Ammattiyhdistysliike osoitti vastuuttomuutensa

Lauantai 5.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Hallitus on pääministeri Juha Sipilän johdolla yrittänyt jo ties monennenko kerran saada maahan yhteiskuntasopimusta, jotta maamme velkaantuminen ja kilpailukyky voitaisiin saada kestävälle pohjalle.

 

 

Ammattiyhdistysliike on kerta toisensa jälkeen torpannut hankkeen.

 

 

Taisi olla jo ainakin viides kerta, kun työmarkkinaosapuolet pääsivät sopimukseen paketista, jolla saataisiin 35.000 uutta työpaikkaa ja tasapainotettaisiin julkista taloutta 600 miljoonalla eurolla.

 

 

Kaikki osapuolet ehtivät jo hehkuttamaan, että näin sovittu paketti olisi riittävä ja kaikkien hyväksyttävissä, mutta unohdettiin, että SAK totesi tarvittavan lisäaikaa sopimuksen hyväksymiseksi.

 

 

SAK-liitoista sopimusluonnoksen torppasi ensimmäisenä SEL eli Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry.

 

 

SEL on äärivasemmistolainen liitto ja sen mielipide oli ennakoitavissa eli sen päättäjät osasivat ”diskontata”, kun hehkuttivat yhteiskuntasopimuksen syntymistä.

 

Olen 40-vuotisen työurani aikana karvaasti saanut kokea SEL:n työtaistelutoimenpiteet ja olen saanut parhaani mukaan paikkailla niitä ongelmia, joita SEL:n työtaistelutoimenpiteet ovat aiheuttaneet asiakaskunnalleni.

 

 

Myös AKT:n eli Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n vastuuton asenne yhteiskuntasopimukseen oli ennakoitavissa, joten senkään eilen kertoma, että se ei hyväksy kilpailukykypakettia ei ollut yllätys.

 

 

Yllätys oli PAM:n eli Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n päätös jättäytyä kilpailukykysopimusneuvottelujen ulkopuolelle.

 

 

Rakennusliitto ry:n jääminen pientareelle räksyttämään ei myöskään ollut yllätys.

 

 

Kun näiden neljän luetellun liiton lisäksi myös Metalliliitto kovine ehtoineen asettui vapaamatkustajaksi Suomen kuntoonlaittamisessa, ovat ay-änkyrät jälleen kerran osoittaneet todelliset tavoitteensa.

 

 

Asetan koko ammattiyhdistysliikkeen vastuulliseksi kilpailukykysopimuksen torppaamisesta, vaikka sopimuksen hyväksyneet toistelevatkin, että emmehän me, vaan nuo muut.

 

 

Totean, että olen koko työurani aikana toiminut vastuullisesti, kun en ole hetkeäkään ollut minkään ammattiliiton jäsen.

 

 

On luonnollista, että palkkatyötä tehneenä piti varmistaa elanto mahdollisen työttömyyden aikana ja sen vuoksi olinkin ns. Loimaan kassan eli Yleisen työttömyyskassan YTK:n jäsen.

 

 

Jälkeenpäin ajatellen jäsenyyteni YTK:ssakin oli aiheeton, sillä työurani aikana en ollut päivääkään työttömänä!

 

 

Suosittelen lämpimästi kaikille YTK:n jäsenyyttä – ei tarvitse kuulua ay-änkyröihin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Löytöretkeilijä Joao Goncalves Zarco löysi Madeiran vuonna 1419

Keskiviikko 2.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Portugalilainen merenkulkija ja löytöretkeilijä Joao Goncalves Zargo (1390 – 1471) löysi Madeiran saaren vuonna 1419.

 

 

Historiankirjat kertovat, että Zargo sekä Tristao Vaz Teixeira lähetettiin tutkimaan Madeiran saarta seuraavana vuonna, kun 1418 oli löydetty Porto Santo.

 

 

Zargo oli prinssi Henrik Purjehtijan palveluksessa – prinssi Henrik pani alulle Portugalin löytöretket ja sai tästä lisänimen Purjehtija, vaikka ei itse osallistunutkaan pitkille löytöretkille.

 

 

****************

 

 

Madeiralla on nettitietojen mukaan kolmekin Joao Goncalves Zargon patsasta ja taannoisella Madeiran matkallamme tapasimme niistä kaksi.

 

 

 

 

 

 

Tunnetuin Zargon patsas sijaitsee Funchalin keskustassa Avenida Arriaga`lla.

 

Tämän patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Francisco Franco ja patsaan jalusta on arkkitehti Cristino da Silvan käsialaa.

 

 

 

 

 

 

Toisen Zargon patsaan tapasimme Promenade Centromar´lla. Tämän patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Augusto Jose Sobral Cid.

Pidän tämän patsaan lennokkuudesta!

 

 

 

Edellisellä Portugalin lomamatkallemme saimme perehtyä portugalilaisten kaukokohteisiin tekemiin löytöretkiin ja nyt huomasimme, että he ovat Henrik Purjehtijan johdolla tehneet ”löytöjä” myös läheltä manner-Portugalia!

 

 

Mielenkiintoista perehtyä näihinkin asioihin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Yksityistiet ja niiden osakkaat ovat arvonlisäverotuskäytännön myötä valtiolle melkoisia maksumiehiä!

Perjantai 26.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Perhekuntani on Viljakkalassa, Hämeenkyrössä ja Kälviällä yhteensä kuuden yksityistien osakas ja sen lisäksi olemme osakkaana yhdessä metsäautotiessä.

 

 

Suuri yksityisteiden määrä selittyy sillä, että mökkini sekä maatilani ovat molemmat kahden yksityistien takana eli ne sijaitsevat kaukana valtateistä.

 

 

Kunnat tukevat yksityisteitä pienellä osuudella tien vuotuisista kokonaiskustannuksista, mutta valtio puolestaan rokottaa yksityisteiden taloutta monesti paljon enemmän kuin on kunnan myöntämä yksityistieavustus.

 

 

Valtion yksityisteiden taloutta kuristava ote perustuu arvonlisäverojärjestelmäämme.

 

 

Kauppa, teollisuus, maataloudenharjoittajat ja mm. metsänomistajat voivat vähentää maksetut arvonlisäverot arvonlisäverolaskelmissaan, mutta yksityisteillä ei ole tätä mahdollisuutta.

 

***************

Kerron esimerkin:

 

 

Kun yksityistien toimitsijamies tai yksityistien hoitokunta päättävät tilata tielle soraa 1.000 eurolla, niin sorantoimittaja joutuu lisäämään veloitushintaansa 24 % arvonlisäveroa eli tiekunta maksaakin sorasta yrittäjälle 1.000 euroa ja sen lisäksi valtiolle arvonlisäveroa 240 euroa eli laskun kokonaissumma onkin 1.240 euroa.

 

 

Muut toimijat pystyvät arvonlisäverolaskelmassaan huomioimaan tuon 240 euroa vähennyksenä, mutta kun yksityistiet eivät ole arvonlisäverovelvollisia, niin yksityisteillä ei ole tuota vähennysmahdollisuutta.

 

*************

 

Se, että yksityistiet eivät kuulu arvonlisäverojärjestelmän piiriin, lisää sitä eriarvoisuutta, joka vallitsee asutustaajamien ja maaseudun välillä.

 

 

Esitän, että yksityistiet pitää saada arvonlisäverojärjestelmän piiriin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi kuitin antaminen on niin vaikeaa?

Torstai 21.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Me suomalaiset valitamme usein, että lomamatkoillamme etelässä emme saa ostoksistamme kuitteja.

 

 

Näin asia useasti saattaakin olla, mutta melkoisen vaikeaa kuitin saaminen on Suomessakin monessa paikassa.

 

 

Marketeissa kassat on opetettu antamaan asiakkaille kuitti ja ilahduttavan monesti kassakuitin antaminen tapahtuu hymyillen – kiitos siitä S- ja K-ryhmille, joille annan tunnustusta harvoin.

 

On ihmeellistä, että Alkon myymälöissä kuitin saaminen ilman pyytämistä on harvinaista – luulevatko Alkon myyjät edelleen, että he ovat jotain ylempää kastia!

 

 

Alkossa ”pyytämistä” ei toki useinkaan tarvitse tehdä sanallisesti, sillä käden ojennettuna pitäminen sentään riittää.

 

 

Erityisen vaikeaa ja haasteellista on Alkossa saada kuitti, jos on liikkeellä työvaatteissa – juuri tämä osoittaa, että Alkon myyjät kokevat olevansa ”ylempää kastia”.

 

 

Myös se, että olet palauttanut tyhjiä pulloja Alkon ja viereisen marketin yhteiseen pullonpalautusautomaattiin ja tarjoat ”osamaksuksi” pullonpalautuskuittia, saa aikaan sen, että ilman pyytämistä et saa kassakuittia.

 

 

Ostoskorin sisältö vaikuttaa myös siihen, että saako Alkosta kuitin pyytämättä.  Pari viinipulloa tekee ”eetvarttia”, sillä jos niitä on ostoskorissa, niin kuitti irtoaa ilman anelemista.

 

 

Auta armias, sitä, joka ostaa vain jallupullon tai pienen pullon vodkaa, niin onhan ihme, jos kuitti tulee pyytämättä.

 

 

Joskus, kun kuitin saaminen on erityisen tiukassa, tapaan kommentoida myyjälle, että en hyväksy pimeää kauppaa edes Alkolle!

**************

 

 

Toimitin luonnoskopion tästä jutustani Alkon johdolle jo 29.12.2015 – seuratkaahan, että muuttuuko Alkossa ostokuitin antamiskäytäntö vuonna 2016!

 

 

Pyysin reklamaationi palautetta, saa nähdä, että saanko!

 

 

Veikkaan, että mahdollisessa palautteessa runoillaan jotenkin tähän suuntaan:

 

 

*********************

 

 

Kiitoksia palautteestanne.  Ostokuitin antaminen asiakkaalle kuuluu Alkon ohjeistukseen.  Olemme Alkossa havainneet, että ainoastaan osa asiakkaistamme haluaa ostoksistaan ostokuitin, mutta pyrimme siihen, että ostokuittia aina tarjotaan pyytämättä.

 

 

Kiitämme vielä kerran palautteestanne ja tulemme jälleen kerran muistuttamaan henkilökuntaamme siitä, että ostokuittia pitää aina tarjota asiakkaalle.

 

 

********************

 

Saapa nähdä, että millaisen palautteen saan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkalan miehet lähtivät Talvisotaan 14.10.1939

Keskiviikko 20.1.2016 - -Esko Erkkilä-

 

 

 

 

Viljakkalan Seurojentalon pihamaalla on muistokivi joka kertoo siitä, kun Viljakkalan miehet lähtivät Talvisotaan silloiselta Viljakkalan Maamiesseurantalolta 14.10.1939.

 

 

Muistokivessä on seuraava teksti:

 

 

ISÄNMAAN KUTSUESSA LÄHTIVÄT

VILJAKKALAN MIEHET TÄLTÄ

PAIKALTA PUOLUSTAMAAN MAAN

VAPAUTTA TALVISOTAAN 14.10.939

 

VELVOITTAVAKSI MUISTOKSI

TULEVILLE SUKUPOLVILLE

 

SOTIIN 1939- JA 1941-1944

OSALLISTUNEET

VILJAKKALAN SOTAVETERAANIT

 

 

***************

 

 

Viljakkalan miehet kuuluivat Satakunta-Hämeen sotilasläänin 14.10.939 perustamaan Jalkaväkirykmentti 17:ään.

 

 

Viljakkalassa perustettiin JR17:n I Pataljoonan 2. Komppania.

 

 

JR17:n komentajana toimi silloinen eversti Kaarlo Heiskanen.

 

 

Kylmä-Kallena tunnettu Heiskanen oli Jääkäripataljoona 27:n kasvatteja ja hän toimi Puolustusvoimien komentajana 1953 – 1959.

 

 

Heiskanen otti 13.3.1940 vastaan Suomen lipun, kun se Talvisodan jälkeen laskettiin alas Viipurinlinnan tornista.

 

 

****************

 

Viljakkalan miesten tie Talvisotaan kulki yksikön perustamisen jälkeen Hämeenkyrön, Siuron ja Tampereen kautta Sippolan kunnan Enäjärvelle, jonne JR17 keskitettiin Päämajan reserviksi lähelle Kaipiaisten asemaa.

 

 

JR17 oli osa 6.divisioonaa, jonka Ylipäällikkö alisti Karjalan armeijalle 19.12.939.

 

 

Tilanteet kehittyivät siten, myös Viljakkalan miehet joutuivat osallistumaan 23.12.1939 tapahtuneeseen Hölmön tölväykseen.

 

 

Olen käsitellyt Hölmön tölväystä tällä palstalla 25.12.2015.

 

 

***************

 

 

Viljakkalan Seurojentalon vierellä sijaitseva muistokivi on niiden tapahtuminen paikalla, josta vuonna 1939 alkoi Viljakkalan miesten tie Suomen itsenäisyyttä puolustamaan.

 

 

Ehdotan, että Viljakkalassa otetaan tavaksi kokoontua lokakuun 14. päivänä muistelemaan tapahtumia 14.10.1939 ja kunnioittamaan niitä miehiä, jotka taistellen takasivat meille itsenäisen Suomen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sote-uudistus on ministeri Juha Rehulan jämerässä ohjauksessa

Lauantai 16.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Puheenjohtamani Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö järjesti eilen Tampereella yhdessä Keskustan Pirkanmaan piirin kanssa aamiaisbuffet-tilaisuuden, jossa perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula kertoi sote-uudistuksen etenemisestä.

 

 

Varhaisesta aamuhetkestä huolimatta saimme Näsilinnankadulla sijaitsevan Linkosuon kahvilan tupaten täyteen sote-uudistuksesta kiinnostunutta yleisöä.

 

 

 

 

 

 

Ministeri Juha Rehula totesi esityksessään mm. näin:

 

 

• uudistus on välttämätön ja pikainen

• yksikään kunta ei yksin pysty hoitamaan asiaa

• on maailmanlaajuisesti ainutlaatuista, että nyt Suomessa sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan yhdessä

• kotiuttamisen, kuntoutuksen ja kotipalvelu-ketjun vastuunkantaja tulee olemaan selkeä

• ihmiset saavat valita ”oven”, josta he saavat palvelut
  

  • valinnan oltava vuoden mittainen
  • nyt lääkäreillä on valinnanvapaus
    • sama lääkäri voi aamusella olla julkisen puolen palveluksessa, puolenpäivän tienoilla toimia työterveyslääkärinä ja iltapäivällä hoitaa yksityisvastaanottoa!

• uudistus tulee aiheuttamaan "monenlaista melskettä", sillä kyseessä on 24 miljardin euron suuruinen bisnes

• lakipaketti tulee eduskuntaan huhtikuussa 2016 ja se tulee ulos eduskunnasta keväällä 2017. Sovelletaan 1.1.2019 alkaen.

• uudistus merkitsee, että myös yksityisen puolen on avattava nähtäväksi kustannusrakennettaan

• kokonaisveroaste ei saa nousta

• sairaalaneliöitä on tarpeeseen nähden liikaa

  • nyt on olemassa 3,7 miljardin arvosta sairaanhoitoinvestointeja suunnittelun alla ja se on liian paljon

 

 

 

 

 

 

Tilaisuuden juontajina toimivat kansanedustaja Arto Pirttilahti…

 

 

 

 

 

 

…ja kansanedustaja Mikko Alatalo.

 

 

 

 

 

 

Oli kieltämättä miellyttävää, kun keskusteluni ministeri Juha Rehulan kanssa kiertyi keskinäisen kehumisen kerhoksi, mutta niin siinä vaan kävi!

 

 

Olen huomannut sen ennenkin ja annan suuren arvon sille, että ministeri Rehula muistaa minut ja muistaa eri yhteyksissä sen myös mainita!

Tässä esimerkki siitä arvostuksesta, jonka ministeri Rehula minulle suo - tekstit ovat ilmestyneet facebookiin tuon ylläolevan kuvan julkaisemisen jälkeen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tänään on vuoden 2015 viimeinen päivä!

Torstai 31.12.2015 - -Esko Erkkilä-

…ja tänään tulee kuluneeksi 100 vuotta vuoden 1915 viimeisestä päivästä!

 

 

Sata vuotta on pitkä aika, mutta kuitenkin sellainen aikajänne, joka on käsitettävissä.

 

 

Minulle vuosi 1915 merkitsee isäni syntymävuotta.

 

 

Isäni joutui viettämään vuodet 1939 – 1944 rintamalla puolustamalla Suomea vainolaisen hyökkäyksiltä. 

 

 

Hän selvisi Talvisodasta, Jatkosodasta ja Lapinsodasta kahdella haavoittumiselle, mutta selvisi kuitenkin.

 

 

Minulla on piironginlaatikossa isäni kantakortin kopiot, mutta niihin tutustuminen on jäänyt vähäiseksi, sillä eläkeläisellä on kiireitä.

 

 

Samaisessa piironginlaatikossa on myös isäni kunniamerkit, mutta niihinkin tutustuminen ja paneutuminen on jäänyt liian vähälle.

 

 

Isäni kuului siihen ikäluokkaa, joka elinaikanaan ei saanut ympäröivältä yhteiskunnalta sitä kunnioitusta ja arvonantoa, joka sotiemme veteraaneille olisi kuulunut.  Päinvastoin, nämä veteraanit saivat päälleen vasemmiston ja jopa koko yhteiskunnan halveksunnan, että uhrasivat parhaimman nuoruutensa Isänmaan hyväksi.

 

 

Onneksi ne harvalukuiset sotaveteraanit, jotka vielä ovat elossa, ovat saaneet arvostusta siitä toiminnasta, jolla he puolustivat maatamme vihollista vastaan.

 

 

 

 

Kun tänään illansuussa sytytän kynttilöitä omakotitaloni pihapuiden oksilla riippuviin lyhtyihin, muistelen kunnioituksella niitä isiämme, jotka taistelemalla säilyttivät Suomelle itsenäisyyden Talvisodan, Jatkosodan ja Lapinsodan taisteluissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Teimme traktorihankinnan, jossa annoimme painoarvoa myös muille tekijöille kuin hinnalle

Tiistai 29.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Vuodenvaihteessa tulee kuluneeksi seitsemän vuotta, kun olen saanut toimia Tampereen Infra Liikelaitoksen luottamushenkilönä.

 

 

Vaalikauden 2009 – 2012 toimin tuon liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana ja tällä vaalikaudella olen ollut johtokunnan jäsenenä.

 

 

Liikelaitoksen johtokunta jatkaa nykyisellä kokoonpanollaan 9.4.2017 pidettäviin kuntavaaleihin saakka.

 

 

***************

 

 

Tukeudun tässä jutussa johtokuntamme virallisiin ja julkisiin pöytäkirjoihin, mutta totean, että asioiden käsittely Infran johtokunnassa on koko ajan ollut yhteistyöhaluista ja tamperelaisten parhaaksi tähtäävää – puoluenäkökohtia johtokuntatyöskentelyssä ei ole harrastettu.

 

 

 

Investointibudjettimme vuonna 2015 on 1,1 M€ ja eräs investointikohteistamme tänä vuonna oli traktorin hankkiminen, josta teimme päätöksen 22.4.2015 pidetyssä kokouksessamme.

 

 

Kopioin tähän alle sen julkisen aineiston, joka traktorin hankkimisesta Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa syntyi, kun teimme hankintapäätöksen:

 

 

 

**********************

 

 

 

Traktorin hankinta

 

 

Infrajo 22.4.2015                Vs. toimitusjohtaja Tietäväinen 13.4.2015:

 

"Tampereen Logistiikka Liikelaitos pyysi tarjouksia Tampereen Infra Liikelaitoksen toimeksiannosta traktorista. Lisäksi optiona tarjoajan oli tarjottava alaterää sekä takaterää erikseen hinnoiteltuina.

 

Hankintamenettely oli avoin. Kyseessä on EU-kynnysarvon alittavan tavaran hankinta. Hankinnasta julkaistiin hankintailmoitus 13.2.2015 HILMA-palvelussa. Tarjouspyyntö oli saatavilla Tarjouspalvelu.fi - portaalissa.

 

Tarjouksen jätti määräaikaan 2.3.2015 klo 16.00 mennessä seuraavat yritykset: AGCO Suomi Oy, Hankkija Oy ja Konekesko Oy.

 

Tarjoajat täyttivät tarjouspyynnössä tarjoajan soveltuvuudelle asetetut vaatimukset ja tarjoukset vastasivat tarjouspyynnön vaatimuksia.

 

Tarjouspyynnössä ilmoitettu valintaperuste oli kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous seuraavin arviointiperustein: hinta max 70 pistettä ja laatu max 30 pistettä jakautuen seuraavasti: ajomukavuus, ergonomia, istuimen säädettävyys jne max 10 pistettä, ajettavuus ja traktorin käyttäytyminen eri tilanteissa max 10 pistettä, hallintalaitteet sekä päivittäisen huollon selkeys, tarkastukset, liittimet jne max 10 pistettä. Tarjouspyynnön mukaisille traktoreille suoritettiin koeajot.

 

Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen teki AGCO Suomi Oy saaden 97 pistettä.

 

Vertailuhinnat ja laatupisteet perusteluineen ovat nähtävissä tämän päätöksen liitteenä olevasta vertailutaulukosta sekä laatuarviointilomakkeelta.

 

Päätösesitys perusteluineen tulee julkiseksi vasta päätöksenteon jälkeen ja asiakirjat ovat liikesalaisuuksia lukuun ottamatta julkisia sopimuksen tekemisen jälkeen sekä asianosaisjulkisia hankintapäätöksen jälkeen (laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999). Asiakirjoja säilytetään Tampereen kaupungin sähköisessä arkistossa. Tarvittaessa asiakirjoja voi tiedustella Tampereen Logistiikka Liikelaitoksesta.

 

Hankintalain mukaan sopimus voidaan tehdä aikaisintaan 14 päivän kuluttua tämän hankintapäätöksen tiedoksisaannista edellytyksellä, että hankintapäätös on saanut lainvoiman.

 

Yhteyshenkilö: hankinta-asiantuntija Siru Erkkilä, puh. 040 801 6957, etunimi.sukunimi@tampere.fi

 

Päätösehdotus. Vs. toimitusjohtaja Tietäväinen:

 

Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunta päättää,

 

että sopimus Valtra N113H5 -traktorin hankinnasta tehdään AGCO Suomi Oy:n (2395797-2) kanssa ja

 

että lisäksi tilataan optiona pyydetty takaterä hinnaltaan 6 854,00 € ja

 

että hankinnan kokonaisarvo on 76 354,00 € (alv 0 %) ja

 

että hankinta sisältyy vuoden 2015 investointeihin ja

 

että hankintapäätös on Tampereen kaupunkia sitova vasta, kun sopimus on allekirjoitettu.

 

Päätös           Päätösehdotus hyväksyttiin.

 

 

*****************

 

 

Päätöksemme perustui päätöksenteon jälkeen kaikille julkiseen vertailutaulukkoon, josta ilmenee, että Konekesko Oy tarjosi ”Massey Ferguson 5613 Dyna 4 Efficient” –merkkistä traktoria, Agcosuomi Oy ”Valtra N113H5” merkkistä traktoria ja Hankkija Oy ”John Deere 6125 M” –merkkistä traktoria.

 

 

Konekesko Oy:n tarjoama traktori sai 94,799 pistettä, Agcosuomi Oy:n tarjoama traktori 97,000 pistettä ja Hankkija Oy:n tarjoama traktori 83,452 pistettä.

 

 

Päätimme hankkia Agcosuomi Oy:n tarjoaman ”Valtra N113H5” –traktorin tarjouspyynnössä esitettyine lisälaitteineen hinnalla 69.500 euroa.

 

 

Vertailutaulukko löytyy internetistä seuraavan polun päästä: www.tampere.fi -> Päätöksenteko -> Esityslista- ja pöytäkirjahaku -> Pöytäkirjat -> Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunta -> Hae kokoukset -> 22.4.2015 klo 16.00 -> Traktorin hankinta -> Liitteet -> Vertailutaulukko.

 

 

*******************

 

 

 

Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestettiin 8.-10.10.2015 valtakunnallinen KoneAgria –näyttely maatalouden ammattilaisille ja siellä näin Tampereen Infra Liikelaitokselle ostamamme Valtra-traktorin ennen sen luovuttamista tilaajalle.

 

 

Tässä muutama kuva hankkimastamme traktorista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 *********

Kelpasi sitä hankintaamme minunkin ihailla!

 

 

***************

 

Huomasitte varmaan, että ostopäätöksessämme hinnalla oli ainoastaan 70 %:n painoarvo ja laatutekijöillä 30 %.

 

 

Aivan liian usein kunnallisissa hankinnoissa ostospesifikaatioissa todetaan, että ratkaisevaa on halvin hinta.

 

 

Näin ei saisi olla – näin siitä huolimatta, vaikka tässä tapauksessa voittaneella vaihtoehdolla olikin parhaiden laatupisteiden lisäksi myös halvin hinta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Raaka-aine-erän salmonellapuhdistukset tapahtuvat satamien karanteenivarastoissa

Lauantai 19.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Tutkailin Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran – www.evira.fi – nettisivuilla olevaa…

 

 

”Rehuvalvonnan raportti 2014”

 

 

…nimistä asiakirjaa ja kun totesin viime vuonna esiintyneen monessa raaka-aineparttiassa salmonellaa, tuli taas kerran mieleeni operaatiot Mustolan satamassa, jotka kuuluivat työelämässä ollessani vastuulleni.

 

 

Kyseinen raportti tosiaan löytyy Eviran nettisivuilta ja se kertoo, että valvova viranomainen määräsi viime vuonna 49 erälle kieltoja, määräyksiä tai muita viranomaistoimenpiteitä.

 

 

Nopealla silmäyksellä totesin, että ainakin viidessätoista (15) tapauksessa oli kyse salmonellalöydöksestä.

 

 

Viime vuonna tavatut salmonellatyypit olivat raportin mukaan seuraavat:

 

• S. Mbandaka
• S. Agona
• S. Spp
• S. Abony
• S. ssp 1
• S. Altona
• S. Tennessee
• S. Senftenberg
• S. Breney
• S. Typhimurium
• S. Riseen
• S. Lexington
• S. Meleagridis
• S. Infantis
• S. Umbilo

 

Valtaosa löydetyistä tyypeistä on minulle tuttuja veijareita, mutta jonkin verran näyttävät Suomeen pyrkivät salmonellatyypit ”uudistuneen”.

 

 

Huomiotani kiinnitti se, että kotimaisesta vehnäleseestä on viime vuonna löydetty minulle täysin outo tyyppi eli Salmonella Breney.  Kyseessä saattaa olla tuontiviljan mukana Suomeen saapunut salmonellatyyppi.

 

 

Joissakin pahiten kontaminoituneissa erissä oli ollut useitakin salmonellatyyppejä.

 

 

 

On tärkeää, että maahantuoduissa raaka-aineissa todetut salmonellat löydetään, sillä ne pystytään tietyin menetelmin tuhoamaan ja saattamaan raaka-aine-erä käyttökuntoon.

 

 

Aiemmin salmonellakäsittelyt tehtiin kuumentamalla, mutta useiden miljoonien kilojen erille se ei ole mahdollista.

 

 

Kemiallinen käsittely on varma, suhteellisen nopea, kohtuullisen kustannustehokas ja tuloksiltaan hyvä käsittelymenetelmä.

 

 

Kemiallisessa käsittelyssä raaka-aineeseen suihkutetaan määrättyä nestettä, joka tuhoaa salmonellan – käsittelyaineella ei ole raaka-aineeseen haitallisia sivuvaikutuksia, mutta työskentelyyn osallistuvien pitää huolehtia henkilökohtaisten suojainten käyttämisestä.

 

 

Salmonellakäsittelyt tehdään viranomaisten antamien määräysten mukaan ja heidän valvonnassaan.

 

 

Käsitelty erä hyväksytään käytettäväksi, jos viranomaisnäytteet ja omavalvontanäytteet ovat puhtaita käsittelyn jälkeen

 

 

Mustolan satama on eräs paikka, jossa olen vastannut raaka-aine-erän salmonellakäsittelystä – kyse oli Saksasta tuodusta rapsirouheparttiasta.

 

 

On toki todettava, että olen saanut vuosien saatossa junailla samanlaisia operaatioita monissa muissa Suomen satamissa!

 

 

Salmonellan puhdistuskäsittely on iso ruljanssi, sillä kyse on tavallisesti vähintään 2.000 tonnin suuruisesta erästä. Jo se, että tarvitaan tuplasti varastotilaa – likainen tavara ja puhdistettu tavara - merkitsee pienissä satamissa melkoista haastetta.

 

 

Mukailen hieman eilisen juttuni lopputoteamusta, kun totean, että homman hoitaminen vaati monipuolista kokemusta ja ammattitaitoa, mutta sitä vartenhan yritykset ovat palkanneet päteviä henkilöitä riveihinsä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Talvisota alkoi 76 -vuotta sitten klo 06.50

Maanantai 30.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 klo 06.50.

 

 

Anoppini kotipitäjä Salmi oli ensimmäisiä Neuvostoliiton kohteita, kun suurvalta alkoi hyökkäyksensä.

 

 

Anoppini oli kotoisin Salmin pitäjän Mantsinsaarelta.

 

 

Vuonna 1915 syntynyt anoppini oli Talvisodan syttyessä 24 –vuotias ja hän oli jo aikoja sitten jättänyt kotisaarensa ja siirtynyt etsimään leveämpää leipää mantereelta.

 

 

Mantsinsaarella lähellä anoppini kotikylää Työmpäisiä sijaitsi kahden Canet-tykin patteri, jonka tykit olivat toiminnassa koko Talvisodan ajan.

 

 

Neuvostoliitto pystyi hyökkäämään mantereella aina Koirinojalle saakka, joten Mantsin linnake jäi kauas mantereella kulkevan rintamalinjan taakse.

 

 

Mantsin kaksi tykkiä ampuivat tehokasta tultaan vihollisen ryhmitykseen koko 105 päivää kestäneen Talvisodan ajan.

 

 

Mantsin miehet perääntyivät Mantsinsaarelta vasta rauhanteon jälkeen eli 13.3.1940.

 

 

Mantsinsaaren linnakkeen tarkka tykkituli oli mahdollista sen vuoksi, että ennen sodan alkamista linnake oli rauhan aikana kartta- ja maastoharjoituksina valmistellut useita kohteita mantereelta tykkitulen kohteiksi.

 

 

Olen muutaman kerran käynyt Mantsinsaarella ja eräs kohde joka kerralla on ollut Mantsin linnake.

 

 

Viimeisimmästä käynnistäni on kulunut aikaa jo kymmenkunta vuotta. Tykit ovat tukikohdasta poissa, mutta tykkiasemien tykkikehät ovat edelleen paikoillaan.

 

 

Tykkiasemien takana ruoho ei edelleenkään kasva, sillä tykkien taakse suuntautuneet lieskat ovat polttaneet maaston niin, että ruoho ei ole vielä saanut kasvunotetta.

 

 

Mantsinsaaren linnakkeen tykeistä ja niiden urheasta toiminnasta on Lauri Immonen kirjoittanut kirjan, jonka nimi on:

 

”Kaksi tykkiä: Mantsinsaari talvisodassa”

 

 

Kannustan hankkimaan Immosen kirjan, sillä se kertoo laajasti niistä taisteluista, joissa Mantsin miehet kunnostautuivat. Immosen kirjaa ei varmaankaan ole saatavissa minkään kirjaston hyllystä, mutta kirjastojen kaukolainauksella se varmaan vielä löytyy – minulla on kaksikin kappaletta noita kirjoja, mutta vaatisi aikamoisen etsinnän, että niistä edes toisen löytäisin helposti.

 

 

Näin Talvisodan syttymispäivän muistopäivänä on paikallaan muistella suurella arvonannolla niitä miehiä, jotka toiminnallaan ja monet omalla verellään takasivat sen, että Suomi säilytti itsenäisyytensä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Asevelikylän omakotitalojen tyyppipiirustukset on tilattu Alvar Aallolta

Lauantai 28.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Nekalassa sijaitsevan Asevelikylän kolmetoista omakotitaloa on rakennettu vuosina 1941 – 1943.

 

 

Talot on rakennettu talkoovoimin ja niiden tarkoituksena oli hankkia tyydyttävät asunnot asuntopulasta kärsivien kaatuneitten ja haavoittuneiden aseveljien lapsille.

 

 

Talojen tyyppipiirustukset tilattiin Alvar Aallolta ja talojen puuosat valmisti Varkauden tehtaallaan A. Ahlström Oy.

 

 

Asevelikylän vihkiäisiä vietettiin 1943.

 

 

 

****************

 

 

 

 

 

 

Asevelitoiminnan ja talkoohengen muistoksi on Asevelikylän vierelle Jokipohjankadun varteen pystytetty ”Talkoohengen muistomerkki”.  

 

 

Muistomerkki on halkaistu luonnonkivi ja se pystytettiin paikalleen 1974 - muistomerkin on ideoinut Reijo Ojanen.

 

 

 

 

 

 

Kiveen kiinnitetyssä kuparilaatassa olevan tekstin on muotoillut myöhemmin kaupunkineuvoksen arvonimen saanut Vilho Halme.

 

 

Teksti kuuluu näin:

 

 

”Talkoohengen ja yhteistunnon voimalla - Läpi Harmaan Kiven – rakensivat

tamperelaiset kodin rintamalla 1939-1944 taistelleiden omaisille Näin syntyi

tälle alueelle Asevelikylä, käsittäen 13 kahden perheen taloa.

 

Tampere – auta itseäsi”

 

 

 

*****************

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tarinallistamalla matkailuun uutta virtaa!

Perjantai 30.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrössä, Viljakkalassa, Kurussa ja Ylöjärvellä on alkanut mielenkiintoinen projekti, jossa paikkakuntien asukkaiden, yritysten ja alueen paikallishistoriaa tarinallistetaan, jonka jälkeen tarinat pyritään hyödyntämään alueen matkailun kehittämisessä.

 

 

Hankkeen hallinnollisena vetäjänä toimii Ylöjärven Yrityspalvelu Oy ja sen yhteistyökumppanina on Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy.

 

 

Idea asiasta on lähtöisin alueen matkailuyrittäjien Vihreä Sydän Matkailuyrittäjät ry:ltä.

 

Tarinallistamishanke on saamassa EU-rahaa Leader-ryhmä Kantri ry:ltä.  Hankkeen kesto on 9 kuukautta ja sen budjetti 47.000 €, josta tukea 80 %.

 

 

 

 

 

 

Hankkeen aloitustapahtuma oli Ylöjärven valtuustosalissa maanantaina 26.10.2015 – olin paikalla tilaisuudessa.

 

 

 

 

 

 

Hanketta esittelivät hankkeen vetäjä Vilja Pylsy…

 

 

 

 

 

 

…sekä Ylöjärven Yrityspalvelu Oy:n elinkeinosihteeri Tiina Rinne-Järvensivu.

 

 

 

Käytin tilaisuudessa pari puheenvuoroa ja kannatin hanketta.

 

 

Mielestäni Viljakkalan ja Kurun rooli on hankkeessa tärkeä, sillä näiden kuntien kuntaliitokset Ylöjärveen eivät ole sujuneet kitkattomasti. 

 

Erityisesti Viljakkalan osalta on ollut ongelmia ja uskalsin kertoa odottavani, että tämäntapaiset projektit joissa Hämeenkyrö ja Ylöjärvi esiintyvät yhtenä kokonaisuutena parantavat niitä haavoja, joita Viljakkalan kuntaliitos sen luontaisen kumppanin Hämeenkyrön sijaan Ylöjärveen on aikaansaanut.

 

 

Annoin tunnustusta Ylöjärven seurakunnalle, joka on osannut tuotteistaa nyky-Ylöjärven alueella sijaitsevat kirkot, kun on järjestänyt linja-autokierroksen, jossa on tutustuttu Ylöjärven kirkkoihin.

 

 

Viljakkalassa sijaitseva Haverin kaivosalue on ehtymätön tarinoiden lähde, jonka kaupallistaminen on edelleen lapsenkengissä.

 

Ylöjärven Takamaalla sijainneen Ylöjärven kuparikaivoksen matkailullista hyödyntämistä vaikeuttaa se, että entinen kaivosalue on nykyään tehokkaassa hyötykäytössä Puolustusvoimien Teknillisellä Tutkimuslaitoksella.

 

 

Tilaisuudessa käytettiin kriitinen puheenvuoro alueen historian käyttämisestä apuna matkailun hyödyntämisessä.

 

 

Olen tiukasti eri mieltä ja uskon, että alueen historian hyödyntäminen auttaa alueen matkailuyrittäjiä saamaan tämän projektin avulla uutta ilmaa siipiensä alle.

 

 

Toivottelen hankevetäjälle myötätuulta ja ehkäpä minäkin tulen hänelle jonkun tarinan tarjoamaan Hämeenkyrön, Viljakkalan ja kenties myös Ylöjärven osalta – Kuru on minulle vieraampi, mutta uskon, että sieltä hankevetäjä saa moniakin hyviä tarinoita ainespuikseen, jotta…

 

 

 

 

 

 

…tässä kerrotut hankkeen lopputulokset täyttyisivät!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuressaaren tori - kannattaa käydä!

Tiistai 27.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Torit ovat aina paikkoja, joissa matkoilla kannattaa poiketa.

 

 

Kuressaaren tori sijaitsee keskellä kaupunkia ja meillä oli sen suhteen onni elokuun lopun kylpylämatkallamme, että tori sijaitsi melkein SPA-kylpylämme naapurissa.

 

 

Georg Ots-, Meri- ja Ryytli –SPA-kylpylöistä kävelymatkaa torille kertyy vajaa kilometri.

 

 

Tässä pienoinen kuvakertomus Kuressaaren torimaailmasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tämän myyntipöydän äärellä leijaili hieno katajantuoksu!

 

 

Hauki 4 €/kg!

 

 

 

 

Venäjällä ja Virossakin useimmilla toreilla vaatemyyjät ovat valkovenäläisiä tai entisten neuvostotasavaltojen alueelta, mutta Kuressaaren torilla vaatetavara on alkuperältään virolaista - siitä pisteet kuressaarelaisille!

 

 

 

 

 

Minun tuntevat tietävät, että ulkomailla minut tapaa toreilta sen myyjän myyntipöydän luota, joka myy valkosipuleita - näin myös Kuressaaressa!

Halusin ostaa tältä mummulta kymmenellä eurolla valkosipuleita, mutta en osannut viestiä siten, että mummu olisi ymmärtänyt. Onneksi viereinen myyjä tuli apuun ja sain komeita valkosipuleita kympillä - mummukin oli tyytyväinen!

 

 

 

 

 

 

Toriostokseni jäivät valkosipuliostoksiin, mutta ehkä jo huomenissa kerron toritapahtumasta, josta suomalaiset viljelijät voisivat ottaa oppia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viiniköynnös voi tuottaa satoa Suomessakin

Torstai 1.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Luonnehdin itseäni näiden nettisivujeni esittelyssä viherpeukaloksi.

 

 

Viherpeukalojutut ovat viime aikoina jääneet vähemmälle, mutta tässä nyt yksi sellainen!

 

 

 

*****************

 

 

Viiniköynnös mielletään kasviksi, joka tuottaa rypälesatoa vain keski- ja etelä- Euroopassa.

 

 

Käsitystä kannattaa muuttaa, sillä nykyiset lajikkeet omaavat sadontuottokykyä myös Suomessa.

 

 

Tiedän, että maassamme on useitakin rypäleviljelmiä, joissa viinirypälettä viljellään melko laajoillakin alueilla.

 

 

Olen todellinen pientekijä viiniköynnösmaailmassa, sillä meillä kasvaa vain muutama viiniköynnös varastorakennuksen seinustalla.

 

 

Mökkitonttimme sijaitsee hallaisen pikkujärven rannalla ja siellä ei onnistu esimerkiksi hevoskastanjan kasvattaminen – asiaa on vuosien varrella kokeiltu monta kertaa.

 

 

Viiniköynnöksemme on latvialainen Zilga-lajike.

 

 

Lajiketietojen mukaan Zilga kestää pakkasta talvella jopa 40 astetta – voin vakuuttaa, että tieto pitää paikkansa.

 

 

Olemme monta kertaa nähneet keski- ja etelä-Euroopassa keväällä melkein lehdettömiksi leikattuja viiniköynnöksiä, mutta vasta viime kesänä rohkenimme seurata esimerkkiä.

 

 

Rohkea leikkaaminen kannatti, sillä viiniköynnöksemme tuottivat vasta nyt jonkinlaisen sadon - korjasimme sadon eilen!

 

 

 

 

 

 

Viinirypäleemme olivat ulkonäöltään aivan laadukkaita.

 

 

 

 

 

 

Punajuurien naattien väännössä värjäytynyt käteni on tässä mittatikkuna Zilga-rypäleillemme.

 

 

 

 

 

 

Rypälesatomme ei vielä riitä viininvalmistukseen, mutta mukavan lisän satomme tuo vaikkapa vihersalaateissa!

 

 

 

Kannustan rohkeasti kokeilemaan viiniköynnöksen kasvattamista – ainakin Zilga-lajikkeella se onnistuu!

 

 

-Esko Erkkilä-

En saanut köniini, vaan sain palkintomatkan Gotlantiin

Keskiviikko 16.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Palvelualan ammattiliiton järjestöjohtaja Niina Koivuniemi totesi 14.9.2015 Kauppalehdelle antamassaan haastattelussa, että ns. rikkuritoimintaan osallistunut saisi työpaikalla köniinsä.

 

Koivuniemi toteaa lehden mukaan sanatarkasti näin:

 

 

”Jos joku rikkuritoimintaa yrittää, niin siellähän voi saada vaikka köniinsä”.

 

 

Arvostan ns. rikkuritoimintaa ja olen siihen itsekin osallistunut mm. joskus 1970-luvulla, kun silloinen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto ry lakkoili.

 

 

Käsitän, että Teollisuustoimihenkilöiden Liitto ry on nyttemmin lopettanut toimintansa ja se on liittynyt Ammattiliito Pro:hon, jonka puheenjohtaja aikoinaan toimi ay-änkyrä Antti Rinne.

 

 

Teollisuustoimihenkilöt poistuivat työpaikoiltaan ja mm. Raision Tehtaiden tilauskeskuksen toiminta uhkasi pysähtyä.

 

 

Sain työnantajaltani kyselyn, että olenko valmis siirtymään lakon ajaksi Tilauskeskukseen ja hoitamaan sinne tulevien tilausten hoitamisen yrityksemme tilausjärjestelmiin.

 

 

On selvää, että halusin pitää työnantajani toiminnan käynnissä ja sen vuoksi toiminkin Teollisuustoimihenkilöiden lakon ajan yrityksemme Tilauskeskuksessa tilausten vastaanottajana.

 

 

Kaikki meni hyvin ja olin lakon jälkeen tyytyväinen, kun esimieheni lupasi minulle ja kolmelle muulle ”rikkurille” lomamatkan yrityksen kustannuksella Gotlantiin.

 

 

 

Saimme täydellä palkalla ja täydellä päivärahalla sekä työnantajan kustannuksella viettää Gotlannissa muutaman päivän sekä tutustua Gotlannin nähtävyyksiin ja siellä tapahtuvaan agribisnekseen.

 

 

Kerrassaan hieno matka!

 

 

On luonnollista, että lomamatkamme oli virallisesti ”työmatka”, mutta todellisuudessa se oli palkkio siitä, että pidimme yrityksemme toiminnan käynnissä Teollisuustoimihenkilöiden lakon aikana.

 

 

Omakohtaisen kokemusteni mukaan PAM:n järjestöjohtaja Niina Koivuniemi puhuu potaskaa. Työnantaja arvostaa henkilöitä, jotka hoitavat asioita, kun ay-väki lakkoilee.

 

 

Olin tapauksen jälkeen Raision palveluksessa vielä yli kolmekymmentä vuotta ja en saanut sinä aikana yhtäkään uhkausta, että osallistuin arvostamaani ns. rikkuritoimintaan.

 

 

En saanut kertaakaan tiiliskiveä päähäni ja tapausta seuranneena yli kolmenkymmenen vuoden aikana, jolloin sain toimia yrityksessämme erilaisissa esimiestehtävissä, en saanut alaisiltani pienintäkään viitettä, että olisin ollut epäkelpo esimies.

 

 

Kannustan kaikkia ryhtymään aina ja kaikkialla ay-väen kutsumaan ns. rikkuritoimintaan, sillä se pitää tarvittaessa yhteiskuntamme pyörät pyörimässä ja rakentaa meille kaikille parempaa tulevaisuutta.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hämeenpuiston puistofiestassa oli mukava kokea se luottamus, joka kansalaisilla on Juha Sipilää ja Keskustaa kohtaan!

Maanantai 10.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin tapahtumatoimisto ja Kulttuuripalvelut järjestivät eilen jo kuudennen kerran Tampereen Hämeenpuistossa

 

Hämeenpuiston puistofiestan.

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ja Keskustan Pirkanmaan piiri osallistuivat puistofiestaan osastolla, jonka nimi oli Tampereen Keskustajärjestöt.

 

 

 

 

 

 

Sää suosi tapahtumaa ja väkeä oli Hämeenpuistossa liikkeellä viiden tunnin aikana ehkä jopa 20.000 henkeä!

 

 

Kyseessä oli ilmeisesti suurin yleisötapahtuma Tampereella, johon Keskusta on milloinkaan osallistunut.

 

 

Tavoitimme suuren joukon sellaisia henkilöitä ja perheitä, joita emme ole aikaisemmin tavoittaneet.

 

 

Voidaan aiheellisesti myös todeta, että monet henkilöt ja perheet pääsivät ensimmäisen kerran yhteyteen Keskustan ja keskustalaisten kanssa tässä tapahtumassa.

*************

 

 

Olin toiminnanjohtaja Jaana Viilon sekä Johannes Jonov´n kanssa mukana aamuvarhaisesta tilaisuuden loppuun saakka ja kokemuksemme olivat todella hienot.

 

 

Tässä pieni kuvakertomus eilisestä:

 

 

 

 

 

 

Suuri kiitos kansanedustaja Arto Pirttilahdelle, joka oli kansalaisten tavattavissa osastollamme monta tuntia.

 

 

 

 

 

 

Olipa mukava seurata, kun kansanedustajamme toimi osastollamme aktiivisena talkoolaisena ja tarjoili innokkaasti kahvia ja mehua vieraillemme!

Esimerkillistä toimintaa!

 

 

 

 

 

 

Keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja ja eduskunnan 1. varapuhemies Mauri Pekkarisen erityisavustaja Jouni Ovaska oli mukana ja myös hän oli Pirttilahden ohella avuliaana talkoomiehenä osastollamme.

 

 

 

 

 

 

Keskustan Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Riitta Koskinen hääri osastollamme talkoolaisena monta tuntia ja hän otti omaksi roolikseen ilmapallojen jakamisen perheiden pienimmille sekä poliittiset keskustelut vanhempien kanssa.

 

 

 

 

 

 

Pääsin harvoina hiljaisina hetkinä yhteiskuvaan kansanedustaja Pirttilahden ja piirimme puheenjohtaja Riitta Koskisen kanssa!

 

 

 

 

 

 

Kuvan ottajana toimi Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnajohtaja Jaana Viilo, joka tässä on turvallisesti kansanedustaja Arto Pirttilahden kainalossa.

 

 

 

 

 

 

Sata maratonia juossut ikinuori Johannes Jonov ehti joka paikkaan, mutta hän otti päävastuun siitä, että aina oli erivärisiä ilmapalloja annettavaksi perheiden pienimmille.

 

 

 

 

 

 

Keskusta-aktiivi Kaisa Leppänen oli aktiivinen kaikissa talkootehtävissä, joita vaativan tilaisuuden järjestäminen edellytti.

 

 

 

******************

 

 

 

 

 

 

Kansalaiset antoivat Puistofiestan aikana vahvan tuen Juha Sipilän ja Keskustan toiminnalle, jolla Suomea nyt laitetaan kuntoon.

 

 

Kansalaisilta saamamme palaute sai aiheellisesti kansanedustaja Arto Pirttilahden ja minut myhäilemään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Ihmiset, älkää tappako toisianne"

Lauantai 1.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Stalinin vainot olivat poliittisia vainoja Neuvostoliitossa, joiden avulla diktaattori Josef Stalin vahvisti valta-asemiaan.

 

 

Stalinin vainot painottuivat 1930-luvun lopulle ja vuodet 1937 – 1938 olivat niiden synkintä aikaa.

 

 

Vainojen uhrien lukumäärästä ei luonnollisesti ole tarkkaa tietoa, mutta on esitetty, että uhreja olisi ollut 1,5 miljoonaa – ja kaikki nämä siis oman maan kansalaisia.

 

 

Voidaan perustellusti yhtyä niihin mielipiteisiin, jotka toteavat Stalinin vainojen pelastaneen Suomen Talvisodassa.

 

 

Mielipide on perusteltu, sillä Stalinin vainot kohdistuivat rankasti mm. upseeristoon, joka merkitsi, että maan paras upseeriaines oli likviditoitu juuri ennen Neuvostoliiton aloittamaa Talvisotaa Suomea vastaan.

 

 

 

******************

 

 

 

Nykyisen Venäjän alueella on monia Stalinin vainojen uhrien teloitus- ja hautapaikkaa, jotka on arkistolähteisiin perustuen pystytty jäljittämään.

 

 

Eräs näistä teloituspaikoista on Sandarmoh`n teloitus- ja hautapaikka, jossa kävimme kyröläismatkallamme heinäkuun 2. päivänä 2015.

 

 

Sandarmoh sijaitsee 18 kilometrin etäisyydellä Karhumäestä ja jos sielläpäin liikkuu, niin se kannattaa sisällyttää matkaohjelmaan!

 

 

Kannustan googlaamaan ”Sandarmoh” tai ”Sandarmohin metsä” – sieltä löydätte lisää tietoa Stalinin vainoista!

 

 

Olen käynyt Sandarmoh´ssa kerran aikaisemminkin, mutta siellä käynti on aina pysähdyttävä kokemus.

 

 

 

 

 

 

 

Ihmiset, älkää tappako toisianne

 

 

 

Stalinin joukkoteloituksista pidettiin yhtä tarkkaa kirjanpitoa kuin vastaavasti Hitlerin hirmutöistä, joten molempien diktaattorien joukkoteurastukset ovat selvinneet jälkipolville.

 

 

Hitler tappoi pääsääntöisesti muita kuin saksalaisia, mutta Stalinin teloitukset kohdistuivat oman maan kansalaisiin.

 

 

Sandarmoh´ssa on ammuttu yli 7.000 ihmistä, joista 762 suomalaista.

 

Sandarmoh´n teloitus- ja hautapaikalla lepää yli kuudenkymmenen eri kansallisuuden edustajaa.

 

 

Sandarmoh´ssa on lukuisia joukkohautoja ja kenenkään uhrin todellista leposijaa ei tiedetä.

 

 

Uhrien omaiset ovat sen jälkeen, kun Sandarmoh´n teloitus- ja hautapaikka saatiin julkisuuteen, laittaneet alueen puihin ja eri maastonkohtiin muistomerkkejä Sandarmoh´ssa teloitettujen omaistensa muiston kunnioittamiseksi.

 

 

Tässä kuvia maastoon asennetuista muistoista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*****************

 

 

 

 

 

Monille kyröläismatkaajille käynti Sandarmoh´n teloitus- ja hautapaikalla oli ensimmäinen ja puhutteleva kokemus!

 

 

-Esko Erkkilä-

Otto Ville Kuusinen - syntynyt Laukaassa, haudattuna Kremlin muuriin ja patsas Äänisen rannalla Petroskoissa

Perjantai 24.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Otto Ville Kuusinen syntyi Jyväskylän lähellä Laukaassa vuonna 1881 ja kuoli Moskovassa 1964.

 

 

Kuusisen monivaiheinen elämä käsitti Suomessa mm. kolme kautta SDP:n kansanedustajana eli 1908 – 1910, 1911 – 1914 ja 1917 – 1918.

 

 

Monille on ehkä yllätys, että Otto Ville Kuusinen toimi SDP:n puheenjohtajana 1911 – 1913.

 

 

Kuusinen siirtyi Neuvosto-Venäjälle vuonna 1919 ja lyhyen Suomessa piilottelunsa jälkeen lopullisesti vuonna 1921.

 

 

Otto Ville Kuusinen on kommunistisessa liikkeessä korkeimmalle kohonnut suomalainen.

 

 

Kuusinen joutui Terijoelle vuonna 1939 perustetun ”Suomen kansanhallituksen” eli ns. Terijoen hallituksen pää- ja ulkoministeriksi, kun Stalinin pääministeriksi kaavailema Arvo Poika Tuominen ei suostunut palaamaan Tukholmasta Neuvostoliittoon.

 

 

Otto Ville Kuusinen yritti palata Suomeen kahdesti, mutta ensimmäisellä kerralla Neuvostoliitto ei päästänyt häntä Suomeen ja toisella kerralla Urho Kekkonen ei hyväksynyt hänen tuloaan Suomeen.

 

 

Talvisodan sotatoimet kehittyivät Stalinin kannalta epäsuotuisasti ja hän joutuikin unohtamaan Terijoen nukkehallituksen ja solmimaan rauhan Suomen virallisen hallituksen kanssa.

 

 

Talvisodan jälkeen Kuusinen toimi 16 vuotta Karjalais-suomalaisen neuvostotasavallan johtajana ja niitä peruja on hänen patsaansa Petroskoissa Äänisen rannalla.

 

 

Paikalliset eivät kovin suuresti arvostaneet Kuusista ja sen vuoksi hänen patsastaan kutsutaankin ”Kalastuksenvalvojan” –patsaaksi.

 

 

Monet suomalaiset pitävät Otto Ville Kuusista maanpetturina ja monet vihatuimpana suomalaisena – jokainen tehkööt omat johtopäätöksensä.

 

 

Hyvänä apuna johtopäätösten tekemisessä saattaa olla vaikkapa Keskisuomalainen-lehden 26.6.2013 Otto Ville Kuusisesta laatima perusteellinen kirjoitus – löytyy varmasti googlaamalla!

 

 

 

***************

 

 

”Tapasin” Otto Ville Kuusisen patsaan Petroskoissa Äänisen rannalla viimeksi kyröläismatkamme aikana 1.7.2015 ja tässä muutama silloin ottamistani kuvista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Iltakävelyllä Äänisen rannalla Petroskoissa

Torstai 23.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Tein pienen iltakävelylenkin Äänisen rannalle, kun kyröläismatkallamme yövyimme Petroskoissa 1. – 2.7.2015 välisen yön.

 

 

 

 

 

 

Nyt en käynyt Petroskoin satamassa vaan otin siitä ”kaukokuvan”.

 

 

Petroskoin satama on sinällään aina mielenkiintoinen paikka ja suosittelenkin uusille Petroskoin kävijöille, että siellä kannattaa poiketa.

 

 

 

**************

 

 

En ole purjehduksen tai veneilyn harrastaja, mutta mielestäni Äänisen aallot ovat jotenkin ”terävämpiä” kuin tavalliset järvien aallot.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

******************

 

 

Äänisen rantabulevardi oli tavallista hiljaisempi, kun siellä kuljin.  Etsimättä tulee mieleen, että Venäjän talousongelmat ja Krimin valloitusta seuranneet boikottitoimenpiteet näkyvät mm. Petroskoissa Äänisen rantaelämän verkkaisuudessa.

 

 

Rantabulevardin hiljaisuus antoi hyvät mahdollisuudet kuvata niitä taideteoksia, joita tänä kesänä on Äänisen rannassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***************

 

Toki meille kaikille suomalaisille tuttu ”kalastuksenvalvoja” valvoo ryhdikkäästi Äänistä, mutta siitäpä jo ehkä seuraavassa jutussa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Myöhästelijä väheksyy muita ja ei ansaitse heidän luottamustaan

Keskiviikko 24.6.2015 - -Esko Erkkilä-

Saatan joskus myöhästyä kokouksesta, neuvottelusta tai tapaamisesta, mutta uskallan silti sanoa, että suorastaan halveksin myöhästelijöitä.

 

 

Myöhästelijä puolestaan halveksii käytöksellään muita ja muiden ajankäyttöä.

 

 

Krooninen myöhästelijä on rasite sille ryhmälle, jonka jäsen hän on.

 

 

Myönnän, että olen oppinut työelämässä, mutta sen jälkeen myös järjestömaailmassa, että myöhästelijää ei arvosteta – se on aivan oikein.

 

 

On arvostettavaa menettelyä, että etukäteen kertoo myöhästyvänsä vaikkapa yhteisesti sovitusta palaverista – etukäteisilmoittaminen jopa lisää tämän tilapäisen myöhästyjän asemaa yhteisössä.

 

 

Mielestäni sen, joka myöhästyy etukäteen syytä ilmoittamatta palaverista vaikkapa 15 minuuttia, niin hänen ei pitäisi ilmestyä paikalle lainkaan.  Jälkikäteen annettu ”valkoinen valhe” olisi parempi kuin saapuminen kokoukseen vartin myöhässä.

 

 

Muistan työelämästä ja luottamushenkilömaailmasta molemmista yhdet nuoret juipit, jotka olivat aina myöhässä. Kummatkaan eivät osanneet edes pyydellä anteeksi myöhästymisiään.

En osannut arvostaa kummankaan mielipiteitä ja syynä oli paljolti se, että he eivät olleet myöhästelemisensä vuoksi muiden luottamuksen arvoisia.

 

 

Lennart Meri oli kuuleman mukaan armoitettu myöhästelijä, mutta taiteilijaluonteelle se kai piti antaa anteeksi.

 

 

Myöhästeleminen on myös keino näyttää valtaansa ja Vladimir Putin lienee tässä pahin esimerkki. En hyväksy myöhästelyä vallankäytön välineenä.

 

 

Työpaikallani oli tapana palaverin alkamisen jälkeen laittaa fläppitaululle ”Avoimet työpaikat” ja kirjata sinne niiden tehtävänimikkeet, jotka eivät olleet paikalla sovittuna aikana. Menettelymme vähensi palavereista myöhästymistä.

 

 

Opiskeluaikana Mustialassa meillä oli tapana huutaa ”Oijoi” niille, jotka myöhästyivät luennolta. Myös se ja myöhästelijöille annetut ”paskahommat” vähensivät myöhästelyä.

 

 

 

Kannatan, että myöhästelijät eivät saa esimerkiksi järjestömaailmassa jatkopaikkaa kokouksessa, jossa valitaan järjestön vastuuhenkilöitä seuraavalle kaudelle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-