Kalevalanpäivän liputus merkitsee arvonantoa myös suomalaiselle ruokakulttuurille ja kotimaiselle ruualle

Tiistai 28.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Vietämme tänään Kalevalanpäivää.

 

Liputamme suomalaiselle kulttuurille, mutta ainakin meidän lipputangossa liehuva siniristilippu osoittaa tänään arvonantoa myös suomalaiselle ruokakulttuurille ja sitä kautta kotimaiselle ruualle.

 

Ruokatieto Yhdistys ry on ollut aloitteellinen, että Kalevalanpäivänä huomioitaisiin suomalainen ruoka ja kotimaiset ruuantuottajat.

 

Kannatan lämpimästi ajatusta.

 

Kotimainen ruoka on peruskivi, jolle meidän on taloudellisesti vaikeinakin aikoina voitava luottaa.

 

Ministeri Häkämies totesi taannoin, että Suomen ulkopoliittinen uhka on Venäjä, Venäjä ja Venäjä.

 

Nyt Suomen uhkana on hallitusohjelma, hallitusohjelma ja hallitusohjelma. On toimittava kuitenkin niin, että hallitusohjelmakaan ei saa horjuttaa luottamusta kotimaiseen ruokaan.

 

On valitettavaa, että kaupan keskusliikkeet ovat alkaneet leikitellä private label -tuotteillaan siten, että ulkomailla valmistetulle ja Suomessa myytävälle ruualle on annettu suomalaisia nimiä. 

 

Merkittömät tuotteet rapauttavat kotimaisen ruuan merkitystä ja arvostusta. Private label –tuotteet saatetaan aluksi valmistaa Suomessa, mutta kovan kilpailutuksen jälkeen niiden valmistaminen siirtyy ulkomaille – ainoastaan kotimaiselta kuulostava ”tuotemerkki” jää kummittelemaan kaupan hyllyille.

 

Kotimaisen ruokaketjun kilpailukyvyn takaaminen tarkoittaa elinvoimaista maaseutua ja kilpailukykyinen elintarviketuotanto sekä elinvoimainen maaseutu merkitsevät yhdessä hyvinvointia koko Suomelle.

 

Pidetään mielessä, että tänään jokainen lipputangossa liehuva siniristilippu on kunnianosoitus kotimaiselle ruualle, suomalaiselle ruokakulttuurille ja että se merkitsee kotimaisen ruuantuotannon arvostamista.

 

-Esko Erkkilä-

Hallitusohjelma, hallitusohjelma ja hallitusohjelma

Maanantai 27.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Edellisen hallituksen puolustusministeri, kokoomuslainen Jyri Häkämies sanoi vuonna 2007 amerikkalaisille turvallisuuspolitiikan asiantuntijoille puhuessaan, että Venäjä on Suomen suurin turvallisuuspoliittinen haaste.

 

Häkämies kuvasi tilannetta paljon kohua aiheuttaneessa puheessaan ja sanoi näin:

 

”…maantieteellinen sijoituspaikkamme aiheuttaa meille kolme pääasiallista turvallisuuspoliittista haastetta. Ne ovat Venäjä, Venäjä ja Venäjä.”

 

Elämme vuotta 2012 ja maamme hyvinvoinnille on muodostunut suuri uhka.

 

Uhka on...

 

...hallitusohjelma, hallitusohjelma ja hallitusohjelma!

 

Kuulemme joka päivä tuutin täydeltä uutisia, miten hallitus leikkaa hallitusohjelmaa perusteena käyttäen kansalaisten hyvinvointia.

 

Leikkauslistat ovat äärettömän pitkät ja on todennäköistä, että leikkauslistat tulevat olemaan ennenkuulumattoman pitkiä maaliskuun kehysriihen tuloksena.

 

Jokainen leikkaussuunnitelma olisi oman blogikirjoituksensa aihe, mutta muitakin ajankohtaisia asioista pitää ainakin tällä palstalla käsitellä – ei pelkästään hallituksen leikkausesityksiä.

 

Kilometrikorvausten rajoittaminen Jyväskylän eteläpuolisella alueella, Kelan maksamien lääkekorvausten pienentäminen ja dieselveron korottaminen ovat hallituksen aikomusten miedoimmasta päästä.

 

Kuntauudistus ja puolustusvoimain alasajo...

...ovat hallitusohjelman tähänastisista suunnitelmista pahimmat.

Kuntauudistus tulee koskettamaan myös yhteiskunnan parempiosaisia ja sen vuoksi juuri se on aiheuttanut eripuraa myös hallituspuolueita äänestäneiden keskuudessa.

 

Hallituspuolueiden silmäätekevät mutta hallituksen ulkopuolelle jätetyt, ovat pikkuhiljaa koventaneet arvosteluaan hallituksessa istuvia puoluetovereitaan kohtaan. Toveri-sanaa eivät porvarit yleensä suostu hyväksymään, mutta tässä tapauksessa se pitää kelvata myös kokoomusministereiden nimitykseksi!

 

Demareiden piirissä hallitusrintamasta luistelua on ilmennyt jo pidempään, mutta oli erikoista havaita, että kokoomuksen ehkä vastuuttomin kuntauudistaja Jan Vapaavuori alkoi pyöristellä kuntauudistusnäkemyksiään Aamulehdessä 26.2.2012 julkaistussa mielipidekirjoituksessa.

 

Kaikkia kansalaisten elämää kurjistavia hallituksen suunnitelmia perustellaan sillä, että ne on kirjattu hallitusohjelmaan!

 

Vihreät, kristillisdemokraatit ja vasemmistoliittolaiset olivat hallitusneuvottelujen kriittisessä vaiheessa niin sumentuneita häämöttävistä mustan Audin takapenkkipaikoista, että olivat valmiit hyväksymään kaikki kansalaisten elämänlaadun heikennykset.

 

Veikkaan, että vielä helmikuun aikana kuulemme hallitussopimuksen meille tuomista uusista kiristyksistä.

 

Se on varmaa, että maaliskuu tulee olemaan todellinen piinakuukausi ja silloin kuulemme sanan hallitusohjelma, hallitusohjelma ja hallitusohjelma ei suinkaan vain kolmea kertaa, vaan lukuisia kertoja useammin!

 

Kokoomus saa minun puolestani elää uskossa, että Venäjä on Suomen suurin turvallisuuspoliittinen uhka, mutta siitä olen lukuisten suomalaisten kanssa samaa mieltä, että Kataisen – Urpilaisen hallituksen hallitusohjelma on pahin uhka kaikkien suomalaisten hyvinvoinnille!

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan toiminta Tampereella on saamassa uutta vauhtia!

Keskiviikko 8.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen jälkeinen aika on ollut Tampereella Keskustan kannalta vilkasta ja mielenkiintoista aikaa.


Keskustan nouseminen Tampereen kolmanneksi suurimmaksi poliittiseksi ryhmäksi on lisännyt puolueemme vetovoimaa.


Liitän tähän uusimman eli 6.2.2012 julkisuuteen toimittamamme tiedotteen.


Osa siinä kerrotuista seikoista oli jo aikaisemmin julkisuuden tiedossa, mutta täsmällinen tiedotteemme sisältää kuitenkin uuttakin tietoa.


===

KESKUSTAN TOIMINTA TAMPEREELLA ON SAAMASSA UUTTA VAUHTIA!

Keskustan toiminta Tampereella on viime päivinä ollut lisääntyvän kiinnostuksen kohteena, kun eri puolueiden aktiivijäsenet haluavat liittyä keskustalaisesti ajattelevien tamperelaisten joukkoon.


Presidenttiehdokas Paavo Väyrysen ja hänen puolisonsa Vuokko Väyrysen vaalityö teki Suomen Keskustasta tahon, jonka toimintaan luotetaan yli vanhojen puoluerajojen. Keskusta-aktiivien vaalityö ympäri maan oli edellytys hyvälle vaalitulokselle ja nyt se palkitaan kannatuksen kasvamisena. Erityismaininnan ansaitsevat Keskustanaisten sekä Keskustanuorten näkyvä rooli vaalityössä – ne laajensivat puolueen kiinnostavuutta naisten sekä nuorten piirissä.


Perussuomalaisten entinen jäsen Jari Rajasalo (38) sekä Vapauspuolueen Pirkanmaan piirijärjestön entinen varapuheenjohtaja Arja Hirvenoja (44) ovat 3.2.2012 liittyneet Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön jäseniksi.


Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö kiittää luottamuksesta ja toivottaa kaikki sen toiminnasta kiinnostuneet lämpimästi tervetulleiksi.


Keskustan poliittisen voiman kasvattaminen ennen syksyn kunnallisvaaleja on kaikkien tamperelaisten etu. Sen vuoksi on tärkeää, että Keskustan kautta kaikille päteville henkilöille löytyy kanava, jonka kautta pystyy vaikuttamaan ja aikaansaamaan todellista muutosta.


Keskustan kunnallisvaaliehdokkaiden valinta on menossa ja etsimme edelleen ehdokkaita, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään Tamperetta nykyistä paremmaksi asuinkunnaksi.

Kansalaisten tarvitsemien palvelujen saaminen

* nopeasti

* edullisesti

* ja kerralla oikein

on Keskustan keskeinen tavoite Tampereella.

KESKUSTAN TAMPEREEN KUNNALLISJÄRJESTÖ RY
Johtokunta


Lisätietoja:   

Keskustan Tampereen valtuustoryhmän puheenjohtaja Mikko Kriikku, 040 514 1355    

Kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja ja vaalipäällikkö Esko Erkkilä, 050 556 4878

===
                        
-Esko Erkkilä-

Tamperetta ja sen lähiseutuja näkee "toisin silmin" pyöräretkellä

Keskiviikko 23.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Tein marraskuun puolivälissä pyöräretken Tampereen Palokalliolta Pirkkalan ja Nokian kautta Tampereen keskustan kautta takaisin Palokalliolle ja koin paljon sellaista, jota autolla ajaessa ei huomaa.

 

Kilometrejä retkellä kertyi hieman vajaat nelisenkymmentä ja aikaa kului runsaat kolme tuntia. Kiirettä en pitänyt ja siihen ei 1940-luvulta oleva yksivaihteinen Jaguar- polkupyöräni antanut mahdollisuuksiakaan.

 

 

Pyöräretkeni osoitti, että pyöräreitit erityisesti Tampereen ja Pirkkalan välillä ovat hyvässä kunnossa.

 

Tässä pieni kuvakertomus retkestäni:

 

 

Entisen Pirkkahallin nimi on nykyisin hienosti TESC eli Tampere Exhibition and Sports Centre. Kauhistuttavaa suomenkielen pahoinpitelyä koko nimi ja sitä on myös sen suomenkielinen versio eli Tampereen Messu- ja Urheilukeskus.

Pirkkahalli oli ensimmäinen merkittävä kohde pyöräreissullani ja tässä ”ensimmäinen rasti” kuvattuna hieman tavanomaisesta poikkeavasta näkökulmasta.

 

 

Tampereen läntinen ohitustie oli merkittävä tieinvestointi, jonka pääministeri Matti Vanhanen vihki käyttöön tammikuun 14 päivänä 2009. Silloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö vastusti pontevasti hanketta, mutta hanke osoittautui nopeasti oikeaksi investoinniksi.

Tässä on näkymä läntiselle ohitustielle sen ylittävältä Naistenlahdentieltä Pirkkalassa.

Tässä vaiheessa aikaa retkeeni oli kulunut vajaa tunti.

 

 

Rajasalmen sillalta näkyy Raision Myllyteollisuuden Nokian tuotantolaitokset. Nokian tuotantolaitokset ovat eräs Suomen suurimmistä viljanjalostuslaitoksista. Näillä laitoksilla valmistetaan kaikki Elovena-tuotemerkillä markkinoitavat viljatuotteet.

 

 

Pispalan haulitorni on eräs Tampereen tunnusmerkeistä. Myös se kuului pyöräretkeni ”rastipisteisiin”.

 

 

Tampereen suosituin kuvauskohde – Näsinneula – Pispalan valtatieltä kuvattuna.

 

 

Pirkankadulla sijaitseva ”Kilometritalo” ei ole aivan kilometriä pitkä – sillä on pituutta ainoastaan 138 metriä. Kilometritalo tuli minulle tutuksi jo pojankloppina, kun kävin vanhempieni kanssa pari kertaa vuodessa Tampereella vaateostoksilla.

 

 

Hämeenkatu on Tampereen valtasuoni. Tässä näkymä Hämeenpuistosta Rautatieasemalle saakka eli koko Hämeenkadun pituudelta.

 Pyöräily Hämeenkadun jalkakäytävillä ei ole sallittua Hämeenpuistosta Keskustorin itälaidalle saakka. Olin kuitenkin ainoa, joka iltapäiväruuhkan aikana pyöräili Hämeenkadulla bussikaistalla. Laillisuutta on noudatettava!

 

 

Polkupyöräreissuni alkoi olla lopuillaan, kun kuvasin Tamperetta Tampere-Helsinki –moottoritien ylittävältä Lempääläntien sillalta. Näkymä on mielestäni eräs komeimpia Tampereella – on mainio asia, että siitä saavat nauttia kaikki Helsingin suunnasta autolla Tampereella saapuvat!

 

Vajaan neljänkymmenen kilometrin pituinen pyöräretki arvokkaalla Jaguar-polkupyörällä on jonkinmoinen kuntolenkki, mutta se on sen lisäksi mainio oppirupeama Tampereen ja lähiseutujen nähtävyyksiin!

 

Suosittelen!

 

-Esko Erkkilä-

Puuvuori - joka hetki muuttuva taideteos Ylöjärvellä

Lauantai 19.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Sain olla mukana, kun Pirkanmaan Metsäkeskuksen retkikunta metsäluontoneuvoja Matti Äijön opastuksella tutustui Puuvuori-taideteokseen Ylöjärvellä 11.11.2011.

 

Puuvuori (Treemountain)-maataideteos sijaitsee Pinsiönkankalla Ylöjärvellä Tampereen kaupungin omistamalla soranottoalueella. Se on amerikkalaisen taiteilija Agnes Denesin suunnittelema taideteos, joka koostuu n. kymmenestä tuhannesta matemaattisen kaavan mukaan istutetusta puusta.

 

Biologinen ja taatusti luonnonmukainen sekä luontoa kunnioittava taideteos vihittiin käyttöön vuonna 1996.

 

Teos on 420 metriä pitkä ja 270 metriä leveä eli sen pinta-ala on hieman yli 11 hehtaaria. Korkeutta Puuvuorella on 28 metriä.

 

Teos koostuu 10 600 kartiomaiselle soramäelle matemaattisen mallin mukaan istutetusta männyntaimesta.

 

Taimet on istutettu spiraalin muotoon eli alhaalta pääsisi vuoren huipulle istutustainten väliä etenemällä.

 

Vuorelle on vapaa pääsy ja vuoren juurelta pääsee huipulle taideteoksen rinteelle muodostuneita kulku-uria pitkin.

 

Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaari kävi Ylöjärven Asuntomessujen aikaan istuttamassa muutaman männyntaimen Puuvuoreen vuonna 1996.

 

Puuvuoren alaosassa sijaitsevat männyntaimet kärsivät nykyään ilmiselvästi ravinnevajeesta, sillä ne ovat kärsivän näköisiä. ”Terveyslannoitus” olisi niille paikallaan, sillä ilman lannoitusta niillä on kolkko kohtalo odottamassa.

 

Huipulla ja lähellä huippua kasvavat männyt ovat saaneet kasvaa ravinnerikkaassa siirtomaassa. Siirtomaa on kuljettu istutuskuoppiin kottikärryillä ja muilla tavoilla. Se on männyille selvästi liian ravinnerikasta ja sen vuoksi huipulla kasvavat männyt ovat ”räkämäntyjä” eli kasvumaa ei ole tyypillistä mäntyjen kasvumaata.

 

 

Puuvuori nykyasussaan. Asu muuttuu joka vuosi, sillä männyt kasvavat.

 

Näkyy selvästi, että taideteoksen alaosassa sijaitsevat männyt tarvitsevat lannoitusta, sillä ne ovat ravinnevajauksen vuoksi kuolemassa.

 

Näkymä Puuvuoren laelta pohjoisen suuntaan. Siellä Tampereen kaupungin soranotto jatkuu ja sorakuopan maisemointi saa vielä jonkun vuoden odottaa.

 

Näille seuduilleko Tavase Oy kaavailee Pinsiönkankaan imeytyskenttiään? Tavase Oy:n suunnitelma Pinsiönkankaan tuhoamiseksi on surkea suunnitelma ja sen vuoksi toivonkin, että Tampereen luottamushenkilöt uskaltavat torpata koko mielettömän hankkeen.

Parempi kymppimillin tappio nyt, kuin kahdensadan miljoonan investointi, joka ei toimi, mutta tuhoaa Pälkäneen ja Kangasalan ainutkertaiset harjumaisemat sekä Pinsiönkankaan.

 

 

Näkymä Puuvuoren laelta etelän suuntaan.

 

Retkikuntamme autot odottavat meitä 28 metriä alempana kuin Puuvuoren huippu.

 

 

Puuvuori on merkittävä tutustumiskohde Ylöjärvellä ja mielellään suo, että entistä lukuisammat henkilöt pääsevät näkemään sorakuopan onnistuneen maisemointihankkeen!

 

-Esko Erkkilä-

Vastuun pallottelu Houkanojalla lopetettava

Torstai 10.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti julkaisi Hervannan Houkanojan tapahtumista mielipidekirjoitukseni 1.11.2011.

 

Kirjoitus oli otsikoitu ”Houkanojalla muhii ympäristökatastrofi”. Julkaisin kirjoitukseni raakavedoksen näillä sivuilla 2.11.2011 ja havainnollistin sanomaani 4.11.2011 julkaistulla kuvareportaasilla.

 

Toivonen Yhtiöt Oy:n yhteyspäällikkö Tommi Järvinen ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö Harri Willberg kommentoivat kirjoitustani Aamulehdessä 5.11.2011.

 

Molempien kommenttien sisältö ilmenee hyvin kirjoitusten otsikoista, sillä Järvisen kirjoituksen otsikko oli ”Pienennämme päästöjämme monien uudistusten avulla” ja Willberg oli puolestaan otsikoinut kirjoituksensa: ”Houkanojasta otettu näytteitä tänäkin syksynä”.

 

Lähetin vastineiden vastineen Aamulehteen ja se julkaistiin 8.11.2011. Vastineiden vastineeni kuului näin:  

 

 

”Vastuun pallottelu Houkanojalla lopetettava

 

Ympäristö. Toivonen Yhtiöt Oy:n yhteyspäällikkö ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö vastasivat (AL 5.11) mielipidekirjoitukseeni Hervannan Houkanojasta (AL 1.11).

 

Ympäristönsuojelupäällikön kirjoituksesta tulee selväksi, että analyysejä tehdään, mutta toimenpiteisiin ei ryhdytä.

 

Myrkkyojan osalta tavoite ei voi olla se, että tilanne jatkuu samanlaisena kuin se oli vuonna 2005. Kaupungin tavoite pitää olla, että Houkanojan hygieeninen tilanne paranee nopeasti. Houkanojan vedet laskevat Pyhäjärveen ja Kokemäenjoen kautta lopulta mereen. Tamperelaisten puheet Pyhäjärven ja lopulta Itämeren surkeasta tilasta ovat vailla pohjaa, jos me omilla toimenpiteillämme olemme lisäämässä niiden ympäristökuormitusta!

 

Arvostan, että PAH-analysoinnit on tehty, mutta ihmettelen, että raskasmetalleista elohopea (Hg) on tyystin jäänyt analysoimatta eikä myöskään dioksiinianalysointeja ei ole tehty. Molemmat ovat perusanalysointeja esim. elintarvike- ja rehuteollisuuden raaka-ainetutkimuksissa. Suosittelen Hg- ja dioksiinianalysointinäytteiden ottamista louheojan pohjasedimentistä teräsverkkoesteen yläpuolelta.

 

Toivonen Yhtiöt Oy:n edustajan vastineen henki on, että ”ehkä joskus tulevaisuudessa”. Emme voi jäädä odottamaan tulevaisuutta vaan toimenpiteisiin on ryhdyttävä heti.

 

Yritys on suuri veronmaksaja Tampereella. Se ei mielestäni poista eikä vähennä sen yhteiskuntavastuuta, vaan mieluummin päinvastoin.

 

Louheojan osalta todellisuus on toista kuin yhteyspäällikkö kertoo. Jätekentällä ylipursuava materiaali on välittömässä yhteydessä louheojaan, joten myrkkykontaminaatio ojassa virtaavaan veteen on väistämätön.

 

Viranomaisten välillä nyt tapahtuva vastuun pallottelu pitää saada loppumaan.

 

Jos Pirkanmaan Ely-keskukselta ei löydy tarpeellista tahtoa puuttua ilmiselvään ympäristön tuhontaan, on Tampereen kaupungin käytettävä isännän ääntä.

 

Muuten julkisuudessa paljon markkinoidut kaupungin siisteyteen ja ilmanlaatuun liittyvät hankkeet kuulostavat virastotalon uumenissa tapahtuvalta puuhastelulta.  

 

Esko Erkkilä

Tampere”

 

-Esko Erkkilä-

Raision Elovena-tyttö, Pauligin Paula-tyttö ja Veikkauksen Lotto-tyttö ovat mukana Naisjärjestöjen Keskusliiton kokoamassa näyttelyssä, joka kiertää maakuntakirjastoissa

Lauantai 22.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Naisjärjestöjen Keskusliiton satavuotisjuhlanäyttely kiertää maakuntakirjastoja ja ensimmäisenä esiintymispaikkana oli Kirjastotalo Metso Tampereella. Näyttely oli esillä Metsossa 11.–22.10.2011 välisen ajan.

 

Tampereen jälkeen näyttely matkaa Jyväskylään, Kouvolaan ja Turkuun.

 

Tutustuin mielenkiintoiseen näyttelyyn Kirjastotalo Metson ylätasanteella.

 

Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 62 naisjärjestöä. Nimeltään mielenkiintoisin jäsenjärjestö mielestäni on Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen Yhdistys ry. Kyseisen yhdistyksen kattojärjestö Naisjärjestöjen Keskusliiton ohella on Karjalan Liitto.

Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtajana toimii kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila.

 

Näyttelyssä ovat esillä lähes luonnollisen kokoisina pahvikuvina mm. Hedvig Gebhart, Maja Genetz, Hanna Rothmann, Helmi Tengen ja Tyyni Tuulio.

Joudun tunnustamaan, että eräät näistä merkittävistä naisista olivat minulle outoja, mutta "nettitiedustelun" jälkeen he tulivat tutuiksi. Suosittelen muillekin, että tutustukaan näiden naisten työhön, he ovat olleet aikanaan "merkittävien latujen avaajia".

 

Myös seuraavat naiset ovat pahvikuvina esillä:

 

 

 

Marjatta Väänänen

 

 

Inkeri Anttila

 

 

Helvi Sipilä

 

 

Hieman hämmentävää, mutta hyvinkin ymmärrettävää on, että myös seuraavat ”naiset” ovat saaneet pahvikuvansa näyttelyyn:

 

 

Elovena-tyttö

 

 

Paula-tyttö

 

 

 

Lotto-tyttö

Näyttelyssä on paljon mielenkiintoista tietoa. Esillä on mm. nykyinen äitiyspakkaus.

 

Tampereen osalta näyttely alkaa olla ohi, mutta edellä lueteltuihin kaupunkeihin se on vasta tulossa.

 

Kannattaa mennä tutustumaan!

 

-Esko Erkkilä-

  

Etelä-Alvarin kesäjuhla järjestettiin nyt Järvensivun Omakotiyhdistyksen kanssa yhteistyössä

Sunnuntai 4.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Etelä-Alvarin kesäjuhla on aiempina vuosina järjestetty ”omin yhteisin voimin”, mutta nyt sen järjestäminen tapahtui yhdessä Järvensivun Omakotiyhdistys ry:n kanssa.

Kesäjuhla järjestettiin 18.8.2011.

Kokeilu oli mielenkiintoinen ja kesäjuhlien jatkoa on erikseen pohdittava.

Aikaisempina vuosina kesäjuhlapaikkana on ollut Hatanpään kartanon tienoot, mutta nyt tapahtumapaikkana oli Järvensivunpuisto.

Laaja puistoalue haittasi tunnelmaa, sillä aikaisemmin juhla-alue on ollut pienempi ja ”kompaktimpi”.

Järvensivun alue on järvensivulaisille lähellä, mutta muille etelä-Tampereen asukkaille se on kaukana ja outo. Kaukainen sijainti merkitsi, että juhlayleisö oli pääosin lähialueelta ja kauempana asuvat tamperelaiset eivät kokeneet tapahtumaa omakseen.

Kesäjuhlayleisöä Järvensivunpuistoon oli saapunut yli 300 henkeä.

 

 

Kesäjuhlan juontajana toimi Komediateatterin ”isäntä” Esko Raipia. Valitettavasti heikkotehoiset äänentoistolaitteet veivät osan osaavan juontajan panoksesta.

 

Miiru Millisentti sai koko juhlan aikana esiintyä innostuneelle lapsijoukolle.

 

 

Kypärä päähän ja ratsastamaan - se vasta on jännää hommaa!

 

Mielestäni kesäjuhlan parasta antia oli Etelä-Alvarin puheenjohtaja Juhani Skogberg´n avajaispuheenvuoro.

 

En ehtinyt muiden menojeni vuoksi kuuntelemaan Skogberg´n puheenvuoroa ”livenä”, mutta nykytekniikan avulla sain kuunnella sen videoversiona jo juhlan aikana.

 

Skogberg käsitteli sopivan kriittisessä avauspuheenvuorossaan maan ja Tampereen taloudellista tilannetta sekä suuria Tampereelle suunniteltuja hankkeita.

 

Etelä-Alvarin puheenjohtajaksi jo toiseksi kaksivuotiskaudeksi valittu Juhani Skogberg totesi, että puheen aikana parhaillaan Helsingissä käydään tiukkoja budjettineuvotteluja.

 

-On varmaa, että rahasta on puutetta, totesi Skogberg.

 

Sama tilanne on Skogberg`n mukaan myös Tampereella, mutta siitä huolimatta kaupunkiin suunnitellaan Rantaväylän tunnelia, pikaratikkaa, ohitusrataa ja montaa muuta sinällään hyvää asiaa.

 

Pidin siitä, että puheenjohtaja Skogberg mainitsi tervetulosanoissaan kriittisiä arvioita myös Sulkavuoreen suunnitellusta jätevesien keskuspuhdistamosta.

 

Vesi- ja kalastusasioiden asiantuntija Skogberg pelkäsi, että Sulkavuoren keskuspuhdistamon myötä Tampereen Pyhäjärvi pilataan sadaksi vuodeksi!

 

Etelä-Alvarin yhdessä Järvensivun Omakotiyhdistyksen kanssa toteuttamaa kesäjuhlaa suosi kesäinen ja lämmin sää. Hyvät olosuhteet olivat houkutelleet paikalle yli kolmesataa tamperelaista.

 

Tilaisuus oli koko perheen juhlaa parhaimmillaan, mutta sen asiaosuuteen sisältyi sopiva annos kritiikkiä niistä monista hankkeista, joihin Tampereen kaupunki nyt tiukassa taloudellisessa tilanteessa hamuaa.

 

Toivottavasti kritiikki tavoittaa Tampereen päättäjät!

 

-Esko Erkkilä-

Sipulikuivuri on mökkitontillamme jokasyksyinen näky

Lauantai 20.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Olemme innokkaita Viherpeukaloita ja sipulinkasvatus kuuluu oleellisena osana kesäämme.

 

Tavallisen istukassipulin lisäksi viljelemme punasipulia ja valkosipulia.

 

Viime keväänä teimme V-H Tuovisen kyydissä matkan Tyrin kukkamarkkinoille Viroon ja sieltä ostimme kilon verran ”Peipsjärven siemensipulia”. Se oli meille uusi tuttavuus ja kylvövaiheessa ei ollut tietoa, että millaisia nämä sipulit ovat.

 

Nyt tiedän, että Peipsjärven hiekkaiset rannikot ovat kuuluisia maukkaista sipuleistaan.

 

Peipsjärven rannassa kulkee ns. Sipulitie. Vanhauskovaiset kasvattavat siellä sipuleita korkeissa penkeissä – ei siis tasamaalla. 

 

Kesän aikana valkeni, että peipsjärviläinen oli jonkinmoista ryvässipulin ja istukassipulin välimuotoa. Useimmat peipsjärviläiset siemensipulit tekivät kahden sipulin ryppään.

 

Joka syksy mökkitontillemme rakentuu sipulikuivuri, jolla esikuivaamme sipulisatomme.

 

Sipulikuivurin idea selviää parhaiten muutaman kuvan avulla:

 

 

Sipulikuivurin tarveaineet ovat talvivarastossa hieman sivummalla ja ne tuodaan suloisessa sekasotkussa traktorin peräkärryllä kokoamispaikalle.

 

 

Sipulikuivurin pohjakerroksen muodostaa panssariverkosta rakennettu kehikko. Se on puupöllien avulla saatava riittävän korkealle maasta, jotta myös alimmalle tulevien sipuleiden kuivuminen on mahdollista.

 

 

Toista kerrosta varten asettavat rungot on laitteva paikoilleen ennen ensimmäisen kerroksen sipuleiden asettamista kuivumaan.

 

 

Tässä on valmiina kahdelle alimmalle tasolle kuivumaan asetetut sipulit. Mukana on istukassipulia, punasipulia sekä valkosipulia sulassa sovussa. Oikealle sivulla on Peipsjärven sipulia!

 

 

Osa valkosipuleista kasvoi aivan kohtuullisen kokoisiksi!

 

 

Tänä vuonna sipulisato jäi sille tasolle, että nelikerroksinen sipulikuivuri oli riittävän kokoinen!

 

 

Sipulikuivurin kattorakennelma on toteutettava siten, että sadevesi pääsee valumaan tukirakenteiden päälle asetettavalta pressulta vaivattomasti maahan.

 

 

On myönnettävä, että valmis sipulikuivuri ei ole mökkitontin kaunistus, mutta paljon se helpottaa sipulisadon varastointia sitten aikanaan, kun esikuivatus on saatu onnistumaan.

 

-Esko Erkkilä-

Onko minulta taas menossa pankki alta?

Keskiviikko 17.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Aloitin pankkisuhteeni jo vauvaikäisenä Viljakkalan Säästöpankin kanssa ja jatkoin sitä pankkifuusion jälkeen Tampereen Aluesäästöpankin kanssa.

 

Säästöpankkikriisi kärjistyi ja jouduin siirtymään Suomen Säästöpankin asiakkaaksi.

 

Pankkikriisin jatkokuvioissa pankikseni ilmaantui Ylöjärven Osuuspankki, mutta siitäkään suhteesta ei muodostunut minusta johtumattomista syistä pitkää, sillä viime vuodet ole joutunut olemaan Tampereen Seudun Osuuspankin asiakas.

Kertaakaan en ole ollut pankkivaihdoksissani aktiivinen, vaan pankit ovat pallotelleet minua kuin pingispalloa!

On sanomattakin selvää, että pidän säästöpankit kadotuksen tielle ajaneita henkilöitä epäonnistuneina yksilöinä taloudellisten asioiden hoitajina.

 

Tampereen Seudun Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola –ryhmään.

 

Vakuutusasiani hoidin jo ennen Osuuspankkien ja Pohjolan yhdistymistä Pohjolassa, joten olen OP-Pohjolan "kaksoisvanki" - toki vapaasta tahdostani.

 

Olen huolestuneena seurannut, että nyt luottoluokituslaitos Moody's on ottanut OP-Pohjola-ryhmän ja Pohjolan luottoluokitukset tarkkailuun. Moody's saattaa laskea luokituksia.

 

Onko vaarana, että ilman omaa syytäni joudun asiakkaaksi kuudenteen pankkiin?

 

Totta puhuen en koe suurta vaaraa pankkini luisumisesta konkurssiin – vaikka toki kaikki on nykypäivänä mahdollista.

 

Melkein humoristiselta kuulostaa OP-Pohjolan johtajien selitykset Moodys´n hankkeista. Johtajat selittelevät parhaiden myyntimiesten tapaan, että mahdollisella luottoluokituksen alenemisella ei ole mitään merkitystä.

 

En ”purematta niele” OP-Pohjolan johtajien sepustuksia, vaan kuuntelen luottoluokituksen alentamisaikeita herkällä korvalla.

 

Näin on mielestäni tehtävä kaikkien, jotka ovat OP-Pohjola –ryhmän asiakkaita, sillä luottoluokituksen alentaminen on vakava merkki pankkiryhmän heikentyneestä tilanteesta.

 

-Esko Erkkilä-

"Pannaan puolet petäjäistä"

Maanantai 15.8.2011 - -Esko Erkkilä-

J.L. Runebergin runo, jossa kerrotaan Saarijärven Paavosta, tuli taas mieleen kun tutustuin MMM:n Tike:n  (maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) viime vuotta koskeviin viljankäyttölukuihin.

 

Saarijärven Paavo ja naapurit olivat kokeneet kaksi satovuotta, mutta kolmantena vuonna kotoinen pelto antoi hyvän sadon. Vielä silloinkin Paavo pyysi emäntäänsä laittamaan leipään puolet petäjäistä, sillä ”veihän naapurimme touon halla”.

 

Mielleyhtymäni otsikon toteamukseen liittyy siihen, että rukiin kohdalla omavaraisuutemme on lukujen valossa EU-aikana toteutunut ainoastaan yhtenä satovuonna.  

 

Olen seurannut vilja-alan tapahtumia kiinteästi koko Suomen EU-ajan eli vuodesta 1996 alkaen.

 

Koko aikana rukiin jauhatusmäärät Suomessa ovat pysyneet jokseenkin samalla tasolla eli haarukassa 90 – vajaa 100 miljoonaa kiloa vuodessa.

 

Kotimaisen rukiin pohjanoteeraus oli satovuonna 2005/2006, sillä silloin kotimaisilta pelloilta korjattiin ruista ainoastaan 32 milj. kiloa. Kotimainen jauhatusvolyymi samana aikana oli 97 milj. kiloa eli rukiin omavaraisuus oli silloin vain vajaa kolmannes.

 

Päättyneenä satovuonna rukiin kokonaissato oli 69 milj. kiloa ja vastaavan ajan jauhatus 98 milj. kiloa eli laskennallinen omavaraisuutemme oli tasan 70 %!

 

Voidaanko tuontiruista verrata petäjäiseen?

 

Ei ehkä suoraan, mutta rukiin heikko omavaraisuutemme on kuitenkin asia, joka pitäisi laajemmin tiedostaa.

 

Yksistään huoltovarmuuteen liittyvät seikat vaativat mielestäni rukiin nykyistä suurempaa omavaraisuutta.

 

Ruis on syysvilja eli sen kylväminen tapahtuu syksyllä. Elämme siis tärkeitä aikoja ruisalan kannalta, sillä rukiin parhaana kylvöaikana pidetään elokuun viimeisintä kolmannesta. Eteläisessä Suomessa rukiin kylvö voidaan suorittaa vielä elo…syyskuun vaihteessa.

 

Nyt pitää toivoa hyviä puintikelejä, jotta viljat ehdittäisiin puimaan ja mahdollisimman suurelle alalle voitaisiin kylvää ruista!

 

-Esko Erkkilä-

Asukasmielipiteeni Lahdesjärven osayleiskaavan "saatesanoiksi"

Perjantai 12.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki on taas tanssimassa liike-elämän pillin mukaan ja kaavoittamassa Lahdesjärven maastoon uutta aluetta.

 

Nyt kaavoitushanke koskee aluetta Ikeasta Helsingin suuntaan moottoritien itäpuolella.

 

Alueella joudutaan suorittamaan kallion räjäytystöitä jopa seitsemän metrin syvyyteen saakka.  Räjäytyksistä on lähialueen omakotitaloille tulossa samanlainen katastrofi kuin olivat ns. Ikea-räjäytykset.

 

Olen tyytyväinen, että Etelä-Alvari ja Palokallion Omakotiyhdistys ry vastustavat pontevasti hanketta.

 

Jätin hanketta vastustavan mielipiteeni Tampereen kaupungin kirjaamoon 11.8.2011 eli kommentointiajan viime tunneilla.

 

Asukasmielipiteeni kuului näin:

__________________

 

”Diaarinumero TRE:2905/10.02.01/2011

Yleissuunnitelman osallistumis- ja arviointisuunnitelma

23.6.2011

LAHDESJÄRVEN ETELÄOSAN TYÖPAIKKA-ALUEEN YLEISSUUNNITELMA”

 

Muistutan tässä asukasmielipiteessäni, että po. alueella ei saa aloittaa mitään maanrakennustoimenpiteitä ennen kuin (ja jos) nyt hankkeilla oleva suunnitelma yksilöityy lainvoimaiseksi asemakaavaksi.

Maanrakennustoimenpiteistä ns. Ikean tontilla on karvaita kokemuksia meillä lähialueiden asukkailla.

Ikean tapauksessa omakotitalot vaurioituivat räjäytystöiden seurauksena ja Tampereen kaupunki on näihin päiviin saakka laiminlyönyt korvausten maksamisen vaikka niiden täysimääräisestä korvaamisesta sovittiin sopimuksessa, jonka Tampereen kaupunki ja Palokallion Omakotiyhdistys ry solmivat. Kaupunkilaisissa herättää suurta epäluottamusta, että pormestarin ja kaupungin lakimiehen allekirjoittamaan sopimukseen ei voi luottaa!

Muistutan jo tässä vaiheessa, että aikanaan mahdollisesti toteutettavat räjäytystoimenpiteet on suoritettava samoilla periaatteilla kuin ne pyrittiin toimittamaan Ikean alueella. Luotan sen virkamiehen suulliseen lupaukseen, joka näin lupasikin tapahtuvan.

Nyt suunniteltavaa aluetta ei saa kallionräjäytyksin tasoittaa tasaiseksi, vaan suunnittelualue on jätettävä kumpuilevaksi. Näin menetellen Tampereen kaupunki säästyy räjäytysvahinkojen korvaamiselta ja alueen runsas arseeniesiintymä saa jäädä rauhaan.

Suunnitelma-alue kuuluu samaan arseeniesiintymäalueeseen, jonka perusteella Pirkkalaan ei voitu rakentaa jäteveden keskuspuhdistamoa.

Suunnitelma-alueen arseenitutkimuksia ei ole suoritettu ja kattavien arseenitutkimusten tekeminen onkin eräs ehto, jotta Lahdesjärven kaavahanke voi edetä.

Muistutan jo nyt, että kaikissa Palokallion alueen omakotitaloissa on ennen ensimmäistäkään kallionräjäytystä tehtävä kattava ja todistusvoimainen kartoitus talojen kunnosta. Tarkastuksessa pitää laatia jokaisen huoneen kaikista seinistä, lattioista ja katosta omistajan hyväksymä ja hänen kanssaan allekirjoitettava tarkastuspöytäkirja kaksin kappalein – yksi talon omistajalle ja toinen Tampereen kaupungille. Huonekohtaisten piirrosten lisäksi on käytettävä videointi. Videokuvat on säilytettävä siten, että ne ovat mahdollisten riitatapausten varalta käytettävissä.

Keskityn tässä asukasmielipiteessäni Lahdesjärven alueella mahdollisesti suoritettavien kallioräjäytysten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja vahinkojen sattuessa niiden korvauskysymyksiin.

Muistutan, että kaikkien räjäytysvahinkojen vastuutaho on Tampereen kaupunki. Se ei voi siirtää vastuutaan esim. rakennusfirmojen tai vielä vähemmän räjäytystöiden suorittajien vastuulle. 

On hyvä, että asukkaille varataan mahdollisuus lausua ennalta mielipiteitään suurista hankkeista. Menettely on tässä prosessissa ontunut ja siitä on esimerkkinä  Etelä-Alvarin taannoin järjestämä yleisötilaisuus, jonne ei yksikään Tampereen kaupungin virkahenkilö saapunut. Elokuun 10. päivä pidetty korvaava tapahtuma ei poista sitä ylimielisyyttä, jota virkahenkilöt poissaolollaan osoittivat.

Paheksun, että tämän suunnittelutyön valmistelussa on asukkaat sivuutettu maininnalla – toki luettelon ensimmäiseksi asetettuna - , mutta kaikenmaailman kauppakamareiden ja muiden liike-elämän taustavaikuttajien lausunnoille sekä mielihaluille  on valmisteluaineistossa annettu suuri painoarvo. Tämä menettely vahvistaa kuvaa, että Tampereen kaupunki väheksyy asukasmielipiteitä ja pomppii liike-elämän tahdissa.

Nyt kommentoitavan hankkeen valmistelutyö on monilta osiltaan kelvotonta. Aineistossa mainitaan mm., että alueella tai sen lähialueilla ei raportoitu tärinästä aiheutuneita ongelmia. Toivon, että suunnittelijat paneutuvat siihen aineistoon, jota Tampereen kaupungille on kertynyt ns. Ikea-räjäytysten tiimoilta. Uskon, että aineistoa on saatavilla myös Palokallion Omakotiyhdistys ry:n arkistoista sekä Palokallion alueen omakotitaloista!

Toivon, että Lahdesjärven kaavasuunnitelmasta jätetään runsaasti palautetta. Erityisesti toivon palautetta asukasnäkökulmasta ja sitä, että asukasmielipiteelle annettaisiin painoarvoa jatkosuunnittelussa.

Lopuksi esitän kysymyksen, että onko Lahdesjärven nyt suunnitteilla oleva kaavoitus lainkaan tarpeellinen? Vastaan itse ja totean, että se ei ole tarpeellinen ja esitän, että hankkeesta luovutaan.

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kaavoituksesta vastaavat virkahenkilöt suorastaan haluavat kaavavalituksia?

Tiistai 9.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen näillä palstoilla monesti antanut tunnustusta Tampereen kaupungin Alvari-toiminnalle.

 

Niin teen myös nyt, mutta annan suuren epäluottamuslauseen Tampereen kaupungin kaavoitustoimintaa hoitaville pikkuvirkahenkilöille. Epäluottamuslauseeni syynä on pikkuvirkahenkilöiden ”harrastuksen puute” virkatehtäviensä suorittamisessa.

 

Tampereella on meneillään osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Lahdesjärven eteläalueen osalta.

 

Mahdolliset mielipiteet tulee toimittaa Tampereen kaupungin kirjaamoon 11.08.2011 mennessä.

 

Etelä-Alvarin järjesti asian tiimoilta teematilaisuuden keskiviikkona 3.8.2011 Tampereen kaupungin Virastotalolla, mutta kenellekään kaavoitusasioita hoitavalle virkahenkilölle ei sopinut tulla selittämään suunnitelmaa! Parisenkymmentä asiasta kiinnostunutta kaupunkilaista odotti virkahenkilöitä turhaan!

 

Kesäloma-aika ei käy selitykseksi, sillä töiden pitää hoitua myös kesäaikana! Myöskään se ei käy selitykseksi, että tilaisuutemme alkoi vasta klo 17.30!

 

Tuntuu, että Tampereen kaupungin kaavoitusasioita hoitavat pikkuvirkahenkilöt ja heidän esimiehensä suorastaan kaipaavat kaavavalituksia, kun eivät suostu valmisteluvaiheessa taustoittamaan hankkeita.

 

Vähintään on kyse siitä, että kesäloma-aikana vastuuhenkilöiden lomansijaisuuksista sopiminen on laiminlyöty. Kuka vastaa kaavoitustoiminnasta?

 

Yleissuunnitelman osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (Diaarinumero TRE:2905/10.02.01/2011) työn tilaaja/kaavoitusviranomainen on:

 

Tampereen kaupunki

Kaupunkiympäristön kehittäminen

Maankäytön suunnittelu

Asemakaava-arkkitehti

Sakari Leinonen

puh. 040 701 5792

Arkkitehti Anna Hyyppä

puh. 040 800 7905

 

Toivon ”Kaupunkiympäristön kehittäminen” –yksikön vastausta!

 

-Esko Erkkilä-

 

PS. Etelä-alvarilaiset saivat maanantaina 8.8.2011 tiedon, että Sakari Leinonen ja Anna Hyyppä ovat mukana Etelä-Alvarin uudessa tilaisuudessa 10.8.2011. Virkahenkilöiden "myöhäherännäisyys" ei muuta miksikään varsinaisessa blogitekstissäni toteamaani!

Toivo Sukarin pitäisi käydä Maskun Ylöjärven myymälässä

Sunnuntai 31.7.2011 - -Esko Erkkilä-

Maskun Kalustetalo Oy on kehittänyt Tampereen alueella Ylöjärven sekä Ideapark´n myymälöihinsä hienon sisäänvetoartikkelin – yhdentoista kilon kaasupullon vaihto maksaa ainoastaan 18,90 euroa!

 

Nostan hattua hienolle idealle ja olen häpeilemättömästi hyödyntänyt sitä kesän aikana jo kahdesti. Toki olemme tehneet kalustehankintoja Maskusta, joten omantunnon tuskia tarjouksen hyödyntämisestä en tunne.

 

Ylöjärven myymälän myyntimiehet ansaitsevat toiminnalleen täyden kympin, sillä heidän puolellaan palvelu on nopeaa ja suuret kiitokset ansaitsevaa.

 

Maskun Ylöjärven myymälän palvelu klikkaa kuitenkin pahasti varastomiesten puolella.

 

Palvelu sielläkin on kohtuullista, mutta noutovaraston ovensuun tienoo on kaameassa kunnossa.

 

Tupakantumppeja on lattialla määrättömästi ja niitä on myös noutovaraston oven edessä vaikka kuinka paljon. Näkee, että myymälänhoitaja ei ole vaivautunut käymään tarkastamassa noutovaraston tilannetta.

 

Kuivalla säällä tupakantumpit eivät ehkä tartu asiakkaiden jalkineiden pohjiin, mutta sadesäällä tilanne on toinen.

 

Olen joskus painiskellut autossani tuntuvan tupakanhajun kanssa. Lopulta olen todennut, että kenkieni pohjassa on autooni kulkeutunut tupakantumppi ja se on inhottavan hajun syy.

 

Maskun Kalustetalo Oy:n Ylöjärven myymälästä kalusteita hankkivan asiakkaan vaarana on saada autoonsa inhottava tupakanhaju. Syy on Ylöjärven myymälän noutovaraston kerrassaan kelvoton siisteys.

 

Toivon, että Toivo Sukari laittaa alaisensa järjestykseen, jotta ongelma saadaan poistettua.

 

Olen varma, että siisti noutovarasto ja sen edusta houkuttelisivat asiakkaita myös uusille ostoksille.

 

Ylöjärven Maskun tilanne on tyypillinen monille yrityksille – myynti ja markkinointi hoitavat oman osuutensa kiitettävästi, mutta tavarantoimitus asiakkaalle tyrii kaikin mahdollisin ja mahdottomin tavoin!

 

Asian kuntoon laittaminen on yrityksen ylimmän johdon vastuulla ja sitä peräänkuulutan tässäkin tapauksessa.

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkalan kyläkirpputorisuunnistus oli vahva voimannäyte kylätoiminnan merkityksestä ja sen hienoista tuloksista

Maanantai 25.7.2011 - -Esko Erkkilä-

Ylöjärven kaupungin kyläsihteerillä Katri Halttusella oli keskeinen rooli torstaina 21.7.2011 toteutetulla Viljakkalan kyläkirpputorisuunnistuksella.

 

Osallistuin kyläkirpputorisuunnistukselle ja vaikka ehdin käymään ainoastaan osalla ”rasteja” aikaa kului yli neljä tuntia.

 

Opin synnyinseudustani ja juuristani paljon – ehkä pystyin myös antamaan uutta tietoa ”rastiväelle” ja muille suunnistukseen osallistuneille.

 

Odotan innolla Viljakkalan Karhen, Nisun ja Väinänperän vastaavaa tapahtumaa 6.8.2011 – aion osallistua myös siihen!

 

Kulutin rahaa kirpputorikierroksella vaatimattomasti alle 20 euroa. Sain sillä rahalla toimivan öljylampun, lekan, uudenuutukaisen XXL-kokoisen Karjala-paidan ja paljon kirjoja. Paras kirjalöytö oli Viljakkalan Sotavetaraanit ry:n vuonna 2006 julkaisema 174-sivuinen kirja "Viljakkalan sotavetaraanien kertomuksia sodasta". Minulla on toki sama kirja jo ennestään, mutta hankinta oli niin edullinen, että en epäröinyt sen suorittamista.

 

Suuret euromääräiset myynnit eivät tuntuneet olevan tavoitteena edes myyjillä, vaan pääasia oli vanhojen tuttujen tapaaminen ja uusien tuttavuuksien luominen. Omalta kohdaltani sain tavata henkilöitä, joiden kanssa on ollut yhteistä vuosikymmeniä sitten.

 

Tässä muutama valokuva kirpputorikierrokseltani:

 

 

Kauniston talo Viljakkalan Pikku-Pispalassa, joka on ollut pikku-pispalalaisten kylätalona jo vuosia.

Hämmästytti, että talolla ollet pikku-pispalalaiset eivät tunteneet talon historiaa lainkaan! Minä sentään muistan ainakin kolme Kauniston talon asukasta - usein he istuskelivat talon vierellä olevalla penkillä, kun polkupyörällä olin matkalla Viljakkalan kirkonkylään.

 

Kauniston seinäkello on pysähtynyt osoittamaan aikaa, jolloin Kauniston väki vielä asui talossa.

 

Eräs kirpputorirasti oli Viljakkalan vanhalla paloasemalla. Se hallitsee edelleen Viljakkalan kylämaisemaa vaikka paloasema onkin muuttanut toiseen paikkaan.

 

 

On hienoa, että Viljakkalan vaakuna on saanut pitää paikkansa Viljakkalan entisen kunnantalon sisäänkäynnin yläpuolella.

 

 

Jalavan kaupparakennukseen sisältyy paljon viljakkalalaisten muistoja.

 

 

Viljakkalan ns. lääkärintalossa taitaa nykyisin olla joitain Ylöjärven kaupungin toimintoja

 

 

Viljakkalan Härkin talosta on isäni äiti eli toinen mummuistani aikanaan lähtenyt miniäksi Karhelle.  Kuulin Härkin naapuritalon kirpputorilla aivan uutta tietoa mummuni suostuttelemisesta karhelaiseksi miniäksi!

 

Viljakkalan kyläkirpputoritapahtuma oli kyläkulttuurin vaalimista parhaimmillaan.

 

Kiitokset aktiivisille myyjille sekä kyläsihteeri Katri Halttuselle!

 

-Esko Erkkilä-

Syrjäkylät Viljakkala ja Kuru esillä Ylöjärven markkinoilla 28.5.2011, mutta...

Lauantai 9.7.2011 - -Esko Erkkilä-

Ylöjärven Markkinat on kahden paikallisen leijonaklubin – LC Teivo ja LC-Ylöjärvi/Keijärvi – yhteinen aktiviteetti.

 

Markkinoiden historia yltää lähes kolmenkymmenen vuoden taakse. Tämänvuotiset markkinat järjestettiin Elo-kauppakeskuksen piha-alueella lauantaina 28.5.2011.

 

Emme olleet etukäteen tietoisia tapahtumasta, mutta matkalla mökille näimme kauppakeskuksen piha-alueen täynnä menoa sekä meininkiä ja poikkesimme paikalle.

 

Yllätyimme iloisesti, sillä markkinoilla oli edustettuna myös nykyisen Ylöjärven syrjäkulmat – tuskin osaatte uskoa, kuinka pahalta tuntuu kutsua vaikkapa Viljakkalaa Ylöjärveen kuuluvaksi!

 

Kuru liitettiin osaksi Ylöjärveä vuoden 2009 alussa.

 

Oli mukava todeta, että Kurun Lehti oli ensimmäinen tutustumiskohde markkinoilla. Viehättävä nuori nainen jakoi toukokuun 5. päivä 2011 ilmestynyttä numeroa näyttelyvieraille.

 

Otin luonnollisesti uuden paikallislehden vastaan ja totesin, että siinä käsiteltiin varsin laajasti yhdyskuntarakenteen eheyttämisestä.

 

Paikallislehti on siis ajan hermolla!

 

 

Suomen Keskusta oli vahvasti esillä Ylöjärven Markkinoilla, sillä…

 

 

…Kurun ja Ylöjärven monitoiminainen Minna Sarvijärvi veti innolla monenlaista toimintaa Keskustan teltalla! Oli mukava nähdä, että Ylöjärveltä, Viljakkalasta ja Kurusta valitut Keskustan valtuustojäsenet olivat näkyvästi paikalla!

 

 

 

Viljakkalan seurakuntapiirin näkyvästä pisteestä olen erittäin otettu.

 

 

Viljakkalan seurakuntapiirin nimikkodiakoni Minna-Liisa Pajunen kertoi, että hänen toimenkuvansa kohdistuu yksinomaan Viljakkalaan – mainio asia!

 

Ylöjärven seurakunnan osastolta sain heidän ”Kirkko näkyy” –lehtensä, mutta valittaen on todettava, että Viljakkalan osuus lehdessä on painettu minimiin.

 

Kuntaliitos on vakava paikka myös seurakuntaväelle ja siitä on osoituksena se lapsipuolen asema, joka Viljakkalan seurakuntaväelle on koitunut kuntaliitoksesta Ylöjärveen!

 

-Esko Erkkilä-

Svenskt Näringsliv eli Ruotsin elinkeinoelämän keskusliitto on oikeilla jäljillä

Tiistai 5.7.2011 - -Esko Erkkilä-

Ruotsalainen Aftonbladet uutisoi Svenskt Näringsliv´n eli Ruotsin elinkeinoelämän keskusliiton esittävän, että humanisteille on maksettava pienempää opintorahaa kuin teekkareille.

Mielestäni ajatus on oikeansuuntainen ja siihen suuntaan pitäisi myös Suomessa toimia.

Ehdin ennen eläkkeelle siirtymistäni toimia yhtäjaksoisesti elinkeinoelämän palveluksessa 40 ja puoli vuotta, joista viimeiset neljäkymmentä vuotta saman työnantajan palveluksessa. Uskon omaavani jonkinmoista näkemystä yhteiskuntaa parhaiten hyödyntävistä ammateista.

Tulevaisuuden ennustajat povaavat Suomeen työvoimapulaa. En ole kuitenkaan kuullut kenenkään ennustaneen, että filosofeista ja muista taivaanrannan maalareista olisi tulevaisuudessakaan pulaa – pulaa on tekevistä käsipareista.

Ammatilliseen eli suorittavan työn suorittajiin työvoimapula iskee ensiksi, ei taivaanrannan maalareihin, sillä heitä kyllä nykyisillä koulutusmäärillä riittää. Lasken taivaanrannan maalareihin myös erilaiset taideaineiden opiskelijat.

Sairaanhoitoalan henkilökunnasta, viilareista, sorvaajista, siistijöistä, autonkuljettajista ja muista käytännön alojen taitajista tulee puutetta.

Pirkanmaalaisella opetusministerillä on haastetta, jos hän osaa toimia kaukokatseisesti.

Taideyliopistolle Gustafsson´n alustavasti hallituskauden puolivälin tietämillä lupailema parisenkymmentä miljoonaa euroa ei kuitenkaan hyvää ennusta.

Entisenä Murikan rehtorina Gustafsson´lta odottaisi, että hän toimisi rautakourien ja muiden ”kunnollista” työtä tekevien hyväksi.

Jos valtiolla olisi ollut osoittaa hankkeeseen 17–18 miljoonaa euroa, Teatterikorkeakoulun, Sibelius-Akatemian ja Kuvataideakatemian yhdistävä taideyliopisto olisi voinut aloittaa vuonna 2013.

Nostan toisaalta hattuani, kun eduskunnassa Gustafsson yritti lohduttautua sillä, että kahden vuoden kuluttua hallitusohjelman puolivälitarkistuksen yhteydessä hankkeeseen ehkä löydetään rahaa, jos talouden kehitys on ollut suotuisa.

Yleinen näkemys kuitenkin on, että vuositarkistusten yhteydessä todennäköisemmin kiristetään kuin löysennetään vyötä. Oma mielipiteeni vastaa täsmälleen ”yleistä mielipidettä” eli jakovaraa ei Kataisen vasemmistohallituksen aikana pääse syntymään.

Gustafsson´n on poliittisesti helppo puhua hallituskauden puolivälin jälkeen pilkottavista positiivisista näkymistä, sillä demarithan ovat linjanneet, että silloin nykyinen demariministerien ikämieskaarti laitetaan kiertoon ja se merkitsee, että Gustafsson saa silloin siirtyä tutulle paikalleen eli ahkeraksi välihuutajaksi, nyt toki demarileirin eturiviin.

-Esko Erkkilä-

Hajarakentamista käsitelleessä yleisötilaisuudessa käytettiin myös järkeviä puheenvuoroja - Timo Hanhilahti, Juha Kuisma sekä yleisö!

Perjantai 24.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen, että Ylöjärven kaavoitusinsinööri Seppo Reiskanen esiintyi käsittämättömästi Ylöjärven valtuustosalissa järjestetyssä yleisötilaisuudessa, jossa ruodittiin Tampereen kaupunkiseudun seutuhallituksen nimeämän virkamiestyöryhmän luonnosta seudullisten periaatteiden luomista yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi.

 

Jotta tilaisuuden anti ei jäisi sepporeiskasten esiintymisten varaan, on todettava, että tilaisuudessa käytettiin kaksi raikuvat suosionositukset saanutta esitystä.

 

Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti sekä ympäristökirjailija Juha Kuisma pystyivät kohta kohdalta torppaamaan Reiskasen esittämät ajatukset.

 

 

Yleisötilaisuuden juontajana toimi Ylöjärven maaseudun kehittämislautakunnan puheenjohtaja Minna Sarvijärvi.

 

 

Eturivissä vasemmalta: Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti, ympäristökirjailija Juha Kuisma Lempäälästä ja tilaisuuden juontaja Minna Sarvijärvi Kurusta.

 

Hanhilahti totesi Tampereen seudulla olevan positiivinen vire kuntien välisen yhteistyön kehittämiseen. Hän mainitsi eräänä konkreettisena hankkeena seudullisen joukkoliikennelautakunnan nimeämisen. Mainittakoon, että apulaispormestari Hanhilahti toimii sen puheenjohtajana.

 

Hanhilahti esitti, että nyt käsiteltävänä oleva luonnos asiakirjasta ”Seudulliset periaatteet yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi” hylättäisiin. Hanhilahden esitys sai salintäyteiseltä yleisöltä raikuvat suosionosoitukset!

Hanhilahti kiinnitti huomiota virkamiesten laatiman luonnoksen negatiiviseen otsikkoon – on selvä, että negaatioille perustuvasta esityksestä ei voi muodostua kaupunkiseudun kehitystä aidosti generoiva lausunto!

Tuntuu lähes kuvottavalta, että työryhmässä on työn pohjustukseksi esitetty diasarja, jossa mainitaan mm., että maalla on pimeää ja siellä haisee. On mahdotonta kuvitella, että niillä evästyksillä saataisiin kaupunkilaisia ja maalaisia yhteennivova ehdotus aikaiseksi.

 

Ympäristökirjailija Juha Kuisma valotti asiakirjaluonnoksen pohjatietoina käytettyjä ”tutkimuksia”. Kuisma oli ”laskenut auki” monia asiakirjan perusteina käytettyjä ”tutkimuksia” ja todennut, että niiden pohjalta tehdyt johtopäätökset olivat tuulesta temmattuja.

 

 

Seutujohtaja Päivi Nurminen joutui kovan ryöpytyksen kohteeksi ja monta kertaa häneltä loppuivatkin selitykset luonnoksen puolustamisessa.

 

Prosessin tässä vaiheessa tulee perustellusti esille kysymys siitä, että mikä merkitys Tampereen kaupunkiseudun Seutuhallinnolla oikein on, kun se työstää ”sutta ja sekundaa”. 

• Onko kyseinen organisaatio lainkaan tarpeellinen?
• Tuoko se jotain lisäarvoa Tampereen seudun kuntien omien organisaatioiden sekä Pirkanmaan Liiton lisäksi? 
• Kustannuksia sen ylläpidosta ainakin aiheutuu ja saahan sen siipien suojassa jokunen henkilö myös himoitun luottamushenkilöpestin!

 

 

Eläinlääkäri Urho Riihikoski kysyi seutujohtaja Nurmiselta, että onko virkamiestyöryhmässä lainkaan kulttuurialan koulutusta saanutta henkilöä. Nurminen kiemurteli ja joutui lopulta myöntämään, että sellaista henkilöä valmistelevaan ryhmään ei kuulunut.

On helppo olla Riihikosken kanssa samaa mieltä virkamiestyöryhmän jäsenten liian kapea-alaisesta koulutuksesta ja sitä kautta vajavaisesta kyvystä ymmärtää laajempia kokonaisuuksia.

 

Seppo Reiskaselta ja Päivi Nurmiselta olisi tilaisuuden aikana toivonut suurempaa kiinnostusta yleisöpuheenvuorojen kuuntelemisessa. Papereiden tarkoitukseton selailu ja kännykän kanssa puuhastelu tärkeiden puheenvuorojen aikana ei antanut hyvää kuvaa virkamiehen ja palkollisen kyvystä ottaa esityksistä ”onkeensa”!

 

Kannatan apulaispormestari Hanhilahden esitystä luonnoksen hylkäämiseksi.

 

Uudessa valmistelussa pitää kuulla todellisia asiantuntijoita eli kyläläisiä ja jättää virkamiesbyrokraattien ajatukset oman onnensa nojaan!

 

-Esko Erkkilä-

Puheenvuoro, joka ei suosionosoituksia ansainnut eikä niitä myöskään saanut

Torstai 23.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Ylöjärven kaavoitusinsinööri Seppo Reiskanen käytti Ylöjärven valtuustosalissa 15.6.2011 puheenvuoron, jota ei todeksi uskoisi, ellei sitä olisi omin korvin kuullut.

Kyseessä oli yleisötilaisuus haja-asutusalueille rakentamisen rajoittamissuunnitelmista – tilaisuuden järjestäjänä oli ”Samassa veneessä yhdessä eteenpäin” –hanke. Paikalla oli n. 80 henkilöä, joten mistään pikkutilaisuudesta ei ollut kyse.

Reiskanen alusti Seutuhallituksen nimeämän virkamiestyöryhmän linjauksia ”seudullisia periaatteita yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi”. Työtä voisi parhaiten kuvata työryhmän jätöksiksi, sillä niin ihmeellisiä virkamiesten linjaukset ovat.

Kaavoitusinsinööri Reiskanen ryyditti esitystään haja-asutusalueiden asukkaita aliarvioivilla - jopa halventavilla – ilmaisuilla.

Reiskasen erityispieksännän kohde oli Karhen kylä Viljakkalassa. Kaavoitusinsinööri kutsui Karhea ja sinne rakennettuja taloja haulikolla ammutuiksi!

Kaavoitusinsinöörin käyttämä dia-aineisto oli tarkoitushakuinen, sillä siitä ilmenivät ainoastaan ne omakotitalot, jotka ovat saaneet rakennusluvan v. 1980 tai myöhemmin.

Reiskasen dia-aineistossa olisi pitänyt olla merkittynä myös aikaisemmin Karhelle rakennetut talot ja lukemattomat vapaa-ajanasunnot. Silloin kaikille olisi muodostunut todellinen kuva elävästä maaseudusta, jossa asukkaat viihtyvät.

Maakunnassa ja kylillä pelätään Seutuhallituksen antavan haja-asutusalueiden asukkaille keppiä. Reiskasen esityksen perusteella on syytä pelätä ruoskaa!

Kuntien luottamushenkilöiden on nyt otettava se rooli, joka heille kuuluu.

Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti kiteytti tilaisuudessa omana mielipiteenään, että asiakirja...

..."Seudulliset periaatteet yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi”...

...pitää hylätä.

Kannatan Hanhilahden esitystä.

 

-Esko Erkkilä-

"Maalaispoika 60 v." - Mikko Alatalon juhlakonsertti oli hieno kokemus

Lauantai 7.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Siniset silmälasit - Mikko Alatalon brändi – toimivat kulisseina, kun koko kansan maalaispoika sai olla juhlinnan kohteena Tampere-talossa tiistaina 3.5.2011.

Lavasteena toimivat siniset silmälasit olivat kookkaat, sillä niiden ”nenämutkan” kautta kaikki juhlassa esiintyneet artistit astelivat lavalle.

Sain vaimoni ja monien muiden kanssa olla mukana täpötäydessä Tampere-talon suuressa salissa, kun maalaispojan 60-vuotissynttäreitä juhlittiin.

Tämä kertomukseni käsittelee varmaan hieman eri asioita kuin ne aikakauslehtien jutut, jotka lähipäivinä käsittelevät samaa tapahtumaa.

Uskon, että yhteistä aikakauslehtien ja tämän jutun linjalle on se, että Seija Alatalon puku oli ihailtavan onnistunut.

Ensimmäisenä sinisten silmälasien nenämutkan kautta estradille saapui Tampereen pormestari Timo P. Nieminen.

Olen samaa mieltä lukuisten muiden kanssa, kun totean, että pormestari Nieminen piti Mikon juhlassa erään parhaista tervetulotoivotuspuheistaan.

Pormestari totesi, että Mikko Alatalo on eräs Tampereen tavaramerkeistä. Tammerkosken sillalla –yhteislaulutilaisuudet tekivät Tampereen tutuksi koko Suomen kansalle, totesi pormestari Timo P. Nieminen.

Minua ilahdutti erityisesti se, kun pormestari totesi, että Vanhan kirkon puistoa ollaan kunnostamassa ja työn valmistuttua Timo P. toivotti Mikko Alatalon pitämään yhteislaulutilaisuuksia Vanhan Kirkon puistoon.

Suureen ilahtumiseeni on eräänä syynä se, että Vanhan Kirkon puiston kunnostus tapahtuu Tampereen Infra Liikelaitoksen toimesta ja olen ylpeä Infran johtokunnan varapuheenjohtajana ”oman” liikelaitoksen aikaansaannoksista!

Pormestari Timo P. Nieminen toivotteli Mikolle vauhtia ja voimaa edelleenkin – pormestarin onnentoivotuksiin oli salintäyteisen yleisön helppo yhtyä.

Konsertin juonsi TV-kakkosen Salla Paajanen ja hyvin juonsikin. Hän totesi, että TV-kakkonen on kasvattanut Yleisradiolle pääjohtajan, maan ehkä ansioituneimman musiikki-ikonin ja kansanedustajan eli Mikko Alatalon sekä itseensä viitaten tämän konsertin juontajan! Raikuvat suosionosoitukset olivat tämän juonto-osuuden palkkiona!

Maalaispojan 60-vuotiskonsertti oli taiteellisen tasonsa puolesta täysosuma.

Se oli helppo uskoa jo etukäteenkin, kun esiintyjinä olivat mm.:

• Pauli Hanhiniemi
• ”Pate” Mustajärvi eli Ikurin Torpedo
• Heikki Salo
• Heikki Silvennoinen
• Laura Voutilainen
• Mariska
• Pentti Hietanen
• Juha Tapio
• Jani Wickholm
• Anna Hanski
• Joel Hallikainen
• Erja Lyytinen
• Jarkko Ahola
• Janna Hurmerinta

 

sekä monet muut.

 

Useat Mikon konsertissa esiintyneet ovat juuri järjestäneet konsertin Tampere-talossa tai ovat sellaisen siellä lähiaikoina järjestämässä – tämä jos mikä kertoo esiintyjien korkeatasoisuudesta!

Mikko Alatalon juhlakonsertin ohjelmaan oli liitetty kaksi erillisonnittelua.

Ensimmäisestä vastasivat Suomen Hiihdonopettajat ry, jonka toiminnassa Mikko on toiminut siten, että nyt hän sai vastaanottaa täyden Tampere-talon yleisön edessä yhdistyksen viirin. Mikko kertoi, että hän oli aikanaan ollut kurssinsa priimus ja opettajat olivat todenneet ”…ja tuolla kropalla!”. Mikko oli kommentoinut, että laskettelu on rytmilaji!

Toisen kunnianosoituksen kohteeksi Mikko pääsi, kun pääministeri Mari Kiviniemi ja Keskustan varapuheenjohtajat Tuomo Puumala sekä Annika Saarikko luovuttivat Mikolle Keskustan kultaisen ansiomerkin. Kunniamerkin luovuttaminen tapahtui ”Hazardihommia” esityksen jälkeen ja pääministeri totesikin, että Suomessa pääministerinkin hommat ovat hazardihommia. Kuka vielä väittää Mari Kiviniemeä huumorintajuttomaksi?

On luonnollista, että valokuvia konsertista ei voinut ottaa.

Harmittelen, että kuvani pormestari Timo P. Niemisestä ja apulaispormestari Timo Hanhilahdesta epäonnistui ja ei ole julkaisukelpoinen.

Muutaman kuvan kuitenkin konsertin väliajalla nappasin ja tässä ne selityksineen:

 

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Antti Juva (vasemmalla) keskustelee Keskustan varapuheenjohtaja Timo Kauniston sekä Kirsi Ojansuun kanssa.

 

 

Keskustan kansanedustajia ja entisiä kansanedustajia Mikon juhlakonsertissa oli paikalla useita.

Tässä ovat vuosina 2003…2007 kansanedustajana toiminut ja nyt valtakirjansa uudistanut Simo Rundgren (vasemmalla) sekä eduskuntatyöstä vapaaehtoisesti luopunut Pekka Vilkuna Nivalasta.

 

 

 

Keskisuomalainen Aila Paloniemi (vasemmalla) ja Tampereen Keskustan keskeinen toimija, Super:n järjestöpäällikkö Raija Moilanen keskustelevat lastenhoitajien tarpeellisuudesta. Aila Paloniemi on koulutukseltaan lastenhoitaja ja on varmaa, että lastenhoitajien taitoja tarvittaisiin Eduskunnassa edustajien suuntaan päivittäin!

 

Maalaispojan konsertti päättyi siihen, että täysi Tampere-talon yleisö nousi seisaalleen ja osoitti suosionosoituksillaan arvostavansa Mikko Alatalon työtä koko kansan tuntoja kuvaavana muusikkona ja nyt kahdeksan vuoden ajan myös kansanedustajana.

 

Kolmas kansanedustajakausi Mikolla on alkanut ja on arvoitus, että joudutaanko ennenaikaisiin eduskuntavaaleihin. Olen varma, että Mikko Alatalo säilyttää senaattorinpaikkansa, vaikka persut ajaisivatkin Suomen ahdinkoon ja jouduttaisiin ennenaikaisiin eduskuntavaaleihin.

 

-Esko Erkkilä-