Eduskunnan halventaminen - ainakin kansanedustajana - päättyi hänen osaltaan!

Sunnuntai 3.5.2015 - -Esko Erkkilä-

Tuntui pahalta, kun jouduin eduskunnan lehtereiltä 26.2.2015 klo 15.51 seuraamaan Pirkanmaan vaalipiiristä perussuomalaisten listoilta valitun Pertti Virtasen örvellystä eduskunnassa.

 

 

Häpesin pirkanmaalaisuuttani!

 

 

Kuuluin vierailuryhmään, jonka kansanedustaja Arto Pirttilahti oli kutsunut tutustumaan eduskunnan toimintaan.

 

 

 

 

 

 

Odottelimme kyselytunnin alkamista, kun ala-arvoisesti käyttäytynyt silloinen kansanedustaja Pertti Virtanen halusi tyhjässä istuntosalissa esiintyä lehteriyleisölle, joka odotteli yhdeksän minuutin kuluttua alkavaa kyselytuntia.

 

 

Silloinen kansanedustaja örisi joitain käsittämättömyyksiä, mutta onneksi niistä ei saanut mitään selvää – eduskunnan istuntosalin väärinkäyttöä täysin!

 

 

 

 

Kansanedustajana vielä tuolloin toiminut Pertti Virtanen poistui kyselytunnilta jo klo 16.13 – pystyn ajallisesti noin tarkkaan ilmaisuun, sillä kamerani kertoo tämän kuvan ottamishetkeksi klo 16.13.

 

 

On nostettava Pertti Virtaselle hattua, kun hän vihdoinkin tajusi, että maa tarvitsee hänen paikalleen kansanedustajan ja sen vuoksi kyseinen Virtanen ei enää pyrkinyt eduskuntaan 19.4.2015 pidetyissä eduskuntavaaleissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kansanedustaja Pertti Hakanen - ruokaturvallisuuden ja kotimaisen alkutuotannon puolestapuhuja

Tiistai 28.4.2015 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaalaiset ja koko Suomi saavat olla tyytyväinen, että Pertti Hakanen Sastamalasta tuli valituksi kansanedustajaksi.

 

 

Tunnen Pertti Hakasen sekä hänen Seija-vaimonsa jo pitkältä ajalta ja olen tyytyväinen, että Pertti toisella yrittämällä tuli valituksi eduskuntaan.

 

 

 

 

 

 

Pertti Hakasen ehdokasnumero oli 22 ja hän sai Pirkanmaalta 4907 ääntä.

 

 

Hakasen vaalitiimin työskentely oli esimerkillistä ja tiimin työskentelyä johti 22-vuotias Niko Pikkuaho – mahtava referenssi nuorelle miehelle!

 

 

 

 

 

 

Pertti Hakanen on kokenut tekijä monessa yhteydessä ja eräs hänen pätevyysalueensa on toimiminen MTK:n johtokunnan jäsenenä.

 

 

Selkeäsanaisena sanankäyttäjänä Hakanen on haluttu esiintyjä MTK:n tilaisuuksissa, joissa tuottajat haluavat kuulla etujärjestönsä syvimmät ajatukset ja linjanvedot.

 

 

Omalta kohdaltani voin todeta, että Pertti Hakanen kuuluu niihin vajaan kymmenkunnan esiintyjän joukkoon, joita on ”turvallista” kuunnella.

 

 

Olen vakuuttunut, että kansanedustaja Pertti Hakasen kautta ja hänen avullaan maamme ruokaturvallisuus pysyy hyvällä tasolla. Sen lisäksi alkutuottajat saavat olla varmoja, että heillä on eduskunnassa ainakin yksi puolestapuhuja.

 

 

 

 

 

 

Pertti Hakasella on vahvat kytkennät ja toimivat suhteen Keskustan kenttään sekä Keskustan puoluejohtoon.

 

Kaksi vuotta Keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtajana ja sen jälkeen aktiivinen toiminta Keskustan puoluehallituksessa ovat takeet siitä, että pirkanmaalainen tuntuma puolueen johdossa on huomioitu.

 

 

Parhaimmat onnittelut Pertti ja Seija Hakaselle – Teillä on alkanut uusi ja mielenkiintoinen elämänvaihe!

 

 

Kysyin Seija Hakaselta facebuukissa, että joko kolttu Linnan juhlia varten on hankinnassa ja Seija vastasi näin:

 

 

”Rauhallisesti nyt vaan, ensin katsellaan ja hypistellään nautinnollisesti kaupan antimia. Jos sattuu tuuri, voin hankkia piankin, mutta voin muodostaa päässäni eri malleista ihanneyhdistelmän ja käyttää paikallisia ammattilaisia sen valmistukseen.”

 

 

Seijan vastaus kuvastaa, että lähiruuan lisäksi Hakasen perheessä arvostetaan lähipalveluja;

 

Se on hyvä se!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaupan hinnanalennuskampanjat merkitsevät työttömyyden kasvamista ja elintarvikkeiden laatutason sekä jäljitettävyyden hämärtymistä

Maanantai 26.1.2015 - -Esko Erkkilä-

Käsittelin eilen päivittäistavaraketjujen hinnanalennuskampanjoita siitä näkökulmasta, että ne merkitsevät ongelmia kotimaiselle elintarviketeollisuudelle ja alkutuotannolle.

Hinnanalennuskampanjat lisäävät vääjäämättömästi työttömyyttä kotimaisessa elintarviketeollisuudessa ja samoin ne tekevät myös alkutuotannossa - kukaan ei pysty toimimaan kannattavuusrajan alapuolella ja sitä päivittäistavarakaupan kampanjat merkitsevät kotimaiselle elintarvikeketjulle.

Kaupan piirissä hinnanalennuskampanjat merkitsevät henkilöstön vähentämistä ja osa-aikatyöhön siirtymistä myös niille kaupanalan työntekijöille, jotka nyt ovat saaneet olla työssä kokopäiväisesti.

Hinnanalennuskampanjoiden vaikutus työllisyyteen on kiistaton ja kiistaton on myös se, että ne horjuttavat elintarviketurvallisuuttamme.

Kotimaisen tuotannon kannattavuusongelmat lisäävät tuontielintarvikkeiden osuutta ja kaikki tiedämme, että tuontielintarvikkeiden laatutaso ei ole samalla tasolla kuin kotimaisten elintarvikkeiden.

Kaupan hyllyillä olevien elintarvikkeiden jäljitettävyys heikkenee ja niiden eettinen alkuperä hämärtyy. Jokaisella lienee muistissaan kaupan private label -tuoremehujen valmistuksessa kaukomailla ilmenneet ongelmat, joihin kaupan suuret keskusliikkeet kovin vitkastellen puuttuivat.

Suomessa salmonellalöydökset elintarvikkeissa aiheuttavat välittömästi takaisinvedon, mutta jo esimerkiksi Saksassa elintarvikevalvonta ei lotkauta korviaan vaikkapa eläinten rehuseosten raaka-aineista löydetyille salmonelloille.

Suomessa noudatetaan salmonellavalvonnassa "täyden vastuun" -periaatetta eli yritys, jonka tuotteista tavataan salmonellaa, on korvausvelvollinen kaikista salmonellan aiheuttamista ongelmista ja salmonellan poistamisesta.

Lidl on kauppaketjuna tehnyt paljon hyvää työtä Suomen päivittäistavarakaupan hinnoittelun korjaamisessa, mutta kauppaketjuista se lienee se, jonka myymistä tuotteista on eniten tavattu salmonellaa - syy-yhteys löytyy kyseisen kauppaketjun muita runsaammista tuontielintarvikkevalikoimista.

Pelkään perustellusti, että päivittäistavarakauppojen hinnanalennuskampanjat lisäävät hygieniariskin kasvamista tarjolla olevissa elintarvikkeissa.

*****************

Tätä ja eilen julkaistua kirjoitustani ei saa missään tapauksessa käsittää siten, että vastustaisin päivittäistavaraketjujen hinnanalennuskampanjoita.

Haluan kuitenkin muistuttaa, että niiden kustannusvaikutus kaivetaan muiden lompakosta, kuin Keskon tai SOK:n - rahat hinnanalennuksiin nyhdetään tyystin muualta!

-Esko Erkkilä-

Hallituksen päätös polttoöljyn ja leipäviljan varmuusvarastojen pienentämisestä pitää uuden hallituksen ottaa uuteen käsittelyyn

Lauantai 27.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa kerrottiin viime heinäkuussa, että valtioneuvosto on päättänyt polttoöljyn sekä leipäviljan varmuusvarastojen pienentämisestä.

 

 

Polttoöljyn…

 

…osalta varmuusvarastointimäärissä ei enää huomioitaisi teollisuuden öljyntarvetta joten huomiotavaksi jäisi ainoastaan yhdyskuntien öljyntarve.

 

 

Polttoöljyvarastojen pienentäminen olisi viime kesän hintatason mukaan merkinnyt valtiolle n. 300 miljoonan euron tuloja.  Öljytuotteiden hinnanlasku kuluneen puolen aikana on merkinnyt, että sellaisiin säästöihin ei todellisuudessa ole mahdollisuuksia.

 

 

Hallituksen perustelut tuntuvat hölmöläisten peitonjatkamispuuhilta, sillä menettely kohottaisi teollisuuden kustannuksia ja lisäisi teollisuuden tulevaisuudennäkymien epävarmuutta.

 

 

Teollisuuden kurittaminen ei tässä taloudellisessa tilanteessa ole järkevää!

 

 

Leipäviljan…

 

 

…kohdalla varmuusvarastointivelvoite on nyt vuoden tarve, mutta jatkossa leipäviljaa varmuusvarastoissa olisi ainoastaan puolen vuoden tarve.

 

 

Viime kesänä julkisuudessa mainittiin, että Suomessa leipäviljan vuotuinen tarve on tasolla 400 miljoonaa kiloa, joten myyntiin voitaisiin laittaa n. 200 miljoonaa kiloa leipäviljaa.

 

 

Luvut ovat kokonaislukuina oikean suuntaiset, sillä varmistin asian 28.11.2014 julkistetusta Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen TIKE:n Viljatasearvioista, joka koskee satovuotta 2014/2015 eli ajanjaksoa 1.7.2014 – 30.6.2015.

 

Kulumassa olevana satovuonna leipäviljatarpeeksi ennustetaan uunituoreessa tilastossa seuraavia määriä:

 

• vehnää 258 miljoonaa kiloa

• ruista 91 miljoonaa kiloa

• ohraa 16 miljoonaa kiloa

• kauraa 89 miljoonaa kiloa

 

eli yhteensä 454 miljoonaa kiloa.

 

 

Tiedän, että koko kauravolyymi eli 89 miljoonaa kiloa on suurimokauraa ja merkittävä osa siitä jalostetaan Nokialla Elovena-kauratuotteiksi!

 

 

 

Samaisesta tilastosta huomasin, että Huoltovarmuuskeskus on jo soveltamassa hallituksen viimekesäistä päätöstä, sillä se suunnittelee alentavansa varmuusvarastotasoja kuluvan satovuoden aikana seuraavasti:

 

 

• vehnä 70 miljoonaa kiloa

• ruis 5 miljoonaa kiloa

• ohra 5 miljoonaa kiloa

• kaura 3 miljoonaa kiloa

Tilasto, jota käytän tietolähteenäni löytyy esimerkiksi seuraavan nettipolun päästä:

www.vyr.fi > Maailman viljataseet -> Viljataseet -> Kotimaa -> Viljatasearvio 2014/2015 (toinen arvio 28.11.). pdf.

Kannattaa perehtyä!

 

 

Pidän hallituksen päätöstä leipäviljan varmuusvarastojen pienentämiseksi onnettomana päätöksenä.

 

 

Osoittaa kokoomusvetoisen hallituksen asiantuntemattomuutta, kun leipäviljan varmuusvarastojen pienentämisen perusteena on maatilojen kasvanut viljavarastotila.

 

 

Maatilojen mahdollisella viljavarastotilan kasvamisella ei ole mitään yhteyttä varmuusvarastointiin.

 

 

Vilja on viljantuottajan kannalta tuote, jota varastoidaan, jos hintanäkymät ovat positiiviset ja ”myydään viimeiseen jyvään saakka”, jos markkinahinnat ovat alenemassa.  

 

 

 

***********

 

 

Hallituksen viimekesäinen päätös leipäviljojen varmuustasojen alentamiseksi on merkinnyt Huoltovarmuuskeskuksen suunnitelmiin siis sitä, että se aikoo alentaa leipäviljojen varmuusvarastointia 83 miljoonalla kilolla jo kulumassa olevan satovuoden aikana!

 

 

Kansalaisten pitää muistaa, että kevään eduskuntavaalit ovat ainoa mahdollisuus saada tässäkin asiassa aikaan muutos.

 

 

Maahan pitää kevään eduskuntavaalien tuloksena saada sellainen hallitus, joka elää ajassa ja peruu Katainen – Stubb´n hallitusten tekemät päätökset leipäviljan ja polttoöljyn varmuusvarastojen alasajosta!

 

 

 

-Esko Erkkilä- 

Tampere heikentää lapsiperheiden sosiaalipalveluja, jotta pystyy panostamaan Rantaväylän tunneliin ja ratikkaan

Torstai 27.11.2014 - -Esko Erkkilä-

Iltalehti kertoi maanantaina 24.11.2014, että Tampereen kaupungissa lapsiperheiden sosiaalipalvelut vaikeutuvat, kun kaupunki on kertonut päättyneiden yt-neuvottelujen tuloksena, että kaupungin sosiaalipalveluissa ei jatkossa palkata sijaisia eläkkeelle siirtyvien tai äitiyslomalle jäävien työntekijöiden tilalle.

 

Vähennystavoite on 13 työntekijää.

 

Olen yrittänyt saada vahvistusta Iltalehden uutiselle Tampereen kaupungin nettisivuilta tai Aamulehdestä, mutta tuloksetta.

 

Tilanteen salailu on ymmärrettävää, sillä kaupunkilaiset osaavat helposti yhdistää lapsiperheiden sosiaalipalvelujen heikennykset niihin miljoonaluokan satsauksiin, joita Tampereen kaupunki on tehnyt Rantaväylän tunneliin ja on tekemässä ratikkaan! Uusin vihreiden masinoima villitys Tampereella on maauimala!

 

Heikoimmassa asemassa ja erityisen tuen tarpeessa olevat lapsiperheet joutuvat maksamaan Rantaväylän tunnelia sekä ratikan suunnittelukustannuksia!

 

Tunneli- ja ratikkauskovaiset selittävät, että molemmat hankkeet ovat investointeja ja sen vuoksi ne muka eivät olisi pois käyttömenoista.

 

Satuja voi jokainen uskoa, jos uskoa sumutukseen on!

 

Olen työelämässä seurannut ja myös ollut vaikuttamassa monien investointien suunnitteluun, mutta en ole milloinkaan elävässä elämässä kohdannut tilannetta, jossa investoinnit ”tulisivat taivaasta”!

 

Olen varma, että myös Tampereen kaupungilla on ainoastaan yksi kassa, josta maksetaan niin investoinnit kuin myös käyttömenot.

 

Tämän tosiasian vuoksi tamperelaiset ovat oikeassa, kun he näkevät, että heikoimmassa asemassa olevilla lapsiperheillä maksatetaan  Rantaväylän tunnelia, ratikkaa ja nyt myös maauimalaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Roolinsa vanki

Sunnuntai 2.11.2014 - -Esko Erkkilä-

Luin Iltasanomat-lehden nettiversiosta, että Tampereella toimiva Komediateatteri on ottamassa ensi kesän ohjelmistoonsa ”Tankki täyteen” –televisio-ohjelmaan perustuvan näytelmän.

 

Näytelmässä tulevat näyttelemään molemmat kaksi elossaolevaa alkuperäisen televisiosarjan näyttelijää eli Ilmari Saarelainen ja Tuire Salenius.

 

Ilmari Saarelainen esittää alkuperäistä rooliaan aikamiespoika Juhanana ja Tuire Salenius puolestaan omaa alkuperäisrooliaan huoltamon Ullaa.

 

Alkuperäisessä ohjelmassa esiintyneet Sulo (Tauno Karvonen), mopoileva rovasti (Erkki Siltola), Emmi (teatterineuvos Sylvi Salonen) sekä konstaapeli Reinikainen (Terho Sauren) ovat jo siirtyneet pilven päälle.

 

 

*************

 

 

 

Minulla on pieni henkilökohtainen muistelus Terho Saurenista:

 

Terho Sauren oli Tampereen Työväen Teatterin näyttelijä ja järjestin joskus ”Tankki täyteen” –sarjan esitysten kulta-aikana muutamalle asiakkaallemme teatterinäytökseen osallistumisen katsomaan Tampereen Työväen Teatterissa esitettävää teatterikappaletta.

 

Epäonnistuin teatterikappaleen valinnassa, sillä TTT:n ohjelmistossa silloin ollut kappale oli raskassoutuinen ja ei lainkaan hyvän asiakassuhteen hoitamiseen soveltuva. Kaduin syvästi päätöstäni heti teatteriesityksen alusta alkaen.

 

Jossain vaiheessa raskassoutuisen teatterikappaleen etenemiseen, että lavalle astui tähtitieteilijä Kopernikus.

 

Kopernikuksen roolia esitti näyttelijä Terho Sauren ja siihen asti vakavana teatteriesitystä seurannut katsomo puhkesi räjähdysomaisesti nauramaan, kun ”Kopernikus” tuli lavalle ja lausui Terho Saurenin suulla ensimmäisen repliikkinsä!

 

Naurunräjähdys ei sopinut lainkaan siihen synkkään tunnelmaan, johon teatterikappale oli katsojat siihen mennessä saatellut.

 

Ristiriita Kopernikuksen ja konstaapeli Reinikaisen välillä oli huutava.

 

Tilanne Tampereen Työväen Teatterissa oli ristiriitainen.

 

 

**************

 

 

Toivon hartaasti, että nykyajan teatteriohjaajat pystyvät eliminoimaan sellaiset tilanteet, johon taannoin jouduin kun Kopernikuksen ja konstaapeli Reinikaisen roolit menivät sekaisin.

 

Harmittelen vieläkin, että jouduin itsekin noloon tilanteeseen, kun olin valinnut asiakassuhteen lujittamiseksi tarkoitetun näytelmäkappaleen niin totaalisesti väärin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Hyvästi Kirvesmäki!

Keskiviikko 15.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen monesti ainakin itsekseni todennut, että ajoittain pitäisi ehtiä penkomaan tavaransa perinpohjin, sillä silloin aina löytää kadoksissa olleita mielenkiintoisia tavaroita.

 

Meillä muutettiin eräässä huoneessa kaappijärjestystä ja järjestelyjen yhteydessä paljon papereita meni poltettaviksi, mutta järjestelytyön tuloksena löysin muutaman unhon teillä olleen kirjan.

 

 

 

 

 

 

Mielestäni arvokkain löytöni huoneen kaappijärjestelyissä oli tämä pieni vihkonen eli ”Hyvästi Kirvesmäki!”, valikoima Kiirastuli-teoksen runoja näköispainoksena vuodelta 1954.

 

Tiedän vallan hyvin, että minulla on jossakin myös tuo alkuperäinen ”Kiirastuli”, mutta en tiedä, että missä se nyt on.

 

Omistamani ”Kiirastuli” on joltisenkin arvokas, sillä siinä on Yrjö Jylhän omakätinen kulmikas nimikirjoitus.

***********

 

 

Yrjö Jylhän Kiirastulen runot pohjautuvat hänen Taipaleen lohkolla talvisodan aikana kokemaansa.

 

Vihkoseenkin tallennetuissa ”Kiirastulen syntyvaiheista” –esipuheessa Jylhä taustoittaa Kiirastulen luomistaustaa. Nyt en pysty tarkistamaan, että onko sama esipuhe myös varsinaisessa Kiirastuli-teoksessa.

 

Jylhä toteaa esipuheessa  mm. näin:

 

Koska osakseni tuli kokea sota eräällä sen verisimmällä tantereella – murtumaton Taipaleen rintamahan vaati rykmenteiltään sodan raskaimmat menetykset – olen tuntenut suurimmaksi tehtäväkseni tuoda sanomani itse pääkallonpaikalta. Siellä ehdin jättää jäähyväiset sekä runoudelle että maalliselle elämälle.

 

Viime tammikuussa alkoi henkinen lataus kuitenkin purkautua lyyrillisenä virtana, ja niin syntyivät parissa kuukaudessa sotarunot. Runoilijana olen iloinen löydettyäni ilmaisun niille rintamamuistoille, jotka ovat arimmat haalistumaan. Sillä tapaukset ja kaskut säilyvät mielessä kauemmin kuin perustunnot, joita vain mukana ollut voi sanoin tulkita – mikäli se onnistuu hänellekään. Nämä runot olen ollut velkaa aseveljilleni, sekä kaatuneille että henkiin jääneille, siitä talvesta, josta muodostui elämämme järkyttävä ja unohtumaton välinäytös. Mutta tunnen silti, ettei se velka ole maksettu vielä.

 

Pääsiäisenä 1941

 

Yrjö Jylhä

 

 

Väkevää tekstiä!

 

*********** 

Olen saanut käydä moniaita kertoja Taipaleenjoen taistelupaikoilla ja sen vuoksi tunnen Kiirastulen runot omakseni.

 

 

Ehkä eniten pidän Kiirastuli-teoksen ”Kaivo” –runosta.

 

Olen kerran käynyt tuolla Yrjö Jylhän kuvaamalla kaivolla ja sen vuoksi tunnen runon omakseni.

 

 

Uudelleen löytämässäni vihkosessa on Jylhältä 11 runoa, jotka on julkaistu Kiirastulessa.

 

 

 

 

 

 

 

”Kaivo” –runo on vihkosessa toteutettu siten, että aukeaman vasemmalla puolella on runo painettuna ja…

 

 

 

 

 

 

…aukeaman oikealla puolella on kuva siitä tekstistä, jonka Jylhä on omakätisesti kirjoittanut.

 

 

Jylhä on päivännyt ”Kaivo” –runon syntyneeksi 28. I . 41 eli tammikuun 28. päivä 1941.

 

 

 

En tässä toista Kaivo-runon sanoja, sillä ne löytyvät vaikkapa siitä blogikirjoituksesta, jonka laadin tälle saitille 6.9.2009.

 

Kirjoitukseni löytyy googlaamalla vaikkapa näin: ”Esko Erkkilä kaivolla”.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kulttuuriluotsi - vertaisohjaaja kulttuuriin tutustumisessa

Keskiviikko 1.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin Museopalvelujen Kulttuurikasvatusyksikkö aloitti kuluvan vuoden alussa uuden palvelumuodon – kulttuuriluotsitoiminnan.

 

Sain rautaisannoksen kulttuuriluotsitoiminnasta eilen, kun osallistuin Sitran ja Tampereen kaupungin järjestämään kutsuseminaariin, jossa paneuduttiin kuntatalouden haasteisiin sekä senioriväestön hyvinvoinnin näkymiin.

 

Kulttuuriluotsi on vapaaehtoisuuden periaatteella toimiva henkilö, joka lähtee vertaisohjaajaksi täysikäisten henkilöiden seuraksi ja tueksi museovierailulle.

 

Luotsin kanssa pääsee maksutta tutustumaan museoihin.

 

Tampereella kulttuuriluotsikohteina ovat;

 

• Tampereen taidemuseo
• Muumilaakso
• Sara Hildénin taidemuseo
• Mediamuseo Rupriikki
• TR1 Taidehalli
• Vapriikki
• Työväenmuseo Werstas
• kesällä kohteena on lisäksi Amurin työläismuseokortteli

 

 

Kulttuuriluotsi ei ole opas vaan hän on vertaisohjaaja.

 

Miten kulttuuriluotsin saa kaverikseen museoon?

 

• valitse kohde em. museoista
• ota yhteys Tampereen kaupungin vapaaehtoistoiminnan koordinaattoriin puhelimitse 040 806 3910
• Sinulle etsitään vapaaehtoinen kulttuuriluotsi kaveriksi museokäynnille
• kulttuuriluotsi saapuu sovittuna hetkenä valitsemasi museon ala-aulaan ja nyt voit tutustua museoon yhdessä kulttuuriluotsin kanssa

 

Kulttuuriluotsitoiminta on alkanut Jyväskylässä vuonna 2006 ja nyt se on Tampereen ohella levinnyt mm. Vantaalle, Järvenpäähän, Kuopioon sekä Hankoon.

 

Kulttuuriluotsi voi ”luotsata” kerrallaan 1 – 5 henkilöä.

 

Kulttuuriluotsitoiminta pyrkii rohkaisemaan niitä henkilöitä kulttuurin pariin, jotka haluavat rohkaisua ja tukea kulttuuriin tutustumisessa.

 

Kulttuuriluotsit ovat tänä vuonna Tampereella toimineet vertaisohjaajina 270:lle henkilölle museokäynneillä.

 

Kannatan lämpimästi kulttuuriluotsitoimintaa ja toivon, että se löytää runsaasti uusia käyttäjiä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Italia kyntää syvällä

Maanantai 15.9.2014 - -Esko Erkkilä-

Viikon kestänyt matkamme Italian Toscanaan oli hieno kokemus – hieno kokemus siitäkin vinkkelistä, että kyse oli rubiinihääpäivämme merkeissä suoritetusta lomamatkasta sukulaispariskunnan ja mukavan muunkin seurueen kanssa.

 

Matkan positiivisia asioita oli lukemattomia, mutta matkalla koettu ja nähty antoi kuitenkin aihetta myös kriittiseen tarkasteluun yhden asian tiimoilta ja se on Italian taloustilanne.

 

Katson, että olen oikeutettu käsittelemään kriittisesti Italian taloustilannetta, sillä olenhan EU-kansalainen ja on muistettava EU-maiden talousongelmien lopulta lankeavan kaikkien EU-kansalaisten maksettavaksi.

 

Suomen valtiovelka ylittää pikapuoliin 100 miljardin rajan ja sitä pidetään aiheellisesti huolestuttavana.

 

Samaan aikaan Italian valtiovelka ylittää 2.100 miljardia euroa!

 

On näin jälkeenpäin hupaisaa todeta, että mainion oppaamme kertomana hänelle sattui pilkkuvirhe, kun hän sanoi Italian valtionvelan yltävän tasolle ”hieman yli 200 miljardia”!

 

Suomen n. sata miljardia merkitsee bruttokansantuotteesta hieman alle 60 %, mutta Italiassa valtiovelka on yli 130 % bruttokansantuotteesta!

 

Italian valtiovelka on bruttokansantuotteeseen verrattuna Kreikan jälkeen toiseksi suurin EU:ssa!

 

EU-linjaukset kertovat, että valtiovelan kohoaminen 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta merkitsee, että valtio on kriisissä, Sääntöä sovelletaan kuitenkin joustavasti, sillä Saksassa lukema on tasoa 80 % ja Ranskassa peräti tasoa 90 %!

 

Revi tuosta sitten!

 

 

 

*************

 

 

 

Tavallinen matkailija pystyy kokemaan Italian heikon taloustilanteen taustaksi ainakin sen, että maassa vietetään siestaa päivän tehotunnit eli tunnit iltapäivän alkaessa. Muualla talouden pyörät pyörivät tehokkaimmillaan keskipäivän jälkeen, mutta Italiassa väki menee koisimaan juuri silloin!

 

Toinen silmiinpistävä piirre italialaisessa elämänmenossa on se, että palveluista odotetaan ja suorastaan edellytetään maksettavan palvelurahaa. Palveluraha on saajalleen luonnollisesti verotonta tienestiä, joten sen maksaminen merkitsee mielestäni antajalta veronkiertoon osallistumista.

 

 

 

 

 

 

Joissakin ravintoloissa todetaan hinnaston alaosassa, että laskuun lisätään palvelurahaa 2,00 euroa per henkilö ja silloin erillistä palvelurahaa ei tarvitse maksaa.

 

”Il coperto costa 2,00 € ma il servisio e la cortesia sono compresi nel prezzo!!”

 

 

 

 

 

 

Ja siellähän se kahden euron suuruinen ”coperto” henkilöä kohti onkin!

 

*******

 

 

Suomen Rooman suurlähetystön nettisivuilla todetaan 14.9.2014 mm. näin:

 

”Italian talouden tuottavuuskehitys on ollut heikkoa jo 1990-luvulta lähtien. Myös tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen suhteellinen osuus kansantuotteesta on ollut pitkään EU-maiden alhaisimpia. Lisäksi maahan suuntautuu liian vähän ulkomaisia investointeja. Tämä johtuu muun muassa tehottomasta hallinnosta, puutteellisesta infrastruktuurista sekä etenkin Etelä-Italiassa myös järjestäytyneestä rikollisuudesta. Maailman talousfoorumin kilpailukykyvertailuissa Italian sijoitus on ollut jo vuosia heikko.”

 

Karutonta, mutta ilmeisen rehellistä tekstiä!

 

 

 

*************

 

 

En pienimmässäkään mielessä halua mollata Italiaa, sillä lomamatkamme Toscanaan oli kerrassaan mainio.

On kuitenkin paikallaan tiedostaa ”iso kuva”, kun yksittäisenä matkailijana nautimme Italian turisteille tarjoamista hienoista kokemuksista.

 

 

Pyrin seuraavissa jutuissani kertomaan Italian matkamme hienoista kokemuksista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pappilanpuiston Kädentaitajien muotinäytös ihastutti Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen maanantaikokoontumiseen saapuneet seniorit

Sunnuntai 31.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksessä on n. 270 jäsentä ja jäsenet kokoontuvat jäsentapaamisiin Hämeenpuistossa sijaitsevaan Marttalaan joka toinen maanantai klo 11.00.

 

Maanantaina elokuun 25. päivänä 2014 Marttalassa oli poikkeuksellisen paljon eläkeliittolaisia ja heitä onnistikin, sillä päivähetken aiheena oli Pappilanpuiston palvelukeskuksessa kokoontuvin Pappilanpuiston Kädentaitajien muotinäytös.

 

Muotinäytös oli hieno tilaisuus ja siitä nyt pieni kuvakertomus:

 

 

 

 

 

 

Eläkeliiton puolelta muotinäytöksen puuhanaisena toimi Irja Lehmus, joka itsekin osallistuu tekijänä Pappilanpuiston Kädentaitajien toimintaan.

 

Irja ja esiintyvät ”mannekiinit” olivat sopineet, että kukin esiintyjä kertoo esiintymisasustaan pienellä paperilapulla, jotta näytöksen juontajana toiminut Irja Lehmus osasi esitellä asut esiintyjän haluamalla tavalla.

 

Tämän jutun asuselvityksessä on hyödynnetty näiden paperilappujen tietoja.

 

 

 

 

 

 

 

Ensimmäisenä oli vuorossa Milli ja hänen asunsa oli merihenkinen tunika, joka oli värjätty kirjavaksi levittämällä ja ruiskuttamalla karkeaa suolaa kankaalle. Näin on saatu aikaan värien liukuva efekti.

 

Millin kori on itsemaalattu.

 

Kesken esittelyn soi Millin kännykkä ja hän teki kaikkien kuullen treffit kipparin kanssa!

 

 

 

 

 

 

Jatan asun materiaalina on ollut vanha lakana ja purjevene on inspiroinut Jatan tämän asusteen luomisessa.

 

Jatan päähine on valmistettu leppäpuusta ja sen on tehnyt hänelle Pappilanpuiston puutöiden ohjaaja Aarne Lauhala jo 15 vuotta sitten.

 

 

 

 

 

 

Mailis oli aikoinaan pohtinut, että mitä tekisi pellavaloimelle. Pyyhe tai pellavaliina pyörivät Mailiksen mielessä, mutta sitten hän päätyi kutomaan pellavalointa kankaaksi lisää ja valmisti kankaasta tämän kesäasusteen, joka on jo nyt kiertänyt monet kesätapahtumat.

 

 

 

 

 

 

Ainon japanilaisella saoritekniikalla kudottu takki on kudottu langanlopuista. Pappilanpuistolaiset kutsuvat saoritekniikkaa ”saulitekniikaksi”!

 

Ainon takin kangas on hänen itsensä kutoma ja myös leikkaaminen sekä ompeleminen ovat omaa työtä.

 

 

 

 

 

Myös Ainon hattu on valmistettu samasta materiaalista ja sen koristuksena on tammenlehvistä muotoiltu koriste.

 

 

 

 

 

 

Mantan asun materiaalina on ollut uudestaan värjätty pöytäliina ja myös kassi on samaa materiaalia.

 

 

 

 

 

 

Marjatan leningin ja hatun materiaalina on käytetty vanhoja verhoja.

 

Neulejakku on virkattu Strömsön tv-ohjelmassa esitetyn ohjeen mukaan ja laukku on kudottu videonauhoista – kaulakorun vitjat on valmistettu paperinarusta.

 

 

 

 

 

 

Milli avasi toisen esittelykierroksen ja nyt hänen yllään oli häihin, syntymäpäiville ja vaikkapa tanssiaisiin soveltuva pitsiunelma.

 

Ranteissa Millillä oli juomatölkkien avaajista valmistetut rannekorut ja mukana tietysti pussit tanssikenkien kuljettamista varten.

 

 

 

 

 

 

Jatan kesäasun materiaalina on ollut vanha lakana, johon on painettu unikko-kuvia. Samat kuviot toistuvat Jatan laukussa, hatussa sekä hartioilla olevassa huivissa.

 

Kaulakoru sekä rannerengas on valmistettu puuvillalangasta neulerenkaalla kutomalla.

 

 

 

 

 

 

Mailiksella oli hartioillaan pehmeä ja lämmin hartiahuivi.

 

Olkalaukku on kudottu poppanakuteesta ja sen sulkijaläpässä on vinokanttipujotusta.

Sivuhuomautuksena kun kuvaa katselen, niin ehkä eräs automerkki - Mitsubishi - pitäisi Mailiksen vinokanttipunoksesta!

 

 

 

 

 

 

Ainolla on päällään kesätakki, joka on tehty vanhasta lakanasta. Sen kuviot on saatu aikaan silkkivärillä suihkuttamalla.

 

Kaulakoru on tietysti itsetehty ja käsilaukussa on todellinen pitsiunelma.

 

 

 

 

 

 

Mantalla on tässä poronnahkaliivi.

 

Käsilaukku on tehty videonauhoista.

 

 

Mantan poronnahkaliivin selkämyksessä oli koirankuva!

 

 

 

 

Marjatan vihreä jakku on valmistettu vanhasta valkoisesta lakanasta.

 

Jakun selässä on säilytetty lakanaan nimikoidut omistajan nimikirjaimet.

 

 

 

 

 

 

Milli saapui taas estradille ja nyt hänen yllään oli poronvasan vuodasta tehty viitta, johon hän oli maalannut vanamoja sekä orvokkeja.

 

 

 

 

 

 

Milli pyysi johtokuntamme jäsentä Matti Kaperia riisumaan viittansa ja…

 

 

 

 

 

 

…sen alta paljastui pellavakankaalle ruiskumaalilla sekä merisuolalla värjätty tunika. Tunikan kukat ovat käsinmaalattuja.

 

Kaulassa Millillä oli itsetehty kaulakoru.

 

 

 

 

 

 

Jatalla oli tällä kierroksella yllään vanhasta lakanasta tehty kissakuvioinen vaatekappale.

 

 

 

 

 

 

Selkäpuolella olevat kissat oli kuvattu takaapäin.

 

Päässään Jatalla oli musta trikoomyssy, joka on viimeistelty musta-valkoraita rusetilla.

 

 

 

 

 

 

Jatan käsilaukku herätti suurta mielenkiintoa, sillä se oli valmistettu kirjankansista!

 

 

 

 

 

 

 

Aino oli ottanut kaapissa 50 vuotta olleet ikkunaverhot uusiokäyttöön ja tehnyt niistä itselleen kesäleningin sekä lierihatun!

 

Kaulassa itsetehty paperinarukoru.

 

 

 

 

 

 

Mantan jakkukangas on kudottu ”sauli-menetelmällä”.

 

Kassin materiaalina on ollut vanha nahkatakki.

 

 

 

 

 

 

Jatan syksyisiin väreihin kudottu liivi ja liivin kiinnityksenä lepästä tehty rintaneula saivat aikaan ihastusta.

 

 

 

 

 

Liivi oli upea selkäpuolelta!

 

 

 

 

 

Jatalla oli mukanaan itsetekemänsä kahdeksankulmainen pöytä, johon oli maalattu niittykukkia.

 

 

 

 

 

 

Näytöksen päätti Aini ja hän esitti englantilaista säätyläisnaista vuodelta 1845; olkibonetti, napeilla ja nyöreillä kiinnitetty vartalonmyötäinen samettijakku, olkasiivekkeet, pitsikaulus ja raidallinen silkkihame.

 

 

************

 

 

 

Hieno muotinäytös oli päättynyt ja saimme kaikki ladyt vielä yhteiskuvaan!

 

 

 

 

 

Salintäyteinen yleisö aplodeerasi, kun mainiot esiintyjämme saivat muistoksi ruusut!

 

 

 

*************

 

 

 

Kiitoksia juontajallemme Irja Lehmukselle ja kiitoksia ennen kaikkea mainioille esiintyjillemme – näitte paljon vaivaa muotinäytöksen onnistumiseksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pientä pohdintaa syistä, että miksi Suomi säilytti Talvisodassa itsenäisyytensä

Maanantai 25.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Talvisota alkoi Neuvostoliiton hyökkäyksellä 30. päivä marraskuuta 1939 ja päättyi 105 päivää myöhemmin maaliskuun 13. päivänä 1940.

 

Neuvostoliiton tarkoituksena oli vallata koko Suomi, mutta se epäonnistui aikeissaan.

 

Menetimme toki Moskovan rauhansopimuksessa 11 % maapinta-alastaan sekä maamme toiseksi suurimman kaupungin eli Viipurin.

 

Suomen tappiot olivat n. 26.000 kaatunutta, mutta Neuvostoliiton tappiot olivat kaatuneiden määrässä lähes viisinkertaiset, sillä Puna-armeija menetti Talvisodassa kaatuneina lähes 127.000 sotilasta.

 

Suomen selviämiselle massiivista vihollista vastaan on monia syitä ja yritän tässä nostaa syistä esille muutamia:

 

 1.      Ratkaisevin syy oli Suomen kansan yhtenäisyys. Vaikka maata repineestä kansalaissodasta oli kulunut vasta parisenkymmentä vuotta, niin kansallinen yhtenäisyys oli saumatonta. On todettu, että Sosiaalidemokraattisen puolueen rooli oli yhtenäisyyden rakentamisessa keskeinen.

 

 2.      Vuosille 1937 -1938 Neuvostoliitossa ajoittuneet Stalinin vainot heikensivät muutenkin heikkoa Puna-armeijaa. Stalin tapatutti 400 kenraalia ja neuvostoyhteiskunnassa kukaan ei voinut mainittuina vuosina olla varma hengestään.

 

 3.      Suomen poliittisen ja sotilasjohdon määräämät ”Ylimääräiset harjoitukset” eli YH lokakuussa 1939 oli tärkeä toimenpide Suomen valmistautumisessa sotaan. YH oli ”miedompi” tapa valmistaa joukkoja sotaan kuin olisi ollut ”Liikekannallepano” eli LKP.

 

 4.      Suomalaiset upseerit suorittivat karttaharjoituksia ennen Talvisotaa Karjalan Kannaksella sekä tutustuivat alueen maastoon. Tällä toiminnalla oli suuri merkitys sille, että tuleva taistelumaasto oli tuttua upseeristolle.

 

 5.      Sauna on aina ollut tärkeä suomalaisille ja se muodostui erääksi seikaksi myös sille, että pärjäsimme Talvisodassa. Rintamaolosuhteiden kovat olot merkitsivät heikkoa hygieniatasoa ja sitä kautta mm. punatautia sotilaissa. Suomalaisten tapa rakentaa heti sauna ja hoitaa saunassa mm. täitorjuntaa piti joukkomme taistelukuntoisina niin, että sitkeät puolustustaistelut olivat mahdollisia.

6.      Suomalaisjoukkojen hyvä hiihtotaito, teltat ja ahkiot olivat monissa taisteluissa se tekijä, joka käänsi taistelutilanteen suomalaisten voitoksi. Suomalaiset osasivat sopeutua kovaan pakkaseen paremmin kuin vihollisemme.

 

 

**********

 

 

Suomi säilytti Talvisodan jälkeen itsenäisyytensä vaikkakin runneltuna.

 

Talvisodan vaikutuksesta Neuvostoliitto menetti sotilaspoliittista painoarvoaan, mutta siitä viisastuneena se alkoikin kehittää sotavoimaansa nopeasti.

 

Talvisota merkitsi myös sitä, että Saksa aliarvioi Neuvostoliiton sotilasvoiman ja tämä aliarviointi kostautui Saksalle myöhemmin raskaasti.

 

 

-Esko Erkkilä-

Otto Wille Kuusisen johtaman Terijoen hallituksen hallituspalatsi pitäisi pelastaa

Sunnuntai 3.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 ja alkoi Talvisota.

 

Sota päättyi Moskovassa solmittuun rauhansopimukseen 13.3.1940.

 

Sodan vaiheisiin kuului, että Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin nimitti Otto Wille Kuusisen johtaman ns. Terijoen hallituksen, jonka piti edustaman Suomea Neuvostoliiton kanssa käydyissä neuvotteluissa.

 

Terijoen hallitus perustettiin 1.12.1939 ja sen jäseniä olivat ”pääministeri” Otto Wille Kuusisen lisäksi seuraavat henkilöt:

 

• varapuheenjohtaja ja valtiovarainministeri Mauritz Rosenberg

• puolustusministeri Akseli Anttila

• sisäasiainministeri Tuure Lehen

• maanviljelysministeri Armas Äikiä

• valistusministeri Inkeri Lehtinen

• Karjalan asiain ministeri Paavo Prokkonen

 

Kuusinen hoiti "pääministeriytensä" lisäksi myös ulkoasiainministerin tehtäviä.

 

******************

 

Mainitsen, että olen joskus takavuosina ostanut joltain kirpputorilta Armas Äikiän kirjoittaman pienen kirjasen, jossa on myös Äikiän signeeraus.

 

En nyt muista, että missä tämä kirjanen on, mutta kyllä se arkistoissani jossain on – pitäisiköhän etsiä?

 

******************

 

 

Suomen vastarinta oli suurta vihollista vastaan Talvisodassa niin tehokasta, että Otto Wille Kuusisen johtama hallitus kuopattiin Neuvostoliitossa vähin äänin ja rauhanneuvottelut käytiin Suomen virallisen hallituksen kanssa.

 

 

***************

 

Sain heinäkuun 6. päivänä tutustua siihen rakennukseen Terijoella, jota voidaan kutsua Kuusisen hallituspalatsiksi.

 

 

 

Rakennus on päässyt heikkoon kuntoon, mutta ehkä joitain suunnitelmia sen kunnostamiseksi on, sillä rakennusraunio on saanut pressuja katolleen.

 

 

 

 

 

 

On selvää, että Otto Wille Kuusisen hallituksen muisteleminen ei ole keskeisimpiä asioita nyky-Venäjän toimenpidelistoilla, mutta toivon, että tuo Suomen ja Neuvostoliiton suhteisiin liittyvä tärkeä rakennus voitaisiin suojella ja saattaa vaikkapa turistikohteeksi.

 

Selvennyksenä toiveestani se, että ei kuitenkaan Suomen kustannuksella!

 

 

-Esko Erkkilä-

Portinhoikka - suomalaisten kunniakas sotatanner kesäkuussa 1944

Perjantai 11.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Venäjälle ja Viroon suuntautuneen matkamme ensimmäinen sotahistoriakohde oli Portinhoikan tienristeys Viipurin ja Ihantalan välillä sen tien varrella, jota pitkin puna-armeijan piti valloittaa Imatra kesällä 1944.

 

Neuvostoliittolaisten komentaja oli saanut tehtäväkseen valloittaa Viipuri 20.6.1944 ja se hänen joukoiltaan onnistui. Seuraava tavoite oli valloittaa Lappeenranta 29.6.1944, mutta valloittamatta jäi!

 

Portinhoikan, Talin ja Ihantalan alueella käydyt taistelut tekivät tyhjäksi puna-armeijan tavoitteet!

 

 

 

 

 

 

Portinhoikassa sijaitsee sillä alueella ja Talissa sekä Ihantalassa kaatuneiden neuvostosotilaiden mittava muistomerkki.

 

 

 

 

 

Muistomerkissä on "julkipuolella" vuosilukuina 1941 – 1944, mutta jostain kumman syystä…

 

 

 

 

 

…muistomerkissä mainitaan myös vuodet 1939 – 1940.

 

Neuvostoliitossahan oli tapana ”unohtaa” Talvisota, sillä sehän oli Neuvostoliiton historiankirjoituksessa vain pieni rajakahakka! Portinhoikan muistomerkissä talvisotavuodet on kuitenkin jostain syystä mainittu.

 

Laskimme, että muistomerkin yhteydessä oleviin kivipaasiin on kaiverrettu n. 7.000 puna-armeijalaisen sotilaan nimi. Kaikki he siis kaatuivat Portinhoikan, Talin ja Ihantalan taisteluissa, joissa varmistettiin Suomen itsenäisyys.

 

 

 

************

 

 

Portinhoikkaan kuljettiin ennen Suomesta tultaessa suoraan Tienhaarasta, mutta nykyisin sinne pääsee…

 

 

 

…Viipurin ohikulkutietä, joka…

 

 

 

 

…ylittää ennen Viipurin – Ihantalan tietä Saimaan kanavan.

 

 

Oli mielenkiintoista todeta, että Viipurin ohitustien varrella oli iso Tampereen Koskikeskuksen mainos – mainos tuli niin nopeasti ja oli minusta katsellen ”väärällä puolella tietä”, että en ehtinyt sitä kuvata!

 

 

************

 

Portinhoikka on 4-tienristeys ja tässä jokseenkin samoilta jalansijoiltani kuvaamana Portinhoikkaan eri suunnilta saapuvat tiet:

 

 

 

 

 

Tienhaarasta saapuva tie on kunnoltaan vaatimattomin, mutta vielä vajaat kymmenen vuotta sitten sain olla linja-autossa, jolla saavuimme Tienhaarasta Portinhoikkaan. Silloin ei ollut Viipurin ohikulkutietä.

 

 

 

 

 

Talista Portinhoikkaan saapuva tie näyttäisi olevan kohtuullisessa kunnossa. 

Linja-automme on tässä kuin saapuisi Talin suunnasta Portinhoikan risteykseen.

 

 

 

 

 

Viipurista Portinhoikkaan saapuva tie on melko hyvässä kunnossa ja Ihantalassa käyntimme jälkeen ajoimmekin tätä tietä Viipuriin.

 

 

 

 

 

Myös Ihantalaan Portinhoikasta johtava tie on nykyisin hyvässä kunnossa.

 

 

 

*************

 

 

Portinhoikassa ja sen lähituntumassa käytiin juhannuksena 1944 rajut panssaritaistelut, joissa jalkaväen osuus oli luonnollisesti keskeinen. Keskeisten maastonkohtien hallinta vaihtui useaan kertaan.

 

Jokainen sotahistoriaa vähänkin harrastanut tuntee paikannimet

• Murokallio
• Kyöpelinvuori
• Konkkalanvuoret
• Kärstilänjärvi
• Leitimojärvi
• Repolanjärvi
• Tali
• Hiihkallio
• Juustila,
• Juustilankangas

- kaikki nämä liittyvät Portinhoikan lähimaastoissa käytyihin taisteluihin.

 

 

 

Portinhoikan muistomerkillä kannattaa poiketa ja osoittaa kunnioitusta niille neuvostosotilaille, jotka Stalinin virhearvioinnin vuoksi menettivät henkensä Portinhoikassa, Talissa ja Ihantalassa.

 

 

-Esko Erkkilä- 

Sote-sovun synnyttyä voidaan Kokoomuksen tavoittelemat suurkunnat lopullisesti hylätä

Torstai 26.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista pohtinut parlamentaarinen ohjausryhmä julkisti eilen esityksensä, jolla julkisten terveyspalvelujen lähipalvelut voidaan turvata koko maassa.

 

Kataisen – Urpilaisen hallitus ajoi itsensä ”juntturaan” asian tiimoilta, mutta Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän aktiivinen ote maaliskuulla sai asiat rullaamaan.

 

Sovitussa puitelakiesityksessä tukeudutaan olemassa oleviin rakenteisiin.

 

Eilen sovittu merkitsee, että Kokoomuksen tavoittelema suurkuntiin tähtäävä kuntauudistus voidaan lopullisesti kuopata.

 

Eilisen aikana ihmeteltiin monilta tahoilta, että miten Kokoomuksen johdolla asiassa voitiin tussaroida peräti kolme vuotta ja sitten oppositiossa olevan Keskustan aloitteesta ja voidaan todeta myös, että Keskustan johdolla päästiin kolmessa kuukaudessa kaikkia tyydyttävään ratkaisuun!

 

Nyt sovittu on esimerkki siitä, että hallituksen jääräpäisesti ajama yksinvaltainen menettelytapa koki konkurssin. Suurissa uudistuksissa tarvitaan parlamentaarista valmistelua ja sen tosiasian Kokoomus nyt sai todeta kovimman kautta.

 

Eilen julkistettu sote-sopu lähtee nyt kuntiin lausuntokierrokselle ja se merkitsee, että kuntapäättäjät pääsevät vihdoinkin antamaan lausuntonsa sellaisesta asiasta, jolla on mahdollisuudet toteutua. Tähän saakka kuntiin on tullut lukematon määrä "lausuntopyyntöjä”, joille kuntaministerinä toiminut Henna Virkkunen on – niin en tohdi sanoa, että mitä hän on niillä pyyhkinyt!

 

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä – jonka ansiosta kokoava prosessi alkoi ja joka nyt sai lopullisen muotonsa – antaa asian ratkaisemisesta tunnustusta ministeri Susanna Huoviselle sekä Keskustan neuvottelijoille Juha Rehulalle ja Tapani Töllille.

 

 

Tiedän, että sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa on vielä paljon työtä, mutta parlamentaarisesti sovitut linjanvedot luovat jatkotyölle tukevat perusteet.

 

Luotan ratkaisujen löytämiseen yksityiskohtaisissa kysymyksissä, joista suurin on rahoituksen järjestäminen.

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskusta kannustaa kuntalaisdemokratian kehittämisessä Tampereen Alvari -toiminnan sekä Ylöjärven Viljakkala- ja Kuru-neuvostojen tyyppiseen toimintaan

Sunnuntai 22.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Keskustan toiminnan kehittämisessä puoluekokousaloitteilla on tärkeä rooli.

 

Taannoin päättyneelle Turun puoluekokoukselle jätettiin 260 puoluekokousaloitetta Keskustan piirien, Keskustan kunnallisjärjestöjen sekä Keskustan paikallisyhdistysten toimesta.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana olen tyytyväinen, että monet Keskustan tamperelaiset järjestöt jättivät useita puoluekokousaloitteita.

 

Olin keskeisenä toimijana, kun Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö jätti puoluekokousaloitteen, joka kuului näin:

************

 

 

KUNTALAISDEMOKRATIAA PITÄÄ KEHITTÄÄ MONIPUOLISIN TAVOIN

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry esittää, että kuntalaisdemokratiaa pitää kehittää luovasti, monipuolisesti, ennakkoluulottomasti ja erilaisin tavoin eri kunnissa.

 

Kuntalaisdemokratian merkitys korostuu koko ajan, sillä tiedonvälitys monipuolistuu, tarpeet ovat kunnissa erilaiset ja kuntakokokin varmaan tulee kasvamaan. Tarvitaan erilaisia malleja, jotta kansalaiset voivat helposti myös vaalien välissä osallistua oman kuntansa kehittämiseen.

 

Onnistunut kuntalaisdemokratia merkitsee parhaimmillaan kahdensuuntaista tiedonvälitystä; päättäjät saavat oikeaa sekä suoraa palautetta kuntalaisilta päätöstensä perustaksi ja kuntalaiset puolestaan todenpohjaista tietoa tehtyjen päätösten perusteluiksi.

 

Kuntalaisdemokratian paras onnistuminen on kuitenkin se, kun kuntalaiset pystyvät aidosti vaikuttamaan asioihin jo niiden valmisteluvaiheessa.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry on pannut tyydytyksellä merkille Tampereen kaupungin Alvari-toiminnan, joka perustuu alueellisen vaikuttamisen periaatteeseen. Kaupungin jakaminen neljään Alvari-alueeseen on merkinnyt alueellisten ongelmien välittymistä päättäjien tietoisuuteen.

 

Toisena esimerkkinä Tampereen kunnallisjärjestö haluaa tuoda esille Ylöjärven kaupungissa toimivat alueelliset Viljakkala- ja Kuru-neuvostot, jotka perustettiin sen jälkeen, kun Viljakkala sekä Kuru liittyivät kuntaliitoksessa Ylöjärven kaupunkiin.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry toteaa kokemukseen perustuen, että Alvari- järjestelmässä ja Ylöjärven Viljakkala- sekä Kuru-neuvostoissa on paljon parannettavaa, mutta molemmat ovat oikeansuuntaisia toimenpiteitä kuntalaisdemokratian edistämisessä.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry kannustaa Suomen Keskustaa tukemaan uusia, erilaisia ja ennakkoluulottomia hankkeita kuntalaisdemokratian edistämisessä.

 

 

******************

 

 

Puoluehallitus puolsi aloitettamme ja sen vastausesitys kuului näin:

 

 

”Puoluekokous yhtyy täysin Tampereen kunnallisjärjestön näkemykseen kuntalaisdemokratian kehittämisestä. Keskustan kunnallisvaaliohjelmassa 2012 yksi kolmesta kärkiteemasta oli nimenomaan kunnan asukkaiden ja heidän yhteisöjensä vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen kansanvaltaisesti valitun valtuuston ja muiden päätöksentekoelinten rinnalla.

 

Kuntalaisilla ja myös kunnassa osan vuotta asuvilla vapaa-ajanasukkailla on tiedoistaan, taidoistaan ja arkipäivän kokemuksistaan kumpuavaa osaamista ja resursseja, joita ei vielä ole tarpeeksi hyödynnetty kuntalaisten yhteiseksi hyväksi. Myös kolmannen sektorin järjestöjä tulee kuulla entistä vahvemmin ja ottaa ne mukaan palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen.

 

Aloitteessa on kiinnitetty huomiota oleelliseen näkökulmaan; jokaisen kunnan on löydettävä omista ja asukkaiden lähtökohdista parhaat lähivaikuttamisen muodot. Yhtä ja samaa reseptiä kaikille kunnille ei ole olemassa.

 

Etenkin asukasmääriltään suurissa ja pinta-alaltaan laajoissa kuntaliitoskunnissa voidaan jopa harkita kunnanosavaltuustoja tai Rovaniemen kaltaisia aluelautakuntia omine budjetteineen ja päätösvaltoineen. Toisissa kunnissa voivat toimia paremmin ns. kevyemmät kuntalaisdemokratian muodot kuten kylä- ja kaupunkiosavaltioparlamentit, avoimet keskustelu- ja palautetilaisuudet, kansalais- ja käyttäjäraadit tai vaikkapa sosiaalisen median ja muiden sähköisten palaute- ja ideajärjestelmien hyödyntäminen.

 

Olipa kuntalaisdemokratian muoto mikä tahansa, on tärkeintä että kunnan asukkaat tulevat aidosti kuulluiksi ja he kokevat voivansa vaikuttaa kotikuntansa asioihin. Näennäisdemokratia vain etäännyttää ja passivoi asukkaita.

 

Puoluekokous panee tyytyväisyydellä merkille aloitteessa mainitut Tampereen ja Ylöjärven lähidemokratiakokeilut. Niiden kokemuksia – niin onnistumisia kuin havaittuja ongelmiakin – tulee hyödyntää Pirkanmaata laajemminkin kuntalaisten lähivaikuttamisen edistämisessä.”

 

 

*********

 

Olen tyytyväinen Puoluehallituksen vastausesitykseen ja erityisesti siihen, että puoluekokousaloitteemme hyväksyttiin näillä vahvoilla puoltolauseilla Keskustan ohjenuoraksi jatkossa!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Täytyy olla kansan palveluksessa"

Lauantai 21.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Tiedän työkokemukseni perusteella, että saadakseen sanomansa perille, on oltava aktiivisesti yhteydessä asiakkaisiin.

 

Edustamallani toimialalla se merkitsi aktiivisuutta tilaisuuksien pitämisessä, osallistumista erilaisille markkinoille ja markkinointia suoraan potentiaalisille asiakkaille eli tilakäyntejä.

 

Sama periaate koskee poliitikkoja – on oltava kansan tavoitettavissa!

 

Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen on ilmeisesti aikamme paras esimerkki, että  ”jalkatyö” eli äänestäjien parissa tehtävä työ tuo tulosta.

 

On luonnollista, että tuotteen pitää olla kunnossa, sillä huonoa tuotetta on mahdotonta myydä edes kovalla jalkatyöllä.

 

”Tuotteena” Paavo Väyrynen on kunnossa, joten sen markkinointi on siltä osin kunnossa.

 

 

*************

 

 

 

Seurasin Paavo Väyrysen työskentelyä taannoisessa Keskustan puoluekokouksessa 13. – 15.6.2014 Turussa ja siitä muutama kuva selitysteksteineen:

 

 

 

 

Väyrysellä oli kokouspaikkana toimineen Turun Messukeskuksen aulassa oma esittelypiste, jossa hän oli melkein koko ajan puoluekokousväen tavattavissa.

 

 

 

 

 

 

Väyrysen valtakunnallista näkyväisyyttä edesauttoi, että YLE haastatteli häntä puoluekokouksen aikana.

 

 

 

 

 

 

Yleiskeskustelun ensimmäisen puheenvuoron käytti Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen.

 

Väyrynen totesi puheessaan mm. näin:

 

”Nyt Keskustan tehtävänä on pelastaa Suomen kansantalous. Keskustan tehtävänä on murtaa nykyinen keskittymiseen tähtäävä ja eriarvoisuuteen johtava sisäpolitiikan oikeistosuuntaus. Ja ennen muuta: Keskustan on jälleen turvattava se, että Suomi jatkaa ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan Paasikiven linjalla.”

 

 

 

 

 

Paavo Väyrynen liikkui puoluekokousväen keskuudessa ahkerasti – tässä hän keskustelee puolustusministerinä 1977 – 1979 sekä maa- ja metsätalousministerinä 1979 – 1983 toimineen Taisto Tähkämaan kanssa.

 

 

 

 

 

 

Osuin paikalle, kun Paavo Väyrynen ja Tapani Hankaniemi, melkein naapurini Kälviältä, ”paiskasivat kättä” ja varmaan keskustelivat Kälviän taannoisesta kuntaliitoksesta Kokkolan kaupunkiin!

 

 

 

 

 

 

Arvostin monien muiden ohella, että Väyrynen oli paikalla puoluekokouksen päättymiseen saakka.

 

Kerroin hänelle, että arvostan hänen paikallaoloaan ja silloin Väyrynen totesi minulle tämän jutun otsikossa olevat sanat eli;

 

”Täytyy olla kansan palveluksessa”!

 

 

Taidatkos sen selvemmin sanoa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viipurin kaupunginkirjasto on nähtävyys, joka kannattaa kokea!

Torstai 19.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Viipurin kaupunginkirjasto on monille Viipurin-kävijöille tuttu siitä, että se on pressujen suojaama valkoinen rakennus Torkkelinpuistossa. Sinne ei ole päässyt tutustumaan.

 

Nyt kaikki on toisin, sillä tämä Alvar Aallon suunnittelema ja vuonna 1935 avattu kirjastotalo on päässyt korjaustöiden jälkeen entiseen kukoistukseensa.

 

Sisäänpääsy kirjastoon on ilmainen, mutta kuvaamisesta kirjastossa pitää maksaa 150 ruplaa eli n. 3,5 euroa.

Venäjänkielinen tunnin pituinen opastus maksaa 150 ruplaa ja englanninkielinen opastuskierros 300 ruplaa - oppaan kertoman tekstin kääntämisestä jollekin muulle kielelle on huolehdittava itse.

 

Kirjastoon pääsee tutustumaan klo 11.00 alkaen ja se sulkeutuu klo 19.00.

 

Pääsin käymään kirjastossa 10.6.2014, maksoin kuvauslisenssin ja annoin kamerani muistikortin täyttyä.

 

Tässä osa kuvistani:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 Huomasittehan nuo kattoikkunat, joista luonnonvalo siivilöityy kirjastosaliin?

Pidän erityisesti noista muotoilluista puukaiteista - ne osoittavat Alvar Aallon hienon tyylitajun.

*************

 

 

 

 

 

 

Kirjaston lukusaliosastolla voi tutkailla myös suomenkielisiä teoksia.

 

 

 

 

Ottakaa Kaupunginkirjasto ykköskohteeksenne, kun vierailette Viipurissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Torkkelinpuistossa sijaitsevat Jussi Mäntysen Hirvi-veistos ja Alvar Aallon suunnittelema Viipurin kaupunginkirjasto muodostavat ehjän kokonaisuuden

Sunnuntai 15.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen iloinen, että Viipurin kaupunginkirjaston ikiaikaiselta tuntunut kunnostustyö on vihdoin saatu päätökseen.

 

Olen iloinen myös siitä, että Jussi Mäntysen vuonna 1923 veistämä Hirvi-veistos ja nyt kunnostettu Viipurin kaupunginkirjasto muodostavat ehjän kokonaisuuden.

 

Seuraavassa muutamia kuvia Viipurin kaupunginkirjaston ulkopuolelta ja joitain kuvia myös Hirvi-veistoksesta – kahdesta ensimmäisestä kuvasta saa käsityksen veistoksen ja kirjaston läheisestä sijainnista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vaikka molemmat suomalaiset merkkiteokset ovatkin nyt luovutetulla alueella, olen iloinen, että ne molemmat ovat kaikkien suomalaisten ihailtavissa Viipurissa.

 

Käykäähän ihailemassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tapasin Rakveren linnoituksessa vanhan kaverini

Perjantai 6.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Rakveren linnoituksessa käyminen kuuluu aina ohjelmaani, kun poikkean Rakveressä.

 

Näin siitä huolimatta, vaikka olen käynyt linnoituksessa monia kertoja.

 

Pieni kuvakertomus, kun kävin linnoituksessa 15.5.2014:

 

 

 

 

Rakvere Linnus eli Rakveren linnoitus on aikojen kuluessa kuulunut Tanskan kuninkaille, liiviläisen ritarikunnan ritarimunkeille, Ruotsille ja Puolalle.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Linnanpiha on ollut linnoituksen ydin ja se on sitä myös nykypäivänä.

 

Linnanpihalla paikalliset ritariasuihin pukeutuneet esiintyjät askaroivat niitä toimia, joita linnassa on vuosisatoja sitten tehty.

Kuva on otettu linnoituksen tornista.

 

 

 

 

 

Linnasali on paikka, joka soveltuu vaativienkin juhlien pitopaikaksi.

 

 

 

 

Vilkaisin varastohuoneeseen ja siellä oli aitoja kynttelikköjä odottamassa seuraavia juhlia.

 

 

 

 

Linnasalin kulmassa vartioi maailmanmenoa haarniska.

 

 

 

 

 

Linnanpihan viereisellä aukiolla on shakkipelikenttä, jolla linnanherrat pelasivat shakkia. Linnanherrat istuivat ylhäällä tasanteilla ja antoivat shakkinappuloiden siirto-ohjeet alhaalla työskenteleville.

 

 

 

 

1500-luvulla linnanvoudit olivat tunnettuja hauskasta elämästään ja seikkailuistaan.

 

Oleellinen osa linnanvuotien hauskanpidossa oli Malvasian viinillä.

 

Malvasian viini on vanhin liköörimäinen viini ja pitihän sitä pikarillinen nauttia minunkin, kun linnoituksessa kävin.

Kuvan otti tarjoilijatyttö, joka kertoi hurjia juttuja mm. niistä taisteluista, joita virolaiset ja saksalaiset sotilaat kävivät Sinimäellä 1944.

Sinimäen taisteluista puhutaan aivan liian vähän Suomen sotahistoriassa, mutta ne pelastivat maamme itsenäisyyden, kun puna-armeija ei päässyt Tallinnaan ja siten saattamaan Karjalan Kannaksella taistelleita suomalaisjoukkoja mottiin. 

 

 

*************

 

 

 

Kerroin tämän jutun otsikossa, että tapasin Rakveren linnoituksessa vanhan kaverini.

 

 

 

Monivuotinen kaverini on vuohipukki, joka viettää ainakin kesäajat Rakveren linnoituksessa ja linnoituksen valleilla.

 

Kaverini on rauhoittunut ja sen käytös on nykyään seesteistä, mutta sitä se ei ollut muutama vuosi sitten, kun se puski sille tarjoamaani kättäni oikein kunnolla.

 

Olen toki tottunut yhteistyöhön eläinten kanssa, mutta Rakveren linnoituksen vuohipukin kierteinen pukkaus yllätti minut silloin täydellisesti!

 

Nyt emme löytäneet riitaa keskenämme!

 

 

Suosittelen poikkeamaan Rakveren linnoituksessa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sote-sopu veti Tampereen kaupungin päättäjät ja virkahenkilöt neuvottomiksi

Keskiviikko 26.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin eilen Alue-Alvareiden yhteistilaisuuteen, jossa piti käsitellä ”Elinvoimainen Tampereen kaupunkiseutu” –selvitystyön loppuraporttia.

 

Emeritus-maaherra Rauno Saaren mittavan työn vaatineessa selvityksessä päädyttiin esittämään Tampereen seudulle eräitä vaihtoehtoja kuntauudistuksen toteuttamiseksi.

 

Tilaisuudelta putosi kuitenkin pohja pois, kun hallitus ja oppositio pääsivät viime sunnuntaina Juha Sipilän aloitteesta ns. sote-sopuun, jonka tärkeä pointti oli, että Kataisen hallitus luopuu kuntauudistuksesta ja kuntien pakkoliitoshaaveista.

 

 

 

 

On annettava tunnustus Tampereen kaupungin talous- ja liiketoimintaryhmässä toimivalle yhteyspäällikkö Tuukka Salkoaholle, joka heti tilaisuuden alussa totesi, että laadituilla selvityksillä ei nyt ole paljoakaan arvoa, kun hallitus ja oppositio ovat päässeet sopimukseen sote-uudistuksesta ja sen myötä jäädytettävistä kuntauudistushankkeista.

 

 

Kaikesta aisti ja näki, että Tampereen kaupungin ylimmät päättäjät sekä virkahenkilöt ovat nyt neuvottomia ja vailla aloitekykyä.

 

 

Tampereen ylin johto, kaupungin valtakoalitio sekä virkahenkilöt ovat tiukan paikan edessä. Heidän haaveensa saada Tampereen kehyskunnat maksajiksi kaikkeen siihen turhuuteen, jota Tampereella ollaan toteuttamassa ja suunnittelemassa, ovat nyt valuneet hiekkaan.

 

 

 

 

 

 

Päätösesitysluonnoksessa todetaan näin:

 

 

 

Kaupunginhallitus päättää esittää valtuuston päätettäväksi

 

• että Elinvoimainen Tampereen kaupunkiseutu – tulevaisuuden vaihtoehdot vaikutuksineen selvitys merkitään tiedoksi,

 

• että selvitysmiehen esityksistä yhden kunnan vaihtoehto on Tampereen näkökulmasta selkein,

 

• että jatkotyön tarpeeseen Elinvoimainen kaupunkiseutu selvityksen pohjalta palataan kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki on hyväksytty ja sen vaikutukset ovat selvillä,

 

• että kaupunkiseudun yhteistyössä korostuu vuoden 2014 aikana yhteinen arviointi ja vaikuttaminen esitettyyn sote-malliin. 

 

Yhteyspäällikkö Salkoaho totesi, että päätösesitysluonnoksen kaksi viimeistä kohtaa on laadittu sen jälkeen, kun hallituksen ja opposition sopima sote-sopu tuli tietoon.

 

Tuntuu, että me Alvarit saimme ensikäden tietoa, sillä tutkailin netistä Tampereen kaupunginhallituksen esityslistaa siihen kokoukseen, joka pidetään 31.3.2014, mutta en löytänyt.

 

 

Meitä Alvareita oli paikalla nelisenkymmentä ja tiedustelin yhteyspäällikkö Salkoaholta, että miten Tampereen kaupungin nykyinen n. 15.000 hengen henkilökuntamäärä tulee kehittymään sote-sovun myötä.

 

Yhteyspäällikkö Salkoaho kertoi, että kaupungin nykyisestä henkilökunnasta 5.500 henkilöä tulee siirtymään sote-ratkaisun myötä ”miljoonapiirin” palvelukseen.

 

Tuukka Salkoaho jatkoi kysymykseeni vastaamista ja totesi, että nykyiselle henkilömäärälle Tampereen kaupungin tilaajaryhmässä ei jatkossa riitä töitä.

 

Oli mielenkiintoista kuulla, että myös apulaispormestareiden lukumäärää tullaan vähentämään. Toki se on luonnollistakin, sillä eihän uudessa tilanteessa tietenkään kaikille nykyisille apulaispormestareille ole töitä.

 

 

Olen alkaneena vuonna osallistunut Alvari-työskentelyyn vähän, mutta eilinen neuvonpito osoitti, että siihen osallistumalla saa paljon ensikäden tietoa ja toivottavasti pystyy myös vaikuttamaan!

 

 

-Esko Erkkilä-