Tappajan katse

Maanantai 16.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 1915 syntynyt isäni Oiva Erkkilä palveli ”täydet” Talvi- sekä Jatkosodassa ja oli Hersalon joukoissa vielä ajamassa saksalaisia pois maasta Lapin sodassa.

 

Isäni oli molemmissa sodissa pikakivääriampujana ja hänen aseenaan oli neuvostoliittolainen Degtjarjov DP-27, jonka suomalaiset ristivät Emmaksi. Emmaksi sen vuoksi, että sota-ajan eräs suosikki-iskelmä oli ”Emma” ja kun Degtjarjov ´n lipas oli pyöreä kiekko, joka pyöri aseen päällä muistuttaen gramofonilevyä.

 

Pikakivääriampujalla oli taisteluparinaan lataaja ja isälläni lataajana toimi viljakkalalainen Simo Niittunen – Simo ansaitsi sotien jälkeen leipänsä sorayrittäjänä ja olihan aivan varmaa, että Simo Niittunen hoiti meidän kaikki sorantarpeemme eri rakennushankkeissa!

 

Monet olivat ne kerrat, kun isäni ja Simo muistelivat sotatietään meidän pirtissä – taisipa Simolta ”unohtua” muistelusten takia jonkun sorakuormankin noutaminen!

 

 

*****************

 

 

Mutta tuohon juttuni otsikkoon!

 

 

Viljakkalan Sotaveteraanit järjestivät joskus 1960-luvulla matkan Porin Prikaatin Säkylän varuskuntaan.

 

Vuonna 1923 syntynyt viljakkalalainen sotaveteraani Paavo Mäntyniemi on kertonut minulle monesti, että kun eräs luutnantti esitteli veteraaneille aseita, niin isäni silmiin syttyi tappajan katse, kun hän näki Degtjarjov`n eli Emman!

 

 

Olen minäkin joskus kertausharjoituksissa päässyt ampumaan Emmalla, mutta minulle ei ole tuohon aseeseen ehtinyt muodostua samanlaista suhdetta kuin isälleni.

 

 

-Esko Erkkilä-

Vegaanien tarpeet pitää osata hyödyntää kaupallisesti!

Sunnuntai 15.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen lihaa syövä heteromies ja en vähääkään osaa arvostaa vegaanien hullutuksia.

 

No, sen verran joustan mielipiteistäni, kun totean, että suomalaisena maataloustuottajana – pienenä sellaisena - pyrin kaupallisesti hyödyntämään vegaanien hulluimmatkin kotkotukset.

 

 

 

Lielahden Rientolassa alkoivat eilen kaksipäiväiset myyjäiset ja Rouvalla oli eilen ja on tänäänkin oma osastonsa, jossa tarjolla on lasitöiden lisäksi erilaisia leivontatuotteita.

 

 

Valkosipulipatongit olivat eilen Rouvan eräs myyntiartikkeli ja niiden tuoteseloste on seuraavanmoinen;

 

• vehnäjauho, vesi, Keiju-rypsiöljy

• itsekasvatettu valkosipuli, hiiva, suola

 

Osastolle oli saapunut eräs nuoriherra, joka oli paljastunut vegaaniksi.  Nuoriherra oli tykästynyt Rouvan leipomiin valkosipulipatonkeihin, oli ostanut niitä kaksinkappalein ja todennut, että nehän ovat vegaanituotteita!

 

 

Tämmöisiä vegaaneja minäkin arvostan!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Vanhene hyvällä mielin"

Lauantai 14.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Vanhusneuvosto, jonka jäsen olen ja TampereSenior-ohjelma järjestivät viime torstaina eli 12.12.2019 Tampereen valtuustosalissa otsikkoaiheisen seminaarin.

 

Isäntäroolini merkitsi, että olin koko seminaarin ajan paikalla ja mieluusti olinkin, sillä seminaarimme esitykset olivat mielenkiintoisia.

 

 

Seminaarimme avasi Vanhusneuvostomme puheenjohtaja Tarja Jokinen.

 

Tarja Jokinen (SDP) on toiminut mm. Tampereen apulaispormestarina ja arvostan, että hän mm. kerran pyysi mediaa tapaamaan vaalimökeillä häntä ja minua yhdessä! Niinhän me yhdessä annoimmekin medialle lausuntoja ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä!

 

 

 

Seminaarimme juontajana toimi näyttelijä Ahti Jokinen.

Ahti on armoitettu tilaisuuksien juontaja ja sen saimme kokea taas jälleen kerran.

 

 

 

 

 

Mielestäni seminaarimme mielenkiintoisimman esityksen piti FT, psykologi, psykoterapeutti Marja Saarenheimo ja seuraavassa referoinkin hänen esityksensä parhaimpia kohtia:

 

 

• ihmisten eläkeaika on pidentynyt

• elämänkulku on vaiheistunut uudelleen ja sen loppuvaiheessa on

  • kolmas ikä

  • neljäs ikä

 

Minua viehättää tuo FT Marja Saarenheimon luonnehdinta kolmannesta iästä, josta hän totesi mm. niin, että silloin henkilön elämän pääsisältönä on hyvinvointi, talous ja itsensä toteuttaminen.

 

Kolmannen iän ikäihmiset ovat kuluttajina heränneet huomaamaan seniori-ikäisten kulutuspotentiaali  eli he ovat mm. aktiivisia matkailupalvelujen käyttäjiä.

 

Leimaa-antavaa kolmannen iän ihmisille on heidän roolinsa palveluiden tuottajina eli mm. vapaaehtoistyön suorittajina, omaishoitajina sekä isovanhempien roolissa lastenlasten hoitajina, sijaisvanhempina ja mallin antajina lapsenlapsilleen.

Koen itseni elävän ihmiselon kolmannetta vaihetta!

 

 

Neljännessä ikävaiheessa ihmisellä on raihnainen elämä, jonka pääsisältönä ovat hoiva sekä hoito ja silloin ikäihmiset nähdään usein vain yhteiskunnan kulueränä.

 

Neljännen ikävaiheen ihmiset ovat FT Saarenheimon mukaan pikemminkin puheenaiheina kuin puhujina.

 

 

Pidin FT Saarenheimon viiltävistä lausahduksista, kun hän totesi näin:

 

• aktiivisuus ilman lepoa ja joutilaisuutta uuvuttaa; joutilaisuus ilman toimintaa ja muutosta johtaa lamaantumiseen!

• äärimmäinen riippumattomuus sisältää yksinäisyyden riskin, äärimmäinen riippuvuus taas riistää itseilmaisun mahdollisuuden!

 

 

Kiitän FT Marja Saarenheimoa hienosta esityksestä – sait meidät ajattelemaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereella Pyhäjärveen kohdistuva jätevesikuormitus fosforin osalta on vain pieni osa Näsijärven juoksutuksen kautta tulevasta P-kuormituksesta!

Perjantai 13.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin eilen yleisötilaisuuteen, jossa saimme ajantasaista tietoa Sulkavuoreen rakennettavan Tampereen Seudun Keskuspuhdistamon roolista Pyhäjärveen kohdistuvasta fosfori- eli P-kuormituksesta.

 

 

Nykyään Tammerkosken alapuoliseen Pyhäjärveen kohdistuu P-kuormitusta Viinikanlahden puhdistamosta 15 kg/päivä ja Raholan puhdistamosta 4 kg/päivä eli yhteensä 19 kg/kg.

 

Rakenteilla olevan puhdistamon jälkeen Pyhäjärveen kohdistuu Sulkavuoren keskuspuhdistamolta P-kuormitusta vain 15 kg/päivä eli tilanne paranee 4 kg/päivä.

 

 

********************

 

Tilanteen koheneminen on merkittävää, mutta se oli minulle suuri yllätys, että Tammerkosken kautta Pyhäjärveen kohdistuu P-kuormitusta peräti 48 kg/päivä ja se ei ole miksikään muuttumassa Keskuspuhdistamon valmistuttua!

 

On kai luotettava eilen kuulemiani lukuja P-kuormituksesta Pyhäjärveen ja silloin joudun toteamaan, että nyt ja myös jatkossa Pyhäjärveen tulee P-kuormitusta 3/4 Tammerkosken kautta ja vain 1/4 jätevedenpuhdistamojen kautta!

 

Käsittämätöntä!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Talvisodan Summan taisteluista 80 vuotta"

Torstai 12.12.2019 - -Esko Erkkilä-

 

 

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistyksen – tuttavallisemmin MSL-Tampere – otsikkoaiheisen luentosarjan toinen osa toteutettiin eilen Kirjastotalo Metson luentosalissa. Tilaisuuden suosio yllätti järjestäjät ja sen vuoksi tilaisuus jouduttiinkin siirtämään alkuperäistä suurempaan luentosaliin.

 

 

 

 

 

Toteutimme luennon siten, että Jouni Koskela vastasi Summan taistelun taustoista ja minä puolestani siitä, miltä Summan taistelumaastot nykyisin näyttävät.

 

 

Luvattoman usein jätän esiintymisteni valmistelun vähäiseksi tai jätän valmistelun kokonaan tekemättä, mutta nyt tein poikkeuksen ja valmistelin osuuteni.

 

 

Tässä valmisteltu esitykseni:

 

 

Olen moniaita kertoja päässyt käymään Summan taistelupaikoilla kuluneiden 15 vuoden aikana ja täytyy tunnustaa, että kokonaiskuvan saaminen vei aikaa, sillä monesti käytiin vain Poppiuksen linnakkeella ja joskus toisinaan taas Summan kenttähautausmaalla.

 

 

 

Poppiukselle - joka "nykyasussaan" kuvassa - joudutaan kulkemaan Perkjärven ampuma-alueen kautta ja sen vierellä sijaitsevan varuskunta-alueen vieritse.

Perkjärvi oli Suomen aikana tärkeä tykistön koulutusalue ja siitä todetaan mm. näin:

"Vuosina 1918–1939 Perkjärven ampumaleirillä luotiin kenttätykistön korkea ampumatekninen ja osin myös teknillinen taito. Se ei käsittänyt yksinomaan ammuntoja, vaan myös tykistön kokonaistoimintaan liittyviä tukitoimintoja. Näitä olivat mittaus- ja säätiedustelu, tiedusteluilmakuvaus, kartoitus ja asetekniset kokeet. Leirikesinä hiottiin myös yhteistoimintaa eri aselajien kesken.”

 

Poppiukselle ei aina pääse, kun alueella on ampumaharjoituksia, mutta minun kohdallani ei ole koskaan ollut esteitä. Varmimmin Poppiukselle pääsee viikonlopun aikana, sillä silloin ampuma-alueella ei useinkaan ole harjoituksia.

 

Joskus Poppiukselle mennessämme näimme venäläisten varusmiesten olevan hikilenkillä matkamme varrella – yläruumiit paljaana ja nahkasaappaat jalassa pojat painelivat kestopäällystetiellä ja hiki virtasi!

 

 

 

Poppiuksen ja Miljoonalinnakkeen ( kuvassa) väliä on vajaat kilometri kuivaa kangasmaastoa. Patikkareitti kulkee kivistä rakennetun hyökkäysvaunuesteen ”Suomen puolella”.

 

Hyökkäysvaunuesteessä on yhä edelleen nähtävissä ne aukot, jotka venäläiset tekivät esteeseen puskutraktorilla ja joiden kautta sitten heidän läpimurtonsa 11.2.1940 tapahtui.

Näin siitä huolimatta, että suomalaiset tuhosivat 72 neuvostopanssaria.

 

Miljoonalinnakkeen edessä sijaitsee Munasuo ja voi niitä kertoja meidän pirtissä, jolloin viljakkalalaiset sotajermut kävivät 1950-luvulla taisteluja Munasuolla!

 

 

 

Summan kenttähautausmaalle on haudattuna 204 Summan alueelta ja Länsi-Kannakselta löydettyjä ja tuntemattomaksi jäänyttä talvisodan sankarivainajaa. Muistomerkin ovat veistäneet Heikki Häiväoja ja Ari Laitila 1995.

 

Summan kenttähautausmaa oli vielä 2000-luvun alkuvuosina salskean mäntymetsän keskellä, mutta sitten venäläiset parturoivat männikön niin, että nykyisin muistomerkki on metsäraivion keskellä.  Muistan oikein hyvin, kun kenttähautausmaa sijaitsi männikössä.

 

 

Fb:n ennakkomainonnassa kertomani Sillanpään marssilaulu liittyy siihen erääseen everstiluutnantti Jorma Inkisen (toimi aikoinaan Oriveden varikon päällikkönä) kertomaan ainakin hämeenkyröläisistä ja viljakkalalaisista koostuneen retkueen marssiin Miljoonalta kenttähautausmaalle ja kun he saapuivat kenttähautausmaalle suljetussa muodossa he lauloivat kenttähautausmaalle ehtiessään:

 

Kotikontujen tienoita tervehtien
tämä laulumme kaikukoon,
yli peltojen, vetten ja tunturien
aina Hangosta Petsamoon.

 

Olen aina halunnut, että olisipa joskus aikaa, jotta voisi taivaltaa Summan taistelupaikat Poppiukselta Miljoonalinnakkeen kautta Summan kenttähautausmaalle!

 

Viipurin vanhan tuomiokirkon rauniot …

 

…liittyvät Summan taisteluihin siten, että sinne siirrettiin Summan taisteluissa kaatuneita sankarivainajia odottamaan kotiseurakuntiin siirtämistä varten, mutta neuvostopommitus tuhosi Tuomiokirkon 18.2.1940 ja tuomiokirkkoon tuodut vainajat paloivat lähes kaikki – yli 100 sankarivainajaa - tunnistamattomiksi.

 

Viipurin vanhan tuomiokirkon rauniot ja Viipurin kenttähautausmaa

 

Viime kesänä bussin ikkunasta ottamani kuva kertoo Viipurin kenttähautausmaan sijainnin Viipurin vanhan tuomiokirkon vieressä.

 

Viipurin kenttähautausmaan muistomerkki, jonka myös kuvasin viime kesänä liikkuvan bussimme ikkunasta!

 

Viipurin kenttähautausmaalle on haudattu vuonna 1941 kaikkiaan 26 tunnistettua ja 82 tuntematonta Kannaksen rintamilta, mutta lähinnä Summasta tuotua sankarivainajaa.

 

Viipurin kenttähautausmaan muistomerkki on ainoa Venäjällä sijaitsevista kenttähautausmaiden muistomerkeistä, jolle on tehty ilkivaltaa.

 

********************

Esitykseni lopuksi kerroin erään lähinaapurini pojan kohtalosta Summassa:

 

Eero Koivuniemen hautakivi Viljakkalan sankarihautausmaalla

 

 

Eero Koivuniemi kaatui Summassa 8.2.1940 ja hänen tomumajansa odotti Viipurin vanhassa tuomiokirkossa kotiinkuljetusta Viljakkalan sankarihautaan.

 

Eero Koivuniemi oli yksi niistä kuudesta sankarivainajasta, jotka pystyttiin tunnistamaan Viipurin vanhan tuomiokirkon raunioista sen jälkeen, kun kirkko 18.2.1940 tuhoutui Puna-armeijan pommituksessa ja näin hän pääsi lopultakin Viljakkalan sankarihautaan.

 

Hanhijärven koulupiirin alueen sankarivainajat Talvi- ja Jatkosodissa

 

Synnyinkotini naapuritaloista Talvi- ja Jatkosodissa kaatui yhteensä neljä poikaa; Koivuniemestä, Lepomäestä ja Vuorenmaasta. Kalliin hinnan kulmakuntamme sai maksaa Suomen itsenäisyydestä ja Hanhijärven koulupiiri vielä raskaamman.

 

 

Viljakkalan sankarihautausmaa

 

On annettava suuri tunnustus Viljakkalan kirkkoherralle, rovasti A.M.F. Bergiukselle, joka Talvisodan alkaessa päätti, että jokaisen viljakkalalaisen sankarivainajan hautakiveen kaiverretaan vainajan kaatumispaikkakunta.  Monet viljakkalalaiset luulevat, että sama tapa on kaikilla sankarihautausmailla, mutta niin ei valitettavasti ole!

 

***************

 

Kiitokset salintäyteiselle yleisölle kiinnostuksesta Summa-luentoihimme!

 

 

-Esko Erkkilä-

Todellinen Eläkeliitto-päivä!

Keskiviikko 11.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliitto on 130.000 jäsenellään ylivoimaisesti Suomen suurin eläkeläisjärjestö.

Olen Eläkeliiton Tampereen yhdistys ry:n puheenjohtaja jo kuudetta vuotta ja se onkin pisin aika, jonka Eläkeliiton vastuuhenkilöt voivat olla luottamushenkilötehtävissään eli vuodenvaihteessa siirryn Eläkeliitossa rivijäseneksi.

Maanantai 9.12.2019 oli meillä Tampereen eläkeliittolaisilla todellinen toimintapäivä ja siitä pieni kuvakavalkaadi:

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen lippu oli mukana pikkujoulutapahtumassamme.

Facebook vaatii, että muuttaisin tämän kuvan uudeksi profiilikuvakseni - harkitsen!

Viljakkalan Majajärveltä omasta metsästä noudettu joulukuusi oli hieman harvahko, mutta asiansa ajoi!

Pekka Hilden ja Kirsti Hellsten huolehtivat pikkujoulutapahtumassamme musiikista - molemmat ovat yhdistyksemme jäseniä ja Kirsi voitti taannoin taas kerran seniorien laulukilpailuissa Suomen mestaruuden.

Mikko Iso-Antila muisteli erästä lapsuutensa Joulua jolloin heille oli hankittu kylän ensimmäinen radio!

Meeri Vettenrannan muistelus koostui siitä, kun heillä sika teurastettiin jouluksi ja teurastarpeista tehtiin mm. verimakkaraa!

 

Kirsi Hellsten viritteli meitä Joulun tunnelmaan.

Hämeenkyröläinen Pitopalvelu Marja-Leena oli pannut parastaan ja loihti meille hienon pitopöydän - voimme suositella!

"Kiitoksia, paljon kiitoksia hyvästä ruuasta!"

Jälleen kerran me Liisa Flinck-Vasaman kanssa kättelimme, kun jätän Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajuuden ja Liisa astuu remmiin!

Eläkeliitto-päiväni jatkui Tampere-talossa, jossa valmistelimme Tampereella vuonna 2021 järjestettäviä Eläkeliiton Liittokokoustapahtumia.

Liittokokous alkaa oikeastaan jo 7.6.2021, mutta varsinaiset Liittokokouspäivät ovat 8. - 9.6.2021 eli runsaan puolentoistavuoden kuluttua.

Koko Tampere-talo on silloin varattuna meille, mutta runsaasti oheistapahtumia tulee olemaan myös muualla, jopa Tampereen naapuripitäjissä.

Illan sini oli jo vahva, kun neuvonpitomme Tampere-talossa päättyi!

-Esko Erkkilä-

"Ne jyrää meitin!"

Tiistai 10.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Otsikkolausahdus on eräs legendaarisimmista Tuntemattomasta sotilaasta lähteneistä sitaateista. Kyse oli lähes täydellisestä epätoivosta Neuvostoliiton valtavan materiaali- ja miesylivoiman edessä yhtenä Suomen historian kohtalokkaimmista hetkistä kesällä 1944 suurhyökkäyksen riehuessa pahimmillaan.

 

En väitä, että tuo lausahdus olisi nyt paikallaan miesten sanomana, kun puhutaan Suomen poliittisista johtajista, mutta ei tuo lausahdus kaukaa haetultakaan miesnäkökulmasta ole.

 

Minulle sopii vallan hyvin, että kohdakkoin muodostettavan hallituksen kaikki todelliset johtajat ovat naisia ja onhan oppositionkin eräs puolue – kristillisdemokraatit – naisen johtama.

 

Jussi Halla-aho, Petteri Orpo ja Hjallis Harkimo muodostavat suomalaisessa politiikassa puolueiden puheenjohtajina sukupuolensa osalta nyt pienen vähemmistön.

 

Sitä vaan tässä tilanteessa ajattelen, että millainen mökä julkisuudessa velloisi, jos yhdeksästä puolueesta kuutta johtaisi mies!

 

No, tästäkin selvitään ja muistetaan, että yhtä hallituspuoluetta – SDP – ainakin muodollisesti vielä hetken aikaa johtaa mies!

 

 

-Esko Erkkilä-

Vilppulan taistelut loivat pohjan sille, että valkoiset voittivat Vapaussodan!

Maanantai 9.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Suomessa käytiin keväällä 1918 yli neljä kuukautta kestänyt Vapaussota, jonka seurauksena menetettiin lähes 40.000 ihmishenkeä.

 

Vilppulaan muodostui heti tammi-helmikuun vaihteessa selkeä rintama valkoisten ja punaisten välille.

 

Vilppulan omistuksesta käytiin tiukkoja taisteluja ja niiden lopputuloksena valkoiset onnistuivat torjumaan punaisten hyökkäykset ja siten estämään punaisten pääsemisen pohjoisen suuntaan.

 

Vilppulan taistelujen muistoksi valkoiset rintamamiehet käynnistivät vuonna 1932 varainhankinnan tulevaa muistomerkkiä varten.

 

 

 

Hanke eteni suotuisasti ja heinäkuun 10. päivä vuonna 1938 voitiin viettää muistopatsaan paljastustilaisuutta.

 

Muistopatsaan lopullisena rahoittajana oli vuorineuvos Gösta Serlachius ja sen on veistänyt kuvanveistäjä Arvi Tynys.

 

Tynyksen tuotantoa on mm. Tampereen Kalevankankaan hautausmaalla oleva Sankarihautojen muistomerkki yhdessä Viljo Revell´n kanssa.

 

Vilppulassa valkoisten muistomerkin paljastustilaisuudessa itseoikeutettuna puhujana oli vuorineuvos Gösta Serlachius ja paikalla oli myös Valkoisen Armeijan Ylipäällikkö, kenraali Carl Gustav Emil Mannerheim.

 

 

 

Myös punaisilla on Vilppulankosken rannalla oma muistomerkkinsä sillä paikalla, josta he yrittivät vuonna 1918 hyökätä kohti Vilppulaa.

 

 

Osallistuin Vilppulassa 12.11.2019 Eläkeliiton Pirkanmaan piirin syyskokoukseen ja kokousmatkan yhteydessä poikkesin noilla molemmilla muistomerkeillä:

 

 

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi Jenni Haukio ei esitä, että kenenkään ei pitäisi ostaa Meyer Turun telakan laivoja tai Serlan Emboja?

Sunnuntai 8.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Kiitokset kaikille Teille, jotka olette myötäsukaisesti kommentoineet eilistä blogikirjoitustani, jossa annoin tukeni Hannakaisa Heikkisen ja Katriina Lepän protestille Jenni Haukion käsittämättömästä kannanotosta suomalaista maataloustuottajaa ja erityisesti suomalaista kotieläintuottajaa vastaan!

 

Pidän niistä palautteista, joissa todetaan, että jos Jenni Haukion ajattelutapaa laajennettaisiin vaikkapa telakkateollisuuteemme, olisi asiakkaiden pidättäydyttävä hankkimasta suomalaisten valmistamia laivoja, sillä niiden hitsaussaumoja ei ole osattu tehdä oikein!

 

Toisena esimerkkinä minulle on kuluneen vuorokauden aikana todettu, että Haukion ajattelutapaa noudattaen kuluttajien pitäisi olla ostamatta Serlan Emboja, jotta sellutehtaat vähitellen ehtyisivät ja puut saisivat kasvaa!

 

Jenni Haukion puheet suhtautumisesta suomalaiseen maatalouteen ja suomalaiseen kotieläintalouteen ovat käsittämättömiä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan Hannakaisa Heikkinen sekä maatalous- ja metsätalousministeri Jari Lepän puoliso Katriina Leppä osasivat vastata oikein Tasavallan Presidentti Sauli Niinistön puolison Jenni Haukion maataloustuottajia halveksivaan lausuntoon

Lauantai 7.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Sauli Niinistön puoliso Jenni Haukio sanoi marraskuun alussa pitämässään puheessaan mm. näin:

 

”Suomessa kuolee vuosittain yli 70 miljoonaa tuotantoeläintä. Jokainen niistä eläimistä olisi halunnut elää. Viime kädessä näiden eläinten kohtalon, sen, millaisissa olosuhteissa nämä yksilöt ainutkertaisen elämänsä viettävät, ratkaisevat kuluttajat, siis meistä jokainen.”

 

Sanat osoittavat suurta tietämättömyyttä ja halveksivat suomalaista maatalous- sekä kotieläintuottajaa.

 

 

Rouva Haukio munasi sanoillaan itsensä, mutta myös Suomen Tasavallan Presidentin.

 

 

Onneksi ainakin kaksi henkilöä osasi menettelyllään antaa vahvaa palautetta kotimaista elintarviketuotantoa halveksivalle Rouva Haukiolle, sillä Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen teki päätöksen, ettei lainkaan osallistu Tasavallan Presidentin Itsenäisyyspäivän vastaanotolle ja näin hän myös teki.

 

 

Arvostan myös maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän puoliso Katariina Lepän menettelyä, kun hän saapui Tasavallan Presidentin Itsenäisyyspäivän vastaanotolle navettahaalareihin pukeutuneena. Katariina Lepän pukuvalinta on vahva tunnustuksenosoitus suomalaisille ruuan tuottajille. Toki haalarit olivat modifioitu, mutta toivottavasti sanoma meni perille!

 

 

Jenni Haukion ajattelematon ja asiantuntematon lausunto nakertaa voimallisesti myös Tasavallan Presidentti Sauli Niinistön arvovaltaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen oli Eduskuntatalon istuntosalissa äitinsä olkapään yli heiluttavan pojan eno!

Perjantai 6.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Olin viime tiistaina eli 3.12.2019 käymässä Eläkeliiton Pirkanmaan piirin järjestämällä matkalla tutustumassa mm. Eduskuntataloon.

 

 

Istuntosalissa on viisi Wäinö Aaltosen veistämää veistosta, joista keskimmäinen nimi on ”Tulevaisuus”.

 

Veistossarja on valmistunut 1930 – 1932.

 

Ihmettelin, että Eduskuntatalon opas ei tuntenut tuon veistoksen alkuperää ja jouduinkin kertomaan sen hänelle.

 

 

Tässä hieman tarkemmin tuon veistoksen taustatiedot.

 

Naismallina Wäinö Aaltoselle oli tämän veistoksen veistämisessä sisarensa Lempi Aaltonen, joka jo silloin oli avioliitossa runoilija Aaro Hellaakosken kanssa.

 

Lempi ja Aaro Hellaakoskella oli kaksi lasta eli Katri ja Eero ja heistä Eero oli mallina tuossa enonsa veistämässä ”Tulevaisuus” –patsaassa.

 

Eero Hellaakoski oli sitten aikoinaan hermo- ja mielitauteihin erikoistunut lääkäri.

 

Nuo patsaat tuotiin Eduskunnan istuntosaliin lokakuussa 1932.

 

Eero Hellaakoski syntyi vuonna 1929, joten hän oli veistoksen syntyvaiheessa alle 3-vuotias – Eero Hellaakoski kuoli vuonna 2019.

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi Eduskuntatalon Valtiosalissa on ainoastaan viiden presidenttimme rintakuvat?

Torstai 5.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Kävin toissapäivänä Eduskuntatalossa laittamassa kuntoon sitä villervalleri- tilannetta, joka maamme poliittista elämää oli vaivannut jo pidemmän ajan.

Asia tulikin hoidettua, sillä pääministeri Antti Rinne luopui iltapäiväkahden aikaan tehtävästään ja pyysi eroa.

******************

Käyntini aikana vierailin jälleen kerran mm. Eduskuntatalon Valtiosalissa ja näin siellä viiden presidenttimme rintakuvat.

 

Rintakuvansa ovat Valtiosaliin saaneet:

 

 

K.J. Ståhlberg

 

 

 Lauri Kr. Relander

 

 

P.E. Svinhufvud

 

 

 

Kyösti Kallio

 

 

 

Urho Kekkonen

 

 *********************

 

Miksi Risto Ryti, C.G.E. Mannerheim, J.K.Paasikivi, Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen eivät ole päässeet tähän joukkoon?

 

Syy on yksinkertainen: Vain Ståhlberg, Relander, Svinhufvud, Kallio ja Kekkonen ovat toimineet Tasavallan Presidentin ja myös Eduskunnan Puhemiehen tehtävissä!

 

***************

 

Nykyinen Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö toimi Eduskunnan Puhemiehenä vuosina 2007 – 2011 ja sen vuoksi on odotettavissa, että hänen rintakuvansa ilmestyy aikanaan Valtiosalin seinälle.

 

-Esko Erkkilä-

Ay-jäärän pääministerikausi jäi lyhyeksi

Keskiviikko 4.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Kävin eilen Helsingissä ja keskeinen käyntikohde siellä oli Eduskuntatalo.

 

 

 

 

 

Ajoin kansakuntamme asioita ”Eduskunnan portaita myöten”, kuten taannoin eräs viljakkalalainen napamies tapasi sanoa, kun oli mukana jossain karvalakkilähetystössä Eduskunnan portailla.

 

 

Saimme – Eläkeliiton Pirkanmaan piirihallitus ja yhdistysten puheenjohtajat – seurata paikan päällä, kun maamme päättäjät vapauttivat erään ay-jyrän pääministerin tehtävästä.

 

 

Olen työurani aikana lukemattomia kertoja saanut taistella ay-jyriä vastaan ja pidän nyt heistä saatua voittoa suurena edistysaskeleena kohti parempaa Suomea.

 

 

Suomen pääministerin pitää ajatella maamme parasta ja jos hän jatkaa entisen taustansa vuoksi ammattiyhdistysliikkeen puolestapuhujana, hänet pitää syrjäyttää ja näin myös eilen tapahtui!

 

 

Eilinen käyntini Helsingissä oli tuloksekas, kun saimme ay-pääministerin jättämään eroanomuksensa Tasavallan Presidentille, mutta pitäisi kai tehdä uusi käynti Eduskuntataloon, kun pahasti töpeksinyt ulkoministeri yhä istuu paikallaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt on politiikassa oikea meininki!

Tiistai 3.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Politiikassa oli eilen todellinen ”toimintapäivä” ja sen viettämiseen minäkin osallistuin vahvasti iltapäivän aikana.

 

 

Maakuntien väki mieltää, että muodollisen asemani puutteesta huolimatta olisin toimivieni kontaktieni kautta lähellä taustaryhmäni päätöksentekoa ja näin se myös käytännössä on, sillä omaan toimivat suhteet taustaryhmäni kaikkiin ministereihin sekä kansanedustajiin.

 

 

Olen eiliseen saakka sanonut, että Keskustan ei pidä pitkällä tikullakaan puuttua demarien hämmentämän Posti-jupakan käsittelyyn ja linjaukseni pitää sen osalta edelleen.

 

 

Eilen tilanne ryöstäytyi kuitenkin käsistä, kun pääministeri Antti Rinne totaalisesti unohti roolinsa Suomen pääministerinä ja profiloitui ay-jääräksi.

 

 

Olen työelämäni aikana saanut karvaasti taistella ay-jääriä vastaan ja ulostuloni Rinnettä vastaan olikin helppo, kun eilen iltapäivällä otin kantaa maamme poliittiseen tilanteeseen.

 

 

Lähetin kaikille Keskustan ministereille sekä jokseenkin kaikille taustaryhmäni kansanedustajille viestin, jossa totesin näin:

 

 

”Hallitus pidettävä pystyssä, mutta Rinne ulos”!

 

 

Viestilläni saattoi olla merkitystä, sillä monet sen vastaanottajista vastasivat minulle myötäsukaisesti.

 

 

Menen tänään käymään Eduskunnassa ja toivottavasti tänään saan jakaa viestiäni myös joillekin sellaisille kansanedustajille, joita en eilen tavoittanut!

 

 

Suomea ei voida johtaa ay-periaatteilla, vaan maamme johtamisessa on huomioitava koko kansakunnan paras!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkalalaiset antoivat runsaasti palautetta Viljakkalan Jouluvipinöissä Ylöjärven päättäjille

Maanantai 2.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Viljakkala-neuvosto on Ylöjärven kaupungin virallinen luottamushenkilöelin ja Viljakkalan kaupunginosan asukkaiden yhteistyöelin. Neuvoston tarkoituksena on seurata Viljakkalan kaupunginosan lähipalveluja ja tehdä tarvittaessa ehdotuksia kaupungin osastoille ja lautakunnille palvelujen kehittämisestä.

 

Olen Viljakkala-neuvoston puheenjohtaja.

 

 

 

 

Lions Club Viljakkalan järjestämät Viljakkalan Jouluvipinät 30.11.2019 olivat mainio paikka…

 

 

 

 

 

…Viljakkala-neuvostolle kerätä kuntalaispalautetta välitettäväksi Ylöjärven päättäjille heidän päätöksentekonsa pohjaksi.

 

 

 

 

Myös Joulupukki poikkesi Viljakkala-neuvoston osastolla!

 

 

 

 

Vipinöiden odotettu ohjelmanumero oli Viljakkalan Cheerleader-ryhmän RedCats`n esiintyminen – esiintymisen jälkeen…

 

 

 

 

…RedCats`t järjestäytyivät ryhmäkuvaan.

 

 

 

 

 

Saimme parisenkymmentä kuntalaispalautetta ja arvoimme Vipinöiden lopuksi hedelmä- ja juureskorin kaikkien palautetta antaneiden kesken.

 

 

Onnettarena toimi Arja Mattila.

 

 

 

 

 

…ja onnettaren suosikki oli Jorma Arola!

 

 

Saamamme asukaspalautteet julkistetaan helmikuussa 2020 kokoontuvan Viljakkala-neuvoston pöytäkirjassa – tarkkailkaa Ylöjärven kaupungin nettisivuja kohdassa ”Viljakkala-neuvosto”!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sain eilen olla vallan liepeillä!

Sunnuntai 1.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Muutamat viime päivät ovat olleen maamme politiikassa ilmeisen käänteentekeviä ja niin luullakseni tulevat olemaan myös muutamat tulevat päivät.

 

 

Kyse on demareiden tahdittamista Postin toimintaan liittyvistä toiminnoista.

 

 

Postinkantajien lakko on ohi – minulla ei muuten olisi ollut mitään sitä vastaan, että lakko olisi jatkunut pidempäänkin – mutta siihen liittyvät oheistapahtumat heiluttelevat vankasti myös maamme hallitusta.

 

 

Yksi demariministeri on jo eronnut ja käykö samoin myös maamme pääministerille?

 

 

Monet kaverini ovat pyytäneet minulta mielipidettäni näistä asioista ja nyt jokunen sana asiantilasta!

 

 

Sen olen todennut ja totean sen tässäkin, että Keskusta älkööt sekaantune pitkällä tikullakaan demarien keittämän keitoksen hämmentämiseen.

 

 

 

****************

 

 

 

 

Sain eilen kahdessakin eri tilaisuudessa tavata elinkeinoministeri Katri Kulmunin ja viestini hänelle oli tukea häntä tänään tai viimeistään huomenna ajankohtaiseksi tulevassa tilanteessa, jossa hän joko tukee nykyisen hallituksen elonpäiviä tai sitten vetää Keskustan tuen pois nykyisen hallituksen pääministerin toilauksilta.

 

Ehkä kuitenkin olisi kansakunnan kannalta viisasta, että antaisimme demareille vielä yhden mahdollisuuden – pääministerin nimeen en ota kantaa!

 

 

Elämme mielenkiintoisia aikoja ja ei vähiten sen vuoksi, että poliittisen naapurin sauna palaa, suorastaan roihuaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Johan me kiitimme Laatikaista!"

Lauantai 30.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Sain jokin aika sitten eräältä kaveriltani…

 

 

 

 

 

…seitsenkiloisen hauen ja sen tiimoilta muistui mieleeni eräs ilmeinen tositarina Jatkosodan ajalta, jonka olen kuullut.

 

 

Kas näin:

 

Jääkäriupseeri, kenraali (myöhemmin Jalkaväenkenraali) sekä Mannerheim-ristin ritari numero 17 Taavetti Laatikainen oli ansioitunut sotilas, joka nautti Jatkosodan taisteluissa Ylipäällikkö Mannerheimin täyttä luottamusta.

 

Jossain vaiheessa Laatikainen lähetti ystävyyden osoituksena Ylipäällikkö Mannerheimille hauen.

 

Mannerheimin adjutantti kysyi muutama päivä hauen saapumisen jälkeen Ylipäälliköltä, että pitäisikö se Laatikaisen lähettämä hauki laittaa ruuaksi.

 

 

Mannerheim totesi adjutantilleen ykskantaan: ”Johan me kiitimme Laatikaista!”

 

Mannerheim oli suuri kulinaristi ja hän ei arvostanut petokaloja, joten tätä taustaa vasten on ymmärrettävä hänen vastauksensa adjutantilleen!

 

 

Arvostan hyvää ruokaa ja nyt pyrin syömään saamaani ja sähkösavustimessa valmistamaani haukea joka päivä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pitihän sitä Toripolliisia käydä tervehtimässä!

Perjantai 29.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Tein 27.11.2019 päivämatkan Ouluun, kun osallistuin Eläkeliiton sellaisilla jäsenilleen järjestämään koulutustilaisuuteen, jotka ovat kotikaupungeissaan/kotikunnissaan Vanhusneuvostojen jäseniä.

 

Olen Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtaja ja Tampereen kaupungin Vanhusneuvoston jäsen, joten katsoin suorastaan velvollisuudekseni osallistua omin kustannuksin koulutustilaisuuteen.

 

Tarkasti ottaen aloitin matkani jo edellispäivänä, sillä muuten en olisi ehtinyt koulutustilaisuuteen ajoissa.

 

 

 

Tampereelta tiistaina eli 26.11.2019 klo 22.11 lähteneessä yöjunassa oli hyvin tilaa, sillä matkaajia oli liikkeellä Oulua kohti vähän.

 

 

 

Kokkolassa minäkin pidin jaloittelutaon ja samaa teki myös toisiinsa rakastuneet romaaninuoret – he halusivat välttämättä, että otan heistä muutaman valokuvan ja tässä yksi niistä valokuvista; toimitan kaikki ottamani valokuvat heidän antamaansa sähköpostiosoitteeseen!

Voi kuinka söpöä!

 

 

 

Ouluun saapuessani oli vielä pimeää, mutta pitihän sitä luonnollisesti käydä tapaamassa Toripolliisia.

 

Toripolliisi on nyt perin hankalassa paikassa, sillä Oulun Kauppahallissa on menossa tämän vuoden alussa alkanut remontti, joka kaventaa Toripolliisin lähipiiriä.

 

Toripolliisi on kuvanveistäjä Kaarlo Mikkosen vuonna 1987 luoma patsas ja se kuuluu oleellisena osana Oulun katuelämään. Nimensä patsas on saanut torilla vuosina 1934 – 1979 toimineista kolmesta toripoliisista, jotka valvoivat alueella järjestystä.

 

 

 

Koulutustilaisuutemme oli Oulun pääkirjastossa ja se on ulkoa sekä…

 

 

 

…sisältä komea kokonaisuus!

 

 

 

 

Oulun pääkirjaston erikoisuus on se, että henkilökunta saapuu paikalle vasta klo 10.00 ja sitä ennen puolitoistatuntinen on asiakkaiden omatoimiaikaa!

 

 

 

Oulun pääkirjaston vieressä sijaitsee paljon minullekin muistoja touva entinen Hotelli Vaakuna, jossa olen monet kerrat saanut yöpyä työelämäni aikana – nyt hotelli on kolmenkymmenen vuoden ikään ehtiessään täydellisen remontin kohteena.

 

 

 

Ehkä joskus toiste palaan koulutustilaisuudessa saamaamme ”oppiin”, mutta paluumatkan alkaessa otin vielä tämän kuvan Oulun rautatieasemarakennuksesta  - rakennus lienee suojelukohde, mutta matkustajien kannalta se on mahdollisimman epäkäytännöllinen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Megajuna kulkee päivittäin Raahesta Hämeenlinnaan

Torstai 28.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Kesämökkini sijaitsee Viljakkalan Majajärvellä ja Valtio aikoinaan pakkolunasti meiltä neljä hehtaaria, joka jäi Tampere-Parkano-Seinäjoki –radan alle.

 

Tuo rataosuus on eräs maamme vilkkaimmista rataosuuksista ja tänä vuonna Vapunaatosta alkaen radalla on päivittäin kulkenut todellinen megajuna, joka kuljettaa SSAB:n teräskeloja Raahesta Hämeenlinnaan.

 

 

 

 

Megajuna ohittaa mökkitonttini hieman ennen puoltapäivää ja monesti se joutuu vastaantulevan liikenteen vuoksi pysähtymään Majajärven liikennepaikalla, joka pääosin sijaitsee meiltä pakkolunastetulla alueella.

 

Kokkolassa juna on aamu-seitsemältä ja Tampereen se ohittaa iltapäivän alkaessa.

Kuvassa Majajärven liikennepaikka ja tästä nähdään siellä olevat kaksoisraiteet.

 

 

 

Megajunaa vetää kaksi veturia, sillä yhden veturin voimin se ei liikkuisi.

 

 

 

Juna kokonaispaino on 5,2 miljoonaa kiloa ja siitä teräsrullien osuus on 3,8 milj. kiloa.

 

Vertailun vuoksi todettakoon, että Tanskan Kattegatin salmien läpi mahtuu laiva, jolla on n. 40 miljoonan kilon lasti.

 

 

 

Megajunassa on 52 vaunua ja sillä on pituutta 690 metriä - sen pidempää junaa ei mahdukaan Majajärven liikennepaikan ohitusraiteelle.

 

 

 

Aikaisemmin vastaava tavaramäärä kuljetettiin kahdella junalla, mutta onhan yhden junan periaate monestakin syystä edullisempaa.

 

 

 

Tämä ei anna oikeaa tunnelmaa, kun Tampereen suunnalta tullut juna tulee vastaan megajunaa – tässä tapauksessa megajuna on jäänyt pääraiteelle ja vastaantuleva henkilöjuna joutuu kulkemaan ohitusraidetta pitkin; yleensä megajuna menee ohitusraiteelle!

 

Pääraidettä kiitävän henkilöjunan nopeus Majajärven kohdalla on 170 – 190 kilometriä tunnissa, mutta ohitusradan kautta kulkiessaan sen nopeus lienee sadan kilometrin tuntinopeuden tiimoilla.

 

Olen vuosien varrella tottunut mökkitonttini vierellä kulkevaan junaliikenteeseen, mutta mökkivieraitamme junien näkeminen aina ihastuttaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Santeri Alkio täytti 50-vuotta vuonna 1912

Keskiviikko 27.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Tunnen perin heikosti ”alkioni”, mutta hienoista lisäystä tietoihini hänestä sain, kun löysin Kansanvalistusseuran kalentereita 1900-luvun alkuvuosilta ja vuoden 1912 kalenterissa on W. Tarkiaisen kirjoittama juttu, jossa käsitellään tuona vuonna 50-vuotta täyttäneiden merkkimiesten elämää ja aikaansaannoksia.

 

Mainittakoon, että Wiljo Tarkiainen oli naimisissa kirjailija Maria Jotunin kanssa.

 

W.Tarkiainen käsittelee 9-sivuisessa jutussaan Santeri Alkion lisäksi Kauppis-Heikkiä eli Heikki Kauppista sekä Kalle Kajanderia.

 

Kalenterin teksti on fraktuuraa, mutta hyvin osaan siä lukea.

 

Olen aikaisemmin luullut, että tämä kuva on Alkiosta hieman vanhempana, mutta se onkin julkaistu jo vuonna 1912 eli Alkio on tuossa kuvassa alle 50-vuotias!

Näin W. Tarkiainen kertoo 50-vuotiaasta Santeri Alkiosta:

 

 

”Santeri Alkio syntyi 17 p. kesäkuuta 1862 Laihialla, jossa hänen isänsä Juho Filander oli räätäli, sittemmin maakauppias. Pienillä varoillaan hän ei jaksanut kustantaa pojalleen suurempaa sivistystä kuin mitä pitäjän kansakoulussa oli saatavissa.

 

 

Santeri, jolle jäi 17-vuotisena velkainen koti isän kuoltua hoidettavaksi, sai omin neuvoin ponnistaa taloudellisten vaikeuksien läpi ja hankkia itsellensä kirjallisen ja tietopuolisen sivistyksen. Täten hänestä tuli yksi maamme ei niinkään harvinaisia itseoppineita ja uupumaton, ihanteellinen kehitysaatteiden esitaistelija. Se näkyy hänen kirjoistaan sekä julkisesta toiminnastaan. Niitä kannattaa molempia edistysmieli ja valoisa usko hyvän lopulliseen voittoon.

 

Kirjailijauransa hän aloitti 1885 julkaisemalla kyläkirjastossa ”Kuvaelmia katovuodelta 1867”, joka on syntynyt hänen omien lapsuudenmuistojensa ja havaintojensa pohjalla. Sitten seurasivat kertomukset ”Teerelän perhe” 1887, ”Eeva” 1888, ja ”Aikamme kuvia” (1889 ja 1891), joissa kaikissa hän kuvailee todellisuuden mukaan, mutta tuntuvalla tarkoituksellisuudella luonteita ja oloja kotiseudullaan.  Varsinaisen kirjailijamaineensa hän saavutti kaksoisromaanillaan ”Puukkojunkkarit” ja ”Murtuvia voimia”, joista edellinen ilmestyi 1894 ja jälkimäinen 1896.

 

Ne kuvaavat sitä hurjaa elämää, jota kuuluisat puukkojunkkarit viettivät viime vuosisadan keskivaiheilla eräässä etelä-Pohjanmaan pitäjässä, ja sitä tapojen muutosta, minkä körttiläisyys ja 1867:n katovuosi kovine  koettelemuksineen vähitellen sai aikaan heidän keskuudessaan. Kuvaus on karkeaa kuten itse aihekin, mutta todenmukaista ja eloisaa. Me näemme ilmielävänä edessämme tuon raa`an ja järeäpiirteisen rahvaan kokonaisina kyläkuntina, näemme sen keskuudessa toimivat kauppiaat ja nimismiehet ihantelemattomassa todellisuuden valaistuksessa ja näemme yltiöpäisten puukkojunkkarien vastakohtana tasaantuneemmat körttiläiset jotka hengen asein, useimpa miesvoimallakin nousivat tuota vallatonta nyrkkivaltaa vastaan ja lopulta saivat aikaan muutosta parempaan päin.

 

Puhtaana sielunelämän kuvauksena ehein ja syvin Alkion teoksista on kertomus ”Mennyt” (vuodelta 1892). Se esittää kansakoulunopettajan elämää kaukana maaseudulla, innokkaan ja edistyshaluisen miehen, jonka henkisesti ja aineellisesti ahtaat olot yhdessä hivuttavan taudin kanssa kaatavat vuoteelle ja pakoittavat murtumaan kesken parasta ikäänsä. Kirjailijan myöhemmistä tuotteista, esim. novellikokoelmasta ”Tienhaarassa” (vuodelta 1900) ja laajanpuoleisesta kertomuksesta ”Palvelusväkeä” (vuodelta 1904), tulee opettava tarkoitusperäisyys yhä selvemmin ja tietoisemmin näkyviin. Hän ei tyydy yksistään tasapuoliseen olojen kuvailemiseen, vaan hän tahtoo myös kasvattaa ja opettaa. Edellisessä kirjassa on kärki tähdätty juoppoutta, valheellisuutta, tekohurskautta y.m. paheita vastaan. Ja jälkimäisestä korottaa kirjailija äänensä palvelusväen sivistyspyrintöjen hyväksi.

 

Varsinkin viime aikoina on Alkio luonteensa mukaisesti käyttänyt kynäänsäyhä enemmän käytännöllisten päämäärien palvelukseen. Hän on vuosikymmeniä vaikuttanut nuorisoliikkeen huomatuimpana johtomiehenä, esim. ”Pyrkijän” toimittajana (vuodesta 1890 alkaen), ja ottanut äskeisinä vuosina tehokkaasti osaa politiikkaankin ”Ilkka” lehden toimittajana vuodesta 1906 sekä maalaisliittolaisten edustajana valtiopäivillä. Hän on näin ollen ehtinyt jo suorittaa monilla alueilla laajan ja raskaan päivätyön sekä kirjailijana luoda huomattavan sarjan kuvia siitä ympäristöstä, jossa hän on elänyt. Hän ei ole kertomuksissaan yksistään katselija, joka antautuisi välittömästi nauttimaan vaihtelevista muodoista, vaan aktiivinen parannusten vaatija. Hänellä on aina mielessä aatteelliset päämäärät, joihin hän esityksellään tahtoo johtaa lukijaa. Tästä syystä ei hänen kuvauksensa ole koskaan naiivia ja harvoinpa aivan vapaata, mutta toiselta puolen sen merkitys ajan rientoihin ja kansan henkisen herättämiseen on suuresti arvioitava.”

 

***************

 

-Esko Erkkilä-