Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Vastuullinen myyntityö tuo luottamusta yrityksen toimintaan!

Torstai 11.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Tuotantohyödykkeitä myyvien yritysten ja heidän myyntimiestensä johtoajatuksena on aina vastuullisuus sekä tulevaisuuteen katsominen asiakkaan parhaaksi.

 

Tuo esittämäni alkutoteamus on minulle tuttua, sillä sainhan toimia tuotantohyödykkeiden myyntityössä yli neljäkymmentä vuotta.

 

 

*******************

 

 

Muutama päivä sitten sain olla poikkeuksellisen vastuullisen myyntityön kohteena ja kiitollisena kerron asian tarkemmin:

 

IMG_8400.JPG

 

 

Hankin kaksi vuotta sitten etualalla näkyvän sadetuspumpun, joka pelasi oikein hienosti kaksi ensimmäistä vuotta, mutta nyt se vaan hurisi ja vettä se ei pystynyt nostamaan.

 

Oletin pumpussa olevan vikaa ja vein sen korjauttamista varten…

 

 

IMG_8349.JPG

 

…Näsin Vesijohtoliikkeeseen Tampereelle.

 

Näsin Vesijohtoliikkeessä kaksikin myyntimiestä tuli peräkärryni luo katsomaan pumppua ja kyselivät ongelman ilmenemisestä – nopeasti he tulivat johtopäätökseen, että pumpussa ei ole mitään vikaa, mutta imupuolella se vika piilee!

 

Myyntimiehet opastivat minua, että miten imupuolen ongelmat hoidetaan ja he myivät minulle viidelläkympillä tappuraa sekä erilaisia pienosia!

 

Palasin hieman aprikoiden mökille ja sain keskipojan korjaamaan imupuolen ongelmat saamieni neuvojen mukaisesti ja heti homman lopputulos oli se, että sadetuspumppu toimii erinomaisesti!

 

Kiitokset keskipojalle ja erityiskiitokset Näsin Vesijohtoliikkeelle, joka ei ”suostunut” ottamaan pumppua korjattavakseen.

 

 

Suosittelen Näsin Vesijohtoliikettä ja siellä erityisesti LVI-myyntimies Petri Jokista, joka toimi vastuullisesti sadetuspumppuni ongelmien ratkaisemisessa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vastuullinen myyntityö, myyntityö, tuotantohyödykkeiden myyntityö, Näsin Vesijohtoliike;

Keskustan eiliset henkilöratkaisut saavat täyden tukeni!

Tiistai 9.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Keskusta teki eilen kaksi merkittävää henkilöratkaisua sen jälkeen, kun puolueen puheenjohtaja Katri Kulmuni erosi valtiovarainministerin paikalta.

 

 

Molemmat henkilövalinnat saavat täyden tukeni ja olen varma, että niiden myötä maamme politiikka saa uuden suunnan.

 

Matti Vanhasen suostuminen valtiovarainministeriksi ja Anu Vehviläisen valinta Eduskunnan puhemieheksi osoittavat, että nuorisokokeilujen jälkeen Keskustan päättäjät taas luottavat kokemukseen ja arvostavat vuosien varrella hankittua taitoa, luottamusta ja kokemusta.

 

Vanhasen aloittaminen valtiovarainministerinä merkitsee suomalaisille, että nyt meidän ei enää tarvitse pelätä ja olla varpaillaan mitä valtiovarainministeri sanoillaan, eleillään ja sanomatta jättämisellä tarkoittaakaan!

 

Erityisen tyytyväinen olen niiden arvostamieni opposition edustajien sanomisista, jotka arvostavat Matti Vanhasen siirtymistä valtiovarainministeriksi.

 

Kiitokset toki ansaitsee myös Keskustan nykyinen puheenjohtaja, joka totesi, ettei ole valmis Eduskunnan puhemieheksi.

****************

 

Mainittakoon, että tamperelainen Aamulehti oli jälleen kerran hakoteillä, kun totesi, ettei Katri Kulmuni ole kiinnostunut Eduskunnan puheenjohtajan toimesta – ei kai voi ollakaan, sillä Eduskunnan puheenjohtajan hommaa ei ole olemassakaan!

 

 

*********************

 

 

Olen vuosien varrella saanut tutustua uuteen valtiovarainministeriimme ja samoin myös tulevaan Eduskunnan puhemieheen – kas näin:

 

 

 

 

 

 

IMG_6857.JPG

 

 

Kaksi keskeistä henkilöratkaisua on siis eilen tehty ja nyt Keskusta sekä Suomi tarvitsevat sen kolmannen henkilöratkaisun – minulla on siihen selkeä ratkaisuehdotus ja se on…

 

IMG_5506.JPG

 

…Annika Saarikko Keskustan puheenjohtajaksi syyskuun puoluekokouksessa Oulussa!

 

 

Helppoa kuin heinänteko!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valtiovarainministeri Matti Vanhanen, Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen, Annika Saarikko Keskustan puheenjohtajaksi, Keskustan puoluekokous Oulussa 2020, Matti Vanhanen, Anu Vehviläinen, Annika Saarikko, Keskustan puoluekokous 4. - 6.9.2020 Oulussa,

Metsänhoitoyhdistyksen asiantuntija-apu on pienmetsänomistajalle metsänmyyntitilanteessa välttämätön

Maanantai 8.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Tampere-Parkano-Seinäjoki – radan toiselle puolelle jäänyt n. neljän hehtaarin suuruinen perämetsäkappale on ollut huonolla hoidolla jo pidempään.

 

Nyt kuitenkin ryhdistäydyimme ja esikoisemme johdolla teimme siellä harvennushakkuun.

 

 

Valtuutimme metsänhoitoyhdistyksen tekemään kaupat ja hoitamaan myös harvennushakkuun suorittamisen.

 

 

IMG_8208.JPG

 

On luonnollista, että harvennushakkuu suoritettiin konetyönä.

 

 

***************

 

 

Minulle oli yllätys, että melko pienen hakkuutyömaan puut metsänhoitoyhdistys oli myynyt peräti neljälle eri yritykselle!

 

Vakaasti uskon, että valitsemalla noin monta yritystä on metsänhoitoyhdistys pystynyt maksimoimaan metsänomistajan eli meidän maatalousyhtymämme saaman kantohinnan!

 

 

IMG_8333.JPG

 

Viides kasa on metsänomistajan kasa eli tämän kanssa tulen viimeistään syksyn mittaan mökkitonttini puualttarilla ahertamaan!  Nyt vaan pitää saada nuo puut mökkitontille ja siihen kuljetushommaan tarvitaan kunnollinen tukkiauto, sillä omalla traktorilla ja peräkärryllä homma vaatisi aivan liian paljon hikeä ja ehkä vertakin!

 

 

Kannustan metsänhoidollisissa kysymyksissä tukeutumaan ”oman” metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijoiden apuun!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Metsänhoitoyhdistys, Metsänhoitoyhdistyksen asiantuntija-apu, metsänomistaja,

EU:n vähävaraisille tarjoamat ruoka-aputuotteet maksettiin yrityksille interventioviljoilla

Sunnuntai 7.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Taidan olla viimeisiä, jotka muistavat tai ainakin niitä viimeisiä, jotka olivat mukana operatiivisessa toiminnassa, kun maamme Euroopan Unioniin liittymisen jälkeen hyödynsi EU:n tarjoaman mahdollisuuden toimittaa rehuohraa maksuvälineenä käyttäen vähävaraisille erilaisia ruoka-aputuotteita.

 

 

******************

 

 

Suomi liittyi 16.10.1994 suoritetun neuvoa-antavan kansanäänestyksen perusteella Euroopan Unioniin 1.1.1995.

 

 

Kiitokseni Suomen viranomaisille, jotka heti liittymisen jälkeen päättivät hyödyntää EU:n ruoka-avun käyttämisen Suomessa – ruotsalaiset kokivat maansa niin hyvätuloiseksi, että eivät halunneet hyödyntää tässä asiassa EU:n tarjoamaa taloudellista apua!

 

 

Siirryin työnantajani Raisio Yhtymässä EU:hun liittymisen hetkellä myynti- ja markkinointitehtävistä raaka-ainehankinnan tehtäviin ja sain olla mukana, kun työnantajakonsernini oli keskeisellä sijalla EU-ruoka-apuun liittyvissä käytännön toimenpiteissä – uskallan todeta, että olin näistä asioista käytännön tasolla ehkä parhaiten perillä oleva henkilö koko maassa usean vuoden ajan.

 

 

*******************

 

 

Alkuvuosina vähävaraisten ruoka-aputuotteina olivat kuivat elintarvikkeet, joiden säilytyksessä ei ollut ongelmia.   Tuotteina olivat vehnäjauho, sämpyläjauho, puurohiutale, makaroni, näkkileipä, hapankorppu, keksit sekä myslit – lähes kaikki olivat tuotteita, joita Raisio valmisti.

 

 

Ruoka-aputuotteita toimittaneet yritykset eivät saaneet riihikuivaa rahaa, vaan maksuvälineenä olivat Euroopan Unionin omistamat interventioviljat!

 

 

Menettely sopi silloiselle Raisiolle hyvin, sillä työnantajayksikköni Rehuraisio Oy tarvitsi rehuviljaa ja konsernin elintarvikeyksiköt valmistivat ruoka-apuun tarvittavia tuotteita.

 

Aluksi menettelyä hallinnoi Maa- ja metsätalousministeriön interventioyksikkö ja myöhemmin valtion yhteishankintayksikkö Hansel – oli mielenkiintoista tehdä molempien kanssa kaupallista yhteistyötä!

 

 

 

Seuraavassa vuosikohtaiset volyymit (tonneina), joita Suomessa on jaettu Euroopan Unionin rahoittamana elintarvikeapuna vähävaraisille:

 

 

  • 1996                                   1815 tonnia

  • 1997                                   1605

  • 1998                                   1520

  • 1999                                     789

  • 2000                                   1548

  • 2001                                   2020

  • 2002                                   2000

  • 2003                                   1963

  • 2004                                   2140

  • 2005                                   1970

  • 2006                                   2053

  • 2007                                   1893

  • 2008                                   1688

  • 2009                                   2252

  • 2010                                   2707

  • 2011                                   3109

  • 2012                                   1310

  • 2013                                   1908

 

 

Oli oma taiteenlajinsa, kun vaikkapa 800 tonnin suuruiselle Elovena-kaurahiutale-erälle piti sorvata hinnaksi esimerkiksi 2.050 tonnia rehuohraa ajoneuvoon lastattuna vaikkapa Avena Siilot Oy:n Kokemäen viljavarastolla (kummatkaan tonnimäärät eivät ole todellisia, mutta kuvaavat homman etenemistä)!

 

 

No, taskulaskimellahan siitä selvittiin ja pientä bisneksenpoikasta hinnoitteluun piti tietysti ujuttaa.

**********************

Ruoka-aputuotteiden hinnoittelu oli siis tietynmoista ”oravannahkakauppaa”, kun suomalaisen elintarviketeollisuuden valmistamia tuotteita myytiin Huoltovarmuuskeskukselle ja saatiin hintana rehuohraa – loppuvaiheessa välikätenä oli Hansel Oy.

 

EU:n maksaman ruoka-avun tuotteina oli jossain vaiheessa myös sellaisia elintarviketuotteita, joita Raisio ei valmistanut ja tällöin hyvät sekä toimivat henkilökohtaiset suhteeni kilpaileviin elintarvike-alan yrityksiin olivat tärkeitä; joillakin kilpailijoilla oli halu ja kyky toimittaa elintarvikkeita, mutta ei kykyä hyödyntää maksuvälinettä eli rehuohraa. Joskus taas oman työnantajani rehuohran tarve oli jo tyydytetty ja silloin homma piti hinnoitella niin, että saatoin ohjata ”maksuvälineen” eli rehuohran rehualan kilpailijalle!

 

 

Huoltovarmuuskeskus ja/tai Hansel ohjasivat EU:n maksamat elintarvikkeet mm. eri kirkkokuntien jaettavaksi ja esimerkiksi Suomen Punainen risti oli merkittävä ruoka-avun jakelija.

 

 ***************

Tutkailin nettiä ja siellä kerrottiin, että EU:n maksaman ruoka-avun jakelu oli vuoden 2013 jälkeen tauolla, mutta vuonna 2015 se alkoi uudelleen.

 

Käsitän, että nykyisin EU maksaa vähävaraisille suunnatun ruoka-avun ”sileinä seteleinä”, joten entisenmoista interventioviljalla maksamista ei enää tapahdu ja miksi tapahtuisikaan, sillä viljojen interventiotoimintaa ei enää ole!

 

***************

Näin totesi ylitarkastaja Sari T. Niemi Ruokavirastosta 26.11.2019:

 

– Elintarvikkeita jaetaan vuosittain 3,5–4 miljoonan euron edestä. Koko ohjelmakauden 2014-2020 rahoitus Suomessa on 26,5 miljoonaa euroa, josta Suomen maksama osuus on 4 miljoonaa euroa.

– Kaikkiaan ruoka-apua toimitettiin viime vuonna eli vuonna 2018 1 939 tonnia. Siitä saatiin sisältöä 327 856 ruokapakettiin ja aineksia 47 396 ateriaan.

 

Tarkkaan on Ruokavirastossa tuo aterioiden lukumäärä osattu laskea – onkohan nyt varmasti oikein?

 

Tämmöinen muistelus tänään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ruoka-aputuotteet, EU:n maksamat ruoka-aputuotteet, ruoka-aputuotteet vähävaraisille, MMM:n interventioyksikkö, Ruokavirasto, Valtion Hankintakeskus, Huoltovarmuuskeskus, Hansel Oy, Kaurasuurimot, Vehnäjauho,

Eteenpäin!

Lauantai 6.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Omahyväisesti uskottelen, että lukijani odottavat minulta tänään kommentteja ja mielipiteitä eilisestä uutispommista eli valtiovarainministeri Katri Kulmunin erosta.

 

En petä lukijoitteni odotuksia, joten seuraavassa joitain ajatuksiani:

 

Taustaksi se, että olen asioista täysin sen tiedon varassa, jota julkisuudessa on kaikkien saatavilla liikkunut – tunnen toki kaikki seuraavassa käsittelemäni henkilöt, mutta kenenkään heidän tai muidenkaan kanssa en ole keskustellut eilen.

 

En myöskään käsittele Katri Kulmunin eroon johtaneita syitä, sillä en niitä tunne.

 

Siis; eteenpäin tästä!

 

 

  • ensinnäkin Keskustan pitää mielestäni jatkaa nykyisessä hallituksessa, sillä vain se takaa Suomelle vakaat lähiajat – uskon, että se on myös muiden hallituskumppaneiden mielipide

 

  • on hyvä, että Keskustan päättävät elimet päättävät uudesta valtiovarainministeristä jo ensi sunnuntaina

 

 

  • ykkösehdokkaani uudeksi valtiovarainministeriksi on Juha Sipilä, sillä hänellä on talousosaamista suomalaisista poliitikoista ylivoimaisesti eniten

 

  • on kokonaan toinen asia, että onko Juha Sipilä vielä valmis urallaan toisen kerran saamaan Suomen talous kuntoon

 

  • jos saamme Juha Sipilän valtiovarainministeriksi, voivat suomalaiset olla levollisin mielin

 

  • kakkosehdokkaita valtiovarainministeriksi ovat Juha Sipilän jälkeen sukunimien mukaan aakkosjärjestyksessä Esko Aho, Mika Lintilä ja Matti Vanhanen

 

Katri Kulmunin eilinen eroilmoitus valtiovarainministerin hommasta merkitsee, että Keskusta joutuu syyskuun puoluekokouksessaan valitsemaan uuden puheenjohtajan.

 

  • Keskustan puheenjohtajan hommaan mielestäni on yksi henkilö yli muiden ja hän on Annika Saarikko. Annikan lupsakka, mutta tiukka esiintyminen pystyisivät nostamaan Keskustan valtakunnallisen kannatuksen sinne kahdenkymmenen prosentin tasolle ja sillä kolkuteltaisiin jo valtakunnan ykköspuolueen asemaa - Annikka ei tarvitse edes konsulttien tarjoamaa esiintymiskoulutusta!

 

  • Jos Annika haluaa paneutua perheelleen ja tulla Keskustan puheenjohtajaksi vasta vuonna 2022, on paikka nyt varattava puolustusministeri Antti Kaikkoselle!

 

 

Näillä mietteillä ETEENPÄIN!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Katri Kulmunin ero valtiovarainministerin paikasta, Katri Kulmuni, Juha Sipilä, Esko Aho, Mika Lintilä. Matti Vanhanen, Annika Saarikko, Antti Kaikkonen, Keskustan puoluekokous 2020,

Kolme ilmaista vinkkiä yrittäjille!

Perjantai 5.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Olin työurani kuusi ensimmäistä kuukautta yrittäjäpariskunnan palveluksessa ja sen jälkeen päivälleen neljäkymmentä vuotta hommissa, joissa yrittäjät olivat tärkeä ja merkittävä asiakasryhmä.

 

Uskon tuon kokemuksen perusteella tuntevani yrittäjät ja arvostan heidän työtään!

 

Työurani jälkeenkin haen, etsin sekä saan paljon palveluja yrittäjiltä, mutta jonkinmoisena ”hienosäätönä” esitän muutaman vinkin, joita noudattamalla yrittäjät pärjäisivät ehkä vielä himpunverran paremmin!

 1.    Pidä sanasi lupaamastasi toimitusajasta

 

  • luvattu toimitusaika on asiakkaan kannalta useinkin se ratkaiseva seikka, jonka perusteella hän on valinnut tietyn yrittäjän yhteistyökumppanikseen ja jos yrittäjä ei pysty pitämään lupaamaansa toimitusaikaa, niin yhteistyön jatkuminen on vaakalaudalla

  • mutta…

 2.    Soita, jos et pysty toimimaan lupaamassasi ajassa, sillä…

 

  • …monestikin asiakkaalla ei ole kaikki ihan niin tarkkaa, mutta tarkkaa on se, mitä on luvattu.

  • kerron tästä esimerkin viime päiviltä: Olen erään yksityistien toimitsijamies ja halusimme tiellemme neljä kuormaa mursketta, jotka eräs yrittäjä lupasi toimittaa määrättynä aikana. Yrittäjältä oli auto mennyt remonttiin ja hän ei pystynyt pitämään lupaamaansa aikataulua. Muut tieosakkaat hiillostivat – ihan aiheellisesti – minua, että miksi luvattu aikataulu ei pitänytkään. No siitä selvittiin, kun soitin yrittäjälle ja sen jälkeen kerroin tieosakkaille viivästymisen syyn. Olis se yrittäjä voinut soittaa minulle, että toimitus viivästyy!

 3.    Laskuta heti, kun olet saanut työsi valmiiksi

 

  • tämä on suuri ongelma monien yrittäjien toiminnassa eli asiakas saa anella, että saisi laskun yrittäjän tekemästä työstä - parhaillaankin odotan kahdelta yrittäjältä laskua ja toiselle olen jo soittanut, että missä lasku viipyy!

  • työelämän ajalta minulla on kokemus, että jos yrittäjäperheen emäntä huolehtii laskutuksesta, niin hommat ovat kunnossa. Jos miespuolinen yrittäjä itse yrittää toimia myös laskuttajana, niin vaikeaa on asiakkaan saada laskua!

 

Olisiko tähän laskuttamisongelmaan ratkaisu se, että jos yrittäjä ei saa laskua aikaiseksi kuukauden kuluessa työnsuorituksesta, niin laskua ei tarvitse maksaa? 

 

Mitä sanoo Suomen Yrittäjät –järjestön toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen?

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen Yrittäjät, Mikael Pentikäinen, yrittäjät ovat maamme voimavara,

Entisaikaan vähintään parinkymmenen neliön suuruinen humalisto oli jokaisen maatilan takapihalla

Keskiviikko 3.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Taitaa olla vieläkin kirjattuna rakennuskaareen, että humalaa pitää lisätä joka vuosi tietty määrä, mutta lainsäädöksen valvontaa ei toki ole.

 

Meillä kotona humalisto sijaitsi liiterin takana ja siitä pidettiin hyvää huolta, sillä humalankäpyjä käytettiin sahdinvalmistuksessa ja Viljakkala, jos mikä paikkakunta, oli aikoinaan todellista sahtialuetta.

 

Viljakkalassa sahdinvalmistuksessa käytettiin pieni osuus ruismallasta, joten viljakkalalainen sahti on herkullisen tummannäköistä ja ei sellaista vasikanjuoman näköistä kuin esimerkiksi Sysmässä, jossa sahdinvalmistuksessa ei käytetä ruismallasta.

 

 

Mutta piti kirjoittaa humalistosta!

 

Meillä humalisto tosiaan sijaitsi liiterin takana ja se sai kasvuunsa eväitä mm. siitä, että yöastian sisältö käytiin tyhjentämässä humalistoon – toki vain se yöastiaan kertynyt nestemäinen osuus!

 

Sahtia meillä tehtiin korkeintaan kahdesti vuodessa, mutta monissa taloissa sahtia oli tarjolla melkein joka päivä - kuivatut humalankävyt olivat oleellinen osa sahdinvalmistusta.

 

 

 

Olen onnistunut säilyttämään humalistoperinnettä pienessä mittakaavassa, sillä mökkimaailmassani on ”minihumalisto” eli…

 

 

IMG_8296.JPG

 

 …vajaan neliön suuruinen ala, jossa on neljä viisimetristä humalistoseivästä.

 

 

IMG_8295.JPG

 

Kotitilaltani alkujaan olevat humalani ovat hyvässä kasvukunnossa ja suurimmat niistä tavoittelevat nyt kahta metriä.

 

Kokemuksesta tiedän, että syyskuussa humalat ovat kiivenneet viisimetristen humalasalkojen huipulle saakka ja sen jälkeen alas valuessaan muodostavat hienon ”hatun” humalasalkojen päälle!

 

Meillä humalat muodostavat paljon humalakäpyjä, mutta eihän niillä ole muuta käyttöä kuin kompostiin, sillä sahtiakaan meillä ei ole valmistettu ainakaan kymmeneen vuoteen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: humala, humala kasvina, humalisto, humaliston seipäät, humala sahdinvalmistuksessa, ruismallas sahdinvalmistuksessa, ilman ruismallasta valmistettu sahti on vaaleaa vasikanjuomaa, viljakkalalainen sahti, sysmäläinen sahti, sahdinvalmistus,

Suomen elohopeaisimman miehen viimeinen leposija sai jatkoaikaa

Tiistai 2.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Professori Pekka Nuorteva nimesi aikoinaan Hämeenkyrön Mahnalassa Arostensalmen äärellä eläkepäiviään viettäneen Toivo Järvisen Suomen elohopeaisimmaksi mieheksi.

 

Syynä Nuortevan määritykseen olivat tosiasiat - mm. näytteet Toivon hiuksista - ja ne taas perustuivat sille, että Toivo oli innokas kalastaja ja hän kalasti juuri niillä alueilla, jotka olivat 1960- ja 1970- luvuilla Kyro Oy Ab:n puunjalostustoiminnan toimesta pahiten saastuneita vesistöjä.

 

Toivon elohopeapitoisuutta lisäsi se, että hänellä oli muutama kymmenen kanaa joille hän syötti kalastamiensa kalojen perkuujätteet – Toivo söi hyvällä ruokahalulla kanojensa munineet kananmunat ja nehän olivat todellisia elohopeapommeja!

 

***********************

 

Tunsin Toivo Järvisen hyvin vuodesta 1965 alkaen, sillä silloin hän meni naimisiin tätini kanssa.

 

**********************

 

Oli mielenkiintoista käydä Toivo Järvisen ja hänen vaimonsa Helmin pientilalla Arostensalmen rannalla. Kaikesta aisti, että he viihtyivät yhdessä ja olivat suorastaan onnellisia Hämeenkyrön Mahnalassa Arostensalmen äärellä.

 

Toivolla ja Helmillä oli myös mehiläisiä ja niitähän on ainoastaan henkilöillä, jotka ovat intellektuelleja!  Helmillä oli ennen avioliittoa erilaisia särkyjä, mutta ne kuulemma hävisivät mehiläisten pistojen jälkeen – saikohan Helmi-tätini avioliiton myötä myös muita ”pistoja”!

 

 *****************

Toivo kuoli vuonna 1975 ja mielessäni oli, että pitäisikö ilmoittaa professori Nuortevalla, mutta se jäi ja Toivon elohopeaisuus jäi lopulta tutkimatta!

 

 *****************

 

Toivo Järvisellä on verisukulaisiakin, mutta maailmanmeno on ollut sellaista, että hänen hautansa Hämeenkyrön Mäntyrinteen hautausmaalla on hoitovastuullani.

 

 

IMG_8284.JPG

 

Hämeenkyrön seurakunta antoi Toivo Järvisen haudalle kaksikin varoitusta eli hautakivi piti oikaista ja hauta oli hoitamattoman näköinen!

 

 

IMG_8286.JPG

 

Korjasimme molemmat puutteet eilen, joten Suomen elohopeaisin mies voi edelleen jatkaa lepoaan Hämeenkyrön Mäntyrinteen hautausmaalla lähellä Irwin Goodmanin hautaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen elohopeaisimman miehen viimeinen leposija sai jatkoaikaa, Suomen elohopealaisin mies, Pekka Nuorteva - elohopeatutkimukset, Pekka Nuorteva - Suomen elohopealaisin mies, Hämeenkyrö, Hämeenkyrön Mahnala, Hämeenkyrön Mahnalan Arostensalmi,

Olipa ihanteelliset olosuhteet pavun ja punajuuren kylvämiseen!

Maanantai 1.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Papu ja punajuuret vaativat kylvöolosuhteikseen lämpimän sään sekä lämpimän maan – ne molemmat kylvövaatimukset täyttyivät eilen ja hyödynsin ne täysimääräisesti!

 

IMG_8274.JPG

 

Juurikkaiden ja yleensäkin trekoolikasvien kylvössä verraton apuväline on kylvöpyörä ja sellainen minulla on ollut jo toistakymmentä vuotta.

 

 

IMG_8278.JPG

 

Eilen sain kylvöön 75 rivimetriä papuja ja 50 rivimetriä punajuurta. Molemmat ovat siinä mielessä minun kannaltani ”mukavia”, sillä niiden harventaminen ja rikkaruohojen perkaaminen ovat perheemme sisäisen työnjaon mukaan Rouvan vastuulla!

 

 

IMG_8276.JPG

 

 

IMG_8277.JPG

 

Papua kylvin kahta eri lajiketta, joista toista pussissa kutsuttiin pensaspavuksi ja toista vahapavuksi, mutta molempien tieteellinen nimi on sama eli ”Phaseolus vulgaris”!

 

 

IMG_8279.JPG

 

Myös punajuurta kylvin kahta eri lajiketta eli pitkää punajuurta ja pyöreää punajuurta.

 

 ******************

Kylvöhommien jälkeen ohjelmassa oli harsojen levittäminen ja sen jälkeen…

 

 

IMG_8281.JPG

 

…sadettaminen.

 

 

IMG_8282.JPG

 

Uskon, että kolmen tunnin sadettaminen saa pavut sekä punajuuret hyvää kasvunalkuun!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pavun kylvöaika, punajuuren kylväminen, sadetus takaa kasvuunlähdön, kylvöpyörä,

Justeerikaudesta koneelliseen metsänkorjuuseen

Sunnuntai 31.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Puoliksi omistamani maatalousyhtymän takametsään saapui eilen monitoimikone, joka aloitti…

 

 

IMG_8209.JPG

 

…metsässämme harvennushakkuun.

 

 

Monitoimikoneen saapuminen herätti mielessäni muistoja, jotka liittyvät metsätyömieskauteeni ja metsän hoitotoimenpiteisiini:

 

*****************

 

Hankin mopon metsästä saaduillamme tuloilla vuonna 1962 ja mopolla kuljinkin propsin eli tavallisemmin sanottuna paperipuun kuorintahommissa.

 

Isä teki kuorintapukin ja sen avulla kavalla kuorin isäntien joko Rosenlewille tai Kyrolle myydyt paperipuut. Kyrolle paperipuiden – massapuiksikin niitä kutsuttiin - piti olla pituudeltaan 240 senttiä, mutta Rosenlewille kelpasi 2 metriä pitkät massapuut.  Vain isompien paperipuiden kuorinnassa käytin petkelettä.

 

Syksyisin ja talvisin tein ihan urakkahommina naapureiden metsissä isäni kanssa metsähommia, kun puita oli myyty ”leveranssina” puuyhtiöille.

 

Olihan se kovaa hommaa, kun justeerilla kaadoimme isän kanssa isoja tukkipuita – justeerisahauksessa pitää muistaa, että justeeria ei pidä työntää, sillä justeeria vedetään vuorotellen molempien justeerinsahaajien toimesta.

 

 

Kehitys kehittyi metsähommissakin ja seuraava vaihe oli se, kun saman kylän moottorisahamiehet – Esko Koivumäki tai Orvo Nieminen – kävivät muutaman päivän välein kaatamassa meille tukkipuita ja sitten me isän kanssa pokasahalla katkoen ja kirveellä karsien valmistimme puista tukkirunkoja ja latvasta paperipuuta.

 

Kaadetun tukkipuun apteeraaminen oli tarkkaa työtä, sillä taitamattomalla apteeraamisella metsänomistaja ja tukkityöläinen menettivät paljon tienestiään. Isäni oli taitava ja osaava apteeraaja – monet kerrat hän apteerasi saman tukkirungon kahdesti ja jopa kolmesti ja taulukoista laski, että mikä vaihtoehto antaa parhaan tuloksen metsänomistajalle.

 

*****************

 

Jossain vaiheessa ostimme Husqvarna-moottorisahan ja isäni kieltämisestä huolimatta opettelin käyttämään tuota moottorisahaa myös karsimiseen.

 

”Ammattimainen” metsätyömieskauteni päättyi vuoteen 1965, kun lähdin opintielle Osaran maamieskouluun ja sillä tiellä olen yhä!

 

Moottorisahani on muuttunut Stihl-kauteen ja Stihl-moottorisahaa käytän lähes viikoittain, mutta nyt vain polttopuiden pilkonnassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Justeerikaudesta koneelliseen metsänkorjuuseen, justeeri, justeerisahaus, apteeraaminen, paperipuiden kuoriminen kavalla, petkele, Osaran maamieskoulu, Stihl,

Voimme olla rauhallisia, sillä hävittäjähankinnat toteutetaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti

Perjantai 29.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Eilisillan A-talkissa aiheena olivat Suomen hävittäjähankinnat ja päävieraana oli…

 

 

IMG_8192.JPG

 

…puolustusministeri Antti Kaikkonen.

 

 

Mukana olivat myös…

 

 

IMG_8190.JPG

 

…puolustusvaliokunnan pj Ilkka Kanerva (kok.),…

 

 

IMG_8183.JPG

 

…ulkoasiainvaliokunnan pj Mika Niikko (ps.) ja…

 

 

IMG_8191.JPG

 

…eduskuntaryhmän pj Paavo Arhinmäki (vas.).

 

Keskustelussa juontaja jankutti, että miksi hävittäjähankintoja ei voida lykätä, miksi ne maksavat 10 miljardia ja eikö riittäisi vähemmän kuin 64 hävittäjää.

 

Heti alussa Kaikkonen totesi, että teoriassa hävittäjähankintoja voitaisiin lykätä, mutta järkevää se ei olisi.

 

Arhinmäki osoitti hataran tietomääränsä, kun hän totesi, että hankittavien hävittäjien määrää voitaisiin alentaa ”parilla, kolmellakymmenellä” – käsittämätöntä asiantuntemuksen puutetta!

 

Ilkka Kanerva puolestaan osoitti suurta asiantuntemusta, kun hän valotti, että 64 on sopiva määrä, sillä vain sillä määrällä pystytään varmistamaan koko alueemme ilmapuolustus.

 

********************

 

Olen ollut huolestunut, sillä jopa Keskustan piirissä on ilmennyt hoipertelua ja mielipiteitä, että hävittäjähankintoja voitaisiin siirtää – toivon, että eilisiltainen A-talk vakuutti myös nuo Keskustan hoipertelijat palaamaan yhdessä päätettyyn aikatauluun, hävittäjämäärään sekä rahoituskehykseen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hävittäjähankinnat, Hornettien korvaajat, Puolustusvoimat, Ilmavoimat, Suomen turvallisuus, Antti Kaikkonen, Ilkka Kanerva, Mika Niikko, Paavo Arhinmäki, A-talk 28.5.2020,

Nyt on aika korjata Jyrki Kataisen hallituksen vuonna 2013 tekemä päätös leipäviljojen varmuusvarastojen puolittamisesta

Torstai 28.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Viime päivinä on ollut esillä Huoltovarmuuskeskus ja sen toimet korona-suojausvälineiden hankinnoissa – hyvä niin, mutta…

 

…tyystin vaille huomiota on jäänyt se Jyrki Kataisen katastrofihallituksen vuonna 2013 tekemä päätös, jolla puolitettiin Huoltovarmuuskeskuksen ylläpitämät leipäviljan varmuusvarastot.

 

Aiemmin meillä oli varmuusvarastoissa vuoden tarvetta vastaava määrä leipäviljaa, mutta Kataisen hallituksen päätöksellä tuo määrä puolitettiin eli nyt meillä on leipäviljaa varmuusvarastoissa vain puolen vuoden tarvetta vastaava määrä.

 

Viljojen varmuusvarastoista myytiin Kataisen hallituksen päätöksellä elintarvikelaatuista viljaa noin 146 miljoonaa kiloa, josta vajaat 130 miljoonaa kiloa oli vehnää.

Myynti tapahtui useassa erässä 13 kuukauden aikana vuosina 2015–16.

Esitän, että hallitus ja eduskunta päättävät, että Kataisen hallituksen aikanaan tekemä päätös kumotaan ja palaamme leipäviljoissa vuoden tarvetta vastaaviin varmuusvarastointimääriin!

 

Ihmettelen, jos löytyy vastaväittäjiä?

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jyrki Katainen, Leipäviljan varmuusvarastot, Jyrki Kataisen katastrofihallitus, Huoltovarmuuskeskus, leipäviljojen varmuusvarastot,

Ehkä kolmekymmentä peräkkäistä kertaa riittää!

Keskiviikko 27.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Pääskyset saapuivat ja alkaa olla todellinen kesä, mutta siitä huolimatta kirjoitan tämänpäiväisen juttuni Finlandia-hiihdosta!

Finlandia-hiihto hiihdetään aina helmikuun viimeisen viikonvaihteen aikana ja ensi vuonna tuo tapahtuma on 27. – 28.2.2021.

Ennakkoilmoittautuminen on käynnissä, mutta...

 

...en ole ensi vuonna ajatellut lähteä hiihtämään Finlandiaa, sillä mielestäni kiintiöni on täynnä, koska aikoinaan hiihdin Finlandia-hiihdon kolmenakymmenenä vuonna peräkkäin!

 

Valtaosa noista hiihdoistani olivat todellisia Finlandia-hiihtoja eli Hämeenlinnan Katumajärveltä Lahden hiihtostadionille.

*************

 

Pari muistelusta Finlandia-hiihdoistani:

 

Vuonna 2000 minulla todettiin eturauhassyöpä, joka leikattiin marraskuussa samana vuonna.

 

Tervehdyin ja helmikuun lopulla 2001 hiihdin jälleen kerran Finlandian eli runsaat kolmisen kuukautta leikkauksen jälkeen!  En lyö asiasta rintoihini, sillä varjelus ja sairauden paraneminen oli ja ovat yhä edelleen Korkeimman kädessä!

 

***************

Toinen merkittävä saavutukseni oli se, kun Finlandian jälkeen viikon kuluttua hiihdin Pirkan-hiihdon Niinisalosta Teivoon, siitä viikon kuluttua Pogostan-hiihdon Joensuussa ja siitä puolestaan viikon kuluttua Terva-hiihdon Oulussa.

Vuotta en muista, sillä en nyt pääse sitä tarkistamaan mitaleistani!

 

 

Muistoissa on mukava elää!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finlandia-hiihto, Katumajärvi, Lahden hiihtostadion, Pirkan-hiihto, Pogostan-hiihto, Terva-hiihto, eturauhassyöpä, eturauhassyöpäleikkaus,

Kauan se vei, mutta vaikeimman kautta se tuli!

Tiistai 26.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Lähdin opintielle vuonna 1965 ja agrologi-opintojen jälkeen siirryin työelämään vuonna 1970.

 

Olin työelämässä jokapäiväisesti neljäkymmentä ja puoli vuotta ja tuona aikana tein täydellä työpanoksella työtä suomalaisen ruuan, suomalaisen kuluttajan, suomalaisen talonpojan ja maamme huoltovarmuuden hyväksi.

 

Tuohon yli nelikymmenvuotiseen työrupeamaan kuului vaikeitakin hetkiä ja eräät niistä muistuvat katkerina vieläkin mieleeni.

 

Taisi olla jo 1960-luvun puolella, kun SDP:n kansanedustaja Arvo Salo lanseerasi yleiseen maataloutta ja kotimaista elintarviketuotantoa halveksivan slouganin:

 

”Tapa talonpoika päivässä”!

 

Tuo Arvo Salon julistus oli synkkänä varjona maamme politiikassa ja maatalouspolitiikassa vuosikymmenet.

 

******************

 

Onneksi nyt tilanne on myös demarileirissä muuttunut, sillä pääministeri Sanna Marin totesi Aamulehden erikoishaastattelussa 21.5.2020 mm. näin; (suora sitaatti lehden toimituksellisesta tekstistä):

 

 

”Hän listaa, että hengityssuojaimien ja muiden terveydenhuollon välineiden kotimainen tuotanto olisi pitänyt saada käyntiin aiemmin, ja vastedes Suomen huoltovarmuutta on parannettava.

Toinen iso kysymys on kotimaisen ruuantuotannon turvaaminen poikkeuksellisissa oloissa.”

 

 

*******************

 

 

Kauan se vei, mutta tulihan se sieltä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tapa talonpoika päivässä, SDP: Tapa talonpoika päivässä, Arvo Salo, Arvo Salo: Tapa talonpoika päivässä, Suomen huoltovarmuus, suomalainen kuluttaja, suomalainen talonpoika, suomalainen ruuantuottaja, Sanna Marin, Sanna Marin Aamulehdessä 21.5.2020,

Sukkelalla äestäminen, käsinkylvö ja lopuksi unkaaminen!

Maanantai 25.5.2020 - -Esko Erkkilä-

IMG_8128.JPG

Se on kylvötöiden loppuhuipennus menossa ja ajattelin hieman muistella, että miten pientilalla eli kotonani kylvöjä tehtiin 1950-luvulla!

 

Kas näin:

 

Keväisten kylvötöiden muistelu pitää mielestäni ulottaa jo edelliseen syksyyn, sillä silloin parihevosilla kynnettiin seuraavana keväänä viljalle tulevat peltosarat – tosiaankin peltosarat, sillä mm. meillä pellot salaojitettiin vasta 1970-luvulla!

 

Meillä syyskynnöt suoritettiin naapurimme kanssa yhteistyönä ja sitä vaati jo myös se, että näin saatiin kyntöauran eli viljakkalalaisittain vältin vetopeleiksi parihevoset eli meidän Vappu ja naapurin Urpo. Urpo oli kookkaampana vakohevosena ja Vappu kulki sängellä tai nurmella, jos oli kyse nurmikynnöstä.

 

Isäni oli kookkaana miehenä aina vältin sarvissa ja kummisetäni Uuno ohjasti hevosia!

 

Tiloilla oli kunnia-asiana, että kaikki kyntöhommat suoritettiin syksyllä ja hyvä niin, sillä talven pakkaset murustivat kynnetyt sarat hyvään kasvukuntoon!

 

 ****************

 

Keväällä kylvettävät sarat muokattiin yhden hevosen vetämällä Sukkela-äkeellä ja homma piti tehdä kahteen kertaan, sillä yhdellä ajokerralla maata ei saatu kylvökuntoon. Olen monet monituiset kerrat ollut alle kouluikäisenä Sukkelan päällä, kun isäni ohjasti Vapun vetämää Sukkelaa!

***

 

Sukkelalla tapahtuneen maanmuokkauksen jälkeen oli vuorossa maanviljelijän tärkein ja arvostetuin työvaihe eli kylväminen!  Isäni oli taitava kylväjä, mutta hänkään ei koskaan opetellut kaksinkäsinkylvämistä vaan hän käytti yhdenkäden tekniikkaa.  Opiskelin kaksinkäsinkylvämisen Osaran maamieskoulussa vuonna 1965 ja olen hitusen ylpeä taidostani!

***

Kylvämisen jälkeen oli vuorossa ”sekaanajaminen” eli taas ajettiin Vapun vetämällä Sukkelalla kylvetyt siemenet piiloon ja kasvamisen alkuun.

 

***

Jos oli tarkoitus kylvää sama peltosarka myös tulevana vuonna kevätviljalle, oli seuraavana työvaiheena unkaaminen.

 

Mikäli kylvetty sarka haluttiin seuraavana vuonna kasvamaan nurmea eli heinää, oli ennen unkaamista kylvettävä heinänsiemen.

 

***

Heinänsiemenen kylväminen vaati ja vaatii yhä edelleen tuulettoman sään sekä sen lisäksi taitavan kylväjän. Isäni oli taitava heinänsiementen kylväjä, sillä hänellä riitti heinänsiementen kylvöhommia myös monien naapureidemme pelloilla.  Tuulet olivat seestyneet illan koittaessa ja isäni lähti naapureille heinänkylvöön joskus iltayhdeksän jälkeen.

 

 ***

 

Viimeistään heinänsiementen kylvämisen jälkeen oli vuorossa unkaaminen ja se tapahtui ungalla, joka oli vajaat kaksi metriä leveä tukki joka oli laakeroitu molemmista päistään aisoihin, joista hevonen veti unkaa.

 

Meillä on yhä edelleen tallella unka, jolla mm. minä olen ungannut monet moninaiset peltosarat alle kymmenvuotiaana ja myös hieman vanhempana.

 

 

Tämmöisiä muisteluksia kylvöhommista yli kuusikymmentä vuotta sitten!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kylvöhommat 1950-luvulla, Kylvötyöt, Sukkela, Sukkela-äes, vältti, kyntöaura on vältti, heinänsiemenen kylväminen, unka, unkaaminen, jyrääminen on unkaamista, unkaaminen on jyräämistä,

Barcelonasta mutkin Floridassa käyneet ja Tampereelle päätyneet pääsivät Viljakkalan Majajärvelle tuottavaan loppusijoitukseen!

Sunnuntai 24.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Löin käteni päälle, kun viime vuoden lopulla facebookissa tarjottiin ilmaiseksi erilaisia puulaatikoita.

 

Sain puulaatikot ja lähemmän tarkastelun jälkeen ne osoittautuivat puulaatikoiksi, joilla oli barcelonalaisen firman taideteoksia kuljetettu ensiksi mutkin Floridaan ja sen jälkeen Tampereelle.

 

Osa laatikoista meni suoraan polttoon, mutta muutama niistä saa nyt uuden elämän mökkitontillani Viljakkalan Majajärvellä ja niiden ”uusi elämä” merkitsee erilaisten kasvien kasvualustana toimimista.

 

 

IMG_8073.JPG

 

Laatikoista neljä saa kunniatehtävän toimia myöhemmin määriteltävien trekoolikasvien kasvualustana.

 

 

IMG_8067.JPG

 

Trekoolilaatikoiden asentaminen on tarkkaa hommaa ja siinä tarvittiin mm. pitkää vatupassia.

 

 

IMG_8068.JPG

 

Ainakin osa taidetta sisältävistä laatikoista oli aikoinaan käynyt mutkin Floridassa, mutta palanneet Floridasta Barcelonaan ja sieltä sitten Tampereelle pariinkin eri taidegalleriaan!

 

 

Arvostan sitä kierrätystä, jota kansainvälinen taidemaailma harrastaa, sillä olen melkoisen varma, että nuo maailmanmatkaajat saavat olla ainakin viitisen vuotta mökkitontillamme erilaisten trekoolikasvien kasvupaikkana ja sen jälkeen ne pääsevät loppusijoitukseen mökkitonttimme juhannusroihuun!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Palm Beasc Country Conversion Center, Barcelona, taidekuljetukset, tamperelaiset taidegalleriat, Viljakkalan Majajärvi, Galeria Joan Kaspar,

Betoniset rumpuputket ja vanhat kaivonrenkaat hyötykäyttöön!

Lauantai 23.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Menneinä vuosikymmeninä maatiloilla salaojitus on edennyt vinhaa vauhtia ja sen myötä maatilojen ”nurkissa” on lukemattomia betonisia rumpuputkia.

 

Käytöstä poistettujen rumpuputkien määrää on kasvattanut myös se, että yksityisteiden rumpuputkia on korvattu muoviputkilla ja betoniset rumpuputket lojuvat ”siinä jossain lepikossa”.

 

Myös betonisia kaivonrenkaita lojuu monilla maatiloilla, mutta niiden osalta kierrätystilanne on helpompi, sillä tarpeettomat kaivonrenkaat on useinkin jätetty maan uumeniin ja niitä ei loju ”lepikoissa”!

 

****************

 

Betonisia rumpuputkia ja jokunen kaivonrengas kertyi meillekin, mutta onneksi keksin niille järkevää uusiokäyttöä ja nyt ne ovat mökkimaailmassani isokokoisina ”kasvatusruukkuina”!

 

 

IMG_8076.JPG

 

Eilen oli se päivä, jolloin laitoimme mökkitontillemme kuljetetut betoniset rumpuputket ja yhden kaivonrenkaan siihen malliin, että vain taimet puuttuvat!

 

Rumpuputkemme eivät ole ihan sotilaallisessa ojennuksessa, mutta tähän on tyytyminen!

 

Rumpuputkien pystyttäminen on tarkkuutta vaativaa hommaa ja muistan, kun aikoinaan niiden pystytysvaiheessa olin huolimaton ja kaadoin traktorin paskatalikolla yhden noista rumpuputkista – siinä vierähti runsas tunti, kun yksinäni operoin tuon kaatamani rumpuputken taas pystyyn.

**************

 

Rumpuputkien saattamisessa kunnolliseksi kasvualustaksi on muistettava, että pohjalle pitää laittaa ”risuja ja männynkäpyjä” ja vasta sitten maata, jotta kasvualusta saadaan pysymään eloisana – myös muutamat päänkokoiset kivet kuuluvat pohjalle.

 

Betoniset rumpuputket ovat huonoselkäiselle viherpeukalolle ”tuhannen taalan paikka”, sillä vajaan metrin korkeudella tehtävät rikkaruohojen kitkennät ovat suuri hupi vaan!

 

Jos Sinulla itselläsi ei ole maillasi käytöstä poistettuja rumpuputkia, niin kysypä lähellä asuvalta maanviljelijältä – hänellä varmaan niitä on!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: salaojitus, yksityisteiden betonirummut, kaivonrenkaat, betoniset rumpuputket, betoniset rumpuputket kierrätykseen, kaivonrenkaat kierrätykseen, kierrätys,

Pääministereitä; kuvanottohetkellä entisiä ja istuvia!

Torstai 21.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Facebookin ihmeellisessä maailmassa on viime päivinä kiertänyt muutama päivä sitten otettu kuva, jossa Katri Kulmunin kanssa on neuvonpidossa viisi keskustalaista entistä pääministeriä eli Esko Aho, Anneli Jäätteenmäki, Matti Vanhanen, Mari Kiviniemi ja Juha Sipilä.

 

********************

 

Olen tavannut kaikki nuo henkilöt ja heistä vain Esko Ahon jo niin varhain, että minulla ei ole tapaamisestamme valokuvaa.

 

Paikka oli Seinäjoen Törnävällä vuonna 1974 ja Aho oli kai silloin Keskustanuorten puheenjohtaja.

 

Aho oli pääministerinä 1991 – 1995

 

***********************

Anneli Jäätteenmäki oli pääministerinä vuonna 2003 ja pääministerinä en häntä tavannut, mutta lukuisia kertoja sen jälkeen – tässä olemme Tampereen Kauppahallissa eräässä Annelin järjestämässä tilaisuudessa.

 

******************

IMG_8057.JPG

Matti Vanhanen oli pääministerinä kahdella peräkkäisellä vaalikaudella vuosina 2003 – 2010.

 

Tapasin hänet muutaman kerran hänen pääministerikaudellaankin, mutta tässä olemme jossain kokouksessa myöhemmin.

 

*********************

eskojamari2.jpg

Mari Kiviniemi oli pääministerinä 2010 – 2011 ja tapasin hänet hänen pääministeriaikanaankin monesti.

 

Tässä haastattelen pääministeri Kiviniemeä Pala-Cafe –kahvilassa Tampereella.

************************

IMG_7141.jfif

Juha Sipilä nosti pääministerikaudellaan 2015 – 2019 Suomen taloudellisesta suosta ja tässä keskustelemme jostain vakavasta asiasta hänen pääministerikaudellaan.

 

Olin aikoinaan nostamassa Juha Sipilää Keskustan puheenjohtajaksi jo Rovaniemen puoluekokouksessa.

 

On selvää, että Juha Sipilän taitoja taas tarvittaisiin, kun maatamme aletaan nostamaan korona-ongelmista ”kuivalle maalle”!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Anneli Jäätteenmäki, Matti Vanhanen, Mari Kiviniemi, Juha Sipilä, Esko Aho,

Kalkinkarttajat ja kalkinsuosijat

Keskiviikko 20.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Eräs tapa jakaa puutarhakasvit eri ryhmiin, on niiden tarkasteleminen suhteestaan kalkkiin.

 

Puutarhakasveista valtaosa tykkää ja pitää kalkista, sillä sopivan kalkkipitoinen kasvualusta helpottaa ravinteiden käyttökelpoisuutta kasvien käyttöön.

 

Muutamille kasveille kalkki on kuitenkin suorastaan myrkkyä, sillä ne tykkäävät happamasta kasvualustasta.

 

Seuraavassa jokunen esimerkki mökkitontillamme kasvavista kalkinkarttajista ja kalkinsuosijoista:

 

 

IMG_8047.JPG

 

 

Tärkein kalkinkarttaja meillä on alppiruusuryhmä, joka kesäkuun alussa todennäköisesti on kaikkien aikojen parhaassa kukkaloistossaan.

 

 

IMG_8046.JPG

 

 

Pensasmustikka aloittelee kukintaansa ja myös se on selkeä kalkinkarttaja.

 

Meillä on kahdellakin alueella pensasmustikkaa eli vuosia vanhalla ja satoa tuottavalla alueella on 19 pensasmustikkayksilöä ja…

 

 

IMG_8043.JPG

 

…viime kesänä istutettu vajaan kolmenkymmenen taimen uusi alue – uudelta alueelta emme vielä nyt kesällä saa satoa!

 

 

IMG_8049.JPG

 

 

Kolmas kalkinkarttaja meillä on syyshortensia, sillä myös se vaatii happaman kasvualustan.

 

 

IMG_8054.JPG

 

On meillä myös yksi kalkinsuosijakasvi ja se on tyrni.

 

Tyrnin kasvualustaa pitää kalkita rutkasti siinä vaiheessa, kun se istutetaan ja olisi varmaan paikallaan kalkita sitä myös myöhemminkin.

 

 

Kalkinkarttajat ja kalkinsuosijat luovat osaltaan luonnon monimuotoisuutta ja tärkeää on se, että osataan nämä monimuotoisuudet huomioida!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kalkinkarttajat ja kalkinsuosijat, alppiruusu, pensasmustikka, syyshortensia, tyrni,

Irvinin viimeinen leposija on Hämeenkyrössä Mäntyrinteen hautausmaalla

Tiistai 19.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Tapaan pari kertaa kesän aikana poiketa Hämeenkyrössä Mäntyrinteen hautausmaalla, sillä siellä on eräs hoitovastuullani oleva hauta eli toiseksi nuorimman tätini edesmenneen puolison hauta.

 

Tätini miehen hauta sijaitsee lähellä…

 

 

IMG_8000.JPG

 

…Irvin Goodmanin eli oikealta nimeltään Antti Hammarbergin hautaa ja tapaan aina käydä myös Irvinin haudalla.

 

Irvinin kanssa samassa haudassa lepää hänen äitinsä.

 

 

IMG_8001.JPG

 

 

Irvinin kuolemasta tulee ensi vuonna kuluneeksi 30-vuotta, mutta hänen laulunsa elävät edelleen.

 

 

Irvin oli liikkuvainen sielu, mutta hänen kiintopaikkansa oli Hämeenkyrön Lavajärvellä - viitisen kilometriä mökkimaailmastani – ja hämeenkyröläisyytensä ansiosta hänen viimeinen lepopaikkansa on Hämeenkyrössä.

 

 

Melkein vastapäätä Mäntyrinteen hautausmaata sijaitsee tuhopolton kohteeksi joutunut Kyröskosken Suurlava ja varmaan Irvinkin esiintyi siellä ehkä useastikin!

 

Näin Irvinin vain yhden kerran eli vuonna 1966 ja silloin hän ei vielä käyttänyt taitelijanimeään vaan oli Antti Hammarberg – kitisevä ääni oli toki jo silloin hänen tavaramerkkinsä.

 

 

Kepeät mullat Irvinin hautakummulle – poiketkaapa, sillä haudalle on helppo osata, sillä se sijaitsee siunauskappelista suoraan hautausmaan pääkäytävän varrella!

 

 

-Esko Erkkilä-

6 kommenttia . Avainsanat: Irvin Goodman, Antti Hammarberg, Hämeenkyrö, Mäntyrinteen hautausma, Hämeenkyrön Mäntyrinteen hautausmaa, Kyröskosken Suurlava, Hämeenkyrön Lavajärvi, Viideltä saunaan ja kuudelta putkaan,

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »