Tampereen sisääntuloväylien varrella sijaitsevat liityntäpysäköintialueet ovat hieno tapa palvella henkilöautoilla kaupunkiin saapuvia!

Maanantai 14.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Monesti tulee – toki täysin aiheellisesti – moitittua Tampereen kaaosmaista liikennettä.
 
 
Vallitsevan kaaosmaisuuden syynä on erinäisten kytkykauppojen tuloksena syntyneen miljardi-investoinnin eli ratikan rakennustyöt.
 
 

Yhdestä asiasta on kuitenkin syytä antaa Tampereen kaupungille ja Tampereen seudun joukkoliikenne-yksikölle tunnustusta ja se on kaupungin sisääntuloväylien välittömään läheisyyteen rakennetut liityntäpysäköintialueet!

 
 
Liityntäpysäköinti on kätevä tapa välttää Tampereen keskustan kaaosmaiset liikenneruuhkat. Auton voi jättää parkkiin ja jatkaa matkaa bussilla. Liityntäpysäköinti on tarkoitettu työpäivän mittaiseen pysäköintiin ja sen käyttö on autoilijoille ilmaista.
 
 
Tampereella on nykyisin neljä liityntäpysäköintialuetta ja ne ovat seuraavat:
 
 

• Niihaman liityntäpysäköintialue, 70 autopaikkaa

 

• Turtolan K-Citymarketin liityntäpysäköintialue, 36 autopaikkaa

 

• Koivistonkylän Prisman liityntäpysäköintialue, 34 autopaikkaa

 

• IKEA Tampereen liityntäpysäköintialue, n. 70 autopaikkaa

 
 

*****************

 
   
 

 
 
   
 

 
 
Tampereen neljän liityntäpysäköintialueen lisäksi Kangasalla on kolme vastaavaa liityntäpysäköintialuetta ja ne sekä Tampereen liityntäpysäköintialueet merkitsevät, että Tampereen etelän ja itäpuolen asiat ovat liityntäpysäköintipaikkojen osalta hyvässä hoidossa.

**************
 
 
Tampereen länsipuolella ei ole ainoatakaan liityntäpysäköintialuetta ja se on mm. minulle kesäaikaan suuri murhe, sillä mielellään mökkikautena jättäisin henkilöautoni jonnekin Lielahden maisemiin ja matkaisin loppumatkan julkisilla kulkuneuvoilla.

  Nyt annankin kaikille poliittisille päättäjille vinkin, että hommatkaa liityntäpysäköintialueita vaikkapa Lielahteen!
 
 
Toinen huolenaiheeni on jokunen päivä sitten kuulemani kaavailut, että liityntäpysäköintialueet suljettaisiin siten, että niiden portit avautuisivat vain Tampereen seudun joukkoliikenteen maksukorteilla.
 
 
Idea sopii tamperelaisena minulle, sillä minulla on lompakossani tuo kyseinen kortti, mutta miten he, jotka asuvat kauempana ja joilla ei ole tuota korttia?
 
 
Toivon, että tuo kaavailu ei toteutuisi, sillä sehän vesittäisi ainakin osan nykyisestä kiitokset ansaitsevasta menettelytavasta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt on aika istuttaa valkosipulit ja kylvää porkkanat sekä palsternakat!

Sunnuntai 13.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Tiedän, että valtaosa puutarhaharrastajista pitää porkkanan ja palsternakan ainoana kylvöaikana kevättä ja samoin monesti ei tiedetä, että valkosipulin paras (ja mielestäni ainoa oikea) istutusajankohta on syksyllä!
 
 
Sain toissapäivänä istutettua valkosipulit ja eilen myöhään illalla sain kylvettyä palsternakat sekä porkkanat.
 
 
Porkkanoita toki kylvän myös ensi keväänä, mutta palsternakat on nyt kylvetty ja myös valkosipulit on nyt istutettu!
 
 
 

 
 

 
 

 

Marketeissa myytävät valkosipulit – eritoten kiinalaiset – on käsitelty idunestoaineilla, joten niitä ei missään tapauksessa pidä hankkia siemensipuleiksi.

 
 
   
 

 
 

 

 

 

Laittakaanhan jyrsimet laulamaan ja jyrsikää pläntit valkosipulille, palsternakalle sekä porkkanalle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Seinäryijyt tuovat tunnelmaa

Perjantai 11.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Palaan Längelmäen Tunkelon Ratsutilan tunnelmiin ja siellä 29.9.2019 viettämäämme Pirkanmaan Agrologit ry:n 80-vuotisjuhliin:
 
 
Tunkelon pirtissä on korkeutta viitisen metriä ja sen seinillä on useita seinäryijyjä – kas näin:
 
 
 

 
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
 

******************

 
 
   
 

 
   
 

 
 
Artsi kertoi, että nykyisessä eduskunnassa on ainoastaan kaksi agrologia eli Antti Rantakangas ja hän!
 
 

******************

 
 
   
 

 
 
 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kiersin kamerani kanssa Kouvolassa kuvaten keskustalaisia!

Tiistai 10.9.2019 - -Esko Erkkilä-

 

 

Olin virallinen kokousedustaja Kouvolassa 7.9.2019 järjestetyssä Keskustan ylimääräisessä puoluekokouksessa.

 

 

Minut tuntevat tietävät, että minulla on melkein aina mukanani kamera ja niin myös tuolloin Kouvolassa.

 

 

Politiikassa toimivat henkilöt ovat kiitollisia kuvattavia, sillä he kaikki suhtautuvat kuvaajiin suurella arvonannolla!

 

**************

 

Seuraavassa sekalaisessa järjestyksessä tunnettuja ja minulle tuttuja henkilöitä, joita tapasin Kouvolan Lumon Areenalla eli Kouvolan jäähallilla, sillä siellä järjestettiin Keskustan ylimääräinen puoluekokous.

 

 

 

 

 

Kokouksen puheenjohtaja Markku Pakkanen ja Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen.

 

 

 

 

 

Aina hymyilevä Anu Vehviläinen

 

 

 

 

 

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä - mies paikallaan (jo toisessa hallituksessa)!

 

 

 

 

 

Keskustan varapuheenjohtajat (molemmat sitä vielä kuvanottohetkellä) Hannakaisa Heikkinen ja elinkeinoministeri Katri Kulmuni.

 

 

 

 

 

Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen, puolustusministeri ja tässä vaiheessa puheenjohtajaehdokas Antti Kaikkonen sekä Keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja Antti Kivelä.

 

 

 

 

 

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen ja Keskustanuorten tamperelainen puheenjohtaja Suvi Mäkeläinen.

 

 

 

 

 

Valtiosihteeri Tuomo Puumala

 

 

 

 

 

Kansanedustaja Mikko Savola

 

 

 

 

 

Lähes 2.800 osanottajan kokousta johti puheenjohtajana Markku Pakkanen

 

 

 

 

 

Kansanedustaja Arto Pirttilahti

 

 

 

 

 

Opiskelukaverini kunnallisneuvos, agrologi Antti Hietaniemi Perhosta.

 

 

 

 

 

Karjala Liiton puheenjohtajana sekä MTK:n johtokunnassa toimiva Pertti Hakanen.

 

 

 

 

 

Viime toukokuussa ministerin arvonimen saanut Sirkka-Liisa Anttila ja valtiopäiväneuvos Jukka Vihriälä. Olen tuntenut nykyisen valtiopäiväneuvoksen jo 1970-luvulta saakka, jolloin hän toimi alkutuotannon neuvojana Osuusteurastamo Itikassa Seinäjoella ja minä vastaavasti samalla alueella Rehuraisio Oy:n myyntimiehenä.

 

 

 

 

 

Kokouksessa Keskustan varapuheenjohtajaksi valittu kansanedustaja Petri Honkonen ja…

 

 

 

 

 

…hänen kanssaan tiukan kisan käynyt kansanedustaja Mikko Kärnä!

 

 

 

 

 

Äänestin Juha Sipilää Keskustan puheenjohtajaksi jo Rovaniemen puoluekokouksessa vuonna 2012 ja olen tehnyt samoin myös kaikissa sen jälkeen järjestetyissä puoluekokouksissa. Nyt Juha luovutti Keskustan puheenjohtajuuden…

 

 

 

 

 

…Katri Kulmunille!

Toivon, että voimme antaa Katrille kiitokset jo seuraavassa Keskustan puoluekokouksessa Vantaalla syntymäpäivänäni 7.6.2020!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sain pitää ankkuripuheenvuoron Keskustan ylimääräisessä puoluekokouksessa Kouvolassa 7.9.2019

Maanantai 9.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Olin työelämässä agribisneksessä mukana yli 40 –vuotta ja on luonnollista, että silloin en voinut olla politiikassa aktiivinen toimija – uskontoon, pankkipolitiikkaan sekä puoluepolitiikkaan liittyvät asiat olivat käytännössä minulta poissuljettuja työelämäni aikana vaikka kukaan ei niin määrännytkään.

 

 

Tuo ylläkerrottu taustatieto selittää sen, että olen osallistunut Keskustan puoluekokouksiin vain Rovaniemellä, Turussa sekä Sotkamossa ja toissapäivänä nyt ylimääräisessä puoluekokouksessa Kouvolassa. Kaikissa noissa olen ollut virallinen kokousedustaja eli olen voinut käyttää puheenvuoron kokoussalissa. Noiden puoluekokousten lisäki piipahdin myös Lahden puoluekokouksessa, mutta siellä olin vain kuuntelija.

 

 

Sain Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana aikoinaan virallisen puoluekokousedustajan mandaatin Sotkamon puoluekokoukseen vuonna 2018 ja sama mandaatti oli minulla käytössä myös nyt Kouvolassa.

 

 

Keskustan Kouvolan puoluekokouksessa virallisia ja äänivaltaisia edustajia oli n. 1.700 ja heistä ainoastaan 161 käytti virallisen puheenvuoron – olin yksi heistä!

 

 

Satuin jättämään puheenvuoropyyntöni niin myöhään, että sain käyttää yleiskeskustelun viimeisen puheenvuoron.

 

 

 

 

 

Kutsuin puheenvuorossani puheenvuoroani ”ankkuripuheenvuoroksi” ja sillä on mielestäni vankat perusteet – kukaan ei kyseenalaistanut kehittämääni termiä.

 

****************

 

Me tamperelaiset saimme käyttää kolme viimeistä puheenvuoroa – ankkuripuheenvuoroa, sillä…

 

 

 

 

 

…minua ennen puheenvuoron käytti…

 

 

 

 

 

 …Jouni Ovaska ja...

 

 

 

 

…häntä ennen Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen!

 

 

****

 

 

Puheiden valmistelu on minulle ”tervanjuontia”, sillä monesti valmistelen merkkipäivien onnittelupuheenikin vasta, kun olen saapunut päivänsankarin parkkipaikalle!

 

 

 

 

 

Näin kävi taas kerran ja tässä näette iskusanaliuskani, johon tukeuduin puheenvuorossani Keskustan ylimääräisessä puoluekokouksessa Kouvolassa 7.9.2019!

 

 

 

 

Voitte katsoa puheenvuoroni myös tästä linkistä

 

 

https://youtu.be/SBdiFxqNdk4

Jos videotallenne ei avaudu tästä, on sama seitsentuntinen videopätkä katsottavissa minun fb-sivuiltani sekä Keskustan nettisivuilta!

 

Puheeni alkaa seitsentuntisen videotallenteen kohdasta 4.34.10 ja päättyy kohtaan 4.35.27!  Jouni Ovaskan ja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen puheenvuorot ovat välittömästi edelläni!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kierrätysneuvos Matti Järvenpään 1980-luvulla laatiman "Konflikti"-teoksen sanoma on yhä tänäänkin ajankohtainen

Lauantai 24.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Jatkan tänäänkin hämeenkyröläisen kierrätysneuvoksen Matti Järvenpään taidetuotannosta kertomista ja tänään on vuorossa taiteilijan itsensä päätyönään pitämä ”Konflikti”-teos.

 

 

 

 

 

”Konflikti” on maapallon muotoinen kookas taideteos, jolla on vahva sanoma rauhan puolesta.

 

 

 

 

 

Kierrätysneuvos on tehnyt tätä teosta aikoinaan kahdeksan vuotta ja eräänä pitkittymisen syynä on ollut se, että teoksen keskeisiä osasia eli halkomakirveitä ei ollut helppo saada tarvittavaa määrää!

 

 

 

 

 

Sodan, taistelun ja kirveiden kalistelun yläpuolella on kuitenkin kaksi onnea tuovilla hevosenkengillä koristeltua rauhankyyhkystä, jotka silloin kylmän sodan ja myös nyt nykyaikana antavat uskoa rauhanaatteen voitolle!

 

 

Puhutteleva teos!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuntalaispalaute saa aikaan muutoksia, tilaisuuksia ja kehittymistä!

Sunnuntai 18.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Viljakkala liittyi Ylöjärven kaupunkiin 1.1.2007 ja aluksi Viljakkala joutui ”enon osille” uudessa kunnassa.

 

 

Tilanteet ovat kuitenkin muuttuneet ja nykyään ”emo-Ylöjärvi” ja sen päättäjät osaavat antaa arvoa myös Viljakkalalle.

 

 

Ylöjärvellä toimii kuusi neuvostoa eli

 

 

• Viljakkala-neuvosto
• Kuru-neuvosto
• lapsi- ja nuorisoneuvosto
• mielenterveysneuvosto
• vammaisneuvosto ja
• vanhusneuvosto

 

 

Tunnen Viljakkala-neuvoston toiminnan sen puheenjohtajana hyvin ja olemmekin siellä halunneet kuunnella herkällä korvalla viljakkalalaisten aatoksia.

 

 

Kati Tuomisto toteaa fb-sivuillaan näin:

 

 

” Keväällä Viljakkala-neuvosto pyysi Haverin Konepäivillä kävijöiltä palautetta Viljakkalan kehittämiseksi. Toivottiin mm. tapahtumia. Nyt tapahtuu! Kirjasto järjestää lauantaina 17.8. kesäkekkerit kirjaston pihamaalla ja sisätiloissa. Tarjolla tanssittavaa musiikkia, pullakahvit, kirjailijavieras, nukketeatteriesitys ja vaikka mitä muuta.”

 

Kiitokset Kati Tuomistolle toimeen tarttumisesta!

 

 

 

 

Historiantutkija Pirkko Kastari kertoi liikennöitsijä Artturi Tiuran elämästä ja siitä, että miten A.Tiura Oy vaikutti alueen elämän ja elinkeinotoiminnan kehittämiseen.  Mielenkiintoista paikallista historiaa, josta minullakin on muistoja!

 

 

 

 

 

Mukana menossa oli myös Ylöjärven kaupungin kirjastoauto, joka liikkuu kanta-Ylöjärven alueella, sillä liitoskunnissa Viljakkalassa sekä Kurussa on omat kiinteät kirjastonsa.

 

 

Ylöjärven kaupungin kirjastoautolla on vuosittain n. 100.000 lainaajaa, joten tarvetta kirjastoautolle on.

 

 

********************

 

 

 

 

 

Tilaisuudessa jaettiin 20:lle ensimmäiselle muovisanko, johon sai ilmaiseksi kerätä sangollisen poistokirjoja.

 

 

 

 

 

Ehdin kahdenkymmenen ensimmäisen joukkoon ja valitsin Paavo Talvelan muistelmien toisen osan, Meeri Huuhka-Schadewitz´n kirjoittaman ”Lottia luotisateessa” sekä Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjoittaman paksun teoksen ”Sukunimet”.

 

 

Ensisilmäyksellä näyttää, että Lottakirja täydentää sotahistorian tuntemustani ja sukunimikirja lisää valtavasti erilaista tietämystä koko Suomen alueelta.

 

 

Kirjat olivat hyviä ja ilmaisia hankintoja!

 

 

 

 

 

Kiitokset Viljakkalan kirjaston Kati Tuomistolle mukavan tilaisuuden järjestämisestä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Uskomatonta, jos Salmin ortodoksikirkko voidaan vielä pelastaa!

Maanantai 5.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Salmi on entinen suomalainen kunta pakkoluovutetussa Karjalassa.

 

Kunta sijaitsee silloisella Suomen itärajalla Laatokan pohjoisrannalla. Manneralueen lisäksi Salmiin kuuluvat minulle hyvinkin tutut Mantsinsaari ja Lunkulansaari – saaret ovat tulleet minulle tutuiksi kolmenkymmenen vuoden aikana, sillä anoppini oli syntynyt Mantsinsaarella ja olen ainakin kolmesti käynyt Mantsissa.

 

 

Mantsiin kuljetaan Lunkulansaaren läpi, joten myös se on ainakin ”läpiajosaarena” tullut minulle tutuksi.

 

 

*****************

 

 

Kuten eilen kerroin, poikkesimme Kyröläismatkallamme Salmin hautausmaalla, jossa sijaitsee mm. Aunuksen retkeläisten muistomerkki.

 

 

 

 

Salmin keskustassa, Tulemajoen korkealla rantatöyräällä sijaitsee Salmin ortodoksinen kirkko eli Pyhän Nikolauksen kirkko.  

 

 

Toki tänään voidaan perustellusti todeta, että kyseessä on rauniokirkko, mutta toisaalta joudun toteamaan, että tuossa tilassa se on omien havaintojeni mukaan ollut jo kolmekymmentä vuotta.

 

 

 

 

 

Kirkon rakentaminen alkoi vuonna 1817 Pavel ja Ivan Gromovin toimiessa rakennuttajina. Valmistuttuaan vuonna 1823 se vihittiin käyttöönsä.

 

 

On selvää, että kirkkoa piti korjata vuosien saatossa ja eräs korjausoperaatio oli se, kun kirkko sai päälleen uuden peltikaton.  Kuparikattoremontti ”liippaa” minua ja Rouvaani läheltä, sillä Rouvan eno – Juhani Ahven – osallistui nuorena poikana kirkon kattoremonttiin.

 

 

 

 

 

Emme Kyröläismatkallamme käyneet kirkossa sisällä ja käynti siellä olisikin hengenvaarallista puuhaa, sillä putoilevat tiilet ovat ainainen uhka kirkkosalissa kävijöille.

 

 

Harmillista Salmi ortodoksisen kirkon osalta on se, että kellotapulissa aikoinaan olleista yhdestätoista kirkonkellosta ei yhtäkään onnistuttu pelastamaan, vaan ne kaikki jäivät miehittäjän saaliiksi.

 

 

***********************

 

 

Salmin tiilisellä ortodoksikirkolla on ollut edeltäjinä ainakin kaksi puukirkkoa ja niistä toinen on aikoinaan siirretty Mantsinsaarelle – olen joskus saanut nähdä Mantsin Työmpäisten kylässä rukoushuoneen jäännökset, mutta ilmeisesti Salmista Mantsiin siirrettyä kirkkoa ei uudelleenrakennettu Työmpäisiin vaan kyse on vaatimattomammasta tsasounasta.

 

 

**********************

 

 

Viittaan tämän juttuni otsikkoon, kun kerron Yle Uutisten 7.11.2017 julkaisemasta uutisesta, joka on otsikoitu näin:

 

 

”Salmin ortodoksikirkko vaurioitui sodissa pahoin – nyt se korjataan entiseen loistoonsa”

 

 

Toivon toki, että uutinen pitää paikkansa, mutta vaikea sitä on todeksi uskoa!

 

 

Joka tapauksessa suosittelen googlaamaan tuon yllä lainausmerkeissä olevan uutisotsikon, lukemaan jutun ja toivomaan, että se joskus olisi totta!

 

 

-Esko Erkkilä-

On harmillista, mutta ilmeisen totta, että Aunus on kuihtuvaa aluetta!

Perjantai 2.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuisella Kyröläismatkallamme ajoimme Petroskoista lähettyämme Aunuksen kautta kohti Salmia ja edelleen Käkisalmeen.

 

 

 

 

 

 

 

 

Ologna hotellin sisäänkäyntiportaiden vieressä ollutta parsakasvustoa olen aina kademielin katsellut, mutta nyt ei ole syytä olla kademielinen, sillä ennen niin rehevän parsakasvuston paikalla rehottaa saunakukkakasvusto!

 

 

 

 

 

Aunuksessa on jotain merkkejä elämästäkin, sillä paikallinen market on valikoimiltaan oikein kunnollinen ja…

 

 

 

 

 

…sen vieressä sijainneesta kenkä- ja sukkakaupasta ostin kuusi paria oikein laadukkaita sukkia.  Ihmeellistä oli se, että pikkuputiikissa kävi maksuvälineenä Visa-luottokortti ja sukkien hinnatkin olivat oikein kohtuulliset.

 

 

 

 

 

 

 

 

Jatkoimme matkaamme Aunuksen viljelylakeuksien läpi ja minusta tuntui, että näillä pelloilla on viime vuosina tehty määrätietoista työtä viljelyolosuhteisen parantamiseksi, sillä sarkaojien paikalla olleita pajupuskistoja on kovalla kädellä perattu ja hienoa viljelysmaata ollaan palauttamassa tehokkaan viljelyn piiriin.

 

 

 

**********************

 

Aunuksesta, tai oikeammin Aunuksen Kuujärven kylästä, jossa pääsin taannoin käymään, on mieleeni jäänyt ne kaksimetriset digitaaliskukat, jotka siellä mummujen pihoilla kukkivat. Olivat ne jotain todella hienoa!

 

 

Liitän tämän juttuni lopuksi Yrjö Jylhän vuonna 1942 kirjottaman pitkähkön runon ”Laulu Kuujärvestä”!

 

 

"Oli marssittu Aunuksen teitä

ja taisteltu, tottavie;

tomupilvet peittivät meitä,

jalan alla upposi tie.

 

Oli meitä paahtanut helle,

tuli tykkien kärventänyt,

oli rynnätty lakeudelle,

taas korpeen painuttu nyt.

 

Joka mies oli taas lopen kuitti,

lepotaukoa vartosi vain,

asemekkonsa hiessä uitti,

janon poltteessa taivaltain.

 

Kovin houkutti sammalmättäin

salon siimeessä viileä maa:

hyvä siinä taakkansa jättäin

ois soturin uinahtaa.

 

Mitä silloin äkkiä näimme,

sitä näitkö unissakaan?

Havahduimme ja mykkinä jäimme

yli maiseman tuijottamaan.

 

Niin pehmeä kumpujen kaarre,

niin kummasti kimaltaen

lepäs järvi kuin simpukan aarre

sylis´armaan vehreyden -

 

kylä harmaja niemekkeessä,

kylä heimomme vainotun:

koti siin´ oli silmäimme eessä,

koti ihmisen, sun ja mun!

 

Miten autuas iäti olla,

oi järvi, sun huomassas ois,

miten vilvasta kuutamolla

sinun laineillas lipua pois!

 

Oli kolme veikkoa meitä,

ja me päätimme, koska taas

me marssimme Aunuksen teitä,

laulaa sun kunniaas:

 

Kuujärven kunnaat, Kuujärven kuu,

Kuujärven rannalla karsikkopuu

pilviä päin kuvastuu...

 

Ja se laulu lyhensi matkaa,

säe toiseen kun liittyi näin.

Piti laulua vieläkin jatkaa

sitä seutua vain ylistäin.

 

Mut kalliit on laulujen lunnaat -

sana suurten runoilijain -

ja sen tuntevat Karjalan kunnaat

läpi aikain katoavain.

 

Tyly kohtalo, valtias jäinen

sitä meille sallinut ei:

tulitaistelu ensimmäinen

ne veikot, ne laulajat vei.

 

Jäin yksin kolmesta meistä,

jäi kesken laulumme tää;

en lohtua saa säveleistä,

ja kesken se iäksi jää.

 

Kuujärven kunnaat, Kuujärven kuu,

Kuujärven rannalla karsikkopuu -

siinä mun lauluni taas tukahtuu,

siinä mun silmäni taas sumentuu."

 

 

-Esko Erkkilä-

Karhen Markkinat ovat paljon muutakin kuin pelkkä myynti- ja ostostapahtuma!

Sunnuntai 30.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Entisaikaan Viljakkalassa oli kuusi kansakoulupiiriä ja kuusi kansakoulua – Kirkonkylä, Hanhijärvi, Nisu, Karhe, Hepo-oja ja Heinälammi.

 

 

Viljakkala liittyi Ylöjärven kaupunkiin 12 vuotta sitten, mutta jo sitä ennen koulujen määrä supistui kahteen eli nykyään kouluja on vain kirkonkylässä ja Karhella.

 

 

Karhella on aktiivinen Karhen koulun vanhemmat ry ja he ovat jo monina vuosina järjestäneet koulun kentällä Karhen Markkinat.

 

 

Vuoden 2019 Karhen Markkinat järjestettiin eilen ja olin mukana Viljakkala-neuvoston osastolla tapaamassa Viljakkalan vakituisia asukkaita sekä Viljakkalassa vapaa-ajanasunnon omistavia.

 

 

 

 

 

Hoidimme yhdessä Asser Vuolteen kanssa Viljakkala-neuvoston osaston ja asukkailla oli mahdollisuus antaa kauttamme palautetta Ylöjärven kaupungin päättäjille.

 

 

 

 

 

Asukaskyselyyn vastanneiden kesken arvoimme hedelmä- ja vihanneskorin ja arvonnassa onnettarena toimi…

 

 

 

 

 

 

 

Koriarvonnassa onni suosi Veikko Hietamäkeä ja kori saatiin toimitettua voittajalle heti markkinoiden päätyttyä – onnittelut Viljakkala-neuvoston puolesta!

 

 

*******************

 

 

Pikainen silmäys palautteeseen kertoi, että Viljakkalan asukkailla ja siellä vapaa-ajanasunnon omistavilla on tärkeää palautetta Ylöjärven päättäjille. Palaute julkaistaan Ylöjärven kaupungin verkkosivuilla seuraavan Viljakkala-neuvoston kokouksen jälkeen – kokouspäivämäärä on 10.9.2019!

 

 **********************

 

Viljakkala-neuvoston varsinaisista jäsenistä kaksi on jäseninä Ylöjärven kaupunginvaltuustossa ja sen lisäksi meillä on hyvät henkilökohtaiset suhteet kaikkiin Ylöjärvellä toimiviin poliittisiin päättäjiin.

 

 

 

 

 

Kokoomuksen osastolla kamerani tavoitti vasemmalta lukien Katja Luojuksen, Juho Ojareksen ja Ossi Sippolan,…

 

 

 

 

 

…Vihreiden osastolla kolmannestusinan Ylöjärven päättäjiä sekä…

 

 

 

 

 

…Keskustan osastolla Minna Sarvijärven, joka tässä poseeraa yhdessä Asser Vuolteen kanssa.

 

 

 

Itselleni yhteistoiminta kaikkien Ylöjärvellä toimivien poliittisten päättäjien kanssa on mutkatonta, sillä Viljakkala-neuvoston puheenjohtajana mikään puolue ei ole taustatoimijanani.

 

 

-Esko Erkkilä-

Merkitseekö Tampereen ratikkahullutus, että myös Kangasala, Pirkkala sekä Ylöjärvi joutuvat keskinäisen kisailun vuoksi tarttumaan ratikkaan?

Perjantai 28.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampereen ratikkahullutus, joka aikoinaan syntyi tunnelipäätöksen tiiviinä kylkiäisenä, on miljardi-investointi, jota tulevat sukupolvet maksavat hamaan kauas tulevaisuuteen saakka.

 

 

Tunnelipäätöksellä Kokoomus sai tahtonsa läpi, mutta sen kalliina lunnaana oli Vihreitten tuki ja vaatimus ratikan saamisesta!

 

 

Ratikkahullutus heijastelee nyt myös muutamaan Tampereen ympäryskuntaan ja pahimmassa liemessä ovat Kangasala, Pirkkala sekä Ylöjärvi.

 

 

Kontaktieni avulla olen kuullut ja tiedän, että sijoituspaikkakuntaa etsivät yritykset kiristävät Tampereen ympäryskuntia, että ratikan saaminen on eräs edellytys yrityksen sijoittumiselle kyseisen kunnan/kaupungin alueelle.

 

 

Lyhytnäköistä toimintaa yrityksiltä, sillä olisihan niidenkin kannalta parempi, että tuleva kotipaikkakunta olisi hyvin toimeentuleva eikä ratikan rakentamisen kuihduttama kyläpahanen, jossa ei ole varaa muuhun kuin ratikkakustannusten maksamiseen.

 

 

On Lempäälän ja Nokian onni, että ne eivät ole joutuneet ratikkakiristyksen kohteiksi, sillä ne sijoittuvat jo nyt toimivien kiskoyhteyksien varrella – Lempäälän läpi kulkee maamme päärata ja Nokia on Tampere-Pori –radan varrella, joten kumpaakaan yritysten ratikkakiristys ei koske.

 

 

Toivon Kangasalan, Pirkkalan ja Ylöjärven päättäjiltä järjen käyttämistä ja pidättäytymistä ratikkahullutuksilta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuihtuuko Hämeenkyrön kirkonkylä tuppukyläksi, kun ohitustie valmistuu?

Torstai 20.6.2019 - -Esko Erkkilä-

On päivänselvää, että 3-tielle Hämeenkyrön kohdalle tarvitaan ohitustie.

 

 

Rinteen hallitus, jossa Keskusta todellisuudessa on kuskin paikalla, päätti 18.6.2019 myöntää ohitustien suunnitteluun 2,4 milj. euroa ja samalla investoinnille osoitettiin 64 miljoonan euron suuruinen valtuus.

 

 

Kolmostietä Etelä-Pohjanmaalta, Vaasan seudulta ja kauempaakin pohjoisesta Tampereelle kutsutaan ”ruokatieksi” ja sitähän se todella onkin – lihanjalostusteollisuus ja maidonjalostusteollisuus käyttävät Tampereelle suuntaavaa kolmostietä tuotteidensa logistisena valtasuonena ja puolestaan vaikkapa Ilmajoen Koskenkorvalla sijaitseva viljajalostusteollisuus tarvitsee kolmostietä etelästä kuljetettaville raaka-aineilleen logistisena väylänä.

 

 

Vietän suurimman osan kesäajastani mökillämme Viljakkalan Majajärvellä ja kesäaikana käytän suunnilleen puoliksi Ylöjärven ja Hämeenkyrön palveluja hyödykseni – Tampere ja sen keskusta on niin sekaisin ratikkatöiden vuoksi, että sinne menemistä kartan viimeiseen saakka.

 

 

 

**********************

 

 

 

Kävin eilen asioillani Hämeenkyrössä ja seurasin pienen hetken liikennevirtaa etelästä tultaessa ensimmäisessä kiertoliittymässä – olipahan aikasmoinen sumppu.

 

 

 

 

 

 

 

 

Hämeenkyrön kiertoliittymät eivät sovi raskaalle liikenteelle ja sitähän kolmostiellä Hämeenkyrön kohdalla on paljon!

 

 

 

Kannatan Hämeenkyrön ohitustien toteuttamista, sillä se on maamme talouselämän yhteinen tahto ja sitä kautta se tuo hyvää meille kaikille.

 

 

 

Muistutan monien muiden tapaan kuitenkin, että ohitustie saattaa kuivettaa Hämeenkyrön keskustan tuppukyläksi, sillä jo Ikaalisista tullaan ajamaan huristelemalla Ylöjärven Elon kauppakeskukseen ja Tampereen Lielahden kaupallisten palvelujen käyttäjäksi; ei tulla käyttämään ohitustiestä ”kaukana” olevan Hämeenkyrön kirkonkylän palveluja!

 

 

Ohitustien tuleminen merkitsee Hämeenkyrön kunnan virkamiehille ja luottamushenkilöille melkoista haastetta, jotta Hämeenkyrön keskustalle ei käy kalpaten!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Helsingin Yliopisto, Mikkeli, Haaga sekä P. M. A. Tigerstedt ovat alppiruusulajikkeet, jotka menestyvät hallaisellakin tontilla

Torstai 13.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Elämme kesäkuun alkupuoliskon päiviä ja alppiruusut kukkivat parhaillaan.

 

 

Alppiruusut eli rhododendronit eli rodot ovat komeita ilmestyksiä yksittäisinäkin kasveina, mutta todellisia katseenvangitsijoita ne ovat ryhmissä.

 

 

Olen tyytyväinen, että parisenkymmentä vuotta sitten istutimme mökkitonttimme männikköön yksitoista alppiruusua ja kyseessä olivat juuri nuo lajikkeet, jotka mainitsen tämän juttuni otsikossa.

 

 

Tunnen pientä kademieltä varsinais-suomalaisia alppiruusun kasvattajia kohtaan, jotka voivat valita lajikkeeksi melkein minkä vaan tarjolla olevista lajikkeista – Viljakkalan Majajärvellä sijaitsevalla hallaisella mökkitontilla se ei ole mahdollista.

 

 

 

 

 

Alppiruusut ja alppiruusuryhmät pitää mieluiten istuttaa mäntyjen katveeseen, sillä alppiruusut matalajuurisina kasveina sopivat hyvin syväjuuristen mäntyjen kanssa.

 

 

Alppiruusuja ei pidä istuttaa kuusten alle ja läheisyyteen, sillä kuusi ei matalajuurisena sovellu alppiruusun kaveriksi.

 

 

Alppiruusun istutuskuoppaan pitää pohjalle hankkia havupuiden risuja ja käpyjä, sillä alppiruusun kasvupaikka pitää olla sellainen, että alppiruusun juurelle pystyy helposti kaivautumaan kyynärpäitä myöten!

 

 

Tärkeintä on muistaa se, että alppiruusulle ei koskaan pidä antaa ripaustakaan kalkkia, sillä alppiruusut ovat kalkinkarttajia.

 

 

Alppiruusut ovat nyt kukkeimmillaan ja tämän juttuni lopuksi kuvakimara alppiruusuistamme:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vuonna 2020 kesäkuun neljäntenä päivänä saamme taas seuraavan kerran ihailla alppiruusujen kukoistamista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Myös se on tärkeä mielipide, että ei ole hyvää eikä pahaa sanottavaa Viljakkalan kuntaliitoksesta Ylöjärveen

Sunnuntai 9.6.2019 - -Esko Erkkilä-

 

 

Olen kahden kaupungin ”luottamushenkilöloukussa”, sillä Tampereen kaupungin Vanhusneuvoston jäsenyyden lisäksi toimin Ylöjärvellä asukaslautakunnan alaisen Viljakkala-neuvoston puheenjohtajana.

 

 

 

 

Viljakkala-neuvosto osallistui tänään omalla osastollaan Haverin konepäiville.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tapio Lieskon kanssa yhdessä otimme vastaan viljakkalalaisten  tuntemuksia välitettäväksi Ylöjärven päättäjille.

 

 

 

 

 

Nella-onnetar nosti hedelmäkorin omistajaksi…

 

 

 

 

 

…Markku Vuorenmaan, jolle luovutimme Viljakkala-neuvoston hankkiman hedelmäkorin.

 

 

 

Seuraavan kerran Viljakkala-neuvosto kerää asukasmielipiteitä Karhen markkinoilla 29.6.2019 – tervetuloa silloin Karhelle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Herra kapteeni: Yliluutnantti Erkkilä ilmoittautuu ja onnittelee!"

Keskiviikko 5.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Otsikossa oleva armeijamuotoinen tervehdys oli minulle totuutta eilen aamulla, kun soitin vanhimmalle pojalleni aamutervehdyksen.

 

 

Mieluusti tuon tervehdyksen teinkin vaikka se merkitsi, että menetin perhekunnassamme sotilasarvoltaan korkeimman sotilasarvon omaavan perheenjäsenen aseman.

 

 

Olen aikoinaan saanut ylennyksen yliluutnantiksi, mutta niin on saanut myös vanhin poikamme.

 

 

Ylennysajankohdan perusteella olen ollut perhekuntamme ykkönen sotilasarvoissa, mutta eilen Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä tilanne muuttui, kun…

 

 

 

 

 

…vanhin poikamme Juha sai ylennyksen kapteeniksi.

Tässä kuva Juhan ylennyksestä kertovasta tiedotteesta.

Arvostan poikani saamaa ylennystä!

-Esko Erkkilä-

Osaavat ne!

Sunnuntai 26.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Lions Club Ylöjärvi/Keijärvi ja Lions Club Ylöjärvi/Teivo järjestävät yhdessä aina toukokuun lopulla Ylöjärven Markkinat Kauppakeskus Elon paikoitusalueella.

 

 

Eilen oli ”se päivä”!

 

 

Markkinoilla oli paljon nähtävää ja nyt kerron siitä riehakkaasta toiminnasta, jota maamme kärkipolitiikot tarjosivat markkinayleisölle.

 

 

Ilottelun vauhdittajina toimivat maamme kaksi ehkä merkittävintä politiikan taitajaa eli eurovaaliehdokas Mauri Pekkarinen ja kansanedustaja Ben Zyskowicz.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hymy on herkässä eli Mauri Pekkarinen, Ben Zyskowicz ja Arto Pirttilahti.

 

 

 

 

 

Tässä on poliittista kokemusta 2 x 40 vuotta!

 

 

 

 

 

Tänään saamme illalla jännittää, että miten paljon numero 33 saa ääniä EU-vaaleissa!

 

 

 

 

 

Totesin Benille, että vasta nyt tapaan hänet henkilökohtaisesti ensimmäisen kerran - mukava kokemus!

 

 

 

 

 

Kimmo Sasilla on tapanaan kuljettaa mukanaan tavallista suurempaa nimikylttiä!

 

 

 

Aikamoisia velikultia ja kristillisdemokraattien Sari Tanus myös mukana!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Porkkana ja punajuuri eroavat optimaalisen kylvöajankohdan osalta toisistaan kuin yö ja päivä!

Tiistai 21.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Porkkana ja punajuuri ovat Viherpeukaloiden suosituimmat juurekset ja niin myös meillä.

 

 

Molempien viljelytekniikka on kylvämisen jälkeen jokseenkin samanlainen, mutta kylvöaikavaatimukset porkkanalla ja punajuurella eroavat toisistaan kuin yö ja päivä.

 

 

Porkkana kannattaa ehdottomasti kylvää jo syksyllä, sillä syyskylvö varhaistaa porkkanasadon saamista kevätkylvöön verrattuna viikoilla.

 

 

Punajuurta ei saa missään olosuhteissa kylvää syksyllä ja keväälläkin vasta sen jälkeen, kun maan lämpötila on pysyvästi ylittänyt 10 astetta.

 

 

Punajuuri on kaksivuotinen kasvi, joka kasvattaa ensimmäisenä vuotena lehtiruusukkeen ja mehevän juurimukulan. Toisena vuonna punajuuri kukkii ja tuottaa siemeniä.

 

 

Me ihmiset menemme punajuuren ”elämässä” väliin ja korjaamme omiksi tarpeiksemme sen mehevän juurimukulan heti ensimmäisen kasvuvuoden jälkeen.

 

 

Jos kylvämme punajuuren liian varhain ja sen siemenet kokevat maassa ollessaan kylmän vaiheen, kokee punajuuri saaneensa kylmäkäsittelyn ja alkaa jo ensimmäisen kasvukautensa lopulla kasvattamaan kukkavartta sekä siemeniä.

 

 

Kukkavartta pukkaava punajuuri on kelvoton ruokakäyttöön ja sitähän me emme halunneet.

 

 

Ilmastonkehittyminen – huomaatte, että en halua ilmiöstä käyttää kirosanaksi muodostunutta erästä toista sanaa – saattaa merkitä, että punajuuren optimaalinen kylvöajankohta Suomessa alkaa muodostumaan jo toukokuun lopulle, mutta varminta punajuuren kylvöajankohta on ajoittaa kesäkuun alkupäiviin.

 

 

Punajuuresta tässä toteamiseni pätee myös valkojuurikkaaseen sekä raitapunajuureen.

 

 

Palsternakka vertaantuu optimaalisen kylvöajankohdan osalta porkkanaan eli palsternakka kannattaa ehdottomasti kylvää kasvupaikalleen jo syksyllä.

 

 

-Esko Erkkilä-

EU-rahoituksen saaminen pääväylähankkeisiin mahdollistaa kotimaisen rahoituksen entistä suuremman potin ohjaamisen alempiasteisten teiden korjaamiseen ja kunnossapitoon!

Keskiviikko 15.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Eurovaalit lähestyvät ja on aika tarkastella Suomen eurovaaliehdokkaiden linjauksia omalle toiminnalleen nyt ja seuraavalla vaalikaudella.

 

 

Euroopan pohjoisin meppi Mirja Vehkaperä avasi eilen Keskustan vaalimökkikauden Tampereen Keskustorilla jo heti klo 10.00.

 

 

Kaikkien muiden puolueiden vaalimökit pysyivät suljettuina, mutta Keskusta oli aktiivinen jo aamusta alkaen!  Lupaa hyvää!

 

 

 

 

 

Vehkaperän ”adjutanttina” toimi neljästi eduskuntaan Pirkanmaalta valittu Pirkanmaan senaattori Mikko Alatalo, joka ei enää pyrkinyt viidennelle kansanedustajakaudelleen.

 

 *****************

 

Sain jutella Mirja Vehkaperän kanssa – Mikon kanssa keskustelemme yhteiskunnallisista asioista viikoittain.

 

Mirja Vehkaperä on yhdessä Mikko Alatalon kanssa kansanedustaja-aikoinaan keskittynyt viestintä- ja liikennepoliittisiin kysymyksiin ja siitä kertoo mm. se, että he toimivat aikoinaan kansanedustajina liikenne- ja viestintävaliokunnan jäseninä.

 

 

Mirja Vehkaperä korosti eilen Tampereen Keskustorilla sen seikan tärkeyttä, että saamme pääväyliemme ja satamiemme rahoitukseen EU-rahaa, sillä se merkitsee kansallisen rahoituksen tehokkaampaa ohjaamista alempiasteisten liikenneväylien rahoittamiseen.

 

 

 

 

 

 

 

Olipa mukava seurata, kun Keskustan kunniajäsen ja Tampereen tarkastuslautakunnan jäsen, Tampereen varavaltuutettu Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen sekä Euroopan pohjoisin meppi Mirja Vehkaperä tapasivat aurinkoisella Tampereen Keskustorilla ja avasivat Keskustan vaalimökin varhain aamusella 13.5.2019!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Varttikarjalaiset

Perjantai 3.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen sukujuuriltani pirkanmaalainen, mutta kolme poikaani – neljännestusina – ovat varttikarjalaisia!

 

 

Arvaatte, että poikieni varttikarjalaisuus perustuu siihen, että Rouvani on puoliksi karjalainen, sillä hänen äitinsä oli syntynyt Salmin pitäjän Mantsinsaarella Laatokalla.

 

 

Anoppini sukunimi tyttönimenä oli Ahven.

 

 

Arvostan karjalaisuutta, sillä se heimo on vuosisatojen saatossa saanut kokea kovia.

 

 

Vaimoni sai aikoinaan tarpeekseen muutamasta matkastamme Neuvostoliittoon ja en ole häntä saanut kanssani Mantsiin, mutta keskipoika lähti kerran mukaani.

 

 

Poikkesimme anoppini ja keskipojan mummon kotitalon raunioilla Mantsinsaaren Työmpäisten kylässä ja mielessäni liikahti jotain lämpimästi, kun palatessamme keskipoika jäi muusta seurueesta jälkeen ja valokuvasi mummonsa nuoruuden maisemia!

 

 

Silloin tunsin, että olen ollut auttamassa perhekunnassamme karjalaisuuden kapulan vaihtamista vaikka en itse olekaan karjalainen!

 

 

 

*****************

 

 

 

 

 

 

Olin vuosia sitten huutokaupassa Turussa ja kaupan oli tämä kipsitaulu Viipurin linnasta.

 

 

Siihen aikaan ainakin Turussa oli vähäinen kysyntä karjalaisesineille ja sain tuon taulun kahdellakympillä!

Tunnustan, että en muista oliko tuolloin vielä markka-aika vai oliko tuo kaksikymppinen euroja!!

 

 

Arvostan joka tapauksessa huutoani!

 

 *****************

 

Pääsen Viipuriin taas heinäkuun alkupäivinä, kun me viljakkalalaiset ja hämeenkyröläiset saamme osallistua kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen johtamalle Kyröläismatkalle Sortavalaan, Petroskoihin, Kizhin saarelle ja lopulta myöskin Viipuriin.

 

 

Odotan matkaa suurella mielenkiinnolla ja ehkä sitten aikoinaan laadin matkastamme jonkun jutun tällekin saitille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Porkkanan ja palsternakan kylväminen sekä valkosipulin istuttaminen kannattaa tehdä jo syksyllä

Perjantai 26.4.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen viime päivinä saanut olla kahdessakin eri tilaisuudessa äänessä ajankohtaisista puutarha-asioista. 

 

 

En ole koulutukseltani puutarha-alan ammattimies, mutta menneitten vuosien aikana kokemusta viherpeukalo-asioista on hieman kertynyt.  Kasvien kanssa toimiminen on kuitenkin sellaista, että kaiken osaavaksi ammattimieheksi ei koskaan pääse.

 

 

***************

 

 

 

Porkkanan ja palsternakan syyskylvö on monelle suuri ihmetyksen aihe, sillä valtaosa puutarhaharrastajista luulee, että noiden molempien kevätkylvö on ainoa oikea tapa.

 

 

Porkkanan ja palsternakan syyskylvöllä saavutetaan monia etuja ja eräs noista eduista on töiden tasaaminen – kevätkaudella viherpeukalolla on ”tuhat työtä” ja työhuippujen tasaamiseen syyskylvöt ovat oivallinen keino.

 

 

Vihanneksista syyskylvön voi tehdä porkkanan ja palsternakan lisäksi ainakin tillille, ruohosipulille, persiljalle, juuripersiljalle, retiisille, retikalle, salaatille sekä mustajuurelle!

 

 

Syyskylvö mahdollistaa kasveille nopean kasvuunlähdön ja sen, että syyskylvön avulla voidaan hyödyntää alkukevään kosteuspitoinen kasvualusta.

 

 

***************

 

 

Valkosipulia meillä on viljelty ehkä jo parisenkymmentä vuotta ja aina syksyllä istutettavaa talvivalkosipulia.

 

 

Poikkesin mökkimaailmassa eilen ja totesin, että valkosipulimme ovat lähteneet vallan mainiosti kasvuun.

 

 

Meillä taitaa nyt olla valkosipulia kasvamassa reipas sata rivimetriä ja istutusriveissä ei näyttänyt olevan aukkoja.

 

 

Puhun kokemuksesta, kun totean, että valkosipulilla ei ole ns. monokulttuuriongelmaa eli sitä voidaan vuodesta toiseen viljellä samalla kasvupaikalla.

 

 

Valkosipulilla ei ole myöskään tuholaisongelmaa eli sen viljelyssä ei tarvita kasvinsuojeluaineita.

 

 

Runsas lannoitus on valkosipulin kohdalla keskeinen seikka ja olen liian usein minäkin yrittänyt kasvattaa valkosipuleita liian vähäisellä lannoituksella.

 

 

Kertomistani syyskylvö- ja syysistutusohjeista alkaneen kasvukauden osalta ei ole enää käyttöä, mutta tuleehan se syksykin ja pitäkää silloin mielessä syyskylvöt ja syysistutukset!

 

 

 

-Esko Erkkilä-