Hieno ja luottavainen tunnelma Paavo Väyrysen Pirkanmaan maakunnallisen vaalijuhlan kahvitilaisuudessa

Tiistai 17.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen Keskustan presidenttiehdokkaan Paavo Väyrysen kunniaksi järjestetyn Pirkanmaan maakunnallisen vaalijuhlan ohjelma-annista.


Vaalijuhlahan järjestettiin Tampereen Yliopiston juhlasalissa sunnuntaina tammikuun 15. päivä ja tilaisuuteen osallistui lähes 650 kuulijaa.


Maakunnallisen vaalijuhlan alkamisaika oli klo 15.00, mutta tilaisuutta edeltänyt kahvitarjoilu aloitettiin jo tuntia aikaisemmin.


Kiersin kamerani kanssa juhlavieraiden joukossa kahvitilaisuuden aikana ja tässä muutama otos kamerakierrokseltani:

Mikko Kärki Lempäälästä (vasemmalla) ja Markku Ylijoki Viljakkalasta ovat kokeneita kunnallisvaikuttajia ja heillä oli keskenään paljon mielenkiintoisia asioita käsiteltävänään.

Kärki on kunnanvaltuutettu Lempäälässä ja Ylijoki kaupunginvaltuutettuna Ylöjärvellä.

Tamperelaiset Sylvia Remes (vasemmalla), Tuula Minkkinen ja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen nauttivat kahvia ja voipullaa hyvillä mielin sekä odottivat juhlatilaisuuden alkamista.

Hämeenkyrön kunnanvaltuutettu Jouni Ovaska ja SuPerin tamperelainen järjestöpäällikkö Raija Moilanen.

Lisää hämeenkyröläisiä – Jorma Rajakoski ja Pasi Alakomi. Pasi on tehnyt hyvän kaupan, sillä Väyryset-muki näyttää olevan kotiinviemisenä!

Pitää tässäkin kiittää Pasia, sillä ajoin autoni joulukuussa mökillä jäiselle sekä liukkaalle nurmikolle ja jouduin soittamaan Pasin vetämään Focukseni traktorilla takaisin "ihmisten ilmoille"!

Etelärinteen tilan emäntä Raili Naskali Pirkkalasta yhdessä miehensä Pekka Naskalin kanssa.

Naskali Ky:n nahka-alan yritys on kaikille tuttu Kuninkaankatu 31:ssä Tampereella!

Tapio Vaali, Pirjo Männistö ja Anne Kotti saivat koko juhlan ajan kääriä paketteihin Väyryset-mukia, Paavo Väyrysen kirjaa, hopealohta ja nalle-karhuja.

Seija Alatalo ja Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti olivat hyvällä tuulella kuten aina.

Seija on helmikuun aikana nousemassa Tampereen kaupunginvaltuustoon Keskusta-ryhmän varaedustajaksi, sillä Muusa Kostilainen on muuttanut Helsinkiin.

Onnea Seijalle uuden luottamushenkilöaseman saavuttamisesta!

Kansanedustaja Arto Pirttilahden eduskunta-avustaja Elina Sieppi Ylöjärveltä ja Jorma Kallio Vesilahdelta keskustelivat aivan varmasti Kokoomuksen suunnittelemasta kuntateurastushankkeesta!

Viime eduskuntavaaleissa eduskunnasta vapaaehtoisesti luopunut hämeenkyröläinen maanviljelysneuvos Klaus Pentti on sitten viime näkemän kasvattanut tyylikkäät viikset.

Tässä maanviljelysneuvos on yhdessä vaimonsa Ullan kanssa.

Ikaalisten vahvat Keskusta-vaikuttajat Matti Äijö (vasemmalla) ja Pauli Haapaniemi keskustelivat varmaan Ikaalisten asioista Paavo Väyrysen vaalijuhlan kahvitilaisuudessakin.

Tämän jutun lopuksi vielä yksi kuva vaalijuhlan eturiviltä.

Kansanedustaja Arto Pirttilahti on saanut paikan Vuokko Väyrysen rinnalta.

Tässä siis muutamia otoksia Paavo Väyrysen maakunnallisen vaalijuhlan kahvitilaisuudesta.

Väkeä oli paikalla 650 henkeä ja tähän heistä mahtui vain murto-osa.

Toivottavasti saamme järjestettäväksemme Tampereelle Väyrysen uuden vaalijuhlan ensimmäisen kierroksen jälkeen.

Silloin pyrin olemaan ahkerampi kuvaaja!

-Esko Erkkilä-

VTT Paavo Väyrysen Pirkanmaan maakunnallisesta vaalijuhlasta muodostui kerrassaan hieno kansalaisjuhla

Maanantai 16.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Presidenttiehdokas, VTT Paavo Väyrysen taustajoukot järjestivät eilen Pirkanmaan maakunnallisen vaalijuhlan Tampereen Yliopistolla.


Juhlatilaisuuden piti alkaa kahvitarjoilulla klo 14.15, mutta kahvitarjoilu oli aloitettava jo klo 14.00, sillä juhlayleisöä oli jo silloin paikalla aulan täydeltä.

Juhlatilaksi oli varattu Yliopiston juhlasali ja innostunut yleisöjoukko täytti 650-paikkaisen juhlasalin melkein viimeistä istuinsijaa myöten.

Tässä juhlayleisöä puhujakorokkeelta vasemmalle katseltuna.

Vaalijuhla aloitettiin juhlatilaisuuteen sopivalla tavalla eli Maamme-laululla. Esilaulajana toimi Iinu Kuusento.

Keskustan Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Markku Vuorensola avasi juhlatilaisuuden ja toivotti presidenttiehdokas Paavo Väyrysen, Vuokko Väyrysen sekä salintäyteisen yleisön tervetulleeksi juhlaan.

Vuorensola totesi avauksessaan, että Suomi tarvitsee nyt arvojohtajaa joka on kokenut, isänmaallinen, suvaitseva sekä rohkea päättäjä.

Monivuotisen henkilökohtaisen kokemuksensa perusteella Vuorensola totesi olevansa vakuuttunut, että VTT Paavo Väyrynen täyttää nämä kriteerit.

Vuorensolan avaustervehdyksen jälkeen Iinu Kuusento esitti orkesterinsa Iinu Kuusento Cuontry Group´n säestyksellä kaksi amerikkalaistyylistä kappaletta.

Vaalijuhlan juhlapuheen piti VTT, presidenttiehdokas Paavo Väyrynen.

Väyrynen totesi kiertäneensä paljon ympäri maata ja muistutti, että hän on käynyt kampanjansa aikana useasti myös Pirkanmaalla ja Tampereella.

Väyrynen totesi, että äänestäjillä on oikeus tavata presidenttiehdokas henkilökohtaisesti. Ei riitä, että ehdokkaat näyttäytyvät jääkiekko-otteluissa, raveissa tai kauppakeskuksissa.

Paavo Väyrynen luonnehti vaalikampanjaa antoisaksi ja vähän hauskaksikin kokemukseksi. Hän antoi tunnustusta vaimolleen eli Vuokko Väyryselle ”mukanaelämisestä”.

Sitä Väyrynen harmitteli, että presidentin tärkein vastuualue eli ulkopolitiikka on jäänyt vaalitaistelun aikana liian vähälle huomiolle. Paavo Väyrynen vakuutti, että ennen toista äänestyskierrosta sitä tullaan käsittelemään.

Presidenttiehdokas Paavo Väyrynen totesi hymynkare suupielissään mutta totuudenmukaisesti, että nykyisellä Venäjän pääministeri Vladimir Putinilla oli kunnia tutustua häneen jo joulukuussa 1991, kun Putin kuului Suomessa vierailleen Pietarin pormestarin seurueeseen. Vierailun isäntänä toimi silloin Paavo Väyrynen.

Väyrysen puhe oli kerrassaan mainio ja sytyttävä. Salintäyteinen yleisö puhkesi sen aikana viitisentoista kertaa suosionosoituksiin – unohtumaton kokemus!

Väyrysen juhlapuheen jälkeen oli taas vuorossa Iinu Kuusennon ja hänen bändinsä esittämät kaksi musiikkiesitystä.

Niitä ja seuraavan puhujan puheenvuoroa juontaessaan Keskustan Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Markku Vuorensola kommentoi Väyrysen juhlapuhetta nasevasti:

”Turvallinen puhe!”

Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahden puheenvuoro oli otsikoitu: ”Maakunnan vaikuttajan puhe”.

Hanhilahti käsitteli puheessaan lyhyesti useita Pirkanmaata koskettavia teemoja. Erityistä huolta hän kantoi siitä, että kuntaliitoskeskustelut ovat lähes lopettaneet kuntien välisen yhteistoiminnan. Hanhilahti teki selväksi, että Tampereen Keskusta ei kannata kuntaliitoksia.

Iinu Kuusento toimi esilaulajana, kun juhlayleisö seisaalleen nousten lauloi virallisen ohjelman päätteeksi Pirkanmaan maakuntalaulun.

Ohjelma jatkui salissa ja aulassa virallisen osuuden jälkeenkin, sillä Jukka Koivula haastatteli Paavo Väyrystä ”kaiken kansan kuullen”.

Myös MTV:n toimittaja ja kuvausryhmä halusivat kuulla presidenttiehdokas Paavo Väyrysen ajatuksia.

Paavo Väyrynen näytti juhlapuheensa aikana tavaramerkkinsä tupla-veen eli W.

En ehtinyt sitä puheen aikana kuvaamaan, mutta tilaisuuden jälkeen pyysin Paavoa sen näyttämään ja tässä on hieno tulos!

Pääsin käymään lyhyen keskustelun Vuokko Väyrysen kanssa ja Vuokko totesi, että on aina mukava päästä käymään Tampereella.

Kuva on kamerallani kansanedustaja Arto Pirttilahden näkemys Vuokko Väyrysestä ja minusta!

Senaattori Arto Pirttilahti halusi päästä toisenkin kerran kamerani taakse kuvaajaksi ja tässä yksi ”Artsin” otoksista.

Superin tamperelainen kenttäpäällikkö Raija Moilanen hymyilee Paavon ja minun välissäni ja Vuokonhan kaikki tuntevat!

Keskustan Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Markku Vuorensola yhteenveti Pirkanmaan maakunnallisen vaalijuhlan ja totesi, että nyt jatkamme vaalityötä pitäen mielessämme Paavo Väyrysen ja Suomen lipun!

Voisiko sen hienommin presidenttiehdokas Paavo Väyrysen vaalijuhlan päättää!

-Esko Erkkilä-

Aloitteen tekemisen on oltava teknisesti helppoa, jotta niitä yrityksissä tehtäisiin

Lauantai 7.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Yritykset mainostavat itseään, että ne suhtautuvat suopeasti työntekijöidensä esittämiin aloitteisiin.

 

Käytännössä hyvätkin aloitteet jäävät tekemättä, sillä monissa yrityksissä aloitteen tekeminen ja sen ”hyvyydestä” päättäminen on tehty perin byrokraattisiksi.

 

Tiedän kokemuksesta, että aloite on usein laadittava kirjallisesti ja toimitettava tietylle yhdyshenkilölle, joka sitten joskus saattaa viedä sen ison kaikkia henkilöstöryhmiä edustavan raadin käsiteltäväksi. Raati kokoontuu ja saattaa pyytää aloitteesta lausunnon joltakin henkilöltä, jonka reviirille asia kuuluu.

 

Kuvatunlainen byrokraattinen tapa käsitellä aloitteita on tehokas systeemi tukahduttaa koko aloitetoiminta.

 

Sain marraskuussa vierailla monikansalliseen AGCO-konserniin kuuluvan Valtran traktoritehtaalla Suolahdessa.

 

Valtran traktoritehdas on kuuluisa hyvinhoidetusta aloitetoiminnastaan ja siitä kertoo mm. se, että yritys on 2000-luvulla valittu kolmena vuonna peräkkäin Suomen aloitteellisimmaksi yritykseksi.

 

Valinnat ovat perustuneet Johtamistaidon Opisto JTO:n vuosittaiseen tutkimukseen. JTO:n otoksessa on mukana suurin osa teollisuutemme työpaikoista, ja se perustuu yritysten ilmoittamiin määriin toteutuneista aloitteista.

 

Valtralaiset tekevät keskimäärin 13 aloitetta vuodessa henkilöä kohti – mittava ja hieno saavutus.

 

 

Valtran aloitetoiminnasta kertova informaatiotaulu yrityksen aulatiloissa.

 

 

 

Kokoonpanolinjoilla on taulut, joille työtekijät voivat heti ongelman todettuaan kirjata sen ja ongelman perään voi myös heti tuoreeltaan kirjata tavan, jolla esiintynyt ongelma poistuisi.

 

Ei tarvitse kirjoittaa asiaa paperille ja ongelma sekä sen ratkaisuehdotus ovat heti esimiesten ja osaston muun henkilökunnan nähtävillä – tähän pitäisi pyrkiä myös muissa yrityksissä!

 

On selvää, että aloitteiden käsitteleminen on aina yrityskohtainen ratkaisu.

Valtran tapa kannustaa henkilökuntaansa aloitteellisuuteen ja sen mutkaton tapa käsitellä aloitteet on mainio. Se antaa kaikille yrityksille hyvän pohjan alkaa miettimään henkilökunnan panoksen lisäämistä yrityksen kehittämistyössä.

 

-Esko Erkkilä-

Lähes viisisataa tamperelaista kävi vaalibussissa tervehtimässä Paavo ja Vuokko Väyrystä

Torstai 29.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Presidenttiehdokas Paavo Väyrynen veti keskiviikkona joulukuun 28. päivänä Tampereella kuuden tilaisuuden sarjan vaalibussitilaisuuksia yhdessä vaimonsa Vuokon kanssa.

 

Paavo Väyrysen panostaminen Tampereella kannatti, sillä Väyrysten vaalibussissa vieraili lähes 500 tyytyväistä tamperelaista. Oli mukava seurata Väyrysten kansansuosiota kaikissa niissä paikoissa, joissa he päivän aikana vierailivat.

Presidenttiehdokas oli hyvin tyytyväinen Tampereella kokemaansa suosioon.

 

Pääsin olemaan mukana viidessä tilaisuudessa päivän aikana ja tässä pienoinen kuvakavalkadi päivän tapahtumista:

 

 

Tammelantori oli autio ja tyhjä hieman ennen kymmentä, mutta kellon lähestyessä määräaikaa torille oli kerääntynyt kymmeniä tamperelaisia odottamaan Väyrysen vaalibussi saapumista.

 

 

Bussi saapui Tammelantorille täsmälleen klo 10.00 ja torilla odottaneet täyttivät hetkessä Väyrysen vaalibussin.

 

 

Pirkanmaan vaalipiiristä valittu kansanedustaja Arto Pirttilahti (oikealla) kulki koko päivän Väyrysten matkassa ja samoin teki myös puoluesihteeri Timo Laaninen (vasemmalla).

 

 

Vuokko Väyrynen valloitti tamperelaiset vaatimattomalla ja valoisalla olemuksellaan.

 

 

Presidenttiehdokas oli myös koko päivän myhäilevä ja hyvällä tuulella!

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Antti Juva (vasemmalla) käytti tilaisuutta hyväkseen ja keskusteli puoluesihteeri Timo Laanisen kanssa poliittisista näkymistä.

 

 

Paavo Väyrysen presidentinvaalikampanjan hittituote on muki, jossa Paavo ja Vuokko ovat kuvattuina Itsenäisyyspäiväjuhlan varusteissa. Ostin itselleni mukin ja tässä siitä kuva.

 

 

Vuokko ja Paavo Väyrynen komistivat ostamani juhlamukin nimikirjoituksillaan. 

 

 

Hervantalainen Tarmo Aaltonen hankki lukemattomien muiden tapaan Väyrysten juhlamukin. Vuokko kirjoitti nimensä mukin pohjaan…

 

 

…ja hänen jälkeensä oli Paavon vuoro kirjoittaa nimensä.

 

 

”Hyvältä näyttää!”

 

 

Myös kansanedustaja Arto Pirttilahti hankki Väyrysten juhlamukin ja tässä presidenttiehdokas ”kuittaa” Pirttilahden ostoksen!

 

 

 

Tässä Tampereen kaupunginvaltuutettu Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen Väyrysten seurassa.

 

 

 

Myös minä pääsin Paavo ja Vuokko Väyrysen kanssa samaan potrettiin. Vasemmalla Timo Laaninen.

 

 

 

Kiitän Paavo ja Vuokko Väyrystä hienon päivän järjestämisestä tamperelaisille!

 

Kiitokset myös kansanedustaja Arto Pirttilahdelle, joka oli koko pitkän päivän mukana kaikissa Väyrysten tilaisuuksissa. Samoin kiitokset myös puoluesihteeri Timo Laaniselle, joka myös oli koko ajan mukana.

 

 

Kuvakertomus on paikallaan lopettaa kuvaan, josta näemme, että meillä kaikilla oli niin mukavaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jouluinen 35-vuotisjuhla oli hieno tilaisuus

Keskiviikko 21.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistys ry:n tarkoituksena on tamperelaisten eläkeläisten toiminnallisten, henkisten ja aineellisten etujen valvominen ja heidän asemassaan ilmenevien epäkohtien korjaaminen.

 

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys toimii sitoutumattomana eläkeläisjärjestönä.

 

Yhdistys täytti tänä vuonna 35-vuotta ja juhlavuotensa kunniaksi se järjesti jouluisen 35-vuotisjuhlan Komediateatterin yläsalissa joulukuun 17. päivänä.

 

Olin MSL-Tampereen puheenjohtajana kutsuvieraana mukana hienossa tilaisuudessa.

 

Tässä kuvakertomus juhlasta:

 

 

Tampereen kaupunginvaltuutettu, MSL-Tampereen sihteeri Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen oli juhlassa toinen MSL-Tampereen edustaja.

 

 

Juhlivan yhdistyksen puheenjohtaja Matti Kaperi ja varapuheenjohtaja Irma Siren vastaanottivat juhlavieraat ja he myös vastaanottivat juhlivalle yhdistykselle osoitetut tervehdykset.

 

 

Puheenjohtaja Matti Kaperi lausui juhlan tervehdyssanat.

 

 

 

Juhlatilaisuuden musiikista vastasi Mauri Kuusinen.

 

 

Yhdistyksen jäsen Maire Vainikka esitti juhlayleisölle yhdistyksen historiikin.

 

Yhdistyksen perustajina oli 37 perustajajäsentä eli yhdistys lähti heti perustamisensa jälkeen voimallisesti liikkeelle.

 

Yhdistyksen oma lippu vihittiin v. 2000.

 

Nykyisin yhdistyksen ”kotipesänä” toimii Marttala, joka sijaitsee Hämeenpuistossa.

 

Yhdistyksellä on nyt 230 jäsentä ja sen toiminta on vilkasta, sillä Marttalassa kokoonnutaan kahdesti kuukaudessa. Sauvakävelyryhmä lähtee matkaan joka tiistai klo 10.00 ja lähtöpaikka on Vapauden patsas Hämeenkadun ja Pirkankadun kulmauksessa.

 

 

Juhlapuheen tilaisuudessa piti Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti.

 

Hanhilahti totesi, että yhdistyksen tulevaisuus näyttää valoisalta, sillä Tampereen seudulle muuttaa vuosittain 4.000 asukasta ja heistä vajaa puolet asettuu Tampereelle.

 

Apulaispormestari Hanhilahti loi juhlapuheessaan pikakatsauksen Tampereen taloustilanteeseen. Hän painotti, että investointitasosta on huolehdittava, vaikka lyhyellä tähtäyksellä pienemmillä investoinneilla saataisiinkin parempi tulos.

 

Ajankohtaisesta kuntauudistuksesta Hanhilahti totesi, että kuntaministeri Virkkunen antanee esityksensä helmikuussa 2012. Kuntien yhteistyö oli kääntynyt positiiviseen suuntaan, mutta kuntauudistusta odoteltaessa se on nyt pysähdyksissä.

 

Apulaispormestari Hanhilahti halusi erikseen käsitellä ns. Nuorisotalo-hanketta.  Kyse on laajemmasta hankkeesta kuin pelkästä nuorisotalosta. Hanke sijoittuu vanhalle Kauppaoppilaitokselle ja toiminta siellä alkaa ensi vuoden elokuussa. Parhaillaan on menossa talon nimikilpailu ja toukokuun aikana määritellään talon käyttövuorot.

 

Juhlapuheensa lopuksi apulaispormestari Hanhilahti onnitteli juhlivaa yhdistystä.

 

 

Eläkeliiton Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Sointu Liukko (keskellä) ja piirin toiminnanjohtaja Elina Paukkunen (oikealla) luovuttivat Eläkeliiton myöntämän kultaisen ansiomerkin Tuomo Hakkaraiselle.

 

 

Pekka Karttuselle (toinen oikealta) luovutettiin Eläkeliiton hopeinen ansiomerkki.

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsen Meeri Vettenranta esitti laihialaisittain etelä-pohjalaisen murrepakinan. Meerin esitys oli hunajaa korvilleni, sillä sain työurani aikana viettää Etelä-Pohjanmaalla lähes seitsemän vuotta ja vastuualueeseeni kuului mm. Meeri Vettenrannan synnyinkunta Laihia. Kävinkin kiittämässä Meeriä oikein kädestä pitäen hänen esityksensä jälkeen!

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jouluinen 35-vuotisjuhla päättyi yhteisesti laulettuun ”Maa on niin kaunis” –lauluun.

 

Kiitän Eläkeliiton Tampereen yhdistystä virkeän toimintansa esittelystä. Puheenjohtaja Matti Kaperin rohkaisema olen liittymässä yhdistyksen jäseneksi!

 

-Esko Erkkilä-

Kansanedustaja Arto Pirttilahti on vahva vaikuttaja valtiopäivätoimissaan

Keskiviikko 14.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Kansanedustaja Arto Pirttilahti käytti Keskustan Pirkanmaan piirin syyskokouksessa Museokeskus Vapriikissa 10.12.2011 useitakin mielenkiintoisia ja valaisevia puheenvuoroja.

 

 

Arto Pirttilahti painotti, että ”täysistunto- ja kyselytuntinäkyvyyden” lisäksi on muistettava, että kansanedustajan tärkein tehtävä on toimia aktiivisesti valiokuntatyöskentelyssä.

 

Pirttilahti sai valiokuntapaikkojen jaossa merkittävät paikat, sillä hän on lakivaliokunnan ja talousvaliokunnan varsinainen jäsen ja niiden lisäksi hän toimii varajäsenenä liikenne- ja viestintävaliokunnassa.

 

Valiokuntapaikkojen lisäksi Arto Pirttilahti toimii varajäsenenä ETYJ:n parlamentaarisessa yleiskokouksen Suomen valtuuskunnassa sekä Kansaneläkelaitoksen valtuutetuissa.

 

Olen pirkanmaalaisena agrologina ylpeä saman maakunnan agrologiveljen mainiosta pärjäämisestä kansanedustajien hierarkiassa – ja heti ensimmäisenä kansanedustajavuotenaan!

 

Kansanedustaja Pirttilahti oli ollut valiokuntamatkalla Saksassa ja toi sieltä saksalaisten uunituoreet energiaterveiset.

 

Saksahan joutui sisäpoliittisista syistä tekemään päätöksen ydinvoimasta luopumisesta.

 

Suomalaiset olivat kysyneet, että miten Saksa nyt aikoo turvata energiansaantinsa?

 

Isännät olivat vastanneet, että he joutuvat turvautumaan Puolassa tuotettavaan ydinvoimaan ja sen lisäksi he tulevat kasvattamaan omasta maaperästä kaivettavan ruskohiilen osuutta!

 

Ohjeena suomalaisilla saksalaiset olivat todenneet, että lisätkää oman turpeenne osuutta energiantuotannossa!

 

Rikkidirektiivistä Pirttilahti totesi, että se vie Suomelta merkittävästi kilpailuetua.

 

Haja-asutusalueiden asuttuna pitäminen on Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ja Pirkanmaan maakuntavaltuuston varapuheenjohtajana toimivalle kansanedustaja Arto Pirttilahdelle tärkeä asia.

 

Pirttilahti totesi, että Valtioneuvosto ei rajoita haja-asutusalueille rakentamista, vaan rajoittamissuunnitelmat ovat maakunnan pikkuvirkamiesten ajatuksia.

 

On tärkeää, että kansanedustajat käyvät maakunnissa kertomassa ja taustoittamassa asioita, joiden parissa he päivittäin toimivat. Kiitokset kansanedustaja Arto Pirttilahdelle maakunnan muistamisesta!

 

-Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry luovutti vastavalmistuneen pöytästandaarinsa yhteistyötahoilleen sekä ansioituneille jäsenilleen

Perjantai 28.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli MSL-Tampere täyttää ensi vuonna 30 vuotta.

 

Juhlavuottaan juhliessaan yhdistys valmistutti oman pöytästandaarin. Tasataksemme juhliamme, jaoimme pöytästandaarin ensimmäiset kappaleet yhteistyötahoillemme sekä ansioituneille jäsenillemme jo ennen juhlavuotta. 

 

Järjestimme viirinjakotilaisuuden Kirjastotalo Metsossa 20.10.2011.

 

 

Tilaisuus oli juhlava ja Suomen lippu juhlisti tilaisuuttamme.

 

MSL-Tampereen kattojärjestöllä Maaseudun Sivistysliitolla ei ole omaa pöytästandaaria, joten saimme olla päänavaajana MSL:ssä.

 

 

Jaoimme juhlatilaisuudessa pöytästandaarit yhteensä yhdeksälle yhteistyötaholle sekä yhdistyksemme toiminnassa ansioituneelle henkilölle. Pöytästandaarien myöntämisessä periaate on se, että ensimmäinen numeroitu kappale jää jakajalle eli tässä tapauksessa MSL-Tampereelle.

 

Pöytästandaarijuhlassa avauspuheen piti MSL-Tampereen puheenjohtaja Esko Erkkilä. Pöytäviirien suunnittelu- ja valmistusprosessista kertoi Jouni Koskela.

 

Pöytäviirien jakamisen suorittivat MSL-Tampereen johtokunnan jäsen Kaarina Peltomäki ja Esko Erkkilä.

 

Pöytäviiri numero 2 myönnettiin Maaseudun Sivistysliitolle ja sen vastaanotti toiminnanjohtaja Paula Yliselä.

 

Pöytäviirin numero 3 sai Tampereen kaupunki. Kaupungin puolesta viirin vastaanotti apulaispormestari Timo Hanhilahti.

 

Pöytäviiri numero 4 myönnettiin Keskustan Tampereen kunnallisjärjestölle ja sen vastaanotti järjestön kunniapuheenjohtaja Matti Kaperi.

 

Pöytäviirin numero 5 sai Keskustan Pirkanmaan piiri ja viirin vastaanotti piirin puheenjohtaja Markku Vuorensola.

 

Pöytäviiri numero 6 myönnettiin yhdistyksen perustajajäsenelle Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaiselle.

 

Pöytäviiri numero 7 myönnettiin niinikään yhdistyksen toiminnassa perustamisesta lähtien mukanaolleelle Seppo Ollinkoskelle.

 

Pöytäviirin numero 8 sai kolmas juhlatilaisuudessa läsnä ollut yhdistyksen perustajajäsen eli Maire Höylä.

 

Pöytäviiri numero 9 myönnettiin yhdistyksen toiminnassa monipuolisesti mukanaolleelle Jouni Koskelalle.

 

Pöytäviirin numero 10 sai kansanedustaja Mikko Alatalo.

 

Kiitän yhteistyökumppanien ja palkittujen henkilöiden puheita – niitä oli juhlavaa kuunnella.

 

 

Juhlatilaisuudessa kiitospuheen piti Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen.

 

 

Tilaisuuden päätteeksi tunnustuksen vastaanottaneet kokoontuivat yhteiseen juhlapotrettiin.

 

Vasemmalta lukien: Timo Hanhilahti (Tampereen kaupunki), Matti Kaperi (Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö), Jouni Koskela, Mikko Alatalo, Markku Vuorensola (Keskustan Pirkanmaan piiri), Maire Höylä, Seppo Ollinkoski, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Paula Yliselä (MSL).

 

 

Valitan, että juhlatilaisuuden ”valokuva-antini” on kovin rajallinen ja se johtuu siitä, että MSL-Tampereen puheenjohtajana sain pääosin hääriä tilaisuuden juontotehtävissä.

 

Kiitän tunnustuksen saaneita MSL-Tampereen yhteistyökumppaneita sekä nyt palkittuja jäseniämme pitkäjänteisestä ja tuloksekkaasta toiminnasta MSL-aatemaailman edesauttamisessa!

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaalainen opiskelija luottaa oman maakuntansa tulevaisuuteen

Torstai 22.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Yhteiskuntatieteiden kandidaatti Vilhartti Hanhilahti käytti taannoisessa Pirkanmaan Säätiön juhlaseminaarissa opiskelijan puheenvuoron.

 

Vilhartti on kotoisin Tampereelta ja opiskelee Tampereen Yliopistolla. Hanhilahti oli viime eduskuntavaaleissa Suomen Keskustan kansanedustajaehdokkaana ja hän oli ehdokkaana myös Tampereen kaupunginvaltuustoon v. 2008.

 

Hanhilahti oli vakuuttunut, että Tampere säilyttää asemansa sisä-Suomen suurimpana kasvukeskuksena myös tulevaisuudessa.

 

Hanhilahden puheenvuorossa tähdättiin vuoteen 2030 ja Vilhartti totesi, että kylämuotoinen asuminen on palannut arvoonsa. Kansalaiset ovat yhdessä yksilöitä ja jokaisesta pidetään huolta, totesi hän.

 

Kyläasumisen vahvistuminen on elvyttänyt koko seutukunnan, ennakoi Vilhartti. Hän jatkoi maalailuaan, että lähiruuan suosio kasvaa vuoteen 2030 mennessä.

 

Pirkanmaan liikenneolosuhteita ennakoidessaan opiskelija Vilhartti Hanhilahti totesi, että oikoradan sekä rantaväylän rakentaminen ovat parantaneet alueen kasvumahdollisuuksia. Lentoliikenteessä Pirkkalasta on vuoteen 2030 mennessä tullut selkeästi Suomen toiseksi suurin lentokenttä.

 

Pirkanmaan maakunta on Vilhartin arvion mukaan vuonna 2030 päästöneutraali alue.

 

Vilhartti Hanhilahden ajatuksiin on helppo yhtyä, kun hän juhlaseminaaripuheenvuoronsa päätteeksi totesi, että Pirkanmaa on vuonna 2030 täynnä mahdollisuuksia.

Opiskelijan puheenvuoron Pirkanmaan Säätiön juhlaseminaarissa käyttänyt Vilhartti Hanhilahti eturivissä vasemmalla ja seuraavina talousneuvos Tauno Mäkelä Vilppulasta, Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen, kansanedustajat Mikko Alatalo ja Arto Pirttilahti, maakuntajohtaja Esa Halme sekä säätiön hallituksen puheenjohtaja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen.

 

-Esko Erkkilä-

Kimmo Tiilikainen: Maakuntien rooli on katsoa asioita eteenpäin asukasnäkökulmasta

Keskiviikko 21.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen tarkasteli Pirkanmaan Säätiön juhlaseminaarissa 10.9.2011 maakuntien merkitystä Suomessa nyt ja tulevaisuudessa.

 

Maakuntien ja läänien periaatteellista erosta Tiilikaisella oli osuva tiivistys; maakunnat katsovat asioita eteenpäin asukasnäkökulmasta, kun taas lääninhallinnot toimivat ylhäältä alaspäin.

 

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikaisen esitys käsitteli monipuolisesti periaatteellisia sekä myös ajankohtaisia asioita.

 

Yhteishenki on ihmisistä lähtevää vastuunkantoa, mainitsi Tiilikainen.

 

Todetessaan, että kunnallinen demokratia on vastuullisuuteen kasvamista, pääsi Tiilikainen käsittelemään ajankohtaista kuntauudistusta.

 

Kansalaisten yhdenvertaisuus, palvelujen saatavuus sekä mahdollisuus vaikuttaa lähiyhteisön asioihin ovat keskeisiä seikkoja, joiden pitäisi pysyä myös niiden mielissä, jotka nyt ”ylhäällä” piirtelevät Suomen kuntaverkkoa uusiksi.

 

Ihmisten asuinpaikan valinnan pitää säilyä vapaana myös jatkossa, yritysten toimintaedellytykset on pystyttävä takaamaan koko maassa, opiskelumahdollisuuksien takaaminen vanhempien varallisuudesta piittaamatta ovat asioita, joiden on pysyttävä kirkkaana mielessä, kun kuntaverkkoa ollaan harsimassa uuteen uskoon.

 

Tiilikainen piti suurena uhkana opetusministeriön suunnitelmia, joissa opetukseen suunnattuja varoja leikataan 300 milj. euroa. Uhka koskee koko Suomea, mainitsi Tiilikainen.

 

Uuden kasvun eväiksi Kimmo Tiilikainen linjasi materiaalitehokkuuden, raaka-aineiden jalostamisen pidemmälle, energiatehokkuuden ja sen, että talouskasvun pitää saastuttaa vähemmän kuin ennen.

 

Kimmo Tiilikainen – jolle kertyi aikanaan myös ministerikokemusta - totesi, että Pirkanmaa on varautunut hyvin vuoteen 2030.

 

Hän kuitenkin muistutti, että ihmisiä pitää rohkaista vastuunottoon yrittäjyydellä ja on luotettava yrittäjien luovuuteen sekä muutosvoimaan.

 

Henkisten esteiden poistaminen, lainsäädännön esteiden purkaminen, investointien sekä vientitoiminnan tukeminen ovat seikkoja, joihin on koko ajan panostettava, mainitsi Tiilikainen esityksensä lopuksi.

Tässä jokunen kuva juhlaseminaarin tiimoilta:

 

Säätiön hallituksen puheenjohtaja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen toivottaa kansanedustaja Mikko Alatalon tervetulleeksi juhlaseminaariin.

 

Talousneuvos Tauno Mäkelä saapuu juhlaseminaariin.

Puheenjohtaja Rantaviita-Tiainen toivottaa Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahden tervetulleeksi ja takana Mikko Kärki Lempäälästä.

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Antti Juva saapuu juhlaseminaariin.

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön johtokunnan jäsen Esko Kärkkäinen saapumassa juhlaseminaariin.

-Esko Erkkilä-

"Pirkanmaa 2030" - tasokas seminaari Pirkanmaan sekä yleensäkin maakuntien merkityksestä Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Sunnuntai 11.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Talousneuvos Toivo Kuoppala, toimittaja Viljami Rantanen sekä agrologi Eino Helminen olivat monessakin mielessä kaukokatseisia, kun he 4.5.1961 allekirjoittivat säädekirjan, jolla haettiin oikeusministeriöltä lupaa Pirkanmaan Säätiö-nimisen säätiön perustamiseen. Oikeusministeriö myönsi säätiölle perustamisluvan 15.6.1961.

Pirkanmaan Säätiö järjesti lauantaina 10.9.2011 taidemuseo ja galleria Willa Mac`ssa 50-vuotisjuhlaseminaarinsa.

Willa Mac sijaitsee Pyynikillä ja sen edustalla on ”maamerkkinä” taiteilija Timo Solin´n yli kolmemetrinen pronssinen taideteos ”Ylöspäin”.

 

Juhlaseminaarin esiintyjinä olivat

 

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen…,

 

…maakuntajohtaja Esa Halme Pirkanmaan Liitosta sekä…

 

…opiskelija Vilhartti Hanhilahti.

 

Seminaarin avauksen suoritti Pirkanmaan Säätiön hallituksen puheenjohtaja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen…

…ja tilaisuuden juontajana toimi sekä seminaarin päätöspuheenvuoron käytti Jouni Koskela.

 

Pirkanmaan Säätiön tarkoitukseksi on hyväksytty pirkanmaalaisten yhteishengen kasvattaminen sekä sivistystoiminnan vaaliminen ja tukeminen Pirkanmaan alueella.

Jo alusta alkaen säätiön tarkoituksena oli tukea lähellä maalaisliittolais-keskustalaista aatetta olevaa toimintaa. Kaukokatseisuutta perustajilta oli se, että nimeksi jo 1960-luvun alussa valittiin pirkanmaalaisuus – Pirkanmaan Säätiö.

Pirkanmaan Säätiön taloudellinen tukitoiminta on viime vuodet perustunut säätiön aatemaailmaa lähellä olleiden henkilöiden merkkipäivälahjoituksiin. Niukoista rahavaroista johtuen säätiön avustustoiminta ei ole ollut säännöllistä vaan sitä ovat em. erillistulot rytmittäneet.  

Juhlaseminaarin n. 60 osanottajaa seurasivat mielenkiinnolla esityksiä.

Palaan myöhemmin mielenkiintoisiin seminaariesityksiin.

 

-Esko Erkkilä-

Tuhannen taalan kysymys: "Mitkä ovat yritysten tilauskannat keski-Euroopan lomakauden päättyessä?"

Perjantai 19.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on julkistamassa ehdotustaan ensi vuoden tulo- ja menoarvioksi.

 

Julkistaminen on suurta sokkoleikkiä, sillä kenelläkään ei ole tietoa Euroopan talousnäkymistä. Ne selviävät ehkä hieman, kun keski-Euroopan lomakausi päättyy elokuun lopulla.

 

Keski-eurooppalaisten yritysten menestymisnäköalat ja yritysten tilauskannat ratkaisevat seuraavan parin viikon aikana, että mihin suuntaan Euroopan taloudelliset näkymät ovat menossa.

 

Näitä asioista pohti ja niistä kertoi kansanedustaja Arto Pirttilahti Kirjastotalo Metson Martikainen-salin tilaisuudessa torstaina 18.8.2011. Tilaisuuden oli järjestänyt MSL-Tampere.

 

 

 

Kansanedustaja Arto Pirttilahti sai viime eduskuntavaaleissa keskustalaisista ehdokkaista eniten ääniä Pirkanmaalla ja on nyt Arkadianmäellä ensikertalainen.

 

Pirttilahti on lakivaliokunnan varsinainen jäsen ja sen lisäksi hän on varajäsen talousvaliokunnassa sekä liikennevaliokunnassa. Talousvaliokunnassa Pirttilahti tulee istumaan todellisena päättäjänä ainakin Paula Lehtomäen äitiysloman ajan.

 

Pirttilahti tuntee siviilityönsä puolesta kreikkalaista mentaliteettia ja hän kertoi, että siellä on taloudellisissa asioissa kahdenkertainen kirjanpito; ensimmäinen kreikkalaisille itselleen ja toinen EU:lle!

 

Myös palaverikäytäntö poikkeaa esim. suomalaisesta suoraviivaisesta käytännöstä. Palaverit nauhoitetaan ja pöytäkirjat laaditaan nauhoitusten perusteella. Nauhoituksia kuuntelemalla sihteerit pyrkivät etsimään kokouksessa tehdyt päätökset! Monesti päätösten ”löytyminen” on vaikeaa!

 

Suomen Kreikalta vaatimista takuista Pirttilahti totesi, että kyseessä on sisäpoliittinen demarifarssi. Homma on hölmöläisten peitonjatkamispuuhaa – peiton yläpäästä leikataan pala pois ja se ommellaan peiton jalkopäähän!

 

Pirttilahti ja kokousyleisö totesivat, että aiempien Kreikka-päätösten pohja on karannut ja nyt on tehtävä uudet päätökset. Metsoon kokoontunut kuulijajoukko tervehti ilolla puheenjohtaja Mari Kiviniemen reipasta ulostuloa Kreikka-asiassa ja hänen toteamistaan, että uudet päätökset ovat välttämättömiä.

 

Kotimaan taloustilannetta puntaroidessa todettiin, että SAK on hallituksen seitsemäs puolue. Se näkyy myös Kataisen vasemmistohallituksen toiminnassa.

 

Pirttilahden mukaan vientiin tähtäävään toimintaan pitää panostaa. Kansanedustaja Pirttilahden mielipiteeseen on helppo yhtyä.

 

Liikenneverkkoon Pirkanmaalla suunnattavat budjettivarat kiinnostivat Metsoon kokoontunutta yleisöä erityisesti. Liikenneministeri Merja Kyllönen on vakuutellut, että myös alemman tieverkon kunnosta huolehditaan, mutta mitä kertoo Urpilaisen lähipäivinä julkistama budjettiehdotus? Siihen saadaan Urpilaisen näkemys maanantaina 22.8.2011!

 

Metson tilaisuuden perusteella oli luottavaista todeta, että Pirkanmaa sai Arto Pirttilahdesta osaavan ja yhteistyökykyisen kansanedustajan. Tilaisuus osoitti myös, että Pirttilahti muistaa juurensa, kun saapui puhujaksi elokuun kuumana poutapäivänä MSL-Tampereen järjestämään tilaisuuteen.

 

-Esko Erkkilä-

Karhen, Nisun ja Väinänperän kyläkirpparisuunnistuksella Viljakkalassa tapasi hienoja pihoja, silmää hiveleviä maisemia ja mukavia kyläläisiä

Sunnuntai 7.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan kyläkirpparisuunnistuksen toinen vaihe eli Karhen, Nisun ja Väinänperän alueen tapahtuma toteutettiin lauantaina elokuun 6. päivänä.

 

Kohteita oli yhteensä 15 ja ehdimme käydä neljällätoista ”rastilla”.

 

Kokemus oli hieno, sillä sen aikana tapasi paljon vanhoja tuttuja ja ”löysi” sukulaisia, näki hyvinhoidettuja pihoja ja sai avarrettua mielikuvaansa synnyinseudustaan. Myös pientä kaupantynkää tuli tehtyä.

 

Itsellä on nurkat väärällään tarpeetonta ja hieman tarpeellistakin tavaraa, joten kaupankäynti jäi väkisinkin sivuosaan. Jokunen lelu ja palapeli sentään siirtyi auton takakonttiin.

 

Mielenkiintoisten keskustelujen lisäksi kierroksen parasta antia olivat erilaiset vinkit pihan uusista kasveista ja tuttujen kasvien uusista kasvatustavoista.

 

Jokunen kuva kertoo ehkä parhaiten kierroksen etenemisestä:

 

 

 

Anneli ja Yrjö Kivimäen pihassa on panostettu humalakasvustoon ja sen esilletuontiin.

 

Humalat kasvavat parin neliön alalla keskellä nurmikkoa, jotta ne pääsevät oikeuksiinsa. Kasvuston tukena on viisi todella pitkää seivästä. Hieno idea ja toteutuu meillä ehkä jo ensi kesänä. Kiitokset ideasta!

 

 

 

Kyrönlahdentien varrella lähellä Karhen koulua sijaitsevalta terassilta avautuu mahtava näköala Karhejärvelle. On etuoikeus saada asua näiden maisemien keskellä.

 

 

 

Teiskonlahden karjatila oli eräs kirpparikohde. Tilan lehmien rantalaidun on ainakin ihmissilmin katseltuna todellinen maalaisidylli.

 

 

 

Mukana olleet 5- ja 4-vuotiaat pojantyttäret ihmettelivät erään lehmän vaivalloista kulkemista juomapaikalle. Kyseessä saattoi olla ns. satatonnari, sillä utareet ainakin antoivat siitä viitteitä. On selvää, että noin mahtavat utareet tekevät kulkemisesta "vaivalloisen" näköistä!

 

 

 

Päivi Weckström´n emännöimän maatilan koristuksena olivat vanhojen kovapyörärattaiden pyörät ja niiden väliin akselin varaan rakennettu kukka-asetelma. Hieno idea ”pihasisustukseen” sekin!

 

 

 

Pyöröpaalit on yleensä kerätty pellon laidalle, mutta kumpuilevassa peltomaisemassa ne ovat ”syntypaikoilleen” jätettyinä eräänlainen tilataideteos!

 

 

 

Marina Mironoff´n yksityinen tsasouna tarjosi hengellisen levähdyspaikan kiireiselle kirppariväelle. Harras ja hiljentävä kokemus.

 

 

 

Jukka Niittyojan rastilta kahdella eurolla tytöille hankittu ilmapatja joutui heti ”setämiehen” kokeilemaksi – hyvin pelitti!

 

Kiitokset kyläkirpparisuunnistuksen järjestäjille ja ”rastipaikkojen” isännille sekä emännille! Kokemus oli hieno – on harkittava, että josko ensi vuonna liittyisi rastiporukkaan!

 

-Esko Erkkilä-

Miksi itsestään selvää asiaa piti selvitellä YVA-prosessin kautta?

Keskiviikko 29.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja Tampereen Sähkölaitoksen yhteisesti omistaman Tammervoima Oy:n hyötyvoimalaitos sijoittuu Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen.

 

Sijoituspaikka oli itsestäänselvyys koko ajan, mutta Tarastenjärven valikoituminen virallisesti hyötyvoimalan sijoituspaikaksi oli pitkä ja tuskallinen prosessi.

 

Prosessissa kului aikaa ja tupakkia. Turha prosessi työllisti melkoisen joukon Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) palkollisia ja myös Ramboll Finland Oy kietaisi melkoiset summat ”konsultoinneistaan”.

 

Hyötyvoimalaitoshankkeesta tehtiin siis laaja ympäristövaikutusten arviointi, jossa tarkasteltiin neljää voimalaitoksen sijaintipaikkavaihtoehtoa eli Lielahti, Peltolammi, Rusko ja Tarastenjärvi.

 

Harmittaa ja osin huvittaakin, että Peltolammin sijoituspaikkavaihtoehdosta käytettiin prosessin aikana nimeä ”Sarankulma”. Näin meitä tamperelaisia ”uunotetaan”!

 

Kannatan hyötyvoimalaitoksen rakentamista, mutta protestoin sitä, että yhteistä rahaa kulutettiin itsestään selvään lopputulokseen pääsemisessä.

 

Onko yhteiskuntamme niin rakennettu, että itsestäänselvyyksillekin on hankittava satoja tuhansia euroja maksavat vertailut. Minäkin osallistuin muutamaan tilaisuuteen, joissa yksiselitteisesti päädyttiin Tarastenjärvi-vaihtoehtoon. En saanut osallistumisestani sentinkään korvausta, mutta monet virkahenkilöt saivat hankkeen parissa kulumaan lukemattomia tunteja, päiviä, viikkoja ja kuukausia. Miksi moinen rumba?

 

Hanke tarvitsee vielä ympäristöluvan sekä Tampereen kaupungin investointipäätöksen. Toivon, että ne ovat läpihuutojuttuja, jotta Tarastenjärvellä päästään kaikkia hyödyntävään toimintaan mahdollisimman pian.

 

Mainittakoon, että Oulun Energia rakentaa parhaillaan Oulun Laanilaan hyötyvoimalaitosta, joka valmistuu kaupalliseen käyttöön runsaan vuoden kuluttua.

 

Oulun laitoksen polttokapasiteetti on hieman Tarastenjärvelle tulevaa laitosta pienempi, sillä Oulussa tullaa jätettä polttamaan 120.000 tonnia vuodessa, kun Tarastenjärvellä vastaava luku on 120.000...180.000 tonnia.

 

On huomattava, että Tarastenjärven vaihtoehtoon sisältyvässä biokaasulaitoksessa käsitellään 90 000 tonnia vuodessa pääasiassa asumisen ja palvelutoiminnan biojätteitä, jäteveden puhdistamoiden lietteitä, teurasjätettä, karjanlantaa tai muuta biomassoja, joista muodostuva metaani hyödynnetään energiantuotannossa.

Biokaasulaitos olisi joka tapauksessa rakennettu Tarastenjärvelle ja tämä tekee hyötyvoimalan sijoituspaikkarumban todella tarpeettomaksi.

Ei kai kukaan voinut todellisuudessa ajatella, että biokaasulaitos rakennetaan Tarastenjärvelle ja hyötyvoimalaitos jonnekin muualle?

 

-Esko Erkkilä-

Hajarakentamista käsitelleessä yleisötilaisuudessa käytettiin myös järkeviä puheenvuoroja - Timo Hanhilahti, Juha Kuisma sekä yleisö!

Perjantai 24.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen, että Ylöjärven kaavoitusinsinööri Seppo Reiskanen esiintyi käsittämättömästi Ylöjärven valtuustosalissa järjestetyssä yleisötilaisuudessa, jossa ruodittiin Tampereen kaupunkiseudun seutuhallituksen nimeämän virkamiestyöryhmän luonnosta seudullisten periaatteiden luomista yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi.

 

Jotta tilaisuuden anti ei jäisi sepporeiskasten esiintymisten varaan, on todettava, että tilaisuudessa käytettiin kaksi raikuvat suosionositukset saanutta esitystä.

 

Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti sekä ympäristökirjailija Juha Kuisma pystyivät kohta kohdalta torppaamaan Reiskasen esittämät ajatukset.

 

 

Yleisötilaisuuden juontajana toimi Ylöjärven maaseudun kehittämislautakunnan puheenjohtaja Minna Sarvijärvi.

 

 

Eturivissä vasemmalta: Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti, ympäristökirjailija Juha Kuisma Lempäälästä ja tilaisuuden juontaja Minna Sarvijärvi Kurusta.

 

Hanhilahti totesi Tampereen seudulla olevan positiivinen vire kuntien välisen yhteistyön kehittämiseen. Hän mainitsi eräänä konkreettisena hankkeena seudullisen joukkoliikennelautakunnan nimeämisen. Mainittakoon, että apulaispormestari Hanhilahti toimii sen puheenjohtajana.

 

Hanhilahti esitti, että nyt käsiteltävänä oleva luonnos asiakirjasta ”Seudulliset periaatteet yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi” hylättäisiin. Hanhilahden esitys sai salintäyteiseltä yleisöltä raikuvat suosionosoitukset!

Hanhilahti kiinnitti huomiota virkamiesten laatiman luonnoksen negatiiviseen otsikkoon – on selvä, että negaatioille perustuvasta esityksestä ei voi muodostua kaupunkiseudun kehitystä aidosti generoiva lausunto!

Tuntuu lähes kuvottavalta, että työryhmässä on työn pohjustukseksi esitetty diasarja, jossa mainitaan mm., että maalla on pimeää ja siellä haisee. On mahdotonta kuvitella, että niillä evästyksillä saataisiin kaupunkilaisia ja maalaisia yhteennivova ehdotus aikaiseksi.

 

Ympäristökirjailija Juha Kuisma valotti asiakirjaluonnoksen pohjatietoina käytettyjä ”tutkimuksia”. Kuisma oli ”laskenut auki” monia asiakirjan perusteina käytettyjä ”tutkimuksia” ja todennut, että niiden pohjalta tehdyt johtopäätökset olivat tuulesta temmattuja.

 

 

Seutujohtaja Päivi Nurminen joutui kovan ryöpytyksen kohteeksi ja monta kertaa häneltä loppuivatkin selitykset luonnoksen puolustamisessa.

 

Prosessin tässä vaiheessa tulee perustellusti esille kysymys siitä, että mikä merkitys Tampereen kaupunkiseudun Seutuhallinnolla oikein on, kun se työstää ”sutta ja sekundaa”. 

• Onko kyseinen organisaatio lainkaan tarpeellinen?
• Tuoko se jotain lisäarvoa Tampereen seudun kuntien omien organisaatioiden sekä Pirkanmaan Liiton lisäksi? 
• Kustannuksia sen ylläpidosta ainakin aiheutuu ja saahan sen siipien suojassa jokunen henkilö myös himoitun luottamushenkilöpestin!

 

 

Eläinlääkäri Urho Riihikoski kysyi seutujohtaja Nurmiselta, että onko virkamiestyöryhmässä lainkaan kulttuurialan koulutusta saanutta henkilöä. Nurminen kiemurteli ja joutui lopulta myöntämään, että sellaista henkilöä valmistelevaan ryhmään ei kuulunut.

On helppo olla Riihikosken kanssa samaa mieltä virkamiestyöryhmän jäsenten liian kapea-alaisesta koulutuksesta ja sitä kautta vajavaisesta kyvystä ymmärtää laajempia kokonaisuuksia.

 

Seppo Reiskaselta ja Päivi Nurmiselta olisi tilaisuuden aikana toivonut suurempaa kiinnostusta yleisöpuheenvuorojen kuuntelemisessa. Papereiden tarkoitukseton selailu ja kännykän kanssa puuhastelu tärkeiden puheenvuorojen aikana ei antanut hyvää kuvaa virkamiehen ja palkollisen kyvystä ottaa esityksistä ”onkeensa”!

 

Kannatan apulaispormestari Hanhilahden esitystä luonnoksen hylkäämiseksi.

 

Uudessa valmistelussa pitää kuulla todellisia asiantuntijoita eli kyläläisiä ja jättää virkamiesbyrokraattien ajatukset oman onnensa nojaan!

 

-Esko Erkkilä-

Miksi osallistuminen ja vaikuttaminen eivät kiinnosta?

Torstai 16.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin Kuntademokratiayksikkö osallistui omalla osastollaan Keskustorin markkinoille maanantaina kesäkuun 6. päivänä.

Osastolla olivat esittelyssä mm. Valma-valmistelufoorumi, Alvari eli alueellinen vaikuttamiskanava, Mansetori eli paikallinen yhteisöportaali, josta löytyvät eri kaupunginosien sivut seä pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasillat.

Kuntademokratiayksikkö oli nähnyt paljon vaivaa osaston järjestämisessä, sillä mukana torilla olivat vammais- ja esteettömyysasiamies Jukka Kaukola, vanhusasiamies Päivi Kemppainen sekä kolme neljästä apulaispormestarista eli Timo Hanhilahti, Leena Kostiainen ja Anna-Kaisa Ikonen.

 

Poikkesin osastolla puolenpäivän jälkeen, jolloin ohjelman mukaisesti paikalla olivat vanhusasiamies sekä kolme apulaispormestaria.

Hämmästyin, sillä asioista kiinnostuneita tamperelaisia oli paikalla ainoastaan muutama.

Miksi yhteiset asiat eivät kiinnosta ainakaan silloin, jos paikalle on saatu asioista päättäviä?

 

 

Apulaispormestari Timo Hanhilahti – joka tässä keskustelee Länsi-Alvarin vuorovaikutussuunnittelija Birgitta Tunturin kanssa -  vastaa yhdyskuntapalveluista, johon kuuluvat

• maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen
• kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito
• viranomaispalvelut
• joukkoliikenne ja
• pelastustoimi

 

 

 

Apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen (vasemmalla) vastaa seuraavista alueista:

toimintakykyä ja terveyttä edistävät palvelut, johon kuuluvat

• vammaispalvelut
• perusterveydenhuollon avopalvelut
• päihde- ja mielenterveyspalvelut
• erikoissairaanhoito
• sosiaalisen tuen palvelut

ikäihmisten palvelut, johon kuuluvat

• kotona asumista tukevat palvelut
• asumis- hoito- ja kuntoutuspalvelut
• pitkäaikaishoidon ja –hoivan palvelut

 

Apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen kuvassa vanhusasiamies Päivi Kemppaisen kanssa.

 

 

 

Apulaispormestari Leena Kostiainen - joka kuvassa kirjaa muistiin kaupunkilaisen asioita - vastaa lasten ja nuorten palveluista, johon kuuluvat

• päivähoito
• perusopetus
• neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut
• psykososiaalisen tuen palvelut
• vapaa-ajan palvelut

Paikalla olleiden apulaispormestareiden vastuualueet ovat laajat ja koskettavat jokaista kaupunkilaista.

Olisin suonut, että enemmän tamperelaisia olisi ollut paikalla osallistumassa ja vaikuttamassa.

Kiitän Kuntademokratiayksikön vuorovaikutussuunnittelijoita osallistumisesta Keskustorin markkinoille - jaksakaa pitää osallistumiseen ja vaikuttamiseen tähtäävää asukasvaikuttamista yllä!

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen röllimetsät, lintukodot, takapihat, olohuoneet, kävelykuopat, kohtaamispaikat sekä kaupungin ylpeydenaiheet ja tapahtumaideat

Keskiviikko 25.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereella huhtikuussa 2011 toteutettuun avoimeen vetovoimaisuuskyselyyn saatiin 947 vastausta. Kysely oli perustiedon hankkimista osaksi kaupunkikeskustojen tutkimushanketta. Kyse oli EVE-tutkimushankkeesta.

Tutkimushankkeen yleisötilaisuus pidettiin perjantaina 13. päivä toukokuuta Tampereen kaupungin valtuustosalissa.

Olin paikalla mielenkiintoisessa tilaisuudessa.

Kysely tuotti 4.991 näkemystä ja kehitysideaa kaupunkikeskustan nykytilanteesta ja kehitysideoista.

Käyn läpi muutamia kysymyksiä ja niihin saatuja vastauksia. Voin jo nyt todeta, että vastaukset vastaavat omia näkemyksiäni, joten allekirjoitan ne muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta sellaisenaan.

Kerron, että sama paikka saattaa eri ihmisten mielissä olla tyystin toisessa laidassa kuin toisen mielestä. Sen vuoksi sama paikka saattaa esiintyä esim.  röllimetsänä ja lintukotona, vaikka niillä tässä tutkimuksessa tarkoitetaan toistensa vastakohtia.

 

Röllimetsiä...

...tiedusteleva kysymys halusi tietää keskikaupungilta paikat, joissa tamperelaiset suorastaan pelkäävät tai ovat ainakin varuillaan. Vastauksia tähän kysymykseen kertyi 1.349 eli huolestuttavan paljon.

• Keskustori
• Rautatieaseman puisto
• Rautatieasema
• Hämeenkatu
• Vanhan kirjastotalon puisto
• Koskipuisto

 

Lintukoto...

...on paikka, jossa tamperelainen viihtyy ja tuntee olonsa turvalliseksi. Lintukodot saivat 852 mainintaa.

• Hämeenkatu
• Hämeenpuisto
• Keskustori
• Laukontori
• Tavaratalot
• Finlayson
• yleensä sisätilat keskikaupungilla

 

Takapihat...

...tarkoittivat tässä tutkimuksessa paikkoja, jotka ovat ympäristöltään heikkoja ja arveluttavia. Niitä yksilöitiin tässä tutkimuksessa 924.

• Keskustori
• Koskipuisto
• Rautatieasema
• Hämeenkatu
• Koskikeskus

Henkilökohtaisesti yllätyin, että Koskikeskus ei noussut listan kärkeen, sillä varsinkin sen Ratinan puoleisen takasisäänkäynnin vaiheilla on perin epäsiistiä ja levotonta meininkiä. Ehkä kaupunkilaiset eivät siellä joudu (iltaisin) liikkumaan?

 

Olohuone...

...tarkoitti tässä tutkimuksessa paikkaa, jossa tamperelainen viihtyy. ”Olohuoneita” mainittiin 1.288 kertaa eli Tampereelta löytyy paljon paikkoja, joissa kaupunkilaiset tuntevat viihtyvänsä – se on mainio asia.

• Koskipuisto
• Hämeenpuisto
• Finlayson

 

Kävelykuopat...

 

...ovat paikkoja, jossa vastaajat aistivat jalankululle esteitä.

• Hämeenkatu sai eniten mainintoja, mutta ei toki kaikkia 882 vastauksesta

 

Kohtaamispaikkoja...

...tamperelaiset nimesivät yhteensä 1.606 kertaa eli eniten kaikista nimetyistä paikoista. Suuri vastausmäärä kertoo sen, että tamperelaiset kokevat keskikaupungin kokonaisuudessaan viihtyisäksi paikaksi. Lista muodostui seuraavaksi:

• Kahvilat
• Sokos
• Kauppahalli
• Stockman
• Koskikeskus
• Laukontori
• Keskustori

Finlaysonin puuttuminen listalta hämmentää, mutta se saattaa vastaajien mielestä olla liian kaukana, sillä onhan sinne matkaa ydinkeskustasta peräti parisataa metriä!

 

Ylpeydenaiheina...

...tamperelaiset nimesivät tutkimuksessa paikkoja yhteensä 1.069 kertaa.

• Tammerkoski
  • kaupunginvaltuutettu Matti Heinivaho halusi seminaarin tässä kohdin käyttää puheenvuoron ja korostaa Tammerkosken hienoa valaistusta. Heinivahon kanssa on helppo olla samaa mieltä
• Finlayson
• Koskipuisto
• Laukontori
• ”vanhat” –termi nousi tällä kohtaa hyvin näkyvästi esille. Se varmaan tarkoittaa useitakin Tampereen ydinkeskustan vanhoja rakennuksia.

Tapahtumaideat...

...keskittyivät kolmen termin ympärille ja ne ovat:

• Keskustori
• Konsertteja
• Kesällä

Niistä on helppo luoda tamperelaisten tapahtumaidea: ”Keskustorille konsertteja kesällä”!

Muistuu mieleen pormestari Timo P. Niemisen tervetulotervehdys Mikko Alatalon 60-vuotiskonsertissa Tampere-talossa, jossa pormestari toivotteli taiteilija Mikko Alatalon pitämään yhteislaulutilaisuuksia kohta kuntoon saatavassa Vanhan kirjastotalon puistossa!

Kiitän apulaispormestari Timo Hanhilahtea sekä arkkitehti Veikko Vänskää mielenkiintoisen seminaarin järjestämisestä 13.5.2011. Mielestäni sen parasta antia olivat tässä jutussa esitellyt asiat.

-Esko Erkkilä-

Tampere on mukana kaupunkikeskustojen elinvoimaisuutta, vetovoimaa ja ekotehokkuutta seuraavassa vertailussa

Maanantai 23.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Tamperelaisilta kysyttiin huhtikuussa kaupungin keskustan vetovoimaisuuteen liittyviä tuntemuksia mm. turvallisuuteen, asiointiin ja keskustan yleiseen ilmeeseen liittyen.

Kysely oli osa laajempaa EVE-tutkimusta, jota esiteltiin seminaarissa 13.5.2011.

Osallistuin seminaariin.

Tampereen osalta hanke kuuluu apulaispormestari Timo Hanhilahden vastuualueelle ja hän avasikin seminaarin.

Hanhilahti totesi, että tamperelaiset ovat aiheellisesti ylpeitä kaupunkikeskustastaan. Siihen on perusteluina mm. se, että Tampereen keskusta on pärjännyt hyvin erilaisissa kyselyissä.

Saattaa kuitenkin olla, että emme ehkä näe kaikkia kehittämiskohteita ja sen vuoksi ulkopuolisen näkemyksen kuuleminen on tärkeää, mainitsi Hanhilahti.

Liikkujan, vierailijan, asukkaan ja matkailijan mielialojen, mielikuvien sekä tunnelmien tietäminen on tärkeää, jotta voimme rakentaa kaupunkikeskustamme entistä turvallisemmaksi, miellyttävämmäksi ja sujuvammaksi, jatkoi apulaispormestari Hanhilahti.

Tampereen kaupungin virkamiehistä projektiarkkitehti Veikko Vänskä kaupunkikehitysryhmän keskustahankkeesta toimii yhdyshenkilönä konsulttiyritysten suuntaan.

Kaupunkikeskustojen EVE index™ -mallinnusjärjestelmä vertailee tutkimuksessa mukanaolevien kaupunkien kaupunkikeskustojen ekotehokkuutta, vetovoimaa ja elinvoimaisuutta – sen vuoksi puhutaan EVE indeksistä.

EVE-tutkimushankkeessa ovat mukana nyt seuraavat kaupungit:

• Jyväskylä
• Kokkola
• Kotka
• Kouvola
• Kuopio
• Mikkeli
• Oulu
• Tampere
• Turku 

Olen aina huolestunut rahasta ja erityisen huolestunut olen yhteisten rahojemme käytöstä.

EVE-tutkimushankkeessa huolestuttaa se, että mukana (rahastamassa) on monia konsulttiyrityksiä sekä eräitä muita tahoja.

Hankkeen tavoite on kasvattaa muutamassa vuodessa nyt mukanaolevien yhdeksän kaupungin lukumäärää tasolle 30…40. Kun sen lisäksi asukkaiden kyselytutkimus tullaan uusimaan kahden vuoden välein, on varmaa, että konsulttiyritykset tulevat pärjäämään hyvin.

Kustannusten välttämiseksi käytinkin seminaarissa puheenvuoron, jossa toki annoin tunnustusta seminaariannille, mutta kannustin Veikko Vänskää tinkimään konsulteille maksettavat summat puoleen nykyisestä. On todettava, että konsulttien palkkioista ja niiden määrästä seminaarissa ei keskusteltu!

Mittavissa projekteissa on hyvä tuntea hankkeen taustayhteisöt ainakin nimeltä.

EVE-tutkimushankkeessa mukana ovat pääyhteistyökumppaneina:

• Stockman
• Sokos
• Kiinko eli Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy ja Kiinteistöalan Koulutussäätiö
• Tekes
• Ympäristöministeriö
• Elävä Kaupunkikeskusta EKK ry

Hankkeen muut yhteistyökumppanit ovat:

• PTY eli Päivittäistavarakauppa ry
• Erikoiskaupan Liitto ry
• Suomen Kauppakeskusyhdistys ry
• Suomalainen Kirjakauppa Oy

Projektin toimijat ovat eli käsittääkseni nämä veloittavat Tampereen kaupunkia tekemästään työstä:

• Art Director Arkkitehdit Oy
• Kotialue Oy
• Promenade Research Oy
• Metael Oy
• Tuula Pohjola Consulting Oy
• Crnet Oy

Toivon, että pääyhteistyökumppaneiden, muiden yhteistyökumppaneiden sekä projetin toimijoiden tietäminen auttaa, kun lähdekritiikkiä käyttäen arvioimme EVE-tutkimustuloksia.

Seminaarin anti oli mielenkiintoista ja palaan siihen näillä palstoilla myöhemmin.

-Esko Erkkilä-

"Maalaispoika 60 v." - Mikko Alatalon juhlakonsertti oli hieno kokemus

Lauantai 7.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Siniset silmälasit - Mikko Alatalon brändi – toimivat kulisseina, kun koko kansan maalaispoika sai olla juhlinnan kohteena Tampere-talossa tiistaina 3.5.2011.

Lavasteena toimivat siniset silmälasit olivat kookkaat, sillä niiden ”nenämutkan” kautta kaikki juhlassa esiintyneet artistit astelivat lavalle.

Sain vaimoni ja monien muiden kanssa olla mukana täpötäydessä Tampere-talon suuressa salissa, kun maalaispojan 60-vuotissynttäreitä juhlittiin.

Tämä kertomukseni käsittelee varmaan hieman eri asioita kuin ne aikakauslehtien jutut, jotka lähipäivinä käsittelevät samaa tapahtumaa.

Uskon, että yhteistä aikakauslehtien ja tämän jutun linjalle on se, että Seija Alatalon puku oli ihailtavan onnistunut.

Ensimmäisenä sinisten silmälasien nenämutkan kautta estradille saapui Tampereen pormestari Timo P. Nieminen.

Olen samaa mieltä lukuisten muiden kanssa, kun totean, että pormestari Nieminen piti Mikon juhlassa erään parhaista tervetulotoivotuspuheistaan.

Pormestari totesi, että Mikko Alatalo on eräs Tampereen tavaramerkeistä. Tammerkosken sillalla –yhteislaulutilaisuudet tekivät Tampereen tutuksi koko Suomen kansalle, totesi pormestari Timo P. Nieminen.

Minua ilahdutti erityisesti se, kun pormestari totesi, että Vanhan kirkon puistoa ollaan kunnostamassa ja työn valmistuttua Timo P. toivotti Mikko Alatalon pitämään yhteislaulutilaisuuksia Vanhan Kirkon puistoon.

Suureen ilahtumiseeni on eräänä syynä se, että Vanhan Kirkon puiston kunnostus tapahtuu Tampereen Infra Liikelaitoksen toimesta ja olen ylpeä Infran johtokunnan varapuheenjohtajana ”oman” liikelaitoksen aikaansaannoksista!

Pormestari Timo P. Nieminen toivotteli Mikolle vauhtia ja voimaa edelleenkin – pormestarin onnentoivotuksiin oli salintäyteisen yleisön helppo yhtyä.

Konsertin juonsi TV-kakkosen Salla Paajanen ja hyvin juonsikin. Hän totesi, että TV-kakkonen on kasvattanut Yleisradiolle pääjohtajan, maan ehkä ansioituneimman musiikki-ikonin ja kansanedustajan eli Mikko Alatalon sekä itseensä viitaten tämän konsertin juontajan! Raikuvat suosionosoitukset olivat tämän juonto-osuuden palkkiona!

Maalaispojan 60-vuotiskonsertti oli taiteellisen tasonsa puolesta täysosuma.

Se oli helppo uskoa jo etukäteenkin, kun esiintyjinä olivat mm.:

• Pauli Hanhiniemi
• ”Pate” Mustajärvi eli Ikurin Torpedo
• Heikki Salo
• Heikki Silvennoinen
• Laura Voutilainen
• Mariska
• Pentti Hietanen
• Juha Tapio
• Jani Wickholm
• Anna Hanski
• Joel Hallikainen
• Erja Lyytinen
• Jarkko Ahola
• Janna Hurmerinta

 

sekä monet muut.

 

Useat Mikon konsertissa esiintyneet ovat juuri järjestäneet konsertin Tampere-talossa tai ovat sellaisen siellä lähiaikoina järjestämässä – tämä jos mikä kertoo esiintyjien korkeatasoisuudesta!

Mikko Alatalon juhlakonsertin ohjelmaan oli liitetty kaksi erillisonnittelua.

Ensimmäisestä vastasivat Suomen Hiihdonopettajat ry, jonka toiminnassa Mikko on toiminut siten, että nyt hän sai vastaanottaa täyden Tampere-talon yleisön edessä yhdistyksen viirin. Mikko kertoi, että hän oli aikanaan ollut kurssinsa priimus ja opettajat olivat todenneet ”…ja tuolla kropalla!”. Mikko oli kommentoinut, että laskettelu on rytmilaji!

Toisen kunnianosoituksen kohteeksi Mikko pääsi, kun pääministeri Mari Kiviniemi ja Keskustan varapuheenjohtajat Tuomo Puumala sekä Annika Saarikko luovuttivat Mikolle Keskustan kultaisen ansiomerkin. Kunniamerkin luovuttaminen tapahtui ”Hazardihommia” esityksen jälkeen ja pääministeri totesikin, että Suomessa pääministerinkin hommat ovat hazardihommia. Kuka vielä väittää Mari Kiviniemeä huumorintajuttomaksi?

On luonnollista, että valokuvia konsertista ei voinut ottaa.

Harmittelen, että kuvani pormestari Timo P. Niemisestä ja apulaispormestari Timo Hanhilahdesta epäonnistui ja ei ole julkaisukelpoinen.

Muutaman kuvan kuitenkin konsertin väliajalla nappasin ja tässä ne selityksineen:

 

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Antti Juva (vasemmalla) keskustelee Keskustan varapuheenjohtaja Timo Kauniston sekä Kirsi Ojansuun kanssa.

 

 

Keskustan kansanedustajia ja entisiä kansanedustajia Mikon juhlakonsertissa oli paikalla useita.

Tässä ovat vuosina 2003…2007 kansanedustajana toiminut ja nyt valtakirjansa uudistanut Simo Rundgren (vasemmalla) sekä eduskuntatyöstä vapaaehtoisesti luopunut Pekka Vilkuna Nivalasta.

 

 

 

Keskisuomalainen Aila Paloniemi (vasemmalla) ja Tampereen Keskustan keskeinen toimija, Super:n järjestöpäällikkö Raija Moilanen keskustelevat lastenhoitajien tarpeellisuudesta. Aila Paloniemi on koulutukseltaan lastenhoitaja ja on varmaa, että lastenhoitajien taitoja tarvittaisiin Eduskunnassa edustajien suuntaan päivittäin!

 

Maalaispojan konsertti päättyi siihen, että täysi Tampere-talon yleisö nousi seisaalleen ja osoitti suosionosoituksillaan arvostavansa Mikko Alatalon työtä koko kansan tuntoja kuvaavana muusikkona ja nyt kahdeksan vuoden ajan myös kansanedustajana.

 

Kolmas kansanedustajakausi Mikolla on alkanut ja on arvoitus, että joudutaanko ennenaikaisiin eduskuntavaaleihin. Olen varma, että Mikko Alatalo säilyttää senaattorinpaikkansa, vaikka persut ajaisivatkin Suomen ahdinkoon ja jouduttaisiin ennenaikaisiin eduskuntavaaleihin.

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kunnallisjärjestön Vihreä Vappu -tapahtumassa esiintyi kunnallisjärjestön terävin kärki

Maanantai 2.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö järjesti Vihreä Vappu – tapahtuman Hämeenpuiston tapahtuma-aukiolla Vappuna klo 11.00.

 

Puolueen oppositioon siirtyminen merkitsi sitä, että juhlapuhujiksi oli saatu kunnallisjärjestön terävin kärki eli Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti, SuPer:n järjestöpäällikkö Raija Moilanen sekä kansanedustajavaltakirjansa uudistanut kansanedustaja Mikko Alatalo.

 

Terävimmän kärjen aktiivisuus kertoo, että Keskustan oppositiokausi tulee olemaan tiukka, mutta asiapitoinen. Vaalitappiossa on uuden menestyksen vahva siemen!

 

Vastasin nuorimmaisen poikani Harrin kanssa tilaisuuden käytännön järjestelyistä ja ne sujuivat kitkattomasti.

 

 

Aamun ensimmäinen tehtävä oli puhaltaa seitsemisenkymmentä Keskusta-ilmapalloa ja "pakata" ne kuomun alle peräkärryyn.

 

 

 

 

Mikko Alatalo viritteli yleisöä "Viivy vielä hetki" -esityksellään.

 

 

 

Apulaispormestari Timo Hanhilahti painotti, että Keskusta ei tule hyväksymään haja-asutusalueiden vetämistä ”kölin alta”.

 

Tampere on Pirkanmaan veturi, mutta se on sitä mm. Porin sekä koko Satakunnan alueelle, mainitsi apulaispormestari Timo Hanhilahti.

 

Uskon, että Hanhilahden mainitsemien Porin sekä Satakunnan lisäksi Pirkanmaan kehittymistä katsellaan suopein silmin ainakin Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Olen omin korvin kuullut, että myös Loimaan seutu katselee yhteistyöstä haaveillen Pirkanmaan suuntaan.

 

 

SuPer:n tamperelainen järjestöpäällikkö Raija Moilanen totesi, että hän pääsee nyt ensimmäisen kerran esiintymään Keskustan Vihreä Vappu –tapahtumassa.

 

Moilanen totesi, että ammattiyhdistysliikkeen jäsenillä on matala kynnys liittyä Keskustaan. Esimerkkinä Moilanen mainitsi, että esim. hänen takanaan olevassa´Keskustan teltassa ei ole kynnyksiä lainkaan!

 

Nyt alkanut oppositiotaival merkitsee sitä, että Keskusta kuuntelee herkällä korvalla kansalaistuntoja, totesi Moilanen.

 

Ihmisten syrjäytymisestä Moilanen oli huolissaan. Hän konkretisoi, että vuosittain 3.000 henkilön siirtyminen mielenterveysongelmien vuoksi työelämästä merkitsee rahallisesti samaa summaa kuin Portugalin Suomen vastuut!

 

Moilanen peräänkuulutti iloista ja mukaansatempaavaa asennetta asioihin – sen tarttuu kuin mustikka sormiin, totesi SuPer:n järjestöpäällikkö Raija Moilanen!

 

 

 

Valtakirjansa kansanedustajaksi uudistanut Mikko Alatalo käytti pitkän ja perusteellisen sekä mielenkiintoisen puheenvuoron. Sellainen puheenvuoro on mahdollista ainoastaan henkilölle, joka hallitsee kokonaisuudet ja pystyy kiihkottomasti analysoimaan tilannetta.

 

Alatalo totesi, että jo ensimmäisinä päivinä persut ovat kunnostautuneet takkien kääntäjinä.

 

Arvonlisävero on kohoamassa ja taitetun indeksin korjaaminen jää vaalilupaukseksi.

 

Taitetun indeksin korjaaminen oli persuilta täyttä puppua – siitä on muistutettava joka käänteessä.

 

Alatalo kertoi, että vaalitaistelun aikana oli surullista käydä kunnissa, jotka olivat kokeneet kuntaliitoksen. Hän mainitsi nimeltä monta pirkanmaalaista kuntaa, jotka ovat joutuneet kuntaliitoksen uhreiksi.

 

Muodostettavan hallituksen toimesta on suuri vaara, että kuntaliitosten määrä kasvaa.

 

Harjoitetusta maatalouspolitiikasta Alatalo totesi, että Sirkka-Liisa Anttila on ollut hallituksen ainoa ”jätkä”, joka on pystynyt pitämään suomalaisten kuluttajien sekä alkutuottajien puolta EU:ssa.

 

Alatalo otti esille Ruotsin nuivan suhtautumisen Suomen osuudelle EU:n maatalouspolitiikassa Sirkka-Liisa Anttilan aikana. Alatalo kertoi Anttilan vastanneen ruotsalaisille, että te saitte pitää nuuskan, antakaa Suomen säilyttää kunnolliset EU:n maataloustuet kuluttajien sekä alkutuotannon parhaaksi!

 

 

Keskustan Vihreä Vappu oli innostava kokemus Keskustan oppositiokauden alkajaisiksi. Siitä saa hyvän kuvan, kun huomaa, että Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti (oikealla) sekä Ossi ja Eeva Tuokko näyttävät perin tyytyväisiltä Hämeenpuistossa Vapunpäivänä kokemaansa

 

-Esko Erkkilä-

Mielipide Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen YVA-selostuksesta

Perjantai 22.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Mielipiteitä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n sekä Tampereen Sähkölaitos-yhtiöiden hyötyvoimalaitos- sekä biokaasulaitoshankkeiden ympäristövaikutusten arviointiselostukseen voi antaa 29.4.2011 saakka.

 

Lähetin oman mielipiteeni Pirkanmaan ELY-keskukselle eilen ja se oli sisällöltään tämä:

MIELIPIDE TAMMERVOIMAN HYÖTYVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA

 

Yleistä              

 

On positiivista, että jätteiden hyötykäyttöön Tampereen alueella ollaan panostamassa.  

Suunnitteilla olevat hyötyvoimalaitos sekä biokaasulaitos ovat kannatettavia hankkeita. 

Ne ovat todennäköisesti taloudellisesti  kannattavia laitoksia – ekoprofiililtaan ne sitä ovat joka tapauksessa. 

Annan erityistä tunnustusta termin ”hyötyvoimalaitos” kehittäjille. Termi kuvaa hyvin materiaalien kierrätyskelpoisuutta. Mielestäni meillä ei käytännössä synny lainkaan materiaalia, jota voitaisiin kutsua jätteeksi – kaikki ovat hyödynnettävissä.

Filosofointi jätteiden vähentämiseksi on aina paikallaan, mutta filosofoinnilla jäteongelmaa ei ratkaista. Sen vuoksi on kannatettavaa, että Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Tampereen Sähkölaitos-yhtiöt ovat löytäneet synergiamahdollisuuden ja Tampereelle ollaan saamassa hyötyvoimalaitos sekä biokaasulaitos.

 

Sijoitusvaihtoehdot

On mainio asia, että jo suunnitelmissa todetaan biokaasulaitoksen ainoaksi sijoituspaikaksi Tarastenjärven jätteeenkäsittelykeskuksen länsiosa.

Biokaasulaitoksen sijoittuminen ratkaisee käytännössä myös hyötyvoimalan sijainnin, sillä kahden vain hieman erilaista jätettä hyödyntävän laitoksen sijoittaminen eri puolille kaupunkia ei olisi järkevää.

Molempien laitosten sijoittaminen Tarastenjärvelle pystyy parhaiten hyödyntämään sen infran, joka Tarastenjärvelle jo nyt on muodostunut ja jonka käyttöä sekä hyödyntämistä kahden uuden laitoksen tulo alueelle tehostaa.

Sijoitusvaihtoehdoista Peltolammi ja Tarastenjärvi edustavat ääripäitä – Peltolammi sijoituspaikkana on täysin mahdoton ja Tarastenjärvi puolestaan ihanteellinen sekä kannatettava.

Epilä                  

Sijoituspaikkana Epilä kaatuu erityisesti liikenneongelmiin sekä tontin ahtauteen. Alueen kulttuuri- sekä virkistysarvot poissulkevat Epilän todellisista sijoitusvaihtoehdoista. Asutuksen läheisyys ei mahdollista hyötyvoimalaitoksen sijoittumista Epilään.

Elintarviketeollisuuden läheinen sijainti merkitsee sitä, että hyötyvoimala ei voi sijoittua Epilään, sillä silloin suomalaisen puhtaan ruuan todellisuus ja mielikuva kärsisivät. Tamperelaisen lähiruuan mainetta ei saa pilata sijoittamalla hyötyvoimalaitos Epilään.

Epilä-vaihtoehdon mahdolliset tekniset vahvuudet eivät riitä siihen, että Epilä voisi olla hyötyvoimalaitoksen sijoituspaikka.

Valmistelutyön osalta haluan kiinnittää huomiota siihen, että Epilää kutsutaan YVA:ssa Lielahdeksi. Halutaanko tällä hämärtää todellisuuskuvaa sijoituspaikasta?

Rusko                

Ruskon alueella ”jätekuormitus” on jo nykyisin liiallinen. Houkanojan saastuminen on alueella toimivan jäteyrityksen toimesta päässyt liian pitkälle ja sen toimintaan pitää Tampereen kaupungin puuttua. Puuttumista on luvattu useissa eri yhteyksissä, mutta mitään ei ole tapahtunut.

Olen enemmän kuin tyytyväinen, kun taannoin sain olla mukana toiminnassa, jossa Ruskossa toimivan jätealan yrityksen pääseminen Viljakkalaan pystyttiin estämään.

Kaakkois-Tampereelle suunniteltu Herukka-reitti on kaavailtu kulkemaan suunnitellun hyötyvoimala-alueen vierestä. Herukka-reitti on kunnianhimoinen hanke, jonka myös kauempana Tampereella asuvat soisivat toteutuvan. Se loisi uusia mahdollisuuksia virkistyskäyttöön kaikille kaupunkilaisille. 

Hyötyvoimalan sijoittuminen Ruskoon vaikeuttaisi Herukka-reitin suunnittelua, joten jo yksistään se tekee Rusko-vaihtoehdosta mahdottoman.

Rusko-vaihtoehdon mahdolliset positiiviset seikat jäävät niin paljon haittoja pienemmiksi, että Rusko ei ole todellinen sijoitusvaihtoehto hyötyvoimalaitokselle.

Peltolammi

Peltolammin sijoituspaikkaa kutsutaan YVA-selostuksessa hämäävästi Sarankulmaksi. Tuomittavaa toimintaa suunnittelijoilta! 

Liikenneolosuhteet tekevät Peltolammi-vaihtoehdosta mahdottoman. Etelästä rekkaliikenne jouduttaisiin ohjaamaan kapeille kaduille tai rakentamaan kokonaan uusi tieyhteys Sääksjärven eritasoristeyksestä metsien kautta Peltolammille.

Pohjoisen suunnasta olisi rakennettava kokonaan uusi tie Toivion asuntoalueen kautta! Peltolammin vaihtoehto on mahdoton liikenteellisesti siis Tampereen ja myös Pirkkalan osalta! 

Peltolammilta ”varattu” alue on hyötyvoimalaitokselle liian kapea, joten jo tontin muoto poissulkee Peltolammi-vaihtoehdon. 

Hyötyvoimalaitokselle ”kaavailtu” alue kuuluu voimakkaaseen arseeniesiintymäalueeseen, joten se jo yksistään estää hyötyvoimalaitoksen rakentamistyöt. 

Peltolammille suunniteltu hyötyvoimalaitos rakentuisi suositun Peltolammia kiertävän kunto- ja virkistysreitin viereen – ainoastaan Tampere-Helsinki –rata erottaisi ne toisistaan. Lähes puolet Peltolammista jää 500 metrin säteellä hyötyvoimalaitosta keskipisteenä piirretyn ympyrän sisään eli Peltolammin virkistyskäyttö rajoittuisi merkittävästi.

Havainnekuvasta selviää, että maisemanäkymät molemmilta Peltolammin uimarannoilta muuttuisivat radikaalisti tehdasmiljöömäisiksi – sitä Peltolammin, Multisillan ja Palokallion asukkaat eivät todellakaan halua! 

Tampere-Pirkkala –lentokentän itäinen laskeutumisreitti kulkee täsmälleen Peltolammin, Palokallion sekä suunnitellun hyötyvoimalaitoksen yli. Hornet-laskeutumisen aikana lentomelu laskeutumisreitillä kohoaa tasolle 100…105 dB. Melutaso on todettu Tampereen kaupungin suorittamissa melumittauksissa (mittaustulokset ovat saatavissa esim. allekirjoittaneelta). 

Samaa aluetta rasittaa VT3:n ”kumipyörämelu” sekä rautatiemelu ja –tärinä, joten alueen melukiintiö on varmasti täynnä ilman hyötyvoimalaitoksen lisämeluakin! Peltolammille sijoittuva hyötyvoimalaitos merkitsisi uutta ajoneuvoliikennettä neljän minuutin välein -mahdotonta! 

Peltolammin vaihtoehdosta ei löydy hyviä puolia, joten vertailu etujen ja haittojen kesken ei ole tarpeellista. Kaukolämpöputkiston sijaintia ”samalla hehtaarilla” ei kannata huomioida vaihtoehdon hyvänä puolena.

 

Tarastenjärvi

Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksessa ”jäte osataan” jo nyt, joten se on ylivoimaisesti paras paikka myös hyötyvoimalaitokselle.

 Jättenkäsittelyn infran keskittyminen Tarastenjärvelle tuo tehokkuutta toimintaan. ”Vuosikertajätteiden” hyödyntämismahdollisuus hyötyvoimalassa vaikuttaa positiivisesti menneidenkin vuosien jätetaseeseen. Vuosikertajätteiden kuljettaminen jonnekin muualle Tampereella olisi anteeksiantamaton paikka – Tarastenjärvellä ne voidaan hyödyntää lähijätteenä.

Tarastenjärvellä on logistisesti ihanteellinen sijainti. Jäteliikenteen kanavoituminen suurelle liikenneväylälle – ysi-tielle – saattaa vauhdittaa sen kehittämistä. Jos näin tapahtuu, on se suuri edistysaskel eräälle Suomen vaarallisimmista tieosuuksista.

Tarastenjärveltä joudutaan kaukolämpöputkea rakentamaan muita vaihtoehtoja pidemmälti, mutta tulevaisuuteen tähtäävänä investointina se on todellista panostamista tulevaisuuteen.

                          

Yhteenveto

Kiitän Pirkanmaan Jätehuolto Oy:tä ja Tampereen Sähkölaitos-yhtiöitä mielenkiintoisen ja kannatettavan hankkeen suunnittelusta.

Esitän, että Tammervoiman hyötyvoimalaitos sijoitettaisiin Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen yhteyteen.

 

-Esko Erkkilä-