päättäjänä.

Tunnen Annelin ainoastaan pintapuolisesti, mutta annoin hänelle Keskustan Riikan-risteilyllä tunnustusta saavutuksestaan. Minusta tuntui, että sanomani lämmitti Jäätteenmäkeä.

Anneli Jäätteenmäen ryhdikäs esiintyminen vuoden 2003 eduskuntavaalien vaalikampanjan aikana vakuutti suomalaiset muutoksen tarpeesta – kansa oli kyllästynyt SDP:n ylivaltaan.

Matti Vanhanen valittiin pääministeriksi Jäätteenmäen 68 päivää kestäneen pääministeriyden jälkeen.

Keskusta säilytti pääministeriyden Matti Vanhasella vuoden 2007 eduskuntavaaleissa ja nyt on Mari Kiviniemellä ”tuhannen taalan paikka” pitää pääministerin posti Keskustalla, kun huhtikuulla käymme eduskuntavaaleihin.

Menneet eivät paljon paina nykyhetken tilanteissa, mutta toivoa sopii, että Anneli Jäätteenmäen keskeinen rooli demarien ylivallan päättäjänä muistettaisiin.

Sopii muistaa myös se, että Anneli Jäätteenmäki on kautta aikojen ensimmäinen nainen, joka on toiminut Suomen pääministerinä.

Tasa-arvoa arvostavien on hyvä muistaa, että Suomessa on naisista ollut ainoastaan keskustalaisia pääministerinä!

-Esko Erkkilä-

Huhtikuun eduskuntavaalit ovat pääministerivaalit

Tiistai 18.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Huhtikuussa järjestettävät eduskuntavaalit ovat yhä selkeämmin muodostumassa pääministerivaaleiksi.

Presidentin valtaoikeuksien karsiminen on nostanut pääministerin selkeäksi ykköstoimijaksi.

Pääministeri Mari Kiviniemen onnistuminen on osaltaan edesauttanut sitä, että tulevissa vaaleissa yhä useampi suomalainen haluaa äänestää eduskuntavaaleissa pääministeristä.

Se on ymmärrettävää, sillä onnistujaa halutaan tukea ja hypätä hänen joukkoihinsa.

Kokoomuksen puheet pääministerivaaleista ovat häipyneet vauhdilla. Syynä on se, että mainostoimistojen Jyrki Kataisesta luoma kuva on saanut pahoja kolhuja.

Asioita tuntevat kertovat, että jopa Kataisen puhetyyli on mainostoimistojen luomaa, sillä ”siviilissä” hänen puhetapansa on tyystin toisenlainen kuin julkisuudessa.

SDP:n kannattajat eivät ole koskaan Urpilaisen puheenjohtajuuden aikana edes haaveilletkaan pääministerivaaleista. Se on ymmärrettävää, sillä Jutta Urpilaisen suosio omiensakin joukossa pääministeriksi on paljon alhaisempi kuin esim. Eero Heinäluoman.

Odotan malttamattomana monien suomalaisten tavoin puolueiden puheenjohtajatenttejä ja paneeleja, joissa suurimpien puolueiden puheenjohtajat pääsevät esiintymään suurelle yleisölle.

Keskustalaisena odottamiseen voi suhtautua levollisin mielin, sillä tiukoissa paikoissa Mari Kiviniemen tietomäärä ja hänen tapansa esiintyä ovat ylivertaisia.

Tiedän, että pääministerillä riittää kiireitä, mutta toivon, että näemme Mari Kiviniemen Tampereella vielä ennen huhtikuun eduskuntavaaleja!

-Esko Erkkilä-

Maaseudulle rakentamista ei tule rajoittaa

Maanantai 17.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila osallistui lauantaina tammikuun 14. päivä Tampereella järjestettyyn Keskustan Pirkanmaan vaalipiirin kansanedustajaehdokkaiden tapaamiseen.

Ministeri Anttila piti tilaisuudessa henkeä nostattaneen puheenvuoron. Ministerin puheenvuoro sai yleisön suosionosoituksiin jopa puheen kestäessä – jotain tavatonta Suomessa!

Olin taustatoimijan ominaisuudessa mukana tilaisuudessa.

Sirkka-Liisa Anttilan esityksessä oli useitakin kohtia, jotka kaipaisivat syvällisempää pohdiskelua näilläkin sivuilla.

Tärkein asia maa- ja metsätalousministerin sanomana oli kuitenkin otsikossa todettu maaseudulle rakentamista rajoittavat kokoomusministereiden kaavailut. Tampereen seudulla nuo kaavailut ovat menneet muuta maata pidemmälle, sillä MAL 2011 – 2012 –hanke rajoittaa maaseudulle rakentamista perustuslain säännöksiä kolkutellen.

Tässä maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan tilaisuudessamme julkistama kannanotto maaseudulle rakentamisen puolesta:

 

”Keskusta ei hyväksy kokoomusministereiden tulkintaa valtioneuvoston periaatepäätöksestä koskien alueiden käytön tavoitteita.

Periaatepäätöksen mukaan aluerakennetta tulee eheyttää. Kokoomuksen mukaan tämä tarkoittaa maaseudulla asumisen ja sinne rakentamisen rajoittamista. Keskustan mukaan päätös tarkoittaa suurimpien kaupunkien ja lähinnä pääkaupunkiseudun hajautumisen ehkäisemistä ja keskusta-alueiden tiivistämistä.

Ilmastonmuutos keppihevosena ollaan nyt monissa maakunnissa ja kunnissa lähdettykin keskittävän kehityksen tielle. Teknokraatit ovat kammioissaan päätelleet, että etäämmällä asuminen olisi jotenkin ympäristön kannalta turmiollisempaa kuin kaupungin ruutukaava-alueella. Tämä käsitys on totaalisesti väärä. Maaseudulla asuminen on monilla tavoin hyvin ekologista. Liikkuminen muodostaa vain osan ilmastopäästöistä. Selvästi merkittävämpiä ovat asuminen ja erityisesti asuntojen lämmitys.

Maaseudulla rakentaminen on pääosin ilmastoystävällistä puurakentamista. Lämmitysjärjestelmät maaseudulla perustuvat pitkälti uusiutuvaan energiaan toisin kuin esimerkiksi Helsingissä, missä vieläkin hiili tupruaa. Liikkumisen ilmastopäästöt taas vähenevät koko ajan, kun olemme siirtyneet vähäpäästöisiin autoihin ja uusiin liikennepolttoaineisiin. Maaseudulla myös ruoka on usein todellista lähiruokaa. Näiden seikkojen vuoksi maaseudun asumisen rajoittaminen ilmastosyihin vedoten on keinotekoista politikointia.

Suomalaiset haluavat asua maaseutumaisissa oloissa. Meillä on Suomessa erinomaiset mahdollisuudet oikealla suunnittelulla toteuttaa tätä ihmisten haluamaa asumismallia. Meillä on tilaa ja maata ja luonnonläheisyyttä. Näitä arvostavat ihmiset niin meillä kuin muullakin. Tilasta ja luonnonrauhasta on maailmalla tulossa yhä niukempi hyödyke. Kaavoittajien tulisi nyt erilaisten rajoitusten miettimisen sijaan pohtia uusia maaseudulle sopivia rakennusratkaisuja. Maaseudulle muuttoa tulee päinvastoin edistää ja se tulee olla myös kuntien ja maakuntien kaavoituksessa mahdollista

Suomi tarvitsee maaseutua. Maaseutu on vastauksemme ilmastonmuutoksen haasteisiin. Kotimainen energia ja ruoka lähtevät maaseudulta ja näiden kysyntä kasvaa maailmalla koko ajan. On siksi välttämätöntä, että maaseutua kehitetään niin asumisen kuin yrittämisen sijaintialueena”.

 

-Esko Erkkilä-

Onneksi Tampereelta säästyy tänä vuonna 150.000 euroa/päivä, mutta Turku sen toki syytää menemään !

Sunnuntai 16.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Turku ja Tallinna ovat Euroopan kulttuuripääkaupunkeja vuonna 2011.

Turun kaupungin kulttuuripääkaupunkihankkeen kustannusarvio vuosille 2008 – 2012 on 55 miljoonaa euroa. Hankkeen kustannukset jaetaan suunnitelman mukaisesti Turun kaupungin, valtion ja muiden rahoittajien kesken.

Turku on varautunut rahoittamaan kulttuuripääkaupunkihankettaan 18 miljoonalla eurolla.

Summa merkitsee 49.315 euroa eli suuruusluokkana 50.000 euroa vuoden jokaisena päivänä tänävuonna.

Valtion rahoitusosuus on yhtä suuri. Se merkitsee, että Turun kaupunki ja valtio syytävät rahaa hankkeeseen n. 100.000 euroa joka päivä.

Kun huomioidaan yritysrahoitus, naapurikuntien rahoitus ja muut rahoituslähteet, niin huomataan, että Turun hankkeeseen kuluu rahaa yli 150.000 euroa jokaisena päivänä tänä vuonna!  Onko tämä kulttuuripläjäys hintansa väärtti, kun muistamme, että tavanomaiset kulttuuriin ohjattavat taloudelliset panostukset pysyvät ennallaan?

Suomesta kulttuuripääkaupungiksi halusivat Turun lisäksi Rovaniemi, Oulu, Jyväskylä, Lahti, Mänttä sekä Tampere.

Tampereen kulttuuripääkaupunkihanketta selvitteli kaupunginjohtaja Jarmo Rantasen 4.5.2005 nimittämä työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi kansainvälisten asioiden päällikkö Pertti Paltila. Työryhmän jäseninä olivat johtaja Juha Yli-Rajala, elinkeinojohtaja Harri Airaksinen, vs. kulttuuritoimenjohtaja Tuula Martikainen ja hallintopäällikkö Pekka Kivekäs. Työryhmän sihteerinä toimi kaupunginsihteeri Maria Länsiö.

Asiaa oli todennäköisesti valmisteltu kulisseissa hyvin, sillä työryhmä antoi hanketta puoltavan esityksensä jo 8.6.2005 eli n. kuukauden työskentelyn jälkeen.

Kustannusarvion osalta työryhmän esittämä haarukka oli laaja, sillä sen esittämä budjettiesitys oli 10 – 20 milj. euroa! Turusta nyt saatujen kokemusten perusteella 20 M€ lienee minimisumma, joka olisi tullut Tampereen kaupungin maksettavaksi.

Nyt tiedämme, että Tamperetta ei valittu Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2011. Onneksi!

Valmisteluihin eli luottamushenkilöiden, virkahenkilöiden ja myös kaupunkilaisten pehmentämiseen sekä hakemuksen laadintaan paloi tamperelaisten veronmaksajien rahoja kuitenkin aikamoinen pinkka.

Sain valmisteluaineistosta osani, sillä jonkin tapahtuman yhteydessä jaettiin ”Tampere kulttuuripääkaupungiksi 2011” –julisteita.

Aistikas ja isokokoinen juliste on tallella, sillä se on päätynyt mökilleni puuceen seinälle!

-------

Helsinki oli vuonna 2000 Euroopan kulttuuripääkaupunki.

Tampereen kulttuuripääkaupunkihankkeen selvitystyöryhmän 17-sivuisessa loppuraportissa analysoidaan Helsingin hanketta.

Tampereen selvitystyöryhmä rohkeni esittää Helsingin hankkeesta loppupäätelmänä näin:

 

”Pettymyksenä on pidetty mm. sitä, ettei kulttuurivuoden toteuttaminen jättänyt pysyviä jälkiä kaupungin omiin toimintatapoihin.  Kulttuurivirasto palasi nopeasti vanhoihin toimintatapoihinsa.”

Tamperelaisten kannattaa käydä Turussa Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 –tapahtumissa ja olla tyytyväisiä, että tamperelaisten veronmaksajien rahaa palaa hankkeessa vain se määrä, jolla rahoitamme tapahtuman valtionosuutta.

Voisimmeko myös olla hieman vahingoniloisia, sillä kulttuuripääkaupunkihanke ajaa kuralla olleen Turun talouden entistä ahtaammalle?

 

-Esko Erkkilä-

Elinvoimainen Viljakkala kurjistuu

Lauantai 15.1.2011 - -Esko Erkkilä-

On surullista seurata, miten synnyinkuntaani Viljakkalaa kurjistetaan nykyisen isännän eli Ylöjärven kaupungin toimesta.

Saman kohtalon on kokenut Ylöjärveen yhdistynyt Kuru.

Viljakkala ja Kuru eivät ole ongelmineen yksin. Jos kevään eduskuntavaaleissa kuntakuristajat voittavat, lisääntyvät syrjääntyneet kylät Suomessa nopeasti.

Onko Suomessa alkamassa samanlainen kylien tappaminen kuin taannoisessa Neuvostoliitossa?

Käykö niin, että kylä todetaan jonkun vapaavuoren toimesta näköalattomaksi ja lopetetaan kaikkinainen tuki kylälle?  

Linja-autovuorojen lakkauttaminen ja apteekkioikeuksien menettäminen olivat viimeisimmät uhat viljakkalalaisille.

Linja-autovuorojen lakkauttaminen on tietysti yritysratkaisu, joten siitä ei voi kovin pontevasti syyttää Ylöjärven kaupunkia.

Viljakkalan apteekin alistamisessa Ylöjärven apteekin sivuapteekiksi on asukkaiden vastustamisen vuoksi menossa nyt suvantovaihe, kun Ylöjärven kaupunginjohtaja Pentti Sivunen (sd) suostui muuttamaan päätösehdotustaan. Uusimman käänteen jälkeen Ylöjärven kaupunginhallitus puoltaa Viljakkalan apteekin säilyttämistä itsenäisenä.

Apteekkiasiassa erityiskiitos kuuluu Pirkko Vuolteelle (kesk), Arja Liliukselle (kok), Liisa Uotilalle (kesk) sekä Arto Moisiolle (sd), joiden aktiivisuuden ansiosta Viljakkalan apteekilla saattaa olla itsenäisyys turvattuna.

Jatkossa MAL-aiesopimuksen linjaukset tulevat vaikeuttamaan elinkelpoistenkin, mutta kasvukeskusten ulkopuolella sijaitsevien kylien ja asuinympäristöjen elämää edelleen.

-Esko Erkkilä-

Toivottavasti MAL-aiesopimus 2011 - 2012 jää aiesopimukseksi

Perjantai 14.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.1.2011 kokouksessaan asiakirjan, jonka nimi on: "Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2011 - 2012".

Saman asiakirjan ovat hyväksyneet tai tulevat hyväksymään

• Ympäristöministeriö
• Liikenne- ja viestintäministeriö
• Liikennevirasto
• Pirkanmaan ELY-keskus
• Kangasalan kunnanvaltuusto
• Lempäälän kunnanvaltuusto
• Oriveden kaupunginvaltuusto
• Nokian kaupunginvaltuusto
• Pirkkalan kunnanvaltuusto
• Vesilahden kunnanvaltuusto
• Ylöjärven kaupunginvaltuusto

Asiakirjassa on paljon hyvää, mutta haja-asutusalueiden kannalta se sisältää periaatteen, joka saattaa olla jopa perustuslain vastainen.

Kiistanalainen kohta kuuluu näin:

"Kunnat hyväksyvät haja-asutuksen ohjauksen seudulliset periaatteet. Haja-asutusalueelle suuntautuvaa pientalorakentamista vähennetään asteittain kussakin kunnassa. Sopijapuolet pyrkivät suunnittelutarveratkaisujen kriteerejä selkeyttämällä vaikuttamaan siihen, että kunnilla on välineitä tämän tavoitteen toteuttamiseen."

Teksti ei sovi vapaan maan demokraattisiin periaatteisiin. Kenenkään asuinpaikan valintaa ei ole ennen Suomessa kyseenalaistettu. Nyt se tehdään tällä asiakirjalla.

Arvostan Mikko Kriikun, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen sekä apulaispormestari Timo Hanhilahden kaupunginvaltuustossa tästä asiasta käyttämiä puheenvuoroja.

MAL-sopimus, kuten nyt hyväksyttyä sopimusta kutsutaan, jää toivottavasti haja-asutusalueiden pientalorakentamisen osalta kuolleeksi kirjaimeksi. Paikallisten päättäjien on nyt Tampereen seutukunnalla valvottava, että näin käy.

Nyt solmittu sopimus on voimassa vuoden 2012 loppuun saakka. Vuonna 2012 sopimus uudistetaan ja arvioidaan mahdollisuuksia laajentaa aiesopimus koskemaan koko työssäkäyntialuetta.

Vuoden 2012 uudistus merkitsee, että mm. Hämeenkyrön päättäjät joutuvat ottamaan kantaa tähän sopimukseen. Toivottavasti Hämeenkyröstä löytyy silloin viisautta jaettavaksi koko Tampereen seutukunnalle.

 

-Esko Erkkilä-

Taas yksi kylä menetti kauppansa!

Tiistai 11.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Lavajärven Kauppa Hämeenkyrön Lavajärvellä lopetti toimintansa tammikuun 5. päivänä.

Lavajärven Kauppa on perustettu v. 1938 eli sille ehti kertyä toimintavuosia 72. Kaupan perustivat Toivo ja Liisa Sorvaniemi.

Muistan, kun emeritus-kauppias Toivo Sorvaniemi köpötteli kaupan tienoilla vielä vanhoilla päivillään ja jutteli asiakkaiden kanssa mukavia.

Kauppaa pitivät Seppo ja Seija Sorvaniemi vuodesta 1970 alkaen.

Sepon tapaturmaisen kuoleman jälkeen Seija ja perheen kaksi tyttöä huolehtivat kaupasta.

Lavajärven Kauppa oli aikoinaan vahva maatalouskauppa ja se tuli tutuksi minulle jo varhain. Kauppias Seppo Sorvaniemeltä hankittiin meille mm. lähes kaikki traktorin työkoneet. Myöhemmin kävin työnantajani edustajana onnittelemassa Seppo Sorvaniemeä hänen 50-vuotismerkkipäivänään, sillä myös rehut kuuluivat Lavajärven Kaupan tuotevalikoimiin.

Käytimme Lavajärven Kaupan päivittäistavaraosaston palveluja, sillä kesämökkimme sijaitsee lähellä. Tosin viime vuosina kauppaostokset tuli hankittua pääosin Tampereelta, mutta täydennysostospaikkana se säilyi meillä viime kesään saakka.

Lähikaupan pitäminen vain täydennysostopaikkana on monissa tapauksissa syy, että kylä menettää kauppansa. Olen siis osasyyllinen, että Lavajärven Kauppa joutui lopettamaan toimintansa.

Kauppapalveluiden poistuminen Lavajärveltä on eräs virstanpylväs keskittymisen tiellä.  Ehkä ”janvapaavuoret” hekumoivat, kun taas yksi etappi haja-asutusalueiden kyykyttämisessä on toteutunut.

Monille alueille kaupan häviäminen on totisempi paikka kuin Lavajärvelle.

Sijainti lähellä Tamperetta, hyvät kulkuyhteydet ja maalauksellinen järvimaisema houkuttelevat kylään asukkaita, joten Lavajärvi pysyy vilkkaana kylänä vaikka kyläkauppa sieltä nyt lopettaakin.

Järkevät kaavamääräykset ja asukkaiden viihtymisen arvostaminen ovat valtteja sille osaa Lavajärveä, joka kuuluu Hämeenkyröön.

Kyläyhteisön itälaita kuuluu Ylöjärven kaupunkiin ja sitä rasittavat jo nyt tiukat määräykset haja-asutusalueiden rakentamisessa.

Kaupan häviäminen kylältä on aina tappio kylän asukkaille. Se on tappio myös lähiseutujen asukkaille ja mökkiläisille. Mökkiläisenä Viljakkalan Majajärvellä koen tappioksi Lavajärven Kaupan lopettamisen.

Tappiostamme huolimatta ymmärrän Seija Sorvaniemen päätöksen.

Toivotan kaikkien kyläläisten tavoin Seijalle mukavia eläkepäiviä uusien harrastusten parissa!

 

-Esko Erkkilä-

Presidenttien Uudenvuodenpuheet ovat menettäneet merkityksensä

Maanantai 10.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Presidentti Urho Kekkosen aikana Tasavallan Presidentin televisioitu Uudenvuodenpuhe oli Tapaus.

Kekkosen aloitus ”Kansalaiset” viritti televisionkatsojat kuuntelemaan, että kuinka Maan Isä linjasi mennyttä ja erityisesti tulevaa.

Koivisto oli käynyt Kekkosen koulun, joten hänen puheissaan oli toveittain särmää. Ahtisaaren ja erityisesti Halosen aikana kaikki on toisin.

Presidenttikautensa jälkeen Ahtisaaren puheille on tullut painoarvoa – vaikea uskoa, että Haloselle kävisi samoin.

Ainakaan minä en ole viime vuosina halunnut pilata Uudenvuodenpäivääni kuuntelemalla presidentin jaarituksia. Minulle on riittänyt, että tutustun puheen antiin median kritiikin kautta.

Presidentin vuoden 2011 Uudenvuodenpuhe oli median kertoman analysoinnin perusteella pohjanoteeraus.

