Musiikkineuvos Matti Heinivahon 60-vuotistaiteilijajuhlakonsertti veti Tampere-talon Ison salin täyteen kuulijoita

Maanantai 31.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Kaikkien tuntema ja musiikkineuvoksen arvonimen vuonna 2008 saanut Matti Heinivaho järjesti 60-vuotistaiteilijajuhlakonserttinsa Tampere-talon Isossa salissa tiistaina 25.10.2011.

 

Olin vaimoni kanssa paikalla tilaisuudessa.

 

Heinivahon juhlakonsertti kokosi Tampere-talon Ison salin lähes täyteen hänen musiikkinsa ihailijoita.

 

Muistan aikalaisteni tavoin Matti Heinivahon vuonna 1960 julkaiseman levytyksen ”Tunturin juurella”, jolla hän pääsi suosikkilistoilla toiseksi heti toisen tamperelaisen eli Mauno Kuusiston levyttämän ”Kertokaa se hänelle” –kappaleen jälkeen.

 

En 1960-luvulla osannut kuvitellakaan, että viisikymmentä vuotta myöhemmin saisin olla Tampereen kunnallispolitiikan taustahenkilönä monista asioista samaa mieltä kuin Matti Heinivaho. Näin on kuitenkin tapahtunut, vaikka olemmekin eri puolueiden riveissä.

 

”Tunturin juurella” oli Matti Heinivahon läpimurtolevy ja jotkut 60-vuotistaitelijajuhlakonsertin yleisöstä eivät tuntenetkaan suurta iloa, kun Heinivaho nyt esitti läpimurtokappaleensa jazz-sovitteisena.

 

Samaa tunsin minäkin, mutta toisaalta on hyväksyttävä se, että taiteilijat kehittävät tulkintojaan ja Matti Heinivahon kohdalla se on merkinnyt jazz-suuntauksen voimistumista.

 

Suunnittelin Tampere-talon katsomossa istuessani, että kotona pitää netistä kuunnella Matti Heinivahon alkuperäinen tulkinta ”Lapin poika mä oon juurta noitain…” -kappaleesta, mutta kuuntelematta se on ainakin vielä jäänyt.

 

”Messukylän kirkkokuusi” – kappaleen kantaesitys oli eräs juhlakonsertin kohokohdista. Uskon, että se oli kohokohta nimenomaan Matti Heinivaholla!

 

Heikki Kahila toimi Heinivahon juhlakonsertin juontajana ja on suoraan todettava, että Kahila ei onnistunut tehtävässään. Epäselvät juonnot ja tosikkomaisuus olivat leimaa-antavia Kahilan juonnoille.

 

Juuri juontajan osalta tuli elävästi mieleen vertailu Mikko Alatalon 60-vuotisjuhlakonserttiin samassa salissa. On todettava, että Mikon konsertin juontanut Salla Paajanen on täysin toisella tasolla Heikki Kahilaan verrattuna – Kahila on statisti Paajaseen verrattuna!

 

Laila Halme, Kai Lind sekä Tapani Perttu olivat Heinivahon juhlakonsertissa entisaikojen artisteista vielä teräkunnossa ja nuoremmista taitajista Merja Larivaara sekä Jaana Pöllänen kunnostautuivat myös hyvin. Laura Voutilaisen esiintyminen oli myös laadukasta kuunneltavaa ja katseltavaa.

 

Pate Mustajärven ”Hypätään Koskeen” –kappalevalinta herätti katsojissa ristiriitaisia tunteita.

 

Tampereen konservatorion trumpetinsoiton lehtori Juha Untalan trumpettisoolot kirvoittivat puolestaan illan ehkä raikuvimmat suosionosoitukset ja eivätkä suotta.

 

Arvostan Matti Heinivahoa musikanttina ja arvostan häntä sen lisäksi tamperelaisena kunnallispoliitikkona. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana hän on tehnyt arvokasta työtä mm. Tavase-asian tiimoilla.

 

Kiitän Matti Heinivahoa virkistävästä vajaasta kolmituntisesta – viihdyin juhlakonsertissa mainiosti!

 

-Esko Erkkilä-

Ennusteet runsaista tähdenlennoista pitivät paikkansa

Sunnuntai 9.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ennusti, että eilen klo 22.30 – 23.30 välisenä aikana olisi nähtävissä paljon tähdenlentoja.

 

Totesin omin silmin klo 23.00, että Ursan ennuste piti paikkansa. Noin kymmenen minuutin tarkastelujaksolla näimme kymmenkunta tähdenlentoa.

 

Havainto-olosuhteet olivat hyvät, sillä taivas oli täysin pilvetön. Toisaalta kuu paistoi lähes täysikuuna, joten siihen suuntaan tähdenlentojen tiirailu oli tuloksetonta.

 

Olen vakuuttunut, että koko taivaankannen kattavalla tarkastelulla olisi tähdenlentojen määrä ollut moninkertainen omiin havaintoihini verrattuna.

 

Poikkeuksellisen runsaiden tähdenlentojen syynä oli Ursan mukaan se, että draconidien tähdenlentoparvi, joka on Ursan mukaan normaalisti vaatimaton parvi, ylsi tänä vuonna purkaukseen.

 

Tähdenlennon aikana pitäisi ehtiä toivomaan jotain. Huomasin kuitenkin taas kerran, että tähdenlento on niin nopea tapahtuma, että sen aikana ei ehdi toivomaan mitään.

 

Olisin toivonut läheisilleni ja itselleni terveyttä, jos olisin ehtinyt!

 

Tein tähdenlentohavaintoni mökin hiljaisuudessa ja ”pimeydessä”.

 

Ujutan tähänkin juttuuni sen verran politiikkaa, että vilkkaassa asutustaajamassa, jota tiivistysintoilijat ihannoivat, tähdenlentoja ei olisi mahdollisuus havaita.

 

Tähdenlennot ovat siis haja-asutusalueiden yksinoikeus, jota tiivistysrakentamisen uhrit eivät koskaan pääse nauttimaan!

Harmi tiivistysrakentamisen uhrien puolesta!

 

-Esko Erkkilä-

Suur-Tampereen syntyminen loisi Pirkanmaalle valtavan demokratiavajeen

Keskiviikko 28.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Vastustan – vaikka olenkin tamperelainen – kokoomusvaikuttajien eli kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkusen, valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikosen sekä nyt myös pormestari Timo P. Niemisen himoitsemaa suur-Tamperetta.

 

Omaan henkilökohtaista kokemusta Viljakkalan liittymisestä Ylöjärveen ja olen nähnyt sen tuskan, jonka kuntaliitos on aiheuttanut viljakkalalaisille.

 

Palvelut ovat kadonneet yksi toisensa jälkeen ja ennen kukoistava kunta on kuihtunut Ylöjärven takamaaksi.

 

En tunne edes vahingoniloa siitä, että suur-Tampereen syntyminen merkitsisi ylöjärveläisille saman kalkin juottamista kuin he ovat tehneet viljakkalalaisille.

 

Vaikka pormestari Niemisen ehdotuksessa uuden suur-Tampereen ulkopuolelle jäisikin Hämeenkyrö, on enemmän kuin varmaa, että myös Hämeenkyrö liitettäisiin suur-Tampereeseen. En soisi kuntaliitosta hämeenkyröläisille.

 

Kataisen-Urpilaisen ylileveä hallitus on kuntauudistuksessa asettamassa täysin kokemattoman ministeri-raukan mahdottomaan tehtävään. Virkkunen ei näytä käsittävän tehtävänsä mahdottomuutta.

 

Kaavaillun suur-Tampereen valtuustossa olisi 75 valtuutettua, kun heitä nyt on itsenäisissä kunnissa 368. Kyse on siis valtavasta demokratiavajeesta, jonka kokoomus yhdessä demarien kanssa pahimpaan bresneviläiseen tapaan aikoo toteuttaa – jo on aikoihin eletty!

 

Nostan hattua Keskustan puoluesihteeri Timo Laaniselle, joka Lempäälässä 19.9.2011 pidetyssä avoimesti totesi, että Keskusta on aidosti huolissaan kuntauudistushumussa menetettävistä luottamushenkilöpaikoista. Laaninen ei tarkoittanut yksinomaan Keskusta menettämiä luottamushenkilöpaikkoja, vaan nyky-Tampereen ulkopuolisten alueiden menettämiä luottamushenkilöpaikkoja.

 

Menetetyt luottamushenkilöpaikat koskisivat kaikkia puolueita ja erityisesti he merkitsisivät pienten puolueiden sekä nykyisten kuntien päätösvallan kaventumista.

 

Suur-Tampere merkitsisi virkamiesvallan kasvamista, sillä harvat luottamushenkilöt eivät pystyisi paimentamaan virkahenkilöitä läheskään samalla intensiivisyydellä kuin nyt.

Vastustan kokoomuksen ja demareiden ajamaa kuntauudistusta, sillä se toisi mm. Pirkanmaalle valtavan demokratiavajeen!

 

-Esko Erkkilä- 

Sipulikuivuri on mökkitontillamme jokasyksyinen näky

Lauantai 20.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Olemme innokkaita Viherpeukaloita ja sipulinkasvatus kuuluu oleellisena osana kesäämme.

 

Tavallisen istukassipulin lisäksi viljelemme punasipulia ja valkosipulia.

 

Viime keväänä teimme V-H Tuovisen kyydissä matkan Tyrin kukkamarkkinoille Viroon ja sieltä ostimme kilon verran ”Peipsjärven siemensipulia”. Se oli meille uusi tuttavuus ja kylvövaiheessa ei ollut tietoa, että millaisia nämä sipulit ovat.

 

Nyt tiedän, että Peipsjärven hiekkaiset rannikot ovat kuuluisia maukkaista sipuleistaan.

 

Peipsjärven rannassa kulkee ns. Sipulitie. Vanhauskovaiset kasvattavat siellä sipuleita korkeissa penkeissä – ei siis tasamaalla. 

 

Kesän aikana valkeni, että peipsjärviläinen oli jonkinmoista ryvässipulin ja istukassipulin välimuotoa. Useimmat peipsjärviläiset siemensipulit tekivät kahden sipulin ryppään.

 

Joka syksy mökkitontillemme rakentuu sipulikuivuri, jolla esikuivaamme sipulisatomme.

 

Sipulikuivurin idea selviää parhaiten muutaman kuvan avulla:

 

 

Sipulikuivurin tarveaineet ovat talvivarastossa hieman sivummalla ja ne tuodaan suloisessa sekasotkussa traktorin peräkärryllä kokoamispaikalle.

 

 

Sipulikuivurin pohjakerroksen muodostaa panssariverkosta rakennettu kehikko. Se on puupöllien avulla saatava riittävän korkealle maasta, jotta myös alimmalle tulevien sipuleiden kuivuminen on mahdollista.

 

 

Toista kerrosta varten asettavat rungot on laitteva paikoilleen ennen ensimmäisen kerroksen sipuleiden asettamista kuivumaan.

 

 

Tässä on valmiina kahdelle alimmalle tasolle kuivumaan asetetut sipulit. Mukana on istukassipulia, punasipulia sekä valkosipulia sulassa sovussa. Oikealle sivulla on Peipsjärven sipulia!

 

 

Osa valkosipuleista kasvoi aivan kohtuullisen kokoisiksi!

 

 

Tänä vuonna sipulisato jäi sille tasolle, että nelikerroksinen sipulikuivuri oli riittävän kokoinen!

 

 

Sipulikuivurin kattorakennelma on toteutettava siten, että sadevesi pääsee valumaan tukirakenteiden päälle asetettavalta pressulta vaivattomasti maahan.

 

 

On myönnettävä, että valmis sipulikuivuri ei ole mökkitontin kaunistus, mutta paljon se helpottaa sipulisadon varastointia sitten aikanaan, kun esikuivatus on saatu onnistumaan.

 

-Esko Erkkilä-

Keskitetyn tuloratkaisun perään ei pidä haikailla

Tiistai 16.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Kataisen-Urpilaisen vasemmistohallituksen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sdp) haikailee keskitettyä tulopoliittista ratkaisua.

 

Urpilaisen haikailun ymmärtää, kun tietää SAK:n vahvan panoksen hallituksessa ja ministereiden taustajoukoissa.

 

Kummastusta herättää, että EVA:n eli Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtaja Sixten Korkman kannatti Urpilaisen haikailuja. Onko Korkman asettumassa jonkin tahon (RKP:n) presidenttiehdokkaaksi ja sen vuoksi hamuaa joidenkin piirien suosiota?

 

Elinkeinoelämän EK:n työmarkkinoista vastaava johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen tuntuu ainoana julkisuuden henkilönä olevan ”kartalla”.

 

Tulopoliittisten kokonaisratkaisujen aika alkoi vuonna 1969 Keijo Liinamaan johdolla ja niiden aika päättyi vuonna 2008.

 

Tulopoliittisella kokonaisratkaisulla olisi lukemattomia ongelmia.

 

Kokonaisratkaisu ei huomioisi eri toimialojen erilaisuutta – se olisi paluuta bresneviläiseen aikaan.

 

Työmarkkinajärjestöjen ja valtion solmima tulopoliittinen kokonaisratkaisu unohtaisi täysin maamme elintarvikehuollon alkutuotannosta vastaavan maatalousväestön toimeentulon ja tulevaisuuden.

 

Viljelijän ja kotieläintuottajan asema on jo nyt puristettu sille rajalle, että Suomen elintarvikehuolto on vaarassa. Haluammeko ajaa kotimaisen ruokatuotannon alas ja tukeutua yksinomaan tuontielintarvikkeisiin?

 

Olisiko MTK:lla paikkaa keskitettyä tupoa rustattaessa? Vastaan itse ja totean, että EI.

 

 

Tulopoliittinen kokonaisratkaisu eli kolmikanta olisi epädemokraattinen ratkaisu, sillä sopimuspöydästä puuttuisivat maaseutuväestön lisäksi sairaat, vammaiset, eläkeläiset ja syrjäytyneet.

 

Kolmikanta olisi eettisesti kestämätön ja yhteiskunnan vahvimpien asemaa vahvistava koneisto.

 

Kannan aitoa huolta eläkeläisten, vammaisten ja sairaiden asemasta ja en hyväksy kolmikannan paluuta suomalaiseen yhteiskuntaan.

 

-Esko Erkkilä-

"Pannaan puolet petäjäistä"

Maanantai 15.8.2011 - -Esko Erkkilä-

J.L. Runebergin runo, jossa kerrotaan Saarijärven Paavosta, tuli taas mieleen kun tutustuin MMM:n Tike:n  (maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) viime vuotta koskeviin viljankäyttölukuihin.

 

Saarijärven Paavo ja naapurit olivat kokeneet kaksi satovuotta, mutta kolmantena vuonna kotoinen pelto antoi hyvän sadon. Vielä silloinkin Paavo pyysi emäntäänsä laittamaan leipään puolet petäjäistä, sillä ”veihän naapurimme touon halla”.

 

Mielleyhtymäni otsikon toteamukseen liittyy siihen, että rukiin kohdalla omavaraisuutemme on lukujen valossa EU-aikana toteutunut ainoastaan yhtenä satovuonna.  

 

Olen seurannut vilja-alan tapahtumia kiinteästi koko Suomen EU-ajan eli vuodesta 1996 alkaen.

 

Koko aikana rukiin jauhatusmäärät Suomessa ovat pysyneet jokseenkin samalla tasolla eli haarukassa 90 – vajaa 100 miljoonaa kiloa vuodessa.

 

Kotimaisen rukiin pohjanoteeraus oli satovuonna 2005/2006, sillä silloin kotimaisilta pelloilta korjattiin ruista ainoastaan 32 milj. kiloa. Kotimainen jauhatusvolyymi samana aikana oli 97 milj. kiloa eli rukiin omavaraisuus oli silloin vain vajaa kolmannes.

 

Päättyneenä satovuonna rukiin kokonaissato oli 69 milj. kiloa ja vastaavan ajan jauhatus 98 milj. kiloa eli laskennallinen omavaraisuutemme oli tasan 70 %!

 

Voidaanko tuontiruista verrata petäjäiseen?

 

Ei ehkä suoraan, mutta rukiin heikko omavaraisuutemme on kuitenkin asia, joka pitäisi laajemmin tiedostaa.

 

Yksistään huoltovarmuuteen liittyvät seikat vaativat mielestäni rukiin nykyistä suurempaa omavaraisuutta.

 

Ruis on syysvilja eli sen kylväminen tapahtuu syksyllä. Elämme siis tärkeitä aikoja ruisalan kannalta, sillä rukiin parhaana kylvöaikana pidetään elokuun viimeisintä kolmannesta. Eteläisessä Suomessa rukiin kylvö voidaan suorittaa vielä elo…syyskuun vaihteessa.

 

Nyt pitää toivoa hyviä puintikelejä, jotta viljat ehdittäisiin puimaan ja mahdollisimman suurelle alalle voitaisiin kylvää ruista!

 

-Esko Erkkilä-

Lähiruoka - nyt se on määritelty, mutta kaupan omat merkit eivät mielestäni täytä lähiruuan kriteerejä!

Maanantai 11.7.2011 - -Esko Erkkilä-

”Lähiruoka on tuoretta, mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään.”

 

Näin on MTK:n johtokunta määritellyt lähiruuan toukokuun lopulla pitämässään kokouksessa.

Kysyin eduskuntavaalitaistelun aikana useissa tilaisuuksissa juontajana toimiessani Keskustan Pirkanmaan vaalipiirin ehdokkailta, että mitä tarkoittaa lähiruoka.

Olin tyytyväinen, että aina Keskustan ehdokkaat vastasit kysymykseeni siten, kuin lähiruoka nyt on määritelty.

Lähiruoka –termin määrittelemiseen osallistuivat MTK:n johtokunta ja järjestön luottamus- sekä toimihenkilöt.

Onnitteluni onnistuneesta määritelmästä!

 

Ehdin työelämässä toimia elintarviketeollisuuden, maatalouden ja kotieläintalouden parissa yli 40 vuotta, joten uskon omaavani taustaa lähiruuan määrittelemisessä.

 

Lähiruoan täytyy olla kotimaista

On selvää, että lähiruuan pitää olla kotimaista. Ruotsista, Virosta tai Venäjältä tuotuja elintarvikkeita ei voi kutsua lähiruuaksi, vaikka kuljetusmatka tuottajalta kuluttajalle olisi lyhytkin.

Lähiruuan alkuperä pitää olla tiedossa

Lähiruuan osalta kuluttajan on tiedettävä sen tuottaja ja/tai valmistaja.

Henkilökohtaisesti haluan lisätä tähän kohtaan, että kuluttajan on pitkäjänteisesti tiedettävä lähiruuan tuottaja ja/tai valmistaja.

Tarkennukseni sulkee lähiruoka –käsitteen ulkopuolelle ns. kaupan omat merkit. Perustelen tätä sillä, että yhdellä päivittäistavarakaupan hinnoittelujaksolla jokin Pirkka-, Rainbow- tai Eldorado-tuotemerkin omaava elintarvike voi olla suomalaisen yrityksen valmistama, mutta seuraavalla hinnoittelujaksolla taas ei!

 

Karsastan kaupan omia merkkejä ja henkilökohtaisesti en niitä ainakaan elintarvikkeiden kohdalla ostoskärryyni salli.

Kunnioitan ja arvostan suomalaista ruuantuottajaa ja elintarviketyöntekijää siten, että en hyväksy kaupan omia tuotemerkkejä. Lyhytaikaisesti ne voivat toki olla suomalaisia, mutta yleensä niiden valmistaminen valuu ulkomaille lyhyen ”kuherruskuukauden” jälkeen.

 

Erittäin valitettavaa on se, että kaupan omien merkkien "kankivaikutuksella" päivittäistavarakaupan sisäänostajat painavat alas todellisen lähiruuan hintaa. Tämä vaarantaa koko kotimaisen elintarviketuotannon!

 

Tätä me kuluttajat emme todellakaan halua!

 

-Esko Erkkilä-

Vietämme tänään Juhannusta, vaikka oikea Juhannus oli jo eilen

Lauantai 25.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Tänään on Juhannus – keskikesän juhla.

Juhannuksella on monta merkitystä. Juhannus on virallinen liputuspäivä eli se on Suomen lipun päivä.

Suomen lipun juhlapäivän ajankohtaa pohdittiin vuonna 1926. Kirjailija Maila Talvion ehdotus juhannuspäivästä voitti. Viralliseksi liputuspäiväksi Juhannus tuli vuonna 1934.

Uskonnolliselta merkitykseltään Juhannus on Johannes Kastajan päivä. Johanneksen alkuperäinen nimi oli Juhannus. Raamatun mukaan Johannes syntyi noin kuusi kuukautta ennen Jeesusta ja sen vuoksi Juhannuksen ”oikea” päivämäärä on kuusi kuukautta ennen Joulua. Se merkitsee, että Juhannuksen oikea päivä on kesäkuun 24. päivä.

Lapsuuden Juhannukseeni (kirjoitan tahallani ”Juhannuksen” ja ”Joulun” isoilla alkukirjaimilla, sillä ne ovat minulle suuria juhlapäiviä) kuului juhannuskoivut sekä suolta rappusten eteen haettu iso sammalmätäs. Sammalmätäs noudettiin suolta hevosreellä ja se sai olla paikallaan seuraavaan Juhannukseen saakka.

Juhannuskoivujen ja ”suotuoreen” sammalmättään haju merkitsivät, että kesä oli kukkeimmillaan.

Juhannuskoivut kuuluvat edelleen meillä Juhannukseen. Viime vuonna haimme myös sammalmättään, mutta nyt se jäi noutamatta.

 

Suomen lipun liehuminen lippusalossa luo juhlavaa tunnelmaa Juhannuksen viettämiselle. Lippu tuo arvokkuutta koko päivään ja se sopivasti rajoittaa esimerkiksi moottorisahan, traktorin tai jyrsimen käyttämistä Juhannuksena. Tänä vuonna Juhannusaattona oli tyyni sää ja Suomen lippu vain riippui lippusalossa.

 

 

Juhannusruusut kuuluvat Juhannukseen. Niiden tuoksu kertoo jostain syvällisemmästä kuin tavallisen kukan tuoksu. Tänä vuonna juhannusruusut ehtivät sopivasti kukkaan Juhannuksena.

 

 

Nyt Juhannuksena Luoja palkitsi Viherpeukalon (ja räkättirastaat) kesän ensimmäisillä mansikoilla. Ensimmäisten mansikoiden ilmestyminen on aina Juhlahetki!

 

 

Myös pionit ehtivät kukkaan Juhannuksena. Tuemme pionit erityisillä tuilla, mutta runsaat vesisateet saattavat kuitenkin piiskata puutarhan parhaat kukat poikki ja ruman näköisiksi. Nyt ne loistavat parhaimmillaan.

 

 

Keltakurjenmiekka pukkaa Juhannuksena hienoa keltaista kukkaansa ja luo osaltaan kuvaa keskikesän värirunsaudesta.

 

Juhannukselta alkaa matka kohti syksyä.

On levollista kuitenkin tietää, että pari kuukautta – jopa kolme kuukautta – tästä eteenpäin on parasta kesäaikaa.

Sadonkorjuuaika koittaa ja saamme korjata monenlaista hyvää.

 

Nauttikaamme siitä!

 

-Esko Erkkilä-

Maakaasulla on monia hyviä puolia, mutta huoltovarmuusnäkökohdat rajaavat sen osuuden nykytasolle

Maanantai 13.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Gasum Oy järjesti 31.5.2011 Tampereella Vapriikissa päättäjille suunnatun aamupäiväseminaarin.

 

Olin mukana Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana.

 

Esitykset olivat mielenkiintoisia ja ne sekä osanottajien puheenvuorot ja kysymykset valottivat monia asioita.

 

Gasum Oy markkinoi itseään kotimaisena yrityksenä ja niin yrityksen omistuspohjaa tarkasti tutkien asia onkin.

 

Yrityksen omistajat ja niiden osuudet ovat seuraavat:

 

• Fortum Heat and Gas  Oy 31 %
• Suomen valtio 24 %
• OAO Gazprom 25 %
• E.ON Ruhrgas International GmbH 20 %

Yrityksestä neljännes on siis venäläisomistuksessa ja viidennes saksalaisomistuksessa eli RUS/GER -omistusosuus on 45 %!

 

Saasteettomuus ja logistiikka ovat maakaasun kiistattomat edut.

 

Maakaasuputken rakentamisen jälkeen rekka-, rautatie- tai merikuljetuksia ei tarvita, sillä kaasu kulkee Siperian kaasukentiltä käyttöpaikalle lähes ilmaiseksi.

 

Kannan huolta maamme huoltovarmuudesta, jos venäläinen maakaasu saa liian suuren osuuden Suomen energialähteenä.

 

Venäläinen kulttuuri ja toimenpiteet luotettavana tavarantoimittajana sekä myös asiakkaana ovat länsimaisesti ajatellen edelleen arvaamattomia. Tämä on muistettava myös silloin, kun tarkastellaan heidän kykyään ja haluaan luotettavana maakaasuntoimittajana.

 

Inkoosta Tallinnaan suunniteltu maakaasuputki tulisi kytkemään Suomen maakaasuverkoston yhteen Baltian kaasuverkon kanssa. Suunnitelma on kannatettava, sillä se saattaisi parantaa maakaasun toimitusvarmuutta Suomeen.

 

Suunniteltu yhteys risteäisi Venäjältä Saksaan kulkevan ”Nord Stream” –kaasuputken kanssa, mutta keskinäistä yhteyttä niillä ei olisi.

 

Maakaasun verotuspolitiikka on poliittisten päättäjien näpeissä. Niin pitää ollakin, jotta eri energiamuotojen kokonaisjärkevyyttä voidaan puntaroida.

Aamupäiväseminaarin aikana varmistui, että Gasum Oy:n toimiva johto on realistinen, sillä yrityksen tavoite on säilyttää Suomessa maakaasulla lähivuosina nykytaso.

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen röllimetsät, lintukodot, takapihat, olohuoneet, kävelykuopat, kohtaamispaikat sekä kaupungin ylpeydenaiheet ja tapahtumaideat

Keskiviikko 25.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereella huhtikuussa 2011 toteutettuun avoimeen vetovoimaisuuskyselyyn saatiin 947 vastausta. Kysely oli perustiedon hankkimista osaksi kaupunkikeskustojen tutkimushanketta. Kyse oli EVE-tutkimushankkeesta.

Tutkimushankkeen yleisötilaisuus pidettiin perjantaina 13. päivä toukokuuta Tampereen kaupungin valtuustosalissa.

Olin paikalla mielenkiintoisessa tilaisuudessa.

Kysely tuotti 4.991 näkemystä ja kehitysideaa kaupunkikeskustan nykytilanteesta ja kehitysideoista.

Käyn läpi muutamia kysymyksiä ja niihin saatuja vastauksia. Voin jo nyt todeta, että vastaukset vastaavat omia näkemyksiäni, joten allekirjoitan ne muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta sellaisenaan.

Kerron, että sama paikka saattaa eri ihmisten mielissä olla tyystin toisessa laidassa kuin toisen mielestä. Sen vuoksi sama paikka saattaa esiintyä esim.  röllimetsänä ja lintukotona, vaikka niillä tässä tutkimuksessa tarkoitetaan toistensa vastakohtia.

 

Röllimetsiä...

...tiedusteleva kysymys halusi tietää keskikaupungilta paikat, joissa tamperelaiset suorastaan pelkäävät tai ovat ainakin varuillaan. Vastauksia tähän kysymykseen kertyi 1.349 eli huolestuttavan paljon.

• Keskustori
• Rautatieaseman puisto
• Rautatieasema
• Hämeenkatu
• Vanhan kirjastotalon puisto
• Koskipuisto

 

Lintukoto...

...on paikka, jossa tamperelainen viihtyy ja tuntee olonsa turvalliseksi. Lintukodot saivat 852 mainintaa.

• Hämeenkatu
• Hämeenpuisto
• Keskustori
• Laukontori
• Tavaratalot
• Finlayson
• yleensä sisätilat keskikaupungilla

 

Takapihat...

...tarkoittivat tässä tutkimuksessa paikkoja, jotka ovat ympäristöltään heikkoja ja arveluttavia. Niitä yksilöitiin tässä tutkimuksessa 924.

• Keskustori
• Koskipuisto
• Rautatieasema
• Hämeenkatu
• Koskikeskus

Henkilökohtaisesti yllätyin, että Koskikeskus ei noussut listan kärkeen, sillä varsinkin sen Ratinan puoleisen takasisäänkäynnin vaiheilla on perin epäsiistiä ja levotonta meininkiä. Ehkä kaupunkilaiset eivät siellä joudu (iltaisin) liikkumaan?

 

Olohuone...

...tarkoitti tässä tutkimuksessa paikkaa, jossa tamperelainen viihtyy. ”Olohuoneita” mainittiin 1.288 kertaa eli Tampereelta löytyy paljon paikkoja, joissa kaupunkilaiset tuntevat viihtyvänsä – se on mainio asia.

• Koskipuisto
• Hämeenpuisto
• Finlayson

 

Kävelykuopat...

 

...ovat paikkoja, jossa vastaajat aistivat jalankululle esteitä.

• Hämeenkatu sai eniten mainintoja, mutta ei toki kaikkia 882 vastauksesta

 

Kohtaamispaikkoja...

...tamperelaiset nimesivät yhteensä 1.606 kertaa eli eniten kaikista nimetyistä paikoista. Suuri vastausmäärä kertoo sen, että tamperelaiset kokevat keskikaupungin kokonaisuudessaan viihtyisäksi paikaksi. Lista muodostui seuraavaksi:

• Kahvilat
• Sokos
• Kauppahalli
• Stockman
• Koskikeskus
• Laukontori
• Keskustori

Finlaysonin puuttuminen listalta hämmentää, mutta se saattaa vastaajien mielestä olla liian kaukana, sillä onhan sinne matkaa ydinkeskustasta peräti parisataa metriä!

 

Ylpeydenaiheina...

...tamperelaiset nimesivät tutkimuksessa paikkoja yhteensä 1.069 kertaa.

• Tammerkoski
  • kaupunginvaltuutettu Matti Heinivaho halusi seminaarin tässä kohdin käyttää puheenvuoron ja korostaa Tammerkosken hienoa valaistusta. Heinivahon kanssa on helppo olla samaa mieltä
• Finlayson
• Koskipuisto
• Laukontori
• ”vanhat” –termi nousi tällä kohtaa hyvin näkyvästi esille. Se varmaan tarkoittaa useitakin Tampereen ydinkeskustan vanhoja rakennuksia.

Tapahtumaideat...

...keskittyivät kolmen termin ympärille ja ne ovat:

• Keskustori
• Konsertteja
• Kesällä

Niistä on helppo luoda tamperelaisten tapahtumaidea: ”Keskustorille konsertteja kesällä”!

Muistuu mieleen pormestari Timo P. Niemisen tervetulotervehdys Mikko Alatalon 60-vuotiskonsertissa Tampere-talossa, jossa pormestari toivotteli taiteilija Mikko Alatalon pitämään yhteislaulutilaisuuksia kohta kuntoon saatavassa Vanhan kirjastotalon puistossa!

Kiitän apulaispormestari Timo Hanhilahtea sekä arkkitehti Veikko Vänskää mielenkiintoisen seminaarin järjestämisestä 13.5.2011. Mielestäni sen parasta antia olivat tässä jutussa esitellyt asiat.

-Esko Erkkilä-

Puhemies Sauli Niinistön käyttäytyminen sai aiheellista arvostelua uuden eduskunnan täysistunnossa 10.5.2011

Maanantai 16.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Uusi eduskunta käsitteli 10.5.2011 pidetyssä täysistunnossa eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomusta eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2010.

Kansanedustaja Timo V. Korhosen (kesk) esittelypuheenvuoron jälkeen Keskustan kansanedustaja Anne Kalmari käytti puheenvuoron, jossa hän esitti, että…

”…uuden istuntokauden alkaessa on hyvä miettiä, mitä me kansanedustajat täällä teemme ja teemmekö me sen niin hyvin kuin osaamme.”

Näin todettuaan Kalmari kohdisti sanansa eduskunnan edellisen puhemiehen toiminnalle, kun hän eduskunnan pöytäkirjan mukaan sanoi näin:

 

”On syytä miettiä tämän toiminnan taloudellisuutta ja tehokkuutta, ei niin, että puhemies median kanssa lyttää parlamentarismin ja retostelee eduskunnan rahankäytöllä, vaan niin, että me yhdessä miettisimme, miten asiat voisi tehdä taloudellisemmin ja tuottavammin.”

 

(Kyseessä on suora lainaus eduskunnan pöytäkirjasta, mutta alleviivaus on bloginkirjoittajan).

 

Sattuvasti sanottu!

Tiedän, että useat edellisen eduskunnan jäsenistä kokivat puhemies Niinistön käyttäytymisen parlamenttia vähättelevänä. On hyvä, että Anne Kalmari puuttui asiaan ja hänen mielipiteensä tuli kirjattua eduskunnan pöytäkirjoihin.

Toivon, että uuden eduskunnan puhemiehistö osaa puolustaa kansan valitsemia kansanedustajia ja heidän toimintaansa, eikä ole ensimmäisenä nakertamassa eduskunnan arvovaltaa.

 

-Esko Erkkilä-

Ei tullut takkia, ei ministerin raitahousuja, ei Audin nahkaista takapenkkiä, eikä edes tuluskukkaroa!

Lauantai 14.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Muistamme, kun hiiri oli sadussa kissalle räätälinä.

Huonostihan siinä kävi, sillä;

”Ei tullut takkia, tuli liivi.

Ei tullut liiviä, tuli hanskat.

Ei tullut hanskoja, tuli tuluskukkaro.”

Sadun kissalla kävi kuitenkin paljon paremmin kuin persuille eduskuntavaaleissa - persut eivät saaneet edes tuluskukkaroa!

Näemme, että persuista ei tullut ministereitä - jäi vain räksyttävä lauma tuuleen huutajia!

Jo vaali-iltana häivähti mielessä Johannes Virolaisen sanat kokoomukselle heidän erään vaalimenestyksensä jälkeen: ”Mitä aiotte tehdä vaalivoitollanne?” Virolaisen sanat tulivat vaali-iltana mieleen persuja ajatellen – mitä aiotte vaalivoitollanne tehdä?

Nyt tiedämme, että persut eivät saaneet vaalivoitollaan mitään aikaiseksi.

Persut jatkavat samalla vastuuttomuuden tiellään, jolla kulkivat Timo Soinin ja hänen ideanikkareidensa kehittämien iskulauseiden esittäjinä ennen vaaleja. Iskulauseet villitsivät tietyn osan kansasta, mutta niiden avulla ei valtakuntaa pystytä vastuullisesti hallitsemaan.

Vain diktatuureissa diktaattori voi sanella muidenkin menettelytavat. Timo Soini oletti omaavansa diktaattorin valtuudet ja luuli kaikkien muiden tanssivan hänen tahdissaan.

Erehtyi ja pahasti!

Diktaattoriksi hamuava Soini sai vahvasti kynsilleen, kun muut puolueet totesivat persut yhteistyökyvyttömiksi ja pullauttivat heidät yli hallituslaidan.

Saattoi olla ehkä niinkin, että persuryhmä laittoi Soinin aisoihin.

Soini saattoi myös tajuta, että persulaumassa ei ole hänen lisäkseen ministeriainesta omaavia yksilöitä. Mistä Soini olisi taikonut itsensä ja Raimo Vistbackan lisäksi ministerivalmiudet omaavia henkilöitä - ei mistään?

Pakka on pahasti sekaisin. Persujen epäluotettavuudesta ja saamattomuudesta saa hyvän kuvan, jos kolmasosan eduskuntapaikoistaan menettäneet Vihreät jatkavat hallituksessa ja murskavoiton saavuttaneita persuja ei hallitukseen kelpuuteta.

Näin pelaa suomalainen demokratia ja siihen on persujenkin taivuttava.

"Ei auta, vaikka olisi kuinka ison talon poika" toteaa suomalainen sananlasku!

 

-Esko Erkkilä-

Vietämme tänään J. V. Snellmanin päivää eli suomalaisuuden päivää

Torstai 12.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Toukokuun alkupuoliskolle ajoittuu useita liputuspäiviä.

 

Tänään eli 12. päivänä on jo kuukauden neljäs liputuspäivä, sillä nyt vietämme J. V. Snellmanin päivää, joka sai lisämääreen ”suomalaisuuden päivä” vuonna 1978.

 

Toukokuun aiemmat liputuspäivät ovat tänä vuonna olleet vappu, äitienpäivä ja Eurooppa-päivä.

 

Toukokuun 12. päivä on J. V. Snellmanin syntymäpäivä.

 

Snellmanin päivää suositeltiin liputuspäiväksi jo 1920-luvulla, mutta vasta vuonna 1952 päivä tuli almanakan liputuspäiväluetteloon.

 

Eurooppa-päivä toukokuun 9. päivänä ja suomalaisuuden päivä kolme päivää myöhemmin eli toukokuun 12. päivänä eivät ole ristiriidassa keskenään.

 

Snellmanin päivänä haluamme kunnioittaa keskeisen suomalaisuusmiehen J. V. Snellmanin muistoa ja niitä toimenpiteitä, joita hän aikaansai suomalaisuuden edistämiseksi. Eurooppa-päivä puolestaan muistuttaa meitä Euroopan yhdentymiskehityksen alkamisesta.

 

Erityisesti näinä päivinä, kun sulkeutuneisuus ja erakoituminen sekä toisaalta avoimuus käyvät maassamme poliittista vääntöä, on hyvä että Eurooppa-päivä ja suomalaisuuden päivä ovat näin lähekkäin.

 

Kannatan vahvaa suomalaisuutta, mutta tajuan, että eristäytyminen muusta maailmasta – erityisesti Euroopasta – tekisi ennen pitkää lopun myös suomalaisuudesta.

 

Suomi on osa Eurooppaa ja sen vuoksi lippusalossamme liehuu tänään suomalaisuuden päivän merkiksi Suomen lippu!

 

-Esko Erkkilä-

"Maalaispoika 60 v." - Mikko Alatalon juhlakonsertti oli hieno kokemus

Lauantai 7.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Siniset silmälasit - Mikko Alatalon brändi – toimivat kulisseina, kun koko kansan maalaispoika sai olla juhlinnan kohteena Tampere-talossa tiistaina 3.5.2011.

Lavasteena toimivat siniset silmälasit olivat kookkaat, sillä niiden ”nenämutkan” kautta kaikki juhlassa esiintyneet artistit astelivat lavalle.

Sain vaimoni ja monien muiden kanssa olla mukana täpötäydessä Tampere-talon suuressa salissa, kun maalaispojan 60-vuotissynttäreitä juhlittiin.

Tämä kertomukseni käsittelee varmaan hieman eri asioita kuin ne aikakauslehtien jutut, jotka lähipäivinä käsittelevät samaa tapahtumaa.

Uskon, että yhteistä aikakauslehtien ja tämän jutun linjalle on se, että Seija Alatalon puku oli ihailtavan onnistunut.

Ensimmäisenä sinisten silmälasien nenämutkan kautta estradille saapui Tampereen pormestari Timo P. Nieminen.

Olen samaa mieltä lukuisten muiden kanssa, kun totean, että pormestari Nieminen piti Mikon juhlassa erään parhaista tervetulotoivotuspuheistaan.

Pormestari totesi, että Mikko Alatalo on eräs Tampereen tavaramerkeistä. Tammerkosken sillalla –yhteislaulutilaisuudet tekivät Tampereen tutuksi koko Suomen kansalle, totesi pormestari Timo P. Nieminen.

Minua ilahdutti erityisesti se, kun pormestari totesi, että Vanhan kirkon puistoa ollaan kunnostamassa ja työn valmistuttua Timo P. toivotti Mikko Alatalon pitämään yhteislaulutilaisuuksia Vanhan Kirkon puistoon.

Suureen ilahtumiseeni on eräänä syynä se, että Vanhan Kirkon puiston kunnostus tapahtuu Tampereen Infra Liikelaitoksen toimesta ja olen ylpeä Infran johtokunnan varapuheenjohtajana ”oman” liikelaitoksen aikaansaannoksista!

Pormestari Timo P. Nieminen toivotteli Mikolle vauhtia ja voimaa edelleenkin – pormestarin onnentoivotuksiin oli salintäyteisen yleisön helppo yhtyä.

Konsertin juonsi TV-kakkosen Salla Paajanen ja hyvin juonsikin. Hän totesi, että TV-kakkonen on kasvattanut Yleisradiolle pääjohtajan, maan ehkä ansioituneimman musiikki-ikonin ja kansanedustajan eli Mikko Alatalon sekä itseensä viitaten tämän konsertin juontajan! Raikuvat suosionosoitukset olivat tämän juonto-osuuden palkkiona!

Maalaispojan 60-vuotiskonsertti oli taiteellisen tasonsa puolesta täysosuma.

Se oli helppo uskoa jo etukäteenkin, kun esiintyjinä olivat mm.:

• Pauli Hanhiniemi
• ”Pate” Mustajärvi eli Ikurin Torpedo
• Heikki Salo
• Heikki Silvennoinen
• Laura Voutilainen
• Mariska
• Pentti Hietanen
• Juha Tapio
• Jani Wickholm
• Anna Hanski
• Joel Hallikainen
• Erja Lyytinen
• Jarkko Ahola
• Janna Hurmerinta

 

sekä monet muut.

 

Useat Mikon konsertissa esiintyneet ovat juuri järjestäneet konsertin Tampere-talossa tai ovat sellaisen siellä lähiaikoina järjestämässä – tämä jos mikä kertoo esiintyjien korkeatasoisuudesta!

Mikko Alatalon juhlakonsertin ohjelmaan oli liitetty kaksi erillisonnittelua.

Ensimmäisestä vastasivat Suomen Hiihdonopettajat ry, jonka toiminnassa Mikko on toiminut siten, että nyt hän sai vastaanottaa täyden Tampere-talon yleisön edessä yhdistyksen viirin. Mikko kertoi, että hän oli aikanaan ollut kurssinsa priimus ja opettajat olivat todenneet ”…ja tuolla kropalla!”. Mikko oli kommentoinut, että laskettelu on rytmilaji!

Toisen kunnianosoituksen kohteeksi Mikko pääsi, kun pääministeri Mari Kiviniemi ja Keskustan varapuheenjohtajat Tuomo Puumala sekä Annika Saarikko luovuttivat Mikolle Keskustan kultaisen ansiomerkin. Kunniamerkin luovuttaminen tapahtui ”Hazardihommia” esityksen jälkeen ja pääministeri totesikin, että Suomessa pääministerinkin hommat ovat hazardihommia. Kuka vielä väittää Mari Kiviniemeä huumorintajuttomaksi?

On luonnollista, että valokuvia konsertista ei voinut ottaa.

Harmittelen, että kuvani pormestari Timo P. Niemisestä ja apulaispormestari Timo Hanhilahdesta epäonnistui ja ei ole julkaisukelpoinen.

Muutaman kuvan kuitenkin konsertin väliajalla nappasin ja tässä ne selityksineen:

 

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Antti Juva (vasemmalla) keskustelee Keskustan varapuheenjohtaja Timo Kauniston sekä Kirsi Ojansuun kanssa.

 

 

Keskustan kansanedustajia ja entisiä kansanedustajia Mikon juhlakonsertissa oli paikalla useita.

Tässä ovat vuosina 2003…2007 kansanedustajana toiminut ja nyt valtakirjansa uudistanut Simo Rundgren (vasemmalla) sekä eduskuntatyöstä vapaaehtoisesti luopunut Pekka Vilkuna Nivalasta.

 

 

 

Keskisuomalainen Aila Paloniemi (vasemmalla) ja Tampereen Keskustan keskeinen toimija, Super:n järjestöpäällikkö Raija Moilanen keskustelevat lastenhoitajien tarpeellisuudesta. Aila Paloniemi on koulutukseltaan lastenhoitaja ja on varmaa, että lastenhoitajien taitoja tarvittaisiin Eduskunnassa edustajien suuntaan päivittäin!

 

Maalaispojan konsertti päättyi siihen, että täysi Tampere-talon yleisö nousi seisaalleen ja osoitti suosionosoituksillaan arvostavansa Mikko Alatalon työtä koko kansan tuntoja kuvaavana muusikkona ja nyt kahdeksan vuoden ajan myös kansanedustajana.

 

Kolmas kansanedustajakausi Mikolla on alkanut ja on arvoitus, että joudutaanko ennenaikaisiin eduskuntavaaleihin. Olen varma, että Mikko Alatalo säilyttää senaattorinpaikkansa, vaikka persut ajaisivatkin Suomen ahdinkoon ja jouduttaisiin ennenaikaisiin eduskuntavaaleihin.

 

-Esko Erkkilä-

Persut ovat tuhoamassa Suomen neuvotteluaseman maataloustuki-, aluetuki- ja monissa muissa maallemme elintärkeissä kysymyksissä

Perjantai 6.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Persut leikittelevät vaalivoittohuumassaan koko Suomen selkärankana olevien maataloustuki-, elintarvike-, huoltovarmuus- ja aluetukikysymysten kanssa.

Kansanedustaja Kimmo Sasi on joutunut nopealla aikataululla etsimään persujen aiheuttamaan Portugali-kysymykseen ratkaisua.

Jos persut pysyvät jääräpäisesti kannassaan, he tulevat mähläämään Suomen mahdollisuudet moniksi vuosiksi luotettavana neuvottelukumppanina EU:ssa.

 

Tätäkö persuja äänestäneet halusivat?

 

Sirkka-Liisa Anttilan suomalaisille elintarvikeketjussa toimiville työntekijöille, alkutuotannossa toimiville ja eritoten suomalaiselle kuluttajalle – suomalaiselle perheenemännälle, joka jonottaa päivittäistavarakaupan kassalla - neuvottelemat edut ovat muutamassa päivässä valumassa hiekkaan.  Ruuan hinta karkaa käsistä!

Päivittäistavarakaupan kassalla kuluttajat tulevat huomaamaan, että salmonellapitoiset tuontielintarvikkeet valtaavat kylmätiskeissä nykyistä paljon suuremman alan, sillä kotimainen elintarviketuotanto hiipuu. Lähiruuaksi joudutaan jo pian laskemaan keski-Euroopassa, Brasiliassa ja Argentiinassa tuotetut elintarvikkeet, joiden tuottamiseen on jouduttu hakkaamaan määräämättömät alueet sademetsää.

Haja-asutusalueet tulevat hiljenemään, sillä erakoituva Suomi ei pysty ylläpitämään alueiden infraa. Tieverkosto rappeutuu ja suunnitellun tietoverkon rakentamiseen ei ole mahdollisuuksia.

Edessä on maamme vientitulojen tyrehtyminen ja massatyöttömyys.

Ymmärtävätkö persut, että millaisilla panoksilla he pelaavat?

 

Kysyy

 

-Esko Erkkilä-

Onnittelukäynti Mikon ja Seijan vieraana viritti mukavaan konserttitunnelmaan

Torstai 5.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Mikko Alatalon juhlakonserttia ”Maalaispoika 60 v.” edelsi Mikko ja Seija Alatalon järjestämä vastaanotto Tampere-talon Cafe Soolossa.

Sain olla MSL-Tampereen edustajana mukana tamperelaisen keskustaväen onnitteluryhmässä.

Vastaanotto oli sydämellinen ja tunsimme olevamme odotettuja vieraita.

Ryhmämme onnittelu sijoittui ajallisesti ”viime hetkiin” ja kun odottelimme ryhmämme täydentymistä, saimme seurata joidenkin edellisten vieraiden onnittelukäyntejä.

 

 

 

Aitoon reportterimaiseen tyyliin otin kuvan, kun maakuntajohtaja Esa Halme (oikealla) ja edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela (vasemmalla) toivat Pirkanmaan Liiton tervehdyksen juhlivalle päivänsankarille ja kansanedustajalle, joka on saanut paljon aikaiseksi Pirkanmaan hyväksi.

 

 

Mikko Alatalon kanssa kahdeksan vuotta eduskuntatyötä tehnyt hämeenkyröläinen maanviljelysneuvos Klaus Pentti saapui onnittelemaan Mikkoa. Tässä vapaaehtoisesti Eduskunnasta luopunut maanviljelysneuvos valmistautuu yhdessä vaimonsa Ullan kanssa onnitteluun.

 

 

Pentti J. Ilmari, Jouni Koskela sekä Ulla Pentti valmistautuvat onnitteluun...

 

 

...ja samoin siihen valmistautuvat myös Klaus Pentti sekä Eino Råman.

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön sihteeri ja varavaltuutettu Titta Mattila esittelee kunnallisjärjestön lahjaa Mikolle eli talikkoa. Takana näkyy Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen kädessä MSL-Tampereen lahja Mikolle eli hieno "ministerisalkku".

 

 

Talikon varressa oli teksti "Maalaispojalle".

 

 

Mikko ja Seija vastaanottivat meidät sekä lukuisat muut onnittelijansa tyylikkäinä ja sanavalmiina.

Seijan pukuvalinta sai asioista ymmärtäviltä naisihmisiltä paljon tunnustusta ja tuntuu siltä, että juhlapäivän jälkeen Seijan pukuvalinta saa entistä enemmän suitsutusta! Mukava aikanaan nähdä, että miten aikakauslehdistö kommentoi Seijan juhlapukua!

 

 

Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti (oikealla) onnittelee Mikkoa Tampereen kunnallisjärjestön puolesta. Hanhilahden vieressä Titta Mattila on valmiina ojentamaan talikon Mikolle. Takana Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Mikko Kriikku ja Tittan vierellä kaupunginvaltuutettu ja yhdyskuntalautakunnan jäsen Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen. Vasemmalla Super:n järjestöpäällikkö tamperelainen Raija Moilanen, joka on Keskustan luottamushenkilöorganisaatiossa aivan huipulla vaikuttava ja arvostettu henkilö.

 

 

Super:n järjestöpäällikkö Raija Moilanen tuo ammattiyhdistysliikkeen onnittelut Mikko Alatalolle. Raijan takana vasemmalta lukien Jouni Koskela, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Pentti J. Ilmari sekä Eino Råman. Kuvaajana toimineella allekirjoittaneella käy aina hyvä tuuri - ei pääse pilaamaan hyviä kuvia ainakaan kuvissa esiintymisellään!

 

 

Talikko oli ilmiselvästi "maalaispojalle" mieluisa lahja. Hän innostui sitä ihaillessaan muistelemaan aikoja, jolloin hän teki päätöksen lähteä politiikkaan ja erityisesti Keskustan riveissä.

 

Silloisessa Pirkka-hallissa 1990-luvun lopulla Mikon järjestämä Farm Aid-konsertti suomalaisen maaseudun ja ruuantuotannon puolesta oli se pointti, joka lopulta lunasti Mikon sydämessä paikan lähteä Keskustan kansanedustajaehdokkaaksi.

 

Osalllistuin tuohon konserttiin yleisönä ja muistan tapahtuman elävästi.

 

En silloin osannut haaveksiakaan, että joskus saisin tehdä yhteistyötä Mikko Alatalon kanssa. Nyt niin on kuitenkin tapahtunut ja se on antanut minulle ja myös perheelleni paljon.

 

Onnea Sinulle Mikko näin bloginkin välityksellä!

Erityiskiitokset myös Seijalle - työelämäni alussa minusta osa jäi Etelä-Pohjanmaalle ja kun Seija on sieltä kotoisin, niin ymmärrämme mainiosti toisiamme!

 

-Esko Erkkilä-

 

 

 

Eturauhassyöpää käsitellyt yleisötilaisuus kiinnosti pirkanmaalaisia

Perjantai 29.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Yhdistys juhlii tasavuosiaan työn merkeissä.

Yhdistys järjesti eturauhassyöpätilaisuuden torstaina 28.4.2011 Scandic Tampere City-hotellissa.

Toimitusjohtaja Marja-Liisa Kotisaari kertoi tilaisuuden avaussanoissaan, että Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry järjestää juhlavuotenaan 60 erilaista tilaisuutta. Tämä tilaisuus oli yksi kuudestakymmenestä tilaisuudesta.

Tilaisuuden toinen järjestäjätaho oli lääketehdas Abbott Oy.

 

 

Urologian erikoislääkäri, LT Martti Aho piti tilaisuuden asiantuntijapuheenvuoron.

 

Minä esitin Ahon puheenvuoron jälkeen asiaa potilasnäkökulmasta.

Taustatiedoksi se, että minulta on leikattu eturauhassyöpä vuonna 2001 ja olen siitä alkaen toiminut Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessä tukihenkilönä.

Esitykseni sisälsi 12 diaa ja tässä niistä keskeisimmät. Toivon, että ne kiinnostavat myös blogini lukijoita!

 

Kenelle kohdistan sanani?

• Erityisesti niille ja heidän läheisilleen, joilla eturauhassyöpä on juuri todettu tai nyt odottavat diagnoosia sekä niille, joiden toipuminen on vasta alkuvaiheessa 
• Terveydenhoitohenkilöstölle 
• Päättäjille 
• Syöpään liittyville sidosryhmille 
• Kaikille asiasta kiinnostuneille

Ydinsanomani

• Syöpä on sairaus sairauksien joukossa – siitä on hyvät mahdollisuudet parantua 
• On paljon mahdollisuuksia, joita eturauhassyövän kokeneen kannattaa hyödyntää 
• Olemme terveydenhoitojärjestelmän asiakkaita – ainakaan minä en ole missään vaiheessa kokenut itseäni potilaaksi!

Tukea kannattaa (ja pitää) etsiä!

• Tietoa on maailma tulvillaan, mutta muista lähdekritiikki 
• Syöpäyhdistyksen kautta saa tietoa ja tukea heti alkuvaiheessa 
  • Keskusteluryhmät 
  • Kirjeet 
  • Tilaisuudet 
  • Tukihenkilötoiminta 
• Kannattaa liittyä jäseneksi Pirkanmaan Syöpäyhdistykseen ja Suomen eturauhassyöpäyhdistykseen 

 

Vertaistuki

• ”Kokenut kaiken tietää” on tosiasia 
• Vertaistuki voi alkaa vaikkapa jo sairausepäilyjen aikana 
• Syöpäyhdistyksen ohjattu vertaistuki eli tukihenkilötoiminta
  • Keskusteluryhmät
  • Ensitiedon tiedotustilaisuudet
  • ”Kuukausikokoontumiset”
  • Mahdollisuus henkilökohtaiseen vertaistukeen
• Vertaistuen tarve on suurin sairauden alussa

 

Syöpä koskettaa läheisiä

• Syöpä koskettaa laajaa joukkoa siihen sairastuneen ympärillä
  • Salaanko vai kerronko sairaudestani avoimesti?
  • Luonteva suhtautuminen syöpään on lisääntynyt – me syövän kokeneet voimme edesauttaa ja rohkaista tulevia kanssaveljiämme
• Eturauhassyöpä koskettaa parisuhdetta
  • Puolisoiden/kumppanin on rooli tärkeä

 

Sopeutumisvalmennuskurssit

• Omakohtaisesti arvioiden eniten antanut kokemus leikkauksen jälkeen
• Suosittelen vasta aikaisintaan puolen vuoden kuluttua hoitojen aloittamisesta – toki ”byrokratiakin” vie sen ajan
• Parisuhdekurssi tai yksinään – kukin valitsee
  • Parisuhdekurssille pitää molempien puolisoiden haluta, toista ei saa pakottaa mukaan
• Meri-Karina Turussa on tältä seudulta yleisin kurssipaikka

 

Varhaistoteaminen on tärkeää

• Toteutuuko sukupuolten tasa-arvo, kun maassamme ei ole eturauhassyövän seulontaa?
• Lääkäreiden ja potilasjärjestöjen kannat ovat erilaiset
• Tämän esityksen pitäisi joku muu, ellen olisi työkaverini vaimon suosituksesta osannut työterveystarkastuksessa pyytää PSA:n tutkimista
• Seulonnan karttaminen ei saa kaatua rahaan eikä myöskään siihen, että todetaan ”turhia” tautitapauksia

 

Kiitokset!

• Syöpätutkimukseen ja hoitoon panostamisesta
• Syöpäjärjestöille ja lääketeollisuudelle
• KELA:lle ja RAY:lle sekä muille tahoille, jotka taloudellisesti panostavat syövän kokeneiden kuntoutukseen

Kiitokset myös Teille, hyvät läsnäolijat, jotka kuuntelitte esitykseni!

Toivon, että pystyin antamaan uusia ainespuita ajateltavaksenne!

 

-Esko Erkkilä-

 

PS. Perjantaina 29.04.2011 Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry:n nettisivuille ilmestyi blogikirjoitus samasta tilaisuudesta.

Uskallan kopioda sen tähän:

 

19. Yleisötilaisuus eturauhassyövästä 28.4.2011

"Omaa" lomaosaketta katsastamassa Himoksella

Torstai 21.4.2011 - -Esko Erkkilä-

MTK-Viljakkala päätti 11.3.2011 ylimääräisessä kokouksessaan hankkia lomaosakkeen Jämsän Himokselta. Sain kunnian toimia tulevaisuuteen tähtäävän kokouksen puheenjohtajana.

Yhdistyksen johtokunta toimi puheenjohtaja Jukka Niittyojan johdolla ripeästi ja kauppakirjat allekirjoitettiin siten, että jo 13.4.2011 bussilastillinen MTK-Viljakkalan jäseniä matkasi tutustumaan juuri hankittuun lomaosakkeeseen.

Olin mukana matkalla.

MTK-Viljakkala sai takavuosina mukavan summan rahaa Viljakkalan Osuusmeijeri-kiinteistön myynnistä.

Rahat makasivat melkein tuottamattomina pankissa, mutta nyt ne laitettiin jäsenkunnan virkistymistä ja vapaa-ajanviettoa palvelevaan tarkoitukseen. Päätös oli mielestäni oikea ja sen vuoksi kannatin hanketta.

Parhaan kuvan matkastamme Himokselle ja tutustumisesta ”omaan” lomaosakkeeseemme saa pienen kuvakertomuksen myötä:

 

 

MTK-Viljakkalan lomaosakkeen osoite on Alppihimos 13. Kyseessä on paritalo, jonka oikeanpuoleinen puolikas on meidän.

Osakkeessa on alakerrassa olohuone, makuusoppi ja sauna oheistiloineen. Keittiöhommat onnistuvat alakerrassa.

Yläkerrassa on makuutiloja neljän vuoteen verran ja sen lisäksi kahdesta nojatuolista saa lisävuoteet.

  

Kuuden hengen seurue majoittuu tiloissa mukavasti ja sen lisäksi "lisävuodekansaa" tarpeen mukaan.

Kävelymatkaa Alppihimokselta Himos-Cityyn on n. 700 metriä.

 

 

Näkymä luoteisrinteille avautuu pihalta ja myös lomaosakkeen olohuoneesta tämän näköisenä.

 

 

Lomaosakettamme vastapäätä sijaitsee Himoksen nykyinen 9-reikäinen golf-kenttä. Siihen tulee lähivuosina rakentumaan lisää majoitustilaa, sillä 18-reikäinen golf-kenttä on tulossa hieman eri paikkaan.

 

 

Näkymä Patalahdelle on lomaosakkeeltamme tämän näköinen.

 

 

Saunaosaston pesuhuoneen poreamme edustaa pientä ylellisyyttä.

 

 

 

MTK-Viljakkala valitsi mökkivarausten hoitajaksi Himosmajoituksen. Himosmajoituksen Vuorikahvio sijaitsee Pohjoisrinteiden päällä. Avaimet noudetaan sieltä ja Himosmajoituksen nettiosoite on www.himosmajoitus.fi. Varausten tekeminen onnistuu myös puhelimitse numerosta 020 787 1170.

 

 

 

Himosmajoituksen omistaa Jukka Auterinen (keskellä) ja myynnistä vastaa Elina Koivisto, jotka tässä hymyilevät MTK-Viljakkalan puheenjohtajan Jukka Niittyojan kanssa.

 

 

 

Vierailumme alkoi maukkaalla lounaalla Vuorikahviossa. Tässä Tauno ja Ritva Hanhijärvi lounaspöydässä.

 

 

Heikkilän tilan isäntäväki Oskari ja Paula Ahrikkala näyttävät olevan tyytyväisiä retkeemme!

 

 

Kaksi vahvaa viljakkalalaista viljelijää, Lasse Muotila (vasemmalla) ja Jouko Koivuniemi olivat tyytyväisiä näkemäänsä.

 

 

Tuula ja Matti Borg nauttivat heti ensinäkemällä Himoksen maisemista.

 

 

Maittavien omassa lomaosakkeessa keitettyjen kahvien jälkeen ja ennen kotimatkaa keräännyttiin koko joukolla yhteiseen potrettiin!

 

Olen tyytyväinen, että MTK-Viljakkala hankki lomaosakkeen Himokselta. Uskon, että se on moneltakin kantilta katsellen onnistunut hankinta.

Himosmajoitus Oy myy osaketta kenen tahansa käyttöön ja yhdistys saa siitä tuloja sijoittamansa pääoman vastineeksi. Sesonkiaikojen ulkopuolella yhdistyksen jäsenet voivat varata osaketta omaan käyttöönsä hieman hinnastohintoja edullisemmin.

Vapaa-aikaan panostaminen on tärkeää myös maataloudesta elantonsa saaville ja siinä Alppihimos 13:lla on toivottavasti MTK-Viljakkalan jäsenille uutta annettavaa.

 

-Esko Erkkilä-

 

Kokoomusehdokkaiden eriskummalliset mielipiteet MTK-Pirkanmaan vaalipaneelissa

Sunnuntai 17.4.2011 - -Esko Erkkilä-

MTK-Pirkanmaa järjesti perjantaina 15.4.2011 UKK-Instituutissa Tampereella kevätkokouksensa.

 

 

On hienoa, että MTK-Pirkanmaalla on naisvalta.

Piirin puheenjohtaja on Heidi Tanhua (oikealla) ja MTK:n valtuuskunnan ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimii emäntä Tiina Linnainmaa (vasemmalla) Hämeenkyröstä.

 

Kokouksen lopuksi MTK-Pirkanmaa järjesti vaalipaneelin, johon osallistuivat kaikki MTK-Pirkanmaan jäseninä olevat kansanedustajaehdokkaat.

MTK-Viljakkalan jäsenenä osallistuin kokoukseen ja luonnollisesti seurasin myös vaalipaneelin.

 

 

 

Vaalipaneelin juontajana toimi MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikoski ja hyvin toimikin!

 

Vaalipaneelin jäseninä oli kattava joukko pirkanmaalaisia kansanedustajaehdokkaita, sillä mukana olivat seuraavat ehdokkaat:

 

 

 

Arto Pirttilahti, Keskusta ja Marko Taipale, Kokoomus

 

 

Pertti Hakanen, Keskusta ja Arto Satonen, Kokoomus

 

 

Raili Naskali ja Ari Lamminmäki, molemmat Keskustasta

 

 

 

 

Tarja-Ritta Koskinen sekä Matti Äijö, molemmat Keskustasta

 

 

MTK:n toiminnanjohtaja Antti Sahi linjasi MTK:n seuraavaan hallitusohjelmaan esittämät asiat.

 

Vaalipaneelissa herätti suurta kummastusta molempien kokoomusedustajien mielipiteet.

 

Arto Satonen heitti, että hänen mielestään uusia kansanedustajia ei pitäisi eduskuntaan valita lainkaan.

Todella eriskummallinen mielipide, vaikka heitossa Satonen pyrkikin tiettyyn huumoriin.  Satosen mielipide on kuitenkin vakava asia, johon ei pidä suhtautua leikkimielellä.

 

Ehkä vielä eriskummallisempi oli Kokoomuksen Marko Taipaleen mielipide, kun hän kotimaisten elintarvikkeiden menekinedistämiseksi ehdotti uusien viinakauppojen perustamista.

Luitte aivan oikein eli kokoomuslainen kansanedustajaehdokas haluaa lisää viinakauppoja, jotta kotimaisten elintarvikkeiden menekki saataisiin vauhtiin.

Konkarikansanedustaja Arto Satonen haroi hiuksiaan, kun hän kuunteli saman puolueen untuvikkokilpailijansa mielipidettä – vai lisää viinakauppoja!

Taipaleen ajatuksenjuoksu eteni jotenkin niin, että uusien viinakauppojen viereen sijoittuneet elintarvikeliikkeet myisivät nykyistä enemmän kotimaisia elintarvikkeita! Ainakaan minä en pysy mukana kokemattoman kokoomusehdokkaan ajatustenvirrassa!

 

MTK-Pirkanmaan järjestämä vaalikeskustelu oli mielenkiintoinen, sillä paneeliin osallistuneet keskustalaiset kansanedustajaehdokkaat eivät syyllistyneet samanlaisiin floppeihin, joita kokoomuslaiset kansanedustajaehdokkaat paneelissa esittivät.  Riittääpä kokoomuslaisilla vielä oppimista!

 

-Esko Erkkilä-

Ari Arvelan Sentteri-tilaisuudessa oli vieraita läheltä ja kaukaa

Lauantai 9.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Pirkanmaan vaalipiirin eduskuntavaaliehdokas Ari Arvela Vesilahdelta järjesti tukiryhmänsä kanssa tilaisuuden Sentterissä torstaina 7.4.2011.

Tilaisuus sattui säiden osalta hyvään saumaan, sillä kevätsade piiskasi samaan aikaan vaalimökkejä Keskustorilla ja samalla se karkotti yleisön pois vaalimökeiltä.

Ari Arvela on luottamusta nauttiva henkilö Vesilahdella sekä lähikunnissa. Hänellä on myös maakunnallisia luottamustehtäviä, joten Arvelan taidot sekä yhteistyökyky on todettu laajemmaltikin.

Sentteri-isäntänä seurasin hetken Arvelan vaalitilaisuutta ja totesin, että hänellä oli vieraita läheltä ja kaukaa.

 

 

Simo ja Leena Lemberg Lempäälästä saapuivat Sentteriin heti Arin ilmoituksissaan kertomana aikana.

Lembergit joutuivat hieman odottamaan Arvelaa, sillä Tampereen liikennevilinä ja edellisen vaalitilaisuuden pitkittyminen merkitsivät Arille pientä kiirettä.

Veikkaan, että Simo ja Leena Lemberg sekä Ari Arvela keskustelivat kahden naapurikunnan – Lempäälän ja Vesilahden – ajankohtaista asioista.

 

 

Ari Arvela (oikealla) sai tilaisuuteensa vieraaksi maatalouspiireissä valtakunnallisestikin tunnetun henkilön eli Jussi K. Niemistön Laihialta.

Jussi K. Niemistö on erityisesti viljanviljelyssä uranuurtaja monien viljelyteknisten menetelmien kehittäjänä. Hänen ansionsa ovat kiistattomat, sillä Jussi K. Niemistö on useana vuonna voittanut Käytännön Maamies-lehden satokilpailun.

Saan olla itsekin tyytyväinen, sillä olen osallistunut Jussi K. Niemistön kanssa eräiden viljanviljelyyn liittyneiden projektien toteuttamiseen. Jussi K.:n rooli projekteissa on ollut edelläkävijäviljelijän näkökulma ja minulla viljaa jalostavan teollisuuden rooli – hyvin olemme yhteisen sävelen löytäneet!

Kiitän Ari Arvelaan mielenkiintoisia vieraita saaneen tilaisuuden järjestämisestä ja toivottelen hänelle menestystä vaaleissa.

 

-Esko Erkkilä-