Sähkönsaantisuuntamme muuttuu järvenalituksesta radanalitukseksi!

Perjantai 24.7.2020 - -Esko Erkkilä-

Olemme saaneet mökkisähkömme Viljakkalassa Majajärveen upotetun kaapelin kautta.

 

Minulle tuntemattomasta syystä sähköyhtiö haluaa jatkossa toimittaa meille sähköä tyystin toisesta suunnasta eli Viljakkalan Karhen Niemenperän kautta. Hyväksyin sähköyhtiön ehdotuksen, sillä meille ei tule muutoksesta kustannuksia ja lupasivat, että muutoksessa sähkökatkomme on ainoastaan kaksi tuntia.

 

 

 

Sähkökaapelin radanalituksesta eli suuntaporauksesta huolehti kurikkalainen Maanrakennus Velj. Jussila Oy kahden miehen voimin ja hommaan kului aikaa muutama tunti.

 

**************

 

Majajärven liikennepaikalla on kaksi rataa vierekkäin.

 

Maallikkona oletin, että alitus tehdään ratapenkasta toiseen, mutta todellisuudessa suuntaporauksen aloituspaikka olikin 15 – 20 metriä kiskoparien ”takaa” ja lopetuspaikka varmaan saman verran ratapareja meidän puolella eli alitusmatkaa kertyi ainakin nelisenkymmentä metriä.

 

 

 

Suuntaporauksessa käytetty kone oli varsin vaatimattoman näköinen ja vaatimattoman kokoinenkin. Se työnsi poraamaansa ”tunneliin” vessapaperirullan paksuista keltaista suojaputkea, jonne sitten kai aikanaan toiset työryhmät ujuttavat sähkökaapelin.

 

 

Työryhmän toinen mies käytti laitetta, jolla hän pystyi seuraamaan suuntaporauksen etenemistä – tässä poraus on edennyt ohitusraiteen kohdalle…

 

 

 

…ja tässä jo pääraiteen alle!

Tuo radan takana näkyvä männikkö on mökkitonttini männikköä!

 

 

 

Tämmöinen lätäkkö on nyt sillä paikalla, josta Majajärven liikenneaseman alittava suuntaporattu sähkökaapelin suojakaapeli alkaa alittamaan rataa - varmaan tuolta seuraava työporukka löytää suojakaapelin!

 

 

 

 

Majamaantien ylikäytävältä kuvaamani Majajärven liikennepaikka ja tuon kaksoisraiteen ali alkaa lähipäivinä virrata sähkö mökillemme!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sitä jaksaa ihailla loputtomasti!

Tiistai 7.7.2020 - -Esko Erkkilä-

Eilen eli 6.7.2020 vietimme Runon ja suven päivää, joka on myös Eino Leinon syntymäpäivä.

 

 

 

 

Runon ja suven päivä on vakiintunut liputuspäivä ja se merkitsi, että mm. mökkimme lipputangossa liehui eilen siniristilippu.

 

 

 

Poikkesin eilen myös sateisella sekä ratikan runtelemalla Tampereella ja myös siellä Raatihuoneen harjalla liehui siniristilippu.

 

*******************

 

Sää eilen oli mökkimaailmassamme tuulinen ja se merkitsi, että siniristilippu sai liehua parhaat puolensa osoittaen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Siis; siniristilippua jaksaa katsella ja ihailla loputtomiin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kokeeko Hämeenkyrön kuntakeskus ohitustien vuoksi Jalasjärven Koskuen kohtalon?

Tiistai 30.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Me kaikki kolmostietä Jalasjärven kohdalla käyttäneet muistamme, että miten vilkas ja toimelias oli Koskuen kylä siihen aikaan, kun kolmostie kulki sen läpi.

 

 

Kaiken keskiössä oli vilkas huoltoasema ja sen lisäksi kylässä oli ainakin kaksi vireää kauppaa sekä pankin sivukonttori – Koskue oli portti Etelä-Pohjanmaalle.

 

Ohitustie rakennettiin Koskue ohittaen ja kylä on ollut kuoleva kylä sen jälkeen.

 

 *******************

 

Hämeenkyrön ohittava ohitustie on ollut suunnitelmissa jo pitkään, mutta vasta nyt ollaan sen rakentamisessa päästy liikkeelle.

 

 

 

 

Tielinjaus on ollut selvillä ja nyt metsänraivaukset ovat vauhdissa.

 

 

Jälki on kammoksuttavaa luonnon raiskaamista ja raiskaamista tehdään leveälti!

 

 *************************

Puhun kokemuksesta pakkolunastuksien kohteeksi joutuneiden metsänomistajien puolesta, sillä meiltä aikoinaan pakkolunastettiin neljä hehtaaria parhaassa kasvuvaiheessa olevaa metsää Tampere-Parkano- Seinäjoki – rautatien alle.

 

 

Metsänomistajalle koituu pakkolunastuksesta monenlaista ongelmaa, sillä esimerkiksi orvoksi jääneelle metsäpalstan rippeelle saattaa tulla kilometrien kiertomatka – miten siinä tilanteessa hoidat metsiäsi järkevästi!

 

Peltomaiden pakkolunastus saattaa olla kohtalokasta viljelyn ja kotieläintalouden harjoittamisen osalta!

 

*****************

 

Suuri ongelma Hämeenkyrön ohitustien rakentamisesta koituu hämeenkyröläiselle elinkeinoelämälle, sillä kirkonkylän seutu on vaarassa kuihtua Koskuen tapaan – parantuneet tieolosuhteet Ikaalisiin ja erityisesti Ylöjärvelle sekä Tampereelle mahdollistavat ”palvelueurojen” valumisen muualle.

 

 

Se näkee, joka elää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Hullu mies, kun osti metsäkappaleen lettoisen järven rannalta"

Lauantai 27.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 1915 syntynyt isäni osti ”päältä käsin” kymmenhehtaarin suuruisen metsäkappaleen synnyinkotinsa metsistä tilan kaukaisimmasta osasta joskus 1950-luvulla.

 

Maanmittaustoimituksessa Viljakkalan Majajärveen rajoittuva metsäkappale sai nimekseen ”Koivuranta”, sillä rannan lähellä kasvoi veden vaivaamalla alueella koivuja.

 

Kyläläiset eivät ymmärtäneet isäni toimintaa ja he totesivatkin, että olisi Oiva ostanut metsää kuivalta maalta eikä lettoisen pikkujärven rannalta!

 

*********************

No, vuodet ovat vierineet ja tilanteet sekä ajatukset ovat muuttuneet!

 

Tilannetta on muuttanut mm. se, että Koivuranta-tilan maista neljä hehtaaria joutui pakkolunastamisen kohteeksi, kun Tampere-Parkano-Seinäjoki –rautatie linjattiin keskeltä metsäpalstaamme. Maidemme kohdalle rakennettiin Majajärven liikennepaikka, joten pakkolunastus koski kohdallamme leveää aluetta – Majajärven liikennepaikalla useat hitaasti kulkevat junat odottavat sivuraiteella nopeampien henkilöjunien kulkua.

 

 

*********************

 

 

Omistan Majajärven puolelle jääneestä alueesta puolet siten, että minulla on rantaviivaa hieman yli 100 metriä ja pystyin säilyttämään tontillani Koivuranta-nimen.

 

 

Muutama uunituore kuva mökkimaailmastani:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vaikea minun on pitää isääni ostoksestaan aivan hulluna!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ihminen, joka ovat vaikuttanut elämääni paljon!

Torstai 18.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Kävin eilen Viljakkalan hautausmaalla, kun vein hoitovastuullani oleville haudoille kesäkukat.

 

 

Samalla reissulla tein pienen hautausmaakävelyn ja kuvasin tämän…

 

 

 

 

…Väinö Isotalon hautakiven.

 

 

Väinö Isotalo teki pitkän päivätyön Viljakkalan seurakunnan kanttorina ja siinä asemassa hän mm. hyväksyi minut rippikouluun niillä lukusijoilla, jotka aikoinaan järjestettiin Viljakkalan Hanhijärvenkulmalla Kivistön Erkin talossa.

 

 

******************

 

Väinö Isotalo oli aikoinaan todellinen monitoimimies Viljakkalassa, sillä hän toimi todellisuudessa Viljakkalan kunnansihteerinä jonkin aikaa ja hyvin toimikin.

 

 

Kunnansihteeriaikansa jälkeen hän siirtyi pankkimieheksi Ylöjärven Osuuspankin Viljakkalan konttorinjohtajaksi.

 

Pankkimiehenä hän osallistui ratkaisevasti elämäni vaiheisiin, sillä kun olin valmistunut priimuksena Osaran Maamieskoulusta vuonna 1965, hän ohjasi minut vuosiharjoitteluun Keskon omistamalle Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilalle.

 

 

Hauholla suorittamani vuosiharjoittelu saatteli minut agrologi-opintoihin Mustialan Maatalousopistossa vuosina 1968 -1970!

 

 

*****************

 

 

 

Aika teki minustakin agrologin ja siitä kiitokset Viljakkalan kanttorille, Viljakkalan kunnansihteerille ja Ylöjärven Osuuspankin konttorinjohtaja Väinö Isotalolle!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

EU:n vähävaraisille tarjoamat ruoka-aputuotteet maksettiin yrityksille interventioviljoilla

Sunnuntai 7.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Taidan olla viimeisiä, jotka muistavat tai ainakin niitä viimeisiä, jotka olivat mukana operatiivisessa toiminnassa, kun maamme Euroopan Unioniin liittymisen jälkeen hyödynsi EU:n tarjoaman mahdollisuuden toimittaa rehuohraa maksuvälineenä käyttäen vähävaraisille erilaisia ruoka-aputuotteita.

 

******************

 

 

Suomi liittyi 16.10.1994 suoritetun neuvoa-antavan kansanäänestyksen perusteella Euroopan Unioniin 1.1.1995.

 

 

Kiitokseni Suomen viranomaisille, jotka heti liittymisen jälkeen päättivät hyödyntää EU:n ruoka-avun käyttämisen Suomessa – ruotsalaiset kokivat maansa niin hyvätuloiseksi, että eivät halunneet hyödyntää tässä asiassa EU:n tarjoamaa taloudellista apua!

 

 

Siirryin työnantajani Raisio Yhtymässä EU:hun liittymisen hetkellä myynti- ja markkinointitehtävistä raaka-ainehankinnan tehtäviin ja sain olla mukana, kun työnantajakonsernini oli keskeisellä sijalla EU-ruoka-apuun liittyvissä käytännön toimenpiteissä – uskallan todeta, että olin näistä asioista käytännön tasolla ehkä parhaiten perillä oleva henkilö koko maassa usean vuoden ajan.

 

 

*******************

 

 

Alkuvuosina vähävaraisten ruoka-aputuotteina olivat kuivat elintarvikkeet, joiden säilytyksessä ei ollut ongelmia.   Tuotteina olivat vehnäjauho, sämpyläjauho, puurohiutale, makaroni, näkkileipä, hapankorppu, keksit sekä myslit – lähes kaikki olivat tuotteita, joita Raisio valmisti.

 

 

Ruoka-aputuotteita toimittaneet yritykset eivät saaneet riihikuivaa rahaa, vaan maksuvälineenä olivat Euroopan Unionin omistamat interventioviljat!

 

 

Menettely sopi silloiselle Raisiolle hyvin, sillä työnantajayksikköni Rehuraisio Oy tarvitsi rehuviljaa ja konsernin elintarvikeyksiköt valmistivat ruoka-apuun tarvittavia tuotteita.

 

Aluksi menettelyä hallinnoi Maa- ja metsätalousministeriön interventioyksikkö ja myöhemmin valtion yhteishankintayksikkö Hansel – oli mielenkiintoista tehdä molempien kanssa kaupallista yhteistyötä!

 

 

 

Seuraavassa vuosikohtaiset volyymit (tonneina), joita Suomessa on jaettu Euroopan Unionin rahoittamana elintarvikeapuna vähävaraisille:

 

 

• 1996                                   1815 tonnia

• 1997                                   1605

• 1998                                   1520

• 1999                                     789

• 2000                                   1548

• 2001                                   2020

• 2002                                   2000

• 2003                                   1963

• 2004                                   2140

• 2005                                   1970

• 2006                                   2053

• 2007                                   1893

• 2008                                   1688

• 2009                                   2252

• 2010                                   2707

• 2011                                   3109

• 2012                                   1310

• 2013                                   1908

 

 

Oli oma taiteenlajinsa, kun vaikkapa 800 tonnin suuruiselle Elovena-kaurahiutale-erälle piti sorvata hinnaksi esimerkiksi 2.050 tonnia rehuohraa ajoneuvoon lastattuna vaikkapa Avena Siilot Oy:n Kokemäen viljavarastolla (kummatkaan tonnimäärät eivät ole todellisia, mutta kuvaavat homman etenemistä)!

 

 

No, taskulaskimellahan siitä selvittiin ja pientä bisneksenpoikasta hinnoitteluun piti tietysti ujuttaa.

**********************

Ruoka-aputuotteiden hinnoittelu oli siis tietynmoista ”oravannahkakauppaa”, kun suomalaisen elintarviketeollisuuden valmistamia tuotteita myytiin Huoltovarmuuskeskukselle ja saatiin hintana rehuohraa – loppuvaiheessa välikätenä oli Hansel Oy.

 

EU:n maksaman ruoka-avun tuotteina oli jossain vaiheessa myös sellaisia elintarviketuotteita, joita Raisio ei valmistanut ja tällöin hyvät sekä toimivat henkilökohtaiset suhteeni kilpaileviin elintarvike-alan yrityksiin olivat tärkeitä; joillakin kilpailijoilla oli halu ja kyky toimittaa elintarvikkeita, mutta ei kykyä hyödyntää maksuvälinettä eli rehuohraa. Joskus taas oman työnantajani rehuohran tarve oli jo tyydytetty ja silloin homma piti hinnoitella niin, että saatoin ohjata ”maksuvälineen” eli rehuohran rehualan kilpailijalle!

 

 

Huoltovarmuuskeskus ja/tai Hansel ohjasivat EU:n maksamat elintarvikkeet mm. eri kirkkokuntien jaettavaksi ja esimerkiksi Suomen Punainen risti oli merkittävä ruoka-avun jakelija.

 

 ***************

Tutkailin nettiä ja siellä kerrottiin, että EU:n maksaman ruoka-avun jakelu oli vuoden 2013 jälkeen tauolla, mutta vuonna 2015 se alkoi uudelleen.

 

Käsitän, että nykyisin EU maksaa vähävaraisille suunnatun ruoka-avun ”sileinä seteleinä”, joten entisenmoista interventioviljalla maksamista ei enää tapahdu ja miksi tapahtuisikaan, sillä viljojen interventiotoimintaa ei enää ole!

 

***************

Näin totesi ylitarkastaja Sari T. Niemi Ruokavirastosta 26.11.2019:

 

– Elintarvikkeita jaetaan vuosittain 3,5–4 miljoonan euron edestä. Koko ohjelmakauden 2014-2020 rahoitus Suomessa on 26,5 miljoonaa euroa, josta Suomen maksama osuus on 4 miljoonaa euroa.

– Kaikkiaan ruoka-apua toimitettiin viime vuonna eli vuonna 2018 1 939 tonnia. Siitä saatiin sisältöä 327 856 ruokapakettiin ja aineksia 47 396 ateriaan.

 

Tarkkaan on Ruokavirastossa tuo aterioiden lukumäärä osattu laskea – onkohan nyt varmasti oikein?

 

Tämmöinen muistelus tänään!

 

-Esko Erkkilä-

Tytöt keimailevat ja pojat pörhistelevät

Sunnuntai 10.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Kevät on aikaa, jolloin kaikkien toiminnot ovat aktiivisimmillaan ja näin on myös trekoolimaiden kasvien osalta.

 

Otan esimerkiksi tyrnin:

 

Ainakin minulla on vaikeuksia kesäaikaa erottaa toisistaan tyrnin kollipojat eli hedepensaat ja tytöt eli emipensaat, mutta näin keväällä se on harvinaisen helppoa!

 

 

 

 

 

Tytöt eli emipensaat keimailevat loistossaan, kun taas…

 

 

 

 

 

…kollipojat pörhistelevät tummina voimansa tunnossa.

 

****************

 

Nyt on helppo tutkailla, että onko pihamaan tyrneissä kollipoikia ja tyrnityttöjä, jotta ei käy samalla tavalla kuin minulle kävi 1968 – 1988 välisenä aikana eli kas näin kävi minulle:

 

Toin harjoittelutilaltani vuonna 1968 kaksi tyrnintainta ja odottelin hartaasti, että milloin saan niistä ensimmäiset marjat.

 

Toiveeni oli turha, sillä molemmat taimet olivat emitaimia eli tyttöjä ja senhän me kaikki tiedämme, että tytöt eivät voi keskenään saada lapsia eli tyrneistä puheenollen marjoja!

 

Tajusin asian parinkymmenen vuoden jälkeen ja sen jälkeen olemme saaneet marjoja tarpeeksemme.

 

**************

 

Tyrnimaailmassa yksi hedeyksilö eli kollipoika pystyy hoitelemaan kahdeksan emiyksilöä eli tyttötyrniä niin, että marjoja saadaan noista kahdeksasta yksilöstä.  Tämä vaatii istutuskuvioksi ns. venäläisen istutuskuvion, jossa…

…yksi kollipoika istutetaan kahdeksan tyrnitytön haaremiin keskelle!

Taimikauppiaat kyllä myyvät vaikka samanverran hede- ja emiyksilöitä, mutta se on tarpeetonta, sillä yksi kollipoika pystyy kyllä tarvittaessa hoitelemaan jopa sen kahdeksan tyttötyrniä!

 ****************

 

Oikean istutusjärjestyksen lisäksi pitää muistaa, että tyrni on kalkinsuosija ja sitä ei kannata yrittää kasvattaa happamalla maalla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kolmisen viikkoa vielä ehtii nauttimaan "kalenterivapaasta" elämästä!

Keskiviikko 6.5.2020 - -Esko Erkkilä-

En varmaan ole ainoa, joka korona-kriisin alkaessa mieluusti veti henskelit niiden kalanterissa olleiden kokousten, tilaisuuksien, tapaamisten, toritapahtumien, matkojen ja kaikenlaisten kissanristiäisten päälle, joita eri instanssit olivat suunnitelleet kunkin meidän päämme menoksi!

 

On ollut mukavaa ja huoletonta elämää, kun joka iltana tai jopa keskipäivällä ei ole ollut kalenterimenoja!

 

Tilanne on kuitenkin muuttumassa, sillä hallitus on linjannut, että kesäkuun alusta alkaen on epidemiologisen arvion perusteella mahdollista lieventää henkilömäärärajoitusta nykyisestä 10 henkilöstä enintään 50 henkilöön.

 

Hallituksen päätös merkinnee, että erilaisten populoiden puheenjohtajat, sihteerit, toiminnanjohtajat, markkinavastaavat ja puuhamiehet nyt kuumeisesti pohtivat, että milloin kutsutaan koolle eri yhdistysten ja muiden organisaatioiden hallitukset, johtokunnat, erilaiset työryhmät, ohjausryhmät ja jopa kevät- tai vuosikokoukset!

 

Vastuuhenkilöiden pohdinnat merkitsevät, että monen kalenterivapaus on mennyt ja kalenterit täyttyvät erilaisista kokouksista!

 

*****************

 

Ai niin, tuo kalenterivapauden menetys koskee puheenjohtajana myös minua, sillä nyt on alettava pohdiskelemaan, että milloin Ylöjärven kaupungin luottamushenkilöelin Viljakkala-neuvosto kokoontuu ja milloin järjestämme Vipu-Viljakkala ry:n vuosikokouksen.

 

Kalenterivapaus oli aivan liian lyhytaikainen!

 

 

-Esko Erkkilä-

On ruuan, muiden ruokailijoiden ja katselijoiden halventamista, jos mies pitää ruokaillessaan lakkia päässään

Sunnuntai 26.4.2020 - -Esko Erkkilä-

Korona-tilanne on näkynyt televisiossa mm. siten, että erilaiset ruokaohjelmat ovat lisääntyneet. Toisaalta saattaa syynä olla se, että nyt televisio-ohjelmia tulee katseltua aikaisempaa useammin.

 

Huolestuneena olen seurannut ruokaohjelmia siitä vinkkelistä, että niissä esiintyvät miespuoliset julkkiskokit nauttivat laittamiensa ruokapöytien aineksia lakki päässä!

 

Totean yksiselitteisesti, että lakki ei missään olosuhteissa kuulu miesten päähän, kun hän nauttii ruokaa!

 

Olen monesti nuoruudessani nauttinut metsätöiden aikana eväitä ja totean, että ei niin kovaa pakkasta ollut, jotta olisin pitänyt lakkia päässäni eväitä syödessäni!

 

Osoittaa suurta moukkamaisuutta mieheltä, jos hän ruokaa nauttiessaan pitää lakkia päässään!

 

Otan esimerkiksi huippukokki Hans Välimäen, joka tässä jokusena iltana televisiossa esiintyessään ja itselaittamaansa ruokaa nauttiessaan piti moukkamaisesti lakkia päässään!

 

Moukkamainen käytös on ilmeisesti luonteenomaista Hans Välimäelle, sillä löysin netin syövereistä Twitter-viestin kesäkuun 20. päivältä vuodelta 2014, jossa Hans Välimäkeä komennettiin ottamaan lakin päästään pois ruokapöydässä!

 

 

Miksi ns. ”huippukokki” syyllistyy ala-arvoiseen käyttäytymiseen?

 

 

-Esko Erkkilä-

Korona-kriisi avaa uusia mahdollisuuksia hengelliseen toimintaan

Maanantai 13.4.2020 - -Esko Erkkilä-

Olen huono ja matoinen matkamies hengellisellä saralla, mutta toki pyrin parempaan hartaudenharjoittamiseen.

 

Vuonna 1915 syntynyt anoppini oli 1970-luvun alkuun saakka harras ortodoksi, mutta miehensä kuoleman jälkeen hän liittyi ”ympäristönsä paineen vuoksi” evankelis-luterilaiseen kirkkoon.  Ortodoksisuus ei hänestä kuitenkaan hävinnyt, sillä kaikki ortodoksisuuteen liittyvät pääsiäisen seudun jumalanpalvelukset hän seurasi televisiosta – pääsiäinen oli hänelle paljon suurempi juhla kuin joulu!

 

*********************

 

Annan tunnustuksen evankelis-luterilaisen kirkon monille seurakunnille, jotka ovat korona-kriisin aikana ottaneet toimintaansa uusia toimintamuotoja!

 

Satuin facebookista saamani vihjeen perusteella seuraamaan 10.4.2020 eli pitkäperjantaina Ylöjärven kirkosta lähetettyä jumalanpalvelusta ja pidin näkemästäni.

 

 

 

Ylöjärven seurakunnan vs. kirkkoherra Jyrki Koivisto oli ottanut ruudun haltuunsa ja hänen saarnaansa oli mukava seurata.

 

 

 

Viishenkinen kvintetti…

 

 

 

…esitti virren 757…

 

 

 

…puhuttelevasti ja meitä kirkkokansaa ”oli paikalla” n. yhdeksänkymmentä!

 

 

 

Isä meidän –rukoukseen oli helppo osallistua myös niiden, jotka eivät tuota rukousta osaa ulkoa.

 

 

 

Kirkkoherra Jyrki Koiviston jakama Herran siunaus oli puhutteleva kokemus!

 

 

 

Kiitokset Ylöjärven seurakunnalle ja toivon, että jatkossa nettijumalanpalvelus lähetetään myös Viljakkalan sekä Kurun kirkoista!

Olellista on se, että eri uskontokuntien nettijumalanpalveluksiin voisi osallistua myös korona-kriisin jälkeen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Mantsinsaaren Työmpäisten kansakoulun lämmitysuunin kohennuskeppi!

Sunnuntai 5.4.2020 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 1915 syntynyt anoppini oli Salmin kunnan Mantsinsaaren Työmpäisten kylän Ahvenen talon tyttäriä.

 

Rouva ei ole milloinkaan suostunut käymään äitinsä synnyinkodin raunioilla, mutta minä olen siellä käynyt muutaman kerran ja kerran mukanani oli keskipoikamme, joten sukupolvien ketju on hoidettu.

 

Anoppini synnyinkodin raunioilta en ole kerännyt mitään muistoja, mutta Työmpäisten kansakoulun kellarin jäännöksistä löysin joskus…

 

 

…leivinuunin kohennuskepin!

 

Oletan, että kohennuskeppi on suomalaisen maasepän tekemä, sillä…

 

 

 

…sen päässä oleva koukku on taidokkaasti tehty!

 

 

Mantsinsaaren ja Lunkulansaaren välistä venekuljetuksista huolehtiva kaveri sanoi minulle, että et voi viedä tuota kohennuskeppiä Suomeen, sillä se on Neuvostoliiton omaisuutta.

 

Silloin olin selkäkivun vaivaama ja sanoin, että käytän tätä keppinäni ja jätän tämän Neuvostoliittoon.

 

No, en toiminut lautturille lupaamallani tavalla, vaan toin kohennuskepin Suomeen ja nyt se on saanut uuden elämän mökkitakkani kohennuskeppinä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Eräs muisto kevään eduskuntavaalitilaisuudesta 2019

Lauantai 8.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Tämänpäiväinen juttuni on tavallaan "varajuttu", sillä tänään minulla ei ollut mahdollisuutta kirjoittaa tuoretta juttua.

Minulla ei ole jutussa muuta roolia kuin valokuvat, sillä minä ne aikoinaan otin!

Kopio Maakunnan Matin kirjoituksesta, joka ilmestyi Ylöjärven Uutisissa hieman ennen kevään 2019 eduskuntavaaleja ja jossa muutama kuvani!

******************

Ministeri Saarikko: "Perhevapaauudistus on tehtävä lasten ja perheiden ehdoilla – kyseessä ei ole työllisyysuudistus"

Perhevapaauudistuksen akilleen kantapää on ratkaisussa, kenen ehdoilla korjaus tehdään. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (keskusta) haluaa pitää remontin ytimessä ennen kaikkea lapset ja perheet. Hänen mielestään käsillä ei ole missään tapauksessa työllisyysuudistus.

Huhtivaalien jälkeinen hallitus saa pöydälleen perhevapaauudistuksen.

- Perhevapaauudistuksessa on löydettävä sopu siitä, kenen ehdoilla remontti tehdään: lasten ja perheiden vai työelämän, Annika Saarikko sanoo.

- Näen, että uudistus on tehtävä ennen kaikkea lasten ja perheiden ehdolla.

Saarikon mukaan maamme alhainen syntyvyys korostaa tätä tarvetta.

- Koska perhevapaauudistuksen on oltava perheille parannus, Keskusta on valmis satsaamaan uudistukseen ensi hallituskaudella noin 200 miljoonaa. On hyvä huomioida, että kaikki laskelmat osoittavat, että uudistuksen työllisyysvaikutukset ovat hyvin pienet. Kyse ei missään tapauksessa ole työllisyysuudistuksesta, ministeri teroittaa.

"Ruvetaanko kokonaisuudistukseen vai ei?"

Annika Saarikko pitää hyvänä, että juuri nyt eduskuntavaalien alla jokainen puolue esittelee omia mallejaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta.

- Vaikeudet alkavat siinä vaiheessa, kun puolueiden on tultava omien malliensa takaa yhteen pöytään luomaan yhteistä mallia.

Saarikon mukaan ensimmäinen ratkaiseva kysymys on, ruvetaanko kokonaisuudistukseen vai ei. Keskusta ja SDP kannattavat kokonaisuudistusta. Kokoomus on kääntynyt kannalle, ettei mitään kokonaisuudistusta tarvita.

- Toinen iso periaatteellinen kysymys on, lähdetäänkö uudistamaan pelkästään sosiaali- ja terveyspalveluja vai lähdemmekö kehittämään laajemmin maakuntahallintoa. Maakuntahallinto vastaisi lisäksi alueen elinvoima- ja aluekehitystehtävistä sekä työvoima- ja yrityspalveluista. Keskustan tavoitteena on monialainen maakunta.

"Sosiaaliturvan uudistus on haasteellisempi kuin sote-uudistus"

Sosiaaliturvan uudistus odottaa toteutustaan.

Annika Saarikon mielestä sosiaaliturvan uudistus on paljon haasteellisempi kuin 12 viime vuotta työn alla ollut sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) uudistus.

- Sote-uudistuksessa on kyse palvelujärjestelmän rakenteista, käyttäjän kannalta sittenkin jopa melko kaukaisesta asiasta, ministeri pohtii.

- Sotu-uudistuksessa kärki on paljon konkreettisemmasta asiasta eli henkilön tilille tulevista euroista ja rahan saamisen reunaehdoista. Uudistusta tehdään yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa, koska ne rahoittavat osan sosiaaliturvasta. Sotu-uudistus on vähän kuin kiky (kilpailukykysopimus) ja sote yhtä aikaa. Siksi on tärkeää ottaa kaikki sote-hankkeen eri vaiheissa opitut asiat huomioon ja lähteä uudistamaan sosiaaliturvajärjestelmää pienin askelin.

Saarikko ei pidä realistisena valmistelun resurssien näkökulmasta, että sotu-uudistus voisi edetä ennen kuin sotesta on sovittu.

"Kärkihankkeet olivat onnistuneita uudistuksia"

Sitran vanhemmat neuvonantajat Liisa Hyssälä ja Jouni Backman esittelivät runsas vuosi sitten mittavan selvityksensä tuloksia, joiden turvin haettiin eväitä kansanvallan tilan kohentamiseen. Hyssälä ja Backman tekivät perusteellisia ehdotuksia niin puolueille, eduskunnalle kuin valtioneuvostollekin.

Annika Saarikko pitää järkevänä, että valtioneuvosto kyseenalaistaa ja parantaa menettelytapojaan.

- Isot muutokset edellyttävät lainmuutoksia.

Ministeri pitää paikkansa jättäneen pääministeri Juha Sipilän (keskusta) hallituksen onnistumisina kärkihankkeita, joista päätettiin jo hallitusohjelman yhteydessä.

- Jokaisella 26 kärkihankkeella on ollut oma, merkittävä budjetti. Kärkihankkeet osoittautuivat hyviksi keinoiksi tiivistää ministeriöiden välistä yhteistyötä.

- Ensimmäistä kertaa käytössä olleessa strategisessa hallitusohjelmassa tavoitteiden määrä rajattiin ja niitä seurattiin kunnolla. Isot asiat eivät hukkuneet matkan varrella, vaan ne pysyivät tavoitteina, joiden eteen tehtiin töitä. Hallituksen 72 prosentin työllisyystavoitteen saavuttaminen on tästä hyvä esimerkki.

Saarikon mukaan eduskunnassa on pohdittu valiokuntatyön kehittämistä suuntaan, jossa kansanedustajilla olisi nykyistä parempi mahdollisuus keskittyä kokonaisuuksiin.

- Itse pidän tärkeänä sitä, että eduskunnan työtä kehitetään suuntaan, joka mahdollistaa edustajan työn erilaisissa elämäntilanteissa. Myös kansanedustajien pitäisi pystyä nykyistä paremmin yhdistämään työ ja perhe-elämä.

- Isojen uudistushankkeiden kohdalla hallituksen ja eduskunnan aikataulujen nykyistä parempi yhteensovittaminen on tärkeää. Neljän vuoden vaalikausi on yllättävän lyhyt isojen uudistusten aikaansaamiseksi.

Kari Raiviolle kiitosta

Helsingin yliopiston entinen rehtori ja kansleri Kari Raivio nosti viime sunnuntain Helsingin Sanomissa esille tieteellisen tutkimuksen hyödyntämättömyyden poliittisessa päätöksenteossa.

Annika Saarikko kiittää Raiviota tämän esiin tuomista näkemyksistä.

- Varmasti koko suomalainen yhteiskunta on sitä mieltä sote-prosessin jäljiltä, että valmistelu- ja päätöksentekoprosessissa on parannettavaa.

- Raivion kritiikki kohdistuu niin meihin poliitikkoihin kuin asiantuntijoihinkin. Myönnän, että kiireisen työtahdin keskellä on vaikea uppoutua yksittäisiin tutkimuksiin. Tutkitun tiedon olisi oltava koottua ja ajankohtaiseen tilanteeseen sovellettua, kuten Raivio paneelimallillaan esittää.

- Sote-uudistuksen yhteydessä kuultiin eduskunnassa noin tuhatta asiantuntijaa, joista valtaosa edusti pientä kokonaisuuden siivua. Sirpaleisesta tiedosta kokonaiskäsityksen muodostaminen ja asioiden asettaminen oikeisiin mittasuhteisiin on hankalaa.

- Perustuslakiasiantuntijoiden rooli on noussut erityisen merkittäväksi. Toivon, että perustuslailliset näkemykset saataisiin nykyistä paremmin tietoon jo valmisteluvaiheessa. Se olisi pienen Suomen rajallisten resurssien rationaalista käyttöä.

Annika Saarikko kiittää Kari Raivion kiteytyksen yliopiston tärkeimmästä tehtävästä puhutelleen häntä: "Yliopiston tärkein tuote on hyvin koulutettu nuori ihminen, joka kävelee ulos yliopistosta, menee yhteiskuntaan ja muuttaa maailmaa."

Viljakkala-neuvosto aloitti seitsemännen toimintavuotensa vai alkoiko jo kahdeksas!

Torstai 6.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Ylöjärven kaupungin Viljakkala-neuvoston vuoden 2020 ensimmäinen kokous oli eilen ja monien ajankohtaisten asioiden lisäksi myös järjestäytymiskokous - näillä henkilövalinnoilla mennään kuntavaalikauden loppuun saakka eli toukokuulle 2021!

 

 

 

Jatkan puheenjohtajana ja pitäjänneuvos Tapio Liesko luotsaa varapuheenjohtajana toimintaamme.

Oikealla Viljakkala-neuvoston "esimieselimen" eli Ylöjärven kaupungin asukaslautakunnan puheenjohtaja Ossi Sippola.

 

 

 

Jos virtaa, terveyttä ja ideoita riittää, niin toukokuussa 2021 minulle tulee täyteen kahdeksan vuotta Viljakkala-neuvostossa; kaksi vuotta varapuheenjohtajana, kaksi vuotta jäsenenä ja neljä vuotta puheenjohtajana. Olen Viljakkala-neuvostossa vapaa-ajanasunnon Viljakkalassa omistavien mandaatilla. Kiitokset luottamuksesta!

Kiitokset myös Tiina Isosaari ja Riina-Kaisa Heiska, joiden puheenjohtajuusaikana sain olla mukana!

 

 

 

Päätimme, että Viljakkala-neuvosto osallistuu tänä vuonna seuraaviin yleisötapahtumiin:

* Haverin Konepäivät
* Karhen Markkinat
* Manni-Vilpeen alueen tapahtuma
* Läheltä Sinulle -tapahtuma
* Viljakkalan Vipinät

Näiden lisäksi on hautumassa myös jotain aivan uutta!

 

 

 

On tuo Viljakkalan vaakuna vaan komea!

 

 

-Esko Erkkilä-

Mitä Esperi Caren siirtyminen luotonantajiensa omistukseen merkitsee asiakkaille?

Tiistai 4.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Eilen tuli julkisuuteen tieto, että hoiva-alan suuryritys Esperi Care on heikentyneen taloudellisen tilanteensa vuoksi joutunut luotonantajiensa omistukseen.
 
Esperi Caren tilanne koskettaa mm. monia viljakkalalaisia, sillä Viljakkalassa sijaitsevassa Hoivakoti Elokaaressa operoivana toimija on Esperi Care.
 
 

 

 
Eilen puolilta päivin tulleen ilmoituksen mukaan Esperi Care siirtyy velkojiensa (hienosti sanottuna ”luotonantajiensa”) Danske Bankin, Ilmarisen ja SEB:n yhdessä perustaman yhtiön omistukseen.
 
Danske Bank on Tanskan suurin pankki, jolla on toimintaa 16 maassa.
 
Ilmarinen on Suomen suurin työeläkeyhtiö.
 
SEB:n taustalla ovat ruotsalaiset Stockholms Enskilda Banken ja Skandinaviska Banken, jotka yhdistyivät vuonna 1972 ja uusi pankki otti käyttöön nimen S-E-Banken. S-E-Banken muutti nimensä nykyiseen muotoonsa SEB:ksi vuonna 1998.
 
 
Esperin omistuskuviot syleilivät eiliseen saakka ”maailmoja” ja eilisestä alkaen ”vain” Pohjoismaita.
 
Taisi olla niin, että Viljakkalan kunta rakensi Elokaaren, mutta kuntaliitoksen jälkeen Ylöjärven kaupunginvaltuusto päätti sen myynnistä Esperille syyskuussa 2017.
 
Esperi Care on ollut epämiellyttävissä merkeissä esillä jo viime vuonna, kun Valvira keskeytti sen toiminnan Kristiinankaupungin hoivakodissa tammikuussa 2019.
 
Esperi Caren tapaus osoittaa jälleen kerran, että vanhukset, ikäihmiset ja voimiltaan vähäiset ovat pelinappuloita ja maksumiehiä suurten finanssitalojen hoivabisneksessä.

 

Toivon, että asiantilan kehittymistä seurataan Viljakkalassa Elokaaren osalta tarkasti ja seurannassa tarvitaan mm. Ylöjärven kaupungin merkittävää roolia – tulemme Viljakkala-neuvostossa käsittelemään asiaa jo huomenissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kolmostie on Suomen ruokatie!

Lauantai 25.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrössä tiistaina 21.1.2020 järjestetyssä suuressa kutsuvieras- ja yleisötilaisuudessa juhlittiin ns. Hämeenkyrönväylän rakennustöiden aloittamista – olin mukana tilaisuudessa!

 

 

 

 

Pirkanmaan Ely-keskuksen johtaja Juha Sammallahti lanseerasi kolmostielle osuvan termin ja teeman eli

 

"Suomen ruokatie"

 

*****************

 

Runsaat neljäkymmentä vuotta elintarviketeollisuudessa työskennelleenä tunnen suomalaisen ruokamaailman hyvin ja pidän johtaja Juha Sammallahden lanseeraamaa teemaa erittäin onnistuneena.

 

Jokunen selittävä taustoitus:

 

 

• suomalaisen elintarvikekaupan kaikkien jakeluteiden keskusvarastot sijaitsevat eteläisessä Suomessa ja kolmostien kupeessa eli sen vuoksi valtaosa kauppaliikkeiden myymistä elintarvikkeista aloittavat logistisen ketjunsa lopuksi kauppatiensä kolmostietä pitkin

• kotimaisen lihanjalostusteollisuuden valtavirrat kulkevat Etelä-Pohjanmaalta (mm. Atria), Pohjanmaalta (mm. Snellman) ja Keski-Pohjanmaalta (mm. Pouttu) kolmostietä pitkin kaupparyhmien keskusvarastoille eli keskusvarastojen täydennykset lihanjalostusteollisuuden osalta kulkevat eteläänkin siis kolmostietä pitkin

• Suomen suurin yksittäinen viljankäyttäjä eli Alko Oyj:n Ilmajoella sijaitseva Koskenkorvan tehdasyksikkö tukeutuu raaka-ainehankinnassaan paljolti sen varaan, että ohraa kuljetetaan Koskenkorvalle kolmostietä pitkin

• Koskenkorvan tehtaalla syntyvät rehujakeet – kuivat ja märät – merkittävä niistä päätyy kolmostietä pitkin kotieläintilojen rehuiksi kolmostietä logistisena väylänä käyttäen

• Raision Nokialla sijaitseva myllylaitos eli Elovena-mylly hankkii toki raaka-aineitaan Pirkanmaalta ja Satakunnasta, mutta erityisesti heikkoina suurimokauravuosina Etelä-Pohjanmaa ja jopa Pohjois-Pohjanmaan viljalakeudet ovat varmoja suurimokaurantoimittaja-alueita eli taas tätäkin kautta kolmostien termi ”Suomen ruokatie” voimistuu!

• Suomi on jatkuvasti kauran osalta merkittävä vientimaa ja maailmalla on vahvistunut käsitys, että Vaasasta laivattu kaura on laadultaan erinomaista ja sen vuoksi Vaasasta on vuosien ja vuosikymmenten aikana muodostunut merkittävä kauran vientisatama – kolmostietähän vientikaura Vaasan satamaan kuljetetaan!

• volyymiltään pienemmistä elintarvikealan toimijoista eräs esimerkki on Jalasjärvellä teollista toimintaa harjoittava Juustoportti, jonka bisnekselle kolmostie on elinehto

• suomalaiselle maidonjalostusteollisuudelle kolmostie muodostaa raaka-ainehankinnassa runkoreitin

 

 

Kiitokset johtaja Juha Sammallahti kehittämästäsi kolmostietä kuvaavasta termistä

 

”Suomen ruokatie”!

 

 

-Esko Erkkilä-

Toista se oli ennen!

Tiistai 21.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Eilinen juttuni perustui omakohtaisiin kokemuksiini siitä, että miten vähän pääministerin turvallisuusasioihin kiinnitettiin huomiota vielä alle kymmenen vuotta sitten.

 

Jatkan nyt samalla aiheella ja kerron omakohtaisia kokemuksiani ”tavallisten” ministereiden esiintymisestä ja sitä kautta heidän turvallisuuteensa liittyvien asioiden hoitamisesta vajaat kymmenkunta vuotta sitten.

 

**************

 

Meillä oli joskus yleisötilaisuus Kauppakeskus Duossa Tampereen Hervannassa ja olimme saaneet vieraaksemme ministeri Anu Vehviläisen.

 

Kello lähenteli sovittua aikaa ja sieltähän ministeri sitten saapuikin – yksinään polkua pitkin kävellen ja hyväntuulisena kuin vain Anu Vehviläinen osaa.

 

Ei ollut turvamiehiä ministerin mukana!

 

 

****************

Toinen muistelukseni koskee silloista ympäristöministeri Paula Lehtomäkeä, joka joskus oli juhlapuhujanamme Keskustan Vapputilaisuudessa Hämeenpuistossa Kirjastotalo Metson edessä.

 

Sama juttu tässäkin tapauksessa, että ministeri saapui juhlapaikalle yksikseen kävellen ja aikaa näistä levottomista ajoista on vain alle kymmenen vuotta!

 

Oli kai joku toinen kerta, kun Paula Lehtomäki ministerinä ollessaan oli Tampereen yleisötilaisuuden jälkeen puhumassa Ylöjärven kaupungintalolla. En muista, että olinko minä ministerillä kyytipoikana Ylöjärvelle, mutta sen muistan oikein hyvin, kun tulimme kaksistaan minun autollani tilaisuuden jälkeen Tampereelle ja kyyditsin ministerin Tampereen Rautatieasemalle Helsinkiin menevään junaan.

 

Ei ollut siis silloinkaan ministerillä turvamiehiä matkassa, sillä kaksistaan matkasimme Ylöjärveltä Tampereelle!

 

*********************

 

Nämä muistelukseni osoittavat, että ministereiden turvallisuusvartiointia ei käytännössä ollut laisinkaan vajaat kymmenen vuotta sitten, mutta nykyään tilanne on tyystin toinen.

 

 

-Esko Erkkilä-

On monille uusia asia, että Hämeenkyrössä liikkuu myös henkilö- ja tavarajunia!

Perjantai 10.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrö on tärkeä ja vilkas paikkakunta maantieliikenteessä, sillä halkoohan kolmostie Hämeenkyrön kirkonkylää.

 

Harva tietää, että Hämeenkyrön kautta kulkee raideliikenteessä monia henkilö- ja tavarajunia – tämä tuli taas kerran esille eilen facebuukissa, jossa joku väitti jopa, että Hämeenkyröstä ”puuttuu vielä pätkä kiskoja”!

 

 

 

 

Kiskojen puuttuminen Hämeenkyröstä on täyttä potaskaa ja paras todiste siitä on viime marraskuussa ottamani valokuva, joka kertoo, että lyhyellä matkaa Hämeenkyrössä on Tampere-Parkano-Seinäjoki –radalla jopa kaksoisraiteet.

 

Olen ottanut tuon kuvan Majamaan yksityistien pääratamme ylittävältä sillalta ja siitä nähdään, että Hämeenkyrön puolella on Tampere-Parkano-Seinäjoki –radalla jopa kaksoisraiteet!

 

 

Kaksoisraiteet sijaitsevat pääosin Viljakkalan puolella sijaitsevalla Majajärven liikennepaikalla, mutta kuvaajaa lähinnä oleva rataosuus sijaitsee Hämeenkyrössä!

 

Puolenpäivän tienoilla tuolle ohitusraiteelle saapuu Raahesta lähtenyt ja Hämeenlinnaan menevä Suomen pisin ja painavin tavarajuna, joka kuljettaa teräsrullia SSAB:n tehtaalle!

 

Yhteenvetona siis se, että Hämeenkyrö on suuren maaliikenteen lisäksi myös suuri kiskoilla kulkevien junien paikkakunta!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Ei auta, vaikka olis kuinka ison talon poika, sillä jos rahaa ei ole, niin sitä ei ole!"

Perjantai 3.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Eilistä mediamaailmaa hallitsi Ylen Taloustutkimukselta tilaaman kyselyn tulokset, joissa hoitoalalla työskenteleville pitäisi maksaa muita suuremmat palkankorotukset.

 

En haluaisi olla ilonpilaaja, mutta tosiasia on se, että millekään alalle ei ole mahdollista maksaa muita korkeampia palkankorotuksia – näin joudun tekemään myös vientialojen työntekijöiden toiveille, jotka sentään pitävät Suomen talouselämän pyörät pyörimässä.

 

Tutkimuksen tiimoilta kaksikin huomiota;

 

• oleellista tavallisen suomalaisen kannalta on se, että hoitajien määrää pitäisi pystyä kasvattamaan…

 

…ja se, että…

 

• …julkisella vallalla eli kuntataloudella menee jo nyt niin heikosti, että minkään alan ylimääräisiin palkankorotuksiin ei ole varaa!

 

 

Kaikki kunnia sosiaali- ja terveysalojen palkansaajaliitoille Tehy, Super ja JHL, mutta niiden vaatimukset yleisen linjan ylittävistä palkankorotuksista merkitsisivät kunnille ja kuntayhtymille 800 miljoonaa euroa vuodessa.

 

 

Mainitut liitot vaativat yleisen linjan ylittäviä palkankorotuksia peräti kymmenelle tulevalle vuodelle, joten niiden kustannusvaikutus olisi kymmenen vuoden aikana kahdeksan miljardia euroa!

 

KT Kuntatyönantajat on laskenut, että jos korotuksiin vaadittu raha käytettäisiin korotusten asemesta uusien työntekijöiden palkkaamiseen, voitaisiin sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle palkata lähes 16.000 uutta sairaanhoitajaa!

 

 

Nyt realismia kehiin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kolmekymmentä vuotta Palokallion Pamauksia!

Torstai 2.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Rakensimme omakotitalon Tampereen Palokalliolle siten, että muutimme vastavalmistuneeseen omakotitaloomme maaliskuussa 1989.

Velkaakin piti tehdä, mutta kymmenkunta vuotta olemme jo saaneet elää ilman rakennus- tai mitään muitakaan lainoja.

 

Olimme kolmas alueelle muuttaneista ja samana vuonna nykyisin n. 65 omakotitalon alueesta puolet saivat ensimmäisenä vuonna talonsa valmiiksi.

 

******************

 

Vuoden 1989 aikana perustimme Palokallion Omakotiyhdistyksen ja se onkin vuosien varrella ollut koko ajan aktiivinen toimija.  Olen lähes koko ajan kuulunut omakotiyhdistyksemme johtokuntaan ja olin vuoden myös sen puheenjohtaja – monesti olen ollut yhdistyksemme varapuheenjohtaja.

 

Omakotiyhdistyksemme keskeinen tehtävä on ollut omakotialueemme varjeleminen niiltä ongelmilta, joita Tampereen kaupungin asukkaista piittaamaton rakennustoiminta on aiheuttanut.

 

Parhaillaan olemme tiukasti seuraamassa niitä oloamme vaikeuttavia räjäytystoimia, jotka aiheutuvat Lakalaivan teollisuusalueen rakentamisesta.

 

Suurin ponnistuksemme oli takavuosina, kun Ikean tavarataloa rakennettiin moottoritien toiselle puolelle – kutsuimme tuota aikaa Ikea-helvetiksi, sillä Ikean rakennustyöt vaurioittivat puolentusinaa alueemme omakotitaloista siten, että vauriot olivat suuruusluokkaa 30.000 euroa per talo!

 

Meille vaurioita kertyi 300 euron verran ja sen Tampereen kaupunki korvasi mukisematta, mutta suurimmat vauriot jäivät vauriotalojen omistajien omalle kontolle.

 

***************

 

Juhlimme vuodenvaihteessa jo kolmattakymmenettä kertaa Palokallion Pamausta.

 

 

 

Palokallion Pamauksessa nautimme yhdessäolosta ja kuumasta Palokallion Pamaus-juomasta, josta on lapsille oma versionsa.

 

 

 

Minulle on yleensä sälytetty vastuu Palokallion Pamauksessa nuotiotunnelman luomisesta ja mieluusti myös nyt tuon luottamustehtävän suoritin!  Jätelautoja, kaasupullo ja tohotin siihen tarvittiin!

 

 

 

Tapahtumaamme on joka vuosi kuulunut keskiyöllä laulettu ”Maamme-laulu”, jonka taas kerran kajautimme yhteislauluna ja miehet päänsä paljastaen.

 

 *********************

Kannatan kansalaisaloitteen pohjalta tehtyä aloitetta ilotulitusvälineiden kieltämisestä tavallisille kengänkuluttajille, mutta onhan nuo amatöörienkin rahanhävittämistemput mukavaa katseltavaa ja niistä muutama kuva tämän juttuni lopuksi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

On oikein, että Suomi on heti EU:hun liittymisen jälkeen hyödyntänyt EU-ruoka-avun!

Sunnuntai 29.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Kuten eilen jutussani kertasin, Suomi liittyi 16.10.1994 suoritetun kansanäänestyksen perusteella Euroopan Unioniin 1.1.1995.

 

 

Kiitokseni Suomen viranomaisille, jotka heti liittymisen jälkeen päättivät hyödyntää EU:n ruoka-avun käyttämisen Suomessa – ruotsalaiset kokivat maansa niin hyvätuloiseksi, että eivät halunneet hyödyntää tässä asiassa EU:n tarjoamaa taloudellista apua!

 

 

Siirryin työnantajani Raisio Yhtymässä EU:hun liittymisen hetkellä myynti- ja markkinointitehtävistä raaka-ainehankinnan tehtäviin ja sain olla mukana, kun työnantajakonsernini oli keskeisellä sijalla EU-ruoka-apuun liittyvissä käytännön toimenpiteissä – uskallan todeta, että olin näistä asioista käytännön tasolla ehkä parhaiten perillä oleva henkilö koko maassa usean vuoden ajan.

 

 

*******************

 

 

Alkuvuosina vähävaraisten ruoka-aputuotteina olivat kuivat elintarvikkeet, joiden säilytyksessä ei ollut ongelmia.   Tuotteina olivat vehnäjauho, sämpyläjauho, puurohiutale, makaroni, näkkileipä, hapankorppu, keksit sekä myslit – lähes kaikki olivat tuotteita, joita Raisio valmisti.

 

 

Ruoka-aputuotteita toimittaneet yritykset eivät saaneet riihikuivaa rahaa, vaan maksuvälineenä olivat Euroopan Unionin omistamat interventioviljat!

 

 

Menettely sopi silloiselle Raisiolle hyvin, sillä työnantajayksikköni Rehuraisio Oy tarvitsi rehuviljaa ja konsernin elintarvikeyksiköt valmistivat ruoka-apuun tarvittavia tuotteita.

 

Aluksi menettelyä hallinnoi Maa- ja metsätalousministeriön interventioyksikkö ja myöhemmin valtion yhteishankintayksikkö Hansel – oli mielenkiintoista tehdä molempien kanssa kaupallista yhteistyötä!

 

 

 

Seuraavassa vuosikohtaiset volyymit (tonneina), joita Suomessa on jaettu elintarvikeapuna vähävaraisille:

 

 

• 1996                                   1815 tonnia

• 1997                                   1605

• 1998                                   1520

• 1999                                     789

• 2000                                   1548

• 2001                                   2020

• 2002                                   2000

• 2003                                   1963

• 2004                                   2140

• 2005                                   1970

• 2006                                   2053

• 2007                                   1893

• 2008                                   1688

• 2009                                   2252

• 2010                                   2707

• 2011                                   3109

• 2012                                   1310

• 2013                                   1908

 

 

Oli oma taiteenlajinsa, kun vaikkapa 800 tonnin suuruiselle Elovena-kaurasuurimoerälle piti sorvata hinnaksi esimerkiksi 2.050 tonnia rehuohraa ajoneuvoon lastattuna vaikkapa Avena Siilot Oy:n Kokemäen viljavarastolla (kummatkaan tonnimäärät eivät ole todellisia, mutta kuvaavat homman etenemistä)!

 

 

No, taskulaskimellahan siitä selvittiin ja pientä bisneksenpoikasta hinnoitteluun piti tietysti ujuttaa!

 

 

Vuonna 2014 alkoi uusi vähävaraisten avun rahaston FEAN (The Fund for European Aid to the Most Deprived) uusi ohjelmakausi, mutta siitä ehkäpä jo huomenna tällä saitilla lisää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-