Kansalaisilla on lupa odottaa presidentiltä jotain muutakin, kuin epäkohtien listaamista – siihen riittää kyllä, kun vilkaisee muutaman jutun netin eri keskustelupalstoilta.

Presidentti Halosen toiminta on hyvin ristiriitaista. Hän korostaa presidentin oikeuksia ja päätösvaltaa, mutta vuoden tärkeimmässä tilanteessa paljastuu gallup-tulosten toistelijaksi!

Uudenvuodenpuhe, jos mikä, olisi paikka linjanvedoille, mutta kun ei, niin ei.

Kerran vielä Uutenavuonna eli 1.1.2012 joudun olemaan kaukana televisioruudun äärestä klo 12.00!

 

-Esko Erkkilä-

Liputan Pyhäjoen puolesta!

Sunnuntai 9.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Päätökset kahden uuden ydinvoimalan rakentamisesta Suomeen olivat oikeita.

Myös se, että Fennovoima Oy uutena toimijana sai ydinvoimalan rakennusluvan, oli oikea päätös.

Fennovoiman omistajakunta edustaa suomalaista elinkeinoelämää laajasti, joten sille myönnetty rakennuslupa oli oikeaan osunut ratkaisu. ”Oman” ydinvoimalan saaminen luo uskoa kotimaisen teollisuuden ja kaupan investointipäätöksille.

On hienoa, että Fennovoima Oy:n omistajiksi ovat myönteisen ydinvoimalapäätöksen jälkeen tullut uusia tahoja.

Fennovoima Oy:n taustajoukot osasivat ”lukea poliittista karttaa oikein”, kun he linjasivat, että Fennovoima valitsee ydinvoimalaitoksen lopulliseksi sijoituspaikaksi joko Pyhäjoen tai Simon.

Pohjoispohjalaisen Pyhäjoen ja Lapin läänissä sijaitsevan Simon valitseminen finaaliin merkitsi sitä, että alueiden poliittinen voimatekijä – Suomen Keskusta – asettui valtaosiltaan kannattamaan Fennovoiman hanketta.

Toivon, että Fennovoima Oy päätyy rakentamaan ydinvoimalan Pyhäjoen Hanhikiven alueelle.

Toivomukseni perustuu paljolti tunteeseen ja siihen, että tunnen Pyhäjoen ja sen lähialueet paremmin kuin Simon.

Pyhäjoki on vireä maalaiskunta, mutta kaipaa kipeästi uutta – ydinvoimalan rakentaminen Hanhikiven alueelle olisi paras piristysruiske Pyhäjoelle ja useille sen naapurikunnille.

Pyhäjoelta ydinvoimalan positiiviset vaikutukset ulottuisivat huomattavasti laajemmalle alueelle kuin Simosta. Merenrantakunta Pyhäjoki ja itärajan Kuhmo sijaitsevat täsmälleen samalla tasalla Suomen kartalla ja Pyhäjoki Fennovoiman sijoituspaikkana toisi hyvinvointia itärajalle saakka!

Pidän valitettavana, että ydinvoimavastustajat ovat aktiivisia Pyhäjoen suunnalla. Toivottavasti heidän suppean näkökulman omaavat viestinsä eivät toimi Pyhäjoki-vaihtoehtoa vastaan.

Suomen tekemät ydinvoimapäätökset ovat olleet oikeaan osuneita. Pyhäjoen valinta Fennovoima Oy:n ydinvoimalan sijoituspaikaksi olisi kruunu hyville päätöksille.

-Esko Erkkilä-

Jyväbroiler ja Rypsipossu

Perjantai 7.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Olin tasan neljäkymmentä vuotta rehuteollisuusyrityksen - Rehuraisio Oy:n - palveluksessa. Kokemusta agribisneksestä kertyi puoli vuotta pidempään, sillä aloitin työurani maatalouskaupan palveluksessa.

Rehuteollisuus on elintarviketeollisuuteen kuuluva toimiala, jonka yritykset jalostavat raaka-aineita valmiiksi rehutuotteiksi yli 100.000 tonnia kuukaudessa. Työnantajani osuus kokonaisvolyymistä oli ja on edelleenkin n. 40 %.

Vaikka rehuteollisuus on bulk-toimintaa, voi alan johtava yritys luoda myös merkittäviä innovaatioita. Voin perustellusti todeta, että työnantajani toimi niin.

Jyväbroiler

Sain olla tiiviisti mukana, kun asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme Saarioinen Oy toi markkinoille Jyväbroiler-tuotemerkin.

Tuotemerkki syntyi vuonna 1991, kun Saarioinen siirtyi sopimustuottajiensa broilerkasvatuksessa kasvisrehuun ensimmäisenä Suomessa. Tänäänkin Jyväbroiler ruokitaan puhtaasti kasvisrehulla. 

 

Kotimaista Jyväbroileria tuotetaan yhteensä kahdellatoista vastuullisuuteen sitoutuneilla tilalla.

(Tiedot on tarkistettu Saarioinen Oy:n nettisivuilta 22.12.2010)

 

Rypsipossu…

…on uusin innovaatio, jonka Rehuraisio Oy:n yhteistyökumppani HK Ruokatalo lanseesari markkinoille syksyn aikana. 

Rypsipossu on tärkeä askel tulevaisuuden sianlihantuotannossa.

Rypsipossun rasva on muutettu ravitsemussuositusten mukaiseksi uudella ruokintakonseptilla, jossa kasviöljyn laadulla ja annostusmenetelmällä on keskeinen rooli. Kovan rasvan osuus on näin saatu laskemaan alle vaaditun kolmasosan lihan kokonaisrasvan määrästä. Samalla ihmiselle välttämättömien omega 3 -rasvahappojen määrä on saatu porsaanlihassa kasvamaan 3,5-kertaiseksi.

Vehmaan Maataloustuottajat luovuttavat perinteisesti Tasavallan Presidentille joulukinkun. Tänä jouluna kinkku oli rypsipossun kinkku.

Voin olla ylpeä, että sain olla vuosikaudet mukana kehittämässä kahta merkittävää kotimaiseen tuotantoon perustuvaa ruokabrändiä.

Jyväbroiler ja Rypsipossu ovat esimerkkejä siitä, että kotimainen elintarviketeollisuus pystyy kehittämään kuluttajien haluamia uusia tuotteita.

Huolestuneena, mutta toisaalta tyydytyksellä luin Helsingin Sanomista joulukuun 22. päivänä, että:

”Valiota, Raisiota ja panimoalaa lukuun ottamatta (elintarvikealan) yrityksissä tehdään äärimmäisen vähän prosessien kehitystä.”

Huolestuneena sen vuoksi, että elintarvikealalla kehitystyötä tehdään vähän, mutta tyydytyksellä siksi, että työnantajani mainitaan yrityksenä, joka panostaa elintarvikkeiden kehitystyöhön!

 

-Esko Erkkilä- 

Roskaretki - mutta kannatti tehdä!

Torstai 6.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Jätehuolto Oy järjesti opastetun tutustumisretken – Roskaretken – Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen tiistaina 28.12.2010.

Osallistuin retkelle ja sain sen aikana paljon hyödyllistä tietoa.

Pirkanmaan Jätehuolto Oy on 18 omistajakunnan omistama yhtiö, joka huolehtii jätelain mukaisista jätehuoltotehtävistä omistajakuntiensa alueella. Mainittakoon, että Sastamalasta ainoastaan entisen Mouhijärven ja Suodenniemen kuntien alueet kuuluvat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimialueeseen.

Tampereen kaupunki on Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n suurin osakas ja sillä on yhtiön äänimäärästä 65,33 %.

Yhtiö vastaa lähinnä asumisessa syntyvästä ja siihen rinnastettavasta jätteestä.

Yhtiön toiminta-alueella on hieman yli 400.000 asukasta.

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:llä on kaksi jätteenkäsittelykeskusta; Tampereen Tarastenjärvellä ja Nokian Koukkujärvellä.

Asioita, joista toimitusjohtaja Pentti Rantala, viestintäpäällikkö Sinikka Jalo sekä jäteneuvoja Erkki Piippo roskaretkeläisille kertoivat:

 

• Tarastenjärvelle varastoidaan mm. Tampereen voimalaitoksissa syntyvä tuhka. Tuhka, joka syntyy turpeen poltossa, on radioaktiivista sillä Tsernobyl´n voimalaonnettomuus kohotti Pirkanmaan soiden radioaktiivisuutta. Tuhka ei kuitenkaan aiheuta ihmisille ongelmaa, sillä ”kukaan ei istu tuhkakasan päällä”, kuten meille kerrottiin. Tuhkalle ei ole löydetty järkevää jatkokäyttöä.

 

• Tarastenjärvellä asuu ja vierailee suuri määrä lintuja. Nykyään, kun kaikki osataan arvioida rahassa, on laskettu, että Tarastenjärvellä vierailee vuosittain lintuja 7 M€:n arvosta! Harvinaisen selkälokin koko maailman populaatiosta 10 % esiintyy Tarastenjärvellä.

 

• Tarastenjärven vieressä sijaitsee Tampereen Infratuotanto Liikelaitokseen kuuluva asfalttiasema, jonka kohtalo Tampereen kaupungin omistuksessa on ”vaiheessa”. Asfalttiasema käyttää energialähteenään osaksi metaania, jota kerätään Tarastenjärven jätekeskuksen vanhan kaatopaikan alueelta.

Olen pitänyt Tampereelle suunnitellun hyötyvoimalan ainoana mahdollisena sijoituspaikkavaihtoehtona Tarastenjärveä. Mielipiteeni sain vahvistusta Roskaretkellä nähdystä ja kuullusta.

 

Peltolammin ja Lielahden vaihtoehdot ovat auttamattomasti poissa laskuista ja samoin myös Ruskon vaihtoehto. 

Kiitän Pirkanmaan Jätehuolto Oy:tä mielenkiintoisen Roskaretken järjestämisestä!

-Esko Erkkilä-

Perussuomalaisten Heikki Luodon esitys ei perustamperelaista innosta

Keskiviikko 5.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Kaupunginvaltuutettu Heikki Luoto (persu) valitti Aamulehden blogissa 16.12.2010 klo 20.00, että Tampereen kaupungin nettisivuilla kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, lautakuntien ja johtokuntien esityslistat sekä pöytäkirjat eivät avaudu riittävän nopeasti.

Luoto esitti blogikirjoituksessaan aihion valtuustoaloitteeksi, jonka hän suunnittelee jättävänsä.

En voi varauksettomasti yhtyä Luodon mielipiteeseen ja kommentoinkin välittömästi hänen nettikirjoitustaan näin:

------------------------

Etsin päivällä useiden lautakuntien ja johtokuntien esityslistoilta sekä pöytäkirjoista kaupunkilaista kiinnostavia asioita.

 

Linkkasin pöytäkirjoja myös henkilöille, joita ko. pöytäkirjassa kerrotut päätökset koskettivat.

 

Kaikki pelasi mutkattomasti.

 

Luin Luodon blogikirjoituksen ja kokeilin useiden lautakuntien sekä johtokuntien pöytäkirjojen avaamista. Tutustuin myös kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen pöytäkirjoihin sekä esityslistoihin.

 

Nyt asiakirjat avautuivat niin nopeasti, että hiiren liikuttelu hiirimatolla oli ainoa rajoite asiakirjojen nopealle avautumiselle.

 

Oletan, että ongelmat esityslistojen ja pöytäkirjojen avautumisen takkuilussa johtuvat käyttäjän puutteellisista tietoliikenneyhteyksistä.

 

En halua olla kehityksen esteenä, mutta kaupunkilaisena ja veronmaksajana en voi kannattaa Luodon esitystä.

 

Tietoliikennejärjestelmien muuttaminen on iso ja kallis operaatio. Kokemuksesta tiedän, että muutosvaihe sisältää suuria käytännön ongelmia.

 

Erilaiset konsultit ja "asiantuntijat" luonnollisesti hurraavat Luodon esitykselle, mutta tavallista perustamperelaista se ei innosta.

 

---------------

 

 

Taidatkos sen selvemmin sanoa!

-Esko Erkkilä-

Kokemattomat kokoomusministerit meuhkaavat turhaan

Tiistai 4.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Kokoomuksen untuvikkopolitiikot Jan Vapaavuori sekä Henna Virkkunen, jotka Kokoomus nosti ministereiksi, ovat aloittaneet hallituskumppaninsa Keskustan mollaamisen.

----------

Keskusta on aiheellisesti arvostellut asuntoministeri Vapaavuorta eriarvoisten vyöhykkeiden kaavailemisesta asutuskeskusten ympärille.

Kauimpana asutuskeskuksista asuvat eivät Vapaavuoren kaavailujen mukaan saisi oikeastaan mitään yhteiskunnan palveluita.

Verot ja maksut toki Vapaavuoren ajatustenjuoksun mukaan lankeaisivat täysimääräisinä myös kauempana asutuskeskuksista asuvien maksettavaksi.

Olen tyytyväinen, että Keskusta ei hyväksy asuntoministeri Vapaavuoren ajamaa kansalaisten eriarvoistamista asuinpaikan mukaan.

---------

Opetusministerin postia hoitava Henna Virkkunen puolestaan yritti ajaa hallitusohjelmaan kuulumattoman laajaa peruskoulu-uudistusta kustannuksista välittämättä. Hänen mielestään esimerkiksi draaman sisällyttäminen opetusohjelmaan olisi ollut tärkeämpää kuin opettajien hyvinvoinnista huolehtiminen tai homekoulujen saneeraukset.

Opetusministeri Virkkusen ajatusten torppaaminen oli paikallaan, sillä uudistusten toteuttamisessa on edettävä hallitusohjelmaan kirjatun ohjelman puitteissa ja aisan yli potkimista ei voida sallia.

Tässä taloudellisessa tilanteessa pitää osata laittaa koulumaailman tarpeet tärkeysjärjestykseen. Kun se ei kokoomusministeri Virkkuselta onnistunut, oli enemmän kuin paikallaan, että Keskusta palautti asian päiväjärjestykseen.

-----------

Virkkusen ja Vapaavuoren uhkailut seuraavan hallituksen muodostamisesta on jätettävä heidän kokemattomuutensa syyksi.

Suomen kansa päättää huhtivaaleissa, mitkä tahot ovat hallitusvastuussa eduskuntavaalien jälkeen.

 

-Esko Erkkilä-

Muutos Tampereen keskusvaalilautakunnan kokoonpanoon

Maanantai 3.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 24.11.2010, että Esko Erkkilä valitaan keskusvaalilautakunnan jäseneksi.

Uuden jäsenen valinta tuli ajankohtaiseksi, kun emeritus-käräjätuomari Tarmo Niemenmaa oli tullut valituksi Suomen Keskustan Pirkanmaan vaalipiirin kansanedustajaehdokkaaksi.

Kiitän Keskustan Tampereen kunnallisjärjestöä ja Tampereen kaupunginvaltuustoa valinnastani!

Tiedän, että keskusvaalilautakunnan tehtävät ovat paljolti lakisääteisiä ja siten sen päätöksissä ei ole paljon harkinnanvaraa.

Keskusvaalilautakunnan ensimmäinen kokous uudella kokoonpanolla oli 21.12.2010.

Keskusvaalilautakunta tekee kaupunginhallitukselle esitykset ennakkoäänestyspaikoista sekä varsinaisista äänestyspaikoista. Ne me teimme ja kaupunginhallitus päättää aikanaan hyväksyä tai muuttaa ehdotuksiamme.

On pidettävä kirkkaana mielessä, että luottamushenkilöt tekevät päätökset myös keskusvaalilautakunnassa ja virkamiehet toimivat luottamushenkilöiden tekemien päätösten mukaan.

Korostin tätä periaatetta kokouksessamme. Tämä periaate pätee kaikessa kunnallisessa toiminnassa ja siitä ei voida missään yksittäisessäkään tapauksessa poiketa.

Eduskuntavaalit huhtikuussa 2011 ja presidentinvaalit alkuvuonna 2012 merkitsevät monia kokouksia keskusvaalilautakunnalle.

Tampereen keskusvaalilautakunnan kokoonpano on nyt seuraava:

• Kirsti Asunta, puheenjohtaja (Kokoomus)
• Marko Koskinen, varapuheenjohtaja (SDP)
• Esko Erkkilä, jäsen (Suomen Keskusta)
• Pirjo Salmi, jäsen (Vasemmistoliitto)
• Ulla Stenman, jäsen (RKP)

Varajäsenet sisääntulojärjestyksessä:

• Mika Ots
• Armi Taponen
• Ulla-Maija Malo-Ranta
• Liina Härkönen
• Taavi Lintunen
• Paul Ruth
• Joel Rouvinen

Keskusvaalilautakunnan sihteerinä toimii Juha Perämaa.

 

-Esko Erkkilä-

Pyynikin uusi esteetön helmi - sosiaali- ja terveysasema

Sunnuntai 2.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Tilakeskuksen hankearkkitehti Liisa Parviainen esitteli 3.12.2010 Tampereen valtuustosalissa järjestetyssä ”Esteettömyyden monet kasvot” –seminaarissa Pyynikin uuden sosiaali- ja terveysaseman hankesuunnitelmat.

Olin mukana seminaarissa.

Hanke on merkittävä monessakin mielessä ja sen vuoksi siihen kannattaa perehtyä hieman tarkemmin.

Ikäihmisten lautakunta hyväksyi suunnitelman jo 14.4.2010 jatkokäsittelyyn, mutta laajaa julkisuutta se ei ole saanut vieläkään.

Pyynikin sosiaali- ja terveysasema rakennetaan Tipotielle vastapäätä Rollikkahalleja. Rakennus tulee sijaitsemaan Tennishallien naapurissa.

Rakennuspaikalla on ennen sijainnut kaatopaikka ja tontin siivoustyöt alkavat heti vuodenvaihteen jälkeen.

Rakennuslupa laitetaan vireille tammikuussa 2011 ja valmista pitäisi olla kesällä 2013.

Hanke on mittava, sillä sen kustannusarvioksi esitettiin Ikäihmisten lautakunnassa huhtikuussa 28 miljoonaa euroa, mutta nyt puhutaan 31 miljoonasta eurosta. Mittakaavaan saadaan tuntuma, kun muistetaan, että yksi veroäyriprosentti Tampereella merkitsee 30 miljoonaa euroa.

Rakennuksessa on pispalalaiseen tapaan erikoista se, että talon sisäänkäyntejä on useassa kerroksessa. Pääsisäänkäynti on viidennessä kerroksessa ja ainoastaan neljäs kerros on sellainen, josta ei ole sisäänkäyntiä. Jyrkkä rinne Näsijärven suuntaan mahdollistaa sen, että sisäänkäyntejä on usean kerroksen kautta.

Rakennus tulee olemaan arkkitehtoonisesti mielenkiintoinen. On varmaa, että kritiikiltä ei vältytä, kun rakennuksen ilme ehtii kaupunkilaisten tietoisuuteen. Varmaan kuulemme myös ihastuneita lausahduksia, mutta ne saattavat hukkua kustannusarviopäivittelyjen alle. En yhtään ihmettele!

Pyynikin uuden sosiaali- ja terveysaseman toiminnot ovat suoraan asiakkaita palvelevia toimintoja.

Rakennukseen sijoittuvat ympäristön lähipalvelut, vastaanottotoiminta, hyvinvointineuvola, Amurin hammas­hoitola ja kotihoidon tukikohtatilat. Edelleen sinne sijoittuvat koko läntisen alueen aluepalveluihin kuuluvien kuntoutuksen ja psykiatristen poliklinikoiden tilat.

Lännen palvelujen lisäksi rakennuk­seen sijoittuu etenkin lapsia ja lapsiperheitä tukevia palveluja, kuten keskusneuvola, perheneuvola, nuorten yksikkö, perheoikeudelliset palvelut, lapsiperheiden sosiaalityö jne.

Rakennuksen yhteiset kokous- ja auditoriotilat ovat paitsi talossa toimivien niin myös koko toimialan tai kaupungin käytettävinä. Ne samoin kuin henkilökuntaravintola-kahvila ovat avoimia kaikille kaupunkilaisille. Tarkoituksena on vuokrata niitä myös ulkopuoliseen juhla- ja kokouskäyttöön.

Pyynikin sosiaali- ja terveysasemahanke on poikkeuksellisen mittava hanke Tampereella.

Toivon, että tämä pintapuolinen selvitys hieman auttaa hahmottamaan hankkeen massiivisuutta.

 

-Esko Erkkilä-  

Kaksikymmentä vuotta omakotiasukkaiden edunvalvontaa ja virkistystoimintaa Palokalliolla

Lauantai 1.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Palokallion Omakotiyhdistys ry perustettiin 6.12.1990. Omakotiyhdistys täytti siis viime Itsenäisyyspäivänä 20 vuotta.

Omakotiyhdistyksen perustava kokous pidettiin Multisillan seurakuntatalolla ja paikalla oli yhdistyksen 15-vuotishistoriikin laatineen Rauno Kouhian mukaan 16 henkilöä. Olin paikalla eli kuulun yhdistyksen perustajajäseniin.

Palokallion Omakotiyhdistys ry on pieni yhdistys, mutta se on saanut toiminnallaan laajaa huomiota Tampereella.

Olemme joutuneet koko olemassaolomme ajan puolustamaan tavallisen tamperelaisen – omakotiasujan – elinolosuhteita.

Lentomelu, VT3:n liikennemelu, voimajohtolinjan sijainti liian lähellä asutusta ja erityisesti huonekalujätti Ikean aiheuttamat elinolosuhteiden heikennykset ovat merkinneet sitä, että Palokallion Omakotiyhdistys ry on joutunut nousemaan ”barrikaadeille”.

Palokallion Omakotiyhdistys ry on pystynyt jatkuvasti uudistumaan. Uudistumisen keskeinen elementti on ollut se, että puheenjohtajan pestin hoitaja vaihtuu ripeään tahtiin.

Kahdenkymmen vuoden aikana meillä on ollut 12 puheenjohtajaa; Jarmo Mäkinen, Jari Kailajärvi, Erja Lehtivirta, Pertti Paulakorpi, Kari Santavuori, Rauno Kouhia, Seppo Viljamaa, Jukka Välimäki, Esko Erkkilä, Henry Kukkola, Leena Kiuru ja nyt puheenjohtajana toimiva Pirjo Hyvärinen-Kantee.

Me palokalliolaiset – ainakin minä – katselemme surullisena niitä yhdistyksiä, joissa sama henkilö on toiminut puheenjohtajana viisi vuotta yhteen soittoon. Tampereelta taitaa löytyä omakotiyhdistyksiä, joissa sama henkilö on ollut puheenjohtajana yli kymmenen vuotta.

On helppo kuvitella, että kymmenvuotinen yhden henkilön puheenjohtajuus heikentää kaiken aloitteellisuuden yhdistystoiminnassa ja yhdistys alkaa elämään henkitoreissaan.

Palokallion Omakotiyhdistys ry suuria haasteita ovat ns. Ikea-räjäytysten kiinteistöille aiheuttaminen vaurioiden korvaaminen. Tampereen kaupunki on ollut umpikorvainen korvausvaatimuksille, vaikka solmimme asiasta erillisen sopimuksen. Kaupungin umpikorvaisuus on pelottavaa, kun ajattelemme niitä uusia hankkeita, joita Tampereen kaupungilla on eteläisellä alueellaan.

Lahdesjärven osayleiskaavasuunnitelmat ja niiden toteuttamiseen liittyvät Tampereen ehkä kaikkien aikojen suurimmat räjäytystyöt merkitsevät Palokallion Omakotiyhdistykselle valtavia haasteita.

Lakalaivan kaavasuunnitelmat ovat seuraava suuri koitos, jossa Palokallion Omakotiyhdistys ry joutunee esiintymään etulinjassa.

Peltolammin tiivistysrakentaminen ja sen myötä mahdollisesti muodostuva käytäntö viihtyisten asuinalueiden raiskaamisesta merkitsevät jatkuvaa varuillaanoloa Palokallion Omakotiyhdistykselle.

Olemmeko kahdenkymmenen vuoden aikana saaneet mitään aikaiseksi?

Olemme saaneet paljonkin.

Saimme Tampereen kaupungin Ikea-huumassaan siirtämään Ikean liittymiä pois alueemme läheisyydestä siten, että niiden osalta voimme jatkaa joltisenkinlaista elämää. Valitettavasti vedimme valituksemme pois Hämeenlinnan hallinto-oikeudesta. Olisimme sen ilmeisesti voittaneet ja Ikea olisi saanut katsella jostain muualta pesäpaikkaa.

Solmimamme Ikea-sopimus merkitsi vanhan kaatopaikka-alueen kunnostamista ja alueemme laidalla kulkevan voimajohtolinjan purkamista.

Voimajohtolinjan purkaminen merkitsi hengenvaarallisen ja ikääntyneen voimajohtolinjan poistumista vaarantamasta alueen asukkaita ja Palokalliolla liikkuvia. Purkamisen nokkamiehenä toimivat Veikko Niemelä sekä Henry Kukkola – nostan ”häntääni”, että osasin vaatia voimajohtolinjan purkamista osana Ikea-sopimusta.

Ikea-sopimukseen kirjattiin tiettyjä räjäytysten aiheuttamiin heilahdusnopeuksiin liittyviä kohtia. Niiden osalta Markku Kanteen rooli oli keskeinen. Ilman hänen jatkuvaa seurantaansa Ikea-räjäytysten tuhot olisivat olleet tyystin toista suuruusluokkaa kuin nyt.

Ikea-taistelujen tärkeänä henkilönä on vielä mainittava silloinen puheenjohtajamme Leena Kiuru. Hänen syvällinen laki- ja säädöstuntemuksensa sekä sujuva kynänsä olivat keskeisellä sijalla, kun taistelimme olemassaolostamme Ikea-huumaa vastaan.

Palokallion Omakotiyhdistys ry ei voi jatkossakaan alkaa lepäämään laakereillaan.

Sen verran kuitenkin irroittelimme, että tarjosimme alueemme asukkaille ja heidän Uudenvuoden-vierailleen samppanjat keskiyön hetkenä viime yönä.

Olemme viime vuosina tarjonneet nuotiotulien loisteessa asukkaille Palokallion Pamaus-juomaa vuodenvaihteen hetkillä, mutta nyt juhlistimme 20-vuotisjuhlaamme Pamaus-juoman lisäksi samppanjatarjoilulla!

Sen Palokallion Omakotiyhdistys ry ja sen jäsenet ovat totisesti ansainneet!

 -Esko Erkkilä-

 

PS. Uudenvuoden aamu alkoi tavanomaiseen tapaan eli räjäytysroinan haravoisella ja rojun laittamisella roskasäkkeihin. Rojun määrä on vähentynyt, mutta edelleen sitä on tapahtumapaikalla vähintään riittävästi. Rojunkerääjiä ei aamusella montaa ole, mutta vakioporukka jaksaa siistiä elinympäristöään.

Kahdeksassatoista vuodessa ruplasta euroon!

Perjantai 31.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Saamme olla todistamassa erästä merkittävää tapahtumaa keskiyöllä – eteläinen naapurimaamme Viro siirtyy euroaikaan.

Saavutus on hatunnoston arvoinen, sillä Viron tie ruplasta euroon taittui kahdeksassatoista vuodessa.

Muutokseen sisältyy paljon haikeutta, sillä Viron oma raha – kruunu – jää muistojen joukkoon.

Viron liittymisessä on nähtävä useita näkökohtia.

Se on luottamuksen osoitus euroa kohtaan, mutta se on nähtävä myös Viron pyrkimyksenä irrottautua kaikesta entisestä. Neuvotomiehitys oli kova paikka virolaisille - he kestivät sen, mutta nyt he haluavat monin eri tavoin osoittaa muulle maailmalle suuntautuvansa länteen.

Euroon liittyminen on kolmas suuri voimannäyttö neuvostomiehityksestä vapautumisen ja uudelleen itsenäistymisen jälkeen; EU:hun ja Natoon liittymiset olivat kaksi ensimmäistä!

Olen käynyt Virossa muutaman kerran vuodessa ja tulen jättämään itselleni muistoksi ainakin Lydia Koidulan kuvalla varustetun sadan kruunun setelin.

Lydia Koidulan museo ja Pärnun torin lähellä sijaitseva muistopatsas kuuluvat toivottavasti kaikkien Pärnussa vierailevien suomalaisten käyntikohteisiin. Museosta en ole lainkaan varma, sillä perin vähän sen vieraskirjassa oli suomalaisnimiä, kun siellä pari vuotta sitten vierailin.

Kaikissa virolaisissa eurokolikoissa on kuvattuna Viron kartta. Manner-Viron lisäksi siinä näkyvät selvästi Hiidenmaa ja Saarenmaa sekä myös Viron pikkusaaret. Virolaiset ovat saaneet kolikkoihinsa hyvin kuvattua oman maansa.

Suomen Rahapaja voitti Viron eurokolikoiden valmistamisesta käydyn tarjouskilpailun. Vantaalla on valmistettu tänä vuonna yhteensä 194 miljoonaa kappaletta Viron eurokolikoita.

Yhteen euroon tarvitaan 15,6466 Viron kruunua – Viron kruunun lyhenne on EKK.

Viron toimenpiteet eurokelpoisuuden saavuttamiseksi ovat kunnioitettavat. Tiukka taloudenpito mahdollisti euroon liittymisen.

Viron siirtymisaikataulu euroon liittymisessä on nopea, sillä muutokselle on tavallisen kansalaisen vinkkelistä katsellen ainoastaan kahden viikon siirtymäaika.

On toki muistettava, että Virossa on kaikki hinnat pitänyt jo pitkän aikaa ilmoittaa kruunujen lisäksi myös euroissa, joten eurotuntumaa on haettu.

Suomalaisten ja virolaisten yritysten kesken hinnoittelu on tapahtunut jo vuosia europohjaisesti – ainoastaan kauppasopimusten tekninen toteuttaminen on tapahtunut kummankin maan virallisten valuuttojen puitteissa.

On muuten todettava, että myös esim. tanskalaisten, ruotsalaisten, norjalaisten, islantilaisten ja osin jopa venäläisten yritysten kanssa suomalaiset yritykset ovat jo useita vuosia käyttäneet hinnanmäärityksessä pääosin euroa.

Venäläisyritykset nojautuvat tietyiltä osin edelleenkin dollareihin hinnanmäärityksissä. Dollaripohjaiset kauppasopimukset ovat tuoneet kuluneiden vuosien aikana ”ylläreitä”, jos valuuttoja ei ole kaupanteon hetkellä fiksattu.  

Toivottavasti virolaisten pelot hintojen kohoamisesta euroon liittymisen vuoksi osoittautuvat aiheettomiksi.

Toivotan Viron tervetulleeksi euro-perheeseen!

 

-Esko Erkkilä-

Tukes ei ole tehtäviensä tasolla!

Torstai 30.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Tukes (Turvatekniikan keskus) on marraskuussa 1995 perustettu virasto, joka toimii työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla. Tukes toimii teknisen turvallisuuden ja luotettavuuden valvojana, kehittäjänä ja asiantuntijana. Sen toimialoja ovat kemikaali- ja prosessiturvallisuus, sähkö- ja painelaiteturvallisuus, kuluttajaturvallisuus, pelastustoimen laitteet, jalometallituotteet, ilotulitteet ja räjähteet, CE-merkityt rakennustuotteet ja mittaaminen.

Tukesin toiminnan tarkoituksena on suojella ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä turvallisuusriskeiltä sekä edistää teknistä luotettavuutta.

 

Tukes on viranomainen ja sen tehtävänä on valvoa, että myynnissä ja käytössä olevat tuotteet ovat turvallisia ja täyttävät niitä koskevat vaatimukset.

 

Tukes kuuluu suuriin mokaajiin, sillä sen toiminta ilotuliteräjähteiden valvonnassa on viime päivinä ollut ala-arvoista.

 

Tukes ei ole pystynyt suojelemaan ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä siten, kuin sen tehtävänkuva edellyttää. Tukes´n toiminta valvovana viranomaisena on luonut kansalaisten keskuuteen suurta epävarmuutta.

 

Tukes´n olisi pitänyt määrätä epäluotettavien ilotulitteiden takaisinveto markkinoilta. Kun se ei sitä tehnyt, kantaa se vastuun niiden mahdollisesti aiheuttamista onnettomuuksista.

 

Eilen annetut lukuisat uudet ohjeet osoittavat, että Tukes ei ole tehtäviensä tasolla.

 

Valvovan viranomaisen ei pidä muutella päätöksiään muutaman tunnin välein. Ilotulitteiden jälkikäteinen hyväksyminen, kun ne on toimitettu kauppaan, on naurettavaa toimintaa.

 

Epäluotettavat ilotulitteet ovat kansalaisille samanlainen uhka kuin vialliset elintarvikkeet.

 

Nostan hattua Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralle, joka lähes viikoittain joutuu määräämään joidenkin elintarviketuotteiden takaisinvetoja. Näemme yritysten takaisinvetoilmoituksia sanomalehdissä jatkuvasti.

 

Elintarvikkeiden takaisinvedoissa on useimmiten kysymys (tuonti)elintarvikkeiden salmonellaepäilyistä tai virheellisistä tuoteselosteista.

 

Miksi Tukes ei menetellyt yhtä johdonmukaisesti kuin vastaava elintarvikepuolen viranomainen eli Evira?

 

Tukes syyttelee yrityksiä omavalvontaohjelmien puutteellisuudesta ja yritykset niskuroivat Tukes´a vastaan.

 

Eikö Tukes omaa riittävää auktoriteettia valvontakohteenaan olevien yritysten keskuudessa? Miksi yritykset niskuroivat? Onko niillä jopa aihetta niskurointiin? Onko Tukes´lla ”puhtaat jauhot pussissa”?

 

Tukes´n toiminta on tutkittava ja vastuuhenkilöt saatettava vastuuseen. Toivottavasti Tukes´n toiminnan (= toimimattomuuden) vuoksi ihmis-, esine- tai ympäristövahinkoja ei loppuvuoden ilotulituksissa pääse tapahtumaan.

 

On oikein, että Työ- ja elinkeinoministeriö tutkii Turvatekniikan laitoksen keittämän sopan. Valitettavaa on se, että tutkiminen tapahtuu vasta Uudenvuoden jälkeen – vahinkoja ehtii ehkä tapahtua!

Tässä ilmainen neuvo TEM:lle:

 

Tukes´n pitää määrätä, että vuodenvaihteen ilotulituksiin kaupattavat ilotulitteet on tarkastettava ja hyväksyttävä vaikkapa marraskuun loppuun mennessä. Tämä antaisi esim. urheiluseurojen talkoolaisille varmuuden, että he myyvät asiakkaille laillisia ja turvallisia ilotulitteita.

 

Leikittely ihmisten terveydellä on saatava loppumaan!

 

-Esko Erkkilä-

 

PS. Tämä täydennys on laadittu keskiviikkona 29.12.2010 klo 23.25.

 

Työ-ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen on päätynyt samaan kuin minäkin eli siihen, että Uudenvuoden ilotulitteet on hyväksyttävä jo edeltävän syksyn aikana. Mauri on järkimies ja osaa tarttua nopeasti toimeen!