Kiveen hakattu - Antti Hammarberg

Keskiviikko 14.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Pyrin mahdollisuuksieni mukaan kuuntelemaan YLE Urheilun tuottamaa Kiveen Hakatut –sarjaa, jossa  Arto Teronen ja Jouko Vuolle pohtivat suomalaisten urheilijoiden ja urheiluvaikuttajien hautakivien äärellä heidän elämäänsä ja uraansa.  

 

Monet näistä ohjelmista on taltioitu Yle Areenalle ja ne ovat sieltä kuunneltavissa edelleenkin – suosittelen!

 

Omaan laajan suvun ja sen vuoksi minulla on useita hautoja hoitovastuullani. Synnyinseurakuntani hautausmaalla Viljakkalassa minulla on kolme hautaa ”nimissäni”, joten viimeisen lepopaikkani osalta jälkeenjäävillä on jopa runsaudenpulaa.

 

Viljakkalan lisäksi minut on merkitty hautapaikan vastaavaksi Lempäälässä, Tampereen Kalevankankaalla sekä Hämeenkyrön Mäntyrinteen hautausmaalla sijaitseville haudoille.

 

Istutimme viime kesänä monivuotisen kasvin eli kuunliljan Hämeenkyrön Mäntyrinteen hautausmaalle haudatun tätini miehen haudalle.

 

 

Mäntyrinteen hautausmaa sijaitsee hieman etäämmällä Hämeenkyrön kirkosta Turkkilan kankaalla. Hautausmaa on sivussa kiireestä, mutta kuitenkin hyvien tieyhteyksien varrella.

 

 

Mäntyrinteen kappeli sijaitsee kauniilla männikkökankaalla. Kappelissa on mahdollisuus viettää siunaustilaisuuksia ja sieltä on hautaussaatolla lyhyt matka haudoille.

 

 

Antti Hammarber eli kansantaiteilija Irwin Goodman on haudattuna Mäntyrinteen hautausmaalle. Hänen suurehko hautakivensä – suorastaan hautamuistomerkki – on helposti löydettävissä hautausmaa-alueen keskivaiheilta.

 

Minulla on henkilökohtaisia muistoja Antti Hammarbergistä ainoastaan yksi. Se ajoittuu vuodelle 1966 ja ”kohtaamisemme” tapahtui Luopioisten Aitoon VPK:n lavalla.

 

Antti Hammarber oli silloin vielä Antti Hammarberg, mutta lauluääni oli jo silloin Irwininä myöhemmin tutuksi tullut. Tanssiyleisö ei silloin uskonut, että kitisevällä äänellä laulavasta lippalakkipäisestä nuorukaisesta olisi tulossa maankuulu kansantaiteilija.

 

Toinen Irwin muistoni liittyy hänen Hattulaan Parolan Merventielle vuonna 1969 rakennuttamaan uudenaikaiseen taloon Ryysyrantaan. Irwin rakensi talon lainarahalla ja se pakkohuutokaupattiin jo seuraavana vuonna.

 

Toimin hämeenlinnalaisen rehuyrityksen Alfa-Rehun myyntipäällikkönä ja joskus 1990-luvun alkupuolella kävin kuljetusneuvotteluja Ryysyrannan silloin omistaman liikennöitsijän kanssa.

 

Neuvottelimme Ryysyrannan jossain huoneessa ja neuvottelukahvit keitti liikennöitsijän äiti toisella puolella taloa.

 

Äiti soitti pojalleen ja ilmoitti, että kahvit sekä tee ovat valmiina. Lähdimme kävelemään kahvihuoneeseen ja sinne oli talon sisällä todella pitkä matka. Ohitimme sisätiloissa sijainneen uima-altaan ja vihdoin pääsimme perille.

 

Kävelymatkan aikana minulle selvisi, että Ryysyranta oli mittasuhteiltaan valtava rakennus. Millaisessa käytössä lienee tänään?

 

Monilla on varmasti paljon enemmän muistoja Antti Hammarbergistä kuin minulla, mutta hänen hautakivensä ääressä olen pysähtynyt monta kertaa.

 

-Esko Erkkilä-

"Raha ei kasva puussa, mutta puu kasvaa rahaa"

Perjantai 9.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Hämeenkyrön yhdistys on aktiivinen toimija Hämeenkyrön lisäksi Viljakkalassa.

 

Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Seppo Hyypöläinen Viljakkalasta ja hän sai ”ylipuhuttua” minutkin yhdistyksen jäseneksi jo ennen eläkkeelle siirtymistäni.

 

Eläkeliiton Hämeenkyrön yhdistyksen vieraana oli maanantaina syyskuun 5. päivänä Juha Mieto. Tilaisuus järjestettiin Heiskalla Antinsalissa ja paikalla oli 70 kuulijaa.

 

Olin mukana tilaisuudessa.

 

Tiedän kokemuksesta, että Miedolla on sana halussaan ja nytkin saimme kuulla mielenkiintoisen lähes tunnin pituisen alustuksen yleisöä kiinnostavista asioista. Esityksensä aluksi Juha Mieto totesi, että nyt hän ei puhu politiikkaa ja hyvin hän sanansa piti.

 

Lähes tunnin kestäneen puheenvuoronsa Mieto piti ilman papereita. Eteläpohjalainen murre on Miedon tavaramerkki ja sitä saimme ihaillen kuunnella nytkin.

 

Juha Mieto on syntynyt v. 1949, joten hänellä on perspektiiviä käsitellä niitä asioita, joita tilaisuuden yleisö arvosti.

 

Mieto antoi tunnustusta, että tilaisuuden osanottajat ovat uurtaneet ja luoneet tämän yhteiskunnan kivijalan.

 

Miedon eräs keskeisimmistä aiheista jo hänen eduskunta-aikanaan oli liikkuminen, hyötyliikunta ja se, että ihminen on luotu liikkumaan.

 

Juha Mieto on ollut jo ennen sauvakävelybuumia innokas sauvakävelyn puolestapuhuja. Jo 1970-luvun alusta alkaen hän on sauvakävellyt. Hän muistutti, että sauvojen kanssa liikkuminen on vanhemmalle väelle jopa turvatekijäkin.

 

Lasten fyysisiä leikkejä tarvittaisiin Miedon mielestä nykyistä enemmän. Ne loisivat hyvän perustan nykylasten terveydelle. Elinikäennuste on yli 100 vuotta totta joka neljännen nyt syntyvän tyttölapsen kohdalla. Pitkä elinikäennuste tarvitsee toteutuakseen hyvän fyysisen kunnon jo nuorena.

 

Mieto painotti, että tulevaisuus on lapsissa ja haaste se, että miten saada heidät liikkumaan.

 

Juha Mieto painotti opettajien sekä puolison roolia elämän onnistumisessa. Juha mainitsi olleensa leskimies jo viidentoista vuoden ajan ja se kirvoitti usean kuulijan silmäkulmat kostumaan.

 

Otsikossa mainittua teemaa Juha painotti ja halusi sillä muistuttaa metsän merkitystä.

 

Juha Mieto on positiivisuuden perikuva. Hän mainitsi, että ei ole koskaan jäänyt selittelemään sadasosasekunnin häviötään Thomas Wassberg´lle. Jos hän olisi häviötään alkanut selitellä, niin sitä olisi saanut hävetä hautaan saakka, mainitsi Mieto.

 

Tässä muutama kuva tilaisuudesta:

 

 

Yhdistyksen puheenjohtaja Seppo Hyypöläinen avasi tilaisuuden.

 

 

Juha Mieto käyttää mukaansatempaavassa esiintymisessään koko kehoaan ja hienoa etelä-pohjanmaan murretta.

 

 

Seppo Hyypöläinen ja Juha Mieto – armoitettuja esiintyjiä molemmat!

 

Minut oli plaseerattu Juha Miedon viereen kunniapaikalle. Juhan koulunkäynti alkoi Kurikan Harjankylän koululta ja se tuli minullekin tutuksi silloin, kun toimin myyntimiehenä Etelä-Pohjanmaalla. (Kuva; Tuula Klug)

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkalassa ja Hämeenkyrössä postinumeroalueella 39360 asuvilla on oikeus postista noudettavien lähetysten maksuttomaan kuljetuspalveluun

Keskiviikko 24.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalassa ja Hämeenkyrössä asuvat henkilöt, joiden postiosoite on 39360 Komi, ovat tähän saakka voineet noutaa postista noudettavat lähetyksensä Viljakkalasta, jossa on toiminut asiamiesposti Valinta-Riikassa.

 

Valinta-Riika lopettaa toimintansa elokuun viimeisenä päivänä ja se merkitsee, että asiamiesposti lopettaa samalla toimintansa.

 

Itella Posti Oy lähetti minullekin – jonka kesämökkiosoite on 39360 Komi - 22.8.2011 päivätyn kirjeen, jossa kerrottiin, että postista noudettavat lähetykset on 1.9.2011 alkaen noudettava Postin myymälästä Ylöjärveltä.

 

Positiivista Itellan kirjeessä on se, että siinä kerrotaan selkeästi haja-asutusalueiden asukkaiden oikeudesta saada postista noudettaville lähetyksille maksuton kuljetuspalvelu.

 

Maksuttoman kuljetuspalvelun ehtona on se, että asiointimatka postiin on yli viisi kilometriä.

 

Maksuttoman palvelun voi tilata numerosta 0200 71000 (pvm/mpm).

 

Tiedotteessa suluissa olevat kirjainyhdistelmät ”pvm/mpm” tarkoittavat, että puhelusta veloitetaan paikallisverkkomaksu/matkapuhelinmaksu.

 

Palvelut Viljakkalassa ja Hämeenkyrössä siis heikkenevät, mutta maksuttoman kuljetuspalvelun hyödyntäminen lieventää ongelmia.

 

Toivon, että kaikki Komin alueella asuvat hyödyntävät maksuttoman kuljetuspalvelun.

 

Oletan, että Suomessa on suuri määrä asukkaita, jotka asuvat yli viiden kilometrin etäisyydellä postitoimipaikasta. Tiedän, että mm. Viljakkalan kirkonkylässä asuvat kuuluvat syyskuun alusta tähän joukkoon. Useimmat haja-asutusalueiden asukkaat eivät tiedä oikeudestaan maksuttomaan postista noudettavien lähetysten kuljetuspalveluun.

 

Olen tyytyväinen, jos henkilöt jotka ovat oikeutettuja tähän maksuttomaan palveluun, liittyvät tämän kirjoitukseni perusteella palvelun käyttäjiksi eri puolilla Suomea!

 

Antakaa sanan kiiriä!

 

-Esko Erkkilä-

Onko Viljakkala jäämässä täysin ilman kiinteän postitoimipaikan palveluja ja heikkenevätkö postin palvelut samalla myös Komissa?

Tiistai 2.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan kirkonkylässä sijaitseva Valinta-Riika lopettaa toimintansa 31.8.2011. Liikkeessä on toiminut asiamiesposti ja myös se lopettaa toimintansa ainakin nykyisen yrittäjän nimissä.

 

Postinumeroalueen 39360 eli Komin asukkaat ovat Valinta-Riikan aikana saaneet hakea heille saapuneet postipaketit Valinta-Riikasta eli postitoimipaikka 39310 Viljakkalasta.

 

Valinta-Riikan lopettamispäätöksen jälkeen Itella Posti Oy alkoi suunnittelemaan Komin alueen asukkaiden osalta postipakettien uutta noutopaikkaa.

 

Komin alueen mökkiasukkaana sain asiakaskyselylomakkeen, jossa tiedusteltiin, että noutaisimmeko meille saapuneet postipaketit Hämeenkyröstä Postin myyntipisteestä Siwasta vai Postin myymälästä Ylöjärveltä.

 

Nyt on ilmennyt orastava mahdollisuus, että Valinta-Riikalle saadaan uusi yrittäjä.

 

Mahdollisen uuden yrittäjän yhteystiedot on asiakaskyselystä päättämisen jälkeen toimitettu Itella Posti Oy:lle, mutta neuvotteluja asiamiespostin tulevaisuudesta ei ole käyty.

 

Mainittakoon, että postitoimipaikka 39360:n piirissä olevat asukkaat ovat Viljakkalan (=nykyisen Ylöjärven) ja Hämeenkyrön asukkaita.

 

Hämeenkyrössä Komin lähellä sijaitsevan Lavajärven postitoimipaikan asiakkaat ovat jo aikaisemmin noutaneet postipakettinsa Ylöjärveltä Postin myymälästä.

 

Viljakkalan ja Komin tapahtumat ovat valitettava esimerkki haja-asutusalueiden palveluiden heikkenemisestä.

 

Viljakkalan ja Ylöjärven kuntaliitos oli epäonnistunut ratkaisu ja epäonnistumisen lunnaita joudutaan nyt monella tavalla maksamaan. Valitettavasti lunnaita joutuvat maksamaan myös Hämeenkyrön asukkaat.

 

Olen tyytyväinen, että Hämeenkyrö ja Ikaalinen lopulta ”löysivät” yhteistyön sävelen. Valitettavasti Viljakkalan päättäjät olivat liian hätäisiä ja valitsivat liitossuunnakseen Ylöjärven.

Epäonnistuneen liitospäätöksen todellisia syitä voidaan vain arvailla.

 

-Esko Erkkilä-

Haja-asutusalueiden asukkaiden omatoimisuutta pitäisi arvostaa eikä arvostella sitä

Lauantai 23.7.2011 - -Esko Erkkilä-

Ylöjärven valtuustosalissa taannoin järjestetyssä tilaisuudessa Ylöjärven kaavoitusinsinööri vähätteli Viljakkalan Virolahden vesiosuuskunnan saavutuksia, kun vesiosuuskunnan puuhamies Jukka Niittyoja toi ne esille.

 

”Korkea Virkamies” totesi jotenkin siihen tapaan, että muutama kilometriä vesijohtoputkea ei merkitse mitään haja-asutusalueiden infrassa. Minä ja lukuisat muut läsnäolijat koimme virkamiehen sivalluksen loukkauksena haja-asutusalueiden asukkaita kohtaan.

 

Olen tyytyväinen, että Hämeenkyrön Sanomat on tehnyt 19.7.2011 ilmestyneeseen numeroonsa asiallisen jutun Viljakkalan Vironlahden vesiosuuskunnan toiminnasta. Toivottavasti Ylöjärven kaupungin virkamieskunta lukee jutun ja ottaa opikseen.

 

On yllättävää, että esimerkiksi Hämeenkyrön alueella toimii 48 vesiosuuskuntaa. Se on merkinnyt valtavaa voimainponnistusta haja-asutusalueiden asumismukavuuden kohottamisessa.

 

Haja-asutusalueiden vetovoimaisuus on yhteiskuntamme peruskysymyksiä. Kaikki eivät halua elää väestökeskittymissä. Monien haaveena on asunto lähellä luontoa ja pois taajamien kiireestä.

 

Haja-asutusalueiden kohtalo on juuri nyt ajankohtainen. Paineet monelta suunnalta merkitsevät, että rakentamista haja-asutusalueille haluttaisiin rajoittaa.

 

Onneksi virkamiesten suunnitelmat ovat kohdanneet laajaa vastustusta ja kansalaiset ovat tiedostaneet uhkaavan vaaran.

 

Kaupunkilaisena kannustan haja-asutusalueiden asukkaita ja maanomistajia puolustamaan oikeuksiaan. Arvostan niitä, jotka haluavat muuttaa maalle ja siten kohottaa maaseudun elinvoimaa.

 

Finntrio totesi jo vuonna 1978, että ”Maalla on mukavaa” – se pätee edelleenkin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Harhaanjohdetut hämeenkyröläiset ja viljakkalalaiset

Keskiviikko 20.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Tyrmistyin, kun sain Hämeenkyrön Sanomista lukea, että Hämeenkyrössä ja Viljakkalassa suurin puolue juuri käydyissä eduskuntavaaleissa oli Perussuomalaiset.

Miten kyröläiset ja viljakkalalaiset liittyivät siihen joukkoon, jotka joutuivat perussuomalaisten harhaanjohtamiksi? En jaksa ymmärtää!

Epäonnistuneen kuntaliitoksen jälkeen ymmärrän jotenkin viljakkalalaisten reaktion, mutta hämeenkyröläisten äänestyskäyttäytyminen kummastuttaa.

Viljakkalan kohdalla kuntaliitoksen arkkitehdit kantavat vastuun pitäjän – käytän Viljakkalasta edelleenkin termiä ”pitäjä” – persuuntumisesta, mutta en jaksa ymmärtää, että Hämeenkyrössä kävi samoin.

Viljakkalan kuntaliitos Ylöjärven kanssa oli viljakkalalaisten kannalta fiasko. Toivon, että historiankirjoitus aikanaan selvittää epäonnistuneen kuntaliitoksen arkkitehdit ja syyt, että miksi Viljakkalan ja Hämeenkyrön silloiset kuntapäättäjät eivät pystyneet järkevään ratkaisuun. Valitettavaa, että Hämeenkyrön ja Viljakkalan silloiset päättäjät eivät löytäneet oikeaa yhteishenkeä. 

Luulevatko Hämeenkyrössä ja Viljakkalassa persuja äänestäneet, että nyt koittaa autuus?

Keskustan kaksi hämeenkyröläistä kansanedustajaehdokasta – Päivi Hiltunen ja Jouni Ovaska - ovat kansanedustajiksi parhaassa iässä neljän vuoden kuluttua. Uskon ja toivon, että he ovat ehdokkaina myös seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Molemmat saivat melkoisen äänisaaliin myös Tampereelta ja Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n johtokunnan jäsenenä osaan arvostaa sitä.

Kahden hämeenkyröläiskansanedustajan haave on realistinen, sillä muistan hyvin sen ajan, jolloin Hämeenkyröstä Eduskunnassa oli kolme kansanedustajaa – Päivi Hiltusen vaari Arvo Pentti (maalaisliitto), Matti Raipala (kokoomus) ja Pertti Rapio (SKDL). Silloista hämeenkyröläisvoimaa valtiopäivillä täydensi Hämeenkyrössä syntynyt Arvo ”Poika” Tuominen (SDP).

Päivi Hiltusen isä - maanviljelysneuvos Klaus Pentti - jää vapaaehtoisesti pois Eduskunnasta kahden kauden jälkeen, joten hämeenkyröläisedustus menee nyt katkolle. Toivon, että katkos jää parin vuoden mittaiseksi.

On tosiaan pidettävä mielessä, että seuraavat eduskuntavaalit saattavat olla jo parin vuoden kuluttua. Ristiriita kokoomuksen, demareiden ja persujen kesken on niin valtava, että ennenaikaiset eduskuntavaalit ovat todennäköinen lopputulema.

Silloin hämeenkyröläiset ja viljakkalalaiset voivat pyyhkiä pois sen harhakuvitelman, jonka persuäänestäjät nyt Keskustalle, Kokoomukselle ja Sosiaalidemokraateille aikaansaivat!

 

-Esko Erkkilä-

Kyröskosken tori oli Pirkanmaan poliittinen keskus lauantaina 9.4.2011 "kello aamupäivällä"

Maanantai 11.4.2011 - -Esko Erkkilä-

”Unohdin” Sentteri-isännän tehtävät ja jalkauduin ns. kentälle lauantaina 9.4.2011 hankkiutumalla Kyröskosken torille jo klo 08.30.

Kaikesta näki, että Kyröskosken tori tulee olemaan aamupäivän hetkinä vilkas paikka poliittisesti.

Eniten torilla oli tai sinne oli nousemassa Keskustan kansanedustajaehdokkaiden telttoja tai muita vaalirakennelmia. Torilla olivat myös Vasemmistoliiton sekä paikallisen Kokoomuksen ”vaalipyydykset”. Kaukana syrjässä torin laidalla Perussuomalaiset pyytelivät anteeksi olemassaoloaan.

Hämeenkyröläisen kansanedustajaehdokkaan Päivi Hiltusen vaaliteltta oli parhaalla paikalla ja hänen sekä Kokoomuksen vaaliteltta vetivätkin aamuvarhaisella eniten yleisöä.

Keskustan Pertti Hakanen sekä Ari Lamminmäki pistivät pystyyn omia vaalirakennelmiaan ja kaikesta näki, että toripäivästä oli tulossa poliittisesti vilkas.

Toripäivän poliittista painoarvoa lisäsi se, että myös kansanedustaja Mikko Alatalon ”Mikko rokkaa – soittajalta soppaa” –kiertueen tiedettiin olevan tulossa Kyröskosken torille.

Toripäivän tapahtumista on parasta kertoa pienen kuvakertomuksen muodossa:

 

 

Eero Hiltunen, joka hoitaa vaimonsa Päivi Hiltusen vaalikampanjan käytännön asiat sekä Päivin vaalikampanjan keskeinen toimija Annukka Alppi kantoivat suurimman vastuun Päivin onnistuneesta vaalitilaisuudesta Kyröskosken torilla 9.4.2011.

 

 

Hämeenkyrön keskeiset kokoomuspäättäjät eli Asko Myllymäki (vasemmalla) ja Eero Norokorpi (oikealla) keskustalaisen Päivi Hiltusen vierellä.

 

Eero Norokorpi toimii Hämeenkyrössä kunnanhallituksen puheenjohtajana ja Asko Myllymäki johtaa Hämeenkyrön ympäristölautakuntaa.

Päivi Hiltunen on Hämeenkyrössä kunnanvaltuuston sekä kunnanhallituksen jäsen.

  

Toivottavasti Päivi, Eero ja Asko osasivat valita Hämeenkyröön sellaisen kunnanjohtajan, joka tekee luottamushenkilöiden hyväksymiä ehdotuksia kunnan kehittämiseksi. Tai toisaalta, eihän se ole välttämätöntä, sillä tietynmoinen näkemysero asioiden valmisteluvaiheessa on mielestäni jopa suotavaa - näin tulee paremmin testattua erilaiset vaihtoehdot!

Kenraali Pentti Lehtimäen vetämillä lukuisilla matkoilla bloginpitäjä on saanut tutustua molempiin kokoomuspäättäjiin - kelpo miehiä molemmat! Jos olemme matkoilla ilman vaimoja, niin kenraali yleensä sijoittaa Askon ja minut samaan huoneeseen.

Matkaamme taas ensi kesänä kenraali Lehtimäen johdolla Puolaan, Liettuaan, Latviaan ja Viroon. Meidän molempien vaimot lähtevät mukaan, joten ensi kesän matkalla emme ole kämppäkavereita!

 

 

 

 

Hämeenkyrö ja Kyröskoski ovat Viljakkalan asukkaille edelleen tärkeitä, vaikka Viljakkala taannoin liitettiinkin Ylöjärveen.

Naapurini Unto Parvi Viljakkalasta pääsi jututtamaan Päivi Hiltusta Kyröskosken torilla.

 Muistan, kun Unton kanssa pikkukloppeina poltimme tupakkaa salaa meillä, mutta kiinnihän me polttelusta jäimme! Sen myötä ei minusta tullutkaan tupakkamiestä - hyvä niin! 

 

 

 

Hämeenkyrön keskustalaiset voimanaiset Maria Härkki-Santala ja Päivi Hiltunen "löivät päänsä yhteen" Kyröskosken torilla.

Maria Härkki-Santala on Hämeenkyrön kunnanvaltuuston puheenjohtaja.

 

 

Maanviljelysneuvos Klaus Pentti (oikealla) jättää eduskuntatyön vapaaehtoisesti kahden kauden jälkeen.

Klaus Pentillä riitti puhekumppaneita Kyröskoksen torilla!

Pirkanmaalaiset arvostavat Klaus Pentin työtä maakunnan parhaaksi ja seuraavat innolla, että jatkaako maanviljelysneuvoksen tytär - Päivi Hiltunen - isänsä työtä Arkadianmäellä. 

 

 

Keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtaja Pertti Hakanen (vasemmalla) Sastamalasta kiertää ahkerasti Pirkanmaata ja pyrkii tosissaan kansanedustajaksi. Ennusmerkit näyttävät hyviltä.

Atria Oyj:n hallintoneuvoston jäsenelle oli luonnollista, että Hakanen tukijoukkoineen tarjosi käristemakkaroita Kyröskosken torilla!

 

 

Parkanolaisella Ari Lamminmäellä on monia luottamustehtäviä Parkanossa ja lähiseudulla - myös maakunnallisia luottamustehtäviä Lamminmäelle on kertynyt mittava määrä.

Hyvä äänisaalis eduskuntavaaleissa ja sitä kautta paikka kansanedustajana on Lamminmäen realistinen tavoite kevään 2011 eduskuntavaaleissa.

 

 

Matti Äijö (oikealla) tuntee Pirkanmaan metsät ja metsänomistajat, sillä hän toimii Pirkanmaan metsäkeskuksessa metsäluontosuunnittelijana - todellista vihreiden arvojen vaalimista!

Matilla oli paljon tuttuja Kyröskosken torilla, sillä metsäasioiden lisäksi Matin sydäntä ovat lähellä liikkuminen ja sen puolestapuhuminen.

 

 

Jouni Ovaska Hämeenkyröstä on Keskustan nuorten ehdokas kansanedustajaksi Pirkanmaalta.

 

 

 

Mikko Alatalo saapui "Mikko rokkaa - soittajalta soppaa" -kiertueensa merkeissä Kyröskosken torille kello 10.00. 

Mikon saapuminen merkitsi, että toriväki ryhmittyi soppatykin ja Mikko Alatalon ympärille.

 

 

Mikko Alatalon matkassa oli hiihtäjälegenda, kansanedustaja Juha Mieto Kurikasta.

Aito etelä-pohjainen murre tuo Miedon esiintymineen hienon vivahteen. Mieto on Mikko Alatalon tapaan kansanmies eli hän on vuosien aikana tavannut valtavan määrän suomalaisia erilaisissa tapahtumissa. Tämä antaa Miedon esiintymiseen vankkaa tuntemusta kansan tuntoihin ja mielialoihin.

 

 

Pääomaveron muutossuunnitelmiin kytkeytyvä Keskustan ehdotus puunmyyntitulojen verotuksen uudistamisesta sai Matti Äijön sekä Mikko Alatalon kannatuksen.

 

 

 

Jammi Humalamäki - Mikko Alatalon säestäjä - on ammattimies myös bussin ohjauspyörän takana. Kyröskosken torille kokoontunut yleisö sai siitä vakuuttavan todistuksen, kun Jammi luotsasi Mikon vaalibussin pieneen tilaan. Oli pieni murhe, että persujen vaaliauto jäi Mikon vaalibussin katveeseen!

 

Oli hienoa olla osallisena Kyröskosken toritapahtumassa, jossa eduskuntavaaliehdokkaat esittelivät tavoitteitaan. Harvoin näkee niin sankkaa ja asioista kiinnostunutta yleisöä kuin Kyröskoskella oli!

 

-Esko Erkkilä-

 

 

 

Paikallislehdillä on tärkeä rooli kuntaliitoksissa kadonneiden kuntien identiteetin säilyttämisessä

Lauantai 12.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Asun Tampereella ja luen Aamulehden, Helsingin Sanomien, Maaseudun Tulevaisuuden sekä Suomenmaan lisäksi säännöllisesti Hämeenkyrön Sanomia ja Kälviän Seudun Sanomia.

Luen ”kyröläistä” sen vuoksi, että olen kotoisin Viljakkalasta ja meille on ”aina” tullut Hämeenkyrön Sanomat.

Kälviän Seudun Sanomat on meille tullut sen perustamisesta saakka eli vuodesta 1988 alkaen, jolloin lehti perustettiin. Vaimoni on kotoisin Kälviältä ja sen vuoksi Keski-Pohjanmaan tärkeän pitäjän asiat kiinnostavat.

Viljakkala ja Kälviä ovat kokeneet saman kohtalon – molemmat on itsenäisinä kuntina lopetettu. Se ei kuitenkaan merkitse sitä, että viljakkalalaisuus tai kälviäläisyys olisivat hävinnneet. Viljakkala on liitetty Ylöjärveen 1.1.2007 ja Kälviä Kokkolaan, mutta molempien asukkaat haluavat olla edelleen viljakkalalaisia ja kälviäläisiä.

Lopetettujen kuntien asukkaiden identiteetin säilyttämisessä paikallislehdellä on tärkeä rooli.

Hämeenkyrön Sanomien nimen alla lukee ”Hämeenkyrö – Viljakkala” ja Kälviän Seudun Sanomat kertoo nimensä alla: ”Kälviän, Lohtajan ja Ullavan sitoutumaton kotiseutulehti”.

Arvostan suuresti molempien paikallislehtien nimen alaviitteitä ja toivon, että ne säilyvät lehdissä pitkään.

Mainittakoon, että Kälviä, Lohtaja ja Ullava liittyivät Kokkolaan 1.1.2009.

Hämeenkyrön Sanomat käsittelee Viljakkalan asioita kaikissa numerossaan kiitettävästi ja samaa on luonnollisesti todettava myös Kälviän asioiden käsittelemisestä Kälviän Seudun Sanomissa.

Tämä on asukkaiden kannalta tärkeää, sillä vie varmaan vuosikymmeniä, että viljakkalalaiset mieltävät itsensä ylöjärveläisiksi. Kuntakehitys saattaa laukata niin, että seuraava siirto on se, että viljakkalalaiset ovat joskus tamperelaisia. Ei ehkä huono lopputulema lainkaan!

Kälviäläisillä ei ehkä ole Viljakkalan tapaan odotettavissa seuraavaa kuntavaihetta, sillä Kokkola lienee Keski-Pohjanmaan maakunnan keskus ja pääpaikka pitkälle tulevaisuuteen.

Kiitän Hämeenkyrön Sanomia ja Kälviän Seudun Sanomia kuntaliitoskuntien asukkaiden identiteetin säilyttämisestä.

Viljakkala ja Hämeenkyrö ovat minulle monella tapaa tärkeitä kuntia ja samaa on todettava myös Kälviästä. Sen vuoksi valitsen postin joukosta tiistaisin ja torstaisin ensimmäiseksi Hämeenkyrön Sanomat ja perjantaisin Kälviän Seudun Sanomat, sillä lehti ehtii Tampereelle vasta ilmestymistään seuraavana päivänä.

Toivon, että Viljakkalasta ja Kälviältä pois muuttaneet asukkaat jatkaisivat innokkaasti mainittujen paikallislehtien tilaamista, jotta voisimme jatkossakin lukea synnyinkuntamme asiat omasta paikallislehdestä.

Viljakkalassa ja Kälviällä syntyneet henkilöt ovat elämänsä loppuun saakka Viljakkalassa ja Kälviällä syntyneitä – mikään mahti ei voi muuttaa synnyinpaikkakunnaksemme Ylöjärveä tai Kokkolaa.

-Esko Erkkilä-

 

--------------

Tämä kirjoitukseni julkaistiin Hämeenkyrön Sanomissa 8.3.2011 ja Kälviän Seudun Sanomissa 10.3.2011.

Annoin luvan fiksata kirjoitustani ja Hämeenkyrön Sanomissa otsikko oli "Paikallislehdillä on tärkeä rooli kuntaliitoskunnissa" ja Kälviän Seudun Sanomissa kirjoitukseni otsikko oli "Paikallislehti on tärkeä kuntaliitoksen jälkeenkin".

Tekstiäni kumpikaan lehti ei muuttanut.

 

-Esko Erkkilä-

 

Toivottavasti MAL-aiesopimus 2011 - 2012 jää aiesopimukseksi

Perjantai 14.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.1.2011 kokouksessaan asiakirjan, jonka nimi on: "Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2011 - 2012".

Saman asiakirjan ovat hyväksyneet tai tulevat hyväksymään

• Ympäristöministeriö
• Liikenne- ja viestintäministeriö
• Liikennevirasto
• Pirkanmaan ELY-keskus
• Kangasalan kunnanvaltuusto
• Lempäälän kunnanvaltuusto
• Oriveden kaupunginvaltuusto
• Nokian kaupunginvaltuusto
• Pirkkalan kunnanvaltuusto
• Vesilahden kunnanvaltuusto
• Ylöjärven kaupunginvaltuusto

Asiakirjassa on paljon hyvää, mutta haja-asutusalueiden kannalta se sisältää periaatteen, joka saattaa olla jopa perustuslain vastainen.

Kiistanalainen kohta kuuluu näin:

"Kunnat hyväksyvät haja-asutuksen ohjauksen seudulliset periaatteet. Haja-asutusalueelle suuntautuvaa pientalorakentamista vähennetään asteittain kussakin kunnassa. Sopijapuolet pyrkivät suunnittelutarveratkaisujen kriteerejä selkeyttämällä vaikuttamaan siihen, että kunnilla on välineitä tämän tavoitteen toteuttamiseen."

Teksti ei sovi vapaan maan demokraattisiin periaatteisiin. Kenenkään asuinpaikan valintaa ei ole ennen Suomessa kyseenalaistettu. Nyt se tehdään tällä asiakirjalla.

Arvostan Mikko Kriikun, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen sekä apulaispormestari Timo Hanhilahden kaupunginvaltuustossa tästä asiasta käyttämiä puheenvuoroja.

MAL-sopimus, kuten nyt hyväksyttyä sopimusta kutsutaan, jää toivottavasti haja-asutusalueiden pientalorakentamisen osalta kuolleeksi kirjaimeksi. Paikallisten päättäjien on nyt Tampereen seutukunnalla valvottava, että näin käy.

Nyt solmittu sopimus on voimassa vuoden 2012 loppuun saakka. Vuonna 2012 sopimus uudistetaan ja arvioidaan mahdollisuuksia laajentaa aiesopimus koskemaan koko työssäkäyntialuetta.

Vuoden 2012 uudistus merkitsee, että mm. Hämeenkyrön päättäjät joutuvat ottamaan kantaa tähän sopimukseen. Toivottavasti Hämeenkyröstä löytyy silloin viisautta jaettavaksi koko Tampereen seutukunnalle.

 

-Esko Erkkilä-

Taas yksi kylä menetti kauppansa!

Tiistai 11.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Lavajärven Kauppa Hämeenkyrön Lavajärvellä lopetti toimintansa tammikuun 5. päivänä.

Lavajärven Kauppa on perustettu v. 1938 eli sille ehti kertyä toimintavuosia 72. Kaupan perustivat Toivo ja Liisa Sorvaniemi.

Muistan, kun emeritus-kauppias Toivo Sorvaniemi köpötteli kaupan tienoilla vielä vanhoilla päivillään ja jutteli asiakkaiden kanssa mukavia.

Kauppaa pitivät Seppo ja Seija Sorvaniemi vuodesta 1970 alkaen.

Sepon tapaturmaisen kuoleman jälkeen Seija ja perheen kaksi tyttöä huolehtivat kaupasta.

Lavajärven Kauppa oli aikoinaan vahva maatalouskauppa ja se tuli tutuksi minulle jo varhain. Kauppias Seppo Sorvaniemeltä hankittiin meille mm. lähes kaikki traktorin työkoneet. Myöhemmin kävin työnantajani edustajana onnittelemassa Seppo Sorvaniemeä hänen 50-vuotismerkkipäivänään, sillä myös rehut kuuluivat Lavajärven Kaupan tuotevalikoimiin.

Käytimme Lavajärven Kaupan päivittäistavaraosaston palveluja, sillä kesämökkimme sijaitsee lähellä. Tosin viime vuosina kauppaostokset tuli hankittua pääosin Tampereelta, mutta täydennysostospaikkana se säilyi meillä viime kesään saakka.

Lähikaupan pitäminen vain täydennysostopaikkana on monissa tapauksissa syy, että kylä menettää kauppansa. Olen siis osasyyllinen, että Lavajärven Kauppa joutui lopettamaan toimintansa.

Kauppapalveluiden poistuminen Lavajärveltä on eräs virstanpylväs keskittymisen tiellä.  Ehkä ”janvapaavuoret” hekumoivat, kun taas yksi etappi haja-asutusalueiden kyykyttämisessä on toteutunut.

Monille alueille kaupan häviäminen on totisempi paikka kuin Lavajärvelle.

Sijainti lähellä Tamperetta, hyvät kulkuyhteydet ja maalauksellinen järvimaisema houkuttelevat kylään asukkaita, joten Lavajärvi pysyy vilkkaana kylänä vaikka kyläkauppa sieltä nyt lopettaakin.

Järkevät kaavamääräykset ja asukkaiden viihtymisen arvostaminen ovat valtteja sille osaa Lavajärveä, joka kuuluu Hämeenkyröön.

Kyläyhteisön itälaita kuuluu Ylöjärven kaupunkiin ja sitä rasittavat jo nyt tiukat määräykset haja-asutusalueiden rakentamisessa.

Kaupan häviäminen kylältä on aina tappio kylän asukkaille. Se on tappio myös lähiseutujen asukkaille ja mökkiläisille. Mökkiläisenä Viljakkalan Majajärvellä koen tappioksi Lavajärven Kaupan lopettamisen.

Tappiostamme huolimatta ymmärrän Seija Sorvaniemen päätöksen.

Toivotan kaikkien kyläläisten tavoin Seijalle mukavia eläkepäiviä uusien harrastusten parissa!

 

-Esko Erkkilä-

Jyviä vai akanoita kasvukauden päättäjäisissä Ikaalisten Kylpylässä

Perjantai 5.11.2010 - -Esko Erkkilä-

MTK-Pirkanmaa ja sen tuottajayhdistykset Hämeenkyröstä, Ikaalisista, Mouhijärvi-Suodennniemeltä ja Viljakkalasta järjestivät Kasvukauden päättäjäiset Ikaalisten kylpylässä 30.10.2010.

Mukana oli pirkanmaalaisia ensi kevään eduskuntavaalien ehdokkaita. Ehdokkaat vastasivat paneelikeskustelussa yleisökysymyksiin ja samalla kertoivat omia vaalilupauksiaan.

Paneelissa olivat mukana:

Eveliina Asikainen  Vihreät
Arto Pirttilahti         Keskusta
Matti Äijö                 Keskusta
Arto Satonen            Kokoomus
Marko Taipale        Kokoomus
Lea Mäkipää           Perussuomalaiset
Miska Paulorinne   SDP   

Paneelissa puheenjohtajana ja tilaisuuden juontajana toimi MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikoski.

 

Paneelin puheenjohtaja esitti panelisteille puolisen tusinaa kysymyksiä

 

1. Mikä yksi asia pitäisi saada seuraavaan hallitusohjelmaan?

 

Maaseudun asuttuna pitäminen, infran ylläpito maakunnissa, sukupolven vaihdokseen liittyvät kysymykset ja se, että kaikilla on oltava oikeus palveluihin, olivat päällimmäisenä mielessä panelisteilla.

 

2. Mikä olisi paras hallituspohja vaalien jälkeen ja mitkä kaksi henkilöä haluaisit ministereiksi Pirkanmaalta (toinen ministereistä saa olla omasta puolueesta)?

 

Nykyinen hallituspohja sai hallituspuolueiden edustajilta suurimman kannatuksen. Pirkanmaalaisista ministereistä suurinta luottamusta panelistien keskuudessa nauttivat Arto Pirttilahti ja Arto Satonen.

 

Hämmennystä herätti, että Arto Satonen sanoi kannattavansa nykyistä hallituspohjaa, mutta silti hän ehdotteli ministeriksi SDP:n Pia Viitasta! Todellinen poliitikko - tekee läjän eri paikkaan kuin kykkii!

 

3. Onko Suomen oltava ympäristö- ja ilmastoasioissa edelläkävijä?

 

Ainoastaan SDP:n Miska Paulorinne ja Vihreiden Eveliina Asikainen poikkesivat valtavirrasta ja liputtivat Suomen mallioppiluuden puolesta.

 

Keskustan Pirttilahti ja Äijö totesivat, että Suomen kilpailukyky pitää ensisijaisesti turvata ja emme voi olla paavillisempia kuin paavi. Myös kokoomuksen Arto Satonen oli samoilla linjoilla ja totesi, että mallioppilaana oleminen on liian kallista.

 

4: Tarvitaanko ruuantuotannon kaksinkertaistamiseen (globaalisti) GMO-tekniikkaa?

 

Puheenjohtaja oli onnistunut laatimaan kysymystekstinsä niin kinkkisesti, että vastaajat ja yleisö eivät pysyneet kaikilta osin kärryillä tärkeässä kysymyksessä.

 

Panelistien selittävät sanat kuitenkin selvensivät lähes kaikkien mielipiteet.

 

Äijö halusi asian uudelleen tarkasteltavaksi ja Pirttilahti linjasi, että GMO:sta ei saa tulla yksityisten firmojen kultakaivosta.

 

Satosen mukaan GMO:ta ei voida hyväksyä automaattisesti, mutta sitä ei saa sulkea poiskaan keinovalikoimasta.

 

Järkeviä sanoja Äijöltä, Pirttilahdelta ja Satoselta.

 

5. Mitkä olisivat konkreettisia keinoja, jotta maatalouden kannattavaisuus paranisi?

 

Tuottajahintojen korottaminen sille tasolle, että alkutuotanto voisi jatkua kannattavasti, oli usean panelistin mielipide. Pirttilahti havainnollisti tilannetta ja peräänkuulutti rehuviljahintojen puolitoistakertaistumisen merkitystä kotieläintalouden ongelmiin.

 

Kokoomuksen Marko Taipale vaati aiheellisesti osuusteurastamoiden hallintoelinten jämäköitymistä.

 

Tilojen hyvinvoinnista huolehtinen, tieteen ja teknologian hyödyntäminen, alkutuotannon neuvotteluvoiman lisääminen ja kaupan ylivallasta luopumisen nähtiin esimerkkeinä käytännön toimenpiteinä maatalouden kannattavaisuuden kohentamisessa.

 

6. Tiivistysrakentaminen; miten sen haitat kompensoidaan maaseudulle?

 

Matti Äijö tiivisti ongelman: Maaseutu autioituu, sosiaalinen verkosto maaseudun ihmisiltä katoaa, tiloja voi jatkossakin olla, mutta ei ihmisiä, tiloille ei saada emäntiä, kilpailutus vie maaseudulta postit.

 

Vihreiden Eveliina Asikainen muistutti, että maaseutuja on monenlaisia; lähellä kaupunkia sijaitseva maaseutu voi olla osa kaupunkiseutua, eri alueilla tarvitaan erilaisia päätöksiä. Sopii toivoa, että Eveliinan ajatukset saisivat laajemmaltikin tilaa Vihreiden ajatusmaailmassa!

 

Kokoomuksen Marko Taipale kunnostautui, kun hän asettui poikkiteloin puolueensa asuntoministerin linjauksille: "Ministeri Vapaavuoren esityksistä palveluvyöhykkeiksi sanoudun jyrkästi eroon!" Löytyy kokoomuksesta sentään järkipuhujiakin!

 

 

Keskustan Arto Pirttilahti kiteytti, että maakunnan keskusseutu ponnistelee tiivistysrakentamisen perässä demarivetoisesti. Pirttilahti peräänkuulutti joustavia kuntarajoja, siten että palveluja saadaan läheltä, vaikka ehkä naapurikunnasta.

 

Loppupuheenvuoroissa…

 

…panelistit olivat yksimielisiä siitä, että maakunnan äänen pitää kuulua ja perustuotannon on oltava kannattavaa. Pirttilahti tiivisti, että yrittäjyys ja perheyrittäjyys pitää saada kunniaan.

 

Matti Äijö korosti, että kiinteistöveroa ei pidä maa- ja metsätaloudelle suunnitella. Hän sai ajatukselleen vahvaa taustatukea Eveliina Asikaiselta, joka totesi, että kiinteistövero ei kuulu suomalaisiin metsiin, sillä se rajoittaisi jokamiehen oikeuksia.

 

Ikaalisten puolitoistatuntinen vaalipaneeli oli lähtölaukaus huhtivaalien kampanjoinnille.

 

Kiitos MTK-Pirkanmaalle mainion tilaisuuden järjestämisestä!

 

-Esko Erkkilä-

Hämeenkyröstä ja Ikaalisista pyrkii päteviä ehdokkaita eduskuntaan

Torstai 21.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskustan Hämeenkyrön kunnallisjärjestön 60-vuotistupaillassa sain kuulla ja nähdä päteviä henkilöitä, jotka ovat ehdolla eduskuntaan huhtivaaleissa 2011.

 

Edustin tupaillassa Suomen Keskustan Tampereen kunnallisjärjestöä ja oli ilo kuulla ehdokkaita, jotka varmaan tulevat saamaan paljon ääniä tulevissa eduskuntavaaleissa.

 

Toivon, että pöytävieruskaverini Antti Jokisen toive kahdesta uudesta hämeenkyröläisestä kansanedustajasta toteutuu - mielelläni näen myös ikaalislaisen Matti Äijön tulevana kansanedustajana.

 

Suomen Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön johtokunnan jäsenenä toivon, että myös mahdollisimman moni tamperelainen Keskustan eduskuntavaaliehdokas yltää eduskuntapaikkaan.

 

Hämeenkyrön kunnallisjärjestön 60-vuotistupaillassa oli mandaattinsa uusimiseen pyrkivä kansanedustaja Mikko Alatalo paikalla. Istuvista kansanedustajista paikalla oli myös Klaus Pentti, mutta hän ei ole asettunut ehdokkaaksi huhtivaaleissa.

 

---------------

 

Ikaalislainen Matti Äijö aloitti uusien eduskuntavaaliehdokkaiden esiintymisen.

 

Äijö on Pirkanmaan Metsäkeskuksen palveluksessa ja hänen työpöytänsä sijaitsee Hämeenkyrössä.

 

Matti Äijö on kokenut kunnallismies, sillä hänellä on menossa kahdeksas kausi Ikaalisten kaupunginvaltuustossa. Hän toimii tällä hetkellä Ikaalisten kaupunginhallituksen puheenjohtajana.

 

Muista merkittävistä luottamustoimista Äijöllä on Metsäliiton hallintoneuvoston jäsenyys.

 

Olin mielissäni, kun Äijö totesi, että mitkään rahat eivät yhteiskunnalla riitä, jos kaikki asiat pitää yhteiskunnan toimesta järjestää.

 

Matti Äijön nimi esiintyy lukemattomia kertoja erilaisten liikuntatapahtumien tulosluetteloiden kärkipäässä. Liikunta onkin kunnallispolitiikan ohella alue, johon Äijö on ehtinyt paneutua. Onnistuminen eduskuntavaaleissa luo hänelle uuden painopistealueen - valtakunnan politiikan!

 

-----------------

 

Hämeenkyröläinen Päivi Hiltunen on saanut politiikan kärpäsenpureman jo lapsena, sillä hänen isänsä Klaus Pentti on kahden kauden kansanedustaja. Päivin isoisä Arvo Pentti oli kansanedustajana kolme kautta ja puolustusministerinä neljästi. Arvo Pentti oli järjestyksessä 29. Mannerheim-ristin ritari.

 

Arvo Pentin isä talousneuvos Aaro Pentti oli kokenut kunnallismies eli Päivi Hiltunen edustaa jo neljännessä polvessa poliitikkoa Mahnalan Ylirautian tilalla syntyneistä henkilöistä.

 

Kotonani ainakin toinen vanhemmistani äänesti aina Arvo Penttiä ja en puhuisi totta, jos toteaisin, että en ole ollut työntämässä Klaus Penttiä eduskuntaan äänestyskopin yksinäisyydessä. Yksinkertainen asia monimutkaisesti näin ilmaistu!

 

Päivi Hiltunen aloitti esiintymisensä Hämeenkyrön kunnallisjärjestön 60-vuotisjuhlassa runollisesti, kun hän totesi, että ilman jatkuvuutta elämä on mahdotonta.

 

Päivi viittasi tuleviin, kun hän totesi, että vaikeita päätöksiä on tehty aina.

 

Vaikeat päätökset ovat aina vaikeita, mutta ne on helpompi tehdä, kun juuret ovat syvällä, totesi Päivi.

 

Lukuisat pirkanmaalaiset ja minä muiden mukana olemme mielissämme, kun Päivi Hiltunen linjasi, että suomalaista ruokatuotantoa kannattaa tukea ja arvostaa.

 

-------------

 

Hämeenkyröläinen Jouni Ovaska edustaa nuorta voimaa Pirkanmaan Keskustan eduskuntavaaliehdokkaiden listalla.

 

Jouni totesi, että ihmisyys ja sivistys ovat asioita, miksi hän haluaa osallistua politiikkaan.

 

Jounilla on oikea asenne, sillä hän kertoi lähteneensä eduskuntavaaleihin täysillä.

 

Syrjäytyminen ja nuorisotyöttömyys ovat asioita, joihin Jouni Ovaska haluaa muutoksen.

 

Koulutusalan asiantuntijana Ovaska haluaa painottaa, että koulutusta pitää tarjota koko Suomessa - ei riitä, että koulutustarjonta keskittyy suuriin asutuskeskuksiin.

 

Puheenvuoronsa lopuksi kansanedustajaehdokas Ovaska korosti tie- ja väylähankkeiden tärkeyttä. Erilaiset kuljetuksiin ja suurten raaka-aine-erien logistiikkaan liittyvät kysymykset ovat olleet leipätyönäni vuodesta 1995 alkaen ja sen vuoksi arvostan kansanedustajaehdokasta, joka haluaa panostaa maantie-, rautatie- ja satamaliikenteen kehittämiseen - lentoliikenteen kehittäminen kuuluu samaan kategoriaan, mutta sen parissa en työni merkeissä ole juurikaan puuhastellut.

 

--------------

 

Oli hieno kuulla Matti Äijön, Päivi Hiltusen ja Jouni Ovaskan mielipiteitä sekä Mikko Alatalon linjauksia tulevien eduskuntavaalien teemoista.

 

Hyvistä mielipiteistä ja linjauksista pitää kuitenkin kertoa laajalle joukolle kansalaisia - ilman sitä hyvätkään ajatukset eivät realisoidu vaalimenestyksenä tulevissa eduskuntavaaleissa.

 

-Esko Erkkilä-

Tupailta 60-vuotisjuhlien merkeissä

Keskiviikko 20.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrön Keskustan kunnallisjärjestö järjesti tupaillan 60-vuotisen toimintansa juhlistamiseksi Heiskan Antinsalissa perjantaina 15.10.2010.

 

Olin paikalla onnistuneessa tapahtumassa.

 

Pirkanmaan kylätoimintakeskus Heiska on kotiseututyön hieno aikaansaannos Hämeenkyrössä. Tupailtani onnistumista korosti, että satuin Heiskan aikaansaamisen voimahahmon Antti Jokisen vieruskaveriksi. Antti Jokinen toimii edelleen aktiivisesti Heiskan toiminnassa mukana, sillä hän on mm. Pirkan Kylät ry:n kylätoimintakeskus Heiskan isännistön puheenjohtaja. Heiskan Antinsali on saanut nimensä Antti Jokisen puuhatyön arvostamisesta.

 

Tupaillan aluksi kansanedustaja Mikko Alatalo esitti musiikkikappaleen ja piti sen jälkeen ajankohtaisiin asioihin keskittyneen eduskunta-asioiden katsauksen.

 

Liikenne- ja viestintäasioihin keskittyneenä kansanedustajana Alatalo otti esille Hämeenkyrön ohitustiesuunnitelmat. Hän mainitsi, että ohitustien suunnitteluun tarvittavat 5 milj. euroa pyritään saamaan jo ensi vuoden budjettiin.

 

Ohitustien rakentamiskustannukset ovat 50 milj. euroa ja Alatalo totesi, että hanke ja mainittu summa ovat hänen toimenpidelistallaan kärjessä. VT 9:n perusparannus on tärkeä ja siihen pitää panostaan, mutta VT3 ajaa Mikko Alatalon mielessä siitäkin ohi, sillä onhan VT3 valtakunnan pääväylä.

 

Mikko Alatalon ajatukset puolustaa suomalaista yrittäjää ja yrittäjänvapautta saivat tupailtayleisön vahvan kannatuksen.

 

Taannoista Suomen Keskustan Riikan-risteilyä Alatalo kommentoi hyvähenkiseksi tapahtumaksi ja kummeksui median näkemyksiä risteilyhengen rakoilemisesta. Olen vahvasti samaa mieltä Mikko Alatalon kanssa, sillä "olinhan siellä minäkin".

 

Kansanedustaja ja taiteilija Mikko Alatalo päätti osuutensa tunnelmalliseen "Viivy vielä hetki" -esitykseen.

 

Kansanedustaja Klaus Pentti toi tilaisuuteen Suomen Keskustan eduskuntaryhmän terveiset ja onnitteli 60-vuotiasta Suomen Keskustan Hämeenkyrön kunnallisjärjestöä. Pentti totesi, että kunnallisjärjestön rooli on koota osastojen toiveet ja esitykset kunnallisiksi päätösesityksiksi, joita sitten Keskustan valtuustoryhmä esittää, ajaa ja kannattaa.

 

Kansanedustaja Pentti totesi, että Suomen Keskustalla on ollut taito valita johtajakseen kulloiseenkin tilanteeseen sopiva johtaja - nyt peräsimessä on Mari Kiviniemi.

 

Aatteen merkitys punnitaan ja ratkaistaan arkipäivän päätöksissä, tiivisti Klaus Pentti.

 

Klaus Pentti siteerasi puheensa lopuksi eduskunnan pitkäaikaista varapuhemiestä Mikko Pesälää ja toivotti Hämeenkyrön Keskustan kunnallisjärjestölle, että pää pystyyn ja nokka tuuleen!

 

Istuvien kansanedustajien jälkeen läsnä olleet kolme kansanedustajaehdokasta - esiintymisjärjestyksessä Matti Äijö, Päivi Hiltunen ja Jouni Ovaska - pitivät hienot puheenvuorot ja niitä pyrin referoimaan huomenissa.

 

-Esko Erkkilä-

Lumetta vai todellista asukasvaikuttamista?

Maanantai 27.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Olen seurannut Tampereen kunnallispolitiikkaa aktiivisesti kymmenkunta vuotta ja viime vuodet ollut jopa pienenä osallisena siinä.

 

Kehitys on asukasvaikuttamisen kannalta mennyt parempaan suuntaan, mutta koko ajan pitää kysyä, että onko kyse sittenkin lumeesta. Onko asukasmielipiteellä vaikutusta kunnallisiin päätöksiin?

 

Omaan pientä kokemusta Tampereen kunnalliselämästä "pysähtyneisyyden ajalta", ajalta jolloin aseveliakseli hallitsi kaupunkia. Aseveliakselin muodostivat demarit ja kokoomus.

 

Kaupunginjohtaja oli perinteen mukaan demari. Tampereen viimeinen kaupunginjohtaja oli Jarmo Rantanen ja hänen aikanaan ei tunnettu käsitettä asukasvaikuttaminen.

 

Omaan siitä henkilökohtaista kokemusta, sillä Palokallion Omakotiyhdistys pyrki Rantasen puheille niiden kiemuroiden alkutahdeilla, jotka sitten päättyivät onnettomaan Ikea-ratkaisuun. Ei puhettakaan, että kulmahuoneen ovi olisi avautunut asukkaille!

 

Pormestarijärjestelmään siirtyminen on tuonut ainakin tiettyä avoimuutta ja ainakin instrumentteja asukasvaikuttamiseen.

 

Pormestarin asukasillat, kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasillat ja erityisesti Alvari-toiminta ovat antaneet asukkaille välittömän mahdollisuuden keskustalla päättäjien kanssa sekä saada tietoa kaupungin päätöksenteosta.

 

Pormestarin asukasilta Peltolammin koululla 21.9.2010 oli esimerkki osin hyvästä, mutta osin myös heikosti toteutetusta asukastilaisuudesta.

 

Pormestari Timo P. Nieminen osaa nähdä asiat positiivisena ja se oli hänen vahvuutensa myös tässä asukasillassa. Niemisen tapa sanoa asiansa lyhyesti on suuri plussa.

 

Timo P. Nieminen osasi käsitellä avauspuheenvuorossaan Peltolammin ja sen lähialueiden asioita eli juuri niitä asioita, jotka kiinnostivat illan yleisöä.

 

Illan toinen onnistuja oli liikenneinsinööri Jukka Kyrölä. Hänen täsmälliset ilmaisunsa olivat poikkeus illan jaarittelija-esiintyjien jorinoista ja siten kiinnostavia, vaikka läheskään kaikkiin Kyrölän esittämiin mielipiteisiin ei voinut yhtyä.

 

Apulaispormestari Perttu Pesä oli illan epäonnistujia ja nimenomaan esitysteknisesti. Tämä on hämmästyttävää, sillä näyttelijän ja esiintyvän taiteilijan taustalla olevalta henkilöltä odottaisi toista.

 

Perttu jaaritteli esittämiään asioita tavattoman pitkään ja kuulijoita alkoi nukuttamaan. Pääosassa Pertun esitystä oli se, että hänellä oli kiire poikien Suomi-Ranska -maaotteluun, jota samaan aikaan pelattiin Tampereella.

 

Osansa Pertun epäonnistumisesta saa kantaa tilaisuuden puheenjohtajana toiminut pormestarin "oikea käsi" Pauli Välimäki. Välimäen olisi pitänyt puuttua pöydän takana olleiden esiintyjien jaaritteluun ja ohjata heitä asiaan.

 

Melkein puuta heinää puhui myös apulaispormestari Kristiina Järvelää tuurannut suunnittelupäällikkö Aila Salmelin. Salmelin ei tuntenut aluetta lainkaan ja sen vuoksi hän jaaritteli latteuksia kaupungin toimista apulaispormestari Järvelän vastuualueella. Salmelinin esiintyminen ei antanut vakuuttavaa kuvaa virkamiesten kyvyistä.

 

Apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen esiintyi tapansa mukaan pirteästi ja iloisen oloisesti. Peltolammin alue on maantieteellisesti hänellekin outo ja sen vuoksi Ikonen keskittyi Tampereen kaupungin linjauksiin ja kosketteli korkeintaan eteläisen Tampereen asioita pintapuolisesti.

 

Peltolammin asukastilaisuudesta jäi mieleen kaksijakoinen tunnelma. Esiintyneistä virkamiehistä toinen - Jukka Kyrölä - tunsi alueen asiat, mutta toiselle - Aila Salmelin - ne olivat hepreaa.

 

Pormestari Timo P. Nieminen tuntee Tampereen kaupungin eri alueet kuin omat taskunsa. Se on suuri vahvuus, kun hän on asukkaiden tentittävänä.

 

Apulaispormestarit Pesä ja Ikonen eivät ilmeisesti paljon liiku kaupungin virastotalolta, sillä perin ohut tuntuma heillä tuntui olleen alueen asioihin. He pyrkivät peittämään tietämättömyytensä latelemalla vastuualueeltaan Tampereen kaupungin kokonaisnäkymiä. Ne eivät asukkaita kovin paljon kiinnostaneet.

 

Puheenjohtajana toiminut Pauli Välimäki onnistui hyvin. Hänen olisi kuitenkin pitänyt patistaa esiintyjiä lyhyempiin puheenvuoroihin, jotta asukkaiden kiinnostus olisi säilynyt.

 

Kokonaisuutena pormestarin asukasilta oli kohtuullisen onnistunut tapahtuma. Kehitettävää on edelleen, mutta oikealla tiellä ollaan.

 

-Esko Erkkilä-

Idea jalostui toiminnaksi vuodessa

Lauantai 4.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Tunnen tiettyä tyytyväisyyttä, että Tampereen Tarastenjärvelle ollaan suunnittelemassa hyötyvoimalaitoksen rakentamista.

 

Tyytyväisyyteni johtuu siitä, että esitin nyt toteutumassa olevan hankkeen idean runsas vuosi sitten Aamulehden ja Hämeenkyrön Sanomien mielipidepalstoilla.

 

No, rehellisyyden nimissä on uskottava, että Tampereella oli lähes valmiit suunnitelmat Hämeenkyrön hankkeen kaatumisen varalta!

 

Tunsin vuoden 2009 kesällä mielihyvää Hämeenkyröön suunnitellun jätteenpolttolaitoksen rakennushankkeen kaatumisesta ja esitin vastaavan laitoksen rakentamista Tampereen Tarastenjärvelle.

 

Tässä 8.6.2009 Aamulehdessä julkaistu mielipidekirjoitukseni, jonka myös Hämeenkyrön Sanomat julkaisi hieman myöhemmin.

 

Kirjoitus löytyy myös näiltä nettisivuilta viime kesältä.

 

Kirjoitus on pitkähkö, mutta tutustumisen arvoinen varsinkin nyt, kun siinä esittämäni seikat ovat toteutumassa.

 

==================

 

Hämeenkyrön jätteenpolttolaitoksesta luopuminen luo mahdollisuudet mm. 9-tien kunnostamiselle ja meluntorjunnalle

 

M-real ja Metsäliitto ovat luopumassa Hämeenkyröön kaavaillun jätteenpolttolaitoksen rakentamisesta.

 

Päätös oli odotettu ja oikea. Sillä on Hämeenkyrön kunnalle yksinomaan positiivisia vaikutuksia ja päätös antaa pontta monille Tamperetta ja koko Pirkanmaata koskeville hankkeille.

 

Hämeenkyrön jätteenpolttolaitos olisi joutunut tiukkaa kilpailutilanteeseen raaka-aineeksi tarvittavasta jätteestä. Lopputulema olisi ehkä ollut se, että Hämeenkyröön olisi ollut haalittava poltettavaa materiaalia keski-Euroopasta saakka. Toki sitä sieltä olisi saatavissa, mutta olisiko se ollut viisasta? Olisivatko jätteen maantiekuljetukset Porin ja Rauman satamista Hämeenkyröön olleet järkeviä - tuskin!

 

Hämeenkyrön jätteenpolttolaitoksesta luopuminen on tunnustus kunnan monille tahoille, jotka ovat tehneet pitkäjänteistä työtä pitäjän imagon luomisessa. Nyt heidän työnsä ei ole mennyt hukkaan.

 

Hämeenkyrön päätös antaa mahdollisuuden kehittää Tampereen Tarastenjärvellä sijaitseva jätteenkäsittelykeskus todelliseksi ympäristöosaamisen keskukseksi.

 

Olen hieman kateellisena seurannut lounais-hämäläisten hankkeita, joilla he ovat määrätietoisesti kehittäneet Forssassa sijaitsevaa Kiimassuon kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen keskittynyttä aluetta. Viimeisin Kiimassuon alueen kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen erikoistuva yksikkö, Envore Biotech Oy:n biokaasulaitos, vihittiin käyttöönsä kuluvan kesäkuun 1. päivänä. Laitos tulee lokakuussa täyteen vauhtiin päästyään ottamaan talteen 300 kuutiometriä metaania tunnissa. Se merkitsee energia-arvoltaan 300 litraa polttoöljyä. Näin mittava metaanin talteenotto ja hyödyntäminen on "timanttinen" ympäristöteko!

 

Kun Hämeenkyrön hanke nyt on saamassa onnellisen lopun, niin Tarastenjärvelle voidaan alkaa toteuttamaan Forssan Kiimassuon tapaista kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen erikoistunutta keskittymää. Kotitalouksien, laitosten ja yritysten suorittama jätteiden esilajittelu voidaan sen jälkeen hyödyntää täysimääräisesti.

 

Liikennemäärät 9-tiellä Tampereelta Oriveden suuntaan tulevat Tarastenjärven ympäristö-osaamiskeskuksen myötä kasvamaan.

 

Atalan ja Tarastenjärven risteyksen välinen 9-tien osuus on liikenneturvallisuuden kannalta Suomen eräs ongelmallisimmista tieosuuksista. Tieosuudella tapahtuu paljon liikenneonnettomuuksia ja valitettavan monet onnettomuudet ovat seuraamuksiltaan vakavia.

 

Kasvava liikenne Tarastenjärvelle antaa pontta kohentaa 9-tien liikenneolosuhteita nykyisestä moottoritien päättymäkohdasta ainakin Tarastenjärven risteykseen saakka. Myös Nurmi-Sorila -suunnitelmat sekä Aitolahden ja Teiskon alueiden kehittyminen vaativat 9-tien liikenneolosuhteiden parantamista tällä tieosuudella.

 

Tiehallinnolla on pätevät suunnitelmat 9-tien kehittämiseksi Tampereen ja Oriveden välillä. Suunnitelmat on palasteltava ja ensimmäinen vaihe olkoon Atalan ja Tarastenjärven välinen tieosuus.

 

9-tien liikennemelu, joka syntyy Atalan ja Tarastenjärven risteyksen välillä, on vakava haitta alueen asukkaille.  Vesistön vuoksi meluntorjuntatoimenpiteet ovat haasteellisia.

 

Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen kasvavat volyymit sekä Nurmi-Sorila -suunnitelmat pakottavat yhteiskunnan nopeasti toteuttamaan sellaiset meluntorjuntaratkaisut, jotka merkitsevät liikennemelun alenemista Atalan ja Tarastenjärven risteysalueen välisellä tieosuudella.

 

-Esko Erkkilä-

 

===========

 

Varsin osuvaa tekstiä, vaikka sen itse toteankin.

 

-Esko Erkkilä-

Yleisötilaisuus Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen sijoituspaikkavaihtoehdoista

Perjantai 3.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Tampereen Sähkölaitos-yhtiöt suunnittelevat jätepolttoainetta käyttävän hyötyvoimalaitoksen rakentamista Tampereelle.

 

Hanke sai vauhtia, kun Hämeenkyröön suunnitellun vastaavan laitoksen rakennushankkeesta luovuttiin.

 

Olen ollut ja olen edelleenkin sillä kannalla, että hanke on kannatettava ja nyt sitä ollaan toteuttamassa oikealle alueelle. Hämeenkyrö sijoituspaikkana olisi ollut virheratkaisu monestakin syystä.

 

Hanke edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA). YVA:ssa sijoitusvaihtoehtoina ovat Lielahti, Rusko, Sarankulma ja Tarastenjärvi.

 

YVA-ohjelmasta oli kaikille avoin yleisötilaisuus 31. elokuuta 2010 klo 18.00 Tampereen Yliopistolla - osallistuin tilaisuuteen.

 

Hankkeesta vastaaville tahoille on annettava tunnustus perusteellisesta valmistautumisesta sekä prosessin avoimuudesta. Laajat hankeasiakirjat ovat kaikkien nähtävissä hankkeesta vastaavien yritysten nettisivujen kautta ja luonnollisesti niihin pääsee myös Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen nettisivujen kautta.

 

Yleisötilaisuudessa oli kuutisenkymmentä kuulijaa ja runsas joukko henkilöitä hankkeen parissa toimivista yrityksistä sekä Pirkanmaan ELY-keskuksesta ja Tampereen kaupungilta.

 

Tilaisuuden johdattelijana toimi Leena Ivalo Pirkanmaan ELY-keskuksesta - hän toimii myös yhteysviranomaisen yhteyshenkilönä YVA-prosessissa.

 

Etelä-Alvarin puheenjohtaja Juhani Skogberg ehdotti, että hankkeessa eräänä vaihtoehtona olevan Sarankulman nimi muutettaisiin paremmin totuutta vastaavaksi eli Peltolammin vaihtoehdoksi.

 

Istuimme Skogberg´n kanssa rinnakkain ja keskustelimme asiasta, jonka Skogberg sitten esitti.

 

Hankevastaavat hyväksyivät nimenmuutosesityksen, joten Sarankulman vaihtoehto on jatkossa Peltolammin vaihtoehto.

 

Nimenmuutoksen jälkeen Peltolammin välittömään läheisyyteen kaavailtu sijoitusvaihtoehto kuvaa sijoituspaikkaa hyvin. Toivottavasti nimenmuutos myös aktivoi Peltolammin, Palokallion, Multisillan ja Härmälän asukkaita ottamaan kantaa Peltolammin sijoitusvaihtoehtoon.

 

Sarankulma-nimen ujuttamisyritys erään sijoituspaikkaehdokkaan nimeksi luo tietyn varjon hankkeen takana olevien suuntaan. Onko teollisuusalueen nimen valinnalla pyritty vähentämään asukkaiden kiinnostusta hankkeeseen? Mahdollinen ujuttamisyritys ei onnistunut, sillä asia on nyt korjattu.

 

Palaan myöhemmin yleisötilaisuuden muuhun antiin.

 

-Esko Erkkilä-

Läheltä Sinua -tapahtuma Viljakkalan Seurantalolla

Tiistai 31.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan Seurantaloyhdistys järjesti "Läheltä Sinua"-tempauksen Viljakklan Seurantalolla sunnuntaina 22.8.2010.

 

Kävin neljän hengen "partion" johtajana tilaisuudessa. Partion nuorimmat jäsenet olivat 3-vuotias Iiris ja 5-vuotias Aurora.

 

Kyseessä oli markkinatapahtuma ja nimensä mukaisesti myytävät tuotteet olivat läheltä.

 

Seurantalon iso sali oli täynnä markkinapöytiä ja tarjolla oli monenlaista tavaraa, palveluja sekä tietoa.

 

Seurantalon pihassa grillikatoksessa oli vartaassa kokonainen possu ja runsaan tunnin kuluttua se oli tehnyt kauppansa niin, että samalla tahdilla possu varmaan siirtyi makupaloina markkinaväen herkuksi jo hyvissä ajoin ennen tilaisuuden päättymistä.

 

Mielenkiintoinen uutuus olivat Suojärven Suklaatilan suklaat.

 

Suojärven Suklaatila on monitoimitaitaja Tomi Järvenpään ja hänen vaimonsa aloitteleva yritys Ylöjärvellä,  hyvin lähellä Ylöjärven, Hämeenkyrön ja entisen Viljakkalan pitäjän rajaa. Suojärven Suklaatilalle on mökiltämme matkaa linnuntietä vajaa pari kilometriä, joten voidaan todella puhua lähellä toimivasta yrityksestä.

 

Yrityksen aloitustaival on alkanut suotuisten tähtien alla, sillä ostamamme neljä suklaapussia hävisivät ns. "parempiin suihin" kovinkin etuajassa - etuajassa sen vuoksi, että tavallinen ruoka ei Iirikselle ja Auroralle tahtonut matkan jälkeen maistua lainkaan.

 

Parhainta menestystä aloittelevalle suklaayritykselle - näitä me tarvitsemme, jotta maaseutu säilyy elävänä.

 

Yrityksen tuotteet ovat kunnossa, siitä saimme omakohtaiset kokemukset. Myös tuotevalikoima tuntuu kattavalta. Toivottavasti yrittäjäpariskunta saa jakelutieasiat kuntoon, sillä kattavat ja oikein mitoitetut jakelutiet ovat yrityksen menestymisen kannalta lähes yhtä tärkeät kuin tuotteiden laatu.

 

Tapahtuman aikana oli mukava todeta, että Viljakkalan Seurantalon kunnostusprojekti on edennyt. Talon varustukseen kuuluu nyt kunnollinen terveysviranomaisten hyväksymä keittiö ja se lisää talon mahdollisuuksia paljon.

 

Kiitän Viljakkalan Seurantaloyhdistyksen puuhahenkilöitä siitä panoksesta, jota he ovat talon kunnostamiseksi antaneet. Ehkä joskus myöhemmin myös näillä palstoilla Viljakkalan Seurantaloa ja Viljakkalan Seurantaloyhdistystä käsitellään tarkemmin.

 

-Esko Erkkilä-

Suomen Jääkärimuseo - tutustumisen arvoinen kohde Kortesjärvellä

Keskiviikko 28.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen jääkäriliikkeen vaiheista kertova museo - Suomen Jääkärimuseo - sijaitsee pienessä etelä-pohjalaispitäjässä Kortesjärvellä. Kortesjärvi on kuntamuutosten pyörteissä yhdistynyt Kauhavan kaupunkiin, joten juridisesti Suomen Jääkärimuseo sijaitsee nykyisin Kauhavalla.

 

Olen suunnitellut tutustuvani Suomen Jääkärimuseoon jo vuosikaudet, mutta sain toteutettua suunnitelmani vasta heinäkuussa 2010.

 

Tutustuminen kannatti, sillä museokäynti antoi paljon lisätietoa isänmaamme vaiheista.

 

Jääkäriliike alkoi vuonna 1915, vaikka ensimmäiset neuvottelut asian tiimoilta käytiinkin jo edellisvuonna.

 

Kortesjärveltä jääkäriliikkeeseen lähti mukaan 39 paikkakuntalaista ja se oli pitäjän asukaslukuun suhteutettuna suurin määrä koko maassa. Tämä on syy, miksi Suomen Jääkärimuseo sijaitsee Kortesjärvellä!

 

Jääkärit siirtyivät Suomesta Saksaan kevareitten kautta ja eräs kevareista sijaitsi Kortesjärvellä. Kortesjärven kevari oli nimeltään Suomelan Kevari ja mm. Suomen viimeisin elossaollut jääkäri, kenraali Väinö Valve käytti siirtymisessään Suomelan Kevaria.

 

Kenraali Valveella on Suomen Jääkärimuseossa oma perinnehuone ja sen tiimoilta tässä blogissa myöhemmin oma juttunsa.

 

Jääkärimuseossa on pitäjäkohtainen luettelo koulutukseen lähteneistä jääkäreistä. Tarkistin luvut eräiden paikkakuntien osalta. Lähtijöistä tamperelaisia oli 31, messukyläläisiä 2 ja teiskolaisia 1, joten nykyisen Tampereen alueelta jääkäreitä oli yhteensä 34.

 

Viljakkalasta jääkäreitä oli 2 ja Hämeenkyröstä samoin 2.

 

Jääkärit saivat koulutusta Lockstedt`n leirillä ja sotakokemusta he hankkivat Saksan itärintamalla Riian edustalla, Kuurinmaalla, Aajoella, Ekkau-Kekkaussa ja Schmardenissa.

 

Jääkärien pääjoukko saapui Vaasaan 25.2.1918 ja vastaanottoparaati järjestettiin Vaasassa seuraavana päivänä. Valkoisten puolella Vapaussotaan osallistui 1.261 jääkäriä.

 

Suomen Jääkärimuseon kustannuksista vastaa Kauhavan kaupunki, johon Kortesjärven kunta on yhdistynyt.

 

Suomen Jääkärimuseon osana on kenraali Väinö Valveen huone sekä olympiavoittaja Toivo Loukolasta kertova nurkkaus. Valveesta ja Loukolasta näillä sivuilla myöhemmin.

 

Toivon, että monet suomalaiset vierailisivat Suomen Jääkärimuseossa, sillä jääkäreiden toiminta on luonut perustan itsenäisen Suomen kehittymiselle.

 

-Esko Erkkilä-

 

Pylsyn penkki - Suomen ensimmäinen emäntäkoulu

Sunnuntai 25.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrössä Mahnalanselän länsirannalla on jyrkkä kallioseinämä. Kallioseinämässä lähellä vesirajaa on ihmisen istuttavan kokoinen kolo - "penkki". Penkille ei ole pääsyä avoveden aikana kuin venekyydillä ja sama juttu on myös poispääsyn laita - uimalla poispääsy tietysti onnistuu, mutta uintimatkaa rantautumiskelpoiseen kohtaan kertyy varsin paljon.

 

Kerrotaan, että Pylsyn emäntä moitti joka käänteessä miestään. Kerran he olivat matkalla veneellä Hämeenkyrön kirkolle.

 

Menomatkalla emäntä taas tavalliseen tapaansa...

Lue lisää »

Mieliinpainuva ja juhlallinen Kansallisen Veteraanipäivän pääjuhla Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 27.4.2010

Keskiviikko 28.4.2010 - -Esko Erkkilä-

Lausun suurkiitokset Tampereen kaupungille Kansallisen Veteraanipäivän pääjuhlan järjestämisestä!

 

Tilaisuus järjestettiin Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa tiistaina 27.4.2010. Osanottajia tilaisuudessa oli n. 3.000 veteraania ja heidän omaistaan sekä tuhatkunta opiskelijaa - tilaisuus televisioitiin suorana lähetyksenä.

 

Tasavallan Presidentti kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan.

 

Näyttelijä Esko Roine toimi tilaisuuden juontajana. Roine totesi avauksessaan veteraanien sekä lottien mahdollistaneen toiminnallaan sen, että voimme nyt juhlia vapaassa Suomessa.

 

Myös Tampereen pormestari Timo P. Nieminen mainitsi...

Lue lisää »