Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Brysselin metroverkosto muodostuu neljästä metrolinjasta

Torstai 13.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Tammikuisella Brysselin matkallamme tutustuimme myös Brysselin metroon.

 

Metrolinjoja Brysselissä on neljä ja niiden yhteinen pituus 32 kilometriä.

 

 

metro1

 

 

Metroasemien portit ovat periaatteessa yksinkertaisia käyttää, mutta monta kertaa meillä oli ainakin pieniä haasteita päästä porteista läpi.

 

 

 

metro2

 

 

M1- (purppura) ja M5-linjat (keltainen) ovat vanhimmat linjat, sillä ne on avattu vuonna 1976.
 
 
Huomatkaa linjakartalla nuolesta kaksi asemaa oikealla oleva ”Schuman” –metroasema,…

 

 

 

 

schumanuusi

 

 
…sillä se on Euroopan komissiorakennuksen vieressä sijaitseva metroasema!

 

 

 

metro4

 

 

Nojailen tässä Schuman-aseman rullaportaiden kaiteeseen ja takanani näkyy Berlaymont rakennus eli Euroopan komission ”kotipesä”!

 

 

 

metro5

 

 

Paikallisoppaamme opastivat, että Brysselin metrossa ei pidä olla liian kohtelias ja sen kyllä vierailumme aikana totesimme.

 

Metrovaunut olivat aina täynnä ja varovainen esim. taskuvarkaiden varalta piti olla koko ajan.

 

Vaunujen pysähdysajat asemilla olivat lyhyitä ja vaunuun nousemiseen sekä vaunusta poistumiseen ei ollut paljon aikaa.

 

 

****************

 

 

metro6

 

 

Metroverkoston lisäksi Brysselissä on 24 kilometriä raiteita raitiotievaunuille.

 

 

metro7

 

 

Raitiovaunujen pyörästöt on koteloitu hyvin, jotta kanssakulkijoiden turvallisuus pystyttäisiin takaamaan.

 

 

 

Ei voi pienimmässäkään määrin todeta, että Brysselissä nauttisi metrolla matkustamisesta, mutta tokihan sillä liikkumaan pääsee.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Brysselin metro, Brysselin raitiovaunut, Brysselin metroverkosto, Brysselin ratikkaverkosto, Berlaymont, Schuman-metroasema, Euroopan komissio, Bryssel 2014,

Nato-yhteensopivuus

Keskiviikko 12.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Tammikuun lopulla, kun pääsin vierailemaan Suomen erityisedustustossa Natossa, sotilaspoliittisen katsauksen meille esitti kommodori Tapio Maijala.

 

Kannattaa mainita, että kommodori vastaa sotilasarvoltaan everstiä.

 

Kommodori Maijala toimii erityisedustustossa apulaissotilasedustajana ja hän raportoi erityisedustuston sotilasedustaja kenraalimajuri Markku Nikkilälle.

 

Kenraalimajuri Markku Nikkilä puolestaan toimii Puolustusvoimain komentajan edustajana Natossa ja Euroopan Unionissa.

 

Kommodori Maijalan esitys oli mielenkiintoinen ja sotilaallisen täsmällinen.

 

Puolustusvoimat ovat viime vuosina lisänneet monilla toimintalohkoillaan Nato-yhteensopivuutta; näin vaikka Suomi ei olekaan Nato-maa.

 

Kommodori Tapio Maijala mainitsi yhteensopivuuden osalta mm. seuraavat seikat:

 

  • taktiset merkit
  • ilmavoimien kieli on englanti
  • tykistössä monet asiat ovat muuttuneet kenraali Nenosen opeista Nato-aikaan
  • laivaston käskymerkit
  • polttoainetäydennyksissä letkukoot on yhdenmukaistettu
  • radiotaajuudet

 

***********

 

Naton ja sen jäsenmaiden kalustokysymyksistä kommodori Maijala totesi, että hävittäjät sekä panssarivaunut ovat jäsenvaltioiden, mutta esim. Awacs-tutkakoneet ovat Naton omistamia.

 

 

Naton päämajassa Brysselissä toimii Naton ylin poliittinen taso, mutta Naton operaatioiden toteuttamisesta vastaa ACO (Allied Command Operations) Belgian Mons´ssa.

 

 

Naton päätöksentekoprosessista kommodori Maijala kertoi, että päätöksiin vaaditaan aina konsensus.  Konsensukseen pääseminen vaati esim. Libyan kriisin kohdalla kuusi päivää!

 

*********

 

Olen joskus ollut palavereissa, joissa on todettu, että Huoltovarmuuskeskus on monen seikan osalta ”Suomen Nato”.

 

Kysyin asiaa kommodori Maijalalta hänen esityksensä jälkeen ja osin yllätyin, kun kommodori oli paljolti samaa mieltä kevyeksi heitoksi tarkoittamani seikan kanssa.

 

Kannattaa tutustua Huoltovarmuuskeskuksen nettisivuihin – ne löytyvät googlaten vaikkapa näin: ”Huoltovarmuuskeskus”!

 

***************

 

Oli mielenkiintoista päästä tutustumaan ”Suomen erityisedustusto Natossa” toimintaan ja kuulla suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg ´n sekä kommodori Tapio Maijala esitykset Natosta ja Suomen erityisedustustosta Natossa.

 

**************

 

 

ruokalanato

 

 

Jutun lopuksi vielä kuva kassakuitista, jonka sain maksettuani vaimolleni ja itselleni maukkaan lounaan Naton päämajassa henkilökunnan ruokalassa.
 
Ei paha hinta – 19,30 euroa kahden hengen lounaasta ja mukana hinnassa kaksi pientä putelia (3,33 € per puteli) erinomaista punaviiniä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen erityisedustusto Natossa, suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg, kommodori Tapio Maijala, kenraalimajuri Markku Nikkilä, Puolustusvoimain komentajan edustaja Natossa ja Euroopan Unionissa, Nato-yhteensopivuus, Bryssel 2014, Huoltovarmuuskeskus,

Mikko Alatalo: "Umpikuja ajoi hallituksen hätäratkaisuun"

Tiistai 11.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Kansanedustaja Mikko Alatalo toimitti eilen julkisuuteen lehdistötiedotteen, jossa hän kovin sanoin arvostelee Kokoomuksen toimia sote-asiassa.

 

 

mikko1



Alatalon mielestä hallitus joutui umpikujaan, kun se ajoi härkäpäisesti vastuukuntamallia.


”Vastuukuntamalli ei täyttänyt perustuslain vaatimuksia. Tästä asiantuntijat varoittivat, mutta hallitus sulki siltä korvansa” Alatalo arvostelee.


”Suomalaisten on päästävä lääkäriin nykyistä nopeammin.”

 


”Kaikki ovat olleet sitä mieltä, että perusterveydenhuolto on laitettava kuntoon. Raja-aitoja on poistettava erikois- ja muun sairaanhoidon väliltä.


Keskustan vaihtoehdossa sosiaali- ja terveyspalvelut järjestettäisiin ja rahoitettaisiin kuntien yhteistyönä. Hallitus on ajanut suurkuntia ja sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen vastuukuntamallia”.


Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan pääministeripuolue Kokoomus on valmistellut salassa sote-uudistukseen kokonaan uutta mallia. Siinä uudistettaisiin vain terveydenhuollon toimivin osa eli erikoissairaanhoito. Yhteys peruspalveluihin puuttuisi.

 

 

mikko2



”Se ei ratkaise sosiaali- ja terveyspalvelujen ongelmia. Koska ihmiset joka tapauksessa tarvitsevat palveluja, he hakeutuisivat sairaaloiden ensiapuun” kansanedustaja Mikko Alatalo sanoo.


Kokoomuksen uusi linjaus ei vastaa sitä, mitä hallitusohjelmaan on kirjattu. Heidän esittämänsä vaihtoehto tulisi veronmaksajille kaikista kalleimmaksi.


- Pahimmillaan käy kuten USA:ssa. Kun yritetään terveydenhoidossa päästä oikein halvalla, saadaankin kaikista kalleinta, Alatalo varoittaa.

 


Alatalon mielestä näin poukkoileva ja salaileva valmistelutapa syö politiikan uskottavuutta.


- Kun eduskunta kävi viikko sitten perusteellisen keskustelun kunta- ja sote-uudistuksista, pääministeripuolue ei maininnut sanallakaan, että se on tekemässä ihan muuta kuin eduskunnalle kerrottiin, Alatalo muistuttaa.

 

 

 

mikko3

 

 



Hallituspuolueiden kansanedustajia Alatalo säälii. Vasta hetki sitten hallitusta edustavat pirkanmaalaisetkin kansanedustajat antoivat luottamuksensa harjoitetulle politiikalle, mutta nyt on vedetty matto heidän altaan.


- En usko, että kokoomuksen valmistelutyöllä on muiden hallitusryhmien tuki. Taitaisi olla uuden välikysymyksen paikka, Alatalo tuumii.

 

 

 

**************

 

 

Kansanedustaja Mikko Alatalon kertomaan ei ole paljon lisättävää.

 

Lisään sen, että Kataisen hallituksen hortoilu sote- ja kuntauudistuksessa on ”syönyt miestä”.

 

Ensimmäisenä kului loppuun Maria Guzenina-Richardson, sitten kokoomuksen Paula Risikko, SDP:n Susanna Huovinen, kokoomuksen Petteri Orpo ja tietysti Brysselin koneeseen tähyilevä Henna Virkkunen.

 

On mielenkiintoista nähdä, että kuinka kokoomuksen Jan Vapaavuorelle käy, kun hän nyt on pakotettu alkaa harsimaan kokoon sitä, joka on aikoja sitten levinnyt taivaan tuuliin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mikko Alatalo, kansanedustaja Mikko Alatalo, Maria Guzenina-Richardson, Paula Risikko, Susanna Huovinen, Petteri Orpo, Henna Virkkunen, Jan Vapaavuori, Umpikuja ajoi hallituksen hätäratkaisuun,

Mitä merkitsee artikla 5?

Maanantai 10.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Päätin eilisen Brysselin matkaamme selostaneen juttuni toteamalla Naton 5. artiklan, mutta sen avaaminen jäi tarkoituksella tekemättä.

 

Suomen ulkoasiainministeriön ja Suomen erityisedustusto Natossa –nettisivuilla todetaan artikla 5.:n tiimoilta näin:

 

Pohjois-Atlantin sopimus sitoo Naton jäsenmaat yhteistyöhön ja keskinäiseen avunantoon tilanteessa, jossa yhteen tai useampaan jäsenmaahan kohdistuu hyökkäys. Artikla 5:n nojalla kukin jäsenmaa sitoutuu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta liittolaista ”tarpeellisiksi katsomillaan keinoilla”. Tällaisia voivat sotilaallisten keinojen ohella olla poliittiset toimenpiteet, joilla painostettaisiin uhkaavaa valtiota muuttamaan politiikkaansa. Kukin jäsenmaa päättää itsenäisesti ja kansallisten päätöksentekomenettelyjen mukaisesti antamansa avun luonteen ja laajuuden.

 

 

En lähde kommentoimaan viidettä artiklaa sen kummemmin kuin toteamalla, että UM:n sananselityksen mukaan se saattaisi merkitä uhkaan joutuneen maan auttamisessa ehkä myös varsin mietoja toimenpiteitä!

 

Olenkohan käsittänyt oikein?

 

 

***************

 

 

Suurlähettiläs Rantala-Engberg mainitsi, että Awacs-tutkakoneet Nato-maat ovat hankkineet yhdessä.

 

 

***************

 

 

 

Suomen erityisedustusto Natossa –yksikön päällikkö suurlähettiläs Pia Rantala-Engbeg luetteli meille Naton ydintehtävät näin:

 

  • jäsenmaiden yhteisen puolustuksen järjestäminen
  • globaali kriisinhallintatoimija
  • kansainvälisen vakauden edistäjä kumppanuus-järjestelmän avulla

 

 

Globaaleja haasteita ja uhkia suurlähettilään mukaan ovat;

 

  • paikalliset konfliktit
  • kyber-uhat
  • energiaan ja turvallisuuteen liittyvät uhkakuvat
  • merirosvous
  • ihmisten salakuljetus
  • biologiset ja kemialliset aseet

 

**********

 

 

Naton rahoituskuvioista suurlähettiläs Rantala-Engberg mainitsi järjestön tavoitteena olevan, että maa käyttää puolustusmenoihin 2 % bruttokansantuotteesta – nyt Nato-maista tähän yltää neljä maata ja 24 maata ei yllä tavoitteeseen.

 

Suomen puolustusmenot ovat 1,4 % bruttokansantuotteesta.

 

 

**************

 

 

Suurlähettiläs Rantala-Engberg muistutti, että Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan sisältyy ns. Nato-optio.

 

Etsin eduskunnalle 22.6.2011 annetun valtioneuvoston tiedonannon ja siellä todetaan sivulla 22 näin:

 

 

”Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa ja harjoittaa yhteistyötä Naton kanssa sekä ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.”

 

 

Suurlähettiläs tiesi, että mitä hän meille puhui!

 

 

********

 

 

Suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg selvitteli meille esityksensä lopuksi Naton ja EU:n eroja – kas näin:

 

  • Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen ei ole käynyt Pekingissä
  • Vladimir Putin ei edellispäivänä Brysselissä käydessään vieraillut Natossa, mutta Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kävi piipahtamassa Natossa
  • Naton ja Venäjän vuoropuhelu on Suomen kannalta OK

 

Toisiko Suomen liittyminen Natoon kriisin?

 

Suurlähettiläs Rantala-Engbeg vastasi itse esittämäänsä kysymykseen, että Baltian maiden liittyminen Natoon aiheutti tiettyä keskustelua!

 

Kiitän suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg´ä mielenkiintoisesta esityksestä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: NATO, OTAN, Suomi ja Nato, Suomen erityisedustusto Natossa, suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg, 5.artikla, Naton 5. artikla, Nato-optio, Kataisen hallitusohjelman Nato-optio, Awacs, Awacs-tutkakoneet, Bryssel 2014,

Mielenkiintoinen vierailu Suomen Nato-erityisedustustossa Brysselissä

Sunnuntai 9.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Tammikuun lopulla toteutuneen Brysselin vierailumme eräs pääkohde EU-parlamentin ja EU-komission ohella oli tutustuminen Suomen erityisedustustoon Natossa ja sitä kautta Natoon.

 

Suomi on Naton kumppanuusmaa ja se antaa myös tavalliselle suomalaiselle mahdollisuuden vierailla Suomen erityisedustustossa Natossa – erityisedustusto sijaitsee Manfred Wörner -rakennuksessa samalla tontilla Brysselissä sijaitsevan Naton päämajan kanssa, mutta n. neljänsadan metrin etäisyydellä Naton päämajasta.

 

Tapaan usein ryydittää juttujani valokuvilla, mutta tämän jutun yhteydessä se ei ole mahdollista, sillä Naton päämaja-alueella on ehdoton valokuvauskielto.

 

Tämän jutun kuvat ovat amatöörikuvia edustuston nettisivuilta.

 

 

natokuva1

 

 

Vierailumme teknisenä isäntä toimi edustuston tiedotusassistentti Janne Leino.

 

 

Kamerat ja kännykät piti jättää bussiin ja sen jälkeen läpäisimme Leinon johdolla lentokentiltä tutun turvatarkastuksen kautta itsemme Naton päämaja-alueelle.

 

 

Ruokailimme omakustanteisesti Naton päämajan ruokalassa ja keräännyimme luentosaliin. jossa…

 

 

natokuva2

 

 

..Suomen erityisedustuston päällikkö, suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg piti meille erinomaisen esityksen Natosta ja Suomen roolista Natossa.

 

 

Tässä joitain asiakokonaisuuksia, jotka tulivat esille suurlähettiläs Rantala-Engberg´n esityksessä:

 

  • Suomen erityisedustuston henkilövahvuus on n. 20 henkilöä

 

  • edustustossa ovat edustettuina ulkoministeriön, puolustusministeriön, pääesikunnan sekä Huoltovarmuuskeskuksen asiantuntijat

 

  • edustusto seuraa paikan päällä ajankohtaisia keskusteluja sekä raportoi niistä presidentille, hallitukselle ja eduskunnalle

  • Naton kumppanuus merkitsee, että vain osa Naton asioista on avoinna Suomelle

 

  • luottamukselliset suhteet esim. Naton sihteeristöön ovat tärkeät

 

  • Suomen oman puolustuspolitiikan tekeminen tunnetuksi on tärkeä työsarka

 

  • edustuston tehtävänä on jakaa tietoa Suomen ja Naton välisestä yhteistyöstä

 

 

**************

 

  • Natossa on nyt 28 jäsenmaata ja niistä 22 maata on jäsenenä EU:ssa

 

  • 94 % EU-kansalaisista asuu Nato-maissa

 

  • Nato on nyt erilainen kuin vuonna 1949, jolloin se perustettiin

 

  • Word Trade Center´n kaksoistornien tuhoutuminen syyskuun 11. päivänä 2001 toi Naton tehtäviin uuden osatekijän, terrorismin torjunnan

 

  • Nato on nyt muodostunut turvallisuuspoliittiseksi ja kansainvälistä kriisinhallintaa harjoittavaksi hallitusten väliseksi järjestöksi

 

  • Naton päätöksenteossa konsensus on keskeinen seikka

 

  • Natossa siviilit päättävät

 

 

 

*************

 

 

  • Naton 5. artikla määrittää jäsenvaltioiden velvoitteen puolustaa muita jäsenvaltioita. Sen mukaan aseellinen hyökkäys Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa jotakin Naton jäsenvaltiota vastaan katsottaisiin hyökkäykseksi kaikkia liiton jäsenvaltioita vastaan.

 

************

 

Suurlähettiläs Pia Rantala-Engbeg´n esitys jatkui ja siitä lisää lähiaikoina!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen Nato-kumppanuus, Suomen erityisedustusto Natossa, suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg, Naton päämaja, Bryssel 2014, HVK, Huoltovarmuuskeskus, Ulkoasiaianministeriö, Puolustusministeriö, Pääesikunta, Word Trade Center - Naton rooli, Naton 5. artikla,

Tampereen ratikkarahoilla saataisiin koko Pirkanmaan tieverkosto hyvään kuntoon

Lauantai 8.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Suomi elää taloudellisesti vaikeaa aikaa.

 

Suomen kaupungeista Tampere rypee taloudellisesti syvässä ahdingossa, mutta eräät tahot eivät edelleenkään osaa tiedostaa tilannetta.

 

Rantaväylän tunnelipäätökseen liittyvät ”kumppanuudet” ovat toteutuessaan romahduttamassa lopullisesti Tampereen talouden.

 

Tampereelle ollaan havittelemassa kokonaiskustannuksiltaan miljardiluokan kaupunkiraitiotietä!

 

 

ratikkadia

 

Kaupunkiraitiotien ensimmäinen vaihe maksaisi ”virallisten” suunnitelmien mukaan 220 miljoonaa euroa.
 
Huvittavaa, että Tampereen ylin johto esittää 220 miljoonaa euroa ensimmäisen vaiheen kustannuksena, kun se pyytää valtiota tukemaan hanketta.
 
”Unohdetaan”, että ratikka tarvitsee väkeä kuljettaakseen myös vaunukaluston ja se maksaa ensivaiheessakin vaatimattomat 60 – 72 miljoonaa euroa.

 

 

Lukuihin saadaan mittakaavaa, kun tiedetään, että yksi veroprosentti-yksikkö merkitsee Tampereella vuositasolla 30 M€.  Pelkät ensimmäisen vaiheen vaunuhankinnat merkitsisivät siis 2,5 %-yksikön korotusta Tampereen kunnallisveroon! On luonnollista, että vaunuhankintaa ei kuoletettaisi kerralla, mutta vertailut osoittavat mittakaavan!

 

 

**********

 

Onneksi Tampereella ja Pirkanmaalla on järkeviä päättäjiä, jotka osaavat katsoa kokonaisuuksia.

 

Tapasin heistä erään vajaa viikko sitten ja hän totesi, että Tampereen ratikkaan suunnitelluilla rahoilla olisi mahdollista saada koko Pirkanmaan tieverkosto hyvään kuntoon.

 

 

Uskon, että kyseinen asiantuntija tarkoitti Pirkanmaata halkovien…

 

  • 3-tien (Helsinki – Tampere – Vaasa)
  • 9-tien (Turku – Tampere – Jyväskylä ->)
  • 12-tien (Rauma – Tampere – Lahti ->)

…lisäksi maakunnan lukuisia pienempiä teitä.

 

Tampereen ratikkauskovaiset ovat todistelleet kaupunkiraitiotiehanketta taloudellisesti järkeväksi hankkeeksi,...

...mutta tuskin hekään pystyvät väittämään, että Tampereen ratikka toisi Pirkanmaalle ja koko valtakuntaan läheskään samaa määrää hyvinvointia kuin maakunnan tieverkoston parantaminen toisi!

*******

Pirkanmaan tieverkoston parantaminen kohentaisi koko maakunnan ja erityisesti Tampereen tilannetta, mutta se parantaisi hyvinvointia ja taloudellista toimeliaisuutta

  • Uudellamaalla

  • Kanta-Hämeessä

  • Varsinais-Suomessa

  • Satakunnassa

  • Etelä-Pohjanmaalla

  • ruotsinkielisellä Pohjanmaalla

  • Keski-Suomessa

     ja

  • Päijät-Hämeessä

***********

 

 Toivon ja uskon, että jo nykyinen hallitus osaa arvioida kokonaistilanteen oikein - luotan, että ainakin seuraava hallitus sen osaa!

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ratikkarahat tienparannuksiin, ratikka, Tampereen kaupunkiraitiotie, Pirkanmaa, Uusimaa, Kanta-Häme, Varsinais-Suomi, Satakunta, Etelä-Pohjanmaa, ruotsinkielinen Pohjanmaa, Keski-Suomi, Päijät-Häme,

Ministeri Merja Kyllösellä on sama kanta kuin minulla Tampereen ratikkahankkeeseen

Perjantai 7.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen tyytyväinen, että liikenneministeri Merja Kyllösen Tampereen vierailulla 5.3.2014 varmistui hänen olevan samalla kannalla Tampereen ratikkahankkeeseen kuin minä.

 

 

*********

 

 

Kokoomuslaiset saivat Tampereelle mm. Vihreiden tuella Rantaväylän tunnelin, jolla luovutetaan Kokoomusta lähellä oleville rakennusliikkeille mainiota Näsijärven rantaa kerrostalojen rakennusmaaksi.

 

Mikään palvelus ei kuitenkaan ole vastikkeetonta ja sen vuoksi Vihreille luvattiinkin vastapalvelukseksi pikaratikka.

 

 

*********

 

 

Tampereella ”ratikkauskovaiset” ovat viemässä hanketta eteenpäin voimalla, mutta nyt näyttää järki vihdoinkin tulevan esteeksi toisen turhan hankkeen toteuttamiselle.

 

Este on raha!

 

Olen ihmetellyt, kun julkisuudessa kerrotaan Tampereen kaupungin esittävän Liikenne- ja viestintäministeriölle, että valtio varautuisi rahoittamaan Tampereen katuraitiotietä vuosien 2016-2022 liikennehankkeissa 30 prosentilla.

 

Kirjelmässä todetaan harhaanjohtavasti, että katuraitiotien ensimmäisen vaiheen tämänhetkinen kustannusarvio on 220 miljoonaa euroa.

 

Harhaanjohtamista on mielestäni se, että kirjelmässä esitetty 220 M€ on toki summa, joka suunnitelmien mukaan tarvitaan ensimmäisen vaiheen investointiin, mutta summaan ei sisälly 60 – 72 miljoonan euron rahoitustarvetta vaunujen hankintaan!

 

Ilmeisen vanhakantainen käsitykseni – vanhakantainen käsitys ainakin Tampereen kaupungin mielestä – on se, että ratikkaliikenteen aloittamiseksi tarvitaan myös ratikkavaunuja!

 

 

*********

 

 

Hatarien suunnitelmien perusteella ensimmäisen vaiheen kustannusarvio olisi 280 – 292 miljoonaa euroa. Kokemuksesta kuitenkin tiedämme, että kustannusarviot on kerrottava luvulla 1,5 – 2, jotta päästään lähelle toteutuvia kustannuksia.

 

Viidensadan – kuudensadan miljoonan kustannuksilla saataisiin aikaiseksi vain tynkäratikka ja pidänkin realistisina niitä Kokoomuspiirien esittämiä ajatuksia, että Tampereen ratikkakustannus olisi tasoa 1.000 M€ eli miljardi!

 

 

 

********

 

 

 

Olen ihmetellyt Tampereen kaupungin ylimmän virkamies- ja luottamushenkilöjohdon toimia, kun he ovat Tampereen kaupungin nimissä lähettäneet ministeriölle rahanpyyntökirjelmän sellaisesta hankkeesta, josta ei ole vielä edes päätetty!

 

Ministeri Merja Kyllönen oli kanssani samaa mieltä 5.3.2014 ja totesi ensin tarvittavan Tampereen päätös ratikan rakentamisesta ja vasta sen jälkeen valtio voi katsella, että onko sillä mahdollisuuksia tukea hanketta.

 

Ministeri Merja Kyllösen linjaukset Tampereen ratikasta 5.3.2014 olivat niin ”kuumaa tavaraa”, että hänen puheenvuoronsa raportointi mediassa on jäänyt hyvin heiveröiseksi.

 

Onneksi kuuntelin Kyllösen haastattelun Ylen Tampereen radiosta ja pidin kuulemastani!

 

Lennän Merja Kyllösen kanssa eri ”poliittisessa parvessa”, mutta Tampereen ratikka-asiassa arvostan hänen vastuullista toimintaansa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ratikka, pikaraitiotie, ratikka ilman vaunuja, ratikan kustannusarvio miljardi, ratikan kustannusarvio 1.000 miljoonaa euroa, Merja Kyllönen, liikenneministeri Merja Kyllönen, Rantaväylän tunneli,

Ruplan heikkeneminen tuo ongelmia niille suomalaisille yrityksille, jotka vievät tuotteitaan Venäjälle

Torstai 6.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Seurasin työelämässä toimiessani vähintään päivittäin EUR/USD –suhdetta.

 

Uskon omaavani jonkinlaisen käsityksen eri valuuttojen keskinäisen suhteen vaikutuksista kansainväliseen kaupankäyntiin.

 

Olen Ukrainan kriisin alkuajoista alkaen tuntenut huolta suomalaisyritysten pärjäämisestä Venäjän markkinoilla ja tunnenkin myötätuntoa nyt, kun myös media sekä suuri yleisö ovat alkaneet tiedostamaan sen ongelman, joka koituu meille ruplan heikentymisestä.

 

Ruplan arvoa euroon verrattuna on tarkasteltava hieman pidemmällä aikavälillä.

 

Käytän seuraavassa lähteenä Suomen Pankin virallisia kurssinoteerauksia – ne perustuvat päivittäisiin virallisiin noteerauksiin klo 15.15 Suomen aikaa.

 

Eilen klo 15.15 yhdellä eurolla sai 49,430 ruplaa.

 

Vastaava lukuarvo vuositasolla on kuluneiden vuosien aikana ollut seuraava:

 

  • 1999                        26,4667
  • 2000                        25,9915
  • 2001                        26,1341
  • 2002                        29,7263
  • 2003                        34,6581
  • 2004                        35,8105
  • 2005                        35,1860
  • 2006                        34,1109
  • 2007                        35,0183
  • 2008                        36,4207
  • 2009                        44,1376
  • 2010                        40,2629
  • 2011                        40,8846
  • 2012                        39,9262
  • 2013                        42,3370

 

Vuositason keskiarvokurssit eivät kerro kaikkea ja sen vuoksi pitääkin viime aikojen kehitystä tarkastella kuukausitasolla. Kuukausitasoinen tarkastelu kertoo seuraavaa:

 

  • elokuu 2013           43,9748
  • syyskuu 2013         43,5144
  • lokakuu 2013         43,7440
  • marraskuu 2013     44,1581
  • joulukuu 2013        45,0628
  • tammikuu 2014      46,0304
  • helmikuu 2014       48,2554

  

 

Kerroin jo, että työelämässä oli välttämätöntä seurata EUR/USD –valuuttakurssia, sillä sen kehittyminen ja oikea-aikaisten päätösten tekeminen oli ratkaisevaa työssä onnistumiselle.

 

Valuuttakurssien seurannassa oli keskeistä seurata maailman tapahtumia globaalisti, sillä pienetkin selkkaukset jossain puolilla maailmaa vaikuttivat ja vaikuttavat edelleenkin valuuttakursseihin.

 

En seurannut työelämässä EUR/RUB –kurssia, sillä sen vaikutus työtehtävieni onnistumisessa ei ollut ratkaisevaa. Syy oli se, että venäläiset hinnoittelivat silloin – kuten varmaan myös nyt – myyntinsä länteen dollareissa.

 

Venäjällä toimivien ja sinne tuotteitaan vievien suomalaisyritysten tilanne on tyystin toinen, sillä Suomesta vietävien tuotteiden lopullinen markkina-arvo punnitaan ruplissa.

 

Ymmärrän Stockmanin, Nokia Renkaiden ja monen muun Venäjään panostaneen yrityksen huolen, että ruplan nykyinen heikko asema euroon ja dollariin olisi pysyvä olotila.

 

Heikko rupla on luonnollisesti etu kaikelle sille, jota Venäjältä tuodaan Suomeen.

 

 

**********

 

 

Markkinoiden herkkyys näkyy siinä, että maanantaina yhdellä eurolla sai 50,0835 ruplaa, mutta Vladimir Putinin melko sovinnollisen tiedotustilaisuuden tuloksena vastaava luku oli eilen juttuni alussa mainittu 49,430 ruplaa!

 

 

On selvää, että suomalaiset yritykset, jotka vievät Venäjälle, toivovat liennytystä Ukrainan tilanteeseen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ruplan arvo dollariin verrattuna, ruplan arvo euroon verrattuna, USD/RUB, EUR/USD, EUR/RUB, ruplan arvon heikkeneminen, Suomen vienti Venäjälle,

Äänestäjä luottaa vain Eduskunnan pöytäkirjojen kertomiin äänestystuloksiin - ei toripuheisiin!

Keskiviikko 5.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaalaiset äänestäjät saivat helmikuun 28. päivänä tuntea, että kuinka maakunnan hallituspuolueiden edustajat yksituumaisesti äänestivät Keskustan ja Perussuomalaisten välikysymystä vastaan ja puolustivat Kataisen – Urpilaisen –Virkkusen –linjaa kuntien pakkoliitoksien puolesta.

 

Eduskunnan pöytäkirjoista suoraan kopioitu tieto kertoo vääjäämättömästi, että kaikki paikalla olleet pirkanmaalaiset Kokoomuksen, SDP:n, Vasemmistoliiton, Vihreiden sekä Kristillisdemokraattien edustajat kannattivat hallituksen kuntapolitiikkaa ja siten myös kuntien pakkoliitoksia:

 

 

*************

 

 

 

Äänestys 1 klo 13.01     Istunto 17/28.02.2014   klo 13.00

1

Hallituksen kuntapolitiikka

 

Ainoa käsittely

Asiakirjat:

VK 1/2014 vp  |

Puhemiehenä toimi puhemies Eero Heinäluoma /sd. Puhemies ei osallistu äänestykseen.

 

Äänestysasettelu:

Nauttii luottamusta / Elsi Kataisen ehdotus

Jaa:

98

Ei:

68

Tyhjiä:

0

Poissa:

33

Yhteensä:

199

Äänestys kansanedustajittain

Ahvenjärvi Sauli /kd

Jaa

 

Myller Riitta /sd

Jaa

Alanko-Kahiluoto Outi /vihr

Jaa

 

Myllykoski Jari /vas

Jaa

Alatalo Mikko /kesk

Ei

 

Mäkelä Outi /kok

Jaa

Anttila Sirkka-Liisa /kesk

Ei

 

Mäkinen Tapani /kok

Jaa

Arhinmäki Paavo /vas

Jaa

 

Mäkipää Lea /ps

Ei

Autto Heikki /kok

Jaa

 

Mäkisalo-Ropponen Merja /sd

Jaa

Backman Jouni /sd

Jaa

 

Männistö Lasse /kok

Jaa

Blomqvist Thomas /r

Poissa

 

Mäntylä Hanna /ps

Ei

Brax Tuija /vihr

Jaa

 

Mäntymaa Markku /kok

Poissa

Donner Jörn /r

Jaa

 

Mölsä Martti /ps

Ei

Eerola Juho /ps

Ei

 

Nauclér Elisabeth /r

Jaa

Eestilä Markku /kok

Poissa

 

Niikko Mika /ps

Ei

Elomaa Ritva /ps

Ei

 

Niinistö Jussi /ps

Ei

Eloranta Eeva-Johanna /sd

Jaa

 

Niinistö Ville /vihr

Jaa

Feldt-Ranta Maarit /sd

Poissa

 

Nylander Mikaela /r

Jaa

Filatov Tarja /sd

Jaa

 

Nylund Mats /r

Jaa

Gestrin Christina /r

Jaa

 

Oinonen Pentti /ps

Poissa

Grahn-Laasonen Sanni /kok

Jaa

 

Ojala-Niemelä Johanna /sd

Jaa

Gustafsson Jukka /sd

Jaa

 

Orpo Petteri /kok

Jaa

Guzenina-Richardson Maria /sd

Jaa

 

Paasio Heli /sd

Jaa

Gästgivars Lars Erik /r

Jaa

 

Paatero Sirpa /sd

Poissa

Haapanen Satu /vihr

Jaa

 

Packalén Tom /ps

Ei

Haavisto Pekka /vihr

Jaa

 

Palm Sari /kd

Jaa

Hakkarainen Teuvo /ps

Ei

 

Paloniemi Aila /kesk

Ei

Halla-aho Jussi /ps

Ei

 

Pekkarinen Mauri /kesk

Ei

Harkimo Leena /kok

Jaa

 

Pekonen Aino-Kaisa /vas

Jaa

Hautala Lasse /kesk

Ei

 

Pelkonen Jaana /kok

Jaa

Heikkilä Lauri /ps

Ei

 

Peltonen Tuula /sd

Poissa

Heinonen Timo /kok

Jaa

 

Piirainen Raimo /sd

Jaa

Hemmilä Pertti /kok

Jaa

 

Pirttilahti Arto /kesk

Ei

Henriksson Anna-Maja /r

Poissa

 

Puumala Tuomo /kesk

Ei

Hiltunen Rakel /sd

Jaa

 

Rajamäki Kari /sd

Jaa

Hirvisaari James /m11

Ei

 

Rantakangas Antti /kesk

Ei

Holmlund Anne /kok

Jaa

 

Rauhala Leena /kd

Jaa

Hongisto Reijo /ps

Ei

 

Ravi Pekka /kok

Jaa

Huovinen Susanna /sd

Poissa

 

Rehula Juha /kesk

Ei

Ihalainen Lauri /sd

Jaa

 

Reijonen Eero /kesk

Ei

Immonen Olli /ps

Ei

 

Risikko Paula /kok

Jaa

Jalonen Ari /ps

Ei

 

Rossi Markku /kesk

Poissa

Jaskari Harri /kok

Jaa

 

Rundgren Simo /kesk

Ei

Jokinen Kalle /kok

Jaa

 

Ruohonen-Lerner Pirkko /ps

Ei

Joutsenlahti Anssi /ps

Ei

 

Räsänen Päivi /kd

Jaa

Jungner Mikael /sd

Jaa

 

Saarakkala Vesa-Matti /ps

Poissa

Jurva Johanna /ps

Ei

 

Saarikko Annika /kesk

Poissa

Juvonen Arja /ps

Ei

 

Saarinen Matti /sd

Jaa

Jääskeläinen Jouko /kd

Jaa

 

Salolainen Pertti /kok

Jaa

Jääskeläinen Pietari /ps

Ei

 

Salonen Kristiina /sd

Jaa

Kaikkonen Antti /kesk

Ei

 

Sankelo Janne /kok

Poissa

Kalli Timo /kesk

Ei

 

Sarkomaa Sari /kok

Jaa

Kalliorinne Risto /vas

Jaa

 

Sasi Kimmo /kok

Poissa

Kalmari Anne /kesk

Ei

 

Satonen Arto /kok

Jaa

Kanerva Ilkka /kok

Jaa

 

Savola Mikko /kesk

Ei

Kantola Ilkka /sd

Jaa

 

Sinnemäki Anni /vihr

Jaa

Karhu Saara /sd

Poissa

 

Sipilä Juha /kesk

Poissa

Kari Mika /sd

Jaa

 

Skinnari Jouko /sd

Jaa

Karimäki Johanna /vihr

Jaa

 

Soini Timo /ps

Ei

Katainen Elsi /kesk

Ei

 

Soininvaara Osmo /vihr

Jaa

Katainen Jyrki /kok

Poissa

 

Soukola Ismo /ps

Ei

Kataja Sampsa /kok

Poissa

 

Stubb Alexander /kok

Poissa

Kauma Pia /kok

Jaa

 

Suutari Eero /kok

Jaa

Kerola Inkeri /kesk

Ei

 

Taimela Katja /sd

Jaa

Kettunen Pentti /ps

Ei

 

Tainio Hanna /sd

Jaa

Kiljunen Anneli /sd

Jaa

 

Tiainen Eila /vas

Jaa

Kiuru Krista /sd

Poissa

 

Tiilikainen Kimmo /kesk

Ei

Kiuru Pauli /kok

Jaa

 

Toivakka Lenita /kok

Jaa

Kivelä Kimmo /ps

Ei

 

Toivola Jani /vihr

Poissa

Kiviniemi Mari /kesk

Ei

 

Tolppanen Maria /ps

Ei

Kiviranta Esko /kesk

Ei

 

Tolvanen Kari /kok

Jaa

Kokko Osmo /ps

Ei

 

Torniainen Ari /kesk

Ei

Komi Katri /kesk

Poissa

 

Tossavainen Reijo /ps

Ei

Kontula Anna /vas

Jaa

 

Tuomioja Erkki /sd

Jaa

Kopra Jukka /kok

Jaa

 

Tuppurainen Tytti /sd

Poissa

Korhonen Martti /vas

Poissa

 

Turunen Kaj /ps

Ei

Korhonen Timo V. /kesk

Ei

 

Tuupainen Kauko /ps

Ei

Koskela Laila /ps

Ei

 

Tynkkynen Oras /vihr

Jaa

Koskinen Johannes /sd

Jaa

 

Tölli Tapani /kesk

Ei

Kumpula-Natri Miapetra /sd

Jaa

 

Uotila Kari /vas

Jaa

Kurvinen Esko /kok

Jaa

 

Urpalainen Anu /kok

Jaa

Kuusisto Merja /sd

Jaa

 

Urpilainen Jutta /sd

Poissa

Kyllönen Merja /vas

Jaa

 

Vahasalo Raija /kok

Jaa

Kymäläinen Suna /sd

Jaa

 

Wallin Stefan /r

Poissa

Kärnä Jukka /sd

Jaa

 

Wallinheimo Sinuhe /kok

Jaa

Kääriäinen Seppo /kesk

Ei

 

Vapaavuori Jan /kok

Poissa

Lapintie Annika /vas

Jaa

 

Vehkaperä Mirja /kesk

Poissa

Lauslahti Sanna /kok

Jaa

 

Vehviläinen Anu /kesk

Ei

Lehti Eero /kok

Jaa

 

Wideroos Ulla-Maj /r

Poissa

Lehtomäki Paula /kesk

Ei

 

Viitamies Pauliina /sd

Jaa

Leppä Jari /kesk

Ei

 

Viitanen Pia /sd

Jaa

Lindström Jari /ps

Ei

 

Vikman Sofia /kok

Jaa

Lindtman Antti /sd

Jaa

 

Virkkunen Henna /kok

Poissa

Lintilä Mika /kesk

Ei

 

Virolainen Anne-Mari /kok

Jaa

Lipponen Päivi /sd

Jaa

 

Virtanen Erkki /vas

Jaa

Lohela Maria /ps

Ei

 

Virtanen Pertti /ps

Ei

Lohi Markus /kesk

Ei

 

Vähämäki Ville /ps

Ei

Louhelainen Anne /ps

Ei

 

Väätäinen Juha /ps

Poissa

Maijala Eeva-Maria /kesk

Ei

 

Väätäinen Tuula /sd

Poissa

Matikainen-Kallström Marjo /kok

Jaa

 

Yrttiaho Jyrki /vr

Ei

Mattila Pirkko /ps

Ei

 

Zyskowicz Ben /kok

Jaa

Modig Silvia /vas

Poissa

 

Östman Peter /kd

Jaa

Mustajärvi Markus /vr

Ei

 

 

Pirkanmaalaisista kansanedustajista SDP:n Saara Karhu sekä Kokoomuksen Kimmo Sasi eivät osallistuneet äänestykseen.

On luonnollista, että Keskustan Mikko Alatalo ja Arto Pirttilahti olivat äänestyksessä kuntien pakkoliitoksia vastaan!

 

 

**********

 

 

Viittaan juttuni otsikossa kansanedustajien toripuheisiin ja niiden totuudenvastaisuuteen.

 

 

 pakkoliitokset

 

 

Pirkanmaalaiset saivat kansanedustajien toimien ja puheiden ristiriitaisuudesta vahvan näytön, kun entinen opetusministeri ja nykyinen kansanedustaja Jukka Gustafsson kertoi 1.3.2014 ilmestyneessä Aamulehden ilmoituksessaan olevansa tavattavissa Keskustorin markkinoilla maanantaina 3.3.2014 ja teemana ilmoituksessa oli raflaavasti:

 

”EI KUNTIEN

PAKKOLIITOKSILLE”

 

 

Käsittämättömän nopeaa takinkääntämistä – helmikuun viimeisenä päivänä kuntien pakkoliitosten puolesta Eduskunnassa ja jo seuraavana päivänä lehti-ilmoituksessa niitä vastaan!

 

Harmi, että kuluttajansuojasäännökset eivät koske politiikkojen toimintaa!

 

Onneksi Eduskuntavaalit ovat ainakin joka neljäs vuosi ja silloin äänestäjät pystyvät osoittamaan, että voidaanko heitä vetää nenästä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntien pakkoliitokset, Tampereen kehyskuntien pakkoliitokset, Kokoomus puoltaa kuntien pakkoliitoksia, pirkanmaalaiset kansanedustajat kuntien pakkoliitosten puolesta, Jukka Gustafsson, Mikko Alatalo, Arto Pirttilahti, ei kuntien pakkoliitoksille,

Taustatieto Natosta on erityisen tarpeellista juuri nyt!

Tiistai 4.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitin eilen vierailustani Naton päämajassa.

 

Ukrainan tilanne kiristyy ja sen vuoksi kaikkinainen lisätietous Natosta on nyt tarpeellista.

 

Yritän muodostaa itselleni kuvaa Natosta ja kirjaan ainakin osan havainnoistani tähän blogikirjoitukseeni.

 

 

*************

 

 

 

Pohjois-Atlantin Liitto perustettiin 4. huhtikuuta 1949 Washingtonissa, Yhdysvalloissa.

 

Pohjois-Atlantin Liitosta käytetään yleisesti lyhennettä NATO, mutta sen rinnalla näkee melkein kaikissa yhteyksissä lyhenteen OTAN.

 

 

NATO on lyhenne liiton englanninkielisestä nimestä

 

North Atlantic Treaty Organization…

 

…ja lyhenne OTAN on puolestaan lyhenne liiton ranskankielisestä nimestä eli…

 

...Organisation du traité de l'Atlantique Nord.

 

Käytän jatkossa tässä jutussa termiä NATO.

 

 

**********

 

Suomen Ulkoasiainministeriö toteaa, että Pohjois-Atlantin Liitto (Nato) on monenkeskinen poliittis-sotilaallinen yhteistyöjärjestö.

 

*********

 

Natossa on tällä hetkellä 28 jäsenmaata ja se on perustamisensa jälkeen laajentunut monta kertaa.

 

Nykyiset jäsenmaat ovat liittyneet järjestöön seuraavasti :

 

 

Perustajajäsenmaat (1949)

 

  • Alankomaat
  • Belgia
  • Islanti
  • Italia
  • Kanada
  • Luxemburg
  • Norja
  • Portugali
  • Ranska
  • Tanska
  • Iso-Britannia
  • Yhdysvallat

 

 

Ensimmäinen laajentuminen (1952)

 

  • Kreikka
  • Turkki

 

 

Toinen laajentuminen (1955)

 

  • Saksa

 

 

Kolmas laajentuminen (1982)

 

  • Espanja

 

 

Neljäs laajentuminen (1999)

 

  • Puola
  • Tsekki
  • Unkari

 

 

Viides laajentuminen (2004)

 

  • Bulgaria
  • Latvia
  • Liettua
  • Romania
  • Slovakia
  • Slovenia
  • Viro

 

 

Kuudes laajentuminen (2009)

 

  • Albania
  • Kroatia

 

 

 

Jäsenmaiden ohella Natolla on rauhankumppanuusmaita.

 

Naton rauhankumppanuusohjelma (Partnership for Peace) on tarkoitettu luottamuksen luomiseksi ja yhteistyön kasvattamiseksi Naton ja siihen kuulumattomien maiden välillä.

 

Suomi liittyi Naton rauhankumppanuusmaaksi vuonna 1994.

 

Suomen lisäksi muut Naton rauhankumppanuusmaat ovat :

 

  • Armenia
  • Azerbaidzan
  • Bosnia ja Hertsegovina
  • Georgia
  • Irlanti
  • Itävalta
  • Kazakstan
  • Kirgisia
  • Makedonian tasavalta
  • Malta
  • Montenegro
  • Moldova
  • Ruotsi
  • Serbia
  • Sveitsi
  • Tadzikistan
  • Turkmenistan
  • Ukraina
  • Uzbekistan
  • Valko-Venäjä
  • Venäjä

 

 

Kiristyvä Ukrainan tilanne on vaarassa osoittaa, että Naton rauhankumppanuudella ei ole tositilanteessa paljonkaan arvoa, sillä ovathan molemmat kiistakumppanit Venäjä ja Ukraina NATO :n rauhankumppanuusmaita !

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: NATO, OTAN, NATO OTAN, North Atlantic Treaty Organization, Organisation du traité de l'Atlantique Nord, Naton jäsenmaat, Naton rauhankumppanuusmaat, Naton päämaja, Naton päämaja Brysselissä, Bryssel 2014,

Mielenkiintoinen vierailu Naton päämajassa

Maanantai 3.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Pohjois-Atlantin liitto eli NATO perustettiin vuonna 1949 Yhdysvalloissa, Washingtonissa.

 

NATO:n päämaja sijaitsee Brysselissä ja pääsin käymään siellä tammikuun lopulla. Joillekin saattaa olla yllätys, että Naton päämaja sijaitsee Euroopassa eikä esimerkiksi Yhdysvalloissa!

 

 

nato1

 

 

Naton päämaja (NATO Headquarters eli NATO HQ) sijaitsee Brysselin lentokentältä kohti kaupunkia ajettaessa valtaväylän varrella. Sen käyntiosoite on ”Avenue de Bourget/Bourgetlaan”.
 
Naton päämajassa työskentelee kokopäivätoimisesti n. 4.000 henkilöä.
 
Naton päämajan alueella ei ole mahdollista valokuvata, mutta tämä kuva onkin otettu bussin ikkunasta, kun olimme matkalla kohti Brysselin keskustaa.

 

 

 

nato2

 

 

Vierailimme lippurivistön vasemmalla puolella näkyvässä rakennuksessa.

 

 

 

nato3

 

 

Naton päämajan edessä olevassa lippurivistössä liehuvat kaikkien 28 jäsenmaan liput.
 
Oppaamme kertoi, että joskus jonkun maan lippu on puolitangossa ja se kertoo silloin kyseisen maan rauhanturvaajan kaatuneen rauhanturvaamistehtävissä jossain puolella maailmaa.

 

 

***********

 

 

Suomi on Naton kumppanuusmaa ja Suomella onkin samalla tontilla Suomen Nato-edustusto.

 

Suomen Nato-edustusto sijaitsee n. 400 metrin etäisyydellä Naton päämajasta, mutta Naton päämajan kokoustilat ovat suomalaisryhmien käytettävissä ja sen vuoksi emme käyneetkään Suomen Nato-edustuston tiloissa lainkaan.

 

Saimme nauttia omakustanteisesti maittavan lounaan Naton päämajan ruokalassa. Tarjottimelle kerättiin kunkin maun mukaisesti erilaisia ruokia, annokset punnittiin kassalla ja maksettiin omasta pussista!

 

Ruokailumme aikana päämajan työntekijät olivat omaan tahtiinsa ruokailemassa ja pääosin he olivat siviilivaatteissa – pieni osa esiintyi kotimaidensa sotilaspuvuissa.

 

 

************

 

 

 

 

nato4

 

 

Naton päämajalle ollaan rakentamassa uutta toimitaloa pääväylän toiselle puolelle.

 

 

nato5

 

 

Naton uusi päämaja valmistuu vuonna 2016 ja silloin Suomen Nato-edustusto pääsee muuttamaan nykyisen päämajan tiloihin.

 

 

Uskaltaako tulevaisuutta ennakoiden todeta, että jos Suomi on Nato-maa vuonna 2016, niin tilanne tietysti muuttuu!

 

 

 

nato6

 

 

Naton päämajassa oli saatavana esite, jossa oli kuvattuna tuleva päämajarakennus – hyvin ovat suunnitelmat etenemässä, sillä puolivalmis rakennus muistuttaa jo nyt suunniteltua lopputulosta!

 

 

 

nato7

 

 

Esitteessä oli esitettynä varsin yksityiskohtaisesti uuden päämajarakennuksen kustannusarvio.

 

”Total estimated construction cost” 750 M€, …

  

…mutta ”Total programme cost” esitettiin 1 B€!

 

Palaan ehkä vielä parissakin yhteydessä päämajassa saamaamme tietopakettiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nato, Naton päämaja, Naton päämaja Brysselissä, Suomen Nato-edustusto, NATO HQ, New NATO HQ, Naton uusi päämajarakennus, NATO Headquarters, Suomen Nato-jäsenyys?, Bryssel 2014,

Tunnen huonoa omaatuntoa, sillä niin harvoin olen käynyt Tampereen museoissa!

Sunnuntai 2.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliitto on lähes 129.000 jäsenellään Suomen suurin eläkeläisjärjestö – Eläkeliiton jäsenmäärä on enemmän kuin puolet Suomen kaikkien eläkeläisjärjestöjen yhteisestä  jäsenmäärästä.

 

Eläkeliitolla on 402 paikallisyhdistystä ja toimin erään niistä – Eläkeliiton Tampereen yhdistys ry – puheenjohtajana.

 

Toimintamme eräs runko ovat joka toinen maanantai tapahtuvat Maanantaitapaamiset.

 

Kokoonnumme Marttalassa Hämeenpuisto 39 A klo 11.00 – tapaamistemme ajankohdat voit varmistaa nettisivuiltamme googlaamalla vaikkapa näin: ”Eläkeliitto Tampere”. Olemme päivittämässä nettisivujamme, mutta keskeiset seikat toiminnastamme näkyvät siellä jo nyt.

 

 

 

Pyrimme aina saamaan kokoontumisiimme mielenkiintoisen ja ajankohtaisen alustajan.

 

 

museo1

 

Vieraamanne 24.2.2014 oli tuotantojohtaja Toimi Jaatinen Tampereen Museotoimesta.

 

Tampereelle on systeeminä tilaaja-tuottaja – malli ja se merkitsee, että museotoimenjohtajankin virallinen titteli on tuotantojohtaja – museotoimi kuuluu tuottajaorganisaatioon ja se toimii tuotantojohtajan johdolla!

 

*********

 

Johtaja Jaatisen esitys oli mielenkiintoinen ja hän pystyi lyhyessäkin esityksessään valottamaan sitä monipuolista tarjontaa, jota museot Tampereella tarjoavat.

 

 

 

museo2

 

 

Tampereen museoista on ilmestynyt uunituore esittelyvihkonen ”Tampereen Museot” ja se kannattaa hankkia, kun haluaa tutustua Tampereen museoihin tarkemmin.

 

 

Esittelyvihkosessa on lyhyet esittelyt ja sijaintitiedot mm. seuraavista museoista:

 

  • Lauri Viita –museo
  • Sara Hildénin taidemuseo
  • Amurin työläismuseokortteli
  • Muumilaakso
  • Hiekan taidemuseo
  • Lenin-museo
  • Emil Aaltosen museo
  • Vakoilumuseo
  • Työväenmuseo Werstas
  • TR1 Taidehalli, Mediamuseo Rupriikki
  • Suomen Jääkiekkomuseo
  • Museokeskus Vapriikki
  • Poliisimuseo
  • Teiskon museo
  • Mobilia auto- ja tiemuseo (sijaitsee Kangasalla)
  • Villa Varalan liikuntamuseo

 

 

Johtaja Jaatisen esitys sisälsi useita mielenkiintoisia Tampereen museoihin liittyviä tietoja.

 

Hän valotti myös joitain tulevaisuudennäkymiä Tampereen museotoimesta.

 

  • toukokuussa yleisö pääsee tutustumaan Ruskossa sijaitsevaan museotoimen kokoelmakeskukseen, jossa on varastoituna mm. n. 15.000 taideteosta ja jossa työskentelee 10 konservaattoria
  • Vakoilumuseo on Tampereen tunnetuin museo yhdessä Lenin-museon kanssa
  • Jaatinen totesi aivan oikein, että nykyään ei enää käydä keskustelua siitä miksi Tampereen kaupunki tukee Lenin-museota!
  • aiemmin Helsingin Pääpostin tiloissa toiminut Postimuseo siirtyy Tampereelle ja se avataan Vapriikissa 19.9.2014
  • pyhiinvaelluksista kertova näyttely avataan tammikuussa 2015
  • jääkauden ihmisistä kertova näyttely on tulossa Tampereelle

 

Vuosi 2017 tulee olemaan Suomen Itsenäisyyden Juhlavuosi ja sen tiimoilta on meneillään useitakin museo- ja näyttelyhankkeita.

 

 

museo3

 

 

Vapriikissa avautuu 21.3.2014 Afroditen valtakunta –näyttely.

 
Se kertoo kauneudesta, rakkaudesta ja erotiikasta antiikin ajan Kreikassa, Roomassa, Egyptissä sekä Mesopotamian kulttuureissa. Näyttelyn odotetaan keräävän suuren mielenkiinnon.

 

 

Miten tämän jutun otsikko liittyy Tampereen museotoimeen?

 

 

Otsikkototeamus oli keskeinen seikka, kun kiitin johtaja Toimi Jaatista mielenkiintoisesta esityksestä!

 

Nyt pitää toimia siten, että jatkossa en tuon syyn vuoksi koe huonoa omaatuntoa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Toimi Jaatinen, Tampereen Museot, Lenin-museo, Postimuseo, Vapriikki, Työväenmuseo Werstas, Vakoilumuseo, Sara Hildénin museo, Muumilaakso, Mobilia automuseo, Amurin työläismuseokortteli, Tampereen taidemuseo,

Tyrmistyttävää: Kokoomuksen Kimmo Sasi ei tiedä valtiovelan suuruutta ja SDP:n Miapetra Kumpula-Natrilla ei ole samasta asiasta edes hajuakaan

Lauantai 1.3.2014 - -Esko Erkkilä-

En ollut uskoa korviani, kun kuulin huhuja, että kokoomuksen kansanedustaja Kimmo Sasi ja SDP:n Miapetra Kumpula-Natri ovat mokailleet oikein kunnolla A-studion Talk- ohjelmassa 7.2.2014.

 

Onneksi on olemassa Ylen Areena, josta pystyi tarkistamaan asian ja hämmästykseni olikin suuri, kun sain omin silmin nähdä ja omin korvin kuulla sen käsittämättömän tietämättömyyden, jonka perusteella Kokoomus sekä SDP johtavat Suomea.

 

Ohjelman juontaja Susanna Päivärinta kysyi 7.2.2014 lähetetyn ”Velka vie ja hallitus vikisee” –ohjelman aluksi, että kuinka paljon Suomella on valtionvelkaa.

 

 

 

susanna1

 

 

Suuren valiokunnan puheenjohtaja ja talousvaliokunnan jäsen Miapetra Kumpula-Natri häpäisi ohjelmassa itsensä, SDP:n eduskuntaryhmän ja jopa koko Eduskunnan, kun hänellä ei ollut pienintäkään kuvaa siitä, että kuinka suuri on Suomen valtionvelka!

 

”Ei voi olla totta, että et tiedä kuinka paljon Suomen valtiolla on velkaa”...

...oli juontaja Susanna Päivärinnan enemmän kuin oikeutettu kommentti Kumpula-Natrin tietämättömyydelle.

 

 

 

susanna2

 

 

 

Kumpula-Natrin täystöppäyksen jälkeen juontaja Susanna Päivärinta kysyi samaa asiaa valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasilta ja ohjelman katselijoiden hämmästys oli suuri, kun...

...Sasi paukautti velkasummaksi 97 miljardia euroa!

 

Tamperelainen kokoomuskansanedustaja on ilmeisesti hahmottanut velkamääräksi sen, joka lienee Kataisen hallituksella lähiaikojen tavoitteena (!), sillä todellinen velkamäärä on nyt hieman alle 93 miljardia euroa!

 

On järkyttävää huomata, että kahden hallituspuolueemme eduskuntaryhmien kärkipoliitikoilla on täysin hukassa maamme taloudellinen tilanne – kokoomuksen Sasi liikkuu oikeassa kokoluokassa, mutta SDP:llä ei ole pienintäkään käsitystä maamme velkamäärästä.

 

Tilanne on tosi pelottava, kun keskeiset päättäjämme ovat täysin ulkona taloudellisista tosiasioista!

 

 

 

susanna3

 

 

Studion takaseinälle oli heijastettuna päivitetty valtiovelan ajantasainen laskuri ja se kertoi, että valtiovelan määrä oli ohjelman aikana noin

 

yhdeksänkymmentäkaksimiljardia

kolmesataaviisikymmentäkaksimiljoonaa

satakahdeksankymmentätuhatta

seitsemänsataakuusikymmentäyksi

euroa ja

kaksikymmentäkolme

senttiä!

 

 

Summa merkitsee – kuten juontaja Susanna Päivärinta totesikin – että jokainen suomalaisen saa synnyinlahjakseen hieman yli seitsemäntoistatuhatta euroa valtionvelkaa!

 

 

*************

 

 

Tässä jutussa käsitelty ohjelma on vielä muutaman päivän nähtävissä Yle Areenalla.

 

Se löytyy googlaten vaikkapa näin: ”Velka vie ja hallitus vikisee”. Kannattaa omin silmin todeta keskeisten päättäjiemme tietämättömyys!

 

Miapetra Kumpula-Natrin ja Kimmo Sasin tietämättömyys paljastuu ohjelmassa kohtaan 2 minuuttia ja 20 sekuntia mennessä, joten asian toteamiseen ei aikaa kulu paljon!

 

 

************

 

Hämmästykseni on suuri, kun kokoomuksen ja SDP:n keskeiset kansanedustajat ovat täysin pihalla maamme taloudellisesta tilanteesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: "Velka vie ja hallitus vikisee", Suomen valtiovelka yli 92 miljardia euroa, A-Studio 7.2.2014, Susanna Päivärinta, Miapetra Kumpula-Natri, Kimmo Sasi,

"EU ei tee tärkeitä päätöksiä ilman Saksan mielipidettä"

Torstai 27.2.2014

Filosofian tohtori, professori, Seinäjoen kaupunginvaltuutettu, sanomalehti Ilkan ex-päätoimittaja ja paljon muuta Kari Hokkanen on ollut ja on yhä edelleen vahva vaikuttaja suomalaisessa yhteiskunnassa.

 

Sain kuulua samaan vierasryhmään tohtori Hokkasen kanssa, kun tutustuimme tammikuun lopulla Euroopan Unionin toimintaan Brysselissä.

 

Matkamme eräs ohjelmanumero oli, kun tohtori Hokkanen esitti meille katsauksen Saksan roolista Euroopassa.

 

 

 

 tri1

 

Tohtori Kari Hokkasen tiivistelmä katsauksessaan oli, että EU ei tee tärkeitä päätöksiä Euroopassa ilman Saksan mielipidettä.

 

Tohtori Hokkasen mielipiteeseen on helppo yhtyä ja sitä kannattaa, sillä onhan Saksa ehdoton veturi taloudellisesti koko Euroopassa.

 

Se, joka on saattanut taloutensa hyvään iskuun, sillä pitää olla sananvaltaa Euroopan kehittämisessä!

 

Primus inter pares eli ensimmäinen vertaistensa joukossa pätee, kun Saksa mainitaan eurooppalaisena maana.

 

 

 

tri2

 

 

Tohtori Hokkanen oli jaotellut esityksensä kuuteen osaan ja ne olivat:

 

  • Saksa ennen Saksaa
  • Saksa vuodesta 900 vuoteen 1648
  • Itävallan ja Preussin kilpailu
  • Saksan keisarikunta
  • Versallesin tasavalta ja Hitlerin kolmas valtakunta
  • Kahtiajaettu ja yhdistynyt Saksa

 

Oli mielenkiintoista lyhyessä tiivistelmässä ”olla kanssakulkijana”, kun Saksan eri vaiheita kuvattiin pitkän ajanjakson aikana. Kiitokset professori Hokkaselle!

 

 

tri3

 

 

Poimin lopuksi joitain kohtia ”ranskalaisin viivoin”, jotka ponnahtivat esille professori Hokkasen esityksestä:

 

  • Saksalla on ollut hyvä ”johtajaonni”
    • Konrad Adenauer
    • Willy Brandt
    • Helmut Kohl
  • Angela Merkel on nyt Euroopan tärkein johtaja
  • Saksa ja saksalaiset elävät historiansa onnekkainta aikaa
  • saksalaiset ovat nyt yhtä ylpeitä kuin Bismarck´n aikana
  • Saksa ei vihaa ketään ja eikä pelkää mitään
  • Suomessa Lapin polttaminen on unohdettu
  • Saksaan muuttanut laaja muukalaisjoukko ja siitä puhuminen ovat tabu
  • Saksa rakastaa maahanmuuttajiaan omalla tavallaan
  • onko muu Eurooppa jo antautunut Saksalle?
  • natsismin hirmutekoja esittelevät nykyään eniten saksalaiset
  • tulee aika, jolloin Venäjällä puhutaan kommunismin huonoista puolista
  • Euroopan historia on kirkkohistoriaa

 

On selvää, että jokaisesta kohdasta voisi vallan helposti pitää pitkänkin alustuksen, mutta toivon, että lyhyinä ja iskevinä lauseina ne saattavat jokaisen harmaat aivosolut liikkeelle!

 

Kiitän professori Kari Hokkasta mainiosta esityksestä!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kari Hokkanen, tohtori Kari Hokkanen, professori Kari Hokkanen, Angela Merkel, Konrad Adenauer, Willy Brandt, Helmut Kohl, Adolf Hitler, Lapin polttaminen, Bismarck, sanomalehti Ilkka, Seinäjoki, primus inter pares, Bryssel 2014,

Anneli Jäätteenmäen esitys taustoitti asioiden ymmärtämistä

Keskiviikko 26.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäellä oli keskeinen rooli taustavaikuttajana, kun saimme tammikuun lopulla vierailla Brysselissä ja tutustua Euroopan parlamentin, Euroopan komission, Suomen pysyvän edustuston, Naton sekä Brysselissä toimivien suomalaisten edunvalvontaorganisaatioiden toimintaan.

 

Saimme olla Annelin vieraina Euroopan parlamentissa, jossa hän selvitteli meille Suomen vaikutusmahdollisuuksia Euroopan Unionissa.

keskustaryhmakuva

Vierailu Euroopan parlamentissa alkoi ryhmäkuvalla jäsenmaiden lippurivistön edessä.

 

 

keskusta1

 

 
Jäätteenmäki oli juuri palannut Etelä-Afrikkaan suuntautuneelta matkaltaan ja kertoi, että Eurooppa ei ole erityisen suosittu Afrikassa.
 
Kiina on Afrikassa suosittu ja koetaan ystävälliseksi maaksi, sillä se sijoittaa varojaan Afrikan kehittämiseen.
 

 

**********

 

 

Tuli mieleeni eräs poliitikkoystäväni, joka sai Kiviniemen hallituksen aikana olla mukana Angolaan suuntautuneessa Suomen kauppavaltuuskunnassa.  Kaverini ei ole keskustalainen, mutta hän kiitteli silloista ministeri Paavo Väyrystä, joka poliitikkoystäväni mielestä toimi esimerkillisesti kauppavaltuuskunnan johtajana.

 

”En ehkä koskaan tule äänestämään Paavo Väyrystä, mutta arvostan hänen toimintaansa kauppavaltuuskunnan puheenjohtajana” …

 

…oli kaverini toteamus!

 

Kauppavaltuuskunnan vierailun aikana oli tullut selväksi se myötämielisyys, jota Afrikassa tunnetaan Kiinaa kohtaan. Kiina kun panostaa Afrikkaan!

 

 

***********

 

 

keskusta2

 

 

Anneli Jäätteenmäki totesi, että EU myöntää 325 miljardia aluetukea jäsenmailleen ja siitä Suomi on saanut edellisellä kaudella 1,7 miljardia. Nyt kuitenkin Kataisen-Urpilaisen hallitus on tyrinyt aluetukineuvottelut niin, että Suomen saama aluetuki on jatkossa ainoastaan 1,3 miljardia!
 
Neljäsataa miljoonaa on suuri rahasumma, jonka menettämiseen Kataisen hallitus on syypää!
 

 

 

 

keskusta3

 

 

 

Anneli Jäätteenmäki painotti, että EU-parlamentti päättää arkisista asioista.
 
Esimerkkinä hän mainitsi, että hankintalainsäädökset on nyt saatu uudistettua ja ne merkitsevät, että hinnan lisäksi julkisissa hankinnoissa voidaan arvostaa ympäristö- sekä sosiaalisia seikkoja.

 

 

 

keskusta81

 

 
Talousasioista Jäätteenmäki muistutti, että finassiministerit (=valtiovarainministerit) ja huippukokous ovat päättäneet Kreikan tukemisesta – sitä ei ole tehnyt Euroopan parlamentti!

 

”Kriisi jatkuu”, totesi Anneli Jäätteenmäki.

 

"Pankkien asiat on nyt hoidettu, kun saksalaiset ja ranskalaiset pankit on pelastettu", jatkoi europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki.

 

 

 

keskusta71

 

 

Anneli muistutti, että Keskustaliberaalien ALDE-ryhmä – jonka varapuheenjohtajana Anneli Jäätteenmäki toimii – edusti taannoisissa EU-väännöissä enemmän Suomen etuja painottavaa linjaa kuin Kataisen hallitus.

 

Anneli Jäätteenmäki oli keskeisessä roolissa, kun parlamentti hylkäsi komission turvemaiden kyntökieltoon tähdänneen linjauksen ja puolusti menestyksekkäästi tuotantoon sidottujen tukien säilyttämistä sekä piti järjen mukana viherryttämissäännöksissä.

 

Ruuan alkuperämerkinnöissä oli suorastaan säälittävää, että kokoomuksen Alexander Stubb ei pitänyt ruuan alkuperämerkintöjä lainkaan tarpeellisina!

 

 

 

keskusta6

 

 

Aiemmin tässä jutussa tuli jo ilmi, että Suomen saamat aluetukirahat alenivat 1,7 miljardista 1,3 miljardiin.

 

On hämmästyttävää, että eteläisen Euroopan valtioille maksetaan aluetukeen verrattavaa tukea viininviljelystä, oliivinviljelystä ja vaikkapa Parmankinkun tuottamisesta!

 

 

keskusta7

 

 

 

Oli hieno havaita, että Suomen kokenein naispoliitikko Anneli Jäätteenmäki nauttii työstään Suomen parhaaksi Brysselissä ja on valmis myös kolmannelle edustajakaudelleen Euroopan parlamentissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Anneli Jäätteenmäki, MEP Anneli Jäätteenmäki, europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki, kansanedustaja Anneli Jäätteenmäki, eduskunnan puhemies Anneli Jäätteenmäki, oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki, pääministeri Anneli Jäätteenmäki, Bryssel 2014,

Yksityisteiden pimennys järjetöntä

Tiistai 25.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Lähetin Aamulehden ”Lukijalta”-palstalle tarjoamani jutun lehdelle 16.2.2014.

 

Juttuni koski Tampereen kaupungin päätöstä, jolla se on luopumassa Teisko-Aitolahti –alueella yksityisteiden valaistuksesta ja siirtämässä vastuun tiekunnille.

 

Aamulehti julkaisi juttuni eilen eli 24.2.2014.

 

teisko-aitolahtivalaistus

Alla kirjoitukseni teksti:

 

 

*****************

 

Yksityisteiden pimennys järjetöntä

 

Tampereen kaupunki on luopumassa yksityisteiden valaistuksesta pohjoisella suuralueellaan.

 

Asia on harmillinen alueen asukkaille, mutta Tampereen päätös on suuri palvelus niille, jotka vastustavat Suur-Tampereen syntymistä.

 

Päätös osoittaa, että Tampereen kaupungin päättäjiltä ei heru pienintäkään myötätuntoa niille, jotka asuvat hieman etäämmällä suunnitellusta ratikkareitistä.

 

Suunnitelmassa ei ole kysymys säästöistä vaan siitä, että päättäjät haluavat sulkea sivummalla asuvat kaikkien palvelujen ulkopuolelle.

 

Tampereen kehyskuntien ei kannata asettaa hyvää palvelukykyään ja taloudellista asemaansa kyseenalaiseksi, sillä kuntaliitos toisi niille ainoastaan ongelmia ja palvelujen karsimista.

 

 

Esko Erkkilä

Tampere

 

**************

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Teisko, Aitolahti, Teisko-Aitolahden alueen yksityisteiden valaistus, yksityistiet, yksityistiet Tampereella, Suur-Tampere, kuntaliitokset, kehyskunnat,

Suomesta valitaan jatkossakin 13 edustajaa europarlamenttiin

Maanantai 24.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Euroopan parlamentissa eri maista valitut parlamentin jäsenet muodostavat tällä hetkellä kahdeksan poliittista ryhmää.

 

 

 

tiedottaja

 

 

Saimme taannoisella Brysselin matkallamme EU-rautaisannoksen parlamentin tiedottajalta Mari Tuomiselta, joka piti meille esityksen EU-parlamentin poliittista ryhmistä sekä parlamentin jäsenten määrästä eri valtioiden kesken.

 

 

Parlamentissa on nyt 766 jäsentä ja he jakaantuvat maittain seuraavasti:

 

  • Saksa                      99
  • Ranska                    74
  • Iso-Britannia          73
  • Italia                       73
  • Espanja                   54
  • Puola                       51
  • Romania                  33
  • Alankomaat             26
  • Belgia                      22
  • Tsekki                      22
  • Kreikka                    22
  • Unkari                     22
  • Portugali                 22
  • Ruotsi                     20
  • Itävalta                   19
  • Bulgaria                  18
  • Tanska                    13
  • Suomi                     13
  • Slovakia                  13
  • Kroatia                   12
  • Irlanti                     12
  • Liettua                    12
  • Latvia                       9
  • Slovenia                   8
  • Viro                         6
  • Kypros                     6
  • Luxemburg              6
  • Malta                        6

 

 

Toukokuun 25. päivänä järjestettävissä EU-vaaleissa jäsenmaista valitaan vain 751 europarlamentaarikkoa, mutta Suomesta tullaan edelleen valitsemaan 13 jäsentä europarlamenttiin!

 

 

 

************

 

 

Parlamentin poliittisista ryhmistä kolme suurinta ovat:

 

 

EPP – Euroopan kansanpuolue, 275 edustajaa

 

S&D –Euroopan sosialistit ja demokraatit, 194 edustajaa

 

ALDE – Euroopan liberaalidemokraatit, 85 edustajaa

 

 

EPP:n ryhmään Suomesta kuuluvat Kokoomuksen europarlamentaarikot sekä kristillisdemokraattien edustaja – kukaan heistä ei kuulu ryhmänsä puheenjohtajistoon.

 

S&D:n ryhmään kuuluvat molemmat SDP:n europarlamentaarikot, mutta myöskään heistä ei kumpikaan kuulu ryhmänsä puheenjohtajistoon.

 

Suomen Keskustan europarlamentaarikot Anneli Jäätteenmäki, Riikka Pakarinen sekä Hannu Takkula kuuluvat ALDE-ryhmään ja heistä Anneli Jäätteenmäki toimii ALDE:n varapuheenjohtajana.

 

 

 

Pienemmät ryhmät ovat:

 

Greens/EFA –Vihreät/Euroopan vapaa allianssi

 

ECR – Euroopan konservatiivit ja reformistit

 

GUE/NGL – Euroopan yhtynyt vasemmisto/Pohjoismaiden vihreä vasemmisto

 

EFD – Vapaa ja demokraattinen Eurooppa

 

N-A – Sitoutumattomat

 

 

*********

 

Toukokuun 25. päivänä järjestetään EU-parlamenttivaalit, joissa valitaan europarlamentaarikot seuraavalle 5-vuotiskaudelle.

 

Kiinnostus EU-vaaleja kohtaan on kohoamassa ja syytä onkin, sillä edellisissä EU-vaaleissa äänestysprosentti oli todella alhainen eli 40,3 %.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Europarlamentti, tiedottaja Mari Tuominen, ALDE, Alde-ryhmän varapuheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki, Anneli Jäätteenmäki, Riikka Pakarinen, Hannu Takkula, Euroopan parlamenttivaalit, EU-vaalit 25.5.2014, Bryssel 2014,

Tampereen Lakalaivaan/Härmälään pitää pääradalle saada asema, joka palvelisi Pirkka-hallissa järjestettäviä messuja ja muita yleisötapahtumia

Sunnuntai 23.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereelle on suunniteltu ja osin päätettykin useita jättihankkeita, joita voidaan perustellusti kritisoida.

 

Rantaväylän tunneli ja Sulkavuoreen sijoitettava jätevesien keskuspuhdistamo ovat päätetyistä investoinneista sellaisia, joille ei järkiperusteisia perusteita löydy.

 

Pelkään, että toukokuussa Tampereen kaupunginvaltuusto tekee oikein emämunauksen, jos se silloin päättää kaupunkiraitiotien rakentamisesta Tampereelle.

 

Kuulin tällä viikolla, että ratikkapäätös ilmeisesti kuitenkin siirretään seuraavaan kaupunginvaltuuston kokoukseen – toivottavasti ratikkapäätöstä ei tehdä silloinkaan.

 

Kannatan Tampereen suurista päätöksistä Keskusareenan rakentamista, sillä se merkitsisi Tampereen nousemista todellisten kulttuuri- ja tapahtumakaupunkien joukkoon.

 

Keskusareena on pääosin yksityisin varoin nouseva hanke, joka olisi vahva vastaisku Helsingin sekä myös Turun heiveröisille hankkeille omia suurtapahtumat Helsinkiin ja Turkuun.

 

Keskusareena-hanke on kuitenkin ”pitkissä kantumissa” ja ehdotankin, että Lakalaivaan/Härmälään rakennettaisiin pääradalle asema, josta olisi vaivaton kävely-yhteys Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen eli tuttavallisemmin Pirkka-halliin!

 

Härmälän asema toimisi samoin kuin Pasila ennen Helsinkiä eli pysäkkinä Pirkka-halliin meneviä messuasiakkaita varten.

 

Pasila on Suomen toiseksi vilkkain rautatieasema Helsingin päärautatieaseman jälkeen ja uskon, että Härmälän asemalla olisi mahdollisuuksia kohota Suomen rautatieasemien joukossa merkittävään asemaan, jos se perustettaisiin!

 

Annan ideani vapaasti käytettäväksi!

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pasila, Pasilan asema, Pasilan rautatieasema, Helsingin rautatieasema, Messukeskus, Helsingin Messukeskus, Härmälän asema, Lakalaivan asema, Pirkka-halli, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, TESC,

Suomalainen mediakenttä on vahvasti edustettuna Brysselissä ja niin pitääkin olla!

Lauantai 22.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Saimme tammikuun lopulla toteutuneella Brysselin matkallamme tutustua suomalaisen mediakentän läsnäoloon Brysselissä.

 

Mediakenttään perehtyminen tapahtui Suomen pysyvässä edustustossa tiedottaja Heli Pietilän johdolla.

 

********

 

Suomen pysyvän edustuston viestinnästä vastaavat lehdistöneuvos Leena Brandt, tiedottaja Heli Pietilä sekä viestintäassistentti Maria Nurmi.

 

Heidän tehtävänään on palvella suomalaista ja kansainvälistä mediaa.

 

Tärkeä alue on neuvoston kokouksista tiedottaminen.

 

EU-edustuston kotisivuihin www.finland.eu kannattaa tutustua!

 

 

********

 

 

Brysselissä on suomalainen mediakenttä edustettuna nyt seuraavasti:

 

 

Helsingin Sanomat

  • Virve Kähkönen

 

MTV3

  • Helena Petäistö

 

STT-FNB

  • Susanna Jääskeläinen

 

YLE

  • Elina Ravantti
  • Dan Ekholm

 

Maaseudun Tulevaisuus

  • Niklas Holmberg

 

Kauppalehti

  • Jarmo Hartikainen

 

Vakituisten kirjeenvaihtajien lisäksi paikalla on vaihtelevasti freelancer-toimittajia.

 

 

********

 

 

Euroopan Unioniin on akreditoituna yli 1.000 toimittajaa ja heistä 36 % on naisia.

 

  • eniten medioita on Saksasta eli 46 eri mediaa
  • vahvasti ovat edustettuina myös Iso-Britannia, Espanja, Ranska, Italia sekä luonnollisesti Belgia

 

Kun tietää mediakentän myllerryksen, ei ollut yllätys, että printtimedian osuus on laskussa ja nyt sen osuus on jo alle puolet eli 46 %!

 

Saattaa olla yllätys, että suurin tietotoimisto toimittajien lukumäärällä tarkastellen Brysselissä on kiinalainen Xinhua – 24 toimittajaa!

 

Kiinalaisten vahva kiinnostus Euroopan Unionin asioihin kannattaa panna merkille.

 

Reuters´lla on 20 toimittajaa, AFP, Agence Europe 14 toimittajaa, Bloomberg, DPA, EFE 11 toimittajaa.

 

*********

Pidän hyvänä, että suomalaisella medialla on vahva edustus Brysselissä. Sen kautta ja sen avulla saamme monipuolisen kuvan EU:n toiminnoista!

 

Tiedostan mediakentän haasteet, mutta toivon, että saisimme Brysseliin entistä enemmän suomalaisia toimittajia seuraamaan EU:n kehittymistä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen pysyvä edustusto Euroopan Unionissa (EUE), Suomen pysyvä edustusto Brysselissä, Bryssel 2014, suomalainen media Brysselissä, Helsingin Sanomat Brysselissä, YLE Brysselissä, Maaseudun Tulevaisuus Brysselissä, MTV3 Brysselissä, www.finland.eu,

Kimmo Kaivannon Tori-maalaus on liian harvojen nähtävillä

Perjantai 21.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Saan erilaisten palaverien ja neuvottelujen ansiosta melko usein käydä Tampereen Keskusvirastotalolla.

 

Valtuustosalin aulassa sijaitseva Kimmo Kaivannon Tori-maalaus on vuosien saatossa kuitenkin jäänyt minultakin liian vähälle huomiolle.

 

Osallistuin eilen valtuustosalissa järjestettyyn eläkeläistapahtumaan ja sen jälkeen paneuduin tarkemmin kuvanveistäjä, taidegraafikko ja taidemaalari Kimmo Kaivannon vuonna 1976 maalaamaan Tori –maalaukseen.

Kimmo Kaivanto syntyi vuonna 1932 ja kuoli vuonna 2012.

 

 

 

tori1

 

 
Taideteos koostuu kolmestatoista erillisestä maalauksesta, joiden kaikkien kuva-aihe liittyy kiinteästi Tampereeseen ja sen kehitysvaiheisiin.

 

Taideteos on kooltaan useita metrejä suuntaansa.

 

Sain eilen ”alkeisopetusta” eri kuva-aiheista, mutta huono-oppisena en ehtinyt omaksua saamaani opetusta.

 

 

Otin erilliset kuvat kaikista kuva-aiheista ja tässä ne ovat ilman selityksiä:

(Maalaukset on suojattu lasilla ja lasipinnat heijastelevat. Sen lisäksi jonkun kuvan tarkennus ei onnistunut, mutta älkää antako näiden häiritä!)

 

 

tori2

 

 

 

tori3

 

 

 

tori4

 

 

 

tori5

 

 

 

tori6

 

 

 

tori7

 

 

 

tori8

 

 

 

tori9

 

 

 

tori10

 

 

 

tori11

 

 

 

tori12

 

 

 

tori13

 

 

 

tori14

 

 

 

On harmillista, että tähän Kimmo Kaivannon teokseen on vain harvoilla mahdollisuus vaivattomasti tutustua, sillä se sijaitsee Keskusvirastotalon viidennessä kerroksessa.

 

Siihen toki varmaan pääsee tutustumaan, kun esittää asiansa Keskusvirastotalon vahtimestareille, mutta melkoista oma-aloitteisuutta teokseen tutustuminen vaatii.

 

 

-Esko Erkkilä-  

2 kommenttia . Avainsanat: Kimmo Kaivanto, kuvanveistäjä Kimmo Kaivanto, taidegraafikko Kimmo Kaivanto, taidemaalari Kimmo Kaivanto, Tori -maalaus, Tori - maalaus Tampereella, Tampereen valtuustosalin aula,

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »