Saarioisten Jyväskylän teurastamon töppäilyjen pysyminen salassa kymmenen vuotta loi varjon Eviran valvontatyön onnistumiselle

Tiistai 4.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Työskentelin Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran (aikaisemmin Kasvitautien Tarkastuskeskus eli KTTK)  kanssa läheisessä yhteistyössä lähes viitisentoista vuotta.

 

Opin tuntemaan Eviran tarkkana, mutta rehellisenä ja oikeudenmukaisena viranomaisena, joka huolehtii kansallisesta ruoka- ja rehuturvallisuudesta tinkimättömästi sekä aukottomasti. Sen vuoksi olikin suuri yllätys, kun Saarioinen Oy:n Jyväskylän teurastamon tapahtumat ovat nyt osoittaneet, että Eviran valvontatyössä on puutteita.

 

Saarioinen Oy:n Jyväskylän teurastamolla on BSE-riskiainesta sekoitettu suruttomasti turkisrehu-alan yrityksille toimitettuun teurasjakeeseen jo kymmenen vuoden ajan!

 

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran valvonta on pettänyt pahasti. Tapausta ei tee hyväksyttäväksi Eviran todistelut, että toiminnasta ei ole aiheutunut vaaraa elintarvike- tai rehuturvallisuudelle.

 

Ihmetystä herättää, että miten Evira voi puolustella laki- ja säädösmääräysten vastaista toimintaa?

 

Onko jatkossa maan tapa, että myös BSE-riskiainesta voidaan sekoittaa turkisrehujen raaka-aineeksi toimitettavaan rehujakeeseen?

 

Pidän välttämättömänä, että Elintarviketurvallisuusvirasto Evira saattaa teurastamojen valvonnan samalle tasolle kuin se on rehuteollisuuden kohdalla.

 

-Esko Erkkilä-

Saarioinen Oy sai Jyväskylän teurastamon BSE-riskiaineksen sekoittamisella ansiotonta kilpailuetua lihatuotemarkkinoilla ja myös teurasjaemarkkinat vinoutuivat

Maanantai 3.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen aidosti pahoillani, että arvostamani Saarioinen Oy joutuu nyt maksamaan kovaa hintaa Jyväskylän teurastamonsa avainhenkilöiden töppäyksistä.

 

Totean, että arvostan sitä suoraselkäisyyttä, jota Saarioinen Oy:n nykyjohto pyrkii noudattamaan sotkun selvittelyissä.

 

Saarioinen Oy:n Jyväskylän teurastamon johto on lyhytnäköisyydessään aiheuttanut yritykselle korvaamatonta vahinkoa.

 

Muutama pointti toteamukseni tueksi:

 1.      Saarioinen Oy on saanut lihajalostemarkkinoilla merkittävää kilpailuetua esim. HK:ta, Atriaa ja Snellmania vastaan, kun se on jättänyt lajittelematta BSE-aineksen teurasjakeestaan.

 2.      Saarioinen Oy:n teurasjae-asiakkaat eli turkisalan yritykset ovat saaneet sopimustenvastaista tuotetta. Tämä on merkinnyt, että Saarioinen Oy on voinut hinta/laatu-suhteen vinoutumisen vuoksia ylihinnoitella teurasjakeensa, joten asiakkaat ovat saamansa epäkurantin tuotteen vuoksi kärsineet tapauksen johdosta mittavia summia.

 3.      Oletan, että Jyväskylän teurastamon johto on ollut koko ajan tietoinen tapauksesta, sillä johdon olisi pitänyt tietää, että Honkajoki Oy:n ja/tai Findest Protein Oy:n laskujen puuttuminen merkitsee vilunkipelin harjoittamisesta. Kahdensadantuhannen euron suuruisen laskutuksen puuttuminen vuosittain on varmasti ollut teurastamojohdon tiedossa.

 4.      Saarioinen Oy:n toimitusjohtajan toteamus, että teurasjakeen käsittelijänä toiminut alihankintayritys ei olisi hyötynyt epärehellisestä toiminnasta, ei pidä paikkaansa. Alihankintayritys on hyötynyt vilungista merkittävästi, sille se ei ole lajitellut teurasjaetta lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Erilliset astiat ja BSE-aineksen kuljetuskustannukset ovat jääneet joko alihankkijan tai Saarioinen Oy:n kustannuksista pois, joten hyöty on ollut merkittävä.

 

Saarioinen Oy ei voi paeta vastuutaan alihankintayrityksen töppäilyihin vetoamalla. Yrityksellä on toiminnastaan täysi vastuu vaikka se kuinka olisi ulkoistanut tuotantoprosessejaan.

 

Nyt asiasta seuraa muutama kysymys:

 1.      Miten Saarioinen Oy aikoo korvata teurasjae-asiakkailleen kymmenen vuotta jatkuneen epäkelvon tuotteen toimittamisen?

 Turkisrehualan yritysten omistuksessa on kymmenen vuoden aikana tapahtunut muutoksia, joten kysymys on varsin laaja.

 2.      Miten perusteettoman kilpailuedun saavuttaminen korvataan Saarioinen Oy:n kilpailijoille?

 3.      Voiko Saarioinen Oy:n toimintaan luottaa sen elintarviketuotannossa, kun sen teurastamotoiminnassa on ilmennyt perustavaa laatua olevia puutteita?

 

Toivon, että Saarioinen Oy:n pystyy ”puhdistamaan pöytänsä”, jotta kuluttajien luottamus yrityksen toimintaan palautuisi.

 

-Esko Erkkilä-

Kuntaliitoksessa katoavat myös paikallisseurakunnat

Lauantai 24.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Kataisen ”ylileveän” hallituksen pääpuolueet eli kokoomus ja SDP löysivät hallitusneuvotteluissa toisensa kuntien vähentämisessä.

 

Suunniteltu kuntauudistus hajottaa nyt tehokkaasti kokoomuksen sekä SDP:n rivejä, sillä hanke kohdistuu kipeimmin ns. kehyskuntiin, jotka pääsääntöisesti ovat joko kokoomus- tai SDP-johtoisia

 

Seurakuntaväen pitää tiedostaa, että hallituksen suunnittelema kuntauudistus hävittää toteutuessaan myös paikallisseurakunnat.

 

Paikallisseurakuntien ”hävittämisessä” on eri tapoja, mutta lopputulos on, että seurakunta häviää.

 

Otan esimerkiksi oman synnyinseurakuntani eli Viljakkalan seurakunnan:

 

Viljakkalan kuntaa kohtasi kuntaliitos Ylöjärven kanssa 1.1.2007 ja samalla hetkellä myös Viljakkalan seurakunta liittyi Ylöjärven seurakuntaan – Viljakkalan seurakunnasta muodostettiin Viljakkalan seurakuntapiiri.

 

Ylöjärven ja Viljakkalan seurakuntien liittymissopimuksessa todetaan kauniisti, että liittymissopimuksen mukaisesti Viljakkalan seurakuntapiirin piirineuvoston tehtävänä on kehittää Viljakkalan jumalanpalveluselämää ja muuta seurakuntatoimintaa Viljakkalalle ominaisen vakiintuneen käytännön pohjalta.

 

Viljakkalan seurakuntapiirin piirineuvostossa on ilmeinen enemmistö Viljakkalalle vieraita henkilöitä eli viljakkalalaisuus katosi seurakunnan hallinnostakin.

 

Haudanhoitomaksut kohosivat ja ovat nykyään sellaisia, että seurakunnan toimesta tapahtuvaa haudanhoitoa ei pysty edes ajattelemaan. Onneksi paikkakunnalta löytyy henkilöitä, jotka hoitavat hautojen kastelun kohtuusummalla.

***********

 

Mainittakoon, että Kurun kunta liittyi Ylöjärveen kaksi vuotta Viljakkalaa myöhemmin eli 1.1.2009. Kuntaliitoksen myötä itsenäinen Kurun seurakunta lakkasi olemasta ja siitä muodostettiin Kurun kappeliseurakunta.

***********

Kuntaliitospaineiden aikana on paikallaan tiedostaa, että kuntaliitos merkitsee myös liittyjäkunnan alueella toimivan seurakunnan lopettamista. Tämä asia on hyvä tiedostaa, kun kuntalaiset ja seurakuntaväki muodostavat omaa kantaansa hallituksen kuntauudistukseen.

 

-Esko Erkkilä-

Euroopan kulttuuripääkaupungit Tallinna ja Turku painivat eri sarjoissa

Lauantai 17.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Euroopan kulttuuripääkaupunkeja ovat tänä vuonna Viron pääkaupunki Tallinna ja Suomen Turku.

Jouduin työni vuoksi tutustumaan Turkuun vuodesta 1970 aina vuoteen 2010 saakka eli neljänkymmenen vuoden ajan – oli siinä tamperelaisella kestämistä!

Turku sijaitsee syrjässä ja maantiede onkin eräs syy, joka vie sen mahdollisuudet todelliseksi keskukseksi. En toki ole käynyt Turussa tämän vuoden aikana, mutta oletan, että mitään oleellista muutosta ei ole tapahtunut – ainakaan maantiedettä ei voi muuksi muuttaa!

Tallinnassa olen saanut poiketa tämänkin vuoden aikana monesti. Käynnit ovat olleet lyhyitä läpikulkumatkoja, mutta syyskuun alussa Palokallion Omakotiyhdistys ry järjesti matkan, jonka aikana yövyimme Tallinnassa.

Matkan aikana oli mahdollisuus tutustua kesäiseen Tallinnaan.

Tallinna on monivivahteinen kaupunki, jolle kulttuuripääkaupungin nimitys sopii oikein hyvin. Tallinna painii täysin eri sarjassa kuin Turku.

Tallinnan vanha kaupunki ja sen viihtyisät kävelykadut, kapeat kujat, pienet putiikit sekä vuorokauden läpi jatkuva elämä luovat kaupungille todellisen kulttuuripääkaupungin leiman.

Viro vapautui neuvostomiehityksestä vuonna 1991. Viron ja Tallinnan kehittyminen neuvostomiehityksen päättymisen jälkeen on ollut henkeäsalpaava. Vain kaksikymmentä vuotta uuden itsenäisyyden aikaa korostaa Tallinnan onnistumista asemansa saavuttamisessa.

Maan itsenäistyminen, liittyminen Natoon ja tämän vuoden alusta alkaen euroon siirtyminen kertovat maan ja sen pääkaupungin onnistumisesta.

Tallinnan valinta Euroopan kulttuuripääkaupungiksi on ollut kaupungille onnistuminen, jonka sille mielellään suo.

 

-Esko Erkkilä-

Sinistä perunaa, vahapapuja, porkkanoita, valkosipuleita sekä tyrniä tarjolla "Läheltä Sinua" -tapahtumassa Viljakkalassa

Lauantai 3.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen virallisen raporttini Viljakkalan Seurojentalolla elokuun 27. päivänä järjestetystä ”Lähellä Sinua” –tapahtumasta.

 

Nyt kerron perhekuntamme osuudesta tilaisuuden tarjonnassa:

 

Blue Congo eli sininen peruna oli erikoisin artikkeli, jota oli vaimoni myyntipöydällä tarjolla. Kyseessä on erikoisperuna ja sen erikoisuus on sininen väri.

 

Blue Congo herätti suurta mielenkiintoa ja useat eivät olleet uskoa, että kyseessä oli tavallinen ruokaperuna. Tavaraa jäi myymättä, mutta se ei haittaa, sillä nyt Blue Congon sadonkorjuu on suoritettu ja sato saatiin hyvissä olosuhteissa varastoitua kellariin.

 

Keltaisen vahapavun tunnettuisuus oli yllättävän heikko. Keltainen vahapapu on mainio ruoka-aine ja se on parhaimmillaan Aurajuustolla kuorrutettuna.

 

Vahapavun viljely onnistuu vain joinakin vuosina ja nyt näyttää olevan sellainen vuosi, että sadosta muodostuu runsas.   

 

Pakkasimme porkkanat kilon pusseihin ja niiden osalta kauppa kävi hyvin.

 

Porkkananviljelyssä hiekkaperäinen maalaji on välttämättömyys. Maa on jyrsittävä syvältä, jotta porkkanat pystyvät kasvamaan pitkiksi. Kasvukauden aikana lisälannoitusta ei annettu, mutta kasvinsuojelusta oli luonnollisesti huolehdittava.

 

Valkosipuli oli haluttu artikkeli. Se tunnetaan ja sen oivallista aromia osataan arvostaa.

 

Olimme varanneet tyrniä pikkupakkauksiin pakattuna muutaman kilon ja se oli ainoa tuotteemme, joka loppui kesken.

 

Tyrnin viljelyohjeita annoimme monelle myyntipöytämme äärellä poikenneelle. Tyrnin osalta on muistettava, että tyrnimaalla on oltava tyttö- ja poikayksilöitä. Yksi poika pystyy hoitelemaan kahdeksan tyttöä, kun poikayksilö istutetaan tyttölauman keskelle. On luonnollista, että ainoastaan tytöt tuottavat marjoja!

 

Tyrni on kalkinsuosija ja se on muistettava jo istutusvaiheessa – istutuskuopan pitää olla halkaisijaltaan metrin verran ja syvyydeltään vähintään puoli metriä. Kuoppaan tuodaan tavallista peltomultaa ja siihen on hyvä sekoittaa neljä kourallista kalkkia.

 

Kaikki tarjoamamme marjat sekä juurekset oli kasvatettu Viljakkalassa eli kyse oli todellisesta lähiruuasta.  

 

 

Myyntiosastomme somisteena oli auringonkukkia vanhassa maitotonkassa.

 

 

Myyntiosastomme sijaitsi heti sisäänkäynnin vieressä (kuvassa vasemmalla). Kuva on otettu hiljaisena aikana, sillä niitäkin viiden tunnin pituiseen tapahtumaan mahtui.

 

”Läheltä Sinua” –tapahtuma oli vahva voimannäyttö Viljakkalan Seurantalo-yhdistykselle – kiitokset tilaisuuden puuhahenkilöille!

 

-Esko Erkkilä-

Lähiruoka ja lähellä valmistetut tuotteet kiinnostivat Viljakkalassa

Perjantai 2.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan Seurojentalo-yhdistys järjesti ”Läheltä Sinulle” –tapahtuman Viljakkalan Seurojentalolla lauantaina elokuun 27. päivänä.

Tapahtuma alkoi aamukymmeneltä ja asiakkaita riitti myyntipöytien ympärillä tasaisesti koko viiden tunnin aukioloajan.

Tilaisuuden tarkoituksena oli esitellä paikallista osaamista ja tehdä tunnetuksi Viljakkalassa ja lähiseudulla tarjolla olevia palveluja sekä tuotteita. Myyjiä oli Viljakkalasta, Hämeenkyröstä, Ikaalisista ja myös Ylöjärven Työväenopisto oli paikalla esittelemässä Viljakkalassa olevaa tarjontaansa. Järjestöistä Eläkeliitto esitteli paikallista toimintaansa.

Lähiruoka oli vahvasti esillä tapahtumassa, sillä tarjolla oli paikallista palvattua porsaanlihaa, kutunjuustoa, suklaata, vihanneksia, marjoja, juureksia sekä laaja valikoima herkullisia leivonnaisia.

Lähiseudun kädentaitajat olivat esillä itse valmistamillaan monipuolisilla tekstiili- ja ompelutuotteillaan, puukoilla, koruilla, paperituotteillaan sekä laajalla kirjolla erilaisia lahjaesineitä.

Lisäksi tapahtumassa oli tarjolla kauneudenhoitoon ja siivoukseen soveltuvia tuotteita.

Viljakkalan Marttayhdistys on eräs Viljakkalan Seurojentalo-yhdistyksen jäsenyhdistyksistä ja he olivatkin tapahtumassa vahvasti esillä herkullisilla leivonnaisillaan ja kuivakukilla.

Marja-Liisa Alanen (vasemmalla) ja Viljakkalan Marttayhdistyksen puheenjohtaja Johanna Servo-Rassa (keskellä) esittelevät Sinikka Taposelle (oikealla) marttojen monipuolisen myyntipöydän tarjontaa. Myös Serafiina Rassa on myyntipöydän takana opettelemassa asiakaspalvelua.

Karhen Villisika –yrityksen Janne Korpilahti oli mukana tapahtumassa. Tällä kerralla grillausvartaassa pyöri tavallinen sikapossu. Kuvan possu teki päivän aikana kauppansa siten, että ajoittain oli possunlihan ostajia jonoksi saakka.

Tilaisuuden erikoisuudeksi oli saatu Suomen Metsästäjäliiton Satakunnan piirin osasto. Osasto oli pystytetty Seurojentalon taakse ja siellä viljakkalalainen piirikouluttaja Veikko Hietamäki opasti halukkaita riistalaukauskoulutuksessa. Aseena oli ilmakivääri ja laukaukset ammuttiin suksisauvojen avulla tehdyltä tuelta.

Kaija-Leena Heinonen ampuu ja Vesa Heinonen seuraa ammunnan tuloksia. Kouluttajana toiminut Veikko Hietamäki (oikealla) pitää huolen turvamääräyksien noudattamisesta. Elna Mäkipää seuraa taustalla mummon osumatarkkuuden onnistumista.

Viljakkalan Seurojentalo-yhdistyksen puheenjohtaja Outi Lähteenmäki ja sihteeri Leena Kunttu olivat tyytyväisiä tapahtuman onnistumiseen. He olivat iloisia paikallisten yrittäjien kiinnostuksesta ja totesivat, että tapahtumalla haettu paikallisen osaamisen esiintuonti onnistui hyvin. Paikallista osaamista on runsaasti haja-asutusalueilla ja sen kannustaminen on nyt ja erityisesti jatkossa erityisen tärkeää.

 

-Esko Erkkilä-

Luodinreikiä Vapaussodan ajalta Viljakkalan hautausmaan hautamuistomerkeissä

Maanantai 22.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Vapaussodasta on kulunut yli 93 vuotta, mutta muistoja sodan taisteluista on vielä tänäänkin nähtävissä Viljakkalan hautausmaalla. Muutamissa hautaristeissä on luodinreikiä, jotka ovat syntyneet Vapaussodan taisteluissa.

 

Valkoiset etenivät Kurun suunnasta kohti Kyröskoskea Viljakkalan kautta ja luodinreiät ovat Viljakkalan taistelujen aikana syntyneet hautaristeihin.

 

Muistan, kun lapsena kuuntelin aikuisten juttuja, että kuularuiskulla olisi ammuttu Parvilahdelta kirkonmäkeen ja hautaristit saivat silloin osumia. Parvilahdelta on kuitenkin mielestäni liian pitkä matka kirkonmäelle, joten oletan, että ampumamatka on ollut lyhyempi. Hautausmaalle on ehkä ammuttu jostain nykyisen Lehtomäen tienhaaran tuntumasta.

 

 

Peltinen hautamuistomerkki, jonka alla lepäävästä vainajasta ei enää saa selkoa. Hautamuistomerkissä on kuitenkin selvästi havaittavissa Vapaussodan aikana syntyneet luodinreiät.

 

 

Karhen Muotiaisilta kotoisin olleen entisen talollisen pojan Wilhelm Nisulan valurautaristi on saanut luodinreiän ja ristin toinen sakara sekä ristin yläosa ovat myös kokeneet kovia.

 

 

Tässä lepää Henriikka Kallentytär Jutila, joka syntyi 1828 ja kuoli 1898. Myös hänen valurautainen hautaristinsä on saanut osumia.

 

Muistelen, että Viljakkalan hautausmaalla oli ennen enemmän hautaristejä, joissa oli Vapaussodan aikana syntyneitä luodinreikiä.

 

Ehdotan, että Viljakkalan seurakuntapiiri huolehtii jäljellä olevien ainutlaatuisten ”sotamuistojen” kunnostamisesta siten, että ne ovat vielä tulevienkin sukupolvien nähtävissä.

 

-Esko Erkkilä-

Onko minulta taas menossa pankki alta?

Keskiviikko 17.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Aloitin pankkisuhteeni jo vauvaikäisenä Viljakkalan Säästöpankin kanssa ja jatkoin sitä pankkifuusion jälkeen Tampereen Aluesäästöpankin kanssa.

 

Säästöpankkikriisi kärjistyi ja jouduin siirtymään Suomen Säästöpankin asiakkaaksi.

 

Pankkikriisin jatkokuvioissa pankikseni ilmaantui Ylöjärven Osuuspankki, mutta siitäkään suhteesta ei muodostunut minusta johtumattomista syistä pitkää, sillä viime vuodet ole joutunut olemaan Tampereen Seudun Osuuspankin asiakas.

Kertaakaan en ole ollut pankkivaihdoksissani aktiivinen, vaan pankit ovat pallotelleet minua kuin pingispalloa!

On sanomattakin selvää, että pidän säästöpankit kadotuksen tielle ajaneita henkilöitä epäonnistuneina yksilöinä taloudellisten asioiden hoitajina.

 

Tampereen Seudun Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola –ryhmään.

 

Vakuutusasiani hoidin jo ennen Osuuspankkien ja Pohjolan yhdistymistä Pohjolassa, joten olen OP-Pohjolan "kaksoisvanki" - toki vapaasta tahdostani.

 

Olen huolestuneena seurannut, että nyt luottoluokituslaitos Moody's on ottanut OP-Pohjola-ryhmän ja Pohjolan luottoluokitukset tarkkailuun. Moody's saattaa laskea luokituksia.

 

Onko vaarana, että ilman omaa syytäni joudun asiakkaaksi kuudenteen pankkiin?

 

Totta puhuen en koe suurta vaaraa pankkini luisumisesta konkurssiin – vaikka toki kaikki on nykypäivänä mahdollista.

 

Melkein humoristiselta kuulostaa OP-Pohjolan johtajien selitykset Moodys´n hankkeista. Johtajat selittelevät parhaiden myyntimiesten tapaan, että mahdollisella luottoluokituksen alenemisella ei ole mitään merkitystä.

 

En ”purematta niele” OP-Pohjolan johtajien sepustuksia, vaan kuuntelen luottoluokituksen alentamisaikeita herkällä korvalla.

 

Näin on mielestäni tehtävä kaikkien, jotka ovat OP-Pohjola –ryhmän asiakkaita, sillä luottoluokituksen alentaminen on vakava merkki pankkiryhmän heikentyneestä tilanteesta.

 

-Esko Erkkilä-

Mielipiteeni Valmaan Tampereen rakennusjärjestysluonnokseen ilmalämpöpumpuista, Tampereen kaupungin korvausvastuista räjäytysvahingoissa sekä asiakirjan "Seudulliset periaatteet yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi" päivittämistarpeesta

Lauantai 13.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Kiitän niitä Tampereen kaupungin johtavia luottamushenkilöitä, jotka vaikuttivat siihen, että Tampereen kaupungin rakennusjärjestysluonnos tuli Valmaan tavallisten kaupunkilaisten kommentoitavaksi.

 

Valma-valmistelufoorumin kautta tamperelainen voi esittää mielipiteensä Tampereen kaupungin käsittelyssä olevista asioista. Tavoitteena on taata kuntalaisille mahdollisuus vaikuttaa käsiteltäviin asioihin koko valmistelutyön ajan.

 

 

Kommentointiaika päättyi 12.8.2011 ja jätin oman kommenttini 11.8.2011 eli aivan viime tippaan se jäi.

 

Kommenttini koski kolmea asiakokonaisuutta ja se kuului näin:

____________

 

1. Ilmalämpöpumppujen asentamisen luvanvaraisuus ja erityisesti luvasta perittävät maksut "eivät ole tästä päivästä".

 

Esitän, että hankkeesta luovutaan. Voidaan toki vallan hyvin laatia yleisohje ilmalämpöpumppujen asentamisperiaatteista, sillä se palvelisi asukkaita ja myös asennusliikkeitä.

 

2. Rakennusjärjestykseen olisi saatava pysyväismääräys Tampereen kaupungin korvausvelvollisuudesta niissä tapauksissa, joissa on esim. kaavamääräyksillä jouduttu tilanteeseen, jossa hankkeen toteuttaja pystyy suorittamaan lähiasuntoja/omakotitaloja vaurioittavia räjäytystöitä.

 

3. Hallituksen ja asuntoasioista vastaavan ministerin vaihtuminen asettaa Tampereen seudulla kaavaillun asiakirjan "Seudulliset periaatteet yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi" uuteen valoon.

 

Jan Vapaavuoren vaihtuminen Krista Kiuruun merkitsee haja-asutusalueiden kunnian palauttamista. Tämä linjanmuutos päättäjien linjauksissa pitää näkyä Tampereen rakennusjärjestyksessä.

 

Muutos on välttämätön Tampereen itsensä kannalta, mutta se on välttämätön myös sen vuoksi, että Tampereen seutukunnan muut kaupungit ja kunnat seuraavat aktiivisesti Tampereen linjauksia.

 

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiurun haja-asutusalueita koskeviin linjauksiin voi tutustua mm. Maaseudun Tulevaisuus-lehdessä 25.7.2011 julkaistun haastattelun kautta.

Toivon, että mielipiteelläni on merkitystä Tampereen uutta rakennusjärjestystä laadittaessa.

 

-Esko Erkkilä-

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiurun mielipiteet eroavat edeltäjänsä mielipiteistä edukseen kuin yö ja päivä!

Lauantai 30.7.2011 - -Esko Erkkilä-

Yllätyin positiivisesti ja en ollut uskoa silmiäni, kun luin asunto- ja viestintäministeri Krista Kiurun (sd.) mielipiteitä Maaseudun Tulevaisuus-lehdestä 25.7.2011.

 

Ministeriä oli haastatellut toimittaja Niklas Holmberg.

 

Holmberg toteaa, että kontrasti Kiurun edeltäjään, pääkaupunkiseudun puolustajana tunnettuun Jan Vapaavuoreen (kok.) on suuri.

 

Kiuru haluaa tehdä selväksi, että hallituksen tavoitteena ei ole rajoittaa maaseudulla asumista.

 

”Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen koskee taajamia ja kaupunkien keskusta-alueita. Sillä ei ole mitään tekemistä maaseutumaisten alueiden kanssa”, Kiuru painottaa.

 

”Kaupunkiseuduilla on valtavan suuri tarve tiivistää asumista, mutta maaseutumaisilla alueilla on ihan erilaiset alueidenkäyttötavoitteet” jatkaa asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru.

 

Ministeri Kiuru pitää huolestuttavana sitä, että joissain kunnissa on rakentamista pyritty rajoittamaan myös varsinaisilla maaseutualueilla.

 

Kypsää ajattelua ministeri Kiuru osoittaa, kun hän toteaa, että maaseudun ihmisten syyllistäminen ympäristöperusteilla olisi syytä lopettaa.

 

”Se ei ole mikään ekologinen teko, että kaikki ihmiset pakkautuisivat kaupunkien keskustoihin. Hiilijalanjälkeä syntyy ihan yhtä lailla, jos lennän etelään lomille tai Lappiin hiihtämään”, toteaa Kiuru

 

Maaseutuasumisen puolestapuhumiseen liittyy läheisesti se, että ministeri Kiuru haluaa viedä päätökseen edellisen hallituksen aloittaman laajakaistauudistuksen.

 

Uudelle hallitukselle on povattu lyhyttä kautta.

 

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiurun mielipiteet ovat kuitenkin niin oikeita, kypsiä ja monia tyydyttäviä, että onko sittenkin paikallaan toivotella uudelle hallitukselle pitkää ikää?

 

Ministeri Kiurun linjauksiin tutustuessa tulee etsimättä mieleen, että ne ovat Juha Kuisman (kesk.) ajatuksia!

 

Oletan, että Kuisma vallan mielellään antaa ajatuksensa asunto- ja viestintäministerin käyttöön!

 

Uuden asunto- ja viestintäministerin linjaukset asettavat Tampereen kaupunkiseudulla kaavaillun asiakirjan ”Seudulliset periaatteet yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi” kokonaan uuteen valoon.

Asiakirja joudutaan nyt valmistelemaan kokonaan ”uusiin puihin”, sillä ministerin linjaukset palauttavat maaseutumaiselle asumiselle sen kunnian, jonka edellinen ministeri Vapaavuori siltä vei! 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viherpeukalon vinkkelistä syksyn satonäkymät ovat hyvät

Torstai 28.7.2011 - -Esko Erkkilä-

Viherpeukalo on korjannut talteen vasta mansikkasadon, mutta joitain näkymiä muidenkin puutarhakasvien syksyn sadosta voi jo nyt kaavailla.

 

Mansikan sadonkorjuuaika jäi lyhyeksi, mutta siitä huolimatta sadosta muodostui kohtuullinen. Myös laatutaso oli korkealuokkainen. Normaalisti meillä mansikka-aika kestää viisi viikkoa, mutta nyt se oli ohi hieman yli kolmessa viikossa.

 

Muistelen, että mansikkasadon määrä Suomessa on tasoa 14 miljoonaa kiloa. En ole vielä nähnyt valtakunnallista satoennustetta, mutta omakohtaisen kokemuksen perusteella ennustan kokonaissadon jäävän hieman alle 14 milj. kilon.

 

Varhaisperunaa saimme omasta pellosta heti juhannukselta. Nyt varhaisperunat ovat kasvaneet jo melkein ylisuuriksi.

 

Kustaan-päivä on vanhan kansan perunanistutuspäivä. Kalenterissa se ajoittuu kesäkuun 6. päiväksi. Istutimme silloin muutamia lajikkeita ja kaikki näyttävät ainakin varsistosta päätellen kasvavan hyvin. Ainakin vielä perunarutto on pysynyt loitolla, mutta toki rutontorjunta on koko ajan heinäkuun alusta alkaen ”ollut päällä”.

 

 

 

Tässä hienossa kukassa oleva Blue Congo-lajike. Blue Congo on perunalajike, jossa yhdistyvät jännittävä ulkonäkö ja erinomaiset maku-, käyttö- ja varastointiominaisuudet sekä terveysvaikutukset.

Violetti malto muuttuu keitettäessä tumman siniseksi. Mikrossa, höyryssä ja uunissa kypsytettynä väri säilyy kirkkaampana.

Itsenäisyyspäivänä taitava emäntä loihtii perunasalaattitarjottimelle Suomen lipun Blue Congosta ja tavallisesta perunasta!

 

Heittopyöräkoneella perunoita nostettaessa on oltava tarkkana, jotta löytää kaikki Blue Congot!

 

 

Pensasmustikasta olemme saamassa kaikkien aikojen parhaan sadon. Osansa on sillä, että verkotimme pensasmustikkamaan ajoissa, joten linnut eivät nyt pääse ”osingoille”. Pensasmustikat on poimittava samastakin pensaasta monta kertaa, sillä vain osa kypsyy kerrallaan.

 

 

 

Mustaherukat ovat lähipäivinä kypsymässä ja ne ovatkin parhaimmillaan vasta elokuun puolella.

 

 

 

Viherherukka on puutarhamarjoista hienoin. Se alkaa nyt olla poimintavalmis. Viherherukan poiminta pitää ajoittaa mahdollisimman myöhään, mutta toisaalta on varottava marjojen putoamista itsekseen. Taiteilemista riittää.

 

 

 

 

Valkoherukka on ainakin meillä ”välttämätön paha” ja se on poimittava sen vuoksi, että sitä on joskus tullut istutetuksi muutama pensas. En suosittele valkoherukkapensaiden istuttamista!

 

Viherpeukalo elää vuoden kiinnostavinta aikaa, sillä kesän viljelytoimenpiteiden tulokset alkavat varmistua.

 

Älä lannistu epäonnistumisista, vaan nauti onnistumisista!

 

-Esko Erkkilä-

Kataisen-Urpilaisen vasemmistohallitus rokottaa tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien tilaajia 83 miljoonan euron tasaverolla

Sunnuntai 24.7.2011 - -Esko Erkkilä-

Kataisen-Urpilaisen vasemmistohallitus säätää tilattaville sanoma- ja aikakauslehdille yhdeksän prosentin arvonlisäveron.

Kyse on tasaverosta, joka kirpaisee eniten vähätuloisia.

Tilattaville sanoma- ja aikakauslehdille hallituksen päättämä arvonlisävero on teknisesti helppo toteuttaa, sillä nyt laissa ja asetuksissa todetaan, että ne ovat arvonlisäverollisia. Nyt toki todetaan, että arvonlisäveroprosentti niille on nolla!

Tilattavien sanomalehtien levikki on vuonna 2010 suoritetun levikintarkastuksen mukaan seuraava:

 

• Helsingin Sanomat 383.000 kappaletta
• Aamulehti 131.000 kappaletta
• Turun Sanomat 107.000 kappaletta
• Maaseudun Tulevaisuus 83.000 kappaletta

Ilta-Sanomien levikki oli 150.000 kappaletta ja Iltalehden 107.000 kappaletta.

 

Kataisen-Urpilaisen vasemmistohallitus perustelee tilattaville sanoma- ja aikakauslehdille asetettavaa arvonlisäveroa kahdella syyllä. Hallitusneuvotteluissa talousryhmää vetänyt kokoomuksen tamperelaiskansanedustaja Kimmo Sasi kertoo, että lehdistön arvonlisäverolla halutaan tasapainottaa valtion taloutta (niinpä niin) ja yhdenmukaistaa viestintään kohdistuvia maksuja.

Keskustelin asiasta Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittajan Lauri Kontron kanssa Porin Farmari- maatalousnäyttelyssä ja Kontro kertoi, että kyseessä on laskennallisesti 83 miljoonan euron suuruinen potti.

Kontro lupasi, että Maaseudun Tulevaisuus pitää tilaajahintansa samoina vuonna 2012 kuin ne ovat nyt.

Maaseudun Tulevaisuus-lehden tilaajana olen tyytyväinen Kontron lupauksesta. Harmittelen kuitenkin, että todennäköisesti Aamulehti, Hämeenkyrön Sanomat sekä Suomenmaa joutuvat korottamaan tilaajamaksujaan.

Kataisen-Urpilaisen vasemmistohallituksen päätös merkinnee kohdaltani, että en tilaa ensi vuonna edes lyhyitä pätkätilauksia Helsingin Sanomia! Kaksien vaalien vaalivuonna tarkoitukseni oli tilata ainakin pari pätkää Helsingin Sanomia, mutta hallituksen arvonlisäveropäätöksen jälkeen rahat eivät siihen riitä!

Useiden lehtitalojen johto on todennut, että ne joutuvat siirtämään hallituksen määräämän lisäikeen suoraan tilaajahintoihin.

Kataisen-Urpilaisen vasemmistohallituksen päätös on isku suoraan tiedonvälityksen kasvoihin.

Verolla saatava valtion lisätulo on todella laskennallinen, sillä lehtien tilaajamäärät tulevat uuden veron myötä laskemaan. Äsken kertomani oma päätökseni on siitä esimerkki.  Veropäätös on ilmiselvä tasavero ja tasavero kohtelee aina vähätuloisia tiukemmin kuin hyvä- tai keskituloisia.

Ihmettelen, että SDP sekä Vasemmistoliitto hyväksyivät tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien arvonlisäveron yhdeksään prosenttiin. Siinä Urpilainen ja Arhinmäki vähät välittivät omista kannattajistaan – hallituskipeys voitti periaatteet!

 

-Esko Erkkilä-

Haja-asutusalueiden asukkaiden omatoimisuutta pitäisi arvostaa eikä arvostella sitä

Lauantai 23.7.2011 - -Esko Erkkilä-

Ylöjärven valtuustosalissa taannoin järjestetyssä tilaisuudessa Ylöjärven kaavoitusinsinööri vähätteli Viljakkalan Virolahden vesiosuuskunnan saavutuksia, kun vesiosuuskunnan puuhamies Jukka Niittyoja toi ne esille.

 

”Korkea Virkamies” totesi jotenkin siihen tapaan, että muutama kilometriä vesijohtoputkea ei merkitse mitään haja-asutusalueiden infrassa. Minä ja lukuisat muut läsnäolijat koimme virkamiehen sivalluksen loukkauksena haja-asutusalueiden asukkaita kohtaan.

 

Olen tyytyväinen, että Hämeenkyrön Sanomat on tehnyt 19.7.2011 ilmestyneeseen numeroonsa asiallisen jutun Viljakkalan Vironlahden vesiosuuskunnan toiminnasta. Toivottavasti Ylöjärven kaupungin virkamieskunta lukee jutun ja ottaa opikseen.

 

On yllättävää, että esimerkiksi Hämeenkyrön alueella toimii 48 vesiosuuskuntaa. Se on merkinnyt valtavaa voimainponnistusta haja-asutusalueiden asumismukavuuden kohottamisessa.

 

Haja-asutusalueiden vetovoimaisuus on yhteiskuntamme peruskysymyksiä. Kaikki eivät halua elää väestökeskittymissä. Monien haaveena on asunto lähellä luontoa ja pois taajamien kiireestä.

 

Haja-asutusalueiden kohtalo on juuri nyt ajankohtainen. Paineet monelta suunnalta merkitsevät, että rakentamista haja-asutusalueille haluttaisiin rajoittaa.

 

Onneksi virkamiesten suunnitelmat ovat kohdanneet laajaa vastustusta ja kansalaiset ovat tiedostaneet uhkaavan vaaran.

 

Kaupunkilaisena kannustan haja-asutusalueiden asukkaita ja maanomistajia puolustamaan oikeuksiaan. Arvostan niitä, jotka haluavat muuttaa maalle ja siten kohottaa maaseudun elinvoimaa.

 

Finntrio totesi jo vuonna 1978, että ”Maalla on mukavaa” – se pätee edelleenkin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Puolan Solidaarisuusliike alkoi Gdanskin telakalta vuonna 1980

Perjantai 22.7.2011 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuun alussa sain tutustua Gdanskin telakkaan, joka on vuonna 1980 alkunsa saaneen Solidaarisuusliikkeen synnyinpaikka.

Tutustuminen toki jäi bussin ikkunoista katselemiseen, mutta alue tuli kuitenkin tutuksi.

Ajoimme telakan ohi Gdanskin sataman siihen osaan, jossa saksalaiset 1.9.1939 aloittivat Molotov-Rippentrop –sopimuksessa sovitun etupiirijaon sotilaallisen toteuttamisen. Kyse oli silloin ns. Westerplattenin taistelun aloittamisesta, joka merkitsi toisen maailmansodan alkamista.

Toinen maailmansota muovasi maailmaa täysin uudeksi ja samoin tapahtui myös Solidaarisuusliikkeen toiminnan tuloksena. Molemmat tapahtumat – 1939 ja 1980 – alkoivat Gdanskin satamasta!

 

Solidaarisuus oli ammattiliittofederaatio, joka perustettiin syyskuussa 1980 Gdanskin Leninin telakalla. Liikettä johti Lech Walesa. Solidaarisuus onnistui keräämään laajan kansanliikkeen, jonka kannattajakunta ulottui kirkon jäsenistä antikommunistiseen vasemmistoon. Unionia tuki joukko toisinajattelijaintellektuelleja ja se perustui väkivallattomuudelle.

Vuonna 1981 Puolan hallituksen johtaja Wojciech Jaruzelski aloitti toimet Solidaarisuusliikettä vastaan julistamalla kansallisen sotatilan, kieltäen liiton ja pidättäen suurimman osan sen johtajista. Tämän jälkeen Puola kielsi Solidaarisuusliikkeen 8. lokakuuta 1982.

Solidaarisuusliikkeen merkitys Neuvostoliiton kaatumiseen on kiistaton. Se vaikutti ratkaisevasti Euroopan muutokseen.

 

Puolalaissyntyinen Paavi Johannes Paavali II ja se, että Puolan on asukasmäärältään riittävän suuri, olivat Solidaarisuusliikkeen ohella tekijöitä, jotka osaltaan pystyivät laittamaan Neuvostoliiton polvilleen.

Lach Walesa sai Nobelin rauhanpalkinnon jo vuonna 1983 ja hän toimi Puolan presidenttinä 1990…1995.

Solidaarisuusliikkeen Gdanskin telakalla aikoinaan kahdelle vanerilevyille kirjoitetut 21 vaatimusta merkittiin 16. lokakuuta 2003 UNESCOn Maailmanperintölistalle. On selvää, että ne ovat siellä paikkansa ansainneet. Ne ovat tärkeitä dokumentteja yhteiskunnallisista sekä inhimillisistä arvoista ja niillä on ollut merkittävä vaikutus Euroopan sekä koko maailman historiaan.

 

 

 

Solidaarisuusliike näkyy tänäänkin Gdanskin keskustassa.

 

 

 

 

Gdanskin telakan voimalaitoksen savupiippu oli pystyssä jo Solidaarisuusliikkeen syntyhetkillä

 

 

 

Gdanskin telakan lämpövoimaputkistot ovat kunnossa, vaikka…

 

 

 

…telakan asunto- ja toimistohuonerakennukset ovatkin rapistuneita.

 

 

 

Gdanskin telakan nosturit näyttävät olevan kunnossa ja valmiit työhön!

 

Gdanskin telakka on edelleen näkemisen arvoinen paikka. Sieltä vuonna 1980 alkaneet tapahtumat ovat muokanneet maailmaa paljon – tapahtumien suurin saavutus on se, että Neuvostoliitto kaatui!

 

-Esko Erkkilä-

Rauhallista ja mukavaa matkustamista Finnlines´n ro/ro-aluksella Helsingistä Puolan Gdyniaan

Lauantai 16.7.2011 - -Esko Erkkilä-

Matkasimme taannoisella Puolan ja Baltian kierroksellamme alkumatkan Helsingistä Puolan Gdyniaan Finnlines´n Europalink –aluksella.

Alus on yhdistetty ro/ro – ja matkustaja-alus, sillä siihen mahtuu 500 matkustajaa.

Finnlines´llä on useita vastaavia aluksia ja ne liikennöivät Itämeren alueella.

Tukholman- ja erityisesti Tallinnan-laivojen kiihkeätempoiseen elämään tottuneena matkustaminen rahtilaivalla on melkein hermolepoa.

Laivalla on hyttejä, mutta myös ilman hyttivarausta pääsee mukaan. Matkasimme kolmen hengen hytissä ja se vastasi laatutasoltaan Ruotsin-laivojen hyttitasoa.

Ruoka on mainiota ja ainakaan yhden päivällisen, yhden aamupalan ja yhden lounaan aikana ei huomannut ”samoissa laduissa ajamista”. Juomatarjonta on riittävää, sillä pari baaria ja silloin tällöin auki oleva myymälä pitävät siitä huolen.

Matka Helsingistä Gdyniaan kestää n. 22 tuntia.

 

Tässä pieni kuvareportaasi 5.7.2011 alkaneelta laivamatkaltamme:

 

 Matkamme alkoi Helsingin Vuosaaren satamasta.

 

 Lomasesonki oli juuri alkamassa, mutta laivalla oli hyvin tilaa. Tässä bussimme laivan kannelta kuvattuna.

 

 

Europalink-aluksemme yläkannella oli kontteja, mutta hyvin sinne mahtui iso joukko autojakin.

 

 

Sen verran poliikkaakin tähän juttuun, että tässä laivalta kuvattuna sitä osaa vanhaa Sipoosta, joka pakkoliitettiin asukkaiden ja Sipoon kunnan tahdonvastaisesti Helsinkiin.

 

 

Auringonlasku Itämerellä.

 

 

Merellä Europalink´n mastossa ei liehunut mitään lippua, mutta Gdyniaa lähetyttäessä laivan komentosillan yläpuolelle ilmestyivät varustamon lipun lisäksi Ruotsin lippu sekä Puolan lippu. Europalink´n kotisatama on Malmö, joten Ruotsin lippu liehui kotisataman merkeissä.

 

 

 

Gdynian satamaa lähestyttäessä oli paljon nähtävää. Satamassa oli lähtövalmiudessa mm. puolisentusinaa sota-aluksia. Puola on Naton jäsen.

 

 

Jo laivan kannelta saimme havaita, että puolalaiset ovat ahkeria ja työteliäitä. Satamassa sijaitsevalla konepajalla rälläkät lauloivat ja hitsipillit suhisivat siihen malliin, että valmista tuli joutuisasti.

 

 

Kun Europalink purjehti merellä täysillä kierroksilla, niin savupiipuista ei tullut mitään silmillä havaittavia pakokaasuja.  Satamassa, kun koneita joudutaan ajamaan vajaateholla, niin pakoputkista tuli ajoittain paksuakin savua.

 

Samoinhan se on mm. maataloudessa, sillä tehokkaassa tuotannossa päästöt ovat pienet suhteessa tuotantoon, mutta leväperäisyys ja alhaiset tuotantotulokset aiheuttavat suuret päästöt tuotettua yksikköä kohti.

 

Laivamatkaa Helsingistä vaikkapa juuri Gdyniaan voi vallan mainiosti suositella, sillä se on jo sinänsä elämys!

 

-Esko Erkkilä-

Litejä, lateja sekä zloteja

Perjantai 15.7.2011 - -Esko Erkkilä-

Olin mukana yli 40 hengen seurueessa, joka heinäkuun alussa teki rengasmatkan Puolaan, Liettuaan, Latviaan ja Viroon. 

Kyseessä oli jo yhdeksäs hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten matka johon peräjälkeen olen osallistunut ja  joiden järjestäjänä on toiminut VL-Matkat.

Oppaana matkoilla on ollut hämeenkyröläissyntyinen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki, joka vahvan sotilastaustansa sekä muutenkin laajan tietämyksensä ansiosta on mainio matkanvetäjä.

Pentti Lehtimäen järjestämät matkat Venäjälle, Baltiaan ja nyt myös Puolaan ovat eräs kesän kohokohdistani.

 

 

Neljä maata ja neljä valuuttaa.

Ylinnä Liettuan kymmenen litin seteli, keskellä Latvian kymmenen latin seteli ja alinna Puolan kahdenkymmenen zlotyn seteli.

 

Virossa euro on ollut käytössä tämän vuoden alusta alkaen, joten se ei päässyt tällä kerralla kuvaan.

 

Valuutanvaihtorumba on harmillista ja aikaavievää puuhaa.

On mielestäni ehdottoman tärkeää, että valuutat vaihdetaan etukäteen, jotta kohdemaassa ei tarvitse suurella joukolla etsiä valuutanvaihtopisteitä muutaman henkilön huolimattomuuden vuoksi.

Jouduimme Puolaan saavuttuamme etsiskelemään valuutanvaihtopistettä, sillä jotkut matkakumppanimme olivat laiminlyöneet paikallisen valuutan etukäteisoston. Ei hyvä niin!

Ehdotan, että matkanjärjestäjä etukäteisinformaationa kertoo euroalueen ulkopuolisiin maihin suuntautuvien matkojen osanottajille, että kohdemaan valuutta on hankittava etukäteen. Näin säästytään siltä, että esim. koko bussilastillinen matkustajia joutuu seikkailemaan kohdemaassa valuutanvaihtopistettä etsien.

 

Hankin kohdemaiden valuutat etukäteen Forex´sta, vaikka tiedän, että Forex`n vaihtokurssi sisältääkin proviision eli palkkion vaihtokustannuksista.

Liettuan valuutan lyhenne on LTL ja sain sitä Forex´sta yhdellä eurolla 3,2938 litiä.

Latvian valuutan kurssi on euroa vahvempi, sillä sain sitä yhdellä eurolla 0.6801 latia. Latvian latin lyhenne on LVL.

Puolan zlotyn valuuttakurssi on euroon verrattuna lähellä Liettuan litiä, sillä sain sitä yhdellä eurolla 3,7355 zlotya. Zlotyn kansainvälinen lyhenne on PLN.

 

Tämän tarinan ”opetus” on se, että euroalueen ulkopuolisen kohdemaan valuutta pitää seuramatkoilla vaihtaa etukäteen, jotta matkakumppanitkin olisivat tyytyväisiä.

Venäjälle matkustaessa valuutanvaihdon pystyy mainiosti suorittamaan tullitarkastuksen yhteydessä mennessä, sillä kaikilla Venäjän raja-asemilla se onnistuu helposti ja nopeasti.

 

-Esko Erkkilä-

Koivistonkylän Prisma menetti 79,52 euron arvosta elintarvikemyyntiä!

Keskiviikko 13.7.2011 - -Esko Erkkilä-

Perhekuntamme kotiutui kuuden päivän mittaiselta lomamatkalta ja totesimme, että jääkaappimme oli tyhjä.

Vaimoni laati kauppalistan ja lähetti minut ostoksille. 

Lähikauppamme Tampereella on Koivistonkylän Prisma, mutta kun ostoslistaan sisältyi viisi ”HK balkan 300 g kevyt/viipale” –tuotetta, Prisma ei tullut ostospaikkana kyseeseen.

SOK on Rainbow-innostuksessaan karsinut HK:n valmistaman merkkituotteen valikoimistaan. Sitä ei siis löydy Prismojen kylmäaltaista.

Ihmettelen, että SOK:n sisäänostajat ovat pystyneet höynäyttämään HK:n ylimmän johdon Rainbow-tuotteen valmistajaksi myös ”kevytbalkan” -sarjassa. S-ryhmän kylmäaltaista siis löytyy Rainbow-kevytbalkan ja valmistajana on HK!

 

 

Onneksi HK on säilyttänyt kyseisen merkkituotteen valmistusohjelmassaan ja sitä on saatavissa mm. K-Citymarketeista.

 

Lomamatkamme jälkeinen jääkaapin täyttäminen maksoi 79,52 euroa ja HK:n kevytbalkanin vuoksi koko potti meni ohi Prisman ja päätyi Pirkkalan K-Citymarketin kassalle.

Rainbow-tuotteet ovat tärkeä osa SOK:n harjoittamalla talonpojan tappolinjalla ja samalla he yrittävät lopettaa suomalaisen elintarviketeollisuuden sekä sitoa kuluttajaparan entistä tiukemmin otteeseensa.

 HK:n kevytbalkan on kehityksestä hyvä esimerkki:

 

• aluksi on varmaan todettu, että SOK siirtyy kevytbalkaneissaan Rainbow-linjalle
• HK on mennyt ansaan ja tehnyt edullisen tarjouksen muka vastaavan tuotteen valmistamisesta. Asiantuntijamme kertoo, että SOK:n Rainbow-kevytbalkan ei laadultaan vastaa HK:n kevytbalkania, vaikka valmistaja molemmissa tuotteissa onkin HK.
• ei tarvitse omata kummoisiakaan ennustajanlahjoja, kun ennustaa, että lyhyen siirtymäkauden jälkeen SOK:lle Prismoihin, S-marketteihin, Alepoihin, Sale-myymälöihin sekä ABC-liikenneasemille kevytbalkanin toimittaa ulkomainen lihanjalostaja. Myös laadustaan tunnetut SOKOS-tavaratalojen elintarvikeosastot ovat ilmeisessä Rainbow-vaarassa!

 

Näin menetellen SOK on taas saanut kangettua muutaman sikatilallisen konkurssin partaalle, moni suomalainen elintarviketyöläinen on YT-neuvottelujen tuloksena paiskattu työttömyyskortistoon ja S-ryhmän kauppoihin on saatu hygienialtaan ja turvallisuudeltaan arveluttavaa ”merkitöntä” tuotetta.

Jatkamme HK:n kevytbalkan –asiakkaina ja se merkitsee, että muutaman kerran kuukaudessa suuntaamme elintarvikeostoksemme muualle kuin lähikauppaamme Koivistonkylän Prismaan.

Peräänkuulutan kuluttajilta elintarvikkeiden alkuperävalvontaa, sillä vain siten kauppaketjujen yhä lisääntyvä ulkomaisen ruuan tarjonta pystytään pitämään kohtuudessa.

On tiedostettava, että kaupan private label-tuotteet ovat pitkä askel kotimaisten elintarvikkeiden syrjimisessä – näin siitä huolimatta, että ne jollakin päivittäistavarakaupan hinnoittelujaksolla saattavat olla kotimaisen teollisuuden valmistamia. Sen vuoksi ne eivät mielestäni täytä lähiruuan käsitettä – eivät silloinkaan, kun ne sattumalta ovat kotimaista valmistetta.

 

-Esko Erkkilä-

"Maaseudulla haisee" ja "Maaseudulla on pimeää"

Tiistai 12.7.2011 - -Esko Erkkilä-

Otsikkolainaukset ovat suoria lainauksia diasarjasta, jolla Tampereen kaupunkiseudun kaavoitusjohtajat, kaavoitusinsinöörit ja vastaavat satraapit ovat vahvistaneet omaa sekä valmistelevan työryhmän muiden jäsenten uskoa maaseudun haja-asutusalueiden sopimattomuutta asuinympäristökseksi.

Tietoni ovat peräisin ”tavallisesti luotettavilta” tahoilta.

Tampereen kaupunkiseutu kattaa kahdeksan kuntaa: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi.

Kaupunkiseudun virkamiehet ovat valmistelleet asiakirjan ”Seudulliset periaatteet yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi” ja sen laadinnassa on tarvittu väkeviä ilmaisuja evästyksiksi, jotta ehdotuksesta tulisi varmasti haja-asutusalueiden nykyisiä ja erityisesti tulevia asukkaita halventava.

Tutkailin synnyinkotini läheistä maaseutua 4.7.2011 tarkoituksella saada virkamiesten toteamalle haisemisella sekä pimeydelle todisteita.

Tulokset olivat virkamiesten kannalta hyvin huonoja, sillä löysin ainoastaan hienoja näkymiä.

 

Tässä muutama kuva Viljakkalasta Hanhijärven aukeilta:

 

 

Rypsipelto Rapa-ahteen viereltä.

 

 

 

Rypsipellon tuottama kasviöljy päätyy aikanaan korkealaatuiseksi elintarvikkeeksi kotimaahan tai vientiin. Tässä näkyy myös osa Neste Oil Oyj:n ”öljykentästä”, sillä osa kotimaisesta rypsiöljystä päätyy Porvoon jalostamon raaka-aineeksi.

 

 

 

 

Koivuniemen tilan rakennukset ja parhaassa kukassa oleva rypsipelto ovat hieno kokonaisuus. Liputuspäivänä näkymä lähentelisi täydellisyyttä!

 

Toivon, että virkamiesbyrokraatit tulisivat joskus käymään maaseudulla. Uskon, että sen jälkeen he eivät esittäisi kalvosarjoja, joissa kerrotaan maaseudulla haisevan ja että siellä on pimeää!

 

-Esko Erkkilä-

Syrjäkylät Viljakkala ja Kuru esillä Ylöjärven markkinoilla 28.5.2011, mutta...

Lauantai 9.7.2011 - -Esko Erkkilä-

Ylöjärven Markkinat on kahden paikallisen leijonaklubin – LC Teivo ja LC-Ylöjärvi/Keijärvi – yhteinen aktiviteetti.

 

Markkinoiden historia yltää lähes kolmenkymmenen vuoden taakse. Tämänvuotiset markkinat järjestettiin Elo-kauppakeskuksen piha-alueella lauantaina 28.5.2011.

 

Emme olleet etukäteen tietoisia tapahtumasta, mutta matkalla mökille näimme kauppakeskuksen piha-alueen täynnä menoa sekä meininkiä ja poikkesimme paikalle.

 

Yllätyimme iloisesti, sillä markkinoilla oli edustettuna myös nykyisen Ylöjärven syrjäkulmat – tuskin osaatte uskoa, kuinka pahalta tuntuu kutsua vaikkapa Viljakkalaa Ylöjärveen kuuluvaksi!

 

Kuru liitettiin osaksi Ylöjärveä vuoden 2009 alussa.

 

Oli mukava todeta, että Kurun Lehti oli ensimmäinen tutustumiskohde markkinoilla. Viehättävä nuori nainen jakoi toukokuun 5. päivä 2011 ilmestynyttä numeroa näyttelyvieraille.

 

Otin luonnollisesti uuden paikallislehden vastaan ja totesin, että siinä käsiteltiin varsin laajasti yhdyskuntarakenteen eheyttämisestä.

 

Paikallislehti on siis ajan hermolla!

 

 

Suomen Keskusta oli vahvasti esillä Ylöjärven Markkinoilla, sillä…

 

 

…Kurun ja Ylöjärven monitoiminainen Minna Sarvijärvi veti innolla monenlaista toimintaa Keskustan teltalla! Oli mukava nähdä, että Ylöjärveltä, Viljakkalasta ja Kurusta valitut Keskustan valtuustojäsenet olivat näkyvästi paikalla!

 

 

 

Viljakkalan seurakuntapiirin näkyvästä pisteestä olen erittäin otettu.

 

 

Viljakkalan seurakuntapiirin nimikkodiakoni Minna-Liisa Pajunen kertoi, että hänen toimenkuvansa kohdistuu yksinomaan Viljakkalaan – mainio asia!

 

Ylöjärven seurakunnan osastolta sain heidän ”Kirkko näkyy” –lehtensä, mutta valittaen on todettava, että Viljakkalan osuus lehdessä on painettu minimiin.

 

Kuntaliitos on vakava paikka myös seurakuntaväelle ja siitä on osoituksena se lapsipuolen asema, joka Viljakkalan seurakuntaväelle on koitunut kuntaliitoksesta Ylöjärveen!

 

-Esko Erkkilä-

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru säilytti 13. sijansa naisten sarjassa pärekorinheiton kaikkien aikojen maailmantilastossa

Sunnuntai 26.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Pärekorinheiton kaikkien aikojen maailmatilasto laitettiin osittain uuteen uskoon Tampereella Vaakonpuistossa kesäkuun 23. päivänä pidetyissä kilpailuissa.

 

Valitettavasti naisia ei ollut paikalla lainkaan ja se merkitsi, että asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru säilytti 13. sijansa naisten sarjan kaikkien aikojen maailmantilastossa.

 

Krista Kiuru on heittänyt tuloksen 10,20 metriä Porin torilla järjestetyssä kisassa vuonna 2010 ja sillä hän pitää edelleenkin hallussaan maailmantilaston 13. sijaa naisten sarjassa.

 

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli MSL-Tampere on nostanut viime vuosien toiminnallaan pärekorinheiton suosituksi lajiksi. Yhteistoiminta Suomen pärekorikehdon Porin kanssa on ollut tässä toiminnassa tärkeää.

 

Vanha totuushan on, että kun mennään Poriin, siellä pistetään pärekoriin ja vedetään pitkin torii.

MSL-Tampereen yhteistyökumppanina Porissa järjestettävissä pärekorinheiton MM-kisoissa on Satakunnan Viikko.

 

Mutta ne pärekorinheiton kilpailut 23.6.2011.

 

Tässä MSL-Tampereen nettisivuille Jouni Koskelan toimesta kilpailupäivän iltana ilmestynyt uutinen:

”Juhannuksen läheisyys ja kaksi tuntia ennen kisaa alkanut kova sade verottivat osanottoa MSL-Tampereen piirikunnallisiin pärekorinheittokisoihin. Sivumyötäinen tuuli suosi heittäjiä niin, että kaikki heittäjät heittivät vuoden parhaat tuloksensa. Kilpailun voittanut Jouni Koskela heitti kuluvan vuoden maailman kärkituloksen 17.29. Tulos on Koskelan paras kahteen vuoteen.

Toiseksi heittänyt MSL-Tampereen puheenjohtaja Esko Erkkilä heitti pärekoria ensimmäistä kertaa ja saavutti heti hyvän tuloksen 14.01.

Tulokset:

1. Jouni Koskela 17.29 

2. Esko Erkkilä 14.01 

3. Ari Hirvikoski 13.50 

4. Tuomo Hakkarainen 13.13 

5. Harri Erkkilä 10.05 

6. Johannes Jonov 10.00 

7. Joona Koskela 7.60” 

 

 

 

 

Heittovälineenä on kaksisankainen ns. torikori. Pärekorin on oltava siinä kunnossa, kuin korintekijä on sen valmistanut, sillä mm. ilmastointiteipin käyttäminen korin reikien tukkimisessa on kielletty.

Heitto tapahtuu paikaltaan lankun takaa ja vauhtia – esimerkiksi pyörähdystä – ei saa käyttää.

Heittotekniikoita on tällä hetkellä kolme; alakautta heittäminen, kiekonheittäjän tapaan sivulta heittäminen ja eräät kokeneet heittourheilijat käyttävät yliolan heittoteknikkaa tyyliin ”keihäänheittäjä”.

Heittosektori on sama kuin kuulantyönnössä.

 

 

 

Heittopaikalle oli merkittynä naisten ME-heiton pituus eli 14.99 – ennätystä pitää hallussaan Helmi Hoppu sekä…

 

 

…miesten ME-heiton pituus 18.57, jota pitää hallussaan tämänkin kisan voittanut Jouni Koskela. Koskela heitti kisassa yhden todella pitkän heiton, mutta sektorirajojen ylittäneenä sitä ei luonnollisestikaan mitattu.

 

 

 

ME-mies Jouni Koskela käyttää kiekonheittotyyliä. Tässä hänen heittämänsä pärekori on kadonnut kuvan ulkopuolelle. Heittoa seuraavat vasemmalta Johannes Jonov, Harri Erkkilä sekä Ari Hirvikoski.

 

 

 

Alakautta tapahtuvaa heittoteknikkaa käyttävän Johannes Jonov`n tyylinäyte.

 

Kisan jälkeen näyttää siltä, että epävirallisen tarkastelun mukaan nyt pidetyn kisan ensikertalaiset sijoittuvat kaikkien aikojen maailmantilastossa miesten sarjassa seuraavasti:

 

• Esko Erkkilä sijalle 23 ja…
• …Harri Erkkilä sijalle 63

 

Pärekorinheiton avoimet Tampereen mestaruuskisat järjestetään Vaakonpuistossa 20.8.2011 klo 12.00 ja kesän MM-kisat sekä haasteottelu Tampere – Pori, Porin torilla 24.9.2011.

 

Tervetuloa mukaan!

 

-Esko Erkkilä-