Paavo Väyrysen presidentinvaalitilaisuuden suuri yleisömäärä Tampereella Kirjastotalo Metsossa oli yllätys järjestäjillekin

Tiistai 13.12.2011 - -Esko Erkkilä-

VTT Paavo Väyrynen jatkaa aktiivista tilaisuuksiensa sarjaa matkalla kohti Mäntyniemeä.

 

Eilen eli maanantaina 12.12.2011 klo 18.00 oli vuorossa tamperelaisten tapaaminen Kirjastotalo Metson Pietilä-salissa.

 

Sain taannoisen Tampereen Yliopistolla järjestetyn tilaisuuden tavoin olla paikallisedustajana järjestelemässä tilaisuutta.

 

Tilaisuus onnistui yli odotusten. Ehdokkaan sanoma oli entisestään kirkastunut ja yleisöä oli paikalla lähes sata, vaikka Väyrysellä oli eilen kuusi muuta tilaisuutta Pirkanmaalla ja tänään niitä Pirkanmaalla on kuusi.

 

Siis kolmetoista tilaisuutta Pirkanmaalla kahden päivän aikana ja silti Tampereella kuulijoita oli ennätysjoukko! Kuka olisi muutama kuukausi sitten uskonut Paavo Väyrysen yltävän tällaiseen kansansuosioon?

 

 

Pieni flunssanpoikanen ja suuri kuulijajoukko merkitsivät, että Väyrynen halusi puhua mikrofonin kautta. Kirjastotalo Metson vahtimestari sääti mikrofonin oikealle korkeudelle.

 

Suomen pitkäaikaisin ulkoministeri Paavo Väyrynen painotti, että ulkopolitiikan hoitaminen on presidentin tärkein tehtävä. Väyrynen painotti, että Suomen pitää jatkaa Paasikiven ja Kekkosen viitoittamalla ulkopolitiikan linjalla.

 

Paavo Väyrynen muistutti, että Suomen suhteet Venäjään ovat tulevaisuudessakin keskeisellä sijalla Suomen ulkopolitiikassa. Suomen ja Venäjän suhteet käsitellään molempien maiden korkeimmalla poliittisella tasolla.

 

Väyrynen totesi, että Vladimir Putin näyttää olevan palaamassa Venäjän presidentiksi. Presidenttiehdokas Väyrynen kertoi, että hän tapasi Vladimir Putinin ensimmäisen kerran v. 1992 ja sen jälkeen he ovat olleet saman neuvottelupöydän äärellä monet kerrat.

 

Väyrynen kertoi omista arvoistaan ja totesi niiden olevan;

1.      Suomen itsenäisyys

2.      Suomen puolueettomuus

3.      Ihmiskuntapolitiikka

4.      Oikeudenmukaisuus

 

Hän perusteli arvojaan ja taustoitti niitä perusteellisesti.

 

Naisten ja miesten tasa-arvo sekä vähemmistöjen huomiointi ovat Väyrysen arvomaailmassa tärkeällä sijalla.

 

Nykyvoimien keskittämisen vimmaa Väyrynen ei hyväksy, sillä keskittämisellä tuhotaan lähidemokratia ja keskittäminen on myös ristiriidassa kestävän kehityksen kanssa.

 

Väyrynen lopetti esityksenä toteamukseen, että hän haluaa olla koko Suomen presidentti – koko kansan Paavo!

 

Oli järjestäjänä mukava todeta, että Väyrysen esityksen aikana kuulijat antoivat muutaman kerran suosionosoituksia.

 

Kuulijat asettivat Väyryselle lukuisia kysymyksiä ja presidenttiehdokas löysi niihin kaikkiin yleisöä miellyttävän ja totuudenmukaisen vastauksen.

 

Tässä vielä muutama kuva Kirjastotalo Metson tilaisuudesta:

 

 

Puhujana Paavo Väyrynen on vakuuttava.

On varmaa, että esim. presidentin Uudenvuodenpuheen pitäjänä Väyrynen toisi kansalaisten keskuuteen turvallisuutta.

 

 

Yleisö kuunteli Väyrystä suurella mielenkiinnolla…

 

 

 

…ja arvostavasti.

 

 

 

Ilahduttavaa oli se, että kuulijoiden joukossa oli runsaasti opiskelijoita ja muita nuoria.

 

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Antti Juva ja presidenttiehdokas Paavo Väyrynen.

 

 

Herastuomari Matti Kivimäki Viljakkalasta asuu talvikaudet Tampereella ja myös hän oli vaimonsa kanssa saapunut kuulemaan Paavo Väyrystä.

 

 

Eräs kuulija toi Paavolle kirjeen, joka oli osoitettu Vuokko Väyryselle. Vuokko Väyrynenhän on pirkanmaalaisia Mänttä-Vilppulasta ja sen vuoksi Paavoa voidaankin kutsua ”Pirkanmaan vävyksi!”

Katselen tässä vierestä, kun Paavo taittelee Vuokolle osoitetun kirjeen taskukokoiseksi!

 

On merkillepantavaa, että Paavo Väyrynen päätti puhujatilaisuutensa toteamukseen:

 

”Meillä on hyvät mahdollisuudet voittaa presidentinvaalit!”

Näin uskon minäkin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kansanedustaja Mikko Alatalo jatkaa tärkeillä valiokuntapaikoilla

Maanantai 12.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Kansanedustaja Mikko Alatalo käytti Keskustan Pirkanmaan piirin syyskokouksessa 10.12.2011 Museokeskus Vapriikissa tulevaisuudenuskoisen, mutta nykymenon realiteeteista muistuttavan puheenvuoron.

 

 

Mikko Alatalo jatkaa liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenenä ja samoin hän jatkaa myös tulevaisuusvaliokunnan jäsenenä.

Alatalo on merkittävien valiokuntapaikkojensa lisäksi ollut Yleisradion hallintoneuvoston jäsen jo vuodesta 2003 alkaen.

 

Alatalon valiokuntapaikat ovat osoitus hänen nauttimastaan luottamuksesta kansanedustajana.

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo totesi, että Tullihallituksen ulkomaankauppatilastojen mukaan kauppataseemme oli tänä vuonna tammi-lokakuussa jo 2,6 mrd. alijäämäinen.

 

Muistan vuoden 2008 kunnallisvaalien aikaan, kun Mikko Alatalo oli ensimmäinen, joka jo vaalitaistelun loppuvaiheessa osasi ennustaa tiukkojen aikojen olevan tulossa. Alatalon asiantuntemuksen vuoksi on oltava todella huolissaan, sillä nyt hän totesi, että ensi vuonna Suomen taloudellinen tilanne saattaa muuttua vakavasti miinusmerkkiseksi.

 

Kansanedustaja Alatalo piti huolestuttavana erityisesti vihreiden ajatuksia, että maa- ja metsätalousministeriö pitäisi pilkkoa työ- ja elinkeinoministeriön sekä ympäristöministeriön kesken.

 

MMM:n pilkkominen tietäisi vaikeuksia Suomen elintarvikehuollolle ja koko metsäsektorille. Kokoomus on vihreitten ajatuksista hiljaa, sillä kokoomukselle Niinistö-nimisen henkilön arvosteleminen ei ole ainakaan ennen presidentinvaaleja mahdollista! Ympäristöministeri Ville Niinistö saa siis ainakin Kokoomuksen puolesta mellastaa vielä ainakin parisen kuukautta!

 

Nykyhallituksen suunnittelemasta kuntauudistuksesta Mikko Alatalo muistutti, että itsenäiset kunnat ovat kansanvallan ydintä. Hän totesi, että hallituksen suunnittelema kuntauudistus on eräänlainen ”liima” nykyisten hallituspuolueiden välillä, sillä kaikesta muusta ne ovat erimielisiä.

 

Mikko Alatalo päätti puheenvuoronsa toteamalla, että Paavo Väyrynen tulee pärjäämään presidentinvaaleissa hyvin!

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan Pirkanmaan piiri tyrmää työmatkavähennyksen poiston

Sunnuntai 11.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Pirkanmaan piirin syyskokous pidettiin 10.12.2011 Tampereella, Museokeskus Vapriikissa.

 

Kokouksessa oli paikalla seitsemisenkymmentä edustajaa. Olin mukana virallisena kokousedustajana.

 

 

Kokouksen aluksi ojennettiin piirihallituksen jäsen Paula Virtaselle (keskellä) kultainen ja toiminnanjohtaja Ritva Männistölle (Virtasesta oikealle) hopeinen ansiomerkki, sillä molemmat merkinsaajat ovat tehneet ansiokasta työtä puolueen hyväksi.

 

Ansiomerkit luovuttivat Keskustan varapuheenjohtaja Timo Kaunisto ja puoluehallituksen jäsen Riitta Koskinen. Keskustan Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Markku Vuorensola seuraa ansiomerkkien luovuttamista oikealla.

 

Kokouksessa laadittiin julkilausuma ja siinä tyrmätään suunnitelmat työmatkavähennyksen poistamisesta.

 

Julkilausuma tässä kokonaisuudessaan:

 

”Valtiontalouden tarkastusvirasto moittii ilmastotutkimusraportissaan suomalaista työmatkustamista ilmaston lämmittämisestä. Virasto haluaa poistaa työmatkojen oman auton käytön verovähennysoikeuden. Viraston mielestä verotuskohtelu on ristiriidassa yhdyskuntarakenteen tiivistämisen kanssa.

 

Keskustan Pirkanmaan piirikokous tyrmää verovähennysoikeuden poiston.

 

Työmatkavähennyksen kantavana ideana on kannustaa ihmisiä ottamaan työtä vastaan kauempaakin, suitsia asumisen hinnan nousua, sekä tukea pikkukaupunkien ja maaseudun elinvoimaa.

 

Koko Suomen työmatkaliikenteen vaikutus maailman ilmastomuutokseen on lähes mitätön. Jo nyt työmatkavähennyksen saa vain, jos työmatkaa ei voi tehdä julkisilla kulkuneuvoilla. Muutoksella aiheutetaan vain lisää kuluja työntekijöille ja vaikeutetaan osaavan työvoiman saatavuutta.

 

Keskustan mielestä hallituksen keskittävä, maaseutua ja pikkukaupunkeja autioittava politiikka on vallalla myös valtion virastoissa. Tämä kehitys on saatava pysähtymään ja alueiden ääni kuulumaan sekä näkymään myös valtaeliitin toimissa. Suomen talouden ja kilpailukyvyn kannalta ympäristöpolitiikan ja talouspolitiikan keskinäistä suhdetta tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti.

 

Keskustan Pirkanmaan piiri tukee voimakkaasti Paavo Väyrysen valintaa Suomen seuraavaksi presidentiksi. Haluamme presidentin, joka tuntee koko Suomen vahvuudet sekä ymmärtää sen eri alueiden elinvoimaisuuden.”

 

-Esko Erkkilä-

MSL-Tampere ehdottaa joulutorin siirtämistä Hämeenpuistoon

Lauantai 10.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli tuttavallisemmin MSL-Tampere  piti sääntömääräisen syyskokouksensa 7.12.2011.

 

Ehdotimme syyskokouksen kannanotossamme, että Tampereen Joulutori järjestettäisiin jatkossa Hämeenpuistossa.

 

Perustelimme kannanottoamme sillä, että kaupungin keskustan kehittäminen on viime vuosina painottunut Keskustorilta itään, mutta lännen suunta kuten Hämeenpuisto sekä Pyynikintori ovat jääneet kehittämisessä vähemmälle.

 

Totesimme julkisuuteen toimittamassamme kannanotossa, että Hämeenpuistossa on tänä vuonna järjestetty joitain kaupallisia ja taiteellisia tapahtumia. Ne sopivat sinne hyvin ja sen vuoksi esitimmekin, että Hämeenpuiston elvyttämistä jatkettaisiin järjestämällä ensi vuonna Joulutori Hämeenpuistossa kirjastotalo Metson läheisyydessä.

 

Joulutori saataisiin Hämeenpuistossa keski-eurooppalaiseen tyyliin käytävämalliseksi ja se olisi mielestämme toiminnallisempi kuin suppeamuotoinen ympyrätori.

 

Kannanottomme kuului kokonaisuudessaan näin:

 

"MSL-Tampere ehdottaa joulutoria Hämeenpuistoon.

 

Tampereella järjestetään tänä vuonna neljännen kerran joulutori Keskustorilla. Joulutunnelman lisääminen on tuonut kaivattua toimintaa kaupungin keskustaan. Kaupungin keskusta-alueen kehittäminen on painottunut viime vuosina Keskustorilta itään. Lännen suunta kuten Hämeenpuisto ja Pyynikintori ovat jääneet kehittämisessä vähemmälle.

 

 

Tänä vuonna Hämeenpuistossa on järjestetty joitakin kaupallisia ja taiteellisia tapahtumia. MSL-Tampere ehdottaa, että Hämeenpuiston toiminnan elvyttämistä jatkettaisiin järjestämällä ensi vuonna joulutori Hämeenpuistossa kirjastotalo Metson läheisyydessä. Käytävämallinen joulutori olisi toiminnallisempi kuin suppeamuotoinen ympyrätori."

 

Kannanottomme lisäksi toimitimme julkisuuteen myös henkilövalintojamme koskevan osion ja se kuului puolestaan näin:

 

"Puheenjohtajana jatkaa Esko Erkkilä

Puheenjohtajakseen MSL-Tampereen syyskokous valitsi vuodelle 2012 Esko Erkkilän, jolla alkaa toinen puheenjohtajavuosi. Hallituksen muu kokoonpano on sihteeri Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Ari Hirvikoski, Kaarina Peltomäki, Ritva Männistö, Seppo Ollinkoski ja Jouni Koskela, joka toimii pärekorinheittojaoston puheenjohtajana."

 

Kannanottomme ja tiedotteemme saivat tamperelaisessa mediassa suuren huomion, sillä ne julkaisivat aineistoamme laajalti tamperelaisten tiedoksi.

 

-Esko Erkkilä-

Maavoimien komentaja otti itsenäisyyspäivän paraatikatselmuksessa selkeästi kantaa Puolustusvoimain sodanaikaiseen vahvuuteen ja rauhan ajan rakenteisiin

Perjantai 9.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Itsenäisyyspäivän valtakunnallisen paraatin ohjelma jatkui Kalevankankaalla järjestetyn seppeleenlaskutilaisuuden jälkeen Jumalanpalveluksena Tampereen Tuomiokirkossa.

 

Jumalanpalveluksen jälkeen paraatipäivän ohjelmassa oli paraatikatselmus ja kenttähartaus Keskustorilla.

 

Puolustusvoimain järjestämät tilaisuudet kiinnostivat tamperelaisia ja pirkanmaalaisia, sillä paraatia ja kenttähartautta oli saapunut seuraamaan yli 20.000 kansalaista – olin yksi heistä!

 

 

Paraatijoukot järjestäytyivät Keskustorille.

 

 

Kielekkeinen valtiolippu liehui Vanhan kirkon eteen pystytetyssä lippusalossa. Kielekkeisestä valtiolipusta käytettiin vuoteen 1978 saakka nimitystä kielekkeinen sotalippu. Valitettavasti paraatikatselmuksen juontaja käytti vielä nyt vanhaa termiä kielekkeisestä valtiolipusta.

 

 

Suomen lippu saapuu paraatikentälle ja asettuu Suomen vanhimman sotalipun eli Jääkärilipun vierelle.

 

 

Länsi-Suomen Sotilasläänin komentaja kenraalimajuri Juhani Kääriäinen (vasemmalla)  ilmoitti paraatijoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvelle (oikealla) ja sen jälkeen kenraalit suorittivat paraatijoukkojen katselmuksen.

 

 

Kenraalit tervehtivät paraatijoukkoja.

 

Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Jyväsjärvi otti puheessaan selkeästi kantaa sodan ajan vahvuuteemme ja rauhan ajan rakenteidemme pienentämiseen.

 

Hän totesi mm. seuraavaa:

 

”Puolustuskyvyn takaavan taloudellisen tasapainon palauttaminen edellyttää sodan ajan vahvuutemme pienentämistä. Samalla se edellyttää myös rauhan ajan rakenteidemme supistamista. Kansallinen huippuosaamisemme johtamis-, tietojärjestelmä- sekä logistiikka-alalla hyödynnetään. Näin esikuntien määrää voidaan vähentää ja logistiikan toimintoja keskittää.”

 

Maavoimien komentaja jatkoi:

 

”Koulutusorganisaatiomme on ylimitoitettu nähtävissä olevaan väestökehitykseemme. Näin maa-, meri- ja ilmavoimien kokoonpanoja on tarkistettava, jotta puolustusvoimat voi käyttää edessä olevan mahdollisuuden riittävästi hyväkseen. Toimenpiteiden käynnistämisen mahdollistavat päätökset tulee saada syntymään ensi kesään mennessä, muutoin puolustusvoimien tehtävien edellyttämää tasapainoa ei saada aikaan vuoteen 2015 mennessä.”

 

Kiitän kenraaliluutnantti Jyväsjärveä selkeäsanaisesta viestistä – nyt minäkin saatan hyväksyä edessäolevat toimenpiteet!

 

Paraatikentällä järjestetyssä kenttähartaudessa puhui Maavoimien kenttärovasti Vesa Auren.

 

 

Asiantuntijat totesivat, että Keskustorilla oli yli 20.000 henkilöä seuraamassa paraatikatselmusta ja kenttähartautta.

 

On hieno asia, että isänmaallisuuteen, itsenäisyyteen ja maanpuolustukseen liittyvät seikat kiinnostavat tamperelaisia!

 

-Esko Erkkilä-

Seppeleenlaskut Kalevankankaan hautausmaalla aloittivat itsenäisyyspäivän valtakunnallisen paraatin ohjelman

Torstai 8.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereella järjestettiin itsenäisyyspäivän valtakunnallinen paraati 6.12.2011.

 

Paraatiohjelma alkoi jo aamuvarhaisella, kun paraatipäivän ohjelmaan kuuluneet seppeleenlaskut alkoivat Kalevankankaan hautausmaalla klo 9.00.

 

Olin paikalla juhlavassa ja sotilaallisen täsmällisesti johdetussa tilaisuudessa.

 

 

Kunniavartiomiehet asettuivat arkkitehti Viljo Rewellin ja kuvanveistäjä Arvi Tynyksen suunnitteleman muistomerkin ympärille ennen seppeleenlaskutilaisuuden alkamista.

 

Suomen liput hulmusivat Kalevankankaan hautausmaan korkeimmalla kohdalla.

 

 

Suomen lippu saapui tilaisuuteen täsmällisesti klo 9.00.

 

 

Länsi-Suomen sotilasläänin komentaja kenraalimajuri Juhani Kääriäinen totesi tervehdyssanoissaan, että Suomen itsenäisyys joutui koetukselle melkein heti itsenäistymisen jälkeen, kun alkoi Vapaussota, joka sittemmin muodostui sisällissodaksi.

 

Kenraalin tervehdyssanat päättyivät toteamukseen, että on etuoikeus elää vapaana omassa Isänmaassa.

 

 

Kalevankankaan muistomerkille seppeleenlaskun suorittivat

 

• Länsi-Suomen Sotilaslääni
• Tampereen kaupunki
• Tampereen Kansalaistoimikunta

 

ja siihen osallistuivat omalta paikaltaan myös

 

• Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä
• Tampereen ortodoksinen seurakunta
• Sotaveteraanit
• Sotainvalidit
• Kaatuneiden omaiset
• Rintamamiehet
• Rintamanaiset

 

 

 

Narvan marssin alkaessa seppelepartiot lähtivät

• v. 1918 kaatuneiden vapaussoturien haudalle,
• v. 1918 vakaumuksensa puolesta kaatuneiden haudalle…

 

 

…sekä

• ruotsalaisten vapaaehtoisten muistokivelle ja
• Karjalaan jääneiden vainajien muistokivelle.

 

 

Suomen lippu poistuu ja tilaisuus Kalevankankaalla on päättynyt.

 

 

Kalevankankaan sankarihautausmaan muistomerkissä on Ilmestyskirjasta teksti: ”Katso uudeksi minä teen kaikki”. Muistomerkki on paljastettu v. 1946.

 

 

Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkissä on teksti: ”Vakaumuksensa puolesta sortuneiden työläisten muistolle”. Yli viisimetrisen teoksen on veistänyt Vehmaan graniitista tamperelainen kuvanveistäjä Jussi Hietanen ja se on paljastettu v. 1941.

 

-Esko Erkkilä-

Ulkonäkökaimallani on kannatettavia ajatuksia

Keskiviikko 7.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen lukemattomia kertoja joutunut/päässyt tilanteisiin, joissa minua on luultu Kalervo Kummolaksi.

 

Käyn harvakseltaan jääkiekko-otteluissa, mutta erityisesti erätaukojen aikana miesten vessassa olen monta kertaa kuullut huudahduksen: ”Kato p….le Kummola!”

 

Tapasin rautakanslerin n. vuosi sitten silmälääkärin odotushuoneessa ja menin kättelemään häntä. Esittelin itseni ja kerroin, että minua luullaan usein häneksi.

 

Kummola totesi osaaottavasti, että ristinsä se on sinullakin!

 

Keskustelimme hetken ja tunsin, että olemme samalla aaltopituudella.

 

Aamulehden SU-ihmiset teki 4.12.2011 numeroonsa laajan haastattelun Kalervo Kummolasta.

 

Kummola jää eläkkeelle Tampere-talon toimitusjohtajan pestistä vuodenvaihteessa ja se kai oli pontimena Kummolan haastattelulle.

 

Kummola esittää haastattelussaan useita mielenkiintoisia linjanvetoja.

Otan niistä esille kolme, sillä ne kaikki vastaavat täsmälleen omia ajatuksiani:

 

Ensiksi Kummola toteaa suhtautuvansa ratikkaan isolla kysymysmerkillä. Hän näkee, että sen heikkoutena ovat rajatut kulkuväylät.

 

Olen ulkonäkökaimani kanssa täsmälleen samaa mieltä ja totean, että minulle Palokalliolla asuvana ratikasta jäisi ainoastaan maksumiehen rooli, sillä ratikkasuunnitelmissa eteläinen Tampere on rajattu kokonaan pois.

 

Toiseksi Kummola toteaa, että Tavase-tekopohjavesihanke voitaisiin unohtaa kokonaan.

 

Toivon, että Kalervo Kummola pystyisi puhumaan Tampereen kokoomusryhmälle järkeä, jotta luonnottomasta hankkeesta luovuttaisiin.

 

Kolmanneksi Kummola esittää, että valtatie yhdeksän pitää muuttaa nelikaistaiseksi Olkahisten silloilta Orivedelle saakka.

 

Olen esittänyt Kummolan nyt ehdottamaa ratkaisua jo vuosikaudet. Ymmärrän, että Kummolan esittämää ehdotusta ei voida toteuttaa kertaheitolla, mutta sen toteuttamiseksi olisi laadittava pitävä aikataulutus, jolla suunnitelma toteutettaisiin.

 

Kiitän ulkonäkökaimaani Kalervo Kummolaa järkevien esitysten tekemisestä ja toivon, että vaikkapa hänen johdollaan ne pystyttäisiin toteuttamaan!

 

-Esko Erkkilä-

Keräävätkö kartelliin osallistuneet metsäteollisuusyritykset korvauksiin tarvittuja ja ehkä vielä tarvittavia rahoja metsänomistajilta?

Tiistai 6.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Kilpailuvirasto tutki Stora Enson, UPM-Kymmenen ja Metsäliiton puukaupan hintayhteistyötä vuosilta 1997 – 2004. Se esitti tutkimustensa tuloksena kilpailunrikkomusmaksua Stora Ensolle ja Metsäliitolle, mutta UPM:lle sitä ei esitetty, sillä yhtiö paljasti laittoman toiminnan.

 

Kilpailuviraston esitys meni Markkinaoikeuden ratkaistavaksi ja se päätyi 3.12.2009 antamassaan ratkaisussa Kilpailuviraston kannalle ja määräsi Metsäliitolle 21miljoonan ja Stora Ensolle 30 miljoonan euron seuraamusmaksun kartellista. Metsäliitto avusti Kilpailuvirastoa asian selvittämisessä, minkä johdosta sen seuraamusmaksua alennettiin 30 %:lla.

 

Olen viime päivinä seurannut erään pienehkön puukaupan solmimista. Puuerä on kuitenkin sen verran kiinnostava, että Metsänhoitoyhdistyksen valtakirjalla hoitamaan kauppaan tuli neljä tarjousta.

 

Tarjoukset olivat erilaisia ja oletankin, että metsäteollisuusyritykset eivät nykyään tee yhteistyötä kartellin merkeissä. Toisaalta samoin oli kai kartellin aikanakin eli pienessä piirissä sovittiin ”savukohtaisesti”, että mikä yritys maksaa korkeimman hinnan.

 

Tarjousten ”aukilaskennassa” selvisi, että 1997 – 2004 hankintakartellissa olleet yritykset pääsivät sijoille 2, 3 ja 4. Onko tämä merkki siitä, että kartellitoiminnasta kärynneet Metsäliitto ja Stora Enso edelleen keräävät seuraamusmaksujaan ja UPM peesaa niitä?

 

Tarjouskisan voitti maakunnallinen puunjalostusyritys ja käsittääkseni metsänomistaja solmi sen kanssa hakkuusopimuksen.

 

Tiedän toki, että tarjouskisa ei välttämättä ole tae parhaan ostajan löytämiseksi, sillä esimerkiksi puunrunkojen katkontaperiaatteet ovat ratkaisevia lopullisen tilityshinnan saamisessa.

 

Vuosien 1997 – 2004 kartelliyritysten pitää edelleen olla varuillaan kartellin seuraamuksista, sillä useat metsänomistajat ovat virittelemässä oikeudenkäyntejä kartellin aiheuttamista menetyksistään. On muistettava, että ilmeistä vahinkoa kärsineiden metsäomistajien joukossa on mm. kuntia sekä seurakuntia.

Kartellivuosina 1997–2004 yhteensä 400.000 suomalaista yksityismetsänomistajaa myi puuta yhtiöille.

Metsänomistajien korvausvaateiden loppusumma nousee korkoineen noin 50 miljoonaan euroon. Suurimmat yksittäiset vahingonkorvausvaatimukset ovat yli miljoona euroa.

 

Puukartellin vaikutukset ovat kiertyneet moniaalle yhteiskunnassa, sillä keinotekoisen alhaiset puunhinnat merkitsivät mm. metsätilakaupoille liian alhaisia hintoja. Näin sen vuoksi, että metsähehtaarin hintaodotukset olivat kartellivuosina laskettu liian alhaisiksi.

 

Puukartellin selvittämiseen liittyvät asiakirjat ovat yksityiskohtaisuudessaan paljastavia. Ne ovat nähtävissä esim. Kilpailuviraston (www.kilpailuvirasto.fi) ja Markkinaoikeuden (www.oikeus.fi/markkinaoikeus/) nettisivuilta. Markkinaoikeuden päätös löytyy myös googlettamalla ”407/06/KR”.

 

Puunjalostusteollisuutemme lippulaivojen kartellitoiminta oli häpeällistä toimintaa ja aiheutti laajalti vahinkoa Suomen eräälle tukijalalle eli metsätaloudelle.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tekevätkö myöhään jatkuneet leudot säät tepposet ensi kesän valkosipulisadolle?

Maanantai 5.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Sääolosuhteet ovat olleet poikkeuksellisen leudot, sillä plusasteita on riittänyt joulukuun alkupäiviin saakka.

 

Minulle leudot säät sopivat vallan hyvin, mutta kuinka luonnonjärjestys osaa sopeutua poikkeuksellisen leutoon syksyyn ja alkutalveen? Alkutalvesta kai voidaan puhua, kun elämme joulukuun ensimmäisiä päiviä.

 

Vietin viikonlopun ”mökkimaailmassa” ja vihreyttä sekä lämpöä riitti!

 

Eniten olen huolissani valkosipuleiden osalta, sillä osa niistä on ehtinyt työntämään vihreyttä maan pinnalle jo pitkälti.

 

Valkosipuleiden optimaalinen istutusaika on parisen viikkoa ennen pakkaskauden alkamista ja siihen tähtäsin myös nyt.

 

Meillä on nyt kasvamassa poikkeuksellisen paljon valkosipulia ja niiden alkuperämaat ovat hyvin monipuoliset.

 

Kotimaisen kannan lisäksi on istutettu virolaista, latvialaista, puolalaista, unkarilaista ja saksalaista valkosipulia. Ulkomaiset valkosipulikannat on hankittu viime kesän ulkomaanmatkoilta. Unkarissa en käynyt, mutta hankin unkarilaista valkosipulia Saksasta.

 

Tein eri kannoista istutuskartan, mutta olen kadottanut sen jonnekin ja nyt en tiedä, että mikä valkosipulikanta on kasvanut ennen talventuloa pelottavan aktiivisesti.

 

Pelkään, että kymmensenttiselle oraalle ehtinyt valkosipuli ei pysty selviämään talvesta.

 

Toisaalta on mielenkiintoista nähdä, että ”josko kuitenkin”.

 

 

En ole lainkaan huolestunut valko-, viher- tai mustaherukoista, vaikka nurmikko niiden ympärillä viheriöikin eilen eli joulukuun 4. päivänä.

 

Onneksi tuli huolehdittua ajallaan herukkapensaiden leikkaamisesta!

 

 

Olen huolestunut valkosipuleista, joista ainakin eräs osa on ehtinyt kasvattamaan kymmensenttisen oraan. Miten sen käy talven aikana?

 

 

Komea ilmestyshän yli kymmensenttinen valkosipulinoras on, mutta onko se komea oikeaan aikaan vuodesta?

 

 

Jännityksellä valkosipulikesää-2012 odottaen

 

-Esko Erkkilä-

Hämeenkyrön voitto Nelosen Kuorosodassa huipentui hienoon juhlatilaisuuteen Kyröskosken torilla

Sunnuntai 4.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrö on Nelosen Kuorosodan voittaja 2011, sillä Jussi Selon johtama Hämeenkyrön kuoro voitti finaalissa Lordin johtaman Rovaniemen kuoron.

 

Kuorosodan voittoa juhlittiin Kyröskosken torilla eilen klo 17.00 ja olin paikalla. Vietän viikonloppua mökillä polttopuita tehden ja koska mökkitonttini rajoittuu Hämeenkyröön, oli vaivatonta ajaa vajaan parinkymmenen kilometrin matka ja osallistua juhlaan.

 

Tässä pieni kuvakertomus juhlasta