Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Euroopan Unioniin liittyminen pakotti maatalouskaupan tehostamaan toimintaansa

Lauantai 21.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Äänestin 16.10.1994 järjestetyssä neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä Euroopan Unioniin liittymisen puolesta ja en ole äänestyspäätöstäni katunut.

 

Euroopan Unioniin liittyminen merkitsi maataloudelle suuria sopeutumisongelmia, mutta ilman liittymistä Suomessa ei ehkä tänään olisi omaa maataloutta lainkaan.

 

Otan esimerkiksi maatalouskaupan, sillä tunnen sen alan hyvin.

 

 

Ennen Euroopan Unioniin liittymistä meillä oli maataloustuotteilla, mutta myös maataloudessa tarvittavilla tuotantohyödykkeillä ns. korkea hintataso.

 

Korkea tuotantohyödykkeiden hintataso perustui paljolti niihin maatalouskaupan rakenteisiin, jotka olivat olleet voimassa sotien jälkeisestä ajasta alkaen.

 

 

Maatalouskaupassa toimi monia kaupparyhmittymiä, sillä oman siivunsa maataloustuottajien tulotasosta, mutta viimekädessä kuluttajien maksamista elintarvikkeista halusivat rahastaa Hankkija, SOK-osuuskaupat, K-ryhmä, Tuko. ja E-liike – tässä suurimmat välistävetäjät mainittuna.

 

 

Jokseenkin kaikissa Suomen kaupungeissa sijaitsi kaikkien maatalouskauppaa harjoittavien keskusliikkeiden maakuntakonttorit ja niissä suuri henkilöstömäärä.  Maakuntakonttoreiden henkilöstö ei koskaan nähnyt ”elävää asiakasta”, mutta merkittävän siivun maakuntakonttorit tarvitsivat tuottajien tarvitsemista koneista, lannoitteista, rehuista, torjunta-aineista ja mikä on suorastaan ihmeellistä, myös viljelijöiden teollisuudelle tai vientiin toimittamasta leipä- sekä rehuviljasta!

 

 

Maatalouskauppa rahasti siis mennen tullen niistä tuotantohyödykkeistä, joita tuottaja tarjosi myyntiin tai tarvitsi tuotantoonsa!

 

 

Maakuntakonttorit vaativat teollisuudelta normaalien tukkumyyntipalkkioiden lisäksi melkoiset kynnysrahat, jotta ne suostuivat myymään kotimaisen teollisuuden tuotantohyödykkeitä omille vähittäismyyntipisteilleen.

 

 

Seuraava porras, joka kävi teollisuuden kimppuun, olivatkin eri kaupparyhmittymien vähittäismyyntipisteet. Ne vaativat normaalin vähittäismyyntipalkkion lisäksi suorastaan mielikuvituksellisia summia kynnysrahaa, jotta ne suostuivat laskuttamaan teollisuuden tuotteita maataloustuottajille.

 

 

**************

 

 

Sain olla agribisneksessä sen ajan, jolloin teollisuus rohkeni sivuuttaa maatalouskaupan laskutustienä ja alkoi laskuttamaan maatiloja suoralaskutuksena.

 

 

On selvää, että hankkijat, sok-koot, keskot ja muut välistävetäjät julmistelivat kehitystä, mutta ne eivät pystyneet kääntämään kehityksen pyörää enää kohti menneisyyttä.

 

 

Teollisuus alkoi laskuttamaan maatiloja suoraan ja myös viljatilitykset hoituvat nykyisin teollisuudelta ja vientiliikkeiltä suoraan viljelijöille.

 

 

Väitän, että toimintojen tehostumisen on saanut aikaan Euroopan Unioniin liittyminen.

 

 

Myönnän, että tässä käsittelemäni näkökulma on rajallinen, mutta uskon niiden henkilöiden olevan harvassa, jotka esimerkiksi haluaisivat maatalouskaupan maakunnallisia konttoreita olevan joka kaupungissa ja että viljaa käyttävä teollisuus ei saisi maksaa viljatilitystä suoraan viljelijälle!

 

 

Kysykää EU:sta eroa ajavilta, että haluaisivatko he esim. maatalouskaupassa paluuta 1990-luvun menettelytapoihin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: 16.10.1994, EU-kansanäänestys 16.10.1994, maatalouskaupan murros, välistävetäjät, maatalouskaupan välistävetäjät,

Jyväskylän kaupungin vastaanotto Keskustan puoluevaltuuston jäsenille 23.4.2016

Sunnuntai 15.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Puoluevaltuusto on Keskustan korkein päättävä elin puoluekokousten välillä.

 

 

Puoluevaltuusto kokoontui Jyväskylässä 23.-24.4.2016 ja virallisena puoluevaltuuston jäsenenä osallistuin kokoukseen.

 

 

 

 

valtuusto1.jpg

 

 

Me puoluevaltuuston jäsenet saimme Jyväskylän kaupungilta kutsun kaupungin järjestämälle vastaanotolle kokouksemme ensimmäisen päivän iltana 23.4.2016 – noudatin kutsua ja tässä pienoinen kuvakertomus vastaanotolta:

 

 

 

 

valtuusto2.jpg

 

 

Juhlavastaanoton puitteena toimi Jyväskylän kaupungintalo "Kunnallistalo".

 

 

 

 

valtuusto3.jpg

 

 

"Tervetuloa Jyväskylän kaupungintaloon!"

 

 

 

 

valtuusto4.jpg

 

 

Kaupunginjohtaja Timo Koivisto ja Jyväskylän kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Jari Colliander toivottivat vieraat tervetulleiksi - kättelyvuorossa Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen.

 

 

 

 

valtuusto5.jpg

 

 

Jyväskylän vaakunaviiri.

 

 

 

 

valtuusto6.jpg

 

 

Jyväskylän kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Jari Colliander toivotteli kepeäsanaisessa puheessaan Keskustan puoluevaltuuston tervetulleeksi juhlavastaanotolle.

 

 

 

 

valtuusto7.jpg

 

 

Eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen säteili vaimonsa Raijan kanssa juhlayleisön joukossa.

 

 

 

 

valtuusto8.jpg

 

 

Kansanedustaja Pertti Hakanen, Keskustan Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Riitta Koskinen, kansanedustaja Antti Kurvinen ja Keskustan Pirkanmaan piirin piirihallituksen jäsen Tapani Murtoo.

 

 

 

 

valtuusto_9.jpg

 

 

Kaupunginjohtaja Timo Koivisto toivoi tervetuliaispuheessaan, että Keskusta järjestäisi tulevaisuudessa puoluekokouksensa Jyväskylässä.

 

 

 

 

valtuusto10.jpg

 

 

Keskustan puheenjohtaja ja pääministeri Juha Sipilä hauskuutti yleisöä, kun kertoi niistä auto-ongelmistaan, joita joskus nuoruudessaan on kokenut ohittaessaan Jyväskylää - kiertokanki ei sentään tullut ulos, mutta öljypohja rikkoontui!

 

 

 

 

valtuusto11.jpg

 

 

Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Anne Kalmari, kaupunginjohtaja Timo Koivisto, Jyväskylän kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Jari Colliander sekä Keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaska kuuntelivat Sipilän kommelluksia huvittuneena.

 

 

 

 

valtuusto12.jpg

 

 

On helppo arvata, että Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Anne Kalmari ja kansanedustaja Pertti Hakanen keskustelivat täälläkin suomalaisesta ruuasta ja ruokaturvallisuudesta.

 

 

 

 

valtuusto13.jpg

 

 

Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Jaana Viilo ja kansanedustaja Markku Pakkanen.

 

 

 

 

valtuusto14.jpg

 

 

Kansanedustaja Markku Pakkasella ja minulla oli paljon yhteisiä muistoja erityisesti kymenlaaksolaisesta agribisneksestä.

 

 

 

 

valtuusto15.jpg

 

 

Juhlavastaanoton paras kuvani oli, kun sain yhteiseen potrettiin Keskustan Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Riitta Koskisen ja pääministeri Juha Sipilän!

 

 

 

 

valtuusto16.jpg

 

 

Kiitän Jyväskylän kaupunkia hienon tilaisuuden järjestämisestä ja olen varma, että kiitoksiini yhtyvät kaikki Keskustan puoluevaltuuston jäsenet!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Keskustan puoluevaltuusto, Jyväskylän kaupungin vastaanotto, kaupunginjohtaja Timo Koivisto, pääministeri Juha Sipilä. varapuhemies Mauri Pekkarinen, kansanedustaja Pertti Hakanen, kansanedustaja Anne Kalmari. kansanedustaja Markku Pakkanen, Keskusta,

Jo Santeri Alkio näki EU-jäsenyyden ja euron tarpeellisuuden!

Torstai 31.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Äänestin 16.10.1994 järjestetyssä kansanäänestyksessä Euroopan Unioniin liittymisen puolesta.

 

 

Äänestyspäätökseeni vaikutti oman hyvinvointini takaaminen sekä se, että halusin perhekuntamme nuorten saavan kasvaa eurooppalaisiksi Suomessa.

 

 

En ole päivääkään katunut äänestyspäätöstäni.

 

 

Suomessa käydään eriskummallista keskustelua Euroopan Uniosta eroamisen puolesta ja samat tahot intoilevat myös eroamisesta eurosta.

 

 

Haihattelua, vastuutonta ja oman populistisen henkilökuvan kiillottamista!

 

 

Erityisen vastenmielistä tämä vastuuttomuus on niiden henkilöiden – tai henkilön - osalta, joiden hyväksi minäkin olen tehnyt ruohonjuuritasolla poliittista työtä.

 

 ****************

 

Suomessa on paljon asioita, joihin pitäisi saada muutos, mutta muutoksentarpeen kärjessä eivät ole ero Euroopan Unionista tai eurosta.

 

 

Tunnen Maalaisliiton perustajan Santeri Alkion linjaukset huonosti, mutta pari asiaa häneltä tunnen ja hän on ne julkituonut 15.1.1920 julkaistussa ”Maan ääni” –lehdessä, jossa hän totesi näin:

 

 

 

”Kansojen liiton heimolaisajatuksena tulisi Euroopan niin ikään kiireesti ottaa harkitakseen kysymystä Euroopan yhdysvalloista.

 

On ilmeistä, että oman rauhan vuoksi Euroopan täytyy ruveta johtamaan politiikkaansa siihen, että valtojen väliltä katoaa tarve pitää yllä sotajoukkoja, tullirajoja ja eriarvoista rahaa.”

 

 

Ilmiselvästi Santeri Alkio osasi jo tuolloin nähdä Euroopan Unionin ja euron tarpeellisuuden!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Santeri Alkio, EU-kansanäänestys 16.10.1994, Santeri Alkio ja EU, Santeri Alkio ja euro, ero EU:sta on haihattelua, ero eurosta on haihattelua,

"Ei talvi taitu tavoitta"

Tiistai 8.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Vanha suomalainen sananlasku…

 

 

…”Ei talvi taitu tavoitta”...

 

 

…oli eilen paikallaan, kun aamun selkeä kevättä enteilevä sää muuttui jo aamupäivän aikana räntää viskovaksi ja märkää lunta puskevaksi tyypilliseksi kevättalven sääksi.

 

 

Oli lähellä, että mieleen ei tullut jo toinen kevättä enteilevä sananlasku:

 

 

”Yhdeksää säätä syksyinen yö, kymmentä keväinen päivä!”

 

 

 

 

mmark1.jpg

 

 

Räntää satoi myös Tampereen Keskustorilla Keskustan telttakatoksella, mutta tunnelma oli korkealla, sillä kansalaiset olivat tyytyväisiä Keskusta-johtoisen hallituksen toimintaan.

 

Tyytyväisyyttä lisäsi, kun päivän mittaan saimme tiedon, että SAK:n hallitus on äänestyksen jälkeen päättänyt jatkaa neuvotteluja yhteiskuntasopimuksen aikaansaamiseksi.

Järki on siis voittamassa!

 

 

 

 

mmark2.jpg

 

 

Juha Sipilän tuvallinen hahmo kääri eilenkin hihansa, jotta suomalaisilla olisi parempi huominen.

 

 

Juha Sipilän hahmon voimin toivottelimme uudet keskustalaiset piiritoimistolle 17.3.2016 klo 18.00, jossa tulemme kertomaan tamperelaisille mahdollisuudesta ryhtyä Keskustan kuntavaaliehdokkaiksi 9.4.2017 järjestettävissä kuntavaaleissa.

 

 

 

 

mmark3.jpg

 

 

Piristystä räntäiseen maanantaihin toi, kun jaoimme tämänpäiväistä Naistenpäivää ennakoiden tulppaaneja naisille.

 

 

Varasimme tulppaaneja aivan liian vähän, sillä Keskusta-tulppaanit loppuivat jo aamupäivän aikana.

 

 

 

 

mmark4.jpg

 

 

Kansalaisten Keskusta-arvostusta lisäsi merkittävästi se, että kansanedustaja Mikko Alatalo oli keskipäivän tienoilla yleisön tavoitettavissa monta tuntia.

 

 

 

 

mmark5.jpg

 

 

Kiitokset myös Seija Alatalolle, joka saapui teltallemme puolenpäivän jälkeen.

 

 

Kiitoksia Mikko ja Seija Alatalolle, jotka pyynnöstäni suostuivat tähän hienoon perhepotrettiin!

 

 

Nuoret tapaavat puhua voimaannuttavista kokemuksista ja on selvää, että eiliset Keskustorin Maanantaimarkkinat Keskustan telttakatoksella olivat…

 

 

…voimaannuttava kokemus!

 

 

Tästä on hyvä aloittaa työ Kuntavaaleihin 2017!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ei talvi taitu tavoitta, Yhdeksää säätä syksyinen yö kymmentä keväinen päivä, Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö, Keskustorin Maanantaimarkkinat, kansanedustaja Mikko Alatalo, Naistenpäivä 2016, Kuntavaalit 2017,

Mercado dos Lavratores eli Funchalin kauppahalli pitää Madeiralla käydessään kokea!

Maanantai 15.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Funcalin kauppahalli on paikka, joka jokaisen Madeiralla kävijän pitää kokea.

 

 

On selvää, että kauppahallissa kannattaa keskittyä katselemiseen, sillä oppaamme kertoman mukaan ja netistä lukemani perusteella on vaara, että varomatonta kulkijaa siellä höynäytetään – näin toki tapahtuu kai kaikissa kauppahalleissa ulkomailla.

 

 

Aluksi muutama kuva kalaosastolta – kalaosastolle ei ole asiaa kala-allergisille, sillä kalanhaju osastolla on suorastaan huumaava:

 

 

 

 

mer1.jpg

 

 

Mustahuotrakalaa oli kauppahallissa runsaasti tarjolla.

 

 

Mustahuotrakala elää syvissä vesissä – jopa 1.700 metrin syvyydessä - , mutta se nousee aamuyöstä lähemmäs pintaa ja silloin sitä pyydystetään. Kala menehtyy pintaa nostettaessa paine-eron vuoksi.

 

 

Mustahuotrakalaa kutsutaan Madeiran ravintoloissa Espadaksi ja sitä on tarjolla kaikissa ravintoloissa.  Minäkin söin kerran Espada-annoksen, mutta kalaruokia yleensäkin karttavana en pitänyt annoksestani.

 

 

 

 

mer2.jpg

 

 

Espadan perkaaminen sujui kauppahallissa ammattimieheltä ihailtavan vaivattomasti.

 

 

 

 

mer3.jpg

 

 

Tässä muita…

 

 

 

 

mer4.jpg

 

 

…kalaosaston…

 

 

 

 

mer5.jpg

 
 

…anteja.

 

 

 

 

Kalaosaston jälkeen siirryimme hedelmä-, juures-, vihannes- ja kukkaosastolle:

 

 

 

 

mer6.jpg

 

 

 

 

mer7.jpg

 

 

 

 

mer8.jpg

 

 

Kermaomenan eli annoonan sanotaan olevan maailman makein hedelmä – olen samaa mieltä vaikka en tunnekaan maasilman kaikkia hedelmiä!

 

 

 

 

mer9.jpg

 

 

 

 

mer10.jpg

 

 

Peikonlehden hedelmä 2,00 € ja puutomaatti 2,50 € - herkullisia molemmat! Toimme molempia myös Suomeen!

 

 

 

 

 

mer11.jpg

 

 

 

 

mer12.jpg

 

 

Valkosipulit 3,48 €/kg.

 

 

 

 

mer13.jpg

 

 

 

 

mer14.jpg

 

 

Kuningasprotea.

 

 

 

 

mer15.jpg

 

 

Strelitzia eli paratiisilinnun kukka eli kolibrikukka on Madeiran kansalliskukka ja niitä tapaa Madeiralla joka paikassa.

 

 

 

 

mer16.jpg

 

 

Netissä väitetään, että kauppahallin kansallispukuiset myyjät eivät halua heitä valokuvattavan – en tavannut tämmöistä ilmiötä!

 

 

 

 

mer17.jpg

 

 
Sanotaan, että Madeiran kauppahallin ylimmässä kerroksessa on erityisen hankalia ja yliaktiivisia myyjiä ja sen vuoksi en ryhtynytkään heidän kanssaan kaupantekoon.
"Perseelleen porsas kiusaa tekee, kun purtilonsa kaataa" - pätee tässäkin tapauksessa!

 

 

 

 

Funcalin kauppahallin sisäänkäynnin seinillä on taidokkaita kaakelimaalauksia ja tässä muutama malliksi:

 

 

 

 

mer18.jpg

 

 

 

 

mer19.jpg

 

 

 

 

mer20.jpg

 

 

 

Suosittelen, että Madeiralla käydessänne tutustutte Funcalin kauppahalliin eli paikkaan nimeltä

 

 

Mercado dos Lavratores!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mercado dos Lavratores, Funchalin kauppahalli, mustahuotrakala, Espada, kermaomena, annuuna, peikonlehden hedelmä, puutomaatti, kuningasprotea, strelitzia, paratiisilinnun kukka, kolibrikukka, Madeiran kansalliskukka, madeira2016, Funchal, Madeira,

Keskusta-johtoinen hallitus panostaa tiestön ja rataverkoston korjausvelkaan

Sunnuntai 7.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Liikenne- ja viestintäministeriö kertoi perjantaina 5.2.2016, minne tiestön ja rataverkon korjausvelkaraha kohdennetaan. Nyt jaettava rahasumma on 600 miljoonaa euroa.

 

 

Tienpintoihin ja tierakenteisiin käytetään 325 miljoonaa euroa. Rataverkostoon käytetään 223 miljoonaa euroa.

 

 

 

 

Liikenne- ja viestintävaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mikko Alatalo on tyytyväinen hallituksen päätöksestä.

 

”On erittäin merkittävää, että saamme nyt seututeitä kuntoon. Myös päätiet saavat rahaa. Päätöksellä on suuri vaikutus työllisyyden ja liikenneturvallisuuden kannalta.”

 

 

 

 

Myös kansanedustaja Arto Pirttilahti on tyytyväinen hallituksen päätökseen.

Pirttilahti toteaa, että nyt julkistetulla listalla on useita sellaisia kohteita, joille hän yritti viime vaalikaudella saada rahoitusta.

 

 

 

 

Kansanedustaja Pertti Hakanen on tyytyväinen, että vaikuttamistyö tuottaa nyt tulosta.

 

Hakanen uskoo, että sillä oli merkitystä, kun kesällä saatiin ministeri Anne Berner tutustumaan Pirkanmaan tieasioihin.

 

 

Kiitokset Juha Sipilän hallitukselle, että teiden ja rataverkon korjausvelkaa pystytään nyt hieman lyhentämään.

 

 

Erityiskiitokset Keskustan Pirkanmaan kansanedustajille, kun moniin maakunnan kohteisiin nyt saatiin rahaa - olette paikkanne ansainneet!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hallitus panostaa teiden ja rataverkon korjausvelkaan, Juha Sipilän hallitus, Liikenne- ja viestintävaliokunta, Liikene- ja viestintävaliokunnan varapuheenjohtaja Mikko Alatalo, kansanedustaja Arto Pirttilahti, kansanedustaja Pertti Hakanen,

Eero Heinäluoma: "Eduskunnan puhemies on parlamentarismin ylin valvoja"

Perjantai 29.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan UKK-Seura järjesti eilen Tampereen Vanhan Kirjastotalon luentosalissa mielenkiintoisen tilaisuuden, kun se oli saanut vierailevaksi luennoitsijaksi miehen politiikan huipulta eli kansanedustaja Eero Heinäluoman.

 

 

Olin paikalla tilaisuudessa.

 

 

 

 

ukk1.jpg

 

 

Esityksensä aluksi edellisellä vaalikaudella eduskunnan puhemiehenä toiminut Heinäluoma mainitsi, että on mukava puhua, kun neljään vuoteen ei saanutkaan puhua!

 

 

Eero Heinäluoma totesi, että Suomen eduskunta on maailman viiden vahvimman parlamentin joukossa – vahvin Heinäluoman mukaan on Yhdysvaltain kongressi.

 

 

Heinäluoma vieraili puhemiesaikanaan monien maiden parlamenteissa ja hän kertoilikin mielenkiintoisia havaintojaan erityisesti Ison-Britannian sekä Ruotsin parlamenteista ja niiden asemasta maidensa päätöksentekojärjestelmässä.

 

 

Kysyin Heinäluomalta tilaisuuden kysymysosiossa hänen kokemuksistaan Viron parlamentista eli Riigikogusta.

 

 

Heinäluoma kertoi tuntevansa Riigikogua heikosti, mutta totesi, että sen asema on heikompi kuin Suomen eduskunnan.

 

 

 

 

ukk2.jpg

 

 

Eero Heinäluoman esitys oli mainio oppitunti parlamentarismiin, eduskuntatyöskentelyyn ja moniin politiikan kysymyksiin, joita ei tavallisesti tule pohtineeksi.  Seuraavassa muutamia seikkoja, joita kansanedustaja Heinäluoma selosti:

 

  • eduskunnan hajottaminen ja uudet vaalit ovat ”kolmen lukon takana”
    • pääministerin perusteltu aloite
    • eduskunnan pitää todeta asia ja yhtyä pääministerin perusteltuun aloitteeseen
    • presidentin hajottamispäätös ja päätös uusien vaalien järjestämisestä

  • jos presidentti ja hallitus ovat jostain asiasta erimielisiä, on ratkaisuna se, että hallitus antaa eduskunnalle selonteon ja eduskunta päättää sen jälkeen koko asian = ei ole siis samantekevää, kenelle eduskuntavaaleissa äänensä antaa!

  • näkökohtia puhemiehen roolista
    • puhemies on parlamentarismin ylin valvoja
    • puhemiehen pitää tietoisesti ajatella eduskunnan aseman säilyttämistä
    • puhemiehen valta on piilevää, menettelytapoihin perustuvaa
    • puhemiehen etiikka vaatii, että päätöksiä edeltää riittävän pitkät käsittelyajat
    • puhemies on koko eduskunnan puhemies

 

 

 

 

ukk3.jpg

 

 

Heinäluoman näkemyksiä eräistä kysymyksistä – näkemykset eivät ole puoluepoliittisia

 

  • eduskunnan kyselytunti on tietyllä tavalla ”opposition kyselytunti”
    • kun demarit viime kaudella valittivat Heinäluomalle, että he saavat esittää liian vähän kysymyksiä kyselytunnilla, niin Heinäluoma oli vastannut ”hommatkaa itsenne oppositioon”!

  • presidentin syrjäyttäminen EU-päätöksenteosta ei ollut hyvä asia
    • nyt presidentin kyky johtaa maan ulkopolitiikkaa heikkenee, kun hän ei osallistu EU-politiikkaan

  • pääministerillä on liikaa tehtäviä ja se merkitsee, että pääministerin valta valuu avustajille

  • jos hallitus jättää työnsä kesken, niin pitää etsiä uusia hallituskokoonpanoja – ei hajottaa eduskuntaa

  • Heinäluoma on edustuksellisen demokratian kannattaja ja ei pidä kansanäänestyksiä hyvänä ratkaisuna
    • päättäjällä pitää olla tietoa

  • Heinäluoma kaipaa komiteatyöskentelyä hyvänä tapana valmistella ja käsitellä asioita
    • EH pitää ruotsalaista ”diskuteeraamista” hyvänä

 

 

 

 

ukk4.jpg

 

 

Pitkänä miehenä Heinäluoma totesi hymysuin, että koolla on merkitystä vaikka hän nyt tarkoittikin hallituksen ja opposition voimasuhteita.

 

Heinäluoman mielestä hallituksella pitäisi olla edustajia enemmän kuin 105, mutta ei mielellään yli 150!

 

 

Ajankohtaisesta poliittisesta tilanteesta Heinäluoma totesi, että hallitus ajaa tällä vaalikaudella läpi maakuntahallinnon, mutta sote-ratkaisun osalta hän ei ollut niin varma!

 

 

 

 

ukk5.jpg

 

 

Kiitokset Pirkanmaan UKK-seuralle, sen puheenjohtaja Antti Juvalle ja erityisesti Eero Heinäluomalle mielenkiintoisesta tilaisuudesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eero Heinäluoma, kansanedustaja Eero Heinäluoma, puhemies Eero Heinäluoma, ex-puhemies Eero Heinäluoma, Pirkanmaan UKK-Seura, UKK-Seura,

"Ei tätä ainakaan mikään kunnallisjärjestö ole aikaan saanut"...

Perjantai 22.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Omakotitalomme lasiverannan liukuoviin pakkasyönä syntyneitä hienoja kuvioita katsellessa tuli mieleen otsikossa todettu taannoisen SDP:n kansanedustajan, moninkertaisen ministerin, Uudenmaan läänin maaherran, Eduskunnan oikeusasiamiehen, Julkisen Sanan neuvoston puheenjohtajan, IF Gnistanin puheenjohtajan ja Euroopan ensimmäisen oikeusasiamiehen Jacob Södermanin lausuma, kun hän katseli Airistolla ilta-auringon säteitä.

 

 

Ilta-auringon säteitä Airistolla tai pakkaskuvioita lasiverannan liukuovissa ei tosiaan ole päätetty SDP:n kunnallisjärjestön ja eikä minkään muunkaan puolueen kokouksessa!

 

 

Kyllä Airiston iltanäkymät tai lasiverannan pakkaskuviot ovat Jonkun Suuremman aikaansaannoksia kuin minkään puolueen kunnallisjärjestön.

 

 

Tässä muutamia kuvia Luojan aikaansaannoksista lasiverantamme liukuovissa ja lasiseinissä:

 

 

 

 

soder1.jpg

 

 

 

 

soder2.jpg

 

 

 

 

soder3.jpg

 

 

 

 

soder4.jpg

 

 

 

 

soder5.jpg

 

 

 

 

soder6.jpg

 

 

 

 

soder7.jpg

 

 

 

 

soder8.jpg

 

 

 

 

soder9.jpg

 

 

 

 

soder10.jpg

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: "Ei tätä ainakaan mikään kunnallisjärjestö ole aikaan saanut"..., SDP:n kansanedustaja Jacob Söderman, Uudenmaan läänin maaherra Jacob Söderman, Eduskunnan oikeusasiamies Jacob Söderman,

Yrittäjäksi ryhtyvällä pitää olla uskonnosta arvosana 10 ja matematiikasta 5!

Torstai 3.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Keskustan kansanedustaja Arto Pirttilahti oli kansalaisten tavattavissa ja tentittävänä Keskustan Pirkanmaan piiritoimistolla Tampereella sunnuntaina 29.11.2015.

 

 

 

 

piiri1.jpg

 

 

Tilaisuudesta kerrottiin Aamulehden ilmoituksella ja voimallisesti myös sosiaalisessa mediassa.

 

 

Väkeä oli ”tuvan täydeltä” Keskustan Länsi-Tampereen paikallisyhdistyksen ja Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön järjestämässä tilaisuudessa.

 

 

 

 

piiri2.jpg

 

 

Pirttilahti totesi, että työ eduskunnassa on ainakin hallituspuolueiden kansanedustajien osalta vastuullista ja aihetta onkin, sillä Suomen asiat jäivät pahasti rempalleen edellisen hallituksen aikana.

 

 

Meidän ihmisten muisti pyrkii olemaan valitettavan lyhyt, sillä moniko vielä muistaa ne Jyrki Kataisen, Jutta Urpilaisen ja Henna Virkkusen kuningasajatukset, jotka tähtäsivät rajuun kuntien lukumäärän vähentämiseen?

 

 

Kuntauudistukseksi kutsutussa härdelissä meni hukkaan tavattomasti aikaa; epäonnistuneen kuntauudistuksen pääarkkitehdit joutuivat pakenemaan häntä koipien välissä kuka Brysseliin ja kuka joutui puolueensa puheenjohtajuuden menettäneenä muuten unhon yöhön!

 

 

Pirttilahti totesi, että Juha Sipilän hallitusohjelma ”elää ajassa”, joten muutokset hallituksen linjauksiin ovat nyt mahdollisia, jos ne nähdään tuovan Suomelle paremman lopputuloksen.

 

 

 

 

piiri3.jpg

 

 

Kysyin Pirttilahdelta ajatuksia kahden teeman tiimoilta ja teemat olivat; hävittäjäkaluston uusiminen sekä maamiinat.

 

 

Hävittäjäkaluston uusiminen kiinnostaa tavallisena kansalaisena, mutta se kiinnostaa myös sen vuoksi, että siirryin kertaharjoitusvuorokausien kertymisen tahdissa Maavoimista Ilmavoimiin.  Sain kertausharjoitusten aikana tutustua yhteisen saunaillan aikana mm. niihin hävittäjälentäjiin, jotka olivat Hornet-koulutuksessa Yhdysvalloissa ja sitten aikanaan lensivät Hornetit Suomeen.

 

 

Hävittäjäkaluston uusiminen on iso ja kallis hankinta. Olemme tällä viikolla saaneet lukea mediasta, että Suomi on aloittanut hävittäjäkaluston uusimiseen liittyvät neuvottelut neljän toimittajaehdokasmaan kanssa.

**********

Tässä Aamulehdestä kopioitu uutinen:

"Puolustusministeriö informoi lähiaikoina Yhdysvaltain, Ranskan, Ruotsin ja Britannian hallituksia Suomen tulevasta hävittäjähankinnasta. Kirje menee tiedoksi myös kyseisissä maissa toimiville lentokonevalmistajille, jotka on haarukoitu uuden monitoimihävittäjän mahdollisiksi toimittajiksi, kertoo ilmavoiminen komentaja Kim Jäämeri. Varsinainen yksityiskohtaisempi tietopyyntö valmistajille lähtee Suomesta helmikuun loppuun mennessä. Kohteena olevat valmistajat ovat amerikkalaiset Boeing ja Lockheed Martin, ruotsalainen Saab, ranskalainen Dassault Aviation ja usean Euroopan maan yhteinen Eurofighter, jota edustaa brittiläinen BAE Systems."

 

**************

 

Maamiinojen hävittämisessä edetään Halosen presidenttiaikana tehtyjen päätösten mukaan.

 

 

 

Tämän jutun osin humoristinen otsikko liittyy siihen, että yrittäminen on Suomessa entistä haasteellisempaa.

 

 

Yrittäjältä vaaditaan uskomista omaan asiaansa ja silti taloudellisen tuloksen tekeminen on vaikeaa.

 

 

 

 

piiri4.jpg

 

 

Miellyttävän tilaisuuden päätteeksi Keskustan Länsi-Tampereen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Raija Moilanen luovutti kansanedustaja Arto Pirttilahdelle pienen joulumuistamisen!

 

 

Kiitokset Arto Pirttilahdelle tätä kautta myös Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puolesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Arto Pirttilahti, kansanedustaja Arto Pirttilahti,

Tampereen hiippakunnan piispanristin historia alkaa vuodesta 1805

Lauantai 21.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen Tampereen hiippakunnan historiasta ja tänään aiheenani on Tampereen hiippakunnan piispanristin historia.

 

Tampereen Tuomiokapitulin istuntosalin seinillä on kuvat hiippkunnan piispoista vuodesta 1721 alkaen, jolloin piispana oli Juhana Gezelius Nepos (pojanpoika).

 

Tampereen ensimmäinen piispa oli Paavali Juusten, mutta hänestä ja häntä seuranneista 14 piispasta ei ole säilynyt muotokuvaa – piispa Juhana Gezelius Nepos on ensimmäinen, josta on muotokuva Tuomiokapitulin istuntosalin seinällä.

 

 

 

 

risti1.jpg

 

 

Tampereen piispoista Sakari Cygnaeus vanhempi on merkittävä Tampereen hiipopakunnan piispa, sillä hänen aikanaan (piispana 1792-1809) Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf lähetti kaikille piispoille kultaisen ristin, joka on vuodesta 1805 kulkenut perintönä piispalta toiselle.

 

Tampereen Tuomiokapitulin istuntosalin seinällä olevassa Sakari Cygnaeus vanhemman muotokuvassa tuota ristiä ei vielä näy, mutta kaikkien seuraavien Tampereen hiippakunnan piispojen muotokuvissa se näkyy.

 

 

Piispanristin saatuaan Cygnaeus sanoi tahtovansa…

 

…"kallista sovitusoppia julistaa ja pyhästi hoitaa”.

 

 

 

 

risti21.jpg

 

Ensimmäinen Tampereen hiippakunnan piispoista, jonka muotokuvassa Kustaa IV Aadolfin lahjoittama piispanristi näkyy on hiippakunnan piispana 1809 – 1818 toiminut Maunu Alopaeus.

*******************

 

 

 

 

 

 

 

 

Imuroin netistä Tampereen hiippakunnan nykyisen piispan Matti Revon (2008 ->) kuvan ja siinä nähdään tuo Ruotsin kuninkaan lahjoittama piispanristi.

 

 

 

Tässä myös neljän Repoa edeltäneen Tampereen hiippakunnan piispan kuvat, joissa kaikissa näkyy sama piispanristi.

 

 

 

 

Kuvahaun tulos haulle piispa juha pihkala kuvat

 

 

Juha Pihkala 1996 – 2008

 

 

 

 

 

 

Paavo Kortekangas 1981 – 1996

 

 

 

 

 

 

Erkki Kangasaho 1966 – 1981

(muotokuva Tuomiokapitulin seinällä)

 

 

 

 

risti3.jpg

 

 

Eelis Gulin 1945 – 1966

(muotokuva Tuomiokapitulin seinällä)

 

 

 

Tampereen hiippakunnan piispoista minulla on henkilökohtaisia kokemuksia ainoastaan Eelis Gulinista, joka aikoinaan oli suorittamassa piispantarkastusta kotiseurakunnassani Viljakkalassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

4 kommenttia . Avainsanat: Tampereen hiippakunnan piispanristi, piispanristi, Kustaa IV Aadolf, Eelis Gulin, Erkki Kansanaho, Paavo Kortekangas, Juha Pihkala, piispa Matti Repo, Tampereen Tuomiokapituli,

Tanssipaikka, Kansanhuolto, Säästöpankki, kansalaiskoulu ja paljon muuta

Lauantai 14.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Lupailin eilen, että ehkä joskus muistelisin Viljakkalan Seurantaloon eli Viljakkalan Maamiesseurantaloon liittyviä muistoja ja se hetki on jo tänään.

 

 

Viljakkalan Maamiesseurantalo oli vilkas tanssipaikka 1930- ja aina 1950-luvulle saakka.

 

 

Olen tutkaillut sukuni synkkiä tapahtumia 1930-luvulta Turun Maakunta-arkistossa Ikaalisten käräjäoikeuden päätöksistä ja sieltä olen todennut, että Viljakkalan Maamiesseuratalo on ollut ”suosittu” paikka, josta on monia käräjäoikeuden päätöksiä.

 

 

Tavallisin oikeusjuttu on, kun maamiesseurantalolla on ollut tappelunnujakoita, mutta vieläkin yleisempi aihe oikeusjutuille on ollut ”alkoholin luvaton hallussapito huvipaikalla”.

 

Miehet ovat tuoneet omia pullojaan tansseihin, piilottaneet ne huvipaikan takana olleisiin halkopinoihin, käyneet niistä illan aikana naukkailemassa ja jääneet kiinni naukkailemisistaan! Häkkihän siitä on heilahtanut sakkojen muodossa!

 

 

 

 

seu1.jpg

 

Niiltä ajoilta periytyy, että Seurojentalolla on yhä edelleen putka!  Toki putka on nykyisin vain muisto menneiltä ajoilta, mutta nähtävyys se edelleen on.

 

********************

 

Viljakkalan Kansanhuolto toimi Maamiesseurantalolla ja sieltä viljakkalalaiset saivat osokorttinsa.

 

 

Muistan, kun Viljakkalan Säästöpankki toimi Maamiesseuratalolla.

 

 

 

 

seu2.jpg

 

 

Pankinjohtajan huoneen kynnyksellä on yhä edelleen nähtävissä kuluneet saappaanjäljet, jossa lainaa pyytämään tulleet asiakkaat odottivat pankinjohtajan puheille pääsemistä – tässä olen mallina ”kenkäjalkaisena” noissa jalanjäljissä!

 

 

 

 

seu3.jpg

 

 

Viljakkalan Säästöpankin toimitusjohtajana oli tuolloin Arvo Monkala – josta minulla ei ole muistikuvaa.

 

 

 

 

seu4.jpg

 

 

Monkalan seuraaja oli Hugo Salvas, josta minullakin jo on muistikuvia – oikeastaan kyse on tuoksumuistikuvasta, sillä Salvas poltti sikaareja ja hieno sikaarintuoksu leijaili säästöpankin yleisötiloissakin!

 

 

 

*******************

 

 

Omakohtainen kokemus Viljakkalan Maamiesseuratalosta on vuodelta 1960, jolloin sain suorittaa kansalaiskoulun maamiesseuratalolla.

 

 

 

 

seu51.jpg

 

 

Poikien käsityöluokkana oli maamiesseuratalon sali, jossa tässä kuvassa on menossa myyjäiset.

 

 

 

 

seu6.jpg

 

 

Pölyisessä puutyöluokassa oli jo silloin tämä Eero Järnefeltin ”Lehmisavu” –maalauksen kopio, joka yhä edelleen on samalla paikalla.

seu7.jpg

 

 

 

Seurantalon remontin eräs rahankeräyskeino oli se, että talon tuoleja kunnostettiin talkoovoimin ja niitä ”myytiin” siten, että antamalla lahjoituksen sai itselleen hopealaatalla nimikoidun tuolin – osallistuin aikoinaan kampanjaan ja nyt minulla sekä Rouvalla on salissa oma yhteinen nimikoitu tuoli!

Tuoleja on salissa niin paljon, että en ole milloinkaan osunut "omalle tuolilleni" mutta olen vakuuttunut sen olevan tuolien joukossa!

 

 

Kiitokset sille harvalukuisalle talkoojoukolle, joka on saanut Viljakkalan Seurojentalon hienoon kuntoon – heidän työnsä jatkuu, sillä tiedän, että tavoitteena on saada taloon maalämpö!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljakkalan Seurojentalo, Viljakkalan Maamiesseurantalo, Viljakkalan Säästöpankki, Viljakkalan kansanhuolto, Viljakkalan Maamiesseurantalon putka, Viljakkalan kansalaiskoulu 1960, Viljakkalan kansalaiskoulu,

Anton Hansen Tammsaare - Viron kansalliskirjailija

Keskiviikko 14.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Päivä Tallinnassa antaa matkailijalle monia mahdollisuuksia.

 

 

Minulle päivä Tallinnassa viime viikolla antoi mm. sen mahdollisuuden, että tutustuin Viron kansalliskirjailija Anton Hansen Tammsaaren patsaaseen Tammsaarenpuistossa Viru-keskuksen ja Estonia-teatterin välissä.

 

 

 

 

vironkansalliskirjailija.jpg

 

 

Anton Hansen Tammsaare syntyi 1878 ja kuoli 1940.

 

 

Tammsaare on kuvattu istumassa penkillä paikassa, jossa hän tapasi katsella ihmisiä.

 

 

Patsaan ovat valmistaneet kuvanveistäjä Jaan Soans sekä arkkitehti Rein Luup.

 

  

**********************

 

 

Tammsaaren viisiosainen romaanisarja – Totuus ja oikeus – on käännetty myös suomeksi.

 

 

Sarjan ensimmäinen osa ”Maan lupaus” käsittelee aikaa jolloin Viro oli Venäjän vallan alla 1870-luvulla ja viides osa ”Kotiinpaluu” puolestaan aikaa itsenäisessä Virossa 1930-luvulla.

 

 

Sarjan toisen osan nimi on ”Koulutie”, kolmas osa nimeltään ”Surmatulet” ja neljännen osan nimi on ”Kuolemantanssi”.

 

 

 

*********************

 

 

Tallinnassa käydessä kannattaa poiketa Viru-keskuksen vierellä sijaitsevaan Tammsaarepuistoon ja pysähtyä hetkeksi Totuus ja oikeus romaanisarjallaan Viron kansalliskirjailijaksi kohonneen Anton Hansen Tammsaaren patsaan äärelle.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: A. H. Tammsaare, Viron kansalliskirjailija Anton Hansen Tammsaare, Anton Hansen Tammsaare, Tammsaarenpuisto, Totuus ja oikeus, Maan lupaus, Koulutie, Surmatulet, Kuolemantanssi, Kotiinpaluu, Viru-keskus, Estonia-teatteri,

Ihailen Paavo Väyrysen aktiivisuutta vaikka en kannatakaan hänen kansalaisaloitettaan eurosta irtautumiseksi

Torstai 27.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen on tehnyt kansalaisaloitteen, jonka nimi on:

 

 

 

 

vay1.jpg

 

 

”Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa”

 

 

 

Väyrysellä on menossa valtakunnallinen tilaisuuskierros, jonka aikana hän perustelee näkemyksiään ja vauhdittaa allekirjoitusten saamista kansalaisaloitteeseensa.

Väyrysen tavoitteena on saada aloitteelleen 50.000 allekirjoittajaa, jolloin se pääsee eduskuntakäsittelyyn. Tavoite täyttynee helposti, sillä nyt allekirjoituksia on yli 35.000.

 

 

Väyrynen järjesti tiistaina 18.8.2015 Tampereella Kirjastotalo Metson Pietilä-salissa tilaisuuden, joka sai kahdellesadalle hengelle mitoitetun salin pullistelemaan väenpaljoudesta – vahtimestarit sallivat, että saliin ahtautui 250 Väyrystä kuulemaan saapunutta kansalaista!

 

 

 

En kannata Väyrysen kansalaisaloitetta, mutta yksityishenkilönä ja osin myös Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana olin paikalla.

 

 

 

Katsoin velvollisuudekseni olla paikalla Keskustan kunniapuheenjohtajan järjestämässä tilaisuudessa ja muistaen sen, että Paavo Väyrynen sai taannoisten presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella Tampereelta 11.339 ääntä!

 

 

 

 

Perustelen pidättäytymistäni mm. sillä, että vahvan euron myönteisiä vaikutuksia ei ole käydyssä keskustelussa käsitelty lainkaan.

 

 

Toimin neljäkymmentä ja puoli vuotta kestäneen yhtäjaksoisen työurani aikana suuren elintarvikeyrityksen rehuteollisuuden raaka-ainehankinnoista vastaavana raaka-ainepäällikkönä ja näin vahvan euron positiiviset vaikutukset ”suomalaisten jokapäiväiseen leipään”!

 

 

Elintarvikkeiden tuontiraaka-aineet olivat edullisia vahvan euron vuoksi. Huoltoasemien pumppuhinnat olisivat heikon euron vuoksi olleet ainakin parisenkymmentä senttiä per litra korkeammat, jos euromme olisi ollut heikko tai valuuttamme olisi ollut markka.

 

 

Myönnän vahvan euron merkityksen vientituotteiden kilpailukyvyn ongelmana, mutta esimerkiksi Suomen paisunut julkinen sektori on mielestäni paljon suurempi kilpailukyvyn haitta kuin euro.

 

 

Mutta piti kirjoittaa Paavo Väyrysen yleisötilaisuudesta Kirjastotalo Metsossa.

 

 

Tässä muutamia kuvia tilaisuudesta:

 

 

 

 

vay2.jpg

 

 
Pääsin tervetulotoivottamaan Paavon hänen itsensä järjestämään tilaisuuteen.

 

 

 

 

vay3.jpg

 

 

Väyrynen painotti, että hänen kansalaisaloitteensa allekirjoittaminen ei vielä merkitse, että allekirjoittaja välttämättä puoltaa Suomen eroamista euroalueesta.

 

 

 

 

vay4.jpg

 

 

Paavo on bisnesmies ja hänellä on edelleen myytävänä Väyrys-mukeja – mukien hintaa ei ole tarvinnut alentaa, sillä ne maksavat edelleen 30 euroa/muki.

 

 

 

 

vay5.jpg

 

 
Suomen linja -kirjan hinta Väyrysen tilaisuuksissa on 20 euroa ja samalla hinnalla kirjaan saa myös omistuskirjoituksen.

 

 

 

 

vay6.jpg

 

 

Väyrysen puheosuuden jälkeen Pietilä-salissa alkoi varsinainen tungos, kun 250 henkilöä ryntäsi ostamaan Paavon mukeja ja kirjaa sekä palauttamaan allekirjoitettua kansalaisaloitetta.

 

 

 

 

vay7.jpg

 

 

Lehdistö – tässä tapauksessa Aamulehden Sami Lindfors – halusi haastatella europarlamentaarikko Paavo Väyrystä.

 

 

 

On se ilmiö – tuo Paavo, sillä hän sai salintäyteisen yleisön raikuvat suosionosoitukset jo silloin, kun hän saapui saliin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Paavo Väyrynen, Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa,

Petroskoin Kansallinen teatteri on ainoa Venäjällä toimiva suomenkielinen teatteri

Sunnuntai 26.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Petroskoin Kansallisen teatterin talo sijaitsee Petroskoissa Kirovin aukiolla.

 

 

 

 

petrotea1.jpg

 

 

Tässä teatterin sisäänkäyntisivu kuvattuna 1.7.2015.

Sisäänkäynnin yläpuolella teatterin nimeksi kerrotaan

"KARJALAN KANSALLINEN TEATTERI"

 

 
Teatterin ohjelmistoon kuuluu suomalaisia ja ruotsalaisia näytelmiä, venäläisiä ja ulkomaisia draamoja sekä huvinäytelmiä.

 

 

Esitykset tapahtuvat suomenkielellä ja venäjäksi.

 

 

 

 

petrotea2.jpg

 

 

 

Teatterin sivuseinustalla  on neljä taidokasta figuuria ja tässäpä ne ovat lähikuvina:

 

 

 

 

petrotea3.jpg

 

 

 

 

petrotea4.jpg

 

 

 

 

petrotea5.jpg

 

 

 

 

petrotea6.jpg

 

 

**************

Teatterin ovet olivat kiinni 1.7.2015, kun kävin Petroskoin Kansallisen teatterin ovella myöhään illalla.

 

 

 

Teatterin nettisivuilla kerrotaan, että iltaesitykset alkavat tiistai – sunnuntai klo 19.00 ja niiden lisäksi päiväesitykset klo 12.00 ja 14.30 – pitäisipä joskus Petroskoissa ehtiä näytöksiin!

 

 

 

*************

 

 

 

 

petrotea7.jpg

 

 

 

 

Samalla Kirovin aukiolla sijaitsee myös venäläinen teatteri ja lähellä sijaitsee myös mm. minulle tuttu…

 

 

 

 

petrotea8.jpg

 

 

…Maski-hotelli!

 

 

 

Paljon kokemista jäi taas kerran Petroskoissa seuraavaa kertaa odottamaan !

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Petroskoi, Petroskoin Kansallinen teatteri, Karjalan Kansallinen Teatteri, venäjä2015,

Kurkijoki - suomalaisen maatalousopetuksen kehto

Perjantai 17.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Pariisin rauhansopimuksessa Neuvostoliitolle luovutetuista pitäjistä pidetään maatalousvaltaisimpana Sakkolaa.

 

Näin ehkä sikatalouden osalta onkin, mutta Kurkijoki on ehdottomasti se pitäjä, joka on suomalaisen maatalousopetuksen kehto.

 

 

Kurkijoen maamiesopisto on opistotasoisen maatalousopetuksen aloittaja Suomessa.

 

 

Olen saanut poiketa Kurkijoella kerran aikaisemminkin ja nyt toinen poikkeamiseni tapahtui kyröläismatkan aikana 1.7.2015.

Presidentti Lauri Kristian Relander sekä Veikko Hakulinen ovat syntyneet Kurkijoella.

 

 

 

 

kurki1.jpg

 

 

Tulimme Kurkijoelle Käkisalmen suunnalta ja ensimmäisessä kuvassa on Kurkijoen nimiviitta (vai onko?).

 

 

 

 

kurki2.jpg

 

 

Hylätty huoltoasema.

 

 

 

 

kurki3.jpg

 

 

Maatalousmaisemaa…

 

 

 

 

kurki4.jpg

 

 

…Kurkijoelle…

 

 

 

 

kurki5.jpg

 

 

…Käkisalmen suunnalta tultaessa.

 

 

 

 

kurki6.jpg

 

 

Takana suomalaistalo ja edessä nykyisäntien rakennuksia.

 

 

 

 

kurki7.jpg

 

 

Näkymää Käkisalmesta päin Kurkijoelle tultaessa.

 

 

 

 

kurki8.jpg

 

 

Tällä paikalla sijaitsi Kurkijoen puukirkko ennen sen tuhonnutta tulipaloa.

 

 

Googlaa ”Kurkijoen kirkko” ja kuvittele se tälle paikalle - tulee surullinen olo.

 

 

 

 

kurki9.jpg

 

 

Näkymää joen yli…

 

 

 

 

kurki10.jpg

 

 

…Kurkijoen kirkon paikalta (onko kyseessä Kurkijoen kansanopiston rakennukset?).

 

 

 

 

kurki11.jpg

 

 

Sankarihautausmaan muistokivi.

 

 

 

 

kurki12.jpg

 

 

Kurkijokelaista maisemaa Kurkijoelta kohti Sortavalaa.

 

 

 

Maatalousmiehenä tunnen suurta surua Kurkijoen nykykohtalosta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kurkijoki, Kurkijoki-säätiö, Kurkijoen kirkko, Kurkijoen maatalousopisto, Kurkijoen kansanopisto, venäjä2015, Lauri Kristian Relander, Veikko Hakulinen,

Työmme tuotti tulosta!

Perjantai 19.6.2015 - -Esko Erkkilä-

Saimme virallisesti eilen tiedon, että Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on hylännyt Tavase Oy:n hakemuksen tekopohjavesilaitoksen rakentamiseksi Pälkäneelle ja Kangasalle.

 

 

Toki asiasta liikkui alustavaa tietoa jo edellispäivänä, mutta virallisesti asia vahvistui eilen.

 

 

Sanotaan, että hyvällä ja myönteisellä asialla on monta isää.

 

 

Olen varma, että Te, jotka olette vuosikausia seuranneet näitä sivujani, allekirjoitatte, että Esko Erkkilä on eräs Tavasen kuoppaamiseen liittyneen prosessin isistä!

 

 

Olen kuitenkin pieni tekijä siinä monien henkilöiden joukossa, jotka olemme taistelleet järjetöntä hanketta vastaan.

 

 

Haluan nostaa esille muutaman henkilön, jotka ovat olleet etulinjassa, kun Tavasea ollaan kuopattu.

 

 

Ari Nieminen Valkeakoskelta saa suurimmat kiitokseni, sillä hänen laskelmiin ja tosiasioihin perustuvat kirjoituksensa ja kannanottonsa ovat antaneet meille ”vesialan amatööreille” sitä selkänojaa, jota olemme tarvinneet.

 

 

Politiikan saralta kansanedustaja Pauli Kiurun selkeä toiminta Tavasen kuoppaamiseksi on ollut ratkaisevaa. Kansanedustaja Mikko Alatalo on yhdessä Pauli Kiurun kanssa muodostanut sen parivaljakon, jotka kansanedustajan mandaatilla ovat toimineet porkanmaalaisten parhaaksi.

Muistan päivän tarkkuudella sen hetken, jolloin kansanedustaja Mikko Alatalo vei silloisen ympäristöministeri Paula Lehtomäen Pälkäneelle tutustumaan järjettömään Tavase-hankkeeseen - tuo päivä oli tammikuun 24. päivä vuonna 2011!

*************

 

 

Saavuttamamme voitto on kirvelevä tappio Tampereen Vedelle ja Tavasen johdolle.

 

 

AVI:n päätös on tappio myös niille monille tamperelaispoliitikoille, jotka ovat aikoneet Tavasen kautta alistaa Tampereen naapurikunnat keskuskaupungin määräysvallan alle.

 

 

Päätös on tappio myös niille henkilöille, jotka joissain poliittisissa yhteyksissä ovat todenneet, että ”Tavasen vastustaminen on Eskon omaa toimintaa”.

 

 

*****************

 

 

 

On aihetta iloon, mutta pelkään, että Tavase-kysymyksessä on nyt nähty vasta ensimmäinen alkuerä.

 

 

Olen melko varma, että Tavase-taistelun nyt hävinneet tahot alkavat suunnitella tekopohjavesilaitoksen rakentamista Pinsiöön.

 

 

Hämeenkyrön ja Ylöjärven päättäjät!

 

Nyt pitää olla hereillä ja alkaa heti tekemään työtä, jotta Tavasen kannattajat eivät uskaltaisi alkaa tekemään suunnitelmia Pinsiönharjun tuhoamiseksi, jotta Tampereen tarpeisiin saataisiin tekopohjavettä!

 

 

Tavasen kannattajien mukaan Tampereelle eivät riitä Näsijärvi ja Pyhäjärvi raakaveden lähteiksi – sitä pitää heidän mukaansa tehdä keinotekoisilla sadetuksilla ja tuhota korvaamattomat luontoarvot.

 

 

Tavasen toinen ja todellinen taistelu on vasta alkamassa – sitä pelkään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tavase, Tavase Pinsiöön?, Pinsiö, Ari Nieminen, Pauli Kiuru, kansanedustaja Pauli Kiuru, Mikko Alatalo, Tampereen Vesi Liikelaitos, Vesitehdas, Tampereen Vesi,

EU-kriitikot eivät vieläkään hyväksy 16.10.1994 järjestettyä kansanäänestystä

Tiistai 12.5.2015 - -Esko Erkkilä-

Vietimme Eurooppa-päivää viime lauantaina eli 9.5.2015.

 

 

Suomessa järjestettiin kansanäänestys Euroopan Unioniin liittymisestä 16.10.1994 ja sen tulos oli EU-myönteinen, sillä kansanäänestyksessä 56,9 % kansalaisista kannatti Euroopan Unioniin liittymistä.

 

 

Kannatin Euroopan Unioniin liittymistä ja en ole päätöstäni katunut.

 

 

Eurooppa-päivän viettäminen nosti jälleen kerran esiin mielipiteitä, että kansa äänesti lokakuussa 1994 väärin!

 

 

On käsittämätöntä, että jokaisen vaalin ja äänestyksen jälkeen ilmoille putkahtaa esiin äänekäs vähemmistö, jonka mielestä vaalitulos tai äänestyspäätös oli väärä.

 

 

Paljon puhuttu kansan vaihtaminen olisi tämän protestijoukon mielestä se toimenpide, joka pitäisi tehdä.

 

 

Lokakuun 16. päivänä järjestetyn kansanäänestyksen osalta päätökseni oli helppo.

 

 

Halusin katsoa eteenpäin ja kannoin huolta tulevista sukupolvista – halusin kantaa vastuuta lapsistani sekä heidän aikalaisistaan ja äänestin EU-jäsenyyden puolesta.

 

 

Suomen jääminen seuraavaan EU-jäsenyyden hyväksyvien valtioiden joukkoon olisi ollut nöyryytys Suomelle – halusin, että liitymme eurooppalaiseen perheeseen etujoukoissa.

 

 

Tiesin ja tajusin ne ongelmat, jotka Euroopan Unioniin liittyminen toisi esim. maataloudelle ja kotieläintaloudelle, joiden parissa silloin tienasin leipäni.  Tajusin myös sen, että muutoksen pitää antaa tapahtua ja sen vauhdittaminen on vastuullani.  

 

 

Äänestin JAA ja en ole katunut!

 

 

 

 

yanestyseusta16102015

 

 

Pystypäin ja ylpeänä vedin Suomen siniristilipun salkoon Eurooppa-päivänä 9.5.2015.

 

 

Suomi kuuluu eurooppalaiseen perheeseen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU-kriitikot, EU-änkyrät, EU-kansanäänestys, EU-kansanäänestys 16.10.1994, 16.10.1994, neuvoa-antava kansanäänestys, neuvoa-antava kansanäänestys EU:sta,

Kansanedustaja Pertti Hakanen - ruokaturvallisuuden ja kotimaisen alkutuotannon puolestapuhuja

Tiistai 28.4.2015 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaalaiset ja koko Suomi saavat olla tyytyväinen, että Pertti Hakanen Sastamalasta tuli valituksi kansanedustajaksi.

 

 

Tunnen Pertti Hakasen sekä hänen Seija-vaimonsa jo pitkältä ajalta ja olen tyytyväinen, että Pertti toisella yrittämällä tuli valituksi eduskuntaan.

 

 

 

 

haka1

 

 

Pertti Hakasen ehdokasnumero oli 22 ja hän sai Pirkanmaalta 4907 ääntä.

 

 

Hakasen vaalitiimin työskentely oli esimerkillistä ja tiimin työskentelyä johti 22-vuotias Niko Pikkuaho – mahtava referenssi nuorelle miehelle!

 

 

 

 

haka2

 

 

Pertti Hakanen on kokenut tekijä monessa yhteydessä ja eräs hänen pätevyysalueensa on toimiminen MTK:n johtokunnan jäsenenä.

 

 

Selkeäsanaisena sanankäyttäjänä Hakanen on haluttu esiintyjä MTK:n tilaisuuksissa, joissa tuottajat haluavat kuulla etujärjestönsä syvimmät ajatukset ja linjanvedot.

 

 

Omalta kohdaltani voin todeta, että Pertti Hakanen kuuluu niihin vajaan kymmenkunnan esiintyjän joukkoon, joita on ”turvallista” kuunnella.

 

 

Olen vakuuttunut, että kansanedustaja Pertti Hakasen kautta ja hänen avullaan maamme ruokaturvallisuus pysyy hyvällä tasolla. Sen lisäksi alkutuottajat saavat olla varmoja, että heillä on eduskunnassa ainakin yksi puolestapuhuja.

 

 

 

 

haka3

 

 

Pertti Hakasella on vahvat kytkennät ja toimivat suhteen Keskustan kenttään sekä Keskustan puoluejohtoon.

 

Kaksi vuotta Keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtajana ja sen jälkeen aktiivinen toiminta Keskustan puoluehallituksessa ovat takeet siitä, että pirkanmaalainen tuntuma puolueen johdossa on huomioitu.

 

 

Parhaimmat onnittelut Pertti ja Seija Hakaselle – Teillä on alkanut uusi ja mielenkiintoinen elämänvaihe!

 

 

Kysyin Seija Hakaselta facebuukissa, että joko kolttu Linnan juhlia varten on hankinnassa ja Seija vastasi näin:

 

 

”Rauhallisesti nyt vaan, ensin katsellaan ja hypistellään nautinnollisesti kaupan antimia. Jos sattuu tuuri, voin hankkia piankin, mutta voin muodostaa päässäni eri malleista ihanneyhdistelmän ja käyttää paikallisia ammattilaisia sen valmistukseen.”

 

 

Seijan vastaus kuvastaa, että lähiruuan lisäksi Hakasen perheessä arvostetaan lähipalveluja;

 

Se on hyvä se!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pertti Hakanen, kansanedustaja Pertti Hakanen, MTK:n johtokunnan jäsen Pertti Hakanen, Keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtaja Pertti Hakanen, Keskustan puoluehallituksen jäsen Pertti Hakanen, Seija Hakanen, Niko Pikkuaho, lähiruoka, lähipalvelut,

Arto Pirttilahti vakiinnutti asemansa kärkipoliitikkojen joukossa jo ensimmäisellä kansanedustajakaudellaan

Maanantai 27.4.2015 - -Esko Erkkilä-

Eduskuntavaaleissa Pirkanmaan vaalipiirissä Keskustan listan toiseksi suurimman äänimäärän keräsi kansanedustaja Arto Pirttilahti.

 

 

 

 

 

arto1

 

 

Pirttilahden ehdokasnumero oli 36 ja hän keräsi ääniä 6627.

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana olen tyytyväinen, että Mänttä-Vilppulasta kotoisin oleva Pirttilahti sai Tampereelta 883 ääntä.

 

 

Pirttilahti painotti jo marraskuussa, että Keskustan kaikkien kansanedustajaehdokkaiden pitää tehdä vaalityötä Tampereella, sillä menestyminen Tampereella ratkaisee Keskustan menestymisen koko Pirkanmaalla.

 

 

 

 

arto2

 

 

Olen liittänyt näille sivuilleni vuosien aikana lukemattomia kuvia Arto Pirttilahdesta ja tässä yksi lisää.

 

 

Osa kuvistani löytyy, kun googlaa ”Arto Pirttilahti” ja menee siihen osioon, jossa näytetään kuvia Pirttilahdesta.

 

 

******************

 

 

Arto Pirttilahti on koulutukseltaan agrologi ja saman koulukunnan edustajana olen ylpeä, että agrologi-veli Arto on edennyt urallaan hienosti.

 

 

Olemme molemmat valmistuneet agrologeiksi perinteikkäästä Mustialan Maatalousopistosta – minä vuonna 1970 ja Arto vuonna 1988.

 

 

Erityisen tyytyväinen olen agrologi Arto Pirttilahden kohdalla siitä, että hän on vahvasti mukana erilaisissa kansainvälisissä yhteyksissä. Pohjoismaiden neuvosto, Suomen Etyj valtuuskunta sekä Pohjoismaisen investointipankin tarkastuskomitea ovat foorumeita, jotka ovat hyödyntäneet Arton asiantuntemusta.

 

 

Eduskunnassa kansanedustaja Arto Pirttilahti on talousvaliokunnan ja lakivaliokunnan jäsen sekä lisäksi hän on liikenne- ja viestintävaliokunnan varajäsen.

 

 

On mielenkiintoista nähdä, että millaisia tehtäviä Arto Pirttilahdelle kertyy, kun uusi eduskunta aloittaa työskentelynsä.

 

 

Arto Pirttilahden Eija-vaimo on yrittäjä ja hänellä on omistuksessaan ”Sammallammas” -niminen yritys. Sammallampaan tuotteista minulle ovat tulleet tutuiksi erilaiset kettuhahmot.

 

 

 

Arto Pirttilahden istuntosalipaikka oli edellisellä vaalikaudella istuntosalin taustalla, mutta uskon, että Pirttilahden uusi istuntosalipaikka on jatkossa lähempänä puhemiestä!

Toki viime vaalikauden alussa Artolla oli siinä mielessä hyvä paikka, että hänen vierellään istui Juha Sipilä! Sipilä tosin siirtyi sen jälkeen lähemmäs puhemiestä, kun hänet valittiin Keskustan puheenjohtajaksi!

 

 

Kiitän Arto Pirttilahtea siitä työstä, jota hän teki päättymässä olevalla vaalikaudella ja toivottelen hänelle Sipilän joukkueen jäsenenä mitä parhainta jatkoa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Arto Pirttilahti, Sammallammas, Eija Pirttilahti, kansanedustaja Arto Pirttilahti,

Poliitikot ovat kiitollisia kohteita valokuvaajalle!

Perjantai 24.4.2015 - -Esko Erkkilä-

Yleensä liikun melkein kaikkialla kameran kanssa ja kuvaan kohdalleni sattuneita mielenkiintoisia kohteita.

 

 

Käydyn eduskuntavaalikampanjan aikana valokuvauskohteista ei ollut pulaa, sillä kaikki poliitikot puoluekannasta riippumatta ovat hyvin suosiollisia, kun huomaavat, että heitä valokuvataan.

 

 

Poliitikkojen suosiollisuus kuvaajaa kohtaan asettaa luonnollisesti kuvaajalla velvoitteen, että kuvaa ei saa väärinkäyttää vaan se pitää julkaista arvokkaasti.

 

 

Seuraavassa kuvakimara niistä henkilöistä, jotka sattuivat kamerani eteen vaalikampanjan aikana ja jotka sitten myös tulivat valituiksi kansanedustajiksi.

 

 

Mukana on eri vaalipiiristä valittuja kansanedustajia, mutta yhteistä heille on se, että kaikki valokuvat on otettu Tampereella!

 

Kuvasarjan aluksi tapaamani puoluejohtajat, mutta sen jälkeen kuvat ovat sattumanvaraisessa järjestyksessä:

 

 

 

 

ed1

 

 

Juha Sipilä, Keskusta

 

 

 

 

ed2

 

 

Timo Soini, Perussuomalaiset

 

 

 

 

ed3

 

 

Pääsin samaan kuvaan Alexander Stubb´n kanssa Keskustorilla

 

 

 

 

ed4

 

 

Antti Rinne, SDP

 

 

 

 

ed5

 

 

Antti Kaikkonen, Keskusta

 

 

 

 

ed6

 

 

Arto Pirttilahti, Keskusta

 

 

 

 

ed7

 

 

Myös Paavo Väyrysen kanssa pääsin samaan kuvaan

 

 

 

 

ed8

 

 

Mikko Alatalo, Keskusta

 

 

 

 

ed9

 

 

Juha Rehula, Keskusta

 

 

 

 

ed10

 

 

Sari Tanus, Kristillisdemokraatit

 

 

 

 

ed11

 

 

Pauli Kiuru, Kokoomus

 

 

 

 

ed12

 

 

Harri Jaskari, Kokoomus

 

 

 

 

ed13

 

 

Sanna Marin, SDP

 

 

 

 

ed14

 

 

Martti Mölsä, Perussuomalaiset ja Lea Mäkipää, Perussuomalaiset

 

 

 

 

ed15

 

 

Olli-Poika Parviainen, Vihreät

 

 

 

 

ed16

 

 

Satu Hassi, Vihreät

 

 

 

 

ed17

 

 

Anna Kontula, Vasemmistoliitto

 

 

 

 

ed18

 

 

Sofia Vikman, Kokoomus

 

 

 

 

ed19

 

 

Pertti Hakanen, Keskusta

 

 

 

 

ed20

 

 

Arto Satonen, Kokoomus

 

 

 

 

ed21

 

 

Pia Viitanen, SDP ja Ilmari Nurminen, SDP

 

 

 

Kiitokset vielä kerran kaikille kansanedustajiksi valituille, että suhtauduitte myötäsukaisesti kuvauksiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pirkanmaan kansanedustajat 2015, Juha Sepilä, Timo Soini, Alexander Stubb, Antti Rinne, Mikko Alatalo, Arto Pirttilahti, Pertti Hakanen, Paavo Väyrynen, Kimmo Tiilikainen, Satu Hassi, Sari Tanus, Sofia Vikman, Sanna Marin, Pauli Kiuru, Antti Kaikkonen,

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »