Viljan varmuusvarastointijärjestelmää voidaan avata, mutta avaaminen ei saa johtaa tehottomuuteen ja avaamisesta ei saa muodostua turvallisuusriskiä

Tiistai 7.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Tulevaisuus kertoi marraskuun 23. päivänä 2011, että viljan varmuusvarastoinnin epäillään rajoittavan kilpailua. Aiheesta kirjoittivat toimittajat Janne Impiö ja Veikko Niittymaa.

 

Huoltovarmuuskeskus (HVK) hallinnoi viljojen varmuusvarastointijärjestelmää kuten muidenkin varmuusvarastoinnin piiriin kuuluvien tuotteiden varmuusvarastointia. HVK:n toiminnasta saa perusteellisen kuvan www.huoltovarmuus.fi –nettisivuilta.

 

MT:n juttukokonaisuus on kattava selvitys viljan varmuusvarastoinnista.

 

Juttukokonaisuudessa todetaan mm., että varmuusvarastoidun viljan määrä on leipäviljan osalta 400 miljoonaa kiloa, siemenviljaa tai laatuominaisuuksiltaan siemeneksi soveltuvaa viljaa varmuusvarastoidaan 80 miljoonaa kiloa ja nurmikasvien siemeniä määrä, jolla voidaan kattaa yhden epäonnistuneen siementuotantovuoden vajaus.

 

Työ- ja elinkeinoministeriön työnjaon mukaisesti huoltovarmuuteen liittyvät asiat kuuluvat työministeri Lauri Ihalaisen vastuulle.

 

Maaseudun Tulevaisuuden juttukokonaisuuden mukaan vilja-alan pienet ja keskisuuret toimijat eivät ole tyytyväisiä viljan varmuusvarastointiin liittyviin seikkoihin.

Eräänä syynä tyytymättömyyteen saattaa olla, että viljojen interventiotoiminta on käytännössä päättynyt ja vilja-alan jotkut toimijat tuskailevat nyt tyhjien viljasiilojensa kanssa ja haluavat niille järkevää käyttöä.

 

MT:n jutuista ei yksiselitteisesti selviä, että minkä kokoiset yritykset ovat sen mielestä vilja-alalla pieniä tai keskisuuria.

 

Varmuusvarastoitua viljaa joudutaan kierrättämään kahden-kolmen vuoden välein. Tämä merkitsee, että varmuusvarastointiin pystyvällä yrityksellä on oltava tietty varastointikapasiteetti oman käyttötarpeensa lisäksi.

 

Henkilökohtainen mielipiteeni on, että oman varastotarpeensa lisäksi kahden…kolmentuhannen tonnin extra-kapasiteetin omaava yritys on liian pieni varmuusvarastointiin. Viljasta on varmuusvarastoinnin aikana pystyttävä pitämään hyvää huolta ja se ei onnistu pienen siilokapasiteetin omaavilta yrityksiltä. Varastoinnin aikana saattaa tulla tilanne, että varmuusvarastoitua viljaa on kierrätettävä siilosta toiseen ja kierrätys vaatii riittävästi siilokapasiteettia.

Kustannustehokkuus on asia, jota pitää soveltaa myös viljan varmuusvarastointiin. Se merkitsee, että varmuusvarastojen on sijaittava siten, että varastojen täyttäminen sekä varmuusvarastojen tyhjentäminen vientiin ja/tai lopulliseen kotimaan käyttöön on taloudellisesti mielekästä. Tämä periaate puoltaa satamapaikkakuntien ja lähellä viljan suurkäyttäjiä sijaitsevien varastojen valintaa varmuusvarastointipaikkakunniksi.

 

Suhtaudun kaikkeen viljelijöiden bisneksiin positiivisesti, mutta varmuusvarastoinnin laajentamiseen tilakuivureihin ja tilavarastoihin suhtaudun varauksellisesti.

 

Varmuusvarastointi tilavarastoissa hajauttaisi varastointia maakuntiin ja se olisi huoltovarmuuden kannalta sinänsä oikein.

On kuitenkin muistettava, että huoltovarmuusviljat ovat yhteistä omaisuuttamme ja niiden kuntoa on vastuullisten viranomaisten koko ajan valvottava. Tilavarastoitujen viljaerien tarkkailu olisi työlästä ja toiminta sen vuoksi paljon kustannuksia vaativaa.

 

Avoimuuden lisääminen viljan varmuusvarastointijärjestelmässä on paikallaan. On kuitenkin huolehdittava, että järjestelmän avaaminen ei johda tehottomuuteen ja avaamisesta ei saa myöskään muodostua kansallista turvallisuusriskiä.

 

-Esko Erkkilä-

Laimea kiinnostus presidentinvaalien toiseen kierrokseen merkitsee, että monet lipputangot jäävät tänään ilman lippua!

Sunnuntai 5.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Tänään on kaksinkertainen liputuspäivä; J.L. Runebegin päivä ja Tasavallan Presidentin vaalipäivä.


Ennakkotunnelmat ovat kuitenkin sellaiset, että hyvin harvassa lipputangossa liehuu tänään Suomen lippu, sillä laimeus presidentinvaaleihin merkitsee laiskuutta lipun nostamiseksi myös J.L Runebergin kunniaksi. Harmi J. L. Runebergin kannalta!

Presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella Suomen liput hulmusivat jokseenkin kaikissa lipputangoissa, mutta tänään asia on ilmeisesti toinen.

Presidentinvaaleissa toiselle kierrokselle selvinneet ehdokkaat ovat kuin samalla muotilla valettuja – juuri sen vuoksi kiinnostus kansalaisten keskuudessa vaalien toiselle kierrokselle on ollut laimeaa.


On selvää, että laimeasta kiinnostuksesta huolimatta joko Niinistö tai Haavisto saa tänään enemmän ääniä kuin ”veljensä” ja tulee sen vuoksi valituksi.


Kansalaisten kannalta on hyvä, että presidentinvaalien jälkeen päästään ”itse asiaan” eli valmistautuminen syksyn kunnallisvaaleihin voi kunnolla alkaa.


Tavallisen suomalaisen kannalta on jokseenkin yhdentekevää, onko presidenttinä Haavisto tai Niinistö.


Tärkeää on sen sijaan se, että kuinka syksyn kunnallisvaalien tuloksena hoidetaan suomalaisten käytännön asiat. Niiden osalta ratkaisevaa on kunnallisvaalien tulos.


Kunnallisvaaleissa keskustalaiset ja järkevät kokoomuslaiset sekä järki-demarit löytävät yhteisen sävelen ja Kataisen-Virkkusen-Urpilaisen –linja saa kansalaisten tuomion – näin uskon!

Ennen kunnallisvaaleja on odotettavissa Kataisen-Urpilaisen -hallitukselta ennennäkemättömän kovat talouslinjaukset.

On mielenkiintoista nähdä, että suostuuko presidentinvaaleissa vasemmiston ehdokkaista hyvin pärjännyt Paavo Arhinmäki ja hänen johtamansa Vasemmistoliitto tavallista suomalaista kuristaviin toiminpiteisiin.

Näemmekö hallituskriisin jo ennen kunnallisvaaleja?


-Esko Erkkilä-

Tammisunnuntain merkitys ei saa unohtua

Maanantai 30.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Tammisunnuntaita vietetään tammikuun viimeisenä sunnuntaina sen muistoksi, että Suojeluskunnat alkoivat riisua venäläistä sotaväkeä aseista sunnuntaina tammikuun 27. päivänä 1918.


Katsotaan, että Tammisunnuntaista alkoi Suomen Vapaussota.


Tammisunnuntain viettäminen on vilkkainta Etelä-Pohjanmaalla, mutta myös Tampereen Tuomikirkossa vietettiin eilen Tammisunnuntain Kirkkojuhlaa.


Kirkkojuhla alkoi klo 15.00 ja sen järjestäjinä toimivat Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistys ry ja Maanpuolustusnaisten Liiton Pirkanmaan Piiri ry.


Olin mukana Tammisunnuntain Kirkkojuhlassa Tampereen Tuomiokirkossa.

Juhlan aluksi Suomen lippu saapui juhlatilaisuuteen ja se ryhmittyi lippulinnan eteen.

Seurakuntaneuvos ja Peltolammin koulun entinen rehtori Kalevi Nummi luki katkelmia Raamatusta.

Kirkkojuhlan sotilasmusiikista huolehti Panssarisoittokunta johtajanaan musiikkimajuri Pasi-Heikki Mikkola.


Panssarisoittokunta esiintyi Tuomiokirkon lehterillä ja alhaalta näkyi ainoastaan kapellimestarin selkä.


Soittokunta esitti Isä meidän, Pyhiinvaeltajien kuoron sekä Narvan marssin. Narvan marssin kuunteleminen on joka ainoa kerta todellinen juhlaelämys.

Huomaathan lehterikaiteessa osan Köynnöksenkantajat -teoksesta!

Poikakuoro Pirkanpojat esitti Jean Sibeliuksen Soi kunniaksi Luojan ja Finlandian sekä Fredik Paciuksen Suomen laulun. Pirkanpoikien johtajana toimi Jouni Rissanen.

Kirkkoherra Lauri Salmisen puhe oli väkevää sananjulistusta, jossa Tammisunnuntain syntyhetket kerrattiin Kirkkojuhlan yleisölle.


Salminen totesi, että Tammisunnuntain tapahtumista alkanut Vapaussota lunasti Suomen itsenäisyyden pariksi vuosikymmeneksi.

Tammisunnuntain testamenttina kirkkoherra Salminen totesi, että kansakunta tarvitsee keskinäistä yhteyttä, ei eripuraa.

Kirkkojuhlan loppuliturgian suoritti kirkkoherra Esa Eerola.


===

Tampereen Tuomiokirkko on taidemaalari Hugo Simberg´n maalausten merkittävä sijoituspaikka.

Freskon Kuoleman puutarha Simberg on maalannut vuonna 1906 ja se on esillä Tampereen Tuomiokirkon kirkkosalissa.

Tuomiokirkon lehterikaiteessa on Simberg´n fresko Köynnöksenkantajat, jossa 12 poikaa kannattelee ruusuköynnöstä. Poikien lukumäärä viittaa Raamatun apostoleihin. Tässä on kuvattuna eräs ruusuköynnöstä kannatteleva poika.

Köynnöksenkantajat -teoksen pituus on 52 metriä.

Hugo Simberg´n hyvin tunnettu teos on Haavoittunut enkeli.

Alkuperäinen teos sijaitsee Ateneumissa Helsingissä, mutta Simberg maalasi lähes samanlaisen myös Tampereen Tuomiokirkkoon. Tämä Tampereen teos on alkuperäistä hieman suurempi ja maalauksen tausta on erilainen kuin Ateneumissa olevalla.

Haavoittunut enkeli sijaitsee Tampereen Tuomiokirkon lehterillä.

Tammisunnuntain Kirkkojuhla oli arvokas juhlatilaisuus ja palautti mieleen itsenäisyytemme alkuaikojen vaikean ajanjakson.

Toivon, että myös jälkipolvemme muistavat Tammisunnuntain ja osaavat antaa arvoa itsenäisyytemme varhaistapahtumille.

-Esko Erkkilä-

Keskustallakin riittää haastetta, jotta kansalaiset tiedostavat hallituksen esittämän kuntauudistuksen turmiollisuuden

Lauantai 28.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Suomen Kuvalehti on toiminut kiitettävästi kansalaisten parhaaksi, kun se on julkistanut hallituksen suunnitelmia kuntauudistuksesta ja kuntien pakkoliitoksista.


Hallituksen suunnitelmien julkistaminen on ollut erityistä myrkkyä Kokoomukselle, jonka presidenttiehdokas Sauli Niinistö on kannattamassa kuntien pakkoliitoksia.


Jälkien häivyttämistä Niinistöltä on se, kun hän ja hänen lakeijansa vastasivat Suomen Keskustan kuntauudistusta koskevaan kysymykseen Keskustan kantaa myötäilevästi. En usko Niinistön muuttaneen kantaansa, vaan kyse on hänen sumutusyrityksestään.


Suomen Kuvalehti on eilen eli 27.1.2012 klo 08.46 julkistanut uutisen Taloustutkimuksen Suomen Kuvalehden toimeksiannosta laatimasta kyselystä, jossa kysyttiin yli tuhannelta suomalaiselta, että kannattavatko he hallituksen esittämää kuntauudistusta.

Vastauksista ilmenee, että 14 % kansalaisista pitää Suomen Keskustan linjaa parhaana kuntauudistuksen arvioinnissa.

Puolueista Keskustan osuus on ylivoimaisesti suurin, sillä seuraavaksi eniten kannatetaan Kokoomuksen linjaa eli 9 % antaa Kokoomuksen linjalle parhaan arvosanan. Demarien linja saa kannatusta neljän %-yksikön verran ja perussuomalaisten linja kolme %-yksikköä. Vasemmistoliitto ja Vihreät jäävät ”enon osille”, sillä niiden linjaa kuntauudistuksessa pitää parhaana yksi vastaaja sadasta eli tuloksena molemmilla puolueilla on tasan 1 %-yksikköä!


Kyselyn uutinen ja puolueiden haaste on se, että peräti 68 % vastaajista ei osaa nimetä puoluetta, joka olisi parhaiten pystynyt viestittämään kantansa kuntauudistukseen.


Tulos on suuri haaste Suomen Keskustalle ja se osoittaa, että puolueen selkeä viesti ei ole vielä  tavoittanut suuria kansanjoukkoja.


Opin liike-elämässä totuuden, että yrityksen viesti on mennyt perille vasta sitten, kun sen kertominen kuulostaa viestin esittäjältä jo niin tutulta, että sen kertaaminen tuntuu turhalta.


Näin on myös hallituksen suunnitteleman kuntauudistuksen ja kuntien pakkoliitossuunnitelmien kohdalla. Hallituksen katalat suunnitelmat eivät vielä ole havahduttaneet suuria kansanjoukkoja.


Keskustan ja myös muiden vastuullisten tahojen on nyt terästäydyttävä ja löydettävä uusia tapoja kertoa niistä ongelmista, joita hallituksen suunnittelema kuntauudistus ja kuntien pakkoliitokset merkitsisivät tavalliselle kuntalaiselle.


Presidentinvaalien toisen kierroksen eteneminen antaa oivan tilaisuuden kertoa Keskustan kanta ja vaatia jatkoon selvinneiltä ehdokkailta pontevasti suhtautumista Keskustan linjaan.


Hallituksen ja erityisesti Kokoomuksen totuudenhetki koittaa kuitenkin vasta sitten, kun hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen uskaltaa viimeinkin tulla uuden kuntakarttansa kanssa julkisuuteen ja kaiken kansan arvioitavaksi.


Pelkään Suomen Kuvalehden kertomien ennakkotietojen valossa, että synnyinkuntani Viljakkalan kohtalo odottaa monien kuntien asukkaita eli kaikki ennen niin virkeän kunnan palvelut ajetaan alas kuntaliitoksen jälkeen.

Viljakkalassa koetut kokemukset pelottavat!

-Esko Erkkilä-

Paavo Väyrysen sekä Suomen Keskustan päättäväinen ja nopea puuttuminen kuntateurastussuunnitelmiin alkavat tuottamaan tulosta

Perjantai 27.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Nykyhallitus, mutta erityisesti Kokoomus, on ottanut ykkösasiakseen kansalaisdemokratian halveksimisen ja diktatorisen hallintotavan, kun se tavoittelee todellista kuntateurastusta.


Keskustan presidenttiehdokas VTT Paavo Väyrynen otti suunnitelmiin tiukan kannan erityisesti sen jälkeen, kun Suomen Kuvalehti paljasti hallituksen aikeet kuntien lukumäärän saattamisesta tasolle 70 kuntaa.


Suomen Keskusta on koko ajan vastustanut Kokoomuksen johtohenkilöiden ajamaa uudistusta.


Innokkaimmat kuntateurastajat ovat Kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistö, pääministeri Jyrki Katainen, hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen sekä Virkkusen aseenkantajaksi palkattu valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen.


Paavo Väyrysen ja Suomen Keskustan työ alkaa nyt tuottaa tulosta, sillä julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan kuntauudistusta ollaan siirtämässä jopa yli syksyllä 2012 pidettävien kunnallisvaalien!


On luonnollista, että Henna Virkkunen riensi siirtosuunnitelmien julkitulon jälkeen heti kertomaan, että kuntateurastus toteutetaan alun perin laaditun aikataulun puitteissa.


Kuntauudistuksen siirtäminen kunnallisvaalien jälkeiseen aikaan merkitsee Suomen Keskustalle melkoista äänivyöryä, sillä se on ainoana puolueena järjestelmällisesti ja yksituumaisena vastustanut järjetöntä hanketta.


On annettava tunnustus ”järkikokoomuslaisille”, lähinnä ns. kehyskuntien luottamushenkilöille, jotka ovat alusta alkaen toimineet asiassa viisaasti ja yhdessä Suomen Keskustan kanssa.


Tunnustus on annettava myös SDP:n väistyvälle puoluesihteeri Mikael Jungner´lle, joka jo varhain ilmoitti Savon Sanomien haastattelussa, että demarit eivät hyväksy kuntien pakkoliitoksia.


Oli mielenkiintoista todeta Aamulehden ”Jälkilöylyt” –tapahtumassa 23.1.2012, kun Kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistön apulainen ja myötäjuoksija Pirkko-Liisa Ollila yritti taistella totuutta vastaan ja uskotteli, että kuntien pakkoliitokset eivät kuuluisi presidenttiehdokas Sauli Niinistön keinovalikoimaan.


Kuntien pakkoliitosten isä Jyrki Katainen on taustalla, kun kokematon kuntaministeri Henna Virkkunen toistelee kuntien pakkoliitosten välttämättömyyttä ja toimenpiteen nopeaa aikataulua.


Voimme olla melkoisen varmoja, että Kokoomus on taustasuunnitelmissaan varautunut Henna Virkkusen nopeaan siirtämiseen kuntaministerin paikalta jo hyvissä ajoin ennen syksyn kunnallisvaaleja.


Jos Virkkunen saa jatkaa käsittämättömiä suunnitelmiaan vielä syksyn alkaessakin, on Kokoomus todella heikoilla syksyn kunnallisvaaleissa.

Sen vuoksi veikkaan, että nykyiselle hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkuselle ollaan Kokoomuksen piirissä jo nyt kaavailemassa hyväpalkkaista virkaa tai tointa mahdollisimman kaukana päivän politiikasta.

Kokoomus ei yksinkertaisesti kestä Virkkusen politiikkaa syksyn kunnallisvaaleissa!

-Esko Erkkilä-

Suhtautumisessa kuntauudistukseen ja kuntien pakkoliitoksiin raja kannattajien ja vastustajien kesken kulkee Kokoomuksen keskellä

Sunnuntai 22.1.2012 - -Esko Erkkilä-

On päivä päivältä selvempää, että Kokoomus jää yksin puolustamaan suurta kuntauudistusta ja kuntien pakkoliitoksia.

SDP käänsi kelkkansa jo aikoja sitten, kun puoluesihteeri Mikael Jungner ilmoitti Savon Sanomien haastattelussa 22.9.2011, että demarit eivät hyväksy kuntien pakkoliitoksia. Myös SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen on samalla kannalla.

Demareista ainoastaan heidän eduskuntaryhmänsä puheenjohtaja Jouni Backman tyynnyttelee hallituskumppani Kokoomusta ja on puoltavinaan kuntauudistusta sekä kuntien pakkoliitoksia.

Näkyvimmät kuntien pakkoliitosten puolustajat ovat presidenttiehdokas Sauli Niinistö, pääministeri Jyrki Katainen, kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkunen ja valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen.

Ns. kehyskuntien kokoomuslaiset päättäjät vastustavat kuntaliitoksia ja kuntien pakkoliitoksia.

Kokoomuksen sisäisestä ristiriidasta saimme esimerkin, kun Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy järjesti perjantaina 20.1.2012 seminaarin kuntauudistuksesta ja tulevaisuuden terveyspalveluista.

Tilaisuus järjestettiin Työväenmuseo Werstaan auditoriossa ja paikalla oli "salintäysi" eli yli sata kuulijaa.

Olin mukana tilaisuudessa.

Seminaarin pääesiintyjänä oli valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen.

 

Kommenttipuheenvuorot Ikosen esityksestä antoivat…
 

…Tampereen lääkärikeskuksen johtava lääkäri Juha Heino ja…

…Pirkkalan kokoomuslainen kuntaneuvos Jukkamatti Hiltunen.

Kokoomuksen kuntateurastajilla – Niinistö, Katainen, Virkkunen ja Ikonen – on hämmästyttävät vauhtisuunnitelmat.

Tässä diassa kuvataan kuntauudistuksen aikataulusuunnitelmaa.

Suunnitelma merkitsisi, että vielä tänä vuonna tapahtuisi seuraavaa:

•    kuntakuulemiset
•    kriteerien vahvistaminen
•    lakiesityksen laatiminen
•    hallituksen esitys kuntauudistusten ja pakkoliitosten suorittamiseksi
•    lakiesitys Eduskunnalle

Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja, kun voi sanoa, että Niinistö, Katainen, Virkkunen ja Ikonen ovat haukkaamassa liian suurta palaa.

Valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen perusteli kuntauudistusta ja kuntien pakkoliitoksia vertaamalla niitä Lahden Hiihtokeskuksen ”Karpalomäkeen”.

Karpalomäkeä esittävän dian virallinen otsikko oli ”Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040”

Ikonen totesi, että Karpalomäennousu on juuri alkanut ja sitä kestää 20 vuotta!

”Karpalomäessä” vaikeutena ovat väestön lisääntyvä eläköityminen, hoitotarpeen kasvaminen ja talouden kiristyminen.

----

Kuntaneuvos Juhamatti Hiltunen aloitti kommenttipuheenvuoronsa hillitysti, kun hän totesi omaavansa asiaan ”hieman erilaisen tulokulman kuin Ikonen”.

Hiltunen totesi, että keskustelu kuntauudistuksesta on alkanut negatiivisesti ja dialogi on ollut huonoa. Uudistusta suunnittelevat virkamiehet ovat omissa poteroissaan ja kunnat puolestaan omissaan.

Hiltunen jatkoi, että seutukunnan kunnat ovat onnistuneet toimissaan paremmin kuin keskuskunnat. Hiltunen ihmetteli, että miksi Helsinki, Turku ja Tampere eivät saa hommia toimimaan!

Kuntaneuvos Juhamatti Hiltunen päätti kommenttipuheenvuoronsa ytimekkäästi, kun hän totesi:

”Voima on vapaaehtoisuudessa, ei pakossa!”

Yleisö palkitsi Hiltusen esityksen suosionosoituksilla – niitä ei herunut valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikosen esitykselle.

----

Tampereen lääkärikeskuksen johtavan lääkärin Juha Heinon esitys noudatteli paljolti kuntaneuvos Hiltusen esitystä, mutta luonnollisesti se oli ”lääketieteellisempi”.

Heinokin totesi, että tilanne on hedelmätön ja jatko vaikea.

Lääkärinä Heino valotti, että 90 % ihmisten hoitoonhakeutumistapauksista on ns. tavallisia vaivoja. Ne pystytään hoitamaan lähellä ja on vaikea nähdä, että niiden hoitamiseen tarvittaisiin isoja alueita. Sairaalan iso koko ei Heinon mukaan tuo etuja.

Heino totesi, että aluesairaalatasoinen sairaanhoito on tehokas tapa hoitaa potilaita. Hän mainitsi esimerkkinä tehokkaasta sairaalasta Valkeakosken aluesairaalan.

Juha Heino totesi kommenttipuheenvuoronsa lopuksi, että yksityisen hoitama sairaanhoito on halvinta ja sairaanhoitopiirin huolehtima sairaanhoito puolestaan kalleinta – alueellinen ”oma” sairaala asettuu kustannustehokkuudeltaan siihen väliin.

Arvostan Heinon kommenttipuheenvuoroa, mutta muistutan ainakin itseäni tässä vaiheessa, että terve lähdekritiikki on aina paikallaan!

Seminaarin lopuksi valtiosihteeri Ikonen ja kommenttipuheenvuorojen esittäjät vastasivat yleisön tekemiin kysymyksiin.

Oli mielenkiintoista kuulla Tampereen kaupunginvaltuutetun, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen jäsenen ja Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestön puheenjohtajan Harri Airaksisen yleisökommentti.

Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestön puheenjohtaja Harri Airaksinen totesi, että kuntauudistuksella ei voida ratkaista terveydenhuollon rahoituskriisiä.

Merkitseekö Airaksisen kommentti, että hän ei Tampereen keskeisenä kokoomusvaikuttajana ole vakuuttunut suunnitellun kuntauudistuksen tarkoituksesta eikä tarpeellisuudesta?

Onko Airaksinen kuntauudistuksen ja kuntien pakkoliitosten kannattaja vai vastustaja?

-Esko Erkkilä-

Julkisuuteen vuotanut Kokoomuksen salainen kuntateurastushanke varmisti Paavo Väyryselle hyvän tuloksen presidentinvaaleissa

Lauantai 14.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Suomen Kuvalehti teki eilen todellisen valtiomiesteon, kun se klo 07.45 toi julkisuuteen Kokoomuksen suunnitteleman kuntateurastushankkeen kuntakohtaiset lahtaukset.


Totea asia itse osoitteessa www.suomenkuvalehti.fi


Kokoomus joutui kiipeliin ”housut kintuissa”, sillä Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän vastine tuli julkisuuteen vasta klo 11.38 eli lähes neljä tuntia Suomen Kuvalehden suorittaman julkistuksen jälkeen. Neljä tuntia on näissä asioissa pitkä aika ja kertoo siitä, että Kokoomus ei osannut varautua sen laatimien salaisten kuntateurastussuunnitelmien julkituloon ennen presidentinvaaleja.


Julkisuuteen on kerrottu, että mainitun työryhmän työ jatkuu yli presidentinvaalien, sillä kaikkihan tiesivät, että kuntateurastushankkeiden ennenaikainen julkitulo tuo pitkän kannon Niinistön presidenttitielle.


Nyt tuo kanto tuli, kun Suomen Kuvalehti julkisti kokoomuslaisten aikeet.

Kuntateurastukselle julkisen kuvan antaa kokematon kuntaministeri Henna Virkkunen. Hänen apunaan toimii Virkkusen tamperelainen valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen, joka ennen tätä pestiään toimi Tampereella apulaispormestarina.

Todellinen arkkitehti kuntateurastuksessa on kuitenkin Kokoomus puolueena ja Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen on se lopullinen vastuunkantaja, joka joutuu kantamaan poliittisen vastuun kuntateurastuksista.

Pääministeri Jyrki Kataista haastateltiin uutisvuodon johdosta eilisissä TV:n iltauutisissa ja oli hämmästyttävää huomata, että kuinka ”tietämätön” Katainen olikaan Kokoomuksen suur-unelmasta eli kuntateurastuksesta!

Samasta asiasta kysyttiin myös Kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistöltä ja hän ei teeskennellyt yhtä tietämätöntä kuin Katainen.

Niinistön haastattelujuonnossa YLE Tampereen toimittaja Kai Pohjanen totesi aivan oikein, että Niinistö on ollut ainoa presidenttiehdokas, jolta on herunut ymmärtämystä pakkoliitoksille.

Toimittaja Pohjanen kertasi Suomen Kuvalehden paljastukseen nojautuen, että Suomeen jäisi salaisen suunnitelman toteuttamisen jälkeen vain 70 kuntaa.

Niinistö vastasi: ”Kyllä sitten käy aikamoinen apuharvennus, jos tuollaisiin lukuihin päädyttäisiin.”

”En kyllä jaksa uskoa” oli Niinistön kokoomuslaiseen koreografiaan perustuva lopputoteamus.

Näinhän Niinistön oli pakko vastata, jotta hän pystyisi säilyttämään ainakin osan hänelle kaavailluista äänistä niiltä kokoomuslaisilta, jotka ovat jo aiemmin ilmoittaneet suhtautuvansa pakkoon perustuvaan kuntauudistukseen vastahakoisesti.
 

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen on kommentoinut salaisen kuntateurastussuunnitelman julkituloa näin:

”Täytyy onnitella tutkivaa journalismia, joka on onnistunut kaivamaan tiedon, jota on tietoisesti haluttu viivyttää.”

Olen samaa mieltä kuin Tiilikainen!


-Esko Erkkilä-

Kynttilöiden sytyttäminen läheisten haudoille ja "Enkeli taivaan" -virren laulaminen virittivät joulutunnelmaan

Sunnuntai 25.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Käynti hautausmaalla, kynttilöiden sytyttäminen läheisten haudoille ja aattoillan hartaushetki olivat monelle eilen lopullinen tapahtumasarja todelliseen joulutunnelmaan pääsemiselle.

 

Näin myös minulle, kun vaimoni kanssa kävin synnyinseurakuntani Viljakkalan hautausmaalla ja kirkossa.

 

 

Viljakkalan kirkko kuvattuna hieman epätavallisesta suunnasta eli ns. Karhen porstuan suunnasta. Kirkko on päätytornillinen pitkäkirkko, jonka pitkiltä sivuilta erkanevat eteinen ja sakaristo. Eteinen on juuri Karhen porstua ja muistan, kun ennen kerrottiin, että karhelaiset saapuivat sen kautta kirkkoon.

 

 

Entisen Viljakkalan seurakunnan kirkkoherra, nykyisin Ylöjärven seurakunnan kappalainen (sitä ne kuntaliitokset tekevät!) Johannes Riuttala piti hienon aattoillan hartaushetken Viljakkalan kirkossa.

Tässä Viljakkalan kirkon alttaritaulu ”Ristiinnaulittu”. Alttaritaulun on maalannut taiteilija Felix Ferdinand Frang (myöhemmin Pahlama).

Jotkut lähteet mainitsevat taiteilijan myöhemmäksi sukunimeksi  Frang-Pahlama. Joka tapauksessa hän maalasi Viljakkalan kirkon alttaritaulun vuonna 1896.

Alttaritaulusta käytetään myös nimeä: "Jeesus ristillä".

On luonnollista, että pidän Viljakkalan kirkon alttaritaulua ainoana oikeana alttaritauluna!

 

 

Viljakkalan kirkon saarnastuoli jouluisessa asussaan jouluaattona 2011.

 

 

Viljakkalan sankarihautausmaalla on aina aattoillan hartaushetken aikana paikallisen reserviläisjärjestön toimesta kunniavartio. Arvostan korkealle viljakkalalaista tapaa kunnioittaa sodissamme kaatuneita!

 

 

Vartionvaihto meneillään sankarihautaristillä.

 

 

Viljakkalan hautausmaalla on ns. vanha puoli ja uusi puoli.

 

Tässä aattoillan kuva hautausmaan vanhan puolen haudoista, joilla tuikkivat lukemattomat muistokynttilät.

On merkillepantavaa, että nurmikot viheriöivät jouluaattona 2011 Viljakkalan hautausmaalla!

 

 

Johannes Riuttala totesi hartaushetken puheessaan, että on käsittämätöntä, että juuri tällä hetkellä miljoonat ihmiset kaikkialla maailmassa hiljentyvät Jouluevankeliumin sanoja kuuntelemaan.

 

Arvostin, että Riuttala oli valinnut luettavakseen Jouluevankeliumin vanhemman version – se lisäsi kotoisuuden tunnetta omassa rippikirkossani!

 

Voimallisesti laulettu ”Enkeli taivaan” –virsi loi hyvän mielen matkalle kohti kotia.

 

-Esko Erkkilä-

Maaseutunuorten Joulutulet syttyivät kotimaisen ruuantuotannon puolesta

Perjantai 23.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Maaseutunuorten Joulutuli-perinne alkoi Etelä-Pohjanmaalla 20 vuotta sitten ja tänäkin vuonna maaseutunuoret ympäri Suomen toivottivat hyvää joulua ja turvallista matkaa teiden varsille sytytettävillä joulutulilla ja tervehdyskylteillä. Monet suomalaiset palaavat juurilleen tapaamaan sukua rauhalliseen, luonnonläheiseen ympäristöön. Maaseutunuoret haluavat tuoda esille, että kaupunki ja maaseutu elävät vuorovaikutuksessa tälläkin tavalla.

 

Pirkanmaan Maaseutunuoret sytyttivät Joulutulet palamaan Tampereen Keskustorilla eilen hämärän tullen.

 

 

Puuhamiehinä Keskustorilla Vanhan kirkon kupeella häärivät MTK-Pirkanmaan järjestöagrologi Jaakko Ahola (oikealla) ja maanviljelijä Sakari Eerola (vasemmalla) – Maaseutunuoria itsekin molemmat.

 

 

Maaseutunuoret olivat sytyttäneet Keskustorille pitkän rivin jätkänkynttilöitä.

 

Katselin ihaillen jätkänkynttilöiden tasaista palamista, sillä omat jätkänkynttilät pyrkivät palamaan alhaalta poikki ja pölkyn yläosan neljännekset jäävät palamatta.

 

Tiedustelin tasaisen palamisen jujua ja se oli tulirakoon ennen sytyttämistä laitettavat käytetyt paalinarunpätkät – niiden ansiosta jätkänkynttilät palavat tulirakojen koko pituudelta tasaisesti!

 

 

Maaseutunuorten Joulutulilla Tampereen Keskustorilla teemana oli kotimainen ruoka.

 

Maaseutunuoret kertoivat tulille mehua ja pipareita maistelemaan tulleille, että he tuottavat ruokaa kestävin menetelmin Euroopan puhtaimmassa ympäristössä.

 

Suomalaisilta tiloilta lähtee kuluttajille tutkitusti maailman paras maito!

 

Suomalaiset kinkut, pihvit ja broilerit ovat laatulihaa, jonka alkuperä tiedetään.

 

Tampereen Keskustorille sytytetyt Joulutulet olivat Pirkanmaan Maaseutunuorten kiitos siitä, että joulupöytään on valittu kotimaisia herkkuja.

 

Maaseutunuorten teeseihin on helppo yhtyä ja sen vuoksi meidänkin uunissamme paistuu ensi yönä mehevä kotimainen kinkku.

 

Vasta kinkunpaistosta meillä alkaa Todellinen Joulunaika!

-Esko Erkkilä-

En voi suositella "EI MAINOKSIA" -kylttiä kiinnitettäväksi postilaatikkoon

Perjantai 16.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin 28.11.2011 Tampereella Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja Ekokumppanit Klubi ry:n yhdessä järjestämään työpajaan, jossa pohdittiin jätteiden vähentämisen keinoja.

 

Tilaisuuden alustajana toimi Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Pentti Rantala ja myös saman yhtiön hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Oras Tynkkynen oli paikalla.

 

Rantalan alustuksen jälkeen ryhmityimme kahteen työryhmään ja pääsin samaan työryhmään toimitusjohtaja Rantalan kanssa.

 

Ryhmätöidemme aikana paikalle ”pöllähti” innokas myyntimies, joka alkoi mainostamaan tamperelaisen Eurolevel Oy:n markkinoimia postilaatikoihin tarrakiinnityksellä kiinnitettävät ”EI MAINOKSIA” –kylttejä.

 

Kylttien toinen puoli oli ilman tekstiä ja myyntimies esittelikin, että kylttiä voidaan käyttää myös ilman tekstiä!

 

Innokas myyntimies argumentoi tuotettaan, että voit itse valita päivät, jolloin haluat mainoksia postiluukustasi.

 

Totesin heti, että en voi olla samaa mieltä innokkaan myyntimiehen kanssa.

 

Perustelin kielteistä kantaani mm. sillä, että Tampereella jaetaan ns. ”roskaposti” kahdesti viikossa eli keskiviikkoisin ja lauantaisin.

 

Kyse ei todellakaan ole roskapostista, sillä samassa paketissa jaetaan keskiviikkoisin Tamperelainen-lehti, Pirkanmaan Sanomat sekä Tori – Tampereen kaupunkilehti.

 

Kaikki lehdet ovat ilmaisjakelulehtiä ja niissä on paljon tärkeitä asioita. Tamperelainen on erityisen tärkeä sen vuoksi, että se toimii Tampereen kaupungin virallisena ilmoituslehtenä Aamulehden ohella.

 

Monet taloudet – erityiset nuorperheet – osaavat arvostaa Tampereella jaettavia korkealaatuisia ilmaisjakelulehtiä. Jos Eurovel Oy:n innokkaan myyntimiehen esittämä ”Ei mainoksia” –kyltti yleistyisi, se merkitsisi monen perheen joutumista sanomalehtien osalta täydelliseen umpioon.

 

Ilmaisjakelulehdet ja niiden mukana jaettava muu mainosaineisto on kääritty Tamperelainen-lehden sisään ja on aivan mahdoton ajatus, että ilmaisjakelulehtien jakajat alkaisivat purkamaan valmista pakettia, jotta he voisivat laittaa mainoskieltokyltilliseen postilaatikkoon ainoastaan esim. Tamperelaisen.

 

Pidän Eurolevel Oy:n markkinoimaa kylttiä tarpeettomana ja kansalaisten informaation saamisen kannalta suorastaan turmiollisena. Älkää sortuko tilaamaan kylttejä salaperäiseltä firmalta!

 

-Esko Erkkilä-

MSL-Tampere ehdottaa joulutorin siirtämistä Hämeenpuistoon

Lauantai 10.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli tuttavallisemmin MSL-Tampere  piti sääntömääräisen syyskokouksensa 7.12.2011.

 

Ehdotimme syyskokouksen kannanotossamme, että Tampereen Joulutori järjestettäisiin jatkossa Hämeenpuistossa.

 

Perustelimme kannanottoamme sillä, että kaupungin keskustan kehittäminen on viime vuosina painottunut Keskustorilta itään, mutta lännen suunta kuten Hämeenpuisto sekä Pyynikintori ovat jääneet kehittämisessä vähemmälle.

 

Totesimme julkisuuteen toimittamassamme kannanotossa, että Hämeenpuistossa on tänä vuonna järjestetty joitain kaupallisia ja taiteellisia tapahtumia. Ne sopivat sinne hyvin ja sen vuoksi esitimmekin, että Hämeenpuiston elvyttämistä jatkettaisiin järjestämällä ensi vuonna Joulutori Hämeenpuistossa kirjastotalo Metson läheisyydessä.

 

Joulutori saataisiin Hämeenpuistossa keski-eurooppalaiseen tyyliin käytävämalliseksi ja se olisi mielestämme toiminnallisempi kuin suppeamuotoinen ympyrätori.

 

Kannanottomme kuului kokonaisuudessaan näin:

 

"MSL-Tampere ehdottaa joulutoria Hämeenpuistoon.

 

Tampereella järjestetään tänä vuonna neljännen kerran joulutori Keskustorilla. Joulutunnelman lisääminen on tuonut kaivattua toimintaa kaupungin keskustaan. Kaupungin keskusta-alueen kehittäminen on painottunut viime vuosina Keskustorilta itään. Lännen suunta kuten Hämeenpuisto ja Pyynikintori ovat jääneet kehittämisessä vähemmälle.

 

 

Tänä vuonna Hämeenpuistossa on järjestetty joitakin kaupallisia ja taiteellisia tapahtumia. MSL-Tampere ehdottaa, että Hämeenpuiston toiminnan elvyttämistä jatkettaisiin järjestämällä ensi vuonna joulutori Hämeenpuistossa kirjastotalo Metson läheisyydessä. Käytävämallinen joulutori olisi toiminnallisempi kuin suppeamuotoinen ympyrätori."

 

Kannanottomme lisäksi toimitimme julkisuuteen myös henkilövalintojamme koskevan osion ja se kuului puolestaan näin:

 

"Puheenjohtajana jatkaa Esko Erkkilä

Puheenjohtajakseen MSL-Tampereen syyskokous valitsi vuodelle 2012 Esko Erkkilän, jolla alkaa toinen puheenjohtajavuosi. Hallituksen muu kokoonpano on sihteeri Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Ari Hirvikoski, Kaarina Peltomäki, Ritva Männistö, Seppo Ollinkoski ja Jouni Koskela, joka toimii pärekorinheittojaoston puheenjohtajana."

 

Kannanottomme ja tiedotteemme saivat tamperelaisessa mediassa suuren huomion, sillä ne julkaisivat aineistoamme laajalti tamperelaisten tiedoksi.

 

-Esko Erkkilä-

Keräävätkö kartelliin osallistuneet metsäteollisuusyritykset korvauksiin tarvittuja ja ehkä vielä tarvittavia rahoja metsänomistajilta?

Tiistai 6.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Kilpailuvirasto tutki Stora Enson, UPM-Kymmenen ja Metsäliiton puukaupan hintayhteistyötä vuosilta 1997 – 2004. Se esitti tutkimustensa tuloksena kilpailunrikkomusmaksua Stora Ensolle ja Metsäliitolle, mutta UPM:lle sitä ei esitetty, sillä yhtiö paljasti laittoman toiminnan.

 

Kilpailuviraston esitys meni Markkinaoikeuden ratkaistavaksi ja se päätyi 3.12.2009 antamassaan ratkaisussa Kilpailuviraston kannalle ja määräsi Metsäliitolle 21miljoonan ja Stora Ensolle 30 miljoonan euron seuraamusmaksun kartellista. Metsäliitto avusti Kilpailuvirastoa asian selvittämisessä, minkä johdosta sen seuraamusmaksua alennettiin 30 %:lla.

 

Olen viime päivinä seurannut erään pienehkön puukaupan solmimista. Puuerä on kuitenkin sen verran kiinnostava, että Metsänhoitoyhdistyksen valtakirjalla hoitamaan kauppaan tuli neljä tarjousta.

 

Tarjoukset olivat erilaisia ja oletankin, että metsäteollisuusyritykset eivät nykyään tee yhteistyötä kartellin merkeissä. Toisaalta samoin oli kai kartellin aikanakin eli pienessä piirissä sovittiin ”savukohtaisesti”, että mikä yritys maksaa korkeimman hinnan.

 

Tarjousten ”aukilaskennassa” selvisi, että 1997 – 2004 hankintakartellissa olleet yritykset pääsivät sijoille 2, 3 ja 4. Onko tämä merkki siitä, että kartellitoiminnasta kärynneet Metsäliitto ja Stora Enso edelleen keräävät seuraamusmaksujaan ja UPM peesaa niitä?

 

Tarjouskisan voitti maakunnallinen puunjalostusyritys ja käsittääkseni metsänomistaja solmi sen kanssa hakkuusopimuksen.

 

Tiedän toki, että tarjouskisa ei välttämättä ole tae parhaan ostajan löytämiseksi, sillä esimerkiksi puunrunkojen katkontaperiaatteet ovat ratkaisevia lopullisen tilityshinnan saamisessa.

 

Vuosien 1997 – 2004 kartelliyritysten pitää edelleen olla varuillaan kartellin seuraamuksista, sillä useat metsänomistajat ovat virittelemässä oikeudenkäyntejä kartellin aiheuttamista menetyksistään. On muistettava, että ilmeistä vahinkoa kärsineiden metsäomistajien joukossa on mm. kuntia sekä seurakuntia.

Kartellivuosina 1997–2004 yhteensä 400.000 suomalaista yksityismetsänomistajaa myi puuta yhtiöille.

Metsänomistajien korvausvaateiden loppusumma nousee korkoineen noin 50 miljoonaan euroon. Suurimmat yksittäiset vahingonkorvausvaatimukset ovat yli miljoona euroa.

 

Puukartellin vaikutukset ovat kiertyneet moniaalle yhteiskunnassa, sillä keinotekoisen alhaiset puunhinnat merkitsivät mm. metsätilakaupoille liian alhaisia hintoja. Näin sen vuoksi, että metsähehtaarin hintaodotukset olivat kartellivuosina laskettu liian alhaisiksi.

 

Puukartellin selvittämiseen liittyvät asiakirjat ovat yksityiskohtaisuudessaan paljastavia. Ne ovat nähtävissä esim. Kilpailuviraston (www.kilpailuvirasto.fi) ja Markkinaoikeuden (www.oikeus.fi/markkinaoikeus/) nettisivuilta. Markkinaoikeuden päätös löytyy myös googlettamalla ”407/06/KR”.

 

Puunjalostusteollisuutemme lippulaivojen kartellitoiminta oli häpeällistä toimintaa ja aiheutti laajalti vahinkoa Suomen eräälle tukijalalle eli metsätaloudelle.

 

 

-Esko Erkkilä-

Talvisota alkoi 72 vuotta sitten

Keskiviikko 30.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen tasan 72 vuotta sitten eli 30.11.1939 klo 06.30 – Talvisota oli alkanut!

Talvisota kesti 105 päivää ja se oli kunniakas taistelu Suomen itsenäisyyden puolesta. Isiemme ponnistelujen tuloksena pystyimme säilyttämään itsenäisyytemme.

Sodan seurauksena Suomi menetti Neuvostoliitolle 11 prosenttia pinta-alastaan ja maan toiseksi suurimman kaupungin eli Viipurin.

Yhdistyneitten Kansakuntien edeltäjä Kansainliitto erotti Neuvostoliiton sen Suomeen tekemän hyökkäyksen johdosta jäsenyydestään 14. joulukuuta 1939.

Talvisodan aluksi neuvostojohto muodosti Otto-Ville Kuusisen johdolla Terijoelle nukkehallituksen, jonka piti edustaman Suomen Kansanvaltaista Tasavaltaa. Sodan edetessä ja neuvostojoukkojen kohdatessa tiukkaa vastarintaa Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin kuitenkin ”unohti” Kuusisen hallituksen ja tunnusti pääministeri Risto Rytin johtaman hallituksen viralliseksi Suomen hallitukseksi.

Isäni, joka oli syntynyt 1915, taisteli Talvisodan ajan etulinjassa. Talvisodan jälkeen hän oli etulinjan taistelija myös Jatkosodassa ja osallistui kenraali Siilasvuon johdolla myös Tornion valtaukseen Lapin sodassa.

Isäni toimi sodissa pikakivääriampujana ja hänen sodanaikainen apulaisensa toimi sotien jälkeen sora-alan yrittäjänä samassa kylässä Viljakkalassa. Muistan ne lukemattomat kerrat, kun sotakaverukset muistelivat menneitä. Vasta myöhemmin olen tajunnut, että taistelujen loputon kertaaminen oli vaikeiden muistojen purkamista ja kaverusten keskinäistä tukemista.

Haverin kultakaivos sijaitsi meiltä muutaman kilometrin etäisyydellä ja isäni kertoi myöhemmin, että kaivoksella päivittäin suoritetut räjäytykset muistuttivat tykkien lähtölaukauksia. Hän kertoi, että aina Haverin räjäytysäänien kuullessa piti vaistomaisesti alkaa etsimään sopivaa painannetta, johon pystyisi maastoutumaan.

Sotiemme veteraanien muistaminen on tänään ajankohtaista, kun vietämme Talvisodan alkamisen muistopäivää.

Heidän ansiostaan saamme elää vapaassa maassa!

-Esko Erkkilä-

Tamperetta ja sen lähiseutuja näkee "toisin silmin" pyöräretkellä

Keskiviikko 23.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Tein marraskuun puolivälissä pyöräretken Tampereen Palokalliolta Pirkkalan ja Nokian kautta Tampereen keskustan kautta takaisin Palokalliolle ja koin paljon sellaista, jota autolla ajaessa ei huomaa.

 

Kilometrejä retkellä kertyi hieman vajaat nelisenkymmentä ja aikaa kului runsaat kolme tuntia. Kiirettä en pitänyt ja siihen ei 1940-luvulta oleva yksivaihteinen Jaguar- polkupyöräni antanut mahdollisuuksiakaan.

 

 

Pyöräretkeni osoitti, että pyöräreitit erityisesti Tampereen ja Pirkkalan välillä ovat hyvässä kunnossa.

 

Tässä pieni kuvakertomus retkestäni:

 

 

Entisen Pirkkahallin nimi on nykyisin hienosti TESC eli Tampere Exhibition and Sports Centre. Kauhistuttavaa suomenkielen pahoinpitelyä koko nimi ja sitä on myös sen suomenkielinen versio eli Tampereen Messu- ja Urheilukeskus.

Pirkkahalli oli ensimmäinen merkittävä kohde pyöräreissullani ja tässä ”ensimmäinen rasti” kuvattuna hieman tavanomaisesta poikkeavasta näkökulmasta.

 

 

Tampereen läntinen ohitustie oli merkittävä tieinvestointi, jonka pääministeri Matti Vanhanen vihki käyttöön tammikuun 14 päivänä 2009. Silloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö vastusti pontevasti hanketta, mutta hanke osoittautui nopeasti oikeaksi investoinniksi.

Tässä on näkymä läntiselle ohitustielle sen ylittävältä Naistenlahdentieltä Pirkkalassa.

Tässä vaiheessa aikaa retkeeni oli kulunut vajaa tunti.

 

 

Rajasalmen sillalta näkyy Raision Myllyteollisuuden Nokian tuotantolaitokset. Nokian tuotantolaitokset ovat eräs Suomen suurimmistä viljanjalostuslaitoksista. Näillä laitoksilla valmistetaan kaikki Elovena-tuotemerkillä markkinoitavat viljatuotteet.

 

 

Pispalan haulitorni on eräs Tampereen tunnusmerkeistä. Myös se kuului pyöräretkeni ”rastipisteisiin”.

 

 

Tampereen suosituin kuvauskohde – Näsinneula – Pispalan valtatieltä kuvattuna.

 

 

Pirkankadulla sijaitseva ”Kilometritalo” ei ole aivan kilometriä pitkä – sillä on pituutta ainoastaan 138 metriä. Kilometritalo tuli minulle tutuksi jo pojankloppina, kun kävin vanhempieni kanssa pari kertaa vuodessa Tampereella vaateostoksilla.

 

 

Hämeenkatu on Tampereen valtasuoni. Tässä näkymä Hämeenpuistosta Rautatieasemalle saakka eli koko Hämeenkadun pituudelta.

 Pyöräily Hämeenkadun jalkakäytävillä ei ole sallittua Hämeenpuistosta Keskustorin itälaidalle saakka. Olin kuitenkin ainoa, joka iltapäiväruuhkan aikana pyöräili Hämeenkadulla bussikaistalla. Laillisuutta on noudatettava!

 

 

Polkupyöräreissuni alkoi olla lopuillaan, kun kuvasin Tamperetta Tampere-Helsinki –moottoritien ylittävältä Lempääläntien sillalta. Näkymä on mielestäni eräs komeimpia Tampereella – on mainio asia, että siitä saavat nauttia kaikki Helsingin suunnasta autolla Tampereella saapuvat!

 

Vajaan neljänkymmenen kilometrin pituinen pyöräretki arvokkaalla Jaguar-polkupyörällä on jonkinmoinen kuntolenkki, mutta se on sen lisäksi mainio oppirupeama Tampereen ja lähiseutujen nähtävyyksiin!

 

Suosittelen!

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaalla on jo 470 metsäkohdetta, joille valtion varoista maksetaan pientä korvausta biologisen monimuotoisuuden ylläpitämisestä

Torstai 17.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin 11.11.2011 Pirkanmaan Metsäkeskuksen metsäretkelle, jonka kohteena olivat luonnonhoito- ja talousmetsät.

Retkellä pääsi tutustumaan metsien nykyaikaiseen hoitoon luonnonhoito- ja talousmetsäkohteilla, sai neuvoja ympäristötuen valintaperusteista, kohteiden arvottamisesta ja erilaisista suojeluvaihtoehdoista.

Retkikohteemme olivat mielenkiintoisia ja ne sijaitsivat Ylöjärvellä sekä Hämeenkyrössä.

Retkemme oppaana toimi metsäluontoneuvoja Matti Äijö Pirkanmaan metsäkeskuksesta.

Ensimmäinen kohteemme oli paahderinne. Niitä tavataan Pirkanmaalla ainakin Ylöjärvellä, Pälkäneellä ja Kangasalla.

Paahderinne on suppa eli se on metsässä oleva ”monttu”. Jossakin päin Pirkanmaata suppaa kutsutaan lukoksi.

Supassa lämpötilaerot voivat olla suuria – pohjalla on kylmänä vuodenaikana todella kylmä ja etelää kohti olevassa rinteessä on lämpimällä säällä puolestaan kuuma.

Paahderinne raivataan suojelukohteena puista lähes vapaaksi. Paahderinne on tavallaan metsäpalo-alueen korvike, sillä paahderinteessä kasvaa kasveja, jotka vaativat lämpimät olosuhteet. Näitä ovat mm. kangasajuruoho, kissankäpälä ja idänkeulankärki.

Paahderinteessä viihtyvät myös tietyt kovakuoriaiset, perhoset, myrkkypistiäiset ja hepokatit.

Paahderinnekohteemme sijaitsee Ylöjärvellä. Kuvasta on ehkä vaikea hahmottaa supan syvyyttä, mutta kuvan keskellä näkyy supan pohja ja kuva on otettu etelää kohti viettävältä paahderinteeltä.

Retkioppaamme metsäluontoneuvoja Matti Äijö selvitti paahderinnekohteella tervaskantojen ja yleensä tervaspuun muodostumista.

Äijö kertoi, että Pirkanmaalla on kaikkiaan 470 metsäluontokohdetta, joille maksetaan metsänhoitolain 10 pykälän mukaista ympäristötukea. Tukea saavien metsäluontokohteiden keskikoko Pirkanmaalla on n. 2,5 hehtaaria.

Metsäluontokohteiden sopimukset ovat pitkiä, sillä sopimusaika on 30 vuotta. Solmittu sopimus merkitään kiinteistörekisteriin eli kohteen omistajavaihdos ei päätä aikoinaan solmittua sopimusta.

Nykyaikaiset metsänomistajat kunnioittavat luonnon monimuotoisuutta. On hyvä, että valtio on tukemassa vaatimattomilla summilla niitä metsänomistajia, jotka ovat luopuneet tiettyjen monimuotoisuutta edustavien kohteiden talousmetsäkäytöstä.

-Esko Erkkilä-

Juuret ovat tärkeä osa identiteettiämme

Lauantai 29.10.2011 - -Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen puheenjohtajana minulla oli taannoin tilaisuus yhdistyksemme viirinjakojuhlan avauspuheenvuorossani tarkastella aihepiiriä, jonka koen tärkeäksi.

 

Kyse on juurista ja niiden tuntemisesta.

 

Totesin mm.;

 

”Meillä monilla MSL-toiminnassa mukanaolevilla fyysiset juuret ovat maaseudulla, mutta yhä suuremmalla osalla meistäkin fyysiset juuret ovat kaupungissa. Joillakin ne ovat alun perin olleet kaupungissa ja joillekin ”kaupunkilaisjuuret” ovat kasvaneet vasta kaupungissa olemisen aikana.

 

Uskallan väittää, että kaupunkilaistaustan omaavat MSL-aktiivit ovat löytäneet pontimensa MSL:n perusajatuksesta, joka tavoittelee mm. tasa-arvon ja ihmisyyden päämäärien toteutumista.”

 

Otin esimerkin Karjalaan jääneiden juurista ja kerroin anoppini kokemasta:

 

”Juurien osalta ne vanhempamme, esivanhempamme, sukulaiset ja tuttavat, jotka joutuivat lähtemään Karjalasta sodan seurauksena, kaipasivat ja kaipaavat Karjalaan jääneitä kotiseutujaan – juuriaan.

 

Seurasin tässä mielessä nyt jo edesmennyttä anoppiani, joka oli syntynyt Salmin Mantsinsaarella. Yhteen aikaan hänen virallisissa tiedoissaan – mm. Kela-kortissa luki syntymäpaikan kohdalla ”Ulkomaat”. Onneksi tämä korjattiin ja anoppini Kela-kortissa luki lopulta syntymäpaikan kohdalla ”Salmi”.”

 

Kerroin, että tunnistan henkilökohtaisestikin omien juurieni osittain katkenneen, kun synnyinkuntani liittyi Ylöjärveen.

 

Viljakkala ei ole enää lainkaan se sama paikkakunta kuin se oli itsenäisenä kuntana – paljon heikompaan suuntaan on menty!

 

Annoin avaussanoissani tunnustusta Maaseudun Sivistysliitolle, kun sillä on monipuolista yhteistyötä kyläyhdistysten kattojärjestöjen ja vastaavien kanssa. Yhteistyö näiden tahojen kanssa auttaa ja rohkaisee ihmisiä juurien etsimisessä ja tunnistamisessa.

 

Palasin vielä suunnitteilla olevaan suureen kuntauudistukseen, kun totesin, että…

 

”…työsarkaa juurien etsimisessä ja löytämisessä riittää, sillä julkisuudessa paljon mielipiteitä kirvoittanut suuri kuntauudistus uhkaa tehdä suuret joukot suomalaisia juurettomiksi. Myös kaikkinainen toimintojen keskittäminen asutuskeskuksiin ja asutuskeskusten erilaiset kaavamääräykset – joita ollaan toteuttamassa mm. Tampereen seutukunnan alueella – merkitsevät ihmisten juurettomuuden lisääntymistä.”

 

Avaussanojeni lopuksi heitin haasteen:

 

”Haastan kaikki MSL-ajatusmaailman sisäistäneet, mutta myös kaikki muut kansalaiset talkoisiin, joissa huomioitaisiin ihmisten juuret ja pidettäisiin ne elinvoimaisina.

 

En halua tämän enempää yksilöidä toimenpiteitä, jotta kaikilla MSL:n asianosaisilla olisi vapaat kädet pohtia niitä tapoja, joilla juurien vaalimista huomioitaisiin.”

 

Toivoin avaussanoissani ja toivon niin tässäkin, että ehdotukseni pysäyttäisi meidät hetkeksi ja että se saisi tuulta siipiensä alle.

 

-Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry luovutti vastavalmistuneen pöytästandaarinsa yhteistyötahoilleen sekä ansioituneille jäsenilleen

Perjantai 28.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli MSL-Tampere täyttää ensi vuonna 30 vuotta.

 

Juhlavuottaan juhliessaan yhdistys valmistutti oman pöytästandaarin. Tasataksemme juhliamme, jaoimme pöytästandaarin ensimmäiset kappaleet yhteistyötahoillemme sekä ansioituneille jäsenillemme jo ennen juhlavuotta. 

 

Järjestimme viirinjakotilaisuuden Kirjastotalo Metsossa 20.10.2011.

 

 

Tilaisuus oli juhlava ja Suomen lippu juhlisti tilaisuuttamme.

 

MSL-Tampereen kattojärjestöllä Maaseudun Sivistysliitolla ei ole omaa pöytästandaaria, joten saimme olla päänavaajana MSL:ssä.

 

 

Jaoimme juhlatilaisuudessa pöytästandaarit yhteensä yhdeksälle yhteistyötaholle sekä yhdistyksemme toiminnassa ansioituneelle henkilölle. Pöytästandaarien myöntämisessä periaate on se, että ensimmäinen numeroitu kappale jää jakajalle eli tässä tapauksessa MSL-Tampereelle.

 

Pöytästandaarijuhlassa avauspuheen piti MSL-Tampereen puheenjohtaja Esko Erkkilä. Pöytäviirien suunnittelu- ja valmistusprosessista kertoi Jouni Koskela.

 

Pöytäviirien jakamisen suorittivat MSL-Tampereen johtokunnan jäsen Kaarina Peltomäki ja Esko Erkkilä.

 

Pöytäviiri numero 2 myönnettiin Maaseudun Sivistysliitolle ja sen vastaanotti toiminnanjohtaja Paula Yliselä.

 

Pöytäviirin numero 3 sai Tampereen kaupunki. Kaupungin puolesta viirin vastaanotti apulaispormestari Timo Hanhilahti.

 

Pöytäviiri numero 4 myönnettiin Keskustan Tampereen kunnallisjärjestölle ja sen vastaanotti järjestön kunniapuheenjohtaja Matti Kaperi.

 

Pöytäviirin numero 5 sai Keskustan Pirkanmaan piiri ja viirin vastaanotti piirin puheenjohtaja Markku Vuorensola.

 

Pöytäviiri numero 6 myönnettiin yhdistyksen perustajajäsenelle Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaiselle.

 

Pöytäviiri numero 7 myönnettiin niinikään yhdistyksen toiminnassa perustamisesta lähtien mukanaolleelle Seppo Ollinkoskelle.

 

Pöytäviirin numero 8 sai kolmas juhlatilaisuudessa läsnä ollut yhdistyksen perustajajäsen eli Maire Höylä.

 

Pöytäviiri numero 9 myönnettiin yhdistyksen toiminnassa monipuolisesti mukanaolleelle Jouni Koskelalle.

 

Pöytäviirin numero 10 sai kansanedustaja Mikko Alatalo.

 

Kiitän yhteistyökumppanien ja palkittujen henkilöiden puheita – niitä oli juhlavaa kuunnella.

 

 

Juhlatilaisuudessa kiitospuheen piti Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen.

 

 

Tilaisuuden päätteeksi tunnustuksen vastaanottaneet kokoontuivat yhteiseen juhlapotrettiin.

 

Vasemmalta lukien: Timo Hanhilahti (Tampereen kaupunki), Matti Kaperi (Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö), Jouni Koskela, Mikko Alatalo, Markku Vuorensola (Keskustan Pirkanmaan piiri), Maire Höylä, Seppo Ollinkoski, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Paula Yliselä (MSL).

 

 

Valitan, että juhlatilaisuuden ”valokuva-antini” on kovin rajallinen ja se johtuu siitä, että MSL-Tampereen puheenjohtajana sain pääosin hääriä tilaisuuden juontotehtävissä.

 

Kiitän tunnustuksen saaneita MSL-Tampereen yhteistyökumppaneita sekä nyt palkittuja jäseniämme pitkäjänteisestä ja tuloksekkaasta toiminnasta MSL-aatemaailman edesauttamisessa!

 

-Esko Erkkilä-

Tästä päivästä alkaen vuoden loppuun saakka naiset tekevät miehiin verrattuna työtä palkatta

Torstai 27.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Tilastojen mukaan Suomessa naiset ansaitsevat keskimäärin 18 prosenttia vähemmän kuin miehet.

 

Vuosipalkaksi muutettuna tämä naisen 82 - prosenttinen palkka oli maksettu eilen eli 26.10. mennessä. Voidaan siis todeta, että naiset joutuvat tekemään töitä palkatta tästä päivästä alkaen vuoden loppuun saakka!

 

Tiedän, että on perin uhkarohkeaa pohdiskella syitä naisten alhaisemmille palkoille miehiin verrattuna, mutta yritän kuitenkin.

 

Omakohtaisen kokemuksen perusteella tiedän, että myyntihommissa sukupuoleen perustuvaa eripalkkaisuutta ei ole. Myyntitulokset ja myyntihenkilön kerryttämä kate ovat määrääviä suureita, kun henkilön palkkasummaa tarkastellaan. Tämän pitäisi olla ehdoton perusta myös muiden toimialojen kohdalla.

 

Olen siinä käsityksessä, että myös julkisella puolella palkkataulukot on laadittu myös ilman sukupuolisidonnaisuutta. Toivon korjausta olettamukseeni, jos esimerkiksi miesopettajalle maksetaan parempaa palkkaa kuin naisopettajalle.

 

Hallitusohjelmassa on kirjattu tavoitteeksi kaventaa palkkaero enintään 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä.

 

Ihmettelen, että viidentoista prosentin suuruinen sukupuoleen perustuva palkkaero yleensä hyväksytään. Kummastelun aihe on mielestäni lisäksi myös se, että eräiden asiantuntijoiden mukaan nyt vaikeina aikoina hallitusohjelmaan kirjattu pyrkimys vesittyy ja sukupuolten väliset palkkaerot tulevat lähivuosina kasvamaan. Miksi näin?

 

Oletan, että tietty osuus naisten alhaisemmasta palkasta perustuu naisvaltaisten alojen keskimääräistä heikompaan palkkatasoon. Sen lisäksi saattaa olla, että naiset eivät ole pystyneet pitämään joillakin aloilla puoliaan ”herrahississä”, joten sukupuolten palkkaerot urakehityksen vuoksi ovat muotoutuneet nykyisiksi.

 

Pätevien henkilöiden urakehityksen jarruttamista ei käsitykseni mukaan kenelläkään ole ainakaan yksityisellä puolella varaa harjoittaa. Kilpailu markkinoilla on kovaa ja kaikkia tuloksentekoon pystyviä henkilöitä sukupuoleen katsomatta tarvitaan.

 

On ilahduttavaa, että yritysten keskijohto on viime vuosina ”naisistunut”. Se kertoo mm. siitä, että pehmeämmät arvot ovat saaneet entistä suuremman jalansijan yritysten toiminnassa.

 

Sukupuolikiintiöiden asettamisella ei mielestäni päästä asiassa eteenpäin. Ainakaan minä en haluaisi olla ”kiintiömies” jonkin yrityksen organisaatiossa. Asema on voitava hankkia tuloksenteolla, ei jalkojen välissä olevilla värkeillä!

 

Huomaan, että pohdiskeluni sukupuolten palkkatasa-arvosta painottuu yrityselämän tarkasteluun. Se on luonnollista, sillä uskon omaavani siltä puolelta kokemusta.

 

Uskallan todeta, että palkkasin aikoinaan ensimmäisen naispuolisen henkilön ennen niin miesvaltaiseen agribisnekseen. On ilahduttavaa todeta, että ”kehitys on kehittynyt” ja nyt vastaavissa tehtävissä toimii useita naisia ja käsittääkseni hyvin toimivatkin.

 

Toivon, että naiset tuovat osaamistaan aktiivisesti esille ja pyrkivät urakehityksessä eteenpäin. Se on keskeinen seikka kuroa myös palkkaeroja miehiin verrattuna pienemmäksi.

 

-Esko Erkkilä-

Vihreiden hallitustaipaleen yksi myönteinen puoli - turkistuotanto säilyy laillisena elinkeinona hallituskauden ajan!

Tiistai 18.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Vihreiden kolmanneksella kutistunut eduskuntaryhmä joutui hallituskipeydessään myöntymään siihen, että he eivät aseta kyseenalaiseksi turkistarhauksen lainmukaisuutta hallituskautenaan.

 

Otaksun turkistuotannon toivovan tämän vuoksi, että Kataisen-Urpilaisen vasemmistohallitus pysyisi vallassa koko vaalikauden.

 

Turkistalous mainitaan Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa osana eettisen tuotannon edistämistä. ”Hallitus tukee edelleen turkistuotannon kehittämistä vastuuta tuntevana elinkeinona”, mainitaan hallitusohjelmassa.

 

Omaan tiettyä kokemusta turkiselinkeinosta, sillä toimin aikoinaan parisen vuotta maamme johtavan turkisrehuyrityksen hallituksessa.

 

Turkisalan teurasjakeen tarve merkitsee melkoista etua liha-alan yritysten taloudessa, sillä teurasjakeen myyminen turkisalan rehuyrityksille helpottaa kuluttajille myytävien lihanjalostustuotteiden hinnoittelua.

 

Jos teurastamot joutuisivat ohjaamaan kaiken teurasjakeensa käsittelylaitoksille, se tietäisi melkoisia kustannuksia teurastamoille. On luonnollista, että teurastamot joutuisivat ulosmittaamaan tämän kustannuksen kuluttajille myytävien lihajalosteiden hinnoittelussa.

 

Kun turkisrehuyritykset suorastaan kilpailevat teurasjakeesta ja maksavat siitä hyvän hinnan teurastamoille, kiertyy hintaetu lopulta lihajalosteita marketista ostavan kuluttajan eduksi.

 

Kokonaan toinen asia on se, että Vihreiden kannattajat taitavat pääosin olla ”itu-Villejä” tai ”itu-Maijoja” joille lihajalosteiden hinnalla ei heidän ideologisen kantansa vuoksi ole merkitystä.

 

Tavallisten lihasta ja lihajalosteista nauttivien kansalaisten on kuitenkin paikallaan tietää, että turkiselinkeinon teurasjakeista teurastamoille maksama hinta alentaa merkittävästi lihan ja lihajalosteiden hintaa!

 

-Esko Erkkilä-

Opetusministeri Jukka Gustafsson vaati kansanedustaja Mikko Alataloa lopettamaan pakkoliitos -termin käyttämisen kuntateurastushankkeessa

Maanantai 10.10.2011 - -Eso Erkkilä-

Demarit pyrkivät hallitusvastuussa (ovatko he todella vastuussa?) ollessaan pelaaman monissa asioissa kaksilla eri korteilla.

 

Saimme tästä todellisen näytön Aamulehden 3.10.2011 järjestämässä auditoriokeskustelussa, kun opetusministeri Jukka Gustafsson (sdp) vaati kansanedustaja Mikko Alataloa (kesk) luopumaan pakkoliitos -sanan käyttämisestä kokoomuksen ja demareiden ajamassa kuntateurastushankkeessa.

Aamulehden auditoriokeskustelussa vasemmalta Jukka Gustafsson (sdp), Sofia Vikman (kok), Martti Mölsä (ps) ja Mikko Alatalo (kesk).

 

Mikko Alatalo toimi tapansa mukaan ryhdikkäästi, kun hän ei suostunut Gustafssonin vaatimukseen.

 

Alatalo perusteli pakkoliitos -termin käyttämistä sillä, että kuntaministeri Henna Virkkunen (kok) on puhunut kuntateurastuksessa käytettävän keppiä ja porkkanaa.

 

Arvostan Mikko Alatalon menettelyä, sillä asioita ei pidä salata, vaan niistä on puhuttava niiden oikeilla nimillä.

 

Toinen ajankohtainen asia, jossa opetusministeri Jukka Gustafsson ajaa kaksilla rattailla on Tampereen Rantaväylän tunnelirahoitus.

 

Helsingissä opetusministerinä esiintyessään Gustafsson puoltaa puoluetoverinsa Jutta Urpilaisen esitystä valtion maksuosuudesta Tampereelle suunniteltuun Rantaväylän tunneliin. Kyse on 61 miljoonan euron summasta, joka sisältyy Urpilaisen budjettiehdotukseen vuodelle 2012. Gustafsson ei ole ministerinä esittänyt poikkipuolista sanaa Urpilaisen budjettiesityksestä.

 

Tampereen kaupunginvaltuutettuna Gustafsson vastustaa ministerinä tukemaansa rahoitusta!

 

Politiikassa rehtiys on sangen säästelty luonnonvara ja nyt näyttää, että erityisen säästeliäästi sitä noudattavat demarit!

 

-Esko Erkkilä-