Kuolemanlaatta kaulaan ja rynnäkköön Kalevankankaalta halki Tampereen Näsilinnaan

Keskiviikko 6.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Vapaussodassa Tampereen valtauspäivä oli tasan 93 vuotta sitten eli 6.4.1918.

Valkoisiin eli Tampereen vapauttajiin kuulunut jääkäriluutnantti Erik Gunnar Melin teki kolmea päivää aikaisemmin onnistuneen rynnäkön 170 hengen vahvuisella komppanialla Tampereen läpi, Kalevankankaalta Näsinkalliolle Näsilinnaan.

Tietokirjailija ja historioitsija Timo Malmi sekä kustannusyhtiö Traff Finland Oy:n toimitusjohtaja Mikko Närhi toteuttivat mielenkiintoisen ja n. 200 henkeä yön pimeyteen koonneen historiallisen tapahtuman 3.4.2011 klo 03.00 Tampereella.

Osallistuin puhuttelevaan tapahtumaan.

 

 

Tilaisuuden kokoontuminen tapahtui Kalevankankaan länsilaidalla sijaitsevan entisen Yleisen sairaalan eli nykyisen sairaanhoito-oppilaitoksen paikoitusalueella.

 

 

 

 

Meille jaettiin pahvilappunen ja pätkä manillanarua. Menettely oli sama kuin tasan 93 vuotta aikaisemmin Melinin miehillä. Kyse oli kuolemanlaatasta eli pahvisesta tuntolevystä. Kuolemanlaatta oli tarpeellinen, jotta kaatunut Vapaussodan sankarivainaja pystyttiin toimittamaan kotiseurakunnan multiin.

 

 

Kirjailija Timo Malmi esiintyi ”rynnäkön” aikana omana itsenään...

 

 

...ja Mikko Närhi esitti Erik Gunnar Meliniä.

Kuvassa Närhi eli Melin kuvaa megafonin avulla taistelutilannetta 93 vuotta sitten.

 

Palavat talot loimusivat eri puolilla kaupunkia ja punaisten johtaja Eino Rahja joukkoineen tulitti tykeillään kaupunkia etelän suunnasta.

Melin joukkoineen lähti Kalevankankaalta etenemään Näsilinnaa kohti klo 03.00 ja niin teimme mekin tasan 93 vuotta myöhemmin.

Sorinsillan ylittäminen oli vaikeaa, sillä Rahjan joukkojen tykkituli vaikeutti etenemistä.

 

 

Kiersimme Sorinsillan pielessä silloin ja myös nyt sijaitsevan Ortodoksikirkon...

...sekä aloimme etenemään Suvantokatua pitkin kohti Tammerkoskea. Ortodoksikirkon lähistöllä olevat puutalot paloivat ja niiden hehku nosti Melinin joukoilla hien pintaan.

Punaiset olivat linnoittaneet Hämeensillan ja eteneminen Tammerkosken yli ei ollut sitä kautta mahdollista.

Melinin joukot ryntäsivät nykyisen Koskikeskuksen kohdalla olleen Pellavatehtaan läpi Tammerkosken yli silloista Neulapatoa pitkin. Neulapato sijaitsi lähellä nykyistä Patosiltaa ja sitä pitkin me ylitimme Tammerkosken.

Tammerkosken ylityksen jälkeen nousimme Laukontorilta Hallituskadulle ja etenimme sitä pitkin Näsilinnan kadulle saakka. Näsilinnankatua pitkin otimme suunnaksi Näsilinnan.

Hämeenkatu piti ylittää pienissä ryhmissä, sillä punaiset tulittivat Hämeenkatua sen molemmista päistä. Pienin tappion Melinin joukot pääsivät Näsilinnan juurelle – me emme kokeneet tappioita lainkaan – päinvastoin muutama kapakasta palaava nuori liittyi yölliseen joukkoomme.

Oli siinä humalaisilla nuorilla ihmettelemistä, kun parisataa tummiin pukeutunutta aikuista oli selvin päin yhdessä ryhmässä matkaamassa kävellen Tampereen ydinkeskustassa aamu neljän aikoihin!

Näsilinnan juurella pysähdyimme ja pienen selostustauon jälkeen aloitimme reittimme raskaimman osuuden – kipuamisen kohti Näsilinnaa. Kipuaminen lumessa oli raskasta meille, mutta vielä raskaampaa se oli ollut 93 vuotta aikaisemmin Melinin miehille.

Melinin miehet yllättivät Näsilinnassa majailleita punaisia suuren joukon. Kerrotaan, että yllätettyjä punaisia oli n. 200 henkeä. Käsikranaatein ja muilla aseilla Melinin miehet puhdistivat Näsilinnan. Vapaussota oli myös sisällissotaa ja on surullista, että Melinin miehet teloittivat 27 punaista, jotka eivät päässeet pakenemaan Näsilinnasta.

Melinin miesten rynnäkkö Kalevankankaalta Näsilinnaan enteili Tampereen vapauttamista, vaikka lopullinen vapauttaminen tapahtuikin vasta kolmen päivän kuluttua.

Tampereen lopullinen vapauttaminen ei ollut kypsä vielä 3.4.1918, sillä punaisten sotatoimet Näsilinnaa kohtaan kasvoivat ja Melinin miehet joutuivat luopumaan siitä. Näsijärven jään kautta he joutuivat palaamaan lähtöpaikkaansa, mutta heidän rynnäkkönsä oli osoittanut, että Tampereen vapauttaminen oli enää ajan kysymys.

Kiitän Timo Malmia ja Mikko Närhiä hienon tosihistoriaan tukeutuvan kulttuuritapahtuman järjestämisestä.

 

 

Teon merkittävyyttä ei vähennä se, että spektaakkelissa oli kyse Timo Malmin kirjoittaman ja Mikko Närhen kustantaman kirjan ”Rynnäkkö läpi Tampereen” –kirjan julkistamisesta ja markkinoinnista.

Näsilinnasta aamuviiden aikaan hankitun kirjan nimilehdellä on leimasimella tallennettu teksti:

 

 

”Tämä kirja on julkaistu ja OSTETTU Näsilinnassa TAMPEREEN RYNNÄKKÖ -yönä 3.4.2011”.

-Esko Erkkilä-

Hyötyvoimalan rakentaminen on oikea päätös ja sijoituspaikaksikin näyttää muodostuvan ainoa järkevä paikka

Torstai 24.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereelle rakennettava hyötyvoimalaitos on ristitty Tammervoiman hyötyvoimalaitos -hankkeeksi ja sen toteuttamisen yhteistyökumppanit ovat Pirkanmaan Jätehuolto Oy sekä Tampereen Sähkölaitos –yhtiöt.

Kannatan lämpimästi hanketta, sillä sen myötä jätteiden energiahyötykäyttö monipuolistaa pirkanmaalaisen energiantuotannon polttoainevalikoimaa, ja samalla päästään eroon jätteiden kaatopaikkasijoittamisesta. Ilmastokuormitus vähenee, kun biohajoavat jätteet eivät enää tuota metaania kaatopaikalla.

Tunnistan, että eräät tahot ”jäkättävät” hyötyvoimalaitoksen rakentamista vastaan ja puhuvat taivaanrannanmaalareina jätteiden vähentämisestä ensisijaisena jätepolitiikan toimintamuotona. Mielestäni taivaanrannanmaalarit puhuvat toki asiaa, mutta eivät elä todellisuusmaailmassa.

On ihmeellistä ja sinänsä positiivista, että hallituksen ilmastopoliittinen asiantuntija Oras Tynkkynen on asian puolesta. Tynkkysen rooli Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n hallituksen puheenjohtajana tuo vihreidenkin käytännön toimintaan järkevyyttä!

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Pirkanmaan ELY-keskus) on antanut lausuntonsa Tammervoiman hyötyvoimalaitos -hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta.   

­Arvioitavat neljä hyötyvoimalaitoksen sijaintivaihtoehtoa ovat Lielahti (Epilä), Rusko, Sarankulma (Peltolammi) ja Tarastenjärvi. Tarastenjärven vaihtoehdossa on mukana Biokaasutuslaitos, joka voidaan toteuttaa myös itsenäisenä hankkeena.

On positiivista, että Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnossa puhutaan nyt Epilän ja Peltolammin vaihtoehdoista (vaikkakin sulkeissa).  Lielahdesta Epilän kohdalla ja Sarankulmasta Peltolammin kohdalla pyrittiin ilmiselvästi sumuttamaan paikallisia asukkaita sijoituspaikkavaihtoehtojen kohdalla. Kerrassaan tuomittavaa toimintaa virkamiehiltä, mutta Alvari-kokoontumisissa asia saatiin korjattua.

 

Olen enemmän kuin tyytyväinen, että Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen sijoituspaikaksi on nyt ilmeisesti muotoutumassa Tarastenjärvi.

 

Olen ollut koko ajan Tarastenjärvi-vaihtoehdon kannalla ja se selviää mm., jos Googleen laittaa hakusanaksi ”Tampereen hyötyvoimalaitos”, niin melkein kärjessä on blogikirjoitukseni asiasta.

 

En siis ole muuttanut kantaani, vaan kannatan Tampereen hyötyvoimalaitoksen rakentamista ja sen sijoittamista Tarastenjärvelle.

 

Valitettavasti en ehtinyt asiasta järjestettyyn YVA-selostustilaisuuteen, joka oli kaikille avoin yleisötilaisuus keskiviikkona 16. maaliskuuta 2011 klo 18–20 Tampereen yliopiston päätalolla, 2. krs, luentosali A1, Kalevantie 4.

Toivomukseni oli, että yleisö käyttäisi tilaisuudessa puheenvuoroja, jotka puoltavat hyötyvoimalan sijoittamista Tarastenjärvelle. Näin myös tietääkseni tapahtui, vaikka taivaanrannanmaalaritkin olivat äänessä.

 

-Esko Erkkilä-

Varttikarjalaisuus - arvostettu ominaisuus, vaikka monet eivät edes tunnista, että ovat varttikarjalaisia

Torstai 17.3.2011 - -Esko Erkkilä-

FT Outi Fingerroos,  Suomen Akatemian tutkijatohtori, etnologian yliassistentti, Jyväskylän yliopistosta on ”markkinoinut” itseään varttikarjalaisena.

Sain v. 2001 osallistua Outin kanssa samalle matkalle Tverin Karjalaan eli n. 160 kilometriä Moskovasta luoteeseen. Silloin hän ei vielä ollut FT!

Varttikarjalaisuus on minulla lähes omakohtainen kokemus, sillä kolme poikaani ovat varttikarjalaisia, koska vaimoni äiti oli kotoisin Salmin Mantsinsaarelta.

Varttikarjalaisuus tuli mieleeni, kun maaliskuun 9. päivänä sain hieman sivusta Sentteri-isäntänä seurata Pertti Hakasen järjestämää tilaisuutta Sentterissä.

Pertti oli yhdessä vaimonsa Seijan kanssa kutsunut Sentteri-vieraakseen Vpl. Pyhäjärvi –kerhon.

Tilaisuuteen tuli täyskarjalaisia eli Pyhäjärveltä evakkoon lähteneitä. Heidän lisäkseen mukana oli varmasti puolikarjalaisia muitakin kuin Pertti. Ehkä mukana oli myös muutama varttikarjalainen eli sellainen, jonka isovanhemmista toinen on syntynyt luovutetussa Karjalassa.

Arvostan erityisen korkealle täyskarjalaiset, mutta arvonannostani saavat nauttia myös puolikarjalaiset eli ne joiden vanhemmista toinen on syntynyt luovutetussa Karjalassa.

Varttikarjalaiset eivät useinkaan tiedosta karjalaisjuuriaan ja sen vuoksi aina iloisen FT Outi Fingerroosin tapaaminen tai hänen kuulemisensa ilahduttaa – Outi kun joka yhteydessä ”mainostaa” varttikarjalaisuutta.

Vpl. Pyhäjärvi –kerhon kokoontuminen oli hieno tilaisuus. Porukan yhteenkuuluvuus oli ulkopuolisenkin voimallisesti havaittavissa. Monet puhuttelevat karjalaislaulut kaikuivat Sentterin alasalista sisääntulokerrokseen.

Olen Venäjän-matkoillani muutaman kerran saanut poiketa Pyhäjärvellä ja tunnen siellä mm. lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkin sekä Pyhäjärven hautausmaan sijainnin. Uskon osaavani arvioida ne tunteet, jotka Vpl. Pyhäjärven asukkailla ja heidän jälkeläisillään ovat niiden äärellä.

Pertti ja Seija Hakanen tekivät arvokkaan työn, kun he kutsuivat Vpl. Pyhäjärvi-kerhon vieraakseen Sentteriin.

Pertin ja Seijan työ oli tavallaan valmistautumista ensi kesänä Sastamalassa järjestettäviä Pyhäjärvi-juhlia varten.

Juhlat järjestetään 16 -17.7.2011 ja ne tietävät monia työntäyteisiä hetkiä Pertti ja Seija Hakaselle, sillä Pertti Hakanen on juhlien järjestelytoimikunnan puheenjohtaja.

Pari kuvaa Vpl. Pyhäjärvi –kerhon tapaamisesta Sentterissä:

 

Pertti Hakanen valmistautuu toivottamaan Vpl. Pyhäjärvi-kerhon tervetulleeksi Sentteriin.

 

 

Vpl. Pyhärvi-kerholaiset saivat kuulla Seija Hakasen esittämän laulukappaleen, jossa kerrottiin kauniista Karjalasta, vaikka lauluntekijä ei siellä ollutkaan syntynyt.

Seijan laulu kosketti omakohtaisesti, sillä arvostan luovutettua Karjalaa, vaikka en ole siellä syntynytkään.

 

-Esko Erkkilä-

Talvisodan jälkeen ensimmäinen rauhanpäivä oli tasan 71 vuotta sitten

Maanantai 14.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Suomen historiassa 13.3.1940 on merkittävä  päivä, sillä silloin loppui Talvisota.

Tänään, maaliskuun 14. päivänä on paikallaan tiedostaa, että tasan 71 vuotta sitten maassamme oli ensimmäinen rauhanpäivä Talvisodan syttymisen jälkeen.

Talvisodan päättymisen vuositapahtumia oli eilen vain harvakseltaan. Harvakseltaan siitä syystä, kun kyse ei ollut tasavuosikymmenistä.

Haluan kunnioittaa ja tiedostaa Suomen itsenäisyydelle tärkeät päivät ja sen vuoksi osallistuin eilen kahteen tilaisuuteen, joiden tarkoituksena oli muistella Talvisodan päättymistä.

Puolelta päivin osallistuin harvalukuisen joukon mukana Yrjö Jylhän patsaalla järjestettyyn seppeleenlaskutilaisuuteen.

 

 

 

Yrjö Jylhän muistomerkki on nimeltään ”Runoratsu – sotaratsu”.

Muistomerkki kuvaa vauhkona takajaloilleen nousevaa hevosta ja sitä hillitsevää miestä. Teos on kuvanveistäjä Terho Sakin käsialaa.

Runoilija ja Taipaleen – Kirvesmäen ansioitunut sotilas päätti elämänsä oman käden kautta 1956 – muistomerkki on paljastettu 1.10.1964. Muistomerkki sijaitsee Yrjö Jylhän aukiolla Satakunnankadun, Savilinnantien ja Sepänkadun kulmauksessa Tampereen Amurissa.

 

Seppeleenlaskusta huolehtivat v. 1951 perustettu Tampereen Klassikot ry. Yhdistyksen puheenjohtaja emeritus-piispa Juha Pihkala oli estynyt saapumasta tilaisuuteen ja seppeleenlaskun suorittivatkin yhdistyksen sihteeri Pasi Takala (oikealla) sekä Pertti Ollikka (vasemmalla).

 

 

 

Koruton ja vaatimaton tilaisuus on ohi. Muistomerkin ja sen juurelle 13.3.2011 lasketun seppeleen taustalla on erittäin paljon Suomen historiaan vaikuttaneita asioita.

 

Illalla osallistuin Tampereen Tuomiokirkossa järjestettyyn mieliin painuneeseen Kirkkoiltaan.

Kirkkoillan olivat järjestäneet Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä ja Sotiemme 1939-1945 Perinneyhdistys ry. Myös partiolippukunta Näsin Tytöt oli osallisena illan järjestelyissä.

Kirkkoillan musiikkista vastasi Satakunnan Sotilassoittokunta, johtajanaan musiikkimajuri Riku Huhtasalo.

Juhlavieraat saivat kuulla kahdenkin kuoron esittämänä kuorolaulua – Eternitas, johtajanaan Reija Mattsson ja Mieskuoro Kelot, johtajanaan Lasse Kautto.

Kirkkoillan tervehdyssanat lausui eversti Pentti Väänänen Sotiemme 1939-1945 Perinneyhdistyksestä.

Väänänen kertasi lyhyesti Talvisodan historian. Hän totesi totuudenmukaisesti, että Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin yritti tuhota Suomen ja kuljettaa suomalaiset kauas Neuvostoliittoon.

Sotaveteraanien ja lottien panosta kunnioittaen Väänänen käsitteli tervehdyssanoissaan sotaorpojen vaikeaa tilannetta. Monet sotaorvot eivät ole koskaan tavanneet isäänsä!

Voimallisen juhlasaarnan piti rovasti Ilmari Mustonen.

En ole koskaan saanut kuulla saarnastuolista esitettynä niin suoraa, selkeää ja voimallista sananjulistusta kuin rovasti Mustonen esitti.

Mustonen kertasi mm. sen, että Neuvostoliitto erotettiin Kansainliitosta v. 1940, kun se Suomeen hyökkäämällä oli rikkonut Kansainliiton sääntöjä.

Rovasti Mustonen käsitteli eversti Väänäsen tapaan sotaorpojen tilannetta.

Mustonen oli huolissaan myös nykyajan avioerolapsista. Mustonen vertasi sotaorpojen tilannetta nykyajan ”ero-orpojen” tilanteeseen. Avioero-orpoja on jo nyt enemmän kuin aikoinaan sotaorpoja, joten kysymys on päivänpolttava.

Päätösliturgian suoritti rovasti Esa Eerola.

Kiitän Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymää ja Sotiemme 1939-1945 Perinneyhdistys ry:tä mieliin painuneen Kirkkoillan järjestämisestä.

 

 

Tampereen Tuomiokirkko 13.3.2011 eli tasan 71 vuotta Talvisodan rauhanteon jälkeen.

 

-Esko Erkkilä-

Kalevalan päivä - suomalaisen kulttuurin päivä

Perjantai 4.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen myöhässä, kun vasta tänään kirjoitan Kalevalan päivästä. Parempi kuitenkin myöhään, kuin ei milloinkaan.

Vietämme Kalevalan päivää aina helmikuun 28. päivänä. Näin tapahtuu myös karkausvuosina, jolloin helmikuussa on 29 päivää.

Kalevalan päivää vietetään 28. helmikuuta, koska Elias Lönnrot allekirjoitti ja päiväsi Kalevalan ensimmäisen version, niin sanotun Vanhan Kalevalan esipuheen 28. helmikuuta 1835.

Elias Lönnrot oli kansanrunouden kerääjä ja kansalliseepoksemme, Kalevalan, ja sen sisarteoksen Kantelettaren luoja.

Lönnrotia pidetään Suomen kirjakielen toisena isänä Mikael Agricolan jälkeen.

Lönnrot teki monia kansanrunouden keräysmatkoja mm. Vienan Karjalaan. Olen kerran saanut käydä pienryhmän mukana Uhtualla, jossa kylän keskellä sijaitsee ns. Lönnrot´n mänty.

Uhtuaa kutsutaan Venäjällä nykyisin Kalevalaksi.

 

Kalevalan päivä on virallinen liputuspäivä. Se oli vakiintunut liputuspäiväksi jo 1920-luvulla, mutta vasta vuonna 1978 helmikuun 28. päivä vahvistettiin asetuksella viralliseksi liputuspäiväksi.

 

Korkeat hanget sekä nietokset loivat tänä vuonna oivalliset ja hienot raamit Kalevalan päivän liputukselle.

Valitettavasti tuuli oli tyyni ja emme nähneet siniristilippua liehumassa koko komeudessaan.

 

 

Tässä on kuva meidän perheemme Kalevalan päivän liputuksesta 28.2.2011.

 

-Esko Erkkilä-

Sentterin avajaiset - todella hieno tilaisuus!

Tiistai 22.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Palaan vasta nyt hienoon tilaisuuteen, joka järjestettiin jo melkein kuukausi sitten eli 24.1.2011.

Kyse on Sentterin avajaisista.

Sentteri on Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n sekä Keskustan Pirkanmaan piirin yhteishanke vaalikahvilan merkeissä.

Olimme ajoissa liikkeellä, sillä halusimme tilaisuuden tullen varmistaa hyvän paikan Tampereelta, jonne tamperelaiset ja pirkanmaalaiset voisivat tulla tapaamaan Keskustan pirkanmaalaisia kansanedustajaehdokkaita.

Sentteri sijaitsee Hallituskatu 7:ssä. Ohjeemme sinne on seuraavalainen:

Kolmekymmentä askelta Takon suuntaan Kauppahallin Hallituskadun puoleiselta sisäänkäynniltä!

Saimme Sentterin avajaisvieraaksi ympäristöministeri Paula Lehtomäen.

Lehtomäki ja pirkanmaalaiset kansanedustajaehdokkaat "vetivät väkeä tuvan täyteen"!

Pieni kuvakavalkaadi antaa ehkä parhaan kuvan Sentterin avajaisjuhlallisuuksien etenemisestä:

 

 Aina hymyilevä ympäristöministeri Paula Lehtomäki saapui ajallaan Sentteriin. "Taustavarmistajana" tässä Eino Råman.

 

 

Paula Lehtomäen Sentteri-vierailu ajoittui luonasaikaan ja sen vuoksi hän sekä kansanedustaja Mikko Alatalo ideoivatkin yhteisen lauluhetkensä "Luonastunnin lauluhetkeksi".

Lauluhetki-taltiointi on saanut valtavan suosion YouTube´ssa, sillä sitä on nyt katseltu n. 12.000 kertaa!

Katso Paulan ja Mikon yhteislaulu nettiosoitteesta www.youtube.com. Hakusanalla "alatalo2011" se löytyy varmasti. Itse löysin sen ensimmäisen kerran haulla "Paula Lehtomäki ja Mikko Alatalo" Samasta osoitteesta ja samoilla hakusanoilla löytyy myös ympäristöministeri Lehtomäen Sentterissä pitämä avajaispuhe.

Käy katselemassa ja kuuntelemassa - nauti ja ihaile hienoa musisointia sekä täyttä ASIAA!

 

 

Eduskunnan keväällä omaehtoisesti jättävä kansanedustaja Klaus Pentti toi Sentteri-avajaisiin tervehdyksen Eduskunnasta. Klaus Pentin tapaista valtiomiestä on vaikea löytää, sillä niin perusteellisesti Pentti on paneutunut eduskuntatyöhön - hänellä on puheissaan aina vankkaa tietoa ja sanomaa.

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n tervehdyksen tilaisuuteen toi puheenjohtaja Antti Juva.

  

 

Puheenjohtaja Antti Juva luovutti Sentteri-emäntä Titta Mattilalle Emännänkupin ja Sentteri-isäntä Esko Erkkilälle Isännänkupin. Emäntä ja Isäntä kiittävät huomionosoituksesta!

 

Sentterin avajaismuodollisuudet olivat varsinaisen avaamisen osalta pitkään harkinnan ja ideoinnin kohteena. Lopputuloksena päädyimme siihen, että hankimme tamperelaiselta Mikon Leipä Oy:ltä kunnollisen suomalaisesta rukiista leivotun ison ruisleivän.

 

 

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki leikkasi ruisleivästä palan ja sen myötä Sentteri tuli avatuksi. (Valokuva: Jussi Westinen).

Saattoi olla ensimmäinen kerta, kun ruisleivän leikkaaminen symbolisoi jonkin tilan tai toimipisteen avaamista. Mielestämme se sopi hyvin Sentterin avajaissymboliksi, sillä Keskustan eräs perusarvo on kotimainen ruoka.

Olen ruisleivän leikkaamisen käyttämisestä "avajaisnauhan katkaisun" sijaan hieman ylpeä, sillä idea kypsyi vaimoni Ritva Erkkilän esittämän idean pohjalta.

 

 

Tässä ruisleipäidean keksijä Ritva Erkkilä valmistelemassa Sentterin keittiössä tarjoilukuntoon Teiskossa valmistettuja mainioita porkkanaleivoksia.

Huomaattehan Sentterin sisustusmaalauksessa, tuolin pehmikkeissä sekä tarjoiluhenkilökunnan asusteissa hyvin väri väriin sointuvat väritykset!

 

Seuraavaksi Sentterin avajaistilaisuudessa päästiin pääasiaan eli Keskustan Pirkanmaan vaalipiirin kansanedustajaehdokkaiden puheenvuoroihin.

 

Valitan, että ensimmäisenä esiintynyttä Vesilahden Ari Arvelaa bloginpitäjän digikameran muistista ei löydy. On jatkossa oltava aktiivisempi, että myös Arvelasta saadaan näille sivuille kuva.

 

Ari pitää maanviljelijöiden sekä yrittäjien asiat mielessään ja niiden myötä hän on kohonnut pirkanmaalaisten kärkivaikuttajien joukkoon.

 

Bloginpitäjän digikameran muistiin ovat tallentuneet seuraavat kansanedustajaehdokkaat, jotka esiintyivät avajaisjuhlassa:

 

 

Pertti Hakanen Sastamalasta

  

 

Hanna Holma Kangasalta

  

 

Tarja-Riitta Koskinen Juupajoelta

  

 

Katariina Kähkölä Lempäälästä

  

 

Tarmo Niemenmaa Tampereelta

  

 

Arto Pirttilahti Mänttä-Vilppulasta

  

 

Matti Äijö Ikaalisista

  

 

Päivi Hiltunen Hämeenkyröstä

 

 

  

Onnistuneen avajaistilaisuuden viimeisenä esiintyjänä ja alustajana oli Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti.

Hanhilahden esitys käsitteli ajankohtaisia Tampereen, mutta myös Tampereen seutukuntaa koskettelevia asioita.

 

Bloginpitäjä ja Sentteri-isäntä toivoo, että Sentteri pystyy tuomaan piristävää uutta tamperelaiseen ja pirkanmaalaiseen politiikkaan sekä lisäämään tavallisen kansalaisen vaikutusmahdollisuuksia.

 

-Esko Erkkilä-

Pertti Hakasen vaalijuhlassa Sastamalassa oli yli 200 osanottajaa!

Sunnuntai 20.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Pertti Hakanen on kohonnut nopeasti Pirkanmaan kärkivaikuttajien kaartiin, sillä hänet valittiin syksyllä mm. Keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtajaksi.

Hakasen vaalijuhla Sylvään koululla Sastamalassa perjantaina helmikuun 18. päivänä oli innostava tilaisuus.

Vaalijuhlan ohjelma oli laadittu huolella ja tunnelma Sylvään koulun auditoriossa oli mainio.

Sain ”juhlakalun” pyynnöstä toimia tilaisuuden poliittisen osion juontajana.

Tilaisuuden aluksi tarjottiin maukas ja takuulla kotimaisista elintarvikkeista valmistettu iltapalaksi nimetty runsas ruokatarjoilu. Ruokatarjoilusta vastasi Vehmaan tila ja sen isäntäväki.

Pertti Hakasen vaalikampanja keskittyy ruokaturvan, perheen ja isänmaan esilletuontiin.

Kaikki Hakasen vaaliteemat ovat keskeisiä meille kaikille ja ne tulivat hyvin esille niiden vieraiden esityksissä, jotka esiintyivät Hakasen vaalijuhlassa.

Sastamalan kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Ulla Yli-Hongiston puheenvuoro käsitteli nuorten syrjäytymistä ja varhaista puuttumista nuorten ongelmiin.

Yli-Hongisto on henkilökohtaisesti kokenut kaksikin kuntaliitosta – ensiksi Kiikka ja Keikyä Äetsäksi ja sitten Äetsä Sastamalaan – ja sen vuoksi kysyin juonnossani häneltä ohjeita ja malleja, että miten onnistunut kuntaliitos toteutetaan. Avoimuus ja alueiden tasapuolinen kohtelu uuden kunnan toimesta ovat keskeinen onnistumisen edellytys, mainitsi Yli-Hongisto.

MTK:n 2. puheenjohtaja Mauno Ylinen Kauhavalta oli toinen Hakasen vaalijuhlassa esiintynyt asiantuntija. Ylisen suuri huoli oli maataloustuotannon raju kannattavaisuuden romahtaminen. Toivon, että voin jatkossa näillä palstoilla palata juontajan ja Ylisen käymään jatkokeskusteluun.

Kolmantena vieraana kansanedustajaehdokas Pertti Hakasen vaalijuhlassa esiintyi kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Juha Korkeaoja.

Korkeaoja omaa vankan taustatiedon ja kokemuksen, sillä onhan hän ollut kansanedustajana vuodesta 1991 alkaen. Lisäksi hän on toiminut maa- ja metsätalousministerinä Jäätteenmäen sekä Vanhasen I hallituksessa.

Korkeaojan esitys toi esille mielenkiintoista taustatietoa mm. Jäätteenmäen sekä Vanhasen II hallituksen maatalousohjelman laatimisesta. Molempien laadinta tapahtui Juha Korkeaojan johdolla.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtajana Juha Korkeaoja on aihealueen paras asiantuntija Suomessa ja mielenkiintoista olikin kuulla hänen aprikointinsa Suomen Afganistanin rauhanturvaoperaation tulevaisuudesta.

Ajattelin kysyä juonto-osuudessani tästä, mutta päädyin itsenäisesti, että en lähde tässä juhlatilaisuudessa kyselemään Suomen Afganistan-politiiikasta.

Kun Juha Korkeaoja kuitenkin otti asian esille puheessaan omaehtoisesti, halusin juontajan kysymysosuudessa kysellä tarkemmin Korkeaojan ja sitä kautta Suomen linjauksista. Korkeaoja tarkensi asioita ja oli tilaisuuden jälkeen minulle tyytyväinen, että sai tarkentaa esille tuomiaan ajatuksia.

On hyvä, että Keskusta on aloitteellinen vaalikampanjoinnin aikana käsittelemään vastuullisesti myös Afganistan-kysymystä. Se on ASIAA parhaimmillaan.

Parhaat kiitokset illan pääjuontajalle Essi Leppäkoskelle, joka osaavalla juonnollaan ja mainioilla lauluesityksillään teki vaalijuhlasta todellisen JUHLAN.

Timo Kimpanpään runoesityksistä erityisesti Yrjö Jylhän ”Kuujärvi” puhutteli juhlayleisöä. Olen saanut kahdestikin käydä Kuujärvellä ja sen vuoksi Kimpanpään esittämät säkeet ”Kuujärven kunnaat, Kuujärven kuu, Kuujärven rannalla karsikkopuu…”sykähdyttivät. 

Kansanedustajaehdokas Pertti Hakasen lyhyet, mutta useat esiintymiset juhlalavalla toivat hienosti esille ne arvot, joilla hän on lähtenyt tavoittelemaan paikkaa Arkadianmäelle.

 

Tässä muutamia kuvia Pertti Hakasen vaalijuhlasta:

 

Vaalijuhlan pääjuontaja ja monien mainioiden lauluesitysten esittäjä

Essi Leppäkoski.

 

 

Puutarhatontut Eeva-Liisa Sianoja ja Maarit Kallio vierailivat monesti lavalla ja heillä oli aina nasevaa kerrottavaa. 

 

 

Juhlaisäntä Pertti Hakanen

 

 

 

 

 

 

Juhlan loppukiitokset: Pertti ja Seija Hakanen!

 

Ja vielä pari Päivikki Ristiniemen ikuistamaa kuvaa Pertti Hakasen vaalijuhlasta:

 

 

 

Ulla Yli-Hongiston (oikealla), Mauno Ylisen (vasemmalla) ja Juha Korkeaojan (toinen oikealta) esitysten jälkeen paneelikeskusteluun kutsuttiin mukaan myös itse "juhlakalu" eli Pertti Hakanen (toinen vasemmalta).

 

 

Juontajalla oli helppo ja mieluisa tehtävä johdatella korkeatasoisen paneelin keskustelua.

 

 

Yhtenäinen Sastamala ja ympäröivä Pirkanmaa antavat Pertti Hakaselle todelliset mahdollisuudet tavoitella yhtä Pirkanmaan Keskustan paikkaa tulevassa Eduskunnassa.

-Esko Erkkilä-

Kansanedustaja Mikko Alatalo on huolissaan myymäläkassojen turvallisuudesta

Lauantai 12.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Eduskunnan kyselytunnilla helmikuun 10. päivänä ensimmäinen aihe oli:

”Työnantajan velvoittaminen takaamaan turvallisuus yksintyöskentelyssä.”

 

Ensimmäisenä kysymyksen esitti Raakel Hiltunen (SDP). Hiltusen kysymys päättyi näin:

Aikooko hallitus ryhtyä toimiin työnantajien velvoittamiseksi siihen, että yksin työskentelevän työntekijän turvallisuus voidaan taata?

Istunnon puhemiehenä toiminut I varapuhemies Seppo Kääriäinen koki asian tärkeäksi ja hän antoi keskustelun jatkuessa mahdollisuuden lisäkysymyksen tekemiseen Keskustan Mikko Alatalolle.

Alatalon lisäkysymys kuului näin:

”Arvoisa puhemies!

Tosiaankin tämä työpaikalla tapahtuva väkivalta on lisääntynyt. Katuväkivalta ehkä ei ole.

Mutta sitten yksi asia, josta olen aika huolissani, ovat viestit tuolta kauppaliikkeistä, että kun muuntorangaistus muutettiin vaikeammaksi, sen kynnystä nostettiin, niin se on aiheuttanut tällaista, että tulee porukoita, jotka ryöstävät kauppoja. Monesti tuntuu siltä, että ilmeisesti sieltä ei edes tehdä rikosilmoituksia, koska se koetaan turhaksi.

Tässä mielessä voisi vaatia lakia ja järjestystä näiltä osin, koska ovat aikamoinen turvallisuusriski myös nämä porukat vanhemmalle väelle näissä paikoissa, koska tämä vankeuden uhka ei ole enää olemassa. Tiedän, että sitä on tutkittu ja ei ole kuulemma näyttöä tälle, mutta kentältä taas kuuluu ihan toisenlaisia viestejä.”

Alatalon esittämä kysymys osoittaa tilanteen todellista tuntemusta ja sen vuoksi tuntuikin hieman oudolta, kuin oikeusministeri Tuija Brax tukeutui lainsäädännön kiemuroihin ja alkoi nusseroimaan pilkkuja Alatalon selkeään kysymykseen vastatessaan.

Iltasin myymälöissä asioivat aistivat Alatalon kysymyksen aiheelliseksi ja sen vuoksi myymäläryöstöihin osallistuneita pitäisi kohdella nykyistä ankarammin.

Toivottavasti Mikko Alatalon esittämä kysymys vauhdittaa uudistuksia, joilla myymäläryöstöihin syyllistyneet henkilöt saataisiin nykyistä tehokkaammin vastaamaan teoistaan.

-Esko Erkkilä-

Kenen joukoissa oikeasti seisot - Uuden Suomen Puoluekoneen kertomaa

Torstai 10.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Uuden Suomen nettisivujen – www.uusisuomi.fi – ensimmäisellä sivulla on linkki Puoluekoneeseen.

Tunsin mielenkiintoa testata mielipiteitäni ja vastasin kysymyksiin.

Vastaukset piti asettaa janalle, jossa ykkönen merkitsi ”Ei”, kolmonen ”En osaa sanoa” ja viitonen ”Kyllä”.

Kysymykset, joihin pitää vastata ovat nämä:

Pitäisikö lapsilisät poistaa hyvätuloisilta?

Pitäisikö Suomen vastaanottaa enemmän pakolaisia?

Pitäisikö pääomatuloverotusta kiristää?

Pitäisikö Suomeen rakentaa uusia ydinvoimaloita?

Pitäisikö maataloustukia leikata?

Pitäisikö kunnallisia terveyspalveluita yksityistää?

Pitäisikö pakkoruotsi poistaa kouluista?

Pitäisikö turkistarhaus kieltää Suomessa?

Pitäisikö työntekijöiden lakko-oikeutta kaventaa?

Pitäisikö varallisuusvero palauttaa?

Pitäisikö sosiaalietuuksia karsia?

Pitäisikö valtion tukea yrittämistä enemmän?

Pitäisikö yleinen ja kaikkia miehiä koskeva asevelvollisuus säilyttää?

Pitäisikö Suomen liittyä tulevaisuudessa Natoon?

Pitäisikö valtion virastoja hajauttaa enemmän maakuntiin?

Pitäisikö eläkeiän alarajaa nostaa 63 ikävuodesta?

Pitäisikö Ylen toimintaa supistaa?

Pitäisikö homoavioliitot sallia?

 

Pitäisikö kuntia pakkoliittää toisiinsa?

 

Pitäisikö presidentin valtaa vähentää?

 

Hyviä kysymyksiä kaikki!

 

Sain puoluekohtaisena tuloksena seuraavat tulokset:

 

• Suomen Keskusta                       68 %
• Kristillisdemokraatit                  68 %
• Kokoomus                                   66 %
• RKP                                             65 %
• Perussuomalaiset                        58 %
• SDP                                              46 %
• Vihreät                                        41 %
• Vasemmistoliitto                          36 %

Olen tyytyväinen tulokseeni, sillä se varmaan kuvastaa maailmankatsomustani. Neljä ensimmäistä puoluetta ovat lähes tasoissa ja sitten on suurempi ero niihin puolueisiin, joiden toimintaa vierastan.

Testi on leikkimielinen, mutta kyllä sen antama palaute antaa hyvin tukea niille ajatuksille, joita äänestäjänä arvostan.

-Esko Erkkilä-

Valtioneuvoston torstaina tammikuun 27. päivänä hyväksymät elintarvike- ja ruokapoliittiset selonteot linkittyvät vahvasti toisiinsa

Lauantai 5.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Torstain täysistunnossa 27.1.2011 Eduskunta hyväksyi maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnöt valtioneuvoston elintarvike- ja ruokapoliittisista selonteoista.

Selonteot linkittyvät vahvasti toisiinsa ja molemmissa Keskustan kädenjälki näkyy erittäin vahvasti.

Selonteoista voidaan nostaa esille muutama asia, jotka meidän kaikkien on hyvä tietää ja huolehtia, että turvaamme ne myös jatkossa.

Kotimaisen alkutuotannon heikko kannattavuus on merkittävä uhka koko elintarvikeketjun toiminnalle ja kehittämiselle. Muistaa pitää, että ilman kotimaista raaka-ainetta ei ole nykyisessä mitassaan myöskään elintarvikealan yrittäjyyttä ja työpaikkoja.

Elintarvikeketjun läpinäkyvyydellä taataan laatua ja luottamusta kotimaiseen ruokaan. Kuluttajien näkökulmasta keskeisiä kysymyksiä ovat erityisesti alkuperä, lisäaineet, tuoreus, maku sekä kuljetusmatkat. Keskustan linjauksissa todetaan myös ruoan hinnan merkitys kuluttajille. Kaikkien kuluttajien oikeutta laadukkaisiin elintarvikkeisiin sekä ruoan hinnannousun hillitsemistä on onnistuttu turvaamaan toteutetulla arvonlisäveron laskulla.

Kasvinsuojeluaineiden kotimainen käyttö ja näiden aineiden kuluttajiin kohdistuvat saantimäärät ovat turvallisen alhaisella tasolla. Kokonaisuudessaan suomalaisten kuluttajien kasvinsuojeluaineiden saannista 91 prosenttia tulee tällä hetkellä ulkomaisista elintarvikkeista, erityisesti hedelmistä (EVIRA:n julkaisuja 13/2009 s. 144).

Kotimaisten elintarvikkeiden turvallisuus ja puhtaus ei siis ole myytti, vaan totisinta totta.

Olen pitänyt itseäni jonkinmoisena elintarvikealan taitajan, mutta nyt tutkimuksissa ilmennyt ruuan hävikki yllätti minut.

Ruoan hävikki on arvotonta, suurta tuhlausta ja luonnonvarojen väärinkäyttöä, joka aiheuttaa lisäksi turhia päästöjä. Kuluttajien tietoisuutta hävikin ympäristövaikutuksista tuleekin nopeasti lisätä. Ruokahävikin minimointi on erittäin keskeinen ympäristötoimenpide. Nykyarvioiden mukaan ruokahävikin estäminen on ympäristön kannalta 10 kertaa tehokkaampaa kuin ruokajätteen käsittely.

Eduskunnassa käsitellyt elintarvike- ja ruokapoliittiset selonteot antavat aivan uuden ja pitävän pohjan Suomen Keskustan pitkään ajamille linjauksille kotimaisen elintarviketuotannon aseman vahvistamisesta. Toivon, että niistä käydään kattava keskustelu pian alkavan eduskuntavaalitaistelun aikana.

-Esko Erkkilä-

Pyynikin yli 50 vuotta vanhan uimahallin entisöinti ja perusparannus ovat kulttuuriteko

Tiistai 28.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Perinteikäs Pyynikin uimahalli avattiin 50 vuotta sitten.

Perinteet eivät kuitenkaan painaneet, kun uimahalli suljettiin hygienia- ja turvallisuussyistä kolmisen vuotta sitten. Uimahalli ehti olla käytössä avajaisvuodestaan 1957 aina 20.12.2007 saakka.

Pyynikin uimahalli on arkkitehti Harry W. Schreck´n suunnittelema vuosina 1954…1956.

Uimahalli on v. 2006 siirtynyt suojelukaavan piiriin, joka merkitsee, että rakennusta ei saa purkaa ja myös sisääntuloaula sekä allashuoneen sisätilat on suojeltu.

Pyynikin uimahallin perusparannustyöt ovat alkaneet, kuten jokainen huomaa, joka kulkee uimahallin ohi.

Uimahallin tilamuutokset on toteutettava suojelun hengessä.

Kaikki pintarakenteet uusitaan ja uutta on se, että esteettömyys toteutetaan kaikilta osin. Perusparannuksen jälkeen paljain jaloin kulkemista tapahtuu ainoastaan vaakatasossa.

Museoviraston ja Tampereen kaupungin kesken on vielä menossa tietty vääntö uima-altaan vedenpinnan tasosta.

Museoviraston lähtökohta on se, että uima-altaan vedenpinnan taso olisi entinen eli – 35 senttiä uima-altaan reunasta. Tampereen kaupunki taas lähtee siitä, että vedenpinta olisi uima-altaan reunan tasalla.

Tampereen kaupungin mukaan ilma ei pääse vaihtumaan altaan yläpuolella, kun vedenpinta on altaanreunan alapuolella. Uimarit hengittävät kloorihöyryjä ja muita kaasuja, mikä voi aiheuttaa allergisia oireita.

Toivottavasti Museovirasto ja Tampereen kaupunki saavat näkemyseronsa soviteltua, jotta uusittu uimahalli voitaisiin ottaa käyttöön suunnitellusti huhtikuussa 2012.

Pyynikin uimahallin entisöinti ja peruskorjaus maksavat 9 miljoonaa euroa. Summa on iso, mutta Pyynikin uimahalli edustaa Tampereella kulttuuriperintöä yli viidenkymmen vuoden takaa, joten tämä rahallinen satsaus on mielestäni paikallaan.

-Esko Erkkilä-

Idea seuraavan presidentin työkalupakkiin

Sunnuntai 19.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Nykyinen presidentti on linjansa valinnut ja näin on varmaan myös sen suhteen, että kenet hän kutsuu viimeisiin emännöimiinsä Itsenäisyyspäivän juhlallisuuksiin Presidentin linnaan 6.12.2011.

Uskallan esittää vuonna 2012 valittavalle Tasavallan Presidentille idean, jolla hän voisi positiivisesti monipuolistaa Itsenäisyyspäivän juhliin kutsumaansa vierasjoukkoa.

Esitän, että Linnaan kutsuttaisiin edustava joukko vammaisjärjestöjen edustajia Itsenäisyyspäivänä 6.12.2012!

En suinkaan tarkoita vammaisjärjestöjen palkollisia, vaan eri järjestöjen aitoja rivijäseniä.

Vammaisedustuksesta pitäisi luoda pysyvä käytäntö. Maassamme on lukuisia vammaisjärjestöjä ja vaikkapa kymmenkunnan järjestön sisällyttäminen vuosittain vierasjoukkoon olisi hyvä pääavaus seuraavalle presidentille.

Käsitän, että Presidentti kutsuu Linnan juhliin sellaisia henkilöitä, joita hän on kuluneen vuoden aikana tai aikaisemmin tavannut.

Vammaisjärjestöjen rivijäsenten kutsuminen Linnan juhliin merkitsisi tämän periaatteen osalta sitä, että Presidentin pitäisi pitkin vuotta hankkiutua yhteyksiin, joissa hän tapaisi vammaisia.

Tasavallan Presidentin nykyistä aktiivisempi esiintyminen vammaisasian puolestapuhujana olisi koko yhteiskunnan etu. Se olisi tärkeä esimerkki sille, että vammaiset ovat tasavertaisia yhteiskuntamme jäseniä.

-Esko Erkkilä-

 

--------------

 

Tämä kirjoitukseni julkaistiin Aamulehden Lukijalta-osion "Näin se on" -palstalla lauantaina 18.12.2010.

 

-Esko Erkkilä-

 

Kokoomuskarsinassa rytisee

Sunnuntai 12.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampere-Pirkkala -lentoaseman terminaalirakennuksen rahoituskiemurat ovat aiheuttaneet rytinää Pirkanmaan Kokoomus-karsinassa.

 

Rytinän aiheuttajina ovat kunnostautuneet kaikki pirkanmaalaiset kokoomuskansanedustajat, sillä kilven kiillottamisella on kiire, kun huhtivaalit lähestyvät.

 

Kokoomus-pakan sekoittajana kunnostautui Mikko Alatalo, joka osasi kertoa osuudestaan 1,1 M€:n suuruisen määrärahan saantiin.

 

Kansa osaa arvostaa Alatalon toimintaa Tampereen, Pirkanmaan ja "puolen Suomen" parhaaksi.

 

Kokoomuksella on kiire poimia ne rippeet, jotka Alatalon onnistumisen jälkeen jäivät poimittaviksi.

 

En tunne kaikkia taustakuvioita, mutta vahvasti oletan, että Harri Jaskarilla oli Kokoomuksessa keskeinen rooli, kun terminaalirahoituksesta päätettiin.

 

Se lienee kiistatonta, että Mikko Alatalon neuvottelut Hannes Mannisen kanssa lopulta ratkaisivat asian kääntymisen Tampereella ja Pirkanmaalle myönteiseksi. Vasta Alatalon ja Mannisen neuvonpidon tuloksena pääministeripuolue antoi tukensa Tampere-Pirkkalan -lentoaseman kehittämiselle.

 

Kokoomuskansanedustajista Kimmo Sasi ja Heikki A. Ollila istuvat tärkeillä paikoilla, mutta tässä prosessissa heille taisi jäädä "leimasinkansanedustajan" rooli - he löivät leiman päätökseen, joka oli todellisuudessa Alatalon ja Jaskarin toimesta neuvoteltu.

 

On hyvä, että Tampere-Pirkkalan -lentoaseman terminaalikysymyksen ratkaisuvaiheet käydään perusteellisesti läpi. Kansalaiset haluavat tietää, että ketkä kansanedustajat todella pystyvät toimimaan Pirkanmaan parhaaksi.

 

Sen tietämyksen valossa, jonka olen asiasta muodostanut, ovat Alatalo sekä Jaskari onnistujia. He ansaitsevat maakunnan luottamuksen myös seuraavissa eduskuntavaaleissa.

 

-Esko Erkkilä-

Tänään on vuoden suurin juhlapäivä - Itsenäisyyspäivä!!

Maanantai 6.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Vietämme tänään Itsenäisyyspäivää sen kunniaksi, että Suomi sai valtiollisen itsenäisyyden joulukuun 6. päivänä 1917.

 

Päivä on juhlapäivistämme merkittävin.

 

On ilahduttavaa, että Itsenäisyyspäivä on vuosien saatossa saanut entistä tärkeämmän aseman kansalaisten silmissä. Osaamme arvostaa itsenäisyyttä ja vapaata Suomea.

 

YYA-Suomessa näin ei ollut ja tuntui, että Vapunpäivä punalippuineen oli silloin merkittävin juhlapäivämme. Näin ainakin itää kohti kontallaan olleen Yleisradion ja muun valtamedian mielestä.

 

Ulospäin näyttävintä perhekunnassamme tänään on, että Suomen lippu saa hulmuta lippusalossamme klo 20.00 saakka.

 

Hämärän saapuessa valaisemme lippusalkomme ja siinä hulmuavan Suomen lipun halogeenivalaisimilla. Lipun valaiseminen lisää Itsenäisyyspäivän tunnelmaa.

 

Itsenäisyyspäivän juhlistaminen ja sen arvokas viettäminen merkitsevät minulle tietyn kunniavelan maksamista.

 

Edesmennyt Isäni taisteli etulinjassa neljänä Itsenäisyyspäivänä eli vuosina 1939, 1941, 1942 ja 1943.

 

Isäni taisteli pikakivääriampujana monilla kunniakkailla taistelupaikoilla. Olen viime vuosien aikana käynyt niillä monilla. Useimmiten hän palasi muistelemaan Lempaalan Munakukkulalla ja Metsäpirtin Taipaleenjoella kokemiaan taisteluja.

 

Munakukkula muodostui hänen kertomanaan myös minulle niin tutuksi paikaksi, että tunsin sen heti, kun pääsin siellä käymään.

 

Taipaleen taistelupaikoilla olen päässyt käymään usein. Tiedän tarkalleen Taipaleen eri tukikohtien sijainnin ja olen monesti saanut tuta Taipaleenjoen virtaamisen Laatokkaan.

 

Lähellä Taipaletta sijaitseva Kirvesmäki taistelupaikkoineen on myös tullut tutuksi. Eräs eniten koskettavista taistelupaikoilla tapahtuneista käynneistäni on se, kun pääsin käymään Kirvesmäen takamaastossa sijaitsevalla kaivolla, jonka äärellä tapahtuneisiin tilanteisiin perustuu Yrjö Jylhän "Kaivo" -runossa kuvaamat tapahtumat.

 

Harmittaa, että Venäjän ökyrikkaat ovat saaneet perustaa Taipaleenjoen suomalaisten puoleiselle rannalle pienkoneille soveltuvan kiitoradan. Se mahdollistaa Taipaleenjoen datsoilla lomailevien venäläisten lentokone- ja helikopterimatkat Pietariin ostoksille. Tätäkö varten Leniniä ja Stalinia jumaloivat kommunistit rakensivat Neuvostoliiton?

 

Haluamme arvokkaalla Itsenäisyyspäivän viettämisellä kunnioittaa sotaveteraaniemme arvokasta työtä, jonka ansiosta suomalaiset ovat kaikkina vuosina vuoden 1917 jälkeen saaneet asua vapaassa ja itsenäisessä maassa. Sotaveteraanien rivit harvenevat ja sen vuoksi jäljellä olevien huomiointi on kansalaisvelvollisuuteemme.

 

Itsenäisyyspäivänä otamme osaa niiden suomalaisten suruun ja kohtaloon, jotka Talvi- ja Jatkosodan tuloksena menettivät kotinsa. Heidän kokemansa vääryys ei saa unohtua mielistämme eikä lastemme ja lastenlastemme tietoisuudesta.

 

Neuvostoliiton ei pitänyt milloinkaan hajota eikä Saksojen yhdistyä. Niin kuitenkin tapahtui.

 

Ehkä tulevaisuus joskus jollakin tavalla korjaa sen vääryyden, jonka Suomi sai kokea sodissamme 1939 - 1944.

 

On hienoa, että YLE panostaa Itsenäisyyspäivän ohjelmatarjontaan. Ohjelmatiedoista selviää, että eri kanavilta on tänään tulossa Itsenäisyyspäivän arvolle sopivia monia ohjelmia.

 

Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille!

 

-Esko Erkkilä-

Suurten ryhmien puheenjohtajien värittömät budjettipuheenvuorot

Tiistai 16.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina marraskuun 15. päivänä pidetyssä kokouksessa Tampereen kaupungin budjetin vuodelle 2011.

 

Kuuntelin kokousta radiosta, sillä lehterille meneminen olisi kuluttanut päivän toisarvoiseen toimintaan. Kaupunginvaltuuston kokouksen radiointi on mainio tapa saada valtuuston puheenvuorot kaiken kansan tietoisuuteen.

 

XL-ryhmän ja SDP:n yhdessä solmima budjettisopimus laimesi erityisesti ryhmäpuheenvuorojen terävyyttä. On selvää, että useissa palavereissa tapahtuneet väännöt ja niiden jälkeen saatu sopimus laimentavat kielenkäytön terävyyttä. Näin erityisesti ryhmänjohtajien kohdalla.

 

Valitettavasti en ehtinyt kuunnella pormestari Timo P. Niemisen saatesanoja budjettikäsittelyn aluksi ja myös Riitta Koskisen Kokoomuksen ja RKP:n ryhmäpuheenvuoro oli jo käytetty, kun ehdin kuunteluun - harmi!

 

SDP:n Pekka Salmen ryhmäpuheenvuorossa kuulsi demareiden tuttu kakunjakotahto - kakun kasvattamisen SDP:llä ei nytkään ole haluja. Tuntuu ihmeelliseltä, että tehokkuuden lisääminen kaupungin toiminnoissa on edelleenkin demareille asia, jota he eivät kannata.

 

Vihreiden Kirsikka Siik käytti ryhmäpuheenvuoron, jossa hän ennakoidusti puhui ratikan ja joukkoliikenteen puolesta - ei siis mitään uutta ja tuoretta.

 

Vasemmistoliiton Mikko Aaltonen teki ryhmäpuheenvuorossaan lukuisia ehdotuksia lähes kaikkiin budjettikohtiin. Luulevatko vasurit, että esim. 20.000 euron lisäys haavanhoitotarvikkeiden hankintoihin on budjettikokouksen ryhmäpuheenvuoren arvoinen asia? Eiköhän haavanhoitotarvikkeiden hankinnat kuulu operatiivisen toiminnan piiriin! Vasemmistoliitto halusi sooloilla ja ei tullut mukaan budjettisopimukseen.

 

Perussuomalaisten Heikki Luoto otti ihailtavan lyhyessä ryhmäpuheenvuorossaan esille kaupungin virkamiesten suuren osuuden virkamiesten ja valtuutettujen joukossa. Tilanne on toki ongelmallinen, mutta valtuutettujen osalta äänestäjät ovat tähän "syyllisiä". On helppo arvata, että perussuomalaiset eivät halua kehittää Tamperetta muiden kanssa yhteistyössä, vaan he sooloilevat yksikseen.

 

Katselen maailmaa toki vihreiden silmälasien läpi, mutta siitä huolimatta uskon monien olevani kanssani samaa mieltä, kun totean Keskustan Mikko Kriikun pitäneen osuvimman ja rakentavimman ryhmäpuheenvuoron.

 

Kriikku totesi budjettiesityksen olevan tietyllä tapaa niukka ja harmaa, mutta siihen sisältyvän kuitenkin monta isoa ja eteenpäin suuntautuvaa hanketta. Mm. Vuores, Kansihanke ja rantatunneli ovat asioita, jotka merkitsevät Tampereelle kehittymistä.

 

Mikko Kriikku osasi hyvin kuvata budjettiesitykseen liittyvän lainamäärän kasvattamiseen liittyviä ongelmia. Kaupunkikonsernin 500 M€:n lainakanta merkitsisi 4 %:n korkokannalla 22 M€:n vuosikustannusta. Keskikorko on nyt alhaisempi, mutta talousnäkymät ennakoivat korkokannan huomattavaakin kohoamista, joten Kriikun muistutus oli enemmän kuin paikallaan.

 

Keskustan Mikko Kriikku käsitteli vielä yliopistojen parempaa hyödyntämistä Tampereen kehittämisessä, kaavoitustilanteen saattamista tavoitetasolle, vesihuoltokysymysten ratkaisemista, rakennuslupatilanteen kohentamista sekä seutukunnan kuntien välisen yhteistyön kehittämistä.

 

Olin mielissäni, kun Kriikku puheenvuoronsa lopuksi peräsi välineitä kohdennuksien seurantaan ja mittarien luomista tilanteen seuraamiseksi.

 

KD:n Leena Rauhala ja erityisesti sitoutumattomien Lasse Oksanen pitivät rakentavat ryhmäpuheenvuorot. Lasse Oksasen ryhmäpuheenvuoro oli Mikko Kriikun tapaan hyvin asiallinen ja hänen esittämänsä asiat realistisia sekä käytännönläheisiä.

 

SKP:n ryhmäpuheenvuoron käytti luonnollisesta ryhmän ainoa jäsen eli Jari Heinonen.

 

Heinosta pitää tavallaan ihailla, sillä niin suurella paatoksella hän jaksaa paasata Karl Marxin ihannointia. Kyllä Tampereen kaupunginvaltuusto Heinosen tapaisen väriläiskän kestää!

 

Ryhmäpuheenvuorot henkivät tiukan menokurin kannattamista. Vanhojen kangistuneiden rakenteiden remontointiin ne eivät kuitenkaan tuo mitään toivoa. Toivottavasti sekin aika koittaa jo lähiaikoina!

 

-Esko Erkkilä-

Miksi koordinaatio ei pelaa?

Tiistai 9.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on tänään illalla eli tiistaina marraskuun 9. päivänä monta mielenkiintoista tapahtumaa.

 

Ongelmana on se, että ne ovat samanaikaisesti.

 

Erityisesti harmittelen, että Pormestarin asukasilta Pääkirjasto Metsossa sekä Keskusareenasta ja radan ylle rakennettavista muista rakennuksista keskusteleva yleisötilaisuus järjestetään täsmälleen samaan aikaan.

 

Pormestari Timo P. Niemisen asukasillat ovat aina olleet mielenkiintoisia ja niissä kuulee kaupunkilaisten kannalta tärkeitä asioita.

 

Ennakkotiedot kertovat, että Keskusareenaan liittyvän yleisötilaisuuden puheenjohtajana toimii apulaispormestari Timo Hanhilahti.

 

Nämä kaksi tilaisuutta ovat illan tilaisuuksista ehdottomia ylivetoja, mutta myös Valtuustosalissa olisi mielenkiintoinen tilaisuus samaan aikaan, sillä siellä Tampereen kaupunki järjestää EU:n köyhyyden ja syrjäytymisen teemavuoden merkeissä Hyvinvointi ja köyhyys -seminaarin.

 
Seminaari käsittelee ajankohtaista asiaa, sillä siellä esitellään viime vuonna Tampereella tehtyä köyhyysselvitystä sekä menossa olevaa Tampereen yliopiston jatkotutkimusta. Tilaisuudessa kuullaan myös työntekijöiden ja kolmannen sektorin näkemyksiä köyhyyden ilmenemisestä tamperelaisten arjessa ja keskustellaan aiheesta paneelissa. Myös kuntalaiset voivat esittää mielipiteensä.

 

Hyvinvointi ja köyhyys-seminaarin painoarvoa nostaa se, että sen avaa apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen.

Seminaarin mielenkiintoa lisää se, että Valtuustosalin aulassa voi ennen seminaaria tutustua Ihmisen kuva -yhteisötaideprojektin näyttelyyn. Näyttelyssä on esillä omakuvahahmoja ja niiden tarinoita lokakuussa järjestetyistä työpajoista.

Joudun antamaan Tampereen kaupungin virkahenkilöille pitkän miinuksen siitä, että koordinaatio eri päättäjien kesken ei ole toiminut. Näin merkittävät tilaisuudet olisi ehdottomasti pitänyt ajoittaa siten, että ne eivät olisi päällekkäin.

Tilanne merkitsee, että kaupunkilaisten on priorisoitava menonsa.

Valitsen iltamenokseni apulaispormestari Timo Hanhilahden puheenjohdolla toteutettavan yleisötilaisuuden, jossa käsitellään Tampereen kaikkien aikojen suurinta rakennushanketta - Kantta ja Keskusareenaa.

Kansi ja Keskusareena-hanke ovat saaneet laajaa kansalaiskannustusta, mutta eiköhän tänään illalla ole joukossa epäileviäkin Tuomaita. Se on hyvä, sillä ainahan myös jarrumiehiä tarvitaan!

 

-Esko Erkkilä-

Sosialismisusi kokoomuslampaan vaatteissa

Torstai 4.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Kokoomuksen helsinkiläisministeri Jan Vapaavuori on tullut julkisuuteen ERA17 eli "Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017" -mietinnön kanssa.

Mietintö on saanut vähän julkisuutta osakseen ja se lienee ollut ministeri Vapaavuoren ja hänen hengenheimolaistensa tarkoituskin. Vapaavuori aikoo hiljaisuudessa hyväksyttää syrjäseutuja sekä maaseutua halveksivan kannanottonsa ja saada sen päättäjien viralliseksi kannanotoksi.

ERA17 -mietinnön ydin on palveluvyöhykemalli. Palveluvyöhykemallin keskeinen ajatus on se, että täydet palvelut yhteiskunnan kustannuksella saavat ainoastaan tiivistysrakentamisen ytimessä asuvat kansalaiset. Mitä kauempana ydinkeskustasta asut, sitä enemmän maksat omasta pussistasi yhteiskunnan palveluista!

Voidaan siis todeta, että todellinen sosialismisusi on liikkeellä kokoomusministeri Vapaavuoren ilmiasussa!

Ministeri Vapaavuoren ajatuksia eivät jaa edes järkikokoomuslaiset ja siitä saimme vakuuttavan todisteen, kun Kokoomuksen pirkanmaalainen kansanedustajaehdokas Marko Taipale kertoi Ikaalisissa 30.10.2010 järjestetyssä vaalipaneelissa sanoutuvansa jyrkästi erimieliseksi ministeri Vapaavuoren ajatuksenjuoksusta.

Ihmettelin, että Kokoomuksen kokenut valtiopäivämies Arto Satonen oli samassa vaalipaneelissa hiljaa Vapaavuoren mietteistä.

Kannattaako Kokoomuksen maatalousvaliokunnan puheenjohtaja Satonen ministeri Vapaavuoren näkemyksiä?

Onko Vapaavuoren ajatuksenjuoksulla laajempaakin kannatusta Kokoomuksen riveissä?

Asia olisi nyt kerrottava, jotta kansa osaisi äänestyskopin hiljaisuudessa tehdä oikeat johtopäätökset.

Maaseudun Tulevaisuus-lehdessä kolumnisti Jukka Pasonen loi ministeri Vapaavuoren esitykselle käytännön näkökulman, kun hän maalasi, että alakoululaisille joudutaan laittamaan koululle majoitustilat kouluviikon ajaksi. Eihän pitkämatkalaisia alakoululaisia Vapaavuoren ajattelun mukaan kannata viikolla kuljettaa kotiin, vaan heidät majoitetaan koulun tiloihin.

Pasonen toteaa kirjoituksessaan valmiit normit Vapaavuoren haluaman mallin majoitustilavaatimuksiksi; alakoululaisille 1 neliömetri omaa tilaa, yläkoululaisille 1,2 neliömetriä ja lukiolaisille tai ammattikoululaisille Vapaavuoren mallissa suosittelee Pasonen peräti 1,4 neliömetriä omaa tilaa.

Vapaavuorta miellyttänee se, että Pasosen mukaan suurissa kaupungeissa voidaan poikkeuksellisesti joustaa tästä säännöstä ja kustantaa ratikkalippu!

Vapaavuoren ajatuksia kannattavat varmaa ne, jotka ajavat Tampereelle ratikkaratkaisua kuin käärmettä pyssyyn - he saisivat silloin jälkikasvunsa koulusta kotiin yöpymään viikollakin.

Nostan hattua Pirkanmaan Kokoomuksen listoilla ehdokkaana olevalle Marko Taipaleelle - hän kun uskaltaa olla eri mieltä Kokoomuksen (sosialisti)ministeri Jan Vapaavuoren kanssa!

-Esko Erkkilä-

Suomen Keskustan Pirkanmaan eduskuntavaaliehdokkaiden tilaisuus sai väen liikkeelle Tampereella

Tiistai 2.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskusta järjesti yleisötilaisuuden Tampereen Keskustorilla marraskuun 1. päivänä.

Tilaisuudessa olivat läsnä monet Suomen Keskustan Pirkanmaan eduskuntavaaliehdokkaat.

Ehdokkaista olivat paikalla mm.

•                    Vilhartti Hanhilahti Tampereelta

•                    Matias Hilden Pälkäneeltä

•                    Hanna Holma Kangasalta

•                    Tarmo Niemenmaa Tampereelta

•                    Jouni Ovaska Hämeenkyröstä

•                    Arto Pirttilahti Mänttä-Vilppulasta

•                    Matti Äijö Ikaalisista

 

Väkeä Raatihuoneen nurkille tuli niin paljon, että ehdokkaat oli "merkittävä" ilmapalloilla, jotta halukkaat pääsivät kertomaan viestinsä Keskustan eduskuntavaaliehdokkaille.

Keskusteluissa käsiteltiin monia ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä. Eläkeiän nostaminen, jätevesikysymys, työssä jaksaminen, lapsiperheiden toimeentuloon liittyvät seikat, työttömyys ja heikompiosaisten pärjääminen olivat keskusteluaiheiden kärkeä - näihin keskustalaiset kansanedustajaehdokkaat kertoivat kysyjille oman mielipiteensä.

Keskustorille saapuneiden pirkanmaalaisten yksimielinen toive oli, että Suomen Keskustan eduskuntavaaliehdokkaat olisivat äänestäjien tavoitettavissa erilaisissa tapahtumissa vaalikampanjoiden nyt alettua.

Suomen Keskustan tarjoamaa hernekeittoa kehuttiin hyväksi. Hernekeiton "kyytipojaksi" tarjoiltu sipulimurska ja kotitekoinen sinappi saivat monilta tunnustusta.

Keskustan yleisötapahtuman saama suosio laittaa Suomen Keskustaa miettimään, että vastaavia yleisötapahtumia Tampereella tarvitaan jatkossakin.

Katso kuvia tilaisuudesta www.pirkanmaankeskusta.net sivuilta. Kuviin löydät polkua "Kuva-albumi"-> "Keskustorilla soppatarjoilu".

-Esko Erkkilä

Euron vahvistuminen ei ole mörkö!

Tiistai 12.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa käydystä keskustelusta välittyy voittopuolisesti mielikuva, että euron vahvistuminen on kaiken pahan alku ja juuri.

 

Haluan muistuttaa, että näin ei aina ja joka paikassa suinkaan ole.

 

Valuuttakursseja seurataan kunkin päivän päätöskurssin perusteella. Kurssit ovat markkinakursseja ja ne perustuvat normaalisti klo15.15 Suomen aikaa pidettävään keskuspankkien puhelinkokoukseen.

 

Päivän päätöskurssi eilen eli 11.10.2010 oli se, että yhdellä eurolla sai 1,3936 Yhdysvaltain dollaria.

 

Päivän päätöskurssit ja tilasto myös pidemmän ajanjakson kursseista ovat tutkailtavissa Suomen Pankin nettisivuilta www.suomenpankki.fi - suosittelen vierailemaan!

 

Vahva euro on kova haaste vientiteollisuudelle ja se on syynä mielikuvalle, että euron vahvistuminen on talouselämän mörkö. Erityisesti metsäteollisuus on viime aikoina kärsinyt vahvasta eurosta. Eräs ilmentymä tästä oli taannoin se, kun ruotsalaisia metsätaloustuotteita pystyttiin tuomaan Suomeen.

 

Vahvalla eurolla on kuitenkin toinenkin puoli eli se, että maamme tuonti hyötyy vahvasta eurosta.

 

Useimmat tuontiraaka-aineet ja yleensäkin tuontituotteet hinnoitellaan dollareissa. Kun dollarihinta muutetaan euroiksi, niin vahvan euron aikana lopullinen tuontihinta muodostuu edulliseksi, me kun maksamme hinnan euroilla.

 

Öljytuotteet ovat ehkä tärkein tuoteryhmä, joka hinnoitellaan dollareissa. Vahvan euron ansiosta meillä polttoaineiden tolppahinnat ovat pysyneet vakaina - näin siis siitä huolimatta, että raakaöljyn hintanoteeraukset (dollareissa) ovat kohonneet.

 

Raaka-aineita ja tuotteita dollareissa euroalueelle myyvät yritykset toki tietävät valuuttakurssitilanteen ja usein tuntuu, että ne ulosmittaavat vahvan euron vaikutuksen nostamalla dollareissa ilmaistua myyntihintaa! No, kauppa se on joka kannattaa!

 

Vahva euro viestii myös siitä, että euromaiden talous on kunnossa. Kyynikot voivat toki todeta, että talous ei ole kunnossa, mutta euroalueen talous on paremmassa kunnossa kuin esim. Yhdysvaltojen.

 

Kannatin aikanaan Suomen liittymistä euroon ja minulla ei yhtään syytä katua silloista mielipidettäni.

 

Yksi valuuttakursseihin liittyvä asia vielä.

 

Usein kysytään, että millaiset valuuttakurssit ovat vaikkapa kahden kuukauden tai puolen vuoden kuluttua. Sen olen oppinut, että sitä ei kukaan osaa ennustaa.

 

Valuuttakursseihin vaikuttaa niin monta liikkuvaa osaa, että tulevaisuuden ennustaminen niiden kohdalla on mahdotonta. Se vaan pitää hyväksyä ja elää sen mukaan.

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Keskustan omat nettisivut on avattu

Maanantai 11.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskustan Pirkanmaan piirin puuhanaiset Ritva Männistö ja Pirkko Vuolle ovat panneet tuulemaan ja ovat avanneet piirin omat vaalisivut nettiin.

 

Sivujen osoite on

 

www.pirkanmaankeskusta.net

 

 

Omien nettisivujen perustaminen tuli tarpeelliseksi, sillä sanottavaa vaalien lähestyessä on paljon ja piirissä koettiin omien nettisivujen tarpeellisuus tärkeäksi.

 

Nettisivut ovat vielä kehitysvaiheessa, mutta ne täydentyvät vauhdilla.

 

Koen Pirkanmaan Keskustan nettisivut läheisiksi, sillä niillä on monia kuvia, jotka otin Keskustan suurristeilyllä Riikaan.

 

Pirkanmaan Keskustan nettisivut ovat selkeät - niistä saavat monet nettisivujen laatijat ottaa opiksi.

 

Kiitän Pirkkoa ja Ritvaa - Teidän osoittamanne oma-aloitteisuus kuuluu keskustalaisuuteen ja on tässä tapauksessa sitä parhaimmillaan!

 

Toivon, että mahdollisimman moni vierailee Pirkanmaan Keskustan nettisivuilla - ne ovat sen arvoiset!

 

-Esko Erkkilä-