Impilahden kirkon urut soivat nyt Tiistenjoen kirkossa

Tiistai 16.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Pontimena tälle kirjoitukselle oli se, kun eräs facebook-kaverini kertoi poikenneensa Tiistenjoen kirkossa.

 

 

Muistelin, että olen kirjoittanut jutun käynnistäni Tiistenjoen kirkossa, mutta google-haut ”Esko Erkkilä Tiistenjoki” ja ”Esko Erkkilä Tiistenjoen kirkko” eivät antaneet yhtään osumaa.

 

 

Nyt siis paikkaamaan tilanne:

 

 

 

Tiistenjoki on vireä kylä Lapuan kaupungissa, jossa se sijaitsee kantatie 66:n varrella, kun Lapualta lähdetään kohti Kuortanetta, Alavusta ja saapuen lopulta Virroille.

 

 

Poikkesin viitisentoista vuotta sitten tutustumaan Tiistenjoen kirkkoon, joka on kylän keskustassa.

 

 

Kyse oli arkipäivästä, mutta kirkon touhukas suntio oli paikalla ja alkoi esittelemään minulle kirkkoa.

 

 

Esittelyn aluksi tuli esille, että kirkossa olevat urut ovat alkujaan olleet Impilahden kirkossa.

 

 

Suntion maininta Impilahden kirkosta herätti kiinnostukseni ja olinkin tyytyväinen, kun suntio kutsui minut tutustumaan Tiistenjoen kirkon urkuihin.

 

 

Kiipesimme ahtaita portaita urkuparven taakse ja sain nähdä alkujaan Impilahden kirkossa toimineiden urkujen toiminnan.

 

 

Kangasalan urkutehtaan valmistamat urut on asennettu Tiistenjoen kirkkoon vuonna 1953. Alunperin urut on asennettu Impilahden kirkkoon vuonna 1937 eli kaksi vuotta ennen Talvisodan alkamista.

 

 

Ollessani matkalla Sortavalasta Aunukseen tapaan pyytää matkanjohtajaa poikkeamaan Impilahden kautta – yleensä matkanjohtajat suostuvat pyyntööni, sillä osaan kertoa ”mutkan” aikana useita mielenkiintoisia seikkoja.

 

 

Impilahden kirkkoraunioiden kohdalla on paikallaan kertoa, että Impilahden kirkossa olleet urut soivat nykyään Lapualla Tiistenjoen kirkossa!

 

 

-Esko Erkkilä-

 

 

PS. Tämän jutun julkaisemisen jälkeen olen parin päivän kuluttua varma, että googlehaku ”Esko Erkkilä Tiistenjoki” tai ”Esko Erkkilä Tiistenjoen kirkko” tuovat tulosta!

Toki ounastelimme saavamme suuren suosion, mutta kyllä suosio yllätti!

Maanantai 15.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö osallistui eilen Tampereen Hämeenpuistossa järjestettyyn Puistofiestaan ja osastomme saama suosio yllätti meidät kaikki.

 

 

Oli mukava kuulla myönteistä palautetta Keskustan valtakunnallisesta toiminnasta ja siitä toiminnasta, jota Tampereen Keskusta on Tampereen kunnallispolitiikassa viime aikoina toteuttanut.

 

 

Osastomme teema oli

 

 

Kepeästi Keskustalaisesti kaupungin kehittämisestä kesäpäivänä! 

 

 

Tarjosimme osastollamme kahvia, teetä, mehua, pipareita sekä lapsille ja lapsenmielisille ilmapalloja.

 

 

 

Pieni kuvakertomus onnistuneesta tapahtumasta tässä:

 

 

 

 

 

Pyysin ilmoittautumisvaiheessa osastomme paikaksi ”Minna Canth´n patsaan tienoota” ja saimmekin paikaksemme täsmälleen Minna Canth´n patsaan edustan.

 

 

 

 

 

Minna Canth Hämeenpuistossa.

 

 

 

 

 

Viime vuonna Puistofiestassa vieraili 20.000 tamperelaista ja tänä vuonna tuo määrä taisi ylittyä.

 

 

 

 

 

Ensimmäisen Keskusta-ilmapallon sai tyytyväinen koiravieraamme paljon ennen kuin tapahtuma virallisesti avattiin!

 

 

 

 

 

Keskustan osasto näkyi jo kauas, sillä rakensimme Keskusta-ilmapalloista kauaksi näkyvän ja taivasta tavoittelevan ilmapalloketjun.

 

 

 

 

 

Keskustan osaston kiinnostavuutta ja luottamusta Keskustaan lisäsi se juliste, jossa kerroimme viimeisimmän YLE-gallupin tulokset – Keskusta ylivoimaisesti suosituin puolue 21,8 %:n kannatuksella!

 

 

 

 

 

Kirsti Silen Tampereen Teiskosta,…

 

 

 

 

 

…Pirkanmaan Keskustanaisten toiminnanjohtaja, yrittäjä Pilvi Kärkelä…

 

 

 

 

 

…Tampereen tarkastuslautakunnan varajäsen Eeva Tuokko ja sadan maratonin mies Johannes Jonov olivat ratkaisevassa roolissa, jotta pystyimme tarjoamaan Keskustasta kiinnostuneille riittävästi kahvia, mehua ja lapsille ilmapalloja.

 

Oli hienoa kokea pienoista riittämättömyyttä sen kiinnostuksen tyydyttämiseksi, jota väki osoitti Keskustaa kohtaan!

 

 

 

 

 

Puolenpäivän jälkeen sovitusti osastolle ilmestynyt kansanedustaja Mikko Alatalo lisäsi tungosta osastollamme, sillä monet halusivat kuulla senaattorin mielipiteitä ja evästää häntä Suomen kuntoonlaittamisessa.

 

 

Tässä Mikko Alatalo on yhdessä Tampereen erään keskeisen kulttuuripersoonan kulttuuriohjaaja Tuula Kivistön seurassa.

 

 

 

 

 

Keskusta-aktiivi Rachel Mbugua osaa tarttua työhön kuin työhön ja tässä hän seurassani täyttää ilmapalloja lapsille.

 

 

 

 

 

Pirkanmaan Keskustanaisten puheenjohtaja Minna Sarvijärvi,…

 

 

 

 

 

…Keskusta-aktiivi Kaisa Leppänen,…

 

 

 

 

 

…Keskustan edustajana Sara Hildenin taidemuseon johtokunnassa toimiva Maarit Suonsivu ja…

 

 

 

 

 

 

…Pasi Kajarinne muodostivat sen ydinporukan, jotka Keskustan talkoolaisina huolehtivat Keskustan esiintymisestä Puistofiestassa 14.8.2016.

 

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana kiitän kunnallisjärjestömme ja piirin aktiiveja, jotka talkootyöllään mahdollistivat kerrassaan hienon tapahtuman.

 

 

Suurimmat kiitokset osoitan niille tamperelaisille ja pirkanmaalaisille, jotka poikkesivat osastollamme ja kannustivat Keskustaa jatkamaan Suomen kuntoonlaittamista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen valtuustoryhmän puheenjohtaja sai yksimielisen luottamuksen

Sunnuntai 14.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Puheenjohtamani Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön johtokunta antoi 11.8.2016 pitämässämme kokouksessa yksimielisen luottamuksen valtuustoryhmämme puheenjohtaja Matti Järviselle, kun tämä allekirjoitti yhdessä eräiden muiden valtuustoryhmien puheenjohtajien kanssa vetoomuksen, jossa pyydetään valtiovaltaa vetämään tukensa pois Tampereen ratikkahankkeelta.

 

 

Vetoomuksen muut allekirjoittajat olivat:

 

• Tampereen kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Yrjö Schafeitel (sitoutumaton)
• Lasse Oksanen (Tampereen Puolesta)
• Lassi Kaleva (Perussuomalaiset)
• Aarne Raevaara (ryhmä Reavaara)
• Jari Heinonen (SKP)

 

 

Allekirjoittajat osoittivat vetoomuksensa valtioneuvostolle, valtiovarainministeriölle, liikenne- ja viestintäministeriölle sekä budjetin valmistelijoille.

 

******************

 

Vetoomus kuuluu näin:

VETOOMUS VALTIONEUVOSTOLLE, VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE JA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE / BUDJETIN VALMISTELIJOILLE

 

RAITIOTIE JOHTAA TAMPEREEN TALOUDELLISEEN AHDINKOON. ME ALLEKIRJOITTANEET PYYDÄMME POISTAMAAN RAITIOTIEMÄÄRÄRAHAN 71 MILJ. EUROA BUDJETTIRIIHESSÄ.

Tampereen valtakoalitio (KOK, SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto) on pormestari Anna-Kaisa Ikosen (KOK) johdolla suorittanut tehokasta lobbausta raitiotien puolesta. Perusteluina on käytetty mm. massiivista asuntorakentamista, jonka raitiotie mahdollistaa.

Valtiolle on annettu virheellisiä tietoa hankkeeseen liittyen. Massiivinen asuntorakentaminen voi toteutua hyvin myös kumipyöräliikenteeseen ja jatkossa esimerkiksi lähijunaliikenteeseen tukeutuvilla ratkaisuilla.

Lähtöoletus seutukunnalle vuosittain muuttavista asukkaista, 4 100 asukasta vuodessa, on ylioptimistinen, eikä se välttämättä tule toteutumaan. Ja vaikka toteutuisikin, on joukkoliikenne mahdollista järjestää Tampereella ilman raitiotietä.

Raitiotie ei ole seudullinen hanke. Tampereenkin asukkaista se palvelee vain noin 15 % aiheuttaen samalla vanhuksille ja liikuntarajoitteisille haasteellisia vaihtoja bussista ratikkaan ja ratikasta bussiin. Matkustajamääräennusteet 46 000 päivittäistä nousua ei tule toteutumaan. Nykyiset käyttäjämäärät raitiotiereiteillä ovat 8 000-14 000 vuodenajasta riippuen.

Saamiemme tietojen mukaan raitiotiehanke pohjautuu Kokoomuksen ja Vihreiden sopimukseen, jossa Kokoomus sai tunnelin ja Vihreät raitiotien. Näin valtiokin on sidottu mukaan yhteiskunnan varojen väärinkäyttöön ja koplaukseen.

Tampereella toiminnan ja investointien rahavirta, joka kuvaa parhaiten kunnan taloustilannetta, on viimeisten 5 vuoden osalta miinuksella 451 miljoonaa euroa. Emme halua että Tampereesta tulee jatkossa kriisikunta. Raitiotiehankkeen budjetti 250 miljoonaa, lisättynä vaunuhankinnalla sekä ylimääräisillä raitiotien vaatimilla mittavilla infrakustannuksilla, tulee rasittamaan Tampereen jo ennestäänkin huonoa taloutta 300-500 miljoonalla eurolla tilanteessa, jossa investointien tulorahoitusprosentin ennuste on 20,7 % eli huomattavasti alle suositusten. Tampere on ajautumassa kriisikunnaksi valtion suosiollisella avustuksella.

Myös valtiontalouden tila on haastava. Molemmat säästävät, jos raitiotieraha 71 miljoonaa euroa pyyhitään yli budjettiriihessä kokonaan, ei edes jälkirahoitusmallia.

Päätöksenteossa tulemme esittämään raitiotien toteutuksen lykkäystä 10 vuodella, että ehdimme tekemään pakolliset muut suuret investoinnit ensin, esim. jäteveden puhdistamo, kustannusarvio 360 miljoonaa euroa, matkakeskus, kansi-areena ym.

Me allekirjoittaneet tamperelaisten edustajat pyydämme poistamaan budjettiriihessä Tampereen raitiotiehankkeen määrärahan 71 miljoonaa euroa.

 

Tampereella 9.8.2016

 

Kunnioittavasti,

 

Yrjö Schafeitel, Tampereen kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja, sitoutumaton

Lassi Kaleva, valtuustoryhmän puheenjohtaja (PS)

Matti Järvinen, valtuustoryhmän puheenjohtaja (Kesk.)

Jari Heinonen, valtuustoryhmän puheenjohtaja (SKP)

Lasse Oksanen, valtuustoryhmän puheenjohtaja, Tampereen Puolesta (TaPu)

Aarne Raevaara, valtuustoryhmän puheenjohtaja (Raevaaran valtuustoryhmä)

 

 

Tunnen henkilökohtaisesti kaikki vetoomuksen allekirjoittajat, arvostan heitä ja toivon, että heidän vetoomuksensa toteutuu!

 

-Esko Erkkilä-

Halvalla pääsevät!

Lauantai 13.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitin tällä saitilla Tampereen vanhan tavara-aseman siirrosta 23.6.2016.

 

 

 

 

 

Kiitokset Aamulehdelle, joka eilen ilmestyneessä numerossaan selvitti asian nykyvaiheen hyvin totuudenmukaisesti.

 

 

Osaan arvioida jutun totuudenmukaisuutta, sillä Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan jäsenenä tiedän tarkalleen, että miten asiat ovat.

 

 

Asiat on selvitetty julkisuuteen Tampereen kaupungin nettisivuilla, joilla on mm. Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan kokousten pöytäkirjat eli en tässä jutussani syyllisty luottamuksellisen tiedon julkistamiseen.

 

 

 

Lyhyt yhteenveto Vanhan tavara-aseman siirrosta:

 

 

 

Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunta hyväksyi vanhan tavara-aseman siirron mahdollistavan kaavan sillä tiedolla, että siirto maksaisi 0,7 miljoonaa euroa.

 

 

Kaupunginhallitus hyväksyi siirron sillä taustatiedolla, että siirto maksaisi 1,6 miljoonaa euroa.

 

 

Me Tampereen Infra Liikelaitoksella totesimme tarjoukset avattuamme, että halvin siirtotarjous oli 2,6 miljoonaa euroa ja kun siihen lisätään kaikki oheiskustannukset, niin siirto maksaisi Tampereen kaupungille 3,2 miljoonaa euroa.

 

 

Kun Tampereen kaupunginhallituksen ”henskelit” antavat mahdollisuuden ainoastaan 2.0 miljoonan euron hankintoihin, niin asia siirtyy Tampereen kaupunginvaltuuston päätettäväksi.

 

 

Liitin Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan tekemään päätökseen eriävän mielipiteen, jossa totesin, että asian valmistelu pitää palauttaa kaupunginhallitukseen uuteen valmisteluun. Näin menetellen vältyttäisiin sitä tamperelaiselta tavalta, että pormestari käyttää oikeuttaan ottaa asia itsensä ja kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

 

 

Hävisin äänestyksessä, mutta johtokunnan enemmistön tekemä päätös oli käytännössä eriävän mielipiteeni mukainen, sillä kaupunginhallitus ei voi tehdä 3,2 miljoonan euron hankintoja.

 

 

Nyt virkahenkilöt esittävät 15.8.2016 kokoontuvalle kaupunginhallitukselle, että se esittää kaupunginvaltuuston päätettäväksi 3,2 miljoonan euron suuruisen määrärahan myöntämistä ränsistyneen ja huonokuntoisen vanhan tavara-aseman siirtämiselle 24 metrillä!

 

 

Asiassa oltiin aikoinaan tekemässä järkevä päätös, mutta 1.997 henkilöä allekirjoitti netissä adressin jonka nimi oli:

 

"Adressi Tampereen vanhan tavara-aseman säilyttämisen puolesta"

 

 

Adressin allekirjoittajat löytyvät, kun googlaa ”Adressi Tampereen vanhan tavara-aseman säilyttämisen puolesta”.

 

 

 

 

Kun nuo henkilöt pystyivät vaikuttamaan päätökseen, on mielestäni luonnollista, että he maksavat siirrosta aiheutuvan kustannuksen eli 1.602,40 euroa/allekirjoittaja!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Käkisalmi rakennettiin aikoinaan paikkaan, jossa käen kuultiin keväällä ensimmäisenä kukkuvan

Perjantai 12.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Olen viime ja tänä kesänä päässyt Karjalan-matkoillani yöpymään Käkisalmessa.

 

 

 

 

 

Molemmilla kerroilla olemme yöpyneet vuonna 1939 rakennetussa ja viipurilaisen arkkitehti Jalmari Lankisen suunnittelemassa hotellissa, jonka alkuperäinen nimi oli hotelli Vuoksenhovi - …

 

 

 

 

 

…hotellin nykyinen nimi on Korela.

 

 

 

 

 

En ole aikaisemmin huomannutkaan, että Korelan jokaisen hotellikerroksen aulassa on rekvisiittana Tikkakoskella valmistettu…

 

 

 

 

 

…Tikka-ompelukone.

Tikkakoski joutui yrityksenä neuvostoliittolaisomistukseen sodan jälkeen, sillä aikaisemmin sen omistuksessa oli merkittävä osuus saksalaisilla.

Ovatkohan Korelassa olevat ompelukoneet valmistettu Suomessa venäläisomisteisen yrityksen tehtaalla?

 

 

 

 

 

Hotellin edessä sijaitseva aukio on nimeltään Leninin aukio ja itse Lenin seisookin aukion itälaidalla.

 

 

 

 

 

Aukion länsilaidalla sijaitsee Konevitsan luostarille kuuluva ortodoksikirkko – harmillista, että en ole koskaan päässyt vierailemaan siellä sisällä.

 

 

 

 

 

Ortodoksikirkon edessä Pietari Suuri katselee tiukasti Leniniä aukion toisella laidalla.

 

 

Pietari Suurella on tiukka ilme ja Leninillä palttoo auki – mitä lienevät ajatella?

 

 

 

 

 

Leninin selän takana sijaitsevassa Keskuspuistossa on ”Poika ja pantteri” –patsas.

 

 

Oletan, että patsas on neuvostoaikainen, sillä sen kolhiintunut ulkonäkö viittaa siihen.

Neuvostoaikaiseen taiteeseen viittaa sekin, että mitä yhteyttä Käkisalmella ja pantterilla on? Ainakaan minä en keksi mitään yhteyttä.  Kertokaa, jos tiedätte!

 

 ***************

 

Käkisalmen evankelisluterilainen kirkko on sitä kohdanneen tulipalon jäljiltä rappeutumassa.

 

 

Se on sen verran sivussa, että en nyt käynyt sen luona.

 

 

Emme poikenneet tällä kerralla Käkisalmen linnassakaan, sillä sateinen sää ja kireä aikataulu estivät tutustumisen linnaan.

*************

 

 

Neuvostoliitto harjoitti Jatkosodassa suomalaisten hyökkäysvaiheessa Käkisalmessa poltetun maan taktiikka, joten nykyään kaupungissa on vähän rakennuksia Suomen ajalta.

 

 

Puna-armeijan polttopartiot liikkuivat Käkisalmen kaduilla ja rikkoivat talojen ikkunat sekä heittivät sisään palavia soihtuja.

 

 

Neuvostoliitto väitti sotien jälkeen pitkään, että suomalaiset olisivat polttaneet Käkisalmen, mutta polttajia olivatkin neuvostoliittolaiset.

 

 

Monilla suomalaisilla merkkihenkilöillä on sukujuuret Käkisalmessa, joten se on yhä edelleen rakas kaupunki monille suomalaisille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vesilahden kirkko ja siellä kirkkoherra Harri Henttisen pitämä hartaushetki kruunasivat Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen elämyspäivän

Torstai 11.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Laukon kartanoon suuntautunut Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen elämyspäivä 3.8.2016 päättyi tutustumiseen Vesilahden kirkkoon ja kirkkoherra Harri Henttisen siellä pitämään hartaushetkeen.

 

 

 

 

 

Vesilahden kirkko on vuonna 1802 valmistunut puukirkko.

 

 

 

 

 

Maantien toisella puolella sijaitseva kellotapuli on valmistunut vuonna 1782.

 

 

 

 

 

Alttaritaulu on tuntemattoman taiteilijan 1800-luvulla maalaama.

 

 

 

 

 

Saarnastuoli 1600-luvulla Turun linnan kirkon saarnastuolin mukaan tehty luomus.

 

 

 

 

 

Kirkon kattoon on maalattuna 1.042 tähteä.

 

 

 

 

 

Numeroidut penkkirivit ja penkkirivien päässä olevat portit tuovat mieleeni Baltian maissa tapaamani kirkonpenkit.

 

 

 

 

 

Ylipäällikkö Mannerheimin 10.5.1942 antama päiväkäsky Suomen äideille on kunniapaikalla kirkossa.

 

 

 

 

 

Kirkkoherra Harri Henttinen on pidetty sielunpaimen Vesilahdella – tapasin hänet nyt vasta ensimmäisen kerran.

 

 

Rakkaus väreihin ja kauneuteen leimaa Harri Henttisen elämää. Hän haluaa tulla muistetuksi miehenä, joka kulki omaa tietään, mutta yhdessä muiden kanssa.

 

 

Henttinen on jossain haastattelussa todennut mm. näin:

 

 

”– Pitää ajatella, että minua on vain yksi ainoa maailmankaikkeudessa, eikä koskaan enää tule samanlaista. Olemme Jumalan taideteoksia jokainen ihminen. Timantteja, jotka on hiottu eri tavalla.”

 

 

Kirkkoherra Harri Henttisen hartaushetkeen oli mukava osallistua.

 

 

 

 

 

Hartaushetken jälkeen poikkesin Vesilahden sankarihautausmaalla, jonka muistomerkille oli hetki sitten laskettu muistoseppele sotiemme veteraanien Pirkanmaan kirkkopyhän ohjelmanumerona.

 

 

Sankarihautausmaan muistomerkin on vuonna 1946 veistänyt Richard Rautalin.

 

 

 

 

 

”Kunnia kaikkensa antaneille, uhrinsa kalleimman kantaneille”

 

 

 

Suosittelen, että poikkeatte Vesilahden kirkossa ja Vesilahden sankarihautausmaalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eipä siihen olisi tutkimusta tarvittu, mutta ehkä päättäjät nyt huomaavat!

Keskiviikko 10.8.2016 - -Esko Erkkilä-

YLE:n eräs pääuutinen eilen oli kertoa tutkimuksesta, jossa seurattiin jatkuvan lapsena tapahtuneen muuttamisen vaikutuksia juurettomuuteen ja erilaisiin hankaluuksiin myöhemmällä iällä.

 

Tutkimuksen nimi oli…

 

 

Suomi nuorten kasvuympäristönä

 

 

…ja siinä seurattiin kaikkien Suomessa vuonna 1987 syntyneiden kasvua 25-vuotiaiksi saakka.

 

 

Aineisto oli mittava, sillä se käsitti n. 60 000 lasta ja nuorta.

 

 

Tiedot oli kerätty mm. THL:n tartuntatautirekistereistä, toimeentulotukitiedoista, Kelasta, Tilastokeskuksesta, väestörekisterikeskuksesta, työ- ja elinkeinoministeriöstä, opetushallituksesta, oikeusrekisterikeskuksesta, puolustusvoimista ja Suomen asiakastiedosta.

 

 

Tutkimuksessa muuttotiheyskriteerit olivat maalaisjärjellä ajatellen käsittämättömät.

 

 

Harvimmin muuttaneet-ryhmä käsittivät henkilöt. jotka olivat muuttaneet alle 5 kertaa, keskiryhmässä muuttotiheys oli 6 – 10 kertaa ja useimmin muuttaneissa yli kymmenen kertaa kahdenkymmenenviiden (25) vuoden aikana.

 

 

Pidän viisikin kertaa 25-vuoden aikana muuttamista käsittämättömän suurena ja tuntuu perin eriskummalliselta, jos lapsi ja nuori joutuu muuttamaan yli kymmenen kertaa 25 vuoden aikana.

 

 

On mielestäni tutkimattakin selvää, että alituinen muuttaminen kuormittaa lapsia ja nuoria.

 

 

Tutkimuksessa todettiin, että usein tapahtuva muuttaminen aiheuttaa juurettomuutta ja koulupudokkuutta.

 

 

Mielenterveysongelmat, tuomioistuinten langettamat tuomiot ja työllistymisen ongelmat ovat selvästi yleisimpiä usein muuttaneilla.

 

 

Yhteenvetona voidaan todeta, että usein tapahtuva muuttaminen syö lasten ja perheiden eväitä normaaliin elämään.

 

 

Nollatutkimuksen esimerkkinä on pidetty tutkimusta, jossa todettiin niissä huoneissa korkeampi melutaso, jotka sijaitsevat kadun puolella kuin niissä huoneissa, jotka sijaitsevat puistoon päin.

 

 

Nollatutkimuksen kriteerit täyttää myös se tutkimus, jossa todettiin, että aamuisin kohti kaupunkia on vilkkaampi liikenne kuin kaupungista poispäin.  Sama nollatutkimus päätyi siihen lopputulemaan, että illalla liikenne kaupungista poispäin oli vilkkaampaa kuin kohti kaupunkia.

 

 

En pidä eilen suurella rummutuksella julkistettua ”Suomi nuorten kasvuympäristö” –tutkimusta täydellisenä nollatutkimuksena, jos se herättää tiivistysrakentamisen ihannoijat huomaamaan, että väljä rakentaminen ja sitä kautta asukkaiden pitkäaikainen viihtyminen samoilla asuinsijoilla antaa nuorillemme parhaat eväät tulevaisuudelle.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kenen selkänahasta ja kenen lompakosta?

Tiistai 9.8.2016 - -Esko Erkkilä-

S-ryhmä tuli eilen ulos julkisuuteen ja kertoi tammi-kesäkuun tuloksestaan.

 

 

En tiedä, että pitäisikö itkeä vai nauraa, kun S-ryhmän tulos kohosi edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna 73 miljoonasta eurosta peräti 87 miljoonaan euroon.

 

 

Liikevaihtoa S-ryhmä tahkosi puolivuotisjaksolla 5.336 miljoonaa euroa - veroton liikevaihto.

 

 

S-ryhmä kertoo maksaneensa asiakkaille bonuksia 171 miljoonaa euroa, kun edellisvuoden alkupuoliskolla summa oli 165 miljoonaa euroa.

 

 

Eilen julkisuuteen kerrotut luvut herättävät lukuisia kysymyksiä ja mielipiteitä – esitän niistä tässä nyt kolme:

 

 

Kysymys 1: Kenen selkänahasta noin kova tulos on tehty?

 

 

Kysymykseen on helppo vastata ja se on tehty suomalaisen maataloustuottajan eli ruuan alkutuottajan selkänahasta.  S-ryhmän halpuuttaminen on keskeinen syy suomalaisen maataloustuottajan taloudelliseen pahoinvointiin.

 

 

Kysymys 2: Kenen lompakosta noin hyvä tulos on tehty?

 

 

Yksiselitteisesti noin hyvä tulos on tehty kuluttajan lompakon kustannuksella.

 

 

 

Toteamus: S-ryhmän bonusjärjestelmä merkitsee, että ryhmän hinnoissa on ilmaa merkittävästi.

 

 

Bonuksina puolen vuoden aikana maksetut 171 miljoonaa euroa on peritty kassoilla ylihintana kuluttajilta, sillä bonukset eivät suinkaan ole S-ryhmän rahaa, vaan kuluttajilta perittyä ylihintaa.

************

 

 

Kuten yllä totesin, niin S-ryhmä kertoo verottoman myyntinsä olleen alkuvuonna 5.336 M€.

 

 

Jos S-ryhmän myynnissä keskimääräinen arvonlisävero-% on 20, niin verollinen myynti asettuu tasolle 6,4 miljardia.

 

 

Bonuksina maksettu 171 M€ on 6,4 miljardista eurosta n. 2,6 % eli ainakin sen verran S-ryhmän laskijaekonomit joutuvat ohjeistamaan tuotteiden hinnoittelusta vastaaviaan.

Tuo 2,6 % on se bonusvara, joka tuotehinnoittelussa pitää lisätä normaalin myyntipalkkion päälle!

 

 

 

 

Olen työelämän aikana joutunut/saanut ”pelata” erilaisten kanta-asiakasjärjestelmien kanssa, joten uskon tuntevani pelin faktat.

 

 

Valistunut arvaukseni on, että S-ryhmä laittaa hinnoittelussaan tuotteisiin ”bonusvaraa” 3 %.

 

 

-Esko Erkkilä-

Jo laivamatka Tampereen Laukontorilta Laukon kartanoon on elämys!

Maanantai 8.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Laukon omistaja ja kartanonrouva Liisa Lagerstam pystyi jo ensimmäisenä vuonna eli vuonna 2016 luomaan Laukon Kartanosta todellisen elämystuotteen.

 

 

En osaa arvostaa nynneröitsijöitä ja kun tapasin Liisa Lagerstamin Pirkka-hallissa keväällä matkailumessuilla, tunsin heti että tuossa on osaaja, jolta tapahtuu.

 

 

Olen palkannut myyntihommiin satakunta henkilöä ja kartanonrouvan myyntitaidot ovat ylivertaiset – sen näin heti, kun sain olla hänen myyntityönsä kohteena!

 

 

Paras myynnin määritelmä mielestäni on tämä:

 

 

Saada ihmiset toimimaan haluamallaan tavalla ja pitämään siitä!

 

 

Tämän Liisa Lagerstam taitaa!

 

 

 

 

Mutta asiaan:

 

 

 

Puheenjohtamani Eläkeliiton Tampereen yhdistys teki elämysmatkan Laukkoon 3.8.2016 ja elämysmatkamme ensimmäisen osio – laivamatka Hopealinjat Oy:n laivalla Tampereen Laukontorilta Laukkoon oli jo elämys.

 

 

 

 

 

Hopealinjat Oy:n mainos Laukontorilla.

 

 

 

 

 

Laukonsillan alituksen jälkeen edessä oli Pyhäjärvi.

 

 

 

 

Näsinneula…

 

 

 

 

 

…ja Pyynikin näkötorni jäivät taakse.

 

 

 

 

 

Rajasalmen sillan alitus.

 

 

 

 

 

Nokian kirkko ja Raision Elovena-myllty jäivät kulkusuunnassamme oikealle.

 

 

 

 

 

Nokian satamasta saimme nelisenkymmentä uutta Laukkoon matkaajaa.

 

 

 

 

 

Kamerani on muutama vuosi sitten todettu Canon-huoltajan toimesta romuksi, mutta sen tuomion jälkeen sillä on otettu tuhansia valokuvia ja ei tämäkään ihan onneton ole, kun etäisyyttä Näsinneulaan on sentään useita kilometrejä!

 

 

 

 

 

Laukon kartanon navetta siiloineen näkyy jo.

 

 

 

 

 

Rantautuminen Laukkoon…

 

 

 

 

 

…ja tutustuminen Laukon kartanoon kartanonrouvan johdolla voi alkaa!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Näin se vaan lakien mukaan menee; urputtaakoon ay-aktiivit mitä vaan!

Perjantai 5.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Nanso oli suomalainen trikootuotteita, sukkahousuja ja sukkia valmistava yritys, joka oli perustettu vuonna 1921. Nanso Groupilla oli useita brändejä, joilla oli merkittävä markkinaosuus omissa segmenteissään. Tunnetuimpia brändejä olivat Nanso, Finnwear, Black Horse, Vogue, Amar ja Norlyn.

 

Toiminta ajautui kannattamaksi ja yritys joutui lopettamaan toimintansa.

 

 

****************

 

 

Heinäkuun 1. päivänä saimme lukea, että…

 

…”vaatevalmistaja Nanso myy trikootuotantonsa Nokian Neulomolle. Trikoiden valmistus jatkuu samaan tapaan nykyisissä tiloissa Nokialla.

Kaupassa koneet ja laitteet vaihtavat omistajaa ja koko tuotantohenkilöstö siirtyy uuden työnantajan palvelukseen. Nokialla työskentelee 85 Nanson työntekijää.”

 

 

 

Nokian Neulomo kertoi 1.8.2016 näyttävästi julkisuuteen mm. näin:

 

”Neulomo tuottaa innovatiivisia neuloksia, tekstiilejä ja valmisvaatteita ekomateriaaleista mahdollisimman läpinäkyvästi ja laadukkaasti. Meiltä saat erilaisia neuloksia luomupuuvillasta viskoosiin.

 

Pyrimme aktiivisesti edistämään ja kehittämään vastuullista tekstiili – ja valmisvaateteollisuutta Suomessa. Etsimme yhteistyökumppaneita, joiden kanssa voimme ottaa tuotantoon erilaisista kierrätys- ja luonnonkuiduista tehtyjä lankoja.”

 

 

*************

 

 

Monet luulivat, että kaikki 85 Nanson työntekijää voivat jatkaa entisissä töissään, mutta eilen realismi paljastui, kun Nokian Neulomo kertoi aloittavansa yt-neuvottelut.

 

 

 

Asiassa ei ole mitään uutta, sillä näin pitää lakien mukaan menetellä, jos halutaan aikaansaada kannattavaa bisnestä.

 

 

On ennakoitavissa, että ay-änkyrät tulevat murisemaan Nokian Neulomon päätöksestä ja toiminnasta, mutta näin on lakien mukaan edettävä, kun pyritään muuttamaan tappiollinen toiminta kannattavaksi.

 

 

Toivon, että Nokian Neulomon suunnittelemalla menettelyllä ainakin puolet Nanson Nokian tehtaan työpaikoista pystytään säilyttämään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Laukon kartanon rappusilla ja puistossa sijaitsevat patsaat ovat osa suomalaista kuvanveistohistoriaa

Torstai 4.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen eli 3.8.2016 vierailla Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen elämysmatkalla Laukon kartanossa Vesilahdella ja tällä matkalla keräsin paljon aineksia tämän saitin juttuihini.

 

 

Aloitan patsaista, joita näin Laukossa:

 

 

 

 

 

Evert Porilan vuonna 1933 veistämä patsas Elias Lönnrot´sta kartanon puistossa on muisto niistä ajoista, joita Lönnrot vietti Laukon kartanossa vuodesta 1824 aina 1850-luvulle saakka.

 

 

Lönnrot päiväsi Kalevala-teoksensa II painoksen Laukossa 17.4.1849.

 

 

 

 

 

Puistossa sijaitsevan patsaan takana kasvava koivu on pistokas siitä koivusta, jonka Lönnrot istutti samalle paikalle joskus 1850-luvun tienoilla.

 

 

Lönnrotia esittävän patsaan on puistoon hankkinut kuvanveistäjä Evert Porilalta Rafael Haarla eli entinen Laukon kartanon omistaja.

 

 

 

 

 

Kuvanveistäjä Jussi Hietasen ”Laukon neito” on valmistunut n. vuonna 1935.

 

 

 

 

 

Kuvanveistäjä Evert Porila on veistänyt jo vuonna 1917 patsaan ”Oitin kanuuna Elmer Niklander”, joka nyt on yksi Laukon kartanon puistossa sijaitsevista patsaista.

 

 

 

 

 

Elmer Niklander oli kiekonheittäjä, kuulantyöntäjä ja kiekonheiton olympiavoittaja Antwerpenin olympialaisista vuonna 1920. Hänet tunnettiin lempinimellä ”Oitin kanuuna”.

 

 

***************

 

 

Mielestäni Laukon kartanon puistossa sijaitsevista patsaista merkittävimmät ovat kuvanveistäjä Jussi Mäntysen vuosina 1934 ja 1935 luomat veistokset.

 

 

 

 

 

Jussi Mäntynen on veistänyt teoksen ”Laukon kurjet” vuonna 1930.

 

 

Kartanon aiempi omistaja Rafael Haarla on teettänyt kurkia esittävän veistoksen Jussi Mäntysellä kartanoa aikoinaan hallinneen Kurki-suvun kunnioittamiseksi.

 

 

*************

 

 

 

 

 

 

 

Kartanon rappusten porraspielissä makoilevat hirvet ovat kuvanveistäjä Jussi Mäntysen tuotantoa vuodelta 1934.

 

 

Mielestäni Jussi Mäntysen kuuluisin veistos sijaitsee Viipurissa Torkkelinpuistossa ja on nimeltään ”Hirvi” – Jussi Mäntystä pidetäänkin Suomen parhaana hirviä esittävien patsaiden kuvanveistäjänä!

 

 

 

Laukon kartanolla on pitkä sekä mielenkiintoinen historia ja eräs osa tästä historiasta ovat ne patsaat, jotka sijaitsevat kartanon puistossa!

 

 

Suosittelen, että vierailette Laukon kartanossa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ostomulta on aina riskihankinta

Keskiviikko 3.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Mökkitieni varrella on multakasa, jonka siihen on hankkinut eräs kesäasukas.

 

 

 

 

 

Kyse on mitä ilmeisimmin ostomullasta, jonka alkuperä lienee kaatopaikkamulta.

 

 

Kasan päällä rehottaa muutama jättipalsamiyksilö sekä vankka pujoesiintymä.

 

 

 

 

 

Jättipalsami on vieraslaji, joka levitessään valtaa kasvualan kaikelta muulta kasvillisuudelta.

 

 

Jättipalsami pystyy laukaisemaan kypsät siemenensä jopa seitsemän (7) metrin etäisyydelle emokasvista.  Jättipalsamin tuhovaikutuksen ymmärtämiseksi on hyvä lisäksi tietää, että yksi jättipalsamiyksilö pystyy tuottamaan jopa 4.000 siementä!

 

 

Peli on menetetty, jos tuo mökkitieni varrella kasvava jättipalsami pääsee linkoamaan siemenensä maastoon.

 

 

**********

 

 

 

 

 

Toista multakasan päällä kasvavaa haittakasvia eli pujoa ei lueta vieraslajiksi, mutta sen virallinen luokitus on ns. muinaistulokas eli se on levittäytynyt Suomeen omin neuvoin 1600-luvun alkupuolella tai sitä aikaisemmin.

 

 

Pujo on yksi maamme pahimmista kasveista, jotka aiheuttavat siitepölyallergiaa.

 

 

**************

 

 

Jättipalsami ja pujo ovat mökkimaailmassani kasveja, joita siellä ei ole aikaisemmin esiintynyt.

 

On enemmän kuin harmillista, jos ne nyt ostomullan myötä alkavat leviämään Viljakkalan Majajärvellä.

 

 

Ainakin jättipalsamin leviämisen pystyy vielä nyt estämään, jos kitkee kukkivat yksilöt pois ja laittaa kitketyt kasvit jäteastiaan.  Sama menettely tehoaa myös pujoesiintymään.

 

 

 ************

 

 

Jättipalsamia ja pujoa enemmän pelkään ostomullan kautta alueellemme leviävän lehtokotiloita.

 

 

Olemme toistaiseksi säästyneet Viljakkalan Majajärvellä lehtokotiloista.

 

 

Tampereen omakotitalomme tontti on lehtokotiloiden saastuttama, mutta jämerillä toimenpiteillämme olemme ainakin vielä pystyneet estämään lehtokotilon pesiytymisen mökkitontillemme.

 

 

Pelkään nyt, että mökkitieni varteen hankitussa multakasassa on myös lehtokotiloita!

 

 

Olemme mökkimme osalta tiukkoja lehtikotilon torjunnassa, sillä emme salli kenenkään tuoda meille taimia, jotka ovat kasvaneet lehtokotiloiden saastuttamalla alueella.  Emme vahingossakaan vie mitään puutarhatyökaluja Tampereelta Viljakkalaan, sillä työkalujen mukana lehtokotilosaastunta olisi selviö.

 

 

 *****************

 

En ”suin surminkaan” suostuisi hankkimaan mökillemme ostomultaa, sillä sen avulla jättipalsami, pujoa sekä lehtokotilot saastuttavat puhtaat maa-alueet.

 

 

Kaatopaikkojen ja jäteasemien eräs ”tuote” on kotitalouksille ja julkiseen viherrakentamiseen tarjottava multa.  Asia on periaatteessa hyvä, mutta se sisältää suuria riskejä, joita ainakaan minä en suostu ottamaan.

 

 

Jättipalsami, pujo, lehtokotilot sekä esimerkiksi japanintatar ovat kylkiäisinä kaatopaikkojen tarjoamassa mullassa.

 

 

Vast´ikään Karjalan kannakselta palanneena matkailijana pelkään myös sitä, että ostomullan kylkiäisenä saan ikiaikaiseksi riesakseni jättiputken!

 

 

 

 

 

Kiitos ei ostomullalle ja toivon samaa myös naapureiltani ja lähiseutujen asukkailta, sillä en halua nähdä lähitiennoilla näitä saastuneita multakasoja!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Elokuussa poliittinen toiminta virkistyy

Tiistai 2.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Kesän poliittinen luppoaika päättyi, kun elokuu eilen alkoi.

 

 

”Vanha sotaratsukin” virkistyi, kun sain eilen olla osallisena – jopa toteuttamassa – Keskustan osallistumista Tampereen Keskustorilla Maanantaimarkkinoille.

 

 

Emme saaneet osastollemme ketään merkkihenkilöä, mutta se ei suinkaan haitannut, sillä löytyyhän meiltä riviaktiiveiltakin virtaa sekä sanottavaa vaikka kuinka paljon.

 

 

Tuossa äsken toteamassani taitaakin olla Keskustan eräs kulmakivi – emme tarvitse korkean aseman toimestamme hankkineita luottamushenkilöitä tai paikallisesti vain vaalien aikaan herääviä toimijoita, sillä tavallisella keskustalaisella on joka hetki kerrottavana asiaa, joka kiinnostaa tavallista kansalaista.

 

 

Toivottavasti Sinä lukijani olet facebookissa, jotta voit tutustua siihen toimintaan, jota eilen toteutimme Tampereen Keskustorilla.

 

 

Pääset tutustumaan hetki sitten laatimaani fb-juttuun, jonka laadin ”Tampereen Keskusta” –fb-sivuille.

 

 

Tampereen Keskustan fb-sivut ovat kaikille avoimet ja Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana toivonkin, että käyt tykkäämässä fb-sivuistamme ja samalla näet tuoreimman juttumme, jossa kerron eilisestä esiintymisestämme Tampereen Keskustorin Maanantaimarkkinoilla !

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jouduin mäkäräishyökkäyksen kohteeksi; naama verillä ja toinen silmä ummessa

Maanantai 1.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Tapaan kerran vuodessa käydä tietyssä paikassa Kälviällä mustikoita poimimassa.

 

 

Näin tein taas ”männäviikolla” ja kokemus oli kaikkea muuta kuin miellyttävä.

 

 

Mustikoitakaan ei ollut edellisvuosien tapaan, mutta varsinainen ongelma olivat mäkäräiset, joiden joukkoesiintymiseen en osannut valmistautua.

 

 

Varasin rehvakkaasti mukaani kaksi muovisankoa, mutta jo varhain tuli selväksi, että jos ensimmäiseen pystyy keräämään mustikoita jonkin verran, se on hyvä.

 

 

Syynä olivat mäkäräiset, jotka söivät naamani verille heti alkuunsa.

 

 

Olin varannut mukaani vessapaperirullan ja kun pyyhin vessapaperilla naamaani, vessapaperi tuli aivan veriseksi.

 

 

En ole milloinkaan aiemmin kokenut vastaavaa.

 

 

Vasen silmäni alkoi muurautumaan umpeen ja sen vuoksi olikin lähdettävä kohti autoa, sillä yksisilmäisenä autolle pääseminen olisi ollut vaikeaa.

 

 

Pääsimme siskoni kanssa vajain ämpärein autolle ja majapaikkaamme, jossa sain heti Rouvalta määräyksen mennä apteekkiin ja ostaa sieltä apuja naamani tervehdyttämiseksi.

 

 

 

 

 

Menin naamasta vertavaluvana Kälviän apteekkiin, jossa farmaseutti määräsi minulle kortisonisalvaa sekä suun kautta nautittavaksi setiritsiini-valmistetta ja ostin Histec-tuotetta, jota nautitaan suun kautta kerran vuorokaudessa.

 

 

Setiritsiinin kemiallinen kaava on C₂₁H₂₅ClN₂O₃.

 

 

 

 

Lääkkeet tehosivat ja nyt taas näen molemmilla silmilläni normaalisti.

 

 

 

En aio lopettaa mustikanpoimintaani tähän kokemukseen, mutta mäkäräisiltä suojaukseen panostan jatkossa.

 

 

 

 

 

Poikkesimme Kokkolassa Heinolan teollisuusalueella sijaitsevaan Erkin Halli Oy:n myymälään ja ostimme sieltä kaikille perhekunnallemme jäsenille hupullisen hyttys/hirvikärpästakin – takki maksoi 7,90 €.

 

 

Takin toimivuutta ei ole vielä kokeiltu, mutta kokeilu tehdään lähipäivinä.

 

 

Teen vahvasti ”reklaamia” Erkin Hallista, sillä sieltä löytyy monenlaista tavaraa kohtuuhintaan 5.000 neliön myymälätilasta.

 

 

Mäkäräisten hyökkäys oli vakava osoitus pikkuhyönteisten voimasta, mutta asianmukaisesti suojautuen niistäkin selvitään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

PIM-luvusta voidaan valtateiden osalta luopua?

Sunnuntai 31.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Kaikki Luovutetun Karjalan alueella liikkuvat tntevat PIM-luvun, sillä sen avulla luokitellaan teiden kulkumukavuus ja jopa kulkukelpoisuus.

 

 

Viimekesäisten ja nyt heinäkuisten kokemusteni mukaan näyttää siltä, että ainakin valtateiden kohdalla PIM-luvusta voitaisiin luopua.

 

 

Valtatiet Luovutetussa Karjalassa alkavat olla hyvässä kunnossa – toki ne ovat paikoitellen mutkaisia, mutta hyvin päällystettyjä.  Mutkaisuus ja mäkisyys tuovat hyvin päällystetylle tielle mielenkiintoa ja kiinnostavuutta.

 

 

Otan esimerkiksi Sortavala-Käkisalmi –tien.  Vuosi sitten tieosuudella oli useita päällystysurakoita meneillään, mutta heinäkuun kyröläismatkalla parisen viikkoa sitten

totesimme, että työt oli tehty.

 

 

Ehdotan, että suomalaiset matkanjärjestäjät harkitsevat ainakin valtateiden osalta PIM-luokituksesta luopumista!

 

 

*****************

 

 

Niin, mikäkö on PIM-luku?

 

 

Kirjainyhdistelmä PIM on lyhenne sanasta PerseeseenIskujaMinuutissa!

 

 

**************

 

 

No, tämä juttu on kirjoitettu pilke silmäkulmassa, mutta kuulin matkallamme PIM-lukua mainittavan.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Elisenvaara 20.6.1944 - synkkä päivä Suomen sotahistoriassa

Lauantai 30.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Kurkijoella sijaitseva Elisenvaaran asema ja sen joutuminen neuvostopommituksen kohteeksi 20.6.1944 on synkkä luku Suomen sotahistoriassa.

 

 

Elisenvaaran asema Käkisalmen ja Sortavalan välillä oli Suomen tärkeimpiä risteysasemia ennen Karjalan pakkoluovuttamista.

 

 

Käkisalmen ja Sortavalan lisäksi Elisenvaarasta ristesi radat myös Lappeenrantaan sekä Savonlinnaan.

 

 

Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua oli Elisenvaaran asema tärkeä siviilien evakuointikuljetusten vuoksi, mutta tärkeä se oli sen vuoksi, että sitä kautta joukkoja voitiin keskittää Karjalan kannakselle, jonne puna-armeija kohdisti suurhyökkäyksensä painopisteen.

 

 

 

****************

 

 

Teimme heinäkuun 11. päivänä kyröläismatkallamme pienen poikkeaman Sortavala-Käkisälmi –tieltä – tai oikeammin Muurmansk-Pietari –tieltä  - ja poikkesimme läpiajona tutustumaan Elisenvaaran asemaan.

 

 

En ole aikaisemmin käynyt Elisenvaarassa, joten koin suurta mielenkiintoa nähdä niitä maisemia, joilla neuvostoliittolaiset Jatkosodan perääntymisvaiheen aikana tuhosivat lukemattomia suomalaisia siviilejä.

 

 

 

 

 

Kyltti ”Elisenvaara” houkuttaa suomalaismatkaajia poikkeamaan Jatkosodan aikaisten tapahtumien murheelliseen paikkakuntaan.

 

 

 

 

 

Pidimme toki kahvitauon, ennen kuin lähdimme koukkaukselle Elisenvaaraan.

 

 

 

 

 

Karjalassa riittää hienoja puroja, mutta…

 

 

 

 

 

…riittää siellä myös suuria jättiputkiesiintymiä.

 

 

 

 

 

Tässä surullisenkuuluisan Elisenvaaran aseman raiteita.

 

 

Elisenvaaran pommitukset olivat suurin suomalaisia siviiliuhreja vaatinut Neuvostoliiton sotatoimi Suomea vastaan.

 

 

Elisenvaaran pommituksissa kuolleiden määrää ei koskaan saada selville, mutta uhrien lukumäärä ylittää 150 uhria – uhreista 2/3 oli lapsia ja naisia.

 

 

Siviiliuhreista suurin osa oli kotoisin Räisälästä, sillä asemalla ollut juna oli juuri lähtemässä kuljettamaan räisäläläisiä turvaan koto-Suomeen.

 

 

Huhutaan, että Elisenvaaran asemapäällikkö olisi ollut kaiken takana ja pidätteli junien lähtöä, jotta neuvostopommittajat ehtivät tekemään tuhoaan.

 

 

Neuvostopommittajat iskivät kolmessa aallossa ja niiden suojana oli hävittäjiä.

 

 

Puna-armeijan pommittajat kylvivät Elisenvaaran asemalle 500 kilon suuruisia pommeja, mutta myös 2,5 kilon sirpalepommeja, joilla oli suuri tuhovaikutus siviileihin.

 

 

Hävittäjäkoneet täydensivät konekivääreillään pommittajien aikaansaaman tuhon, kun ne tulittivat pommituksista selvinneitä suomalaisia.

 

 

Elisenvaaran pommitusten tiedottaminen julkisuuteen jäi Neuvostoliiton hajoamiseen saakka, sillä sotasensuuri esti asiasta kertomisen heti tapahtuman jälkeen ja Valvontakomission toiminta sekä suiden supussa pitäminen Neuvostoliiton hajoamiseen saakka oli valtiojohdon tahto.

 

 

 

 

 

 

 

****************

 

 

 

Ylen Elävässä arkistossa on nähtävissä mainio ohjelma Elisenvaaran pommituksista 20.6.1944.

 

Ohjelma löytyy, kun googlaa ”Elisenvaaran tragedia”.

 

 

Suosittelen katsomaan.

 

 

Elisenvaara lienee Venäjän rajavyöhykettä ja sen vuoksi emme uskaltaneet pysähtyä koukkauksemme aikana – toki missään emme tulosuunnassamme nähneet kieltomerkkejä.

 

 

 

 

 

Koukkaus Elisenvaaran on tehty ja nyt nokka kohti Pietaria - todellisuudessa kohti Käkisalmea - sekä uusia seikkailuja.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jaakkima-Lahdenpohjan kirkko olisi vielä pelastettavissa

Perjantai 29.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Sortavalasta Käkisalmeen Laatokan rantaa ajettaessa matkan varrelle osuu Jaakkima-Lahdenpohjan kirkon rauniot.

 

 

 

 

 

Kyseessä on todella rauniot, vaikka komea kirkko tuhoutui tulipalossa vasta 1977.

 

 

Kirkko on rakennettu vuonna 1850 ja sen suunnitteli C. L. Engel.

 

 

 

Muutamia 11.7.2016 ottamiani kuvia kirkon sisältä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuten kuvistakin ilmenee, kirkko oli suuri ja sinne mahtui kerrallaan 3.000 sanankuulijaa.

 

 

 

 

 

Suomalaiset ovat panostaneet kirkon kunnostukseen, sillä kiviseinien päällykset on pellitetty.

 

 

 

Tietääkseni yhteistyötä venäläisten kanssa kirkon kunnostamiseksi on yritetty, mutta huonolla menestyksellä.

 

 

 

***************

 

 

 

 

Kirkkopihalle suomalaiset ovat pystyttäneet sankarivainajien muistomerkin, johon on koottu kirkkomaalta eri aikakausilta peräisin olevia kivipaasia.

 

 

Ylin ja toiseksi ylin kivipaasi ovat osa Vapaussodan muistomerkistä, joka paljastettiin vuonna 1925. Ne löytyivät, kun raja aukesi, muut osat olivat hävinneet. Muistomerkki pystyttettiin uudestaan arkkitehti Aulis Jääskeläisen suunnitelman mukaisesti 1993.

 

 

***************

 

 

Olen muutaman kerran päässyt matkoillani poikkeamaan Jaakkima-Lahdenpohjan kirkon raunioilla.  Teen sen mielelläni, mutta toisaalta raskain mielin, sillä komea kirkkorakennus on rapautumassa ja nopeat toimenpiteet sen pelastamiseksi olisivat tarpeen.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Valitettavan monella sankarihautausmaalla sankarivainajan muistokivestä puuttuu kaatumispaikkakunta

Torstai 28.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Vierailen muutaman kerran vuoden aikana synnyinseurakuntani Viljakkalan hautausmaalla, sillä siellä on monien sukulaisteni hautoja ja minulla on henkilökohtaisesti muistoja monista Viljakkalan hautausmaalla lepäävistä vainajista.

 

 

Toivottavasti saan sieltä aikanaan myös oman lepopaikkani.

 

 

Viljakkalan sankarihautausmaa on aina kohteenani, kun käyn Viljakkalan hautausmaalla, sillä lepäähän siellä sankarihautausmaalla mm. yksi sedistäni eli Reino Erkkilä.

 

 

 

Arvostan Viljakkalan seurakuntaa, sillä seurakunta on aikoinaan kaivertanut sankarivainajien muistokiviin sen paikan, jossa kyseinen sankarivainaja on kaatunut.

 

 

Kaatumispaikan ilmoittaminen muistokivessä on meille jälkeenjääneille arvokas tieto ja pystymme sen avulla mieltämään lisää siitä, että miten tämä kalleimpansa Isänmaan puolesta antanut on taistellut.

 

 

****************

 

 

 

Tapaan matkoillani poiketa eri paikkakunnilla liikkuessani sankarihautausmailla ja tutkailla niiden soturien viimeisiä leposijoja, jotka taistellen turvasivat meille itsenäisen Suomen.

 

 

Valittavan monilla sankarihautausmailla ei ole hautakivessä mainittu sitä paikkakuntaa, jolla kyseinen soturi kohtasi matkansa pään.

 

 

 

***************

 

 

Olen parhaillaan Kälviällä, jonne matkaamme Rouvan kanssa joka kesä ainakin yhden kerran hänen synnyinpaikkakunnalleen ja synnyinkotiinsa.

 

 

 

 

Matkalla Kälviälle Rouva poikkesi tapansa mukaan Lennol Oy:n tehtaanmyymälään Jalasjärvellä kangasostoksille ja tutustuin sinä aikana Jalasjärven kirkkoon sekä Jalasjärven sankarihautausmaahan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…valitettavasti muistokivissä ei ole henkensä Isänmaan puolesta antaneiden sotureiden kaatumispaikkaa.

 

 

 

 

 

Sama tilanne on myös Kälviän sankarihautausmaalla, sillä…

 

 

 

 

 

…myös siellä sankarivainajien muistokivissä ei ole mainintaa kaatumispaikasta.

 

 

 

 

 

Ilahduin, kun totesin Kälviän sankarihautausmaalla että Vapaussodassa 1918 kaatuneiden sankarivainajien muistokivissä on maininta kaatumispaikasta.

 

 

Maininnat…

 

• ”kaatui Aunuksessa”
• ”haavoittui Tampereella"

 

 

…antavat vierailijalle elävän kuvan, että missä Kälviältä kotoisin olleet taistelijat ovat kohdanneet matkansa pään.

Valitettavasti ajan hammas on vajaan sadan vuoden aikana hämärtänyt kiviin kaiverretut tekstit Kälviälläkin niin, että päivämäärien hahmottaminen on vaikeaa.

 

 

 

Teen ehdotuksen:

 

 

Sankarihautausmailla muistokivet pitää nyt tai lähivuosina kaivertaa sekä kullata uudelleen ja ehdotankin, että siinä yhteydessä jokaiseen muistokiveen kaiverretaan ja kullataan sen paikkakunnan nimi, jossa kyseinen soturi on kohdannut matkansa pään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Helppoa kuin heinänteko

Keskiviikko 27.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Olen osallistunut heinäntekoon alle kymmenvuotiaasta alkaen, kun hevosvetoisella heinäkoneella kaadoin kotitilani heinät - isä toki kulki perässä ja katsoi perään.

Heinänteko on säiden armoilla ja yhtään en kadehdi niitä, jotka saavat elantonsa heinänteosta ja sitä kautta kotieläintaloudesta.

Seurasin eilen nykyaikaista heinäntekoa ja mikään ei ole periaatteessa muuttunut.

Heinän niittäminen, muutamaan kertaan pöyhiminen, suurpaaleihin paalaaminen, paalien kääriminen kutistekalvoon ja valmiiden paalien ajaminen käyttöpaikalle ovat kovaa työtä ja niin armottomasti säiden armoilla.

Neljänsadan kilon painoisesta suurpaalista viljelijä saa parhaassa tapauksessa 30 euroa per paali ja "talouslaatuisesta" heinästä 20 €/paali. 

On helppo todeta, että heinänviljelijää ei naurata.

Myyntiheinää ei kannata viljellä, mutta ehkä heinänviljely jotenkin kannattaa, jos omat heinät pystyy syöttämään omalle karjalle ja sitä kautta saamaan itselleen ainakin rehellistä työtä!

Voidaan todeta, että yhä edelleen pätee sanonta "helppoa kuin heinänteko", mutta heinänviljelyn kannattavaisuus on totaalisesti kateissa!

-Esko Erkkilä-

Nuoret näyttävät tervettä suuntaa - enemmän kuin puolet alle 25-vuotiaista eivät kuulu ammattiliittoon

Tiistai 26.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Ammattiyhdistysliike ja vasemmisto mielletään kuuluvan yhteen ja näin pääsääntöisesti onkin.

 

 

On lohdullista todeta, että Yle Uutisten eilen julkistamassa kyselyssä todetaan, että nuorten liittymisinto ammattiyhdistysliikkeeseen on hiipumassa.

 

 

 

 

Tässä pähkinänkuoressa Yle Uutisten julkistaman kyselyn tulokset.

 

 

***************

 

 

Olin työelämässä 40 ja puoli vuotta ja koko sinä aikana en tuntenut tarvetta liittyä ammattiliittoon.

 

 

Toki hoidin työttömyysturvani siten, että olin ns. Loimaan kassan eli Yleisen Työttömyyskassa YTK:n jäsen.

 

 

Harmitti, kun aikoinaan YTK nosti jäsenmaksunsa 60 eurosta 90 euroon – kaikki nekin maksut olivat jälkikäteen ajatellen turhia, sillä en työurani aikana joutunut kertaakaan työttömäksi.

 

 

Onneksi Suomessa on järjestäytymisen tai järjestäytymättömyyden vapaus ja minä hoidin aikoinaan asiani siten, että en kuulunut mihinkään ammattiliittoon!

 

 

No, se tarkennus, että olen aina ollut MTK:n jäsen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-