29.10.2013Keskustelutilaisuus Viljakkalan terveyspalveluiden tulevaisuudesta 30.10. klo 17Lue lisää »23.5.2012Keskustan puheenjohtajasta järjestettävän neuvoa-antavan jäsenäänestyksen toteuttaminen TampereellaLue lisää »26.4.2012Linjamuutos heikentää erityisesti lukiolaisten bussimatkustamista Länsi-TampereellaLue lisää »
Rakveren Näyttelytalossa kannattaa käydäKeskiviikko 23.5.2012 - -Esko Erkkilä- Vietimme Türin Kukkamessuille suuntautuneella matkallamme kaksi yötä Rakveressä, joten meille jäi kokonainen päivä aikaa tutustua Rakveren kaupunkiin, sen nähtävyyksiin ja turistitarjontaan.
Seurueemme miesväki poikkesi Rakveren Näyttelytalossa ja käyntimme perusteella uskallankin suositella siellä käyntiä kaikille Rakveressä kävijöille.
Rakveren Näyttelytalo on peräisin vuodelta 1786 ja se sijaitsee Pik-kadun päässä.
Näyttelytalossa on muutamia pysyviä näyttelyitä ja niiden lisäksi siellä järjestetään myös vaihtuvia näyttelyitä. Keskityn tässä jutussa kertomaan tarkemmin kahdesta näyttelystä:
Näyttelytalon alakerrassa esitellään pirtun historiaa ja siellä saa havainnollisen kuvan pirtun valmistuksesta sekä alkoholin kiroista.
Ohra on tärkeä viinanvalmistuksen raaka-aine, mutta…
…myös perunasta saadaan pirtua.
Havainnetaulussa kerrotaan, että tonnista perunaa saadaan 80 litraa pirtua, vehnästä 150 litraa ja maissitonnista peräti 300 litraa pirtua! Saantoprosentit selittävät paljolti sen, että ohraan perustuva suomalainen etanolinvalmistus ei ole kilpailukykyinen maissista jalostettuun etanoliin verrattuna.
Viinapulloista oli näyttelyyn rakennettu pyramidi, joka kuvasi sitä vodkan määrää, jonka virolainen keskimäärin juo elinaikanaan.
Erääseen näyttelyhuoneeseen oli rakennettu putka, johon juopuneet kansalaiset oli viety selviämään. Blogisti kokeili putkan makuulaveria ja ihan selvin päin sekä hymyhuulin!
Rakveren Näyttelytalon taidenäyttelyssä on pääosin Virumaan paikkoja kuvaavia sekä virumaalaisten taiteilijoiden töitä.
Taiteilija Hando Mugaston öljyvärityö vuodelta 1931 on nimeltään ”Koduhoov”.
Aleksander Rünk´n Viron neuvostoaikaa ihannoivat maalaukset olivat runsaslukuisasti edustettuina näyttelyssä.
Hänen neliosainen teossarjansa ”Põllymajandus neljas erinevas ühiskondlikus formatsioonis” kuvaa Viron historiaa varhais-Virosta Neuvostoliiton miehitykseen saakka.
Varhais-Viron aikana virolaiset ahersivat ja kaskesivat pelloillaan, mutta…
…sitten piiskuri-isännät ajoivat talonpojat kiivastahtiseen työntekoon ja pakottivat myös äidit lastensa imettämisen sijaan korjaamaan satoa.
Tunteettomat isännät saivat talonpojat itkusilmin luovuttamaan ainoan lehmänsä öky-isännälle.
Neuvostomiehitys muutti kuitenkin kaiken ihanuudeksi. Pioneerilapset voivat katsoa valoisin mielin turvallisen neuvostojohtajan ohjauksella tulevaisuuteen ja rynnätä avosylin odottavan neuvostomiehittäjän syliin. Viljasäkit ovat pullollaan kultaista viljaa ja kaikesta näkyy sosialismin autuus sekä ihanuus!
Rünk´n teos ”Talopoegade peksmine” eli Talonpoikien piekseminen kuvaa myös neuvostoaikaista käsitystä ylemmän luokan toiminnasta ennen ihanaa neuvostomiehitystä.
Todelliseen huippuunsa taiteilija Aleksander Rünk pääsee, kun hän maalauksessaan ”Rakvere vabastamine” kuvaa neuvostojoukkojen hyökkäystä Rakvereen vuonna 1944. Taustalla näkyvä Rakveren linnoitus ei jätä arvailujen varaan paikkakuntaa, jota Puna-armeija on ”vapauttamassa”.
Rakveren Näyttelytalossa oli käyntimme aikana esillä myös ”Minun erotiikka” –näyttely.
Näyttelytyöt perustuvat naisia kuvaaviin alastonteoksiin ja ne olivat maalattu 1950-luvulla.
Käsityksemme mukaan neuvostoyhteiskunnan ”pornografinen kysyntä” tyydytettiin alastomia naisia kuvaavilla ”taideteoksilla”.
On hyvä asia, että Virossa pidetään yleisön nähtävillä teoksia, joissa ihannoidaan Neuvostoliiton miehitysaikaa. Neuvostomiehitystä ihannoivat maalaukset ovat aikansa tuotteita ja siksi ne pitää käsittää. Tuskin kukaan taiteilija silloinkaan uskoi maalaustensa todenperäisyyteen!
Rakveren Näyttelytalon naispuoliset vahtimestarit halusivat meiltä palautetta, että miten he saisivat suomalaiset nykyistä suuremmin joukoin poikkeamaan Näyttelytalossa.
Totesimme, että Näyttelytalon anti on laadukasta ja siitä pitää vaan kertoa kaupungissa vieraileville suomalaisille. Näyttelyihin pääseminen maksaa kolme euroa, joten kustannuskysymys Rakveren Näyttelytaloon tutustuminen ei ole!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Rakvere, Rakveren Näyttelytalo, Viron neuvostomiehitys, Viron "vapauttaminen", Neuvostoliitto, Hando Mugasto, Aleksander Rünk, Rakvere vabastamine, Talopoegade peksmine, Rakveren vapauttaminen, |
Memorium Nürnberger Prozesse: Vain syytetyt ja tuomarit puuttuivatSunnuntai 20.5.2012 - -Esko Erkkilä- Taannoisella Saksan matkallamme henkilökohtainen pääkohteeni oli Nürnbergin oikeudenkäyntisali, jossa voittajavallat tuomitsivat kukistuneen kansallissosialistisen Saksan johtajistoa toisen maailmansodan ja holokaustin vuoksi.
Oikeudenkäyntisali on museokäytön ohella yhä edelleen myös toimiva oikeussali ja se asettaa rajoituksia saliin pääsemiselle.
Vierailimme Nürnberg´ssä vappuna. Vappu osui tänä vuonna tiistaille ja tiistaisin oikeussali on tavallisesti suljettuna, mutta vapunpäivän vuoksi se oli nyt poikkeuksellisesti avoinna. Kävi kerrankin oikein kunnolla tuuria!
Valtakunnankansleri Adof Hitler, propagandaministeri Joseph Goeppels sekä SS:n johtaja Heinrich Himmler tekivät itsemurhan ennen Saksan sortumista ja heitä ei sen vuoksi ollut Nürnbergin oikeudenkäynnissä. Myös NSDAP-puolueen puoluesihteeri Martin Borman vältti oikeudenkäynnin, sillä hän kuoli jo vuonna 1945 – Länsi-Saksan Korkein oikeus vahvisti Bormanin kuoleman 1973 ja asia varmistui DNA-analyysin tuloksena vasta vuonna 1998.
Nürnbergin oikeussali sijaitsee n. parin kilometrin etäisyydellä Nürnbergin rautatieasemalta. Paikalle on hyvät opasteet, joten sinne löytää helposti myös kävellen – myös me kuljimme matkan lämpimänä Vappupäivänä jalan.
Opasteen yläosan teksti ” Justizpalast” merkitsee, että kyseessä on toimiva oikeustalo. Talossa sijaitsee Nürnbergin ylempi maaoikeus, Nürnberg-Fuerth`n maaoikeus, Nürnbergin käräjäoikeus sekä Nürnberg-Fuerth`n syyttäjä. Nürnbergin oikeustalo on suurin oikeustalo Baijerissa.
Nürnbergin oikeustalo sijaitsee Fürther Straße´n ja…
…Bärenschanzstraßen kulmauksessa. Sen osoite on Bärenschanzstraße 72.
Oikeustalon historiasta kertoo talon pihalle rakennettu julisteteline, jossa on kuvattu voittajavaltioiden eli USA:n, Englannin, Neuvostoliiton ja Ranskan liput.
Sisäänkäynti Nürnbergin oikeudenkäynnin museoon…
…käy tämän oven kautta. Sisäänpääsymaksu on 5,00 euroa henkilöltä.
Tässä on näkymä syytettyjen penkiltä Nürnbergin oikeudenkäynnissä.
Tuomareiden tuolit olivat nyt tyhjinä!
Sotarikolliset ovat saaneet tuomionsa ja heidän tuolinsa ovat nyt tyhjät!
Näillä tuoleilla istuneista...
...tuomittiin lokakuun 1. päivänä 1946 kuolemaan.
Heidän lisäkseen myös Martin Borman tuomittiin poissaolevana kuolemaan.
Kymmenen kahdestatoista kuolemaantuomitusta hirtettiin lokakuun 16. päivä 1946 yksi kerrallaan Nürnbergin vankilan liikuntasalissa.
Hirtettyjen ruumiit poltettiin Dachaun keskitysleirin uuneissa, jotka saivat tehdä viimeisen palveluksensa näin. Tuhkat siroteltiin Isar-joen sivujokeen.
Herman Göring teki syanidikapselilla itsemurhan kaksi tuntia ennen hirttämistä ja kuolemantuomion poissaolevana saanutta Martin Bormania ei tavattu koskaan elävänä.
On mainittava, että Alfred Jodl´n täytäntöönpantu kuolemantuomio kumottiin müncheniläisen tuomioistuimen päätöksellä vuonna 1953!
Oikeustalon toisessa kerroksessa on laaja näyttely Nürnbergin oikeudenkäynnistä sekä siihen johtaneista sotatoimista ja juutalaisten joukkotuhonnasta.
Näyttelyssä on nähtävissä non stop-esityksinä elokuvia keskitysleireillä tapahtuneista kauheuksista.
Autenttisissa oikeudenkäyntikuvissa nähdään syytettyjä. Kuvan edessä olevassa paneelissa kerrotaan keskeiset tiedot syytetyistä.
Yleiskuva näyttelyosastolta oikeussaliin (kuvattu lasin läpi).
Veistos tuomarikorokkeen yläpuolella.
Tämä veistos on oikeussalissa syytetyistä katsellen vasemmalla seinällä.
Olen tyytyväinen, että pääsin käymään paikalla, jossa toisen maailmansodan loppunäytös käytiin.
Nürnbergin oikeussali on paikka, jossa käynti on etuoikeus!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Memorium Nürnberger Prozesse, Nürnbergin oikeudenkäynti, |
Äitienpäiväviettonsa alkajaisiksi Paavo Väyrynen vei kukkia Vuokko-vaimonsa äidille Mänttä-Vilppulaan!Keskiviikko 16.5.2012 - -Esko Erkkilä- Keskustan kunniapuheenjohtaja VTT Paavo Väyrynen veti Pirkanmaalla mittavan puhe- ja keskustelutilaisuusturneen Äitienpäivänä toukokuun 13. päivänä.
Olin mukana hänen tilaisuudessaan Tampereella Hotelli Ilveksessä klo 18.00.
Väyrynen oli tapansa mukaan etuajassa luvatusta aikataulusta ja pääsin keskustelemaan hänen kanssaan ennen puhe- ja keskustelutilaisuuden alkamista. Arvostan, että johtajat pitävät kiinni lupaamistaan aikatauluista ja annoin tästä tunnustusta Paavolle.
Väyrysen äitienpäivän viettäminen Tuusulassa oli alkanut varhain, sillä ensimmäinen tilaisuus oli alkanut Mänttä-Vilppulan Valtuustosalissa jo klo 11.00. Paavo kertoi, että ennen sitä hän oli vienyt perheensä kukkatervehdyksen Vuokko Väyrysen Äidille eli anopilleen, joka asuu Mäntässä.
Mänttä-Vilppulan jälkeen ja ennen Tamperetta Paavo Väyrysellä oli ollut tilaisuudet Virroilla sekä Sastamalassa. Tampereen jälkeen hänellä oli vielä puhe- ja keskustelutilaisuus Valkeakoskella.
VTT Paavo Väyrynen sai Tampereelta presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella 11.339 ääntä. Nyt paikalla oli häntä äänestäneistä vain murto-osa, mutta Väyrynen panosti esiintymiseensä täysillä.
Puheensa aluksi Paavo Väyrynen kiitti läsnä olleita presidentinvaaleissa saamastaan tuesta ja kannatuksesta. Väyrynen analysoi presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen tulosta ja olisi suonut, että demarit olisivat pitäneet paremmin omat rivinsä suorina sekä äänestäneet Paavo Lipposta. Tämä olisi taannut Väyrysen pääsemisen toiselle kierrokselle. Nyt demarit lipesivät jo ensimmäisellä kierroksella liiaksi Pekka Haaviston taakse ja hylkäsivät oman ehdokkaansa.
Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen linjasi, että Keskustalla ei ole varaa jäädä keskisuurten puolueiden joukkoon. Nyt on voitettava kunnallisvaalit ja sen kautta luotava pohja sille, että seuraavissa eduskuntavaaleissa Keskusta saavuttaa suurimman puolueen aseman. Väyrynen muistutti, että seuraavat eduskuntavaalit ovat todelliset pääministerivaalit. Tämä sen vuoksi, että pääministerin asemaa on presidentin aseman kustannuksella vahvistettu.
Paavo Väyrynen analysoi Keskustan kannatuksen alenemisen syitä ja hän näki siihen neljä keskeistä syytä: 1. Lahden puoluekokous 2010 otti kielteisen kannan ns. sukupuolineutraaliin avioliittoon. Tästä huolimatta puoluejohtoon kuuluvat henkilöt ottivat ”yksityisesti” myönteisen kannan tähän kysymykseen.
Väyrynen korosti, että hänen mielestään avioliitto on naisen ja miehen liitto ja muut parisuhteet ovat asia erikseen.
Kannatan Väyrysen ajatuksenjuoksua! 2. Haja-asutusalueiden jätevesikysymyksessä Keskusta ei osannut toimia oikein. Siitä huolimatta, että pohjaesitys oli muiden puolueiden aikaansaannos, ”jätevesisanko” kaadettiin julkisuudessa Keskustan niskaan. 3. Aluepolitiikan unohtaminen 4. Samaistuminen Kokoomukseen
Väyrynen on vuosien saatossa osoittautunut vahvaksi näkijäksi talouskehityksen osalta. Nyt hän totesi, että Suomen kauppatase on vahvasti miinuksella. Vientiteollisuutemme kilpailukyky on heikko ja tilanne merkitsee jatkuessaan vakavia vaikeuksia Suomelle.
Oli mielenkiintoista, että Väyrysen suunnatessa kohti seuraavaan puhe- ja keskustelutilaisuuteensa Valkeakoskelle, muodostui tilaisuuden osanottajista pienryhmiä Hotelli Ilveksen eteen ja Hatanpään Valtatien jalkakäytävälle jatkamaan keskusteluja Väyrysen esille ottamista teemoista.Kuuntelin keskusteluja tarkalla korvalla, sillä Rovaniemen puoluekokouksen virallisena puoluekokousedustajana joudun ottamaan kantaa asioihin vajaan kuukauden kuluttua!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Paavo Väyrynen, VTT Paavo Väyrynen, sukupuolineutraali avioliitto, parisuhde, |
Keskustan jäsenäänestyksen ennakkoäänestys alkoi Tampereella vilkkaanaTiistai 15.5.2012 - -Esko Erkkilä- Suomen Keskustan puheenjohtajavaalin neuvoa-antavan jäsenäänestyksen ennakkoäänestys alkoi Keskustan piiritoimistoilla eilen ja jatkuu tänään sekä huomenna.
Suomen Keskusta valitsee puheenjohtajan Rovaniemellä 8. – 10.6.2012 pidettävässä puoluekokouksessa.
Puoluekokousedustajat valisevat puheenjohtajan, mutta asiasta järjestetään puolueen jäsenille mahdollisuus osallistua neuvoa-antavaan jäsenäänestykseen.
Osallistuin neuvoa-antavan jäsenäänestyksen ennakkoäänestykseen Keskustan Pirkanmaan piiritoimistolla eilen puolenpäivän tietämillä.
Ennakkoäänestys alkoi klo 11.00 ja ennen minua oli piiritoimistolla käynyt jo useita henkilöitä, jotka olivat halunneet vaikuttaa Keskustan puheenjohtajavaalin tulokseen.
Ennakkoäänestykseen ja varsinaiseen neuvoa-antavaan jäsenäänestykseen ovat oikeutettuja osallistumaan jäsenmaksunsa maksaneet Keskustan jäsenet sekä ne, jotka maksavat jäsenmaksun äänestyksen yhteydessä.
Kuvassa hervantalainen Pentti J. Ilmari suorittaa kansalaisvelvollisuuttaan ja täyttää ennakkoäänestykseen liittyviä tietoja. Käytän tarkoituksella sanaa ”kansalaisvelvollisuus”, sillä Keskustan puheenjohtajan valinta on tässä tilanteessa koko kansan asia. Ennakkoäänestysvirkailijana piiritoimistolla toimi eilen puolenpäivän tietämillä Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Ritva Männistö.
Neuvoa-antavan jäsenäänestyksen yhteydessä Keskusta suorittaa kyselyn, jossa äänestäjiä pyydetään nimeämään mielestään kolme tärkeintä seuraavista vaihtoehdoista:
Erittäin tärkeäksi koin kysymyksen, joka kuului näin:
Mitä asioita Keskustan tulisi seuraavalla valtuustokaudella erityisesti nostaa politiikkansa painopisteiksi omassa kunnassasi?
Toivon mahdollisimman suurta osanottoa Keskustan puheenjohtajavalinnan ennakkoäänestykseen!Keskustan Pirkanmaan piiritoimisto sijaitsee Tampereella osoitteessa Näsilinnankatu 23 A 1.Soita ovisummeria, astu sisään ja vaikuta!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Keskusta, Suomen Keskusta, Keskustan Pirkanmaan piiri, toiminnanjohtaja Ritva Männistö, Ritva Männistö, Näsilinnankatu 23, Keskustan neuvoa-antava jäsenäänestys, jäsenäänestys, |
Paavo ja Vuokko-mukien suosio oli Vahannassa niin suurta, että Paavon oli käytävä hakemassa täydennystä "keskusvarastolta"!Maanantai 16.4.2012 - -Esko Erkkilä- Keskustan Ylöjärven kunnallisjärjestö ry järjesti Vahannan Nuorisoseurantalolla 15.4.2012 hienon sunnuntailounastapahtuman, jonka arvovieraiksi oli saatu kansanedustaja Mikko Alatalo sekä VTT Paavo Väyrynen yhdessä Vuokko-vaimonsa kanssa.
Vahannan Nuorisoseurantalon juhlasali oli täynnä väkeä ja myös sivuhuoneiden tilat olivat juhlayleisön käytössä ja täyteen varattuja.
Sain kutsun tilaisuuteen Keskustan Viljakkalan paikallisyhdistys ry:n puheenjohtaja Pekka Hietaniemeltä ja tässä kuva kutsun sisäaukeamalta. Pitopöytä oli anniltaan herkullinen, sillä perustuivathan sen ainekset kotimaiseen ruokaan.
Paavo ja Vuokko Väyrynen saapuivat tapansa mukaan tilaisuuteen hyvissä ajoin. Olen saanut seurata moniaita VTT Paavo Väyrysen tilaisuuksia ja aina tilaisuuden arvovieras on saapunut paikalle hyvissä ajoin. Arvostan ajoissa saapumista, sillä se kertoo vieraan arvostavan kuulijoitaan.
Keskustan Ylöjärven kunnallisjärjestö ry:n varapuheenjohtaja ja kaupunginvaltuuston jäsen Esko Arola keskusteli innokkaasti ennen tilaisuuden alkamista Vuokko Väyrysen kanssa.
Väyrysten isäntänä ruokapöydässä toimi Keskustan Ylöjärven valtuustoryhmän puheenjohtaja Tapani Tienari.
Keskustan Ylöjärven kunnallisjärjestön puheenjohtaja Pirkko Vuolle Viljakkalan Karhelta toimi lounastilaisuuden juontajana. Kunnallisneuvos Pirkko Vuolle toimii myös Pirkanmaan Keskustanaisten toiminnanjohtajana.
Kansanedustaja Mikko Alatalo ehti kiireidensä keskellä tilaisuuteen ja aloitti puheenvuoronsa aina koskettavalla kappaleellaan ”Hyasinttien aika”.
Laulun sanat ovat joka kerta Mikon esittämänä yhtä puhuttelevat:
”On taas aika hyasinttien
Kansanedustaja Mikko Alatalon tilaisuudessa esittämä lyhyt eduskunta-asioiden katsaus oli myös puhutteleva.
Alatalo keskittyi eduskunnassa budjettikehyskeskustelussa esittämiinsä asioihin ja ne saivatkin lounasyleisöltä vankkumattoman kannatuksen.
Kehysriihen tulokset olivat kylmää kyytiä maakunnille ja maaseudulle, totesi Alatalo.
Ammattikorkeakoulujen osalta hallituksen toimet ovat suorastaan suonenisku maakunnille ja niin myös Pirkanmaalle, vaikka maakunnalla muka onkin nyt oma ministeri asioita hoitamassa!
Hallituksen liikennepoliittinen selonteko on syystäkin Alatalolle läheinen asia, sillä hän on aikaisemmin ollut keskeinen vaikuttaja, kun liikennehankkeiden määrärahalinjauksia on tehty. Nyt Pirkanmaa jäi osattomaksi, mutta pääkaupunkiseudun tieverkon kehittämiseen kokoomus, demarit ja city-vihreät myönsivät tieverkkomäärärahoja 150 miljoonaa euroa.
Todellinen määräraharohmu oli kuitenkin Kymenlaakso, joka sai kokoomusministeri Häkämiehen kotikulmana peräti 400 miljoonan euron satsauksen.
Pirkanmaalaiset hallituspuolueiden kansanedustajat monissa valiokunnissa suostuivat tähän ja eivät olleet saaneet suutaan auki määrärahoista päätettäessä. Siinä meillä Pirkanmaan puolestapuhujat!
Kansanedustaja Alatalo peräänkuulutti Suomelta IT-huumassa pientä askelta taaksepäin, jotta pystyisimme ottamaan ison harppauksen eteenpäin. Iso harppaus eteenpäin olisi mahdollista panostamalla maakuntien osaamiseen ja maakunnissa lepääviin mahdollisuuksiin; puuhun, metalliin sekä uusiutuviin luonnonvaroihin.
VTT Paavo Väyrysen juhlapuhe oli hänen tapaansa sytyttävä ja johdonmukainen, vaikka hän pitikin sen ilman muistiinpanoja.
Ministeri Virkkusen kuntakartan perusteita Väyrynen piti perusteettomina, kun se perustuu työssäkäyntialueisiin. Kuntarajat on määriteltävä asutuksen, ei työssäkäyntialueiden perusteella.
Otan esimerkin omasta tilanteestani: Kävin Tampereelta töissä Hämeenlinnassa kaksi vuotta, Pöytyällä runsaan vuoden ja Raisiossa runsaasti yli kymmenen vuotta. Olisiko minun pitänyt maksaa osa verostani Hämeenlinnaan, Pöytyälle ja Raisioon, vaikka käytinkin ainoastaan Tampereen palveluja? Kieroutunut käsitys Virkkusella ja kokoomuksella sekä demareilla!
Väyrynen muistutti, että huoltosuhde ja siihen liittyvät luvut ovat keinotekoista jargonia kuntaliitosten peräämisessä. Eläkeläiset ovat hyviä veronmaksajia ja he ovat tulevaisuudessa haluttu ja merkittävä taloudellinen voimavara kunnille. Juuri näin koen itsekin, sillä en koe itseäni rasitteeksi, vaan todelliseksi voimavaraksi Tampereelle!
Väyrynen ei yksinomaan kritisoinut Virkkusen esitystä, vaan toi voimallisesti esille keskustalaisen näkemyksen kuntakentän kehittämiseen.
Väyrysen mukaan on uudistettava hallintoa ja palveluja Paras-hankkeen pohjalta. Työssä pitää käyttää järkeä ja joustavuutta.
Maakuntahallinto ja sen vahvistaminen ovat Väyrysen mukaan tapa kehittää asukkaiden parasta. Väyrynen mainitsi SDP:n Johannes Koskisen toimivan vahvana maakuntahallinnon kehittämisen puhemiehenä.
Vaihtotaseen ja kauppataseen alijäämäisyys huolestuttivat VTT Paavo Väyrystä. Osaan arvostaa Paavo Väyrystä kauppapolitiikassa tulevaisuuden näkijänä.
Hän pystyi ensimmäisenä varoittamaan Venäjän talousromahduksesta, joka sitten tapahtui elokuun 17. päivänä 1998.
Muistan elävästi tuon ajan, sillä työnantajani koki romahduksen menekin hiipumisena Venäjälle ja tilattujen raaka-ainetoimitusten saapumisen kouriintuntuvan kovana, kun menekki tyssäsi kertaheitolla. Väyrynen oli ainoa joka osasi ennakoida tulevan, mutta eihän häntä silloinkaan uskottu – olisi sietänyt uskoa!
Tilaisuuden keskusteluosuudessa Riitta Koskinen, joka on ylöjärveläinen ja Pirkanmaan edustaja Keskustan puoluehallituksessa, kysyi Väyryseltä, että tuleeko Rovaniemen puoluekokouksesta Keskustan rivejä repivä?
Väyrynen vastasi, että kaikki Keskustan puheenjohtajiksi pyrkivät ovat hyviä henkilöitä. On puoluekokouksen osanottajien arvioitava, että kenen johdolla Keskusta pystyy nousemaan Suomen suurimmaksi puolueeksi seuraavissa eduskuntavaaleissa. Väyrynen muistutti, että presidentinvaaleissa Keskusta sai puolueen kootuksi ja jos nyt jatkamme yhtä yksituumaisina, niin Keskustalla on hyvät mahdollisuudet suurimmaksi puolueeksi. Väyrynen totesi Keskustan aatteellisen ja poliittisen perinnön vaativan johtajien jalkautumista kansan pariin. ”Keskustalla on äärettömän tärkeitä tehtäviä tulevaisuudessa” oli Väyrysen muistutus.
Ylöjärven kaupunginvaltuutettu Minna Sarvijärvi osoitti myyntitaitonsa, sillä hän pystyi myymään kunnallisjärjestön arpoja myös Väyryselle! Ostin niitä minäkin, mutta voitot jäivät odottamaan seuraavaa kertaa.
Olen oppinut, että pätevällä johtajalla ei koskaan saa olla kiireen tuntua. Paavo ja Vuokko Väyrynen noudattivat Vahannassa tätä periaatetta ja jatkoivat läsnäoloaan myös virallisen ohjelman jälkeen. Tässä Väyryset, Tapani Tienari sekä Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Ritva Männistö jatkavat keskustelujaan tilaisuuden virallisen osuuden jo päätyttyä.
Paavo Väyrynen kaupitteli Paavo&Vuokko –mukeja yleisölle puheensa jälkeen. Tässä rajanaapurini Jari Kirmo yhdessä Vuokko Väyrysen kanssa sen jälkeen, kun kolmenkympin arvoinen muki oli siirtynyt Jarin omistukseen.
Mukikauppa kävikin Vahannassa niin hyvällä vauhdilla, että Paavo joutui kesken kaupanteon käymään ”keskusvarastolla” eli Väyrysten auton takakontilla täydentämässä mukivarastojaan!
Kiitokset Keskustan Ylöjärven kunnallisjärjestölle hienon tilaisuuden järjestämisestä – saimme nauttia hienosta sunnuntailounaasta ja saimme vahvistusta myös sille, että Keskustan suunta on oikea!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vahannan Nuorisoseurantalo, Paavo Väyrynen, Vuokko Väyrynen, Paavo&Vuokko-muki, Mikko Alatalo, Keskustan Ylöjärven kunnallisjärjestö, Pirkko Vuolle, Ritva Männistö, Esko Arola, Tapani Tienari, Riitta Koskinen, Pekka Hietaniemi, Minna Sarvijärvi, |
Ammattiyhdistysliike on taas lyömässä yhden naulan omaan arkkuunsaSunnuntai 15.4.2012 - -Esko Erkkilä- Olen laatinut tämän kirjoituksen 12.4.2012 eli ennen, kuin ammattiyhdistysliike taipui koululaisharjoittelijoiden työharjoittelussa järkevän ratkaisun kannalle. Julkaisen kirjoituksen 12.4.2012 laatimassani muodossa vaikka tiedänkin, että myönteiseen ratkaisuun ollaan pääsemässä! ************** On ollut uskomatonta seurata, kun Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on torppaamassa koululaisharjoittelijoiden työharjoittelua kaupanalan yrityksissä.
PAM käyttää keppihevosenaan sitä, että koululaisharjoittelijat eivät saisi suorittaa harjoitteluaan ns. järjestäytymättömien työnantajien yrityksissä.
On suorastaan ennenkuulumatonta, että ammattiyhdistysliike pyrkii määräilemään yrityksiä sen perusteella, että ovatko ne ammattiyhdistysliikkeen talutusnuorassa.
Suomeen Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtajaksi Ruotsista 23.4.2012 palaava Juhana Vartiainen totesi demaritaustastaan huolimatta Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa maaliskuun 7. päivänä, että... ...ay-liike jähmettää päätöksiä Suomessa.PAM:n tapauksessa juuri näin on.
Vartiaisen mielipiteeseen on helppo yhtyä.
Tutustu ja tienaa -sopimus on ollut voimassa jo useita vuosia. Siinä nuori on työssä kaksi viikkoa ja tienaa reilut 300 euroa. Tämän nuorten mahdollisuuden tutustua työelämään PAM nyt haluaa torpata!
Pääministeri Jyrki Kataiselle on ollut viime aikoina mahdotonta antaa tunnustusta mistään hänen toimistaan. Nyt on kuitenkin annettava tunnustus Kataiselle, kun hän patistaa PAM:ia luopumaan syrjintäpolitiikastaan. Jään kuitenkin odottamaan työministeri Lauri Ihalaisen jyrähtämistä, sillä uskon, että ainoastaan hän pystyy ohjaamaan PAM:n ruotuun - siihen eivät pojanklopit pysty!
Ei voi olla oikein, että nuorilta viedään mahdollisuus tutustua työelämään ja saamaan kahden viikon kestävästä työjaksostaan vaatimaton korvaus.
PAM:n toiminta tulee voimistamaan ammattiyhdistysliikkeeseen kohdistuvaa karttamista ja kaikki sen toimenpiteet satavat suoraan YTK:n eli ns. Loimaan kassan hyväksi.
On selvää, että kaikkien palkkatyössä toimivien pitää varmistaa toimeentulonsa työttömyyden varalta.
Varmistin aikoinaan työttömyysturvani YTK:n kautta ja vaikka en työttömyysturvaa koskaan tarvinnutkaan, pidän ”Loimaan kassan” nykyistäkin työttömyysturvan takaamista 99 euron vuosimaksulla edullisena.
Kannustan kaikki kaupanalan työntekijöitä hoitamaan työttömyysturvansa YTK:n kautta – se maksaa vain 99,00 euroa vuodessa!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Palvelualojen ammattiliitto PAM ry , PAM, Tutustu ja tienaa -sopimus , Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT), VATT, VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen, Juhana Vartiainen, Maaseudun Tulevaisuus, Jyrki Katainen, työministeri Lauri Ihalainen, |
Puheenjohtajaa kyyditsemässä vain muutama päivä ennen Kiviniemen ilmoitusta olla asettumatta ehdolle jatkokaudelleMaanantai 9.4.2012 - -Esko Erkkilä- Tampereella järjestetyt Keskustan ensimmäiset politiikka- ja toimintapäivät olivat kolmipäiväinen tapahtuma, sillä Keskustan puoluehallitus kokoontui Tampereella jo perjantaina 23.3.2012.
Puoluehallituksen Tampereen kokouksen merkittävin päätös oli, että Keskusta järjestää kesäkuussa valittavasta puheenjohtajastaan neuvoa-antavan jäsenäänestyksen. Päätös puoluehallituksessa syntyi äänestyksen tuloksena ja äänet jakaantuivat 19 – 15 jäsenäänestyksen puolesta.
Olen tyytyväinen puoluehallituksen päätökseen ja olen toivonut alusta alkaen, että jäsenäänestystä edeltävä aika käytettäisiin rakentavaan Keskustaa edesauttavaan keskusteluun.
Omalta osaltani politiikka- ja toimintapäivät alkoivat lauantaina maaliskuun 24. päivänä ja juhlallisesti alkoivatkin, sillä olin päivien järjestämistä koskevissa valmisteluissa sopinut, että toimin puheenjohtaja Mari Kiviniemen autonkuljettajana politiikka- ja tapahtumapäivien alussa.
Autonkuljettajan roolini alkoi lauantaina aamulla Tampereen keskustasta, sillä puheenjohtaja Kiviniemi oli sopinut lehdistöhaastattelun Aamulehden kanssa Scandic Tampere City – hotelliin. Saavuin noutamaan puheenjohtajaa hyvissä ajoin ja sain lähituntumalta seurata lehdistöhaastattelun etenemistä. Aamulehti julkaisi toimittaja Kirsti Pohjosen laatiman haastattelun seuraavana päivänä.
Puheenjohtaja Mari Kiviniemi totesi Aamulehden haastattelussa, että Keskustan johtama oppositiopolitiikka on ollut tiukkaa ja siinä on onnistuttu. Opposition ykköspaikka on otettu ammattitaitoisen tiimin avulla, totesi Kiviniemi ja antoi siten tunnustusta koko keskustaväelle. Nykyhallituksen politiikkaa puheenjohtaja Kiviniemi kuvaili Aamulehden haastattelussa haahuilevaksi ja otteettomaksi sekä totesi sen antavan oppositiolle iskun paikkoja aivan liiankin kanssa.Hyvin sujuneista presidentinvaaleista Kiviniemi totesi, että niissä saatiin kelpo tulos. Keskustaväen itsetunto koheni ja tästä voidaan lähteä eteenpäin, tiivisti puheenjohtaja Mari Kiviniemi Aamulehden haastattelussaan.
Toimittaja Pohjosen matkassa oli mukana Aamulehden valokuvaaja Raine Lehtoranta, joka ahkerasti kuvasi puheenjohtaja Mari Kiviniemeä. Kuvat jäivät sillä kerralla Aamulehden arkistoon, sillä haastattelun kuvituksena niitä ei julkaistu. Eräät haastattelutilanteen kuvat Aamulehti julkaisi niiden uutisten yhteydessä, jossa se kertoi Kiviniemen päätöksestä luopua Keskustan puheenjohtajuudesta. Puheenjohtaja Kiviniemestä oli toki Aamulehden etusivulla sunnuntaina 25.3.2012 kuuden palstan levyinen Raine Lehtorannan ottama valokuva, mutta se oli otettu myöhemmin päivällä järjestetyn yleisötilaisuuden aikana.
Valokuvaaja Raine Lehtoranta halusi kuvata Mari Kiviniemeä myös ulkotiloissa ja siihen soveltuikin hyvin hetki, jolloin Mari hyväntuulisena oli valmis avaamaan Focukseni oven ja astumaan etupenkille. Huomaattehan, että kuinka kauniisti sadepisarat koristavat juuripestyn Ford Focukseni kattoa, ikkunoita sekä taustapeiliä. Sadepisarat hymyilevät yhtä valloittavasti kuin Mari!
Valokuvaamisen jälkeen matkamme Tampereen Yliopistolle ja siellä kohta alkavaa avajaistilaisuutta kohti saattoi alkaa. Vielä silloinkaan ei ilmeisesti itse Kiviniemellekään ollut selvää, että hän ei asetu ehdokkaaksi jatkokaudelle Rovaniemen puoluekokouksessa ensi kesäkuussa. On varmaa, että Mari Kiviniemellä on paljon annettavaa Keskustalle ja koko Suomelle, vaikka hän nyt onkin ilmoittanut olevansa pyrkimättä jatkokaudelle Keskustan puheenjohtajaksi.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mari Kiviniemi, puheenjohtaja Mari Kiviniemi, Keskustan puoluehallitus, Keskustan jäsenäänestys, Keskustan neuvoa-antava jäsenäänestys, Keskustan oppositiopolitiikka, Keskustan politiikka- ja toimintapäivät, |
Mari Kiviniemi Keskustan puheenjohtajana Lahdesta Rovaniemelle ja vuoden Suomen pääministerinäSunnuntai 8.4.2012 - -Esko Erkkilä- Aikomukseni on laittaa vaatimaton lusikkani soppaan, kun käsitellään Mari Kiviniemen poliittista uraa Lahden puoluekokouksesta Rovaniemen puoluekokoukseen.
Katsaukseni ei voi olla kattava, sillä Rovaniemen puoluekokoukseen on aikaa vielä yli kaksi kuukautta ja politiikassa kaikki on mahdollista.
Supistan näkökulmaani henkilökohtaisiin kokemuksiini Mari Kiviniemestä ja sen tuloksena tämä kirjoitus saa ruohonjuuritason näkökulman puoluejohtajaan ja Suomen 71. hallituksen pääministeriin. Hallitusten lukumäärä – 71 – perustuu Valtioneuvoston nettisivuilla kerrottuun eli Kataisen johtama on Suomen 72. hallitus.
Poikkean otsikosta kun kerron, että tutustuin Mari Kiviniemen vanhempiin työurani varhaisvaiheessa.
Agronomi, sittemmin yliagronomi Kaija Kiviniemi toimi nykyisen ProAgria Etelä-Pohjanmaan karjatalousagronomina, kun työskentelin 1970-luvun lopulla Seinäjoella rehunmyyntitehtävissä. Paikallinen karjatalousagronomi oli tärkeä sidosryhmävaikuttaja, jolle oli paikallaan toimittaa rehuteollisuuden viimeisintä tietoa ja kuunnella herkällä korvalla neuvontajärjestön kuulumisia.
Opin tuntemaan Mari Kiviniemen äidin osaavana ja maakunnassa suurta luottamusta nauttivana kotieläintalouden asiantuntijana.
Marin isä eli agronomi ja sittemmin maanviljelysneuvoksen arvonimen saanut Antti Kiviniemi toimi pitkään Maataloustuottajain Etelä-Pohjanmaan liiton toiminnanjohtajana Seinäjoella.
MTK ei 1970-luvun lopulla ollut rehuteollisuuden kenttähenkilöiden vinkkelistä taho, johon olisi täytynyt pitää säännöllistä yhteyttä, joten työelämän luomia suhteita Antti Kiviniemeen en omaa.
Maanviljelysneuvos Antti Kiviniemi on kuitenkin tehnyt mittavan uran etelä-pohjalaisessa maataloudessa ja hänellä on vankkaa kokemusta myös valtakunnan tasolla agribisneksen luottamushenkilönä. Totean näin, vaikka maanviljelysneuvos Kiviniemen luottamushenkilönä luotsaama yritys olikin lähes aina oman työnantajani kova kilpailija.
Ensimmäisen kerran tapasin Mari Kiviniemen hänen kuntaministeriaikanaan, mutta kun sekin menee ohi otsikon, ei siitä sen enempää.
Tutustuin Mari Kiviniemeen lähemmin Lahden puoluekokouksessa, mutta sielläkin pintapuolisesti, sillä olin Lahdessa ainoastaan ensimmäisen päivän ja siksi toiseksi en ollut siellä virallisena puoluekokousedustajana. Pääministeri Mari Kiviniemeen tutustuin, kun sain haastatella häntä yleisötilaisuudessa Tampereella 20.11.2010.
Kyse oli Keskustan Pirkanmaan piirin järjestämästä yleisötilaisuudesta Waynes Coffeessa.
Olin valmistautunut ”pääministerin haastatteluhetkeen” kahdenkymmenen etukäteen valmistellun kysymyksen voimin ja niihin voidaan palata joskus myöhemmin. Viimeinen kysymys voidaan kuitenkin kirjata tähän ja se kuului seuraavasti:
”Lopuksi vielä ajankohtainen kysymys: Joko Pääministeri on kirjoittanut Joulupukille?”
En muista, että mitä pääministeri vastasi, mutta henkilökohtaisella tasolla haastatteluhetki oli hieno kokemus ja siitä kiitokset Pirkanmaan keskustaväelle, joka valitsi minut pääministerin haastattelijaksi.Seuraavan kerran sain haastatella pääministeri Mari Kiviniemeä Keskustan Tampereen vaalituvassa – Sentterissä – 12.3.2011. Tässä Kiviniemi on keskellä ja Sentteri-emäntä Titta Mattila vasemmalla sekä Sentteri-isäntä eli allekirjoittanut oikealla.
Tilaisuutta varten valmistelemani kysymykset ovat tallella ja ehkä joskus ne voisi julkaista myös näillä sivuilla. Kiviniemi oli haastattelua edeltävänä iltana televisiossa, kun hän keskusteli Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy´n kanssa. Tästä sain aiheen mainita, että Suomen pääministerillä on urallaan monenlaisia vaiheita; eilen keskusteluja Ranskan presidentti Nikolas Sarkozyn kanssa ja tänään Esko Erkkilän haastateltavana! Saimme yleisöltä raikuvat suosionosoitukset!
Kansanedustaja Mikko Alatalo ja hänen eduskunta-avustajansa Tero Mäenpää ovat taltioineet YouTubeen muutamia videonpätkiä haastattelutilanteestamme ja ne ovat sieltä yhä edelleen katseltavissa.
Parhaiten ne löytyvät googlaamalla ja hakusanayhdistelmäksi käy esimerkiksi:
”Youtube Mari Kiviniemi Esko Erkkilä”
Arvostan Mari Kiviniemen toimintaa Keskustan puheenjohtajana ja maamme pääministerinä.
Jos pysytte ”kanavalla”, saatte lähipäivinä lukea näiltä sivuilta lisää mm. Mari Kiviniemestä!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mari Kiviniemi, pääministeri Mari Kiviniemi, puheenjohtaja Mari Kiviniemi, Kaija Kiviniemi, yliagronomi Kaija Kiviniemi, Antti Kiviniemi, maanviljelysneuvos Antti Kiviniemi, |
Unkarissa maatalouden EU-tuet kohoavat tänä vuonna vanhojen EU-maiden tasolleTiistai 3.4.2012 - -Esko Erkkilä- Unkarin matkallamme ensimmäinen kohde oli Maatalousosuuskuntien ja maataloustuottajien kansallisen liiton eli MOSZ:n toimisto, jossa saimme kuunnella liiton pääsihteerin esityksiä Unkarin maataloudesta.
Liiton sisäänkäynnin yläpuolella komeili yhdistyksen nimilyhenne…
…ja vieraiden vastaanottohuoneen seinällä yhdistyksen logo.
MOSZ:n pääsihteeri on koulutukseltaan maatalousekonomisti ja hänellä oli työuraa edessään kolme vuotta ennen eläkkeelle pääsemistä. Pääsihteerin 40 –vuotiseen työuraan on mahtunut sosialismia, kommunismia, kolhoosielämää ja nyt markkinataloutta.
Paikallisoppaana ja tulkkina toimi koko matkan ajan Tünde Fodor eli ”Tyyne”, kuten hän halusi suomalaisten häntä kutsuman. Tünde tulkkasi myös pääsihteerin esitykset ja käänsi suomeksi esitetyt kysymykset unkariksi.
Unkarissa on kaksi maataloustuottajain etujärjestöä; MOSZ vastaa suurten osuuskuntien edunvalvonnasta ja sen kilpailija puolestaan perheviljelmien edunvalvonnasta. MOSZ:n pääsihteeri kertoi avoimesti, että perheviljelmien edunvalvontajärjestö on heidän kilpailijansa.
Osuuskuntien peltopinta-ala on keskimäärin 500 hehtaaria, mutta pinta-alahaarukka vaihtelee 100 hehtaarin ja 5.000 hehtaarin välillä.
Unkarissa tuli v. 1968 mahdolliseksi yksityinen maanomistus. Kehitys vapaampaan suuntaa oli ollut nopeaa, sillä v. 1956 tapahtuneen Unkarin kansannousun jälkeen olot tiukkenivat ja v. 1962 ihmiset pakotettiin liittymään kolhoosiin. Pakottaminen tapahtui mm. siten, että lapset eivät päässeet opiskelemaan, jos ei liittynyt kolhoosiin.
Molempien maataloustuottajien edunvalvontajärjestöjen neuvottelukumppani (=vastapuoli) on valtio.
Osuuskunnat tuottavat Unkarin nautakarjatuotteista 70 %, sianlihasta 2/3 ja viljasta puolet.
Osuuskuntien eduiksi MOSZ:n pääsihteeri mainitsi työpaikan, osuuden vuoden tuloksesta sekä mahdollisuuden neuvotella maanvuokraamisesta.
Unkarissa maa on kalliimpaa kuin työ oli pääsihteerin vastaus, kun kysyimme maanhinnasta ja työvoimakustannuksista.
Pääsihteeri totesi, että hän ei pidä kysymyksestä, jossa pyydetään vertailemaan osuuskuntien ja yksityisviljelmien tehokkuutta. Vastaus kertoo, että suurtilojen taloudenpidossa on tehostamisen varaa.
Villihanhet ovat merkittävä viljanviljelyn ongelma Unkarissa.
Pellon myyntiä tapahtuu koko ajan ja peltoa ostavat viljelijät sekä sijoittajat. Maan vuokraaminen ulkomaalaisille on mahdollista vuonna 2014 ja siitä eteenpäin.
Unkarissa maata voi omistaa 300 hehtaaria/henkilö eli viisi-henkinen perhe voi omistaa maata 1.500 hehtaaria.
Eri viljalajien satotasot vaihtelevat Unkarissa paljon. Vehnän keskisato v. 2005 oli 7.500 kg/ha, mutta v. 2007 ainoastaan 4.000 kg/ha. Satotason vaihteluiden syynä on useimmiten kuivuus. Kuivuus on Unkarissa yleinen ongelma, sillä keskisadanta on vain n. puolet Suomen keskimääräisestä sademäärästä. Kuvassa MOSZ:n pääsihteeri esittelee Unkarin viljasatoja eri vuosilta.
Unkari liittyi Euroopan Unioniin v. 2004 ja MOSZ:n pääsihteeri kertoi, että EU:hun liittyminen paransi unkarilaisen maatalouden mahdollisuuksia.Tänä vuonna ensimmäisen kerran siirtymäajan jälkeen Unkarissa maatalouden EU-tuet kohoavat samalle tasolle kuin vanhoissa EU-maissa.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Unkari, Unkarin maatalous, maataloustuet, EU:n maataloustuet, MOSZ, Tynde Fodor , Tünde Fodor, |
Satakunnan matkailuyritykset jalkautuivat kentällePerjantai 30.3.2012 - -Esko Erkkilä- Yksitoista satakuntalaista matkailualan yritystä jalkautui helmikuun puolivälissä kahden päivän kiertueen merkeissä lähimaakuntiinsa Satakuntaliiton johdolla.
Kiertueen pysähdyspaikkakunnat olivat Kristiinankaupunki, Vaasa, Seinäjoki, Jyväskylä, Parkano ja Tampere.
Kiertueen kohderyhminä olivat yhdistysten retkivastaavat, yritysten henkilökunta- ja vierasretkien järjestäjät, luokkaretkivastaavat ja erilaisten muiden ryhmien liikuttajat.
Sain kutsun Tampereen tilaisuuteen MSL-Tampereen merkeissä ja olin siis mukana kiertueen viimeisessä tilaisuudessa. Se järjestettiin Ravintola Bravo Plazassa Finlaysonin alueella.
Tunnen toki Satakuntaa, mutta opin tilaisuudessa paljon uuttakin.
Satakunnan tarjontaa olivat esittelemässä seuraavat yritykset ja yhteisöt. Nimen perässä on kohde tai teema, jota esittelijät pitivät keskeisenä esittelykohteenaan:
Haluan nyt kertoa muutamalla rivillä yhdestä toimintaansa esitelleestä yrityksestä ja kahdesta kunnasta.
Yyterin Kylpylähotellia esitteli Heidi Mäki-Ullakko.
Heidi hieman hämmästyi kun kysyin, että ovatko sukujuuresi Lohtajalta, sillä sinne minä Mäki-Ullakko -nimen asettaisin. Osuin taas kerran oikeaan, kun asetin jonkun henkilön sukunimensä perusteella jonnekin päin Suomea!
Olen vieraillut usein Yyterin Kylpylässä erilaisten kurssien ja kokousten merkeissä – olemme joskus käyneet siellä myös perhekuntamme kanssa.
Yyterin Kylpylä on nykyisin yksityisomistuksessa, sillä Heidi Mäki-Ullakon vanhemmat ovat siellä yrittäjinä.
On todettava, että tilaisuudessa nousi pintaan ajatus muutaman päivän kylpyläloman viettämisestä Yyterissä! Paikka on kerrassaan mahtava ja tuntui siltä, että Mäki-Ullakon yrittäjäperhe on saanut kylpylän hyvään iskuun.
Eurajoen kunnan kulttuurisihteeri Pirjo Jaakkola oli esittelijänä Eurajoen osastolla.
Eurajoki on vireä kunta Rauman ja Porin välissä.
Kysyin Jaakkolalta, että onko Eurajoki liittymässä kuntaministeri Virkkusen tahdon mukaisesti Raumaan? Sain ehdottoman vastauksen, että Eurajoki tulee jatkamaan itsenäisenä kunta.
Olkiluodon voimaloiden merkitys on Eurajoen hyvän kuntakehityksen keskeinen tekijä. On selvää, että eurajokilaiset eivät halua päästää esim. Raumaa hyville apajilleen, vaan haluavat jatkaa itsenäisenä kuntana. Se heille pitää suoda!
Eurajoen toinen merkittävä matkailukohde on Vuojoen kartano.
Kartano on kuuluisa todella mainiosta keittiöstään ja siitä on minulla omakohtaisia kokemuksia.
Vuojoen kartanon puutarha ja sen tarjoamat monipuoliset mahdollisuudet olivat minulle uutta tietoa. Katselin kartanon nettisivuilta, että Vuojoen kartano esiintyy 13 – 15.4.2012 Tampereella järjestettävillä ”Puutarha- ja kotimaan matkailumessuilla”. Ainakin silloin on mahdollisuus tutustua Vuojoen kartanon puutarhatarjontaa!
Merikarvian kunnan osastolla matkailuvastaava Seija Väre esitteli ”Suomen aurinkoisimman kunnan” matkailutarjontaa.
Olen vuosien varrella oppinut, että Vaasa on Suomen aurinkoisin kaupunki ja Merikarvia puolestaan Suomen aurinkoisin kunta – tähän on kuulemma ihan tilastolliset perusteet.
Merikarviasta minulla on pelkästään positiivisia muistoja. Olin 1980-luvun lopulla järjestämässä lukemattomia tilaisuuksia Jouko Elevaaran omistaman Merikievarin kanssa.
Järjestimme tilaisuudet yleensä perjantai-iltapäivällä siten, että aluksi esitimme ajankohtaista ruokinta-asiaa asiakkaillemme parisen tuntia, sitten söimme hyvän päivällisen ja lopuksi porukka sai laittaa jalalla koreasti Elevaaran Merikievariin hankkimien maamme huippuyhtyeiden ja –solistien tahdissa.
Etelä-Suomen maatalouskaupat hoitivat asiakkaiden kuljetukset Merikarvialle. Väkeä oli kerrallaan vähintään satakunta henkilöä, mutta tavallisesti 200…300 innokasta kotieläintuottajaa. Pari kertaa järjestimme Merikievarissa suuret kesäjuhlat ja silloin osanottajia oli 1.500 – 2.000 henkeä.
Se oli hienoa aikaa ja sen vuoksi muistoni Merikarviasta ovat positiiviset.
Toivottelen Merikarvialle menestystä monien matkailuprojektiensa tiimoilta.
Satakuntaliiton jalkautuminen lähimaakuntiin on maakuntaliitolta hieno idea. Se kertoo, että maakuntaliitto tekee näkyvää ”jalkatyötä” alueensa parhaaksi!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Satakuntaliitto, Ulla Koivula, Heidi Mäki-Ullakko, Pirjo Jaakkola, Seija Väre, Yyterin Kylpylä, Eurajoki, Olkiluoto, Vuojoen kartano, Merikarvia, Merikievari, Jouko Elevaara, Jokkeri Elevaara, |
Liity nopeasti Keskustan jäseneksi - pääset vaikuttamaan puheenjohtajavalintaan!Maanantai 26.3.2012 - -Esko Erkkilä- Keskustan kenttä saa äänestää puolueen kesäkuussa valittavasta puheenjohtajasta.
Tampereella perjantaina 23.3.2012 kokoontunut Keskustan puoluehallitus siunasi jäsenvaalin toteuttamisen äänin 19 - 15.
Neuvoa antava jäsenäänestys käydään 25. - 27. toukokuuta. Lopullinen päätösvalta säilyy edelleen puoluekokouksella.
Äänestämään pääsevät ne, joiden nimet ovat Suomen Keskustan rekistereissä nyt alkavan viikon loppuun mennessä.
Huolehdi, että liityt Keskustan jäseneksi nopeasti, sillä vain siten voit vaikuttaa puolueen puheenjohtajan valintaan!
Jäsenäänestys järjestetään todennäköisesti uurnaäänestyksenä ja sen yksityiskohdista tullaan kertomaan mm. tällä palstalla.
Tampereella jäseneksi liittyminen tapahtuu ottamalla yhteyttä Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön tai Tampereella toimivien paikallisyhdistysten luottamushenkilöihin.
Jäsenmaksulaput toimitetaan uusille jäsenille siten, että jäsenmaksun maksaminen voi tapahtua nopeasti jäseneksi liittymisen jälkeen.
Toimin Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön johtokunnan varapuheenjohtajana ja Keskustan jäseneksi haluavat voivat ilmoittautua sähköpostitse vaikkapa minulle alkaneen viikon aikana.
Sähköpostisoitteeni on esko.erkkila(at)gmail.com
Myös muut keskustalaiset Pirkanmaalla ja Tampereella ottavat vastaan jäseneksi-ilmoittautumisia!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Keskustan puheenjohtajaäänestys, neuvoa-antava jäsenäänestys, Mari Kiviniemi, Paavo Väyrynen, Mauri Pekkarinen, |
Mikko Alatalo: Työväenliikkeellä ja maaseutukulttuurilla on juuret samassa maaperässäSunnuntai 25.3.2012 - -Esko Erkkilä- Kansanedustaja Mikko Alatalo piti juhlapuheen Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry:n 30 –vuotisjuhlakokouksessa maaliskuun 19. päivänä.
Alatalo totesi, että maaseutukulttuuri on uhan alla ja sen vuoksi hän näkikin positiivisena MSL:n roolin maaseutukulttuurin puolestapuhujana. Politiikkojen vastuulla on puolestaan huolehtia mm. maaseudun infrasta.
Maaseudun infraan liittyy Alatalon mukaan kiinteästi esimerkiksi se, että maaseudulla on toimivat tietoliikenneyhteydet. Ne ovat perusedellytys, jotta vaikkapa etätyö maaseudulla olisi mahdollista. Laajakaistayhteydet ovat nykypäivänä lähes välttämättömät monien jopa alkutuotannossa tarvittavien toimenpiteiden suorittamisessa.
Kataisen hallituksen suunnittelemasta kuntauudistuksesta kansanedustaja Alatalo löysi useitakin kohtia, joita hän halusi kommentoida.
Kotiseudulla on aina myös kulttuurillinen merkitys – se luo voimaa elämään. Melkein jokaisessa pitäjässä pyörii aktiivinen kesäteatteritoiminta ja Alatalo näki sen yhtenä tärkeänä osa-alueena maaseudun kulttuuritoiminnassa. Alatalon näkemykseen on helppo yhtyä.
Vahvana maaseudun kuvaajana Alatalo toi esiin Sirkku Peltolan, jonka maanläheisiä näytelmiä on ollut mm. tamperelaisten teattereiden ohjelmistossa ja hyvällä menestyksellä.
Kansanedustaja Alatalo totesi, että maaseudulla kulttuuri pitää luoda uudella tavalla, jos kuntauudistus etenee.
Huomattavaa Alatalon juhlapuheessa oli otsikossa todettu eli se, että työväenliikkeellä ja maaseutukulttuurilla on samat juuret. Näinhän asia on, mutta nykypäivänä sitä ei tule noin perusteellisesti ajateltua!
Yleisradio on kansanedustaja Mikko Alatalolle läheinen, sillä onhan hän ollut legendaarisen Pekka Silvolan työhönottama toimittaja tv-uutisissa ja Ajankohtaisen Kakkosen toimittajana 1972…1976. Kansanedustajavuosinaan hän on ollut Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston jäsen vuodesta 2003 alkaen.
Alatalo linjasi, että Yleisradion vastuu kasvaa, kun Ylen rahoituskuvio muuttuu.
Mikko Alatalo käsitteli MSL-Tampereen 30 vuotisjuhlassa pitämässään juhlapuheessa Ylen katsoja- ja kuulijasuhdetta. Ylen on pystyttävä tuottamaan sellaisia ohjelmia, että yleisö pysyy kanavalla. Urheilu ei saa siirtyä kokonaan maksukorttien taakse, oli kansanedustaja Alatalon mielipide.
TV2:n kohdalla Alatalo muistutti, että erityisesti alkuaikoina se oli maaseudun sivistystelevisio. Pekka Silvola muistutti usein – näin kertoi Alatalo -, että maakunnallisuuden ja yhteiskunnallisuuden merkitys on aina muistettava TV Kakkosesta puhuttaessa.
Juhlapuheensa lopuksi Alatalo muistutti, että digitaalinen maailma leimaa aikaamme. Internet on osa tiedonvälitystä ja se on joka käänteessä muistettava.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: MSL-Tampere, Maasedun Sivistysliitto, Mikko Alatalo, Sirkku Peltola, Yleisradio Oy:n hallintoneuvosto, TV2, |
MSL-Tampereen 30-vuotisjuhlakokous, kulttuuripalkinnon jakaminen ja kansanedustaja Mikko Alatalon juhlapuhe olivat hieno kokonaisuusKeskiviikko 21.3.2012 - -Esko Erkkilä- MSL-Tampere eli Maaseudun Sivistysliiton opinto- ja kulttuuriyhdistys ry on perustettu 24. helmikuuta vuonna 1982. Paikka oli TV2:n tiloissa Tampereen Tohlopissa.
Perustamisesta tuli siis kuluneeksi tänä vuonna 30 vuotta ja kolmekymmenvuotisen toiminnan johdosta järjestimme juhlatilaisuuden Pirkan Marttojen koulutustilassa Tampellan esplanadilla Tampereella 19.3.2012.
Toimin MSL-Tampereen puheenjohtajana ja normaalisti laadin puheeni vasta viime hetkillä, mutta arvokkaan tilaisuuden vuoksi poikkesin tavoistani ja laadin puheluonnokseni jo parisen tuntia ennen H-hetkeä. Kuvan otti kamerallani Karoliina Koskela.
Tässä luonnokseni, jota en orjallisesti noudattanut, mutta hyvän tuen se antoi avauspuheenvuoroni pitämisessä: ============ Arvoisat juhlavieraat, hyvät naiset ja herrat!
Vietämme tänään valtakunnallisesti Minna Canthin päivää, tasa-arvon päivää.
Valtakunnallinen liputuspäivä sopii erinomaisesti yhteen nyt alkavan Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry:n 30-vuotiskokouksen kanssa.
Minna Canth syntyi tasan 168 vuotta sitten näillä kulmilla, sillä hänen isänsä toimi Tampereella Finlaysonin puuvillatehtaalla mestarina.
Minnan synnyinkodin tarkka osoite on Puutarhakatu 8. Sillä paikalla nyt olevan talon seinässä on muistolaatta, jossa kerrotaan, että Minna Canth syntyi sillä paikalla sijainneessa talossa v. 1844. Joissain tiedoissa Minna Canth´n syntymävuodeksi kerrotaan 1843.
Canth´n perhe muutti Kuopioon, kun Minna oli 9-vuotias, sillä Minnan isä sai Kuopiosta paikan Tampereen Lankakaupan hoitajana.
Minna Canth´n Tampereella sijaitseva muistomerkki sijaitsee Hämeenpuistossa Puutarhakadun ja Satakunnankadun välissä.
Pyynikinrinteellä sijaitsee Minna Canthin katu.
Vaikka Minna Canth oli aikansa radikaaleja, voimme olla yksimielisiä, että Maaseudun Sivistysliiton ja Minna Canth`n ajatuksilla on paljon yhteistä.
Maaseudun Sivistysliiton esittelyaineistossa ensimmäiseksi tavoitteeksi todetaan tasa-arvo. Se oli ydinajatus myös Minna Canth´n toiminnassa ja kirjallisessa tuotannossa.
Toisena tavoitteenaan MSL tuo esiin ihmisyyden ja se jos mikä oli keskeistä myös Minna Canth´lle.
Voimme olla mielestäni varmoja, että maaseutukulttuurin päämäärien toteuttaminen ja maaseudun, kylien, yhteisöllisyyden sekä yhteiskunnallisen toiminnan kehittäminen olivat MSL:n tapaan myös Minna Canth´n toiminnan kulmakiviä.
Maaseudun Sivistysliiton alkiolaisuuteen ja konstailemattomaan maahenkeen perustuva sivistyskäsitys ovat molempien tänään juhlivien tahojen eli Minna Canth´n ja MSL-Tampereen kantavia ohjenuoria.
Arvoisa juhlayleisö!
Näillä ajatuksilla toivotan Teidät tervetulleiksi tähän Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistyksen juhlakokoukseen.
Meillä on suuri etuoikeus juhlia tänään!
Olkaat tervetulleita!
===========
Poikkesin ennen tilaisuutta Hämeenpuistossa Minna Canth´n patsaalla ja totesin, että räntäisessä säässä kirjailijan patsas oli tukevasti paikoillaan.
Tässä vuonna 1951 Kurun mustasta graniitista taiteilija Lauri Leppäsen veistämä patsas, joka oli Minna Canth`n 168-vuotissyntymäpäivän kunniaksi saanut muutaman kukkaistervehdyksen.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Minna Canth, MSL-Tampere, Maaseudun Sivistysliitto, Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys, tasa-arvo, ihmisyys, maaseutukulttuuri, maaseudun kehittäminen, kylien kehittäminen, yhteisöllisyys, alkiolaisuus, maahenki, |
Pääministeri hikoileeMaanantai 19.3.2012 - -Esko Erkkilä- Pääministeri Jyrki Katainen on hikoillut silminnähden voimakkaasti viime päivinä esiintyessään television uutislähetyksissä.
Hikoileminen on luonnollista, sillä niin vahvaa palturia pääministeri-parka on lasketellut kansalaisten kuultavaksi.
Erityisen hikiseksi pääministeri Kataisen urakka on muodostunut sen jälkeen, kun hän itse ja hänen johtamansa hallituksen puolustusministeri jäivät kiinni muunnetun totuuden puhumisesta kansanedustajille, tiedotusvälineillä ja Suomen kansalle.
Eduskunnan pöytäkirjoissa (Täysistunnon pöytäkirja PTK 15/2012 vp) on kirjattuna keskiviikkona 29. helmikuuta 2012 klo 14.03 pääministeri Kataisen käyttämä puheenvuoro, jossa hän toteaa sanatarkasti mm. näin:
”Hallitus ei ole näpelöinyt varuskuntauudistusta aluepolitiikan perusteella, ei minkään muunkaan politiikan perusteella, vaan ainoastaan luottanut siihen, että puolustuksen asiantuntijat tekevät maanpuolustuksen kannalta parhaimmat ratkaisut. Tämä on absoluuttinen fakta. Jos joillakuilla on toisenlaisia näkemyksiä, niin kertokaa,…”
Kannattaa huomioida Kataisen sanat;
”…ei ole näpelöinyt varuskuntauudistusta aluepolitiikan, ei minkään muunkaan politiikan perusteella,..”.
Eikö kielipolitiikka ole muuta politiikkaa?
Jokainen voi nykytiedon perusteella arvioida, että vastasiko pääministerin helmikuun viimeisenä päivänä Eduskunnalle kertoma totuutta!
Voiko Jyrki Katainen jatkaa Suomen pääministerinä?
Oman konkelonsa lisäksi Katainen on antanut täyden tukensa puolustusministeri Stefan Wallin´lle, vaikka tämä onkin muuttanut kertomustaan Dragsvik´n varuskunnan säilyttämisestä Puolustusvoimain alasajossa.
Syyt pääministerin hikoilemiselle ovat siis häntä itseään lainaten ”absoluuttinen fakta”!
Puolustusministerin jääminen kiinni muunnetun totuuden kertomisesta on kova paikka pääministeri Jyrki Kataiselle (kok).
Pääministerin ja/tai ministerin eroaminen tai joutuminen ehkä peräti Valtakunnanoikeuteen kaataisi Kataisen hallituksen ja sitä kokoomus ei missään nimessä nyt tahtoisi. Samalla linjalla on varmasti myös SDP, sillä uudet vaalit tässä vaiheessa suistaisivat demarit ennennäkemättömään suohon.
Uudet vaalit eivät ehkä tässä vaiheessa olisi myöskään Keskustan puoluepoliittinen etu, sillä "parempaa" on Keskustan kannalta tulossa joka päivä – siitä Kataisen hallitus pitää kyllä huolen.
Kansalaisten edun kannalta uudet vaalit olisivat jo nyt välttämättömyys, sillä niin kaameita toimenpiteitä Kataisen – Urpilaisen hallitukselta on lähipäivinä odotettavissa.
Nyt tarvittaisiin rohkeita kokoomus- ja demaripolitiikkoja, jotka uskaltaisivat asettaa järkevän toiminnan ryhmäkurin edelle. Ilman kokoomuksen ja SDP:n kansanedustajien tukea Keskustan ja perussuomalaisten voimat eivät riitä saattamaan hallitusta eronpyyntöön. Kansakunta on nykyhallituksen vuoksi rappiotilassa. Puolustusvoimain alasajoon liittyy Pirkanmaalla hupaisa piirre – jos puolustuksemme alasajosta voi käyttää termiä ”hupaisa” -, kun untuvikkokansanedustaja Sofia Wikman on todistellut Puolustusvoimain alasajon olleen kenraalien tahto.
Nyt pirkanmaalaisille ja kaikelle kansalle on tullut tietoon Puolustusvoimain komentajan kenraali Ari Puheloisen lausunto, joka todistaa Kataisen hallituksen puolustusministerin antaneen ”poliittista ohjausta” puolustuksemme alasajossa. Kansanedustaja Wikman on hyökännyt Mänttä-Vilppulasta kotoisin olevan kansanedustaja Arto Pirttilahden mielipiteitä vastaan Puolustusvoimain alasajossa ja vakuutellut untuvikkoedustajan kaikella varmuudella, että kenraalit ovat suunnitelleet Puolustusvoimain alasajon. Julkisuuteen saadut tiedot ovat osoittaneet Pirttilahden tiedot todeksi ja Wikman´lla olisi Kataisen tapaan nyt tarvetta ”hikoiluun”!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Katainen hikoilee, Jyrki Katainen, Puolustusvoimain komentaja, Puolustusvoimain komentaja Ari Puheloinen, Stefan Wallin, Valtakunnanoikeus, Sofia Wikman, Arto Pirttilahti, Eduskunnan pöytäkirjat, Täysistunnon pöytäkirja PTK 15/2012 vp, |
Surmanloukku Tampereen Hämeenkadulla?Maanantai 5.3.2012 - -Esko Erkkilä- Katoilta pudonneet lumet ja jäät ovat kuluneena talvena aiheuttaneet kaksi valitettavaa onnettomuutta.
Kaksi ihmistä on saanut surmansa, kun katolta pudonnut jää ja lumi ovat pudonneet heidän päälleen.
Toinen kuolonuhrin vaatinut tapaturma sattui Tampereella Hämeenpuisto 18:n kohdalla, kun naishenkilön päälle putosi jäälohkare viime perjantaina sillä seurauksella, että nainen kuoli seuraavana päivänä.
Kaupungilla kulkiessa näkee, että vaara tapauksen toistumiseen keskellä Tamperetta on ilmeinen.
Vaarasta kertoo karua kieltään seuraavat valokuvat, jotka otin Tampereen Hämeenkadulla 27.2.2012 klo 13.00.
Kuvat on otettu Hämeenkatu 19:n kohdalta eli Sokoksen vieressä sijaitsevan talon kohdalta aivan Tampereen Kauppahallin sisäänkäynnin vierestä.
Hämeenkatu 19:n talossa on Hämeenkadun puolella kaksi syöksytorvea, joiden molempien yläosassa on suuria jääpuikkoja. Tässä Keskustorin puoleisen syöksytorven yläosa.
Tässä Kauppahallin sisäänkäynnin puoleisen syöksytorven yläosa. Jääpuikkojen lisäksi talon katolla on runsaasti lunta, joka milloin tahansa voi pudota Hämeenkadun jalkakäytävällä kulkevien ihmisten päälle. Näyttää siltä, että lumikuormaa ei ole koko talvena käyty pudottamassa alas.
Kauppahallin puoleisen syöksytorven alla on Otto-automaatti ja sille asioimaan pysähtyneet henkilöt ovat täsmälleen katolta putoilevien jääpuikkojen putoamislinjalla.
Lastenvaunujen ja pienen lapsen kanssa Otto-automaatilla asioinut perheenäiti ei osannut arvata, että kuinka vaarallisella paikalla hän asioikaan!
Syöksytorven kohdalle silmänlumeeksi asennettu puomi rauhoittaa ehkä kiinteistön isännöitsijää ja kiinteistöstä huolehtivaa huoltofirmaa, mutta sillä ei ole pienintäkään roolia katolta putoilevien jääpuikkojen ja lumen torjunnassa.
Hämeenkatu 19:n nimikyltti kertoo, että Tampereen Seudun Osuuspankin asiakkaiden lisäksi vaaravyöhykkeessä ovat ainakin seuraavien yritysten asiakkaat:
Näiden yritysten asiakkaiden lisäksi hengenvaarassa ovat kaikki Hämeenkadun kulkijat. On selvää, että Hämeenkatu 19 on tuottoisa kiinteistöosakeyhtiö, sillä se sijaitsee aivan Tampereen ydinkeskustassa.
Kiinteistöosakeyhtiön riskikartoitus on täysin retuperällä, sillä muuhun johtopäätökseen ei voi tulla, kun katselee sen holtitonta menettelyä katolta mahdollisesti putoilevien jääpuikkojen ja lumivaaran osalta.
Muutaman puomin asentaminen ei vähennä kiinteistönomistajan vastuuta. Kadulla kulkeville tai kiinteistön asiakkaille aiheutettu vammantuottamus ja pahimmassa tapauksessa kuolemantuottamus ovat vakavia asioita.
Seuraaviksi päiviksi luvataan kovia yöpakkasia. Kovat yöpakkaset yhdessä lämpimien päivien kanssa muodostavat varsinaisen aikapommin kadulle putoilevien jääpuikkojen sekä lumen osalta.
Lähetän tämän jutun tiedoksi Tampereen Kauppahallille, Pihlajalinnan toimitusjohtajalle sekä Tampereen Seudun Osuuspankille, jotta ainakin nämä yritykset Hämeenkatu 19:n vuokralaisina tunnistaisivat asiakkaitaan vaanivan vaaran ja ehkä ryhtyisivät toimenpiteisiin kiinteistöyhtiön suuntaan.
-Esko Erkkilä- |
|
1 kommentti . Avainsanat: Hämeenkatu 19, Tampereen Kauppahalli, Pihlajalinna, Tampereen Seudun Osuuspankki, |
Suu puhui virkamiesten laatimaa tekstiä, mutta olemus viestitti muutaTorstai 1.3.2012 - -Esko Erkkilä- Eduskunnassa eilen käyty välikysymyskeskustelu Kataisen-Urpilaisen-Wallin´n hallituksen suunnittelemasta Puolustusvoimien alasajosta aiheutti laajan keskustelun kansanedustajien keskuudessa. Ei ollut lainkaan yllättävää, että keskustelu yhdisti hallituksen ja opposition kansanedustajat. Katselin välikysymyskeskustelua aluksi televisiosta ja televisioinnin jälkeen jatkoin keskustelun seuraamista Eduskunnan nettisivuilta. Monet kansanedustajat ilmeisesti unohtavat, että kaikki Eduskunnan istunnot on katseltavissa suorina netistä ja ne myös taltioidaan, jotta kuka tahansa voi myöhemmin katsella täysistunnot. Päättelen unohtamista siitä, että kovin harvat kansanedustajat viitsivät olla istuntosalissa täysistuntojen aikana. Puolustusministeri Stefan Wallin´n puheenvuoro välikysymyskeskustelun aluksi oli malliesimerkki siitä, että puhuja joutui laskettelemaan paperista tekstiä, jota hän ei kuitenkaan mieltänyt omaksi linjakseen. Wallin joutuu olemaan Kokoomuksen käsikassara, jotta ministerinpesti voi jatkua.
Wallin´n puhettakin huvittavampaa oli kuunnella ja katsella Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron käyttäneen Esko Kurvisen puhetta. Edustaja Kurvinen teki itsensä lähes naurunalaiseksi, sillä hän tukeutui Puolustusvoimain alasajoa perustellessaan jopa Tarja Haloseen tämän viimeisenä vallassaolopäivänä! Selvitin, että mikä on miehiään Esko Kurvinen ja totesin hänen syntyneen Nivalassa ja asuvan nyt Oulussa. Tunnen työasioiden tiimoilta jonkin verran Kalajokilaaksoa ja olen melkoisen varma, että ainakaan Nivalassa ei kuunneltu Kurvisen perusteluja kovin suurella ymmärtämyksellä. Kalajokilaakso on isänmaallista seutua ja siellä ei hyväksytä maamme puolustuksen alasajoa. Demareiden ryhmäpuheenvuoron käyttäjä Tuula Väätäinen käytti reippaasti hallituksen toimintaa arvostelevan puheenvuoron. Erityisesti Väätäinen arvosteli hallituksen salailupolitiikkaa Puolustusvoimain alasajossa. Tuula Väätäisen ryhmäpuheenvuoro osoitti, että Kokoomuksen ja SDP:n hallitusyhteistyö rakoilee.
Puhemiehenä istunnon loppuvaiheessa toiminut perussuomalaisten Anssi Joutsenlahti kunnostautui nettilähetyksen aikana erikoisilla välihuomautuksillaan. Ne kaikki eivät toki olleet tarkoitettuja kaiken kansan tietoisuuteen, mutta herkkien mikrofonien ansiosta ne kuuluivat selvästi julkisuuteen. ”Kanervakin saapuu” oli eräs ihmeellisimmistä puhemiehenä toimineen Joutsenlahden repliikeistä, joka kaikui kaiken kansan kuultavaksi.
Kansanedustaja Arto Pirttilahti käytti täysistunnossa useita puheenvuoroja, jotka valtaosin liittyivät siihen, että Puolustusvoimain alasajo koskettaa rankasti Kuoreveden Hallia ja Keuruuta.
Kansanedustaja Arto Pirttilahti käytti puheenvuoron vielä klo 23.20. Tämä kuva on otettu tietokoneeni ruudulta, kun Pirttilahti päätti viimeisen puheenvuoronsa Puolustusvoimain alasajoon liittyneessä välikysymyskeskustelussa.
Pirttilahti ideoi uusia tapoja vauhdittaa tyhjiksi jäävien kasarmien saamista tehokkaaseen käyttöön. Hän mainitsi, että Keuruun kaupunki on aivan juuri panostanut 10 M€ Pioneerirykmentin varuskunta-alueen infraan ja vastaavasti Jämsän kaupunki on panostanut hiljattain 17 M€ Kuoreveden Hallissa nyt sijaitsevan Ilmavoimien Teknillisen Koulun infraan. Molempien kaupunkien panostukset uhkaavat jäädä tyhjän pantiksi, jos tyhjiä kasarmeja ei nopeasti saada elvyttämään alueen elämää.
Pirttilahden huoleen ja hänen lausumaansa ideaan on helppo yhtyä.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Stefan Wallin, Puolustusvoimain alasajo, Tuula Väätäinen, Esko Kurvinen, Arto Pirttilahti, Pioneerirykmentti, Ilmavoimien Teknillinen Koulu, Kuoreveden Halli, Keuruu, Ilmasotakoulu, |
Markan ostovoima haihtuu tänään unholaanKeskiviikko 29.2.2012 - -Esko Erkkilä- Venäjän keisarikunnan suuriruhtinaskuntana Suomi käytti vuoteen 1840 saakka rinnakkain entisen emämaansa Ruotsin riikintaalareita ja Venäjän ruplaa rahayksikkönään.
Tämän jälkeen Suomen rahayksikkönä oli parinkymmen vuoden ajan ainoastaan rupla.
Suomi sai v. 1860 oman rahayksikön eli markan. Muina nimivaihtoehtoina oli mm. sataikko, omena ja suomo.
Suomi liittyi vuoden 1999 alusta Euroopan yhteisvaluuttaan euroon ja silloin päättyi markan itsenäinen asema valuuttana.
Euron alkuaikana todettiin muistikuvani mukaan jotenkin näin: ”Suomen virallinen valuutta on euro, mutta sen ilmenemismuotona on markka”.
Markkamääräiset setelin ja kolikot olivat maksuvälineinä 28.2.2002 saakka, joista viimeiset kaksi kuukautta rinnan eurojen kanssa.
Markan osalta säädettiin, että Suomen Pankki vaihtaa markkaseteleitä ja viimeisen käytössä olleen sarjan markkakolikoita euroiksi kymmenen vuotta markan poisjäännin jälkeen.
Todellisuudessa tälle vuodelle ajoittunut karkausvuosi pidentää tuota aikaa yhdellä päivällä eli vielä tänään pankit vaihtavat markkoja niiden nimellisarvolla euroiksi.
Vaimoni löysi jostain kätköistään peräti tuhannen ja sadan markan arvoiset markkasetelit ja antoi minulle tehtäväksi käydä vaihtamassa ne euroiksi.
En jättänyt minulle uskottua tehtävää suinkaan viime tinkaan, sillä poikkesin Tampereen Seudun Osuuspankin palvelutiskillä jo toissapäivänä!
Osuuspankki hyvitti markoista täsmälleen virallisen vaihtokurssin (5,94573) mukaan, mutta veloitti valuutanvaihdosta kuitenkin 3,50 euroa. Eipä sillä kolmella ja puolella eurolla olisi kannattanut käydä Suomen Pankissa Helsingissä!
Tänä päivänä on mielenkiintoista palauttaa mieliin Eduskunnassa kymmenen vuotta sitten käyty keskustelu, jossa keskustalaiset kansanedustajat Lauri Oinonen ja Seppo Lahtela kysyivät kirjallisessa kysymyksessään markan osalta mm. seuraavaa:
”Suomalaisia surettaa nähdä oman rahan joutuminen silppureihin tai sulattamoihin. Onkin herännyt kysymys, olisiko ollut parempi säilyttää tarkoin vartioiduissa paikoissa omat rahamme, jos tulee aika, että joutuisimme niihin palaamaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miksi euroon siirtymisestä ei järjestetty kansanäänestystä, miten hyvitetään mm. yksityisyrittäjille euroon siirtymisestä aiheutuneita lisäkustannuksia ja voidaanko markkamääräisten kolikoiden ja seteleiden hävittämisestä luopua? Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 2002 Lauri Oinonen /kesk
Silloinen valtiovarainministeri ja huomenna Tasavallan Presidentiksi siirtyvä Sauli Niinistö vastasi Eduskunnan pöytäkirjojen mukaan sanatarkasti mm. näin:
”Euron käyttöönotto Euroopan unionin yhteisenä rahayksikkönä on peruuttamaton tapahtuma, eikä asiaa koskevaan EY:n perustamissopimukseen sisälly menettelytapaa, jolla rahaliitto purettaisiin tai siitä erottaisiin. Markkamääräisten seteleiden ja kolikoiden hävittämisestä ei ole syytä luopua, koska niille ei ole nähtävissä käyttöä tulevaisuudessa. Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 2002 Valtiovarainministeri Sauli Niinistö”
Päteekö tässä vastauksen kaikkien vivahteiden osalta vanha suomalainen sananlasku:
Tikulla silmään sitä, joka vanhoja muistelee.
Vai onko sittenkään niin?
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Markka, taalari, rupla, euro, Lauri Oinonen, Seppo Lahtela, Sauli Niinistö, valtiovarainministeri Sauli Niinistö, Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö, Tikulla silmään sitä joka vanhoja muistelee, |
Sirpa Pietikäinen: "Kuntaliitoksilla ei ratkaista perusterveydenhoidon tai vanhustenhuollon ongelmia."Sunnuntai 26.2.2012 - -Esko Erkkilä- Pirkanmaan Eurooppatiedotus järjesti helmikuun 23. päivänä Tampereella Meppikahvit-tilaisuuden, jonka teemana oli;
”Kuka maksaa talouskriisin viulut?”
Tilaisuuden alustajana toimi Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen EPP/Kok –ryhmästä.
Tampereen Työväenmuseo Werstaan auditorioon oli kokoontunut kolmisenkymmentä Pietikäisen sanomasta kiinnostunutta henkilöä ja vaikka ”lennänkin poliittisesti eri parvessa” kuin Pietikäinen, olin yksi paikallaolleista.
Pietikäisellä on EU:ssa parinkin talousasioihin keskittyvän valiokunnan varajäsenyys, joten talousasioiden pitäisi olla hänelle tuttuja. Hän on mm.:
Sirpa Pietikäinen on reipas kielenkäyttäjä ja se tekee hänen esiintymisistään mielenkiintoisia.
Aluksi Pietikäinen totesi, että maailmaa myllertävässä talousmylläkässä riittää keskusteltavaa.
Hän analysoi nykyistä talouskriisiä ja totesi, että talouskriiseissä on samanlaisia piirteitä.
”Yhdysvalloista alkanut finanssikriisi ja sitä seurannut reaalitalouden kriisi ovat johtaneet julkisen sektorin velkaantumiseen ja vasta nyt se on alkanut koetella tavallista kansaa.
Nykytilanne rassaa tavallista ihmistä ja tavallisen kansalaisen mielialoja – aletaan säästämään sukanvarteen ja ollaan varuillaan.”
Totesin jo edellä, että europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen on reipas sanankäyttäjä.
Hänen esiintymistään kiiteltiin ja tässä muutamia poimintoja Pietikäisen sanomisista, jotka liittyivät tilaisuuden aiheeseen:
Havaitsin, että kokoomuslainen Sirpa Pietikäinen puolusti Kreikan taloudellista tukemista. Näin siitä huolimatta, että saliyleisö oli hyvin kriittinen Kreikan tukemiselle.
Tämän jutun otsikon kuuleminen kokoomuspoliitikon suusta antoi luottamusta sille, että Keskustan kuntalinjaukset ovat oikeita!
Tulevaisuuden osalta oli merkille pantavaa, kun Pietikäinen totesi:
”Jokainen näkee otsallaan, että Kreikka tarvitsee tukea vuoteen 2030 saakka”
On siinä meillä ja seuraavalla sukupolvella urakkaa kerrakseen!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sirpa Pietikäinen, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, Työväenmuseo Werstas, Kreikan tukipaketti, |
"Ulkoa pakotettu muutos ei toimi"Lauantai 18.2.2012 - -Esko Erkkilä- MSL-Tampereen 16.2.2012 Tampereen Yliopistolla järjestämä kuntaseminaari kokosi paikalle lähes sata asiasta kiinnostunutta.
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Arto Haveri, professori Arto Haveri, Suur-Tampere, MSL-Tampere, Maaseudun Sivistysliitto, Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry, |
MSL-Tampereen järjestämä kuntauudistusta käsitellyt tilaisuus sai yleisöltä kiitostaPerjantai 17.2.2012 - -Esko Erkkilä- Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli tuttavallisemmin MSL-Tampere järjesti eilen ajankohtaista kuntauudistusprosessia käsitelleen alustus- ja keskustelutilaisuuden Tampereen yliopistolla Väinö Linna –auditoriossa. MSL-Tampere sai viime vuonna oman pöytästandaarin ja se oli kunniapaikalla tilaisuudessa.
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Arto Haveri, Tapani Tölli, Juha Yli-Rajala, Olli Viitasaari, Lea Mäkipää, Timo Hanhilahti, MSL, MSL-Tampere, Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry, |
