On paljon suomalaisia, joille Urho Kekkonen on yhä edelleen ainoa presidentti

Tiistai 15.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Olin 8-vuotias, kun helmikuun 15. päivänä 1956 radioitiin presidentinvaalitoimitus, jossa Urho Kekkonen valittiin kolmannella kierroksella Tasavallan Presidentiksi.

 

 

Kuuntelin vanhempieni kanssa vaalitoimitusta ja mieleeni on jäänyt, kun Väinö Leskinen luki viiden nipun sarjoissa Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen.

 

 

Kuulun siihen sukupolveen, jolle Urho Kekkonen on yhä edelleen Suomen ainoa ja oikea presidentti!

 

 

Pääsin näkemään Urho Kekkosen ainoastaan kahdesti.

 

 

Vuonna 1959 Hämeenkyrössä järjestettiin Maatalousnäyttely ja pääsin mukaan, kun kaksi tätiäni halusivat mennä näyttelyyn.

 

 

Katselin kaukaa, kun presidentti Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen istuivat näyttelyn pääjuhlassa yleisön edessä tilavissa nojatuoleissa.

 

 

Toisen kerran näin presidentti Kekkosen, kun hän osallistui Lapualla järjestettyyn vaalitilaisuuteen, joka tähtäsi vuonna 1978 järjestettäviin presidentinvaaleihin.

 

 

En ole varma, että järjestettiinkö Lapuan vaalitilaisuus vuoden 1977 lopulla vaiko vuoden 1978 alussa.

 

 

Olin kuitenkin paikalla ”takapenkin-Taavina” ja muistan, kun Kekkonen muutamalla harppauksella nousi puhujalavalle.

 

 

Olen jälkeenpäin saanut lukea siitä voimakkaasta taustapelistä, jota Veikko Pihlajamäki ja Eino Uusitalo keskustalaisine taustajoukkoineen kävivät keskenään siitä, että kumpi vahvoista vaikuttajista sai avata Kekkosen vaalitilaisuuden.

 

 

Kiista päätyi ns. Mustaan tusinaan kuuluneen Pihlajamäen voittoon ja Eino Uusitalo joutui tyytymään siihen.

 

 

Lapuan vaalitilaisuudesta vielä sen verran, että Kekkosen esiintyessä narikkamiehinä olleet keskenkasvuiset pojat kokeilivat narikkaan jätettyä Kekkosen palttoota ja totesivat, että raskas mantteli on Kekkosella!

 

 

Suuri arvostukseni Urho Kaleva Kekkoselle, sillä hän on minulle yhä edelleen ainoa Suomen Tasavallan Presidentti!

 

 

 

-Esko Erkkilä-  

Häviö tuli, vaikka Hämeensillan patsaatkin kannustivat Suomea

Sunnuntai 13.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Tampereella Hakametsän hallissa järjestettiin 4.-12.12.2015 naisten kymmenennet salibandyn maailmanmestaruuskilpailut.

 

 

Kisojen loppuottelussa kohtasivat eilen Suomi ja Ruotsi.

 

 

Ottelu oli huippujännittävä ja se ei ratkennut edes viisi laukausta käsittäneessä rangaistuslaukauskilpailussa, vaan tarvittiin ”kerrasta poikki” –rangaistuslaukauskilpailu.

 

 

Ottelu ratkesi Ruotsin voittoon.

 

 

*****************

 

 

Näin kävi, vaikka kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen Hämeensillalla olevat Pirkkalaisveistoksetkin kannattivat Suomea.

 

 

On melko harvinaista, että Hämeensillan veistokset saavat ylleen vaatetusta, mutta nyt näin tapahtui.

 

 

 

 

 

 

Kaikkien neljän veistoksen yllä olevissa vaatteissa oli teksti:

 

 

10th IFF Women´s World Floorball

Championships 2015

4.-12.12. Tampere Finland

 

****************

 

 

Tässä kuvat puetuista veistoksista:

 

 

 

 

 

 

Suomen neito

 

 

 

 

 

 

Veronkantaja

 

 

 

 

 

 

Kauppias

 

 

 

 

 

 

Eränkävijä

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tupailta Kinnulan Osuuskaupan Saarenkylän myymälän alueella

Perjantai 11.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Tänään muistelen erikoista tupailtaa, jossa sain olla esiintyjänä - taisi olla vuosi 1971 tai 1972.

 

 

Olin silloin Rehuraision myyntimiehenä Kokkolassa ja sain myyntimieskaverini kanssa kutsun saapua esiintymään Kinnulan Osuuskaupan järjestämään yleisötilaisuuteen osuuskaupan Saaren myymälän alueella.

 

 

Kinnulan Osuuskappa järjesti yleisötilaisuuden sen vuoksi, että se oli viimeisenä SOK Kokkolan alueen osuuskauppana lyönyt poikki suhteensa sittemmin konkurssiin ajautuneen Keskusosuusliike Hankkijan kanssa ja nyt Kinnulan Osuuskauppa etsi vahvaa yhteistyökumppania rehualan yrityksistä. Osuuskauppa oli päätynyt aloittamaan yhteistyön Rehuraisio Oy:n kanssa.

 

 

Tilaisuus pidettiin paikallisen kansakoulun voimistelusalissa ja paikalla oli toistasataa kyläläistä – yleisöä oli vauvasta vaariin!

 

 

Kinnulan Osuuskaupan Saaren myymälän myymälänhoitaja oli noutanut asiakkaitaan Ladallaan jo parin tunnin ajan ennen tilaisuuden alkamista kansakoululle ja tunnelma oli korkealla.  Tunnelmaa lisäsi kun tiedettiin, että tilaisuudessa olisi ”Raision herroja Kokkolasta saakka”!

 

 

Kinnula ei kuulunut myyntivastuualueeseeni, mutta kun olin ainoa Raision Kokkolan myyntimiehistä, jolla oli maataloudellinen koulutus, niin aiheenani oli pitää esitys mullien ruokinnasta.

 

 

Esitystäni oli tarkoitus elävöittää lyhytfilmillä, jossa kerrottiin mullien ruokinnasta.  Eräässä kohdin filmiä mullit juoksevat vinhaa vauhtia aitauksessa ja kun sen kohdan kelasi filmiprojektorissa väärinpäin, niin johan katsojat nauroivat!

 

 

Kinnulan Osuuskauppa tarjosi asiakkailleen maittavat kahvit nisupullan kanssa ja tarjolla oli suuressa kulhossa Marianne-karkkeja, joita asiakkaat kahmivat taskuihinsa suuret määrät.

 

 

Saarenkylällä pääelinkeino oli metsätyöt, mutta siitä huolimatta yleisö odotti ”Kokkolan herrojen” filmiesitystä ja esitystä mullien ruokinnasta.

 

 

Filmiesityksestä ei kuitenkaan tullut mitään, sillä kansakoululla ei ollut sähköä, vaan valaistus hoidettiin kaasuvalolla!

 

 

Ilman sähkövaloa olleella kansakoululla pitämäni esitys mullien ruokinnasta ja esityksen "oheisraamit" ovat kuitenkin säilyneet mielessäni eräänä helmenä, jonka olen saanut aikojen saatossa kokea!

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt on aika nauttia kesän aherruksista!

Keskiviikko 9.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Kesä on hienoa aikaa puurtaa kasvimailla ja nähdä joka päivä se kasvunihme, joka saa juurekset, marjat ja hedelmät kasvamaan korjuukelpoisiksi.

 

 

Nyt on puolestaan alkanut se ajanjakso vuodesta, jolloin viherpeukalo pääsee nauttimaan töittensä tuloksista.

 

 

Tässä muutama kuva niistä hetkistä, jolloin sain päivänä muutamana olla Rouvan apuna, kun valmistin oman maan juureksia ruuaksi.

 

 

 

 

 

 

Varastoimme porkkanat kuivassa hiekassa muovisankoihin ladottuina kellarissa.

 

Varastointi on onnistunut hyvin ja nyt hyvin säilyneet porkkanat kuoritaan.

 

 

 

 

 

 

Kuoritut porkkanat palastellaan, niiden joukkoon lisätään hieman rypsiöljyä ja suolaa.

 

 

 

 

 

 

Palastellut porkkanat laitetaan uuniin ja tässä on lopputulos!

 

 

 

 

 

 

Punajuuret käsitellään samoin kuin porkkanat.

 

 

 

 

 

 

Sipulit kuoritaan ja ne voidaan pieniä kuten porkkanat ja punajuuret, mutta meillä sipulit ajetaan kuorimisen jälkeen yleiskoneen ”silppurin” kautta tasaiseksi uunivalmiiksi massaksi.

 

 

 

 

 

 

Sipulimassa kuumennetaan sähköuunissa ja jäähdyttämisen jälkeen se laitetaan pakastuspurkkeihin myöhempää käyttöä odottamaan.  Sipulimassa on niin herkullista, että osa siitä katoaa parempiin suihin ennen pakkaseen ehtimistään!

 

 

 

 

 

 

Valkosipuli on puutarhamaan aatelia ja osa siitä meillä päätyy tavallisen sipulimassan joukkoon makua antamaan.

 

 

 

Tässä kerrotut tavat ja menetelmät muodostavat vain osan niistä tavoista, joiden lopputulemana puutarhamaan juurekset päätyvät ruokapöytäämme.

 

 

Bon Appétit!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Oliko Fazer´n kotimaiseen rukiinviljelyyn panostaminen syy, että maamme on nyt rukiin osalta omavarainen?

Tiistai 8.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Luonnonvarakeskuksen 27.11.2015 julkistaman ennakkotiedon mukaan Suomen viljatasearvio tulee tänä vuonna olemaan rukiin kotimaan käytön osalta 104 miljoonaa kiloa.

 

 

Määrästä käytetään;

 

• siemeneksi 6 milj. kg
• rehuksi 1 milj. kg
• teolliseen käyttöön 3 milj. kg
• ruuaksi 92 milj. kg
• vientiin 2 milj. kg

 

 

Samainen Luonnonvarakeskus julkisti 26.11.2015 ennakkotiedon satoarvioksi, joka päätyi ruissadon osalta tarkalleen 108,6 miljoonaan kiloon.

 

 

Luvut merkitsevät, että viiteentoista vuoteen ensimmäisen kerran suomalaisten ei tarvitse laittaa ruisleipäänsä ”petäjäistä” eli tuontiruista!

 

 

 

 

 

 

Tässä kuva Luonnonvarakeskuksen nettisivuilta, jossa on pylväikköinä kuvattu maamme ruissadot 1980 – 2015 eli kolmenkymmenviiden kuluneen vuoden osalta.

Pylväikön mitta-asteikolta näkyy 100 miljoonan kilon taso ja sata miljoonaa kiloa merkitsee, että hieman sen ylittävä satotaso riittää kattamaan rukiin vuotuisen tarpeen.

Ennen EU-aikaa Suomessa oli kaksi "hullua" rukiinviljelyvuotta ja silloin ennätykselliset kokonaissadot saatiin poikkeuksellisen suurilla rahallisilla tukitoimenpiteillä, joihin EU-aikana ei ole mahdollisuuksia.

 

Nähdään, että olemme EU-aikana vain kerran aikaisemmin päässeet rukiin kohdalla omavaraisuuteen, kun vuonna 2000 kokonaissato oli 108 miljoonaa kiloa.

 

***********

 

Uskallan sanoa, että opin työaikanani tuntemaan maamme viljatalouden ja viljabisneksen läpikotaisin koko EU-jäsenyytemme aikana. En tunne viljabisnestä "bresneviläisyyden aikana" eli ennen EU-aikaa, sillä en silloin tehnyt viljakauppaa.

 

 

Sain paneutua maamme viljatilanteeseemme täysillä heti 16.10.1994 järjestetyn EU-kansanäänestyksen jälkeen.

 

 

EU-jäsenyyden alkamisen jälkeen Suomen viljatilanne on ollut tiiviisti kytköksissä EU:n viljatilanteeseen ja sitä kautta myös maailman viljataseet, valuuttakurssimuutokset ja muut ”ison kuvan” asiat olivat jokapäiväisiä työtehtäviä.  Eläkevaarina olen halunnut säilyttää jonkinlaisen tuntuman vilja-asioihin.

 

 

 

Olen iloinen, että pitkästä aikaa Suomi on saavuttanut omavaraisuuden rukiin osalta.

 

 

Annan tilanteesta suuren tunnustuksen entiselle yhteistyökumppanilleni Fazer´lle, jonka vahva panostaminen on mielestäni merkittävä syy siihen, että nyt olemme rukiissa omavaraisia.

 

 

Oy Karl Fazer Ab Fazer Mylly Lahdessa oli työnantajani kilpailija konsernitasolla, mutta minulle Yhtymän rehuteollisuuden raaka-ainehankinnoista vastaavana ”Lahden Oululaisen mylly” oli merkittävä tavarantoimittaja.  Muistelen lämmöllä sitä yhteistyötä, jonka sain rakentaa työnantajani ja Karl Fazer´n Lahden myllyn välille.

 

 

 

*****************

 

 

Mitä opimme tästä?

 

 

Opimme tästä sen, että yksittäisen teollisen aktiivinen toiminta saattaa muuttaa isojakin asioita valtakunnassa.

 

 

Vastaan siis otsikkokysymykseeni:

 

 

Kyllä!

 

 

Kiitokset Fazer´lle ja yrityksen miellyttäville sekä taidokkaille henkilöille, jotka ovat työllään olleet ratkaisevassa asemassa, jotta suomalaisen kuluttajan ei nyt tarvitse laittaa ruisleipäänsä ”petäjäistä”!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Presidentti Kekkonen ahkeroi vuonna 1975 viitenä päivänä Kimmo Pyykön ateljeessa

Maanantai 7.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Lupasin eilen, että ehkä kerron käynnistäni Kimmo Pyykkö –taidemuseossa Kangasalla.

 

 

Olen täysi amatööri kuvanveiston tuntemisessa, joten juttuni ei täytä taidekriitikon tunnusmerkkejä.

 

 

 

Kimmo Pyykön –taidemuseo sijaitsee kolmessa kerroksessa Kangasala-talossa ja museon pinta-ala on 450 neliömetriä eli n. 150 neliömetriä per kerros.

 

 

Museon ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa on esillä teemanäyttelyitä Kimmo Pyykön tuotannosta. Kolmannessa kerroksessa on Pyykön teosten pysyvä näyttely, joka kertoo myös Pyykön urasta.

 

 

Kimmo Pyykkö –taidemuseossa esilläolevien teosten materiaalina on pääasiassa alumiini ja tervaleppä.

 

 

Museon kahteen alimpaan kerrokseen kannattaa tutustua hitaasti, sillä silloin teoksista saa eniten ”irti”.

 

 

Hätkähdyttävät tuoliasetelmat, erikokoiset rotat, sähkölangoilla istuvat linnut ja monet muut veistokset ovat uutta kokemuspiiriä, johon pääsee tutustumaan kahdessa alimmassa kerroksessa.

 

 

Kahden ensimmäisen kerroksen näyttelyt ovat avoinna 10.1.2016 saakka ja sen jälkeen molempien kerrosten näyttelyt uudistuvat – suosittelen käymään museossa ennen kahden alimman kerroksen näyttelyiden uudistumista!

 

 

Näyttelyt avautuvat uudistuneina 29.1.2016.

 

 

***************

 

 

Taidemuseon kolmannen kerroksen anti antaa uutta perspektiiviä jopa Suomen historialle.

 

 

Kimmo Pyykkö on luonut mitalit tai reliefit mm. Juho Kusti Paasikivestä, Mauno Koivistosta, Martti Ahtisaaresta ja Tarja Halosesta. Pyykön luomistyön tulokset ovat nähtävillä museossa.

 

 

Presidenteistämme Kimmo Pyykön yhteistyö Urho Kekkosen kanssa on ollut tiivistä.

 

 

Vuonna 1975 presidentti Kekkonen työskenteli Kimmo Pyykön ateljeessa viitenä päivänä.

 

 

Tunnetuin Kekkosen töistä tänä aikana on hänen tekemä omakuva, jossa päänä on käytetty vanhaa leipälapiota ja hevosen kuolaimet ovat puolestaan omakuvan silmälasit!

 

 

Naisfiguuri ”Niin on jos siltä näyttää” syntyi Kekkoselta Pyykön ateljeessa samaan aikaan kuin omakuva.

 

 

Elävässä arkistossa on hyvä 20 minuutin pituinen pätkä, jossa näytetään, kun presidentti Kekkonen valmistaa tuota naisfiguuria – googleta ”Urho Kekkonen taitelijana” ja katso omin silmin!

 

 

Kimmo Pyykkö – taidemuseon kolmannessa kerroksessa on naulassa se suojatakki, joka näkyy Elävän arkiston filmipätkässä ja joka oli Kekkosen päällä, kun hän teki omakuvaansa ja tuota naisfiguuria.

 

 

Historiankirjat kertovat, että Kimmo Pyykkö sai kiinnittää tuolle naisfiguurille nännit!

 

 

Poiketkaa ihmeessä Kimmo Pyykkö –taidemuseossa Kangasalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kimmo Pyykkö -taidemuseo Kangasalla antaa vahvan kulttuurinautinnon

Sunnuntai 6.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Sain 27.11.2015 Kangasalan Yrittäjien järjestämien Joulumyyjäisten yhteydessä tutustua Kangasalan kulttuurikortteliin eli Kangasala-taloon, Kangasalan kirjastoon sekä Kimmo Pyykkö –taidemuseoon.

 

 

 

 

 

 

Tänä vuonna helmikuun alussa avattu Kangasala-talo on kohdannut Kangasalla vilkkaan, jopa kärjekkään vastaanoton.

 

 

Hankkeen kustannusarvio oli n. 12 miljoonaa euroa, joten kärjekäskin vastaanotto on ymmärrettävää.

 

 

 

 

 

 

 

Kangasala-talon merkittävä osa on Kimmo Pyykkö –taidemuseo.

 

 

Museon seinällä on Kimmo Pyykön Kangasalan kunnalle lahjoittama teos ”Elämänkaari”.

 

 

 

 

 

 

Kangasala-talon aulassa on toinen Kimmo Pyykön Kangasalan kunnalle luovuttamista teoksista ja sen nimi on ”Libretto”.

 

 

Teos on valmistunut vuonna 2014 ja sen materiaalina on teräs.

 

 

Libretto kuvaa Kangasalaa ja siihen vuonna 2005 liitettyä Sahalahtea sekä vuonna 2011 Kangasalaan liitettyä Kuhmalahtea.

 

 

 

 

 

 

Kangasala-talon aulassa sijaitsee ainakin nyt Kimmo Pyykön vuonna 1988 valmistama ”Matkalla” –teos.  Teoksen materiaalina on afrikkalainen bongossi-puu.

 

 

Sanoin ”ainakin nyt”, sillä Matkalla –teos on nykyisellä paikallaan osana Kimmo Pyykön deponointikokoelmaa eli teos on Pyykön omistuksessa, mutta tavallaan pitkäaikaisessa lainassa Kangasala-talossa.

 

 

 

 

 

 

Kangasala-talon eteen siirrettiin lokakuussa 2014 Kimmo Pyykön veistämä ”Dialogi” –monumentti, joka ehti olla 25 vuotta Kangasalan Ystävyydenpuistossa.

 

Vanhoista kuvista päätellen Dialogi oli Ystävyydenpuistossa paremmalla paikalla kuin nykyisin, mutta ehkä Kangasala-talon naapuritalon valmistuminen ja ympäristön siistiytyminen saavat aikaan, että monumentti tulee silloin nykyistä paremmin oikeuksiinsa.

 

 

 

*************

 

 

Ehkä jo lähipäivinä palaan kokemuksiini, joita sain tutustuessani Kimmo Pyykkö –taidemuseon antiin.

 

 

On luonnollista, että se juttuni ei sisällä kuvia, sillä taidemuseossa ei saa valokuvata!

 

 

Sanon jo kuitenkin nyt, että ottakaa Kimmo Pyykkö –taidemuseoon tutustuminen ohjelmaanne – takaan, että käynti kannattaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Syrjienkyntö - vieläkö kukaan muistaa?

Lauantai 5.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Kannatan kyntöä viljelyteknisenä toimenpiteenä vaikka sen merkitys viljelytekniikassa onkin viime vuosina vähentynyt.

 

 

Kyntäminen on kieltämättä työläs ja toimenpiteenä hidas, kun sitä verrataan erilaisiin suorakylvömenetelmiin.

 

 

Suorakylvömenetelmien eräs ongelma on viljasadon laatutason heikkeneminen, sillä esimerkiksi hometoksiiniongelmien lisääntymisellä on selkeä yhteys suorakylvön lisääntymiseen.

************

 

Piti kuitenkin kirjoittaa kyntämisestä, ei niinkään suorakylvön ongelmista.

 

 

Muistan ajan, jolloin ainakin pientiloilla kyntäminen tapahtui hevosvetoisella auralla tai vältillä, kuten Viljakkalassa sanottiin.

 

 

Hevoskyntö onnistui helposti parihevosilla, mutta silloin työhön tarvittiin kaksi miestäkin – toinen suitsiin ja toinen vältin sarviin.

 

 

En ole kyntänyt, mutta olen nähnyt parihevoskyntöä ja sen lisäksi seurasin lapsena myös sitä, kun isäni kynti yhdellä hevosella.  Yhden hevosen kynnössä tärkeää oli miehen ja hevosen yhteistoiminta – kyntömiehellä oli suitset niskansa takana ja hevonen osasi kulkea oikealla kohdalla kyntämättömällä osalla peltosarkaa.

 

 

Hevoskyntöä seurannut vaihe oli traktorikyntö kaksisiipisellä auralla.

 

 

Kaksisiipisellä auralla kyntäminen merkitsi, että pientareille jäi liian leveä kaista kyntämättä.

 

 

Tuon leveän kaistan kyntäminen hoidettiin ns. ”syrjienkyntämisellä”.

 

 

Syrjienkyntö suoritettiin yhden hevosen ja miehen muodostamalla työparilla.

 

 

Olin päivänä muutamana liikenteessä ja huomasin, että eräällä pelloilla oli kyntöhommat tehty kaksisiipisellä traktoriauralla ja syrjät olivat tietysti kyntämättä.

 

 

Syrjienkynnössä käytettiin ennen hevoskynnön lisäksi myös erillistä laitetta, jolla syrjienkyntö onnistui myös traktorityönä.

 

 ****************

 

 

Tässä muutamia kuvia peltokuvioilta, jotka on kynnetty kaksisiipisellä auralla ja syrjät ovat tietysti jääneet kyntämättä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*******************

 

 

Syrjienkynnöllä ei nykyään ole kummoistakaan merkitystä, sillä viljojen tonnihinta on niin alhainen, että peltokuvioiden syrjistä mahdollisesti saatavilla jyvillä ei ole käytännössä mitään taloudellista arvoa.

Syrjienkyntötarve on nykyään olematon, sillä kyntökalusto on sellaista, että peltolohkojen syrjätkin saadaan kynnettyä "kertaheitolla".  Salaojitus on merkinnyt, että peltolohkojen "syrjiä" on nykyään kovin vähän.

 

 

Toista oli ennen, kun pellot olivat sarkaojissa ja syrjienkyntö oli silloin tärkeää kokonaissadon kannalta.

 

 

Kepeät mullat syrjienkynnölle, mutta kiitos kuitenkin, jos jaksoit lukea tämän muistelujuttuni!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkala - Joulukuusipaikkakunta!

Perjantai 4.12.2015 - -Esko Erkkilä-

On hienoa olla syntyjään viljakkalalainen tänä jouluna, sillä kotokulmiltani ovat peräisin Tampereen Keskustorin joulukuusi ja myös Ylöjärven torilla oleva joulukuusi!

 

 

 

 

 

Tampereen Keskustorin joulukuusi on kasvanut Viljakkalan Hanhijärven koulupiirissä eli samassa koulupiirissä, jossa olen syntynyt ja viettänyt elämäni ensimmäiset parisenkymmentä vuotta.

 

 

Minulla on edelleen vahvat siteet Viljakkalan Hanhijärvenkulmalle, sillä omistan siellä puolet synnyinkotitilastani ja toisen puoliskon omistavat yhdessä kolme poikaani. Kotitilani lisäksi mökkini sijaitsee samalla kulmakunnalla.

 

 

Keskustorilla nyt oleva joulukuusi on kasvanut Pentti Leppäkosken aikoinaan omistamalla tilalla. Tilan nykyinen isäntä on Jarkko Blomqvist.

 

 

 

 

 

On mukavaa sattumaa, että myös Ylöjärven torilla oleva joulukuusi on Viljakkalasta.

 

Kuusen lahjoittivat Seija ja Pauli Kivimäki Viljakkalan Karhelta.

 

 

 

Saan olla ylpeä, että Tampereen ja Ylöjärven komeat joulukuuset ovat Viljakkalasta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Yrittäjäksi ryhtyvällä pitää olla uskonnosta arvosana 10 ja matematiikasta 5!

Torstai 3.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Keskustan kansanedustaja Arto Pirttilahti oli kansalaisten tavattavissa ja tentittävänä Keskustan Pirkanmaan piiritoimistolla Tampereella sunnuntaina 29.11.2015.

 

 

 

 

 

 

Tilaisuudesta kerrottiin Aamulehden ilmoituksella ja voimallisesti myös sosiaalisessa mediassa.

 

 

Väkeä oli ”tuvan täydeltä” Keskustan Länsi-Tampereen paikallisyhdistyksen ja Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön järjestämässä tilaisuudessa.

 

 

 

 

 

 

Pirttilahti totesi, että työ eduskunnassa on ainakin hallituspuolueiden kansanedustajien osalta vastuullista ja aihetta onkin, sillä Suomen asiat jäivät pahasti rempalleen edellisen hallituksen aikana.

 

 

Meidän ihmisten muisti pyrkii olemaan valitettavan lyhyt, sillä moniko vielä muistaa ne Jyrki Kataisen, Jutta Urpilaisen ja Henna Virkkusen kuningasajatukset, jotka tähtäsivät rajuun kuntien lukumäärän vähentämiseen?

 

 

Kuntauudistukseksi kutsutussa härdelissä meni hukkaan tavattomasti aikaa; epäonnistuneen kuntauudistuksen pääarkkitehdit joutuivat pakenemaan häntä koipien välissä kuka Brysseliin ja kuka joutui puolueensa puheenjohtajuuden menettäneenä muuten unhon yöhön!

 

 

Pirttilahti totesi, että Juha Sipilän hallitusohjelma ”elää ajassa”, joten muutokset hallituksen linjauksiin ovat nyt mahdollisia, jos ne nähdään tuovan Suomelle paremman lopputuloksen.

 

 

 

 

 

 

Kysyin Pirttilahdelta ajatuksia kahden teeman tiimoilta ja teemat olivat; hävittäjäkaluston uusiminen sekä maamiinat.

 

 

Hävittäjäkaluston uusiminen kiinnostaa tavallisena kansalaisena, mutta se kiinnostaa myös sen vuoksi, että siirryin kertaharjoitusvuorokausien kertymisen tahdissa Maavoimista Ilmavoimiin.  Sain kertausharjoitusten aikana tutustua yhteisen saunaillan aikana mm. niihin hävittäjälentäjiin, jotka olivat Hornet-koulutuksessa Yhdysvalloissa ja sitten aikanaan lensivät Hornetit Suomeen.

 

 

Hävittäjäkaluston uusiminen on iso ja kallis hankinta. Olemme tällä viikolla saaneet lukea mediasta, että Suomi on aloittanut hävittäjäkaluston uusimiseen liittyvät neuvottelut neljän toimittajaehdokasmaan kanssa.

**********

Tässä Aamulehdestä kopioitu uutinen:

"Puolustusministeriö informoi lähiaikoina Yhdysvaltain, Ranskan, Ruotsin ja Britannian hallituksia Suomen tulevasta hävittäjähankinnasta. Kirje menee tiedoksi myös kyseisissä maissa toimiville lentokonevalmistajille, jotka on haarukoitu uuden monitoimihävittäjän mahdollisiksi toimittajiksi, kertoo ilmavoiminen komentaja Kim Jäämeri. Varsinainen yksityiskohtaisempi tietopyyntö valmistajille lähtee Suomesta helmikuun loppuun mennessä. Kohteena olevat valmistajat ovat amerikkalaiset Boeing ja Lockheed Martin, ruotsalainen Saab, ranskalainen Dassault Aviation ja usean Euroopan maan yhteinen Eurofighter, jota edustaa brittiläinen BAE Systems."

 

**************

 

Maamiinojen hävittämisessä edetään Halosen presidenttiaikana tehtyjen päätösten mukaan.

 

 

 

Tämän jutun osin humoristinen otsikko liittyy siihen, että yrittäminen on Suomessa entistä haasteellisempaa.

 

 

Yrittäjältä vaaditaan uskomista omaan asiaansa ja silti taloudellisen tuloksen tekeminen on vaikeaa.

 

 

 

 

 

 

Miellyttävän tilaisuuden päätteeksi Keskustan Länsi-Tampereen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Raija Moilanen luovutti kansanedustaja Arto Pirttilahdelle pienen joulumuistamisen!

 

 

Kiitokset Arto Pirttilahdelle tätä kautta myös Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puolesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jäljet johtavat sylttytehtaalle

Keskiviikko 2.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Luin jostakin, että AKT:n järjettömien tukilakkosuunnitelmien takana olisi ollut SDP.

 

Päädyin omissa ajatuksissani samaan, joten todeksi tuo on uskottava eli jäljet johtavat sylttytehtaalle!

 

Tunnustan, että Juha Sipilän aloitellessa hallitustunnusteluja kannatin mielessäni SDP:n ottamista Keskusta-vetoiseen hallitukseen.

 

Väärin olin kannattamassa, sillä hallitusratkaisun jälkeen SDP on osoittanut kykenemättömyytensä vastuun kantamiseen.

Onneksi Sipilä teki oikean ratkaisun.

 

On suorastaan traagista, jopa pelottavaa, katsella heinäluomien ja lindtmanien alkukantaisia ilmeitä, eleitä ja puheita eduskunnassa, kun nämä SDP:n kellokkaat ovat sylkeneet suustaan sitä suurta pettymystä, jonka aiheutti heidän joutumisensa oppositioon.

 

On selkeästi todettava, että tuolla tavalla ei Suomea laiteta kuntoon!

 

Pelottavaa on ollut seurata myös sitä käyttäytymistä, jolla valistuneiksikin luulemani SDP:n ”vastuuhenkilöt” ovat suhtautuneet valtiovarainministeri Alexander Stubbia vastaan Tampereella tehtyjä häiriökäyttäytymisiä kohtaan.

 

En olisi etukäteen uskonut, että miten ala-arvoisesti ja vastuuttomasti SDP:n tamperelaiset kellokkaat ovat suhtautuneet Valtioneuvoston jäsentä kohtaan tehtyihin sabotaaseihin!

Pelottaa seurata sitä tukea, jota esim. eräät SDP:n tamperelaiset kaupunginvaltuutetut ovat antaneet Stubbia häirinneille tai hänen päälleen Coca-Colaa heitelleille sabotööreille!

 

 

Ovatko vuoden 1918 tapahtumat saamassa toiston sata vuotta Vapaussodan jälkeen?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kotimaisten kielten keskuksen nimitulkinta on voitto Keskustalle

Tiistai 1.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Kotimaisten kielten keskus on 19.11.2015 antanut Sosiaali- ja terveysministeriön viestintäpäällikkö Eriikka Koistiselle osoitetun päätöksen, jossa se antaa lausunnon tulevien itsehallinnollisten alueiden nimistä.

 

 

Kotimaisten kielten keskuksen lausunto on yksiselitteinen ja se on voitto Keskustalle.

 

 

Kotimaisten kielten keskus suosittelee näin:

 

 

”Suositamme tulevien itsehallinnollisten alueiden nimeksi nykyisten maakuntien nimiä ja nimien perusosaksi eli yleisnimeksi sanaa maakunta (landskap), esim. Varsinais-Suomen maakunta (landskapet Egentliga Finland). Tämä edellyttää sitä, että maakuntien rajat eivät merkittävästi muutu.”

 

 

Kotimaisten kielten keskuksen nimilinjaus on merkittävä ja sen on allekirjoittanut Kotimaisten kielten keskuksen johtaja, professori Pirkko Nuolijärvi.

 

 

Ns. sote-uudistuksessa on jäänyt liian vähälle huomiolle, että sen perustana ovat itsehallintoalueet, joita nyt Kotimaisten kielten keskuksen päätöksen mukaan pitää kutsua maakunniksi.

 

 

Sana ”itsehallintoalue” ei Kotimaisten kielten keskuksen mukaan sovi aiottuun tarkoitukseen.  Termi on pitkä, eikä siitä voi muodostaa luontevaa nimeä.

 

 

Kotimaisten kielten keskus toteaa, että kansainväliselle yhteisölle ”itsehallintoalue” –termi voi antaa väärän kuvan alueiden luonteesta.

 

 

Kiitän Kotimaisten kielten keskusta selkeästä linjauksesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Lähes kesäinen sää ei haitannut Kangasalan Joulunavausta

Sunnuntai 29.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Kangasalan Yrittäjät ry:n ja Kangasalan kunnan yhteistyössä järjestämä Jouluavaustapahtuma perjantaina 27.11.2015 onnistui mainiosti, vaikka sää olikin kaikkea muuta kuin jouluinen.

 

 

Tapahtuma toteutettiin Kangasalan torilla, kulttuurikorttelissa ja keskustan yrityksissä.

 

 

 

 

 

Tapahtumaan liittynyt taide- ja käsityömyyjäiset toteutettiin Kangasala-talossa.

 

 

Rouva osallistui itsetehdyillä lasituotteillaan taide- ja käsityömyyjäisiin ja olin paikalla, kun avustin Rouvaa hänen lasitöidensä roudaamisessa.

 

 

 

 

 

 

Rouva sai hyvän myyntipaikan erään salin seinustalta ja ikkunan vierestä.

 

Tässä Rouvan valmistamia lasilyhtyjä kuvattuna ulkoa Kangasala-talon ulkopuolelta.

 

 

 

 

 

 

Rouvan esittely- ja myyntipöytä näytti asiakkaiden silmin tältä.

 

 

 

 

 

 

Viereinen pöytä oli Kangasalan Sanomien esittelypöytä ja sinne oli hetkittäin pitkäkin jono, sillä Kangasalan Sanomien osastolla oli Lumikuningatar-elokuvan leffalippupiste.

 

 

 

 

**************

 

 

Kangasala-talon taide- ja käsityömyyjäistapahtuma oli toteutettu suurella taidolla ja sille antoivat edustavat puitteet itse Kangasala-talo, kirjasto sekä Kimmo Pyykkö –taidemuseo.

 

 

 

 

 

 

Tapahtumassa esiintyi Lauluyhtye Valkea, joka esitti tunnelmallista musiikkia - kuin enkelten laulua!

 

 

 

 

 

 

Papinojan Ponitalli oli järjestänyt Kangasala-talon pääoven eteen poniratsastuksen ja poniajelun mahdollisuudet.

 

 

 

 

 

 

Kangasala-talosta, sen rakentamisesta ja rakennuskustannuksista on Kangasalla käyty vilkasta keskustelua. 

 

 

Uskon, että viime perjantaisen Joulunavaus-tapahtuman myötä monien paikkakuntalaisten suhtautuminen Kangasala-taloon nytkähti voimakkaasti eteenpäin – ainakin näin tamperelaisena osaan nyt arvostaa Kangasalan kunnan päätöstä rakentaa kuntaansa hieno kulttuuritalo ja kokonainen kulttuurikortteli!

 

 

Kiitokset Kangasalan Yrittäjät ry:lle ja kiitokset Kangasalan kunnalle hienosta tapahtumasta!

 

 

Poiketkaahan Kangasala-talossa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Asevelikylän omakotitalojen tyyppipiirustukset on tilattu Alvar Aallolta

Lauantai 28.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Nekalassa sijaitsevan Asevelikylän kolmetoista omakotitaloa on rakennettu vuosina 1941 – 1943.

 

 

Talot on rakennettu talkoovoimin ja niiden tarkoituksena oli hankkia tyydyttävät asunnot asuntopulasta kärsivien kaatuneitten ja haavoittuneiden aseveljien lapsille.

 

 

Talojen tyyppipiirustukset tilattiin Alvar Aallolta ja talojen puuosat valmisti Varkauden tehtaallaan A. Ahlström Oy.

 

 

Asevelikylän vihkiäisiä vietettiin 1943.

 

 

 

****************

 

 

 

 

 

 

Asevelitoiminnan ja talkoohengen muistoksi on Asevelikylän vierelle Jokipohjankadun varteen pystytetty ”Talkoohengen muistomerkki”.  

 

 

Muistomerkki on halkaistu luonnonkivi ja se pystytettiin paikalleen 1974 - muistomerkin on ideoinut Reijo Ojanen.

 

 

 

 

 

 

Kiveen kiinnitetyssä kuparilaatassa olevan tekstin on muotoillut myöhemmin kaupunkineuvoksen arvonimen saanut Vilho Halme.

 

 

Teksti kuuluu näin:

 

 

”Talkoohengen ja yhteistunnon voimalla - Läpi Harmaan Kiven – rakensivat

tamperelaiset kodin rintamalla 1939-1944 taistelleiden omaisille Näin syntyi

tälle alueelle Asevelikylä, käsittäen 13 kahden perheen taloa.

 

Tampere – auta itseäsi”

 

 

 

*****************

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen valtionvelka ylitti eilen 100 miljardia euroa!

Perjantai 27.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Olen tasan tarkkaan tietoinen, että Suomen valtiovelka ylitti tasaisen velkaantumistahdin mukaan eilen iltapäivällä 100 miljardia euroa, mutta valtion velanmaksu- ja velanottorytmiikan mukaan ehkä juuri eilen ei niin tapahtunutkaan.

 

 

Velanmaksu- ja velanottorytmiikan vuoksi sata miljardia valtionvalkaa ylittyi todellisuudessa ehkä jo joitakin päiviä sitten tai sitten se tapahtuu todellisuudessa lähipäivinä.  Oleeellista on kuitenkin se, että sadan miljardin euron suuruinen valtionvelka täyttyi tai täyttyy näinä päivinä.

 

 

 

 

 

 

...yhdeksänkymmentäyhdeksänmiljardia-yhdeksänsataayhdeksänkymmentäseitsemän-miljoonaaneljäsataakaksikymmentäyhdeksän-tuhattaneljäsataakahdeksankymmentäkuusi euroa ja neljäkymmentäyhdeksän senttiä.

 

 

 

 

 

 

Eilen illalla Suomen valtionvelka oli klo 22.46 peräti...

...satamiljardianeljämiljoonaakolmesataa-kaksikymmentäkaksituhattakuusisataa-neljäkymmentäviisi euroa ja neljä senttiä!

 

 

 

***************

 

 

 

On hämmästyttävää, että oppositiossa oleva SDP haluaa edelleen ksvattaa Suomen velkamäärää!

 

 

 

Suomen valtiolla on enemmän velkaa kuin koskaan ennen.

 

Viime vuosina Suomi on velkaantunut nopeammin kuin koskaan ennen. Jokainen meistä on velkaantuneempi kuin koskaan ennen.

 

Yhä suurempi osa veroistamme menee velan korkojen maksamiseen eikä enää hyvinvoinnin rakentamiseen. Suomen huoltosuhde heikkenee nopeasti ja maksajia on yhä vähemmän.

 

Kuinka kauan tällainen meno voi jatkua?

 

 

 

Kysyy

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ei ollut yllätys, että S-ryhmä on sotkeutunut riistobroilerin käyttämiseen

Torstai 26.11.2015 - -Esko Erkkilä-

S-ryhmän aloittaman halpuutuksen ja kyseisen kaupparyhmän kotimaisen elintarviketuotannon halveksunnan jälkeen ei ollut minkäänlainen yllätys, että S-ryhmä on sotkeentunut thaimaalaisen riistobroilerin käyttämiseen ruokapöydässämme.

 

 

Kiitokset Finnwatchin kartoituksesta ja Maaseudun Tulevaisuus –lehdelle tuon kartoituksen julkistamisesta, jonka tuloksena suomalaiset kuluttajat saivat tiedon asiasta.

 

 

Sen jälkeen, kun S-ryhmä aloitti halpuutuksen, on ollut selvää, että S-ryhmä joutuu tukeutumaan maailmalla liikkuvien halpojen ja laadultaan epämääräisten sekä alkuperältään kyseenalaisten tuotteiden tuomiseen Suomen markkinoille.

 

 

On todennäköistä, että riistobroilerin markkinoiminen on ainoastaan jäävuoren huippu siitä kyseenalaisesta toiminnasta, johon S-ryhmä on ryhtynyt halpuutus-kampanjansa myötä.

 

 

 

 

 

 

Suuri yllätys ja valtavan pettymyksen aihe riistobroiler-kysymyksessä on, että Snellman on langennut samaan häpeälliseen toimintaan kuin S-ryhmä.

 

 

Mainoksiin ei voi luottaa – sen osoittaa Herra Snellmanin toiminta!

 

 

 

Mitäkö riistobroier sitten on merkinnyt?

 

 

Tässä muutamia tosiseikkoja S-ryhmän ja Snellmanin myymistä broilereista ja niiden thaimaalaisista tavarantoimittajista:

 

• epäselvyydet palkoista pidätettävistä maksuista

• rajoitettu vapaus valita ja vaihtaa työnantajaa

• vaatimattomat työnantajan tarjoamat majoitustilat

• tehtaiden työntekijöiltä on peritty erilaisia rekrytointimaksuja, joilla heidät on velkaannutettu työnantajalleen jo ennen töiden aloittamista

• työntekijöiltä on takavarikoitu henkilökohtaisia asiakirjoja, kuten passeja ja työlupia.

• työvoimavälittäjät pidättävät mielivaltaisesti osan työntekijöiden palkoista

 

Kohtuuttomat rekrytointiin liittyvät maksut yhdistettynä työntekijöiden henkilökohtaisten asiakirjojen takavarikoimiseen viittaavat pahimmillaan pakkotyöhön.

 

 

On todettava, että S-ryhmän ja Snellmanin lisäksi thaimaalaista riistobroileria käyttävät Maaseudun Tulevaisuuden uutisoinnin mukaan mm.:

 

• Sodexo

• Restelin ravintolat

• Picnic

• Kitchen Joy –ateriat

• Findus-pakasteet

• Dr. Oetker –valmispitsat

• TTM Food Import

• Dencon Foods

• Euro Poultry

 

Tunnen suomalaisen ja ulkomaisen broilertuotannon ja tiedän, että heikkojen työ- sekä heikkojen kasvatusolosuhteiden lisäksi ulkomainen broilertuotanto nojautuu täysin erilaiseen lääkkeiden ja antibioottien käyttämiseen kuin Suomessa!

 

 

Haluatko Sinä arvoisa lukijani käyttää riistobroileria?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Toreille kansan tuntoja kuuntelemaan"

Keskiviikko 25.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitan tänään suulla suuremmalla, kun toistan kangasalalaisen Mikko Kiion Suomenmaa-lehden ”Mielipiteet” –palstalla eilen olleen kirjoituksen.

 

 

 

 

Mikko Kiio on ahkera talkoolainen, kun Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö osallistuu Tampereen Torikauppiasyhdistyksen Tampereen Keskustorilla järjestämille Maanantaimarkkinoille.

 

 

Näin Mikko tarinoi eilisessä Suomenmaassa:

 

 

*****************

 

 

Miksi Keskustan kasvu vielä odottaa suosiotaan kaupunkiseuduila? Siksi, että olemme citiriennoissa turuilla ja toreilla niin näkymättömiä etenkin vaalien välillä. Mutta onko jo jossain päin Suomea osallistuttu mallikkaasti tulemaan esille? Kertokaa kokemuksistanne!

 

 

Suomen Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö on fiksun etumiehensä Erkkilän Eskon innoittamana saanut jo parin vuoden ajan ansiokasta ja säännöllistä näkyvyyttä aikaiseksi.

 

 

On oltu Tammerforssin Torikauppiasyhdistyksen järjstämillä Keskustorin maanantaimarkkinoilla Pirkanmaankeskusta.fi:n vihreän teltan kera kertakuisin tavattavissa, rahvaan tuntoja kuuntelemassa, kyselemässä, väittelemässä ja ideoita talteen saamassa.

 

 

Harvakseltaan on siellä iloksemme myös arvostettuja kansanedustajia sekä ehdokkaitakin pistäytynyt porisemassa, viimeksi Hakasen Pertti, sikatilallinen Sastamalasta ja Kiiminkijoen Joviaali Alatalon Mikko Pispalasta.

 

 

Torille on tultu kahdeksan tienoilla lähiläänistä kamppeet matkassa valmistautumaan päivään ja tarjoiluun.

 

 

Iltapäivän kahteen asti on sievän liinan peittämällä pöydällä ollut kielenkirvoketta, kuumaa kahveeta kansalle tarjona, monet pakkaukset Töysän pipareita avattuna ja maitoa kannuun kaadettuna.

 

 

Fiksuina vaihtoehtoina on kauniista termoskannuista lirutettu lämmintä sikurijuomaa ja ceilonin saikkaa pahvimukeihin. Keskustan mainokset, normienpurku- ja jäsenkaavakkeet ovat toistaiseksi vielä niukalti ohikulkijan kätösiin tarttuneet.

 

 

Noudatettakoon Pirkanmaalla ja ympäri maata Tampereen kelpo esimerkkiä. Talkoolaisia joka pitäjästä vuorotellen paikalle! Noloahan on, jos joka kerta vain samat vastuun- ja velvollisentuntoiset Eskot, Matit, Johannekset, Jaanat ja Kaarinat paikalla ovat.

 

 

Mikko Kiio

sikuri- ja saikkavastaava Kangasalta

 

 

*******************

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pirkkalassa pormestari on poliittisen yhteistyön rakentaja

Tiistai 24.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Pirkkala ja Tampere ovat Suomen kunnista ainoat joilla on pormestarijärjestelmä.

 

 

Vaikka kunnat sijaitsevat rinta rinnan, niiden pormestarijärjestelmät eroavat toisistaan kuin yö ja päivä.

 

 

 

 

 

 

Erityisen kummastuneita olimme, kun pormestari Rissanen painotti, että Pirkkalassa pormestari toimii poliittisen yhteistyön rakentajana.

 

 

Tampereella olemme tottuneet kulumassa olevan vaalikauden aikana, että ns. pormestaririntama lyö kaikin keinoin eripuraa poliittisten ryhmien välille. Tampereella on nykyisen pormestarikoalition – kokoomus, SDP, vasemmistoliitto, vihreät ja RKP – aikana lanseerattu kuntamaailmaan aivan ennenkuulumaton käsite eli ”oppositio”!

 

 

 

 

 

 

Pormestari Rissanen totesi, että kuntalaki ei tunne käsitettä ”pormestariohjelma” joka taas Tampereella tuntuu valtakoalition mukaan olevan kaiken perusta!

 

 

Tampereella pormestari ja hänen takanaan olevien ryhmien enemmistö toimii kapellimestarina, kuin poliittisten ryhmien välille luodaan eripuraa.

 

 

Eripuran luominen on sivuuttanut kaikki ne toimenpiteet, joilla luotaisiin Tampereelle ehyt poliittinen kokonaisuus joka pystyisi nostamaan Tampereen siitä taloudellisesta suosta, johon kaupunki on ajautunut.

 

 

 

****************

 

 

 

Pormestari Helena Rissanen kertoi niistä pormestarin toiminnalle asetetuista tavoitteista, joita toivoisi myös Tampereen pormestarin ja hänen taustaryhmänsä noudattavan:

 

• kunnan edun edistäminen

• kunnan keulakuvana toimiminen

• yhteiskuntasuhteista huolehtiminen

• kunnan kulttuurin vaaliminen

• edustavuus

• yhteiskunnallinen aktiivisuus

• kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen

• poliittisten toimijoiden ja virkakoneiston välisestä hyvästä yhteistyöstä huolehtiminen

• uusien näkemysten ja ideoiden tuominen kunnan kehittämiseksi ja valmisteltavaksi

• yhteyksien pitäminen kunnan yhteisöedustajiin, kaikkiin ulkoisiin sidosryhmiin, oman organisaation toimijoihin sekä kunnan asukkaisiin

• avoimuuden edistäminen

• virkakoneiston ammattitaidon ja toimivallan kunnioittaminen

• valtuuston tahdon toteutumisesta huolehtiminen

 

Kiitokset pormestari Helena Rissaselle; esitys valotti niitä taustoja miksi Pirkkalan kunta on pärjännyt niin hyvin kuin se on pärjännyt!

-Esko Erkkilä-

Viekö sisäisestä tuloksesta luopuminen Tampereen talouden entistä syvemmälle?

Maanantai 23.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Tampere on luopumassa tilaaja-tuottajamallista. Irtopisteitä keräävät politiikot kilpailevat, että kuka on jo milloinkin ehdottanut luopumista ja systeemin alullepanijoiksi ei kukaan halua julistautua.

 

 

On selvää, että tilaaja-tuottajamalli ei käy lainkaan sellaisille toimintalohkoille, joilla on ainoastaan yksi tuottaja eli Tampereen kaupunki.  Toki systeemi on suonut lukemattomia suojatyöpaikkoja myös näille toimintalohkoille – on kuitenkin ilmiselvää, että näiden alojen tilaajapuolen työntekijät eivät ole varmaan itsekään tienneet, että mitä tekisivät.

 

 

Tilaajapuolen helpoista työoloista kertoo se, kun Tampereen Infra Liikelaitoksen väkeä vähennettiin, niin halutuin uusi työpaikka oli tilaajapuolen leivissä!

 

 

Haluan sanoa varoituksen sanan niistä suunnitelmista, jotka uudistuksessa tähtäävät sisäisestä tuloksenteosta luopumiseen.

 

 

Ymmärrän sen, että kuntapuolella on perusteltua tutkailla sisäisestä tuloksesta luopumista, mutta tiedän kokemuksesta myös sen puolen, että ”halvalla saatu palvelus” jaetaan yhtä halvalla eteenkinpäin.

 

 

Eräs kunnioittamani esimieheni totesi, että ”rahaa jaetaan kuin Hollolan naisille”. En tiedä, että miten rahaa on jaettu Hollolan naisille, mutta koen kyseessä olleen vertaus holtittomasta rahajaosta asiakkaille!

 

 

”Kyllä rahaa maakuntaan mahtuu”, on toinen holtittomaan rahanjakoon liittyvä toteamus.

 

 

Aiheutuu melkoisia henkilökunnan motivointiongelmia, jos johto joutuu henkilöstölle toteamaan, että pyrimme nollatulokseen. Ei kai kukaan motivoitunut työntekijä tyydy siihen, että hänen yksikkönsä pyrkii nollatulokseen!

 

 

Tilaaja-tuottajamallista on syytä luopua ja on luonnollista, että sen pitää näkyä henkilökuntamäärän vähenemisenä – erityisesti kaupunkiorganisaation "keskivartalolihavuuteen" pitää kiinnittää huomiota.

 

 

Monituottaja-alueilla tilaaja-tuottajamallista luopuminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Alueilla, joissa kaupungin oman tuotannon ohella on yksityisiä tuottajia, asiassa pitää edetä harkitusti.

 

 

Toivon päättäjiltä viisautta, jotta lapsi ei mene pesuveden mukana!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen hiippakunnan piispanristin historia alkaa vuodesta 1805

Lauantai 21.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen Tampereen hiippakunnan historiasta ja tänään aiheenani on Tampereen hiippakunnan piispanristin historia.

 

Tampereen Tuomiokapitulin istuntosalin seinillä on kuvat hiippkunnan piispoista vuodesta 1721 alkaen, jolloin piispana oli Juhana Gezelius Nepos (pojanpoika).

 

Tampereen ensimmäinen piispa oli Paavali Juusten, mutta hänestä ja häntä seuranneista 14 piispasta ei ole säilynyt muotokuvaa – piispa Juhana Gezelius Nepos on ensimmäinen, josta on muotokuva Tuomiokapitulin istuntosalin seinällä.

 

 

 

 

 

 

Tampereen piispoista Sakari Cygnaeus vanhempi on merkittävä Tampereen hiipopakunnan piispa, sillä hänen aikanaan (piispana 1792-1809) Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf lähetti kaikille piispoille kultaisen ristin, joka on vuodesta 1805 kulkenut perintönä piispalta toiselle.

 

Tampereen Tuomiokapitulin istuntosalin seinällä olevassa Sakari Cygnaeus vanhemman muotokuvassa tuota ristiä ei vielä näy, mutta kaikkien seuraavien Tampereen hiippakunnan piispojen muotokuvissa se näkyy.

 

 

Piispanristin saatuaan Cygnaeus sanoi tahtovansa…

 

…"kallista sovitusoppia julistaa ja pyhästi hoitaa”.

 

 

 

 

 

Ensimmäinen Tampereen hiippakunnan piispoista, jonka muotokuvassa Kustaa IV Aadolfin lahjoittama piispanristi näkyy on hiippakunnan piispana 1809 – 1818 toiminut Maunu Alopaeus.

*******************

 

 

 

 

 

 

 

 

Imuroin netistä Tampereen hiippakunnan nykyisen piispan Matti Revon (2008 ->) kuvan ja siinä nähdään tuo Ruotsin kuninkaan lahjoittama piispanristi.

 

 

 

Tässä myös neljän Repoa edeltäneen Tampereen hiippakunnan piispan kuvat, joissa kaikissa näkyy sama piispanristi.

 

 

 

 

 

 

Juha Pihkala 1996 – 2008

 

 

 

 

 

 

Paavo Kortekangas 1981 – 1996

 

 

 

 

 

 

Erkki Kangasaho 1966 – 1981

(muotokuva Tuomiokapitulin seinällä)

 

 

 

 

 

 

Eelis Gulin 1945 – 1966

(muotokuva Tuomiokapitulin seinällä)

 

 

 

Tampereen hiippakunnan piispoista minulla on henkilökohtaisia kokemuksia ainoastaan Eelis Gulinista, joka aikoinaan oli suorittamassa piispantarkastusta kotiseurakunnassani Viljakkalassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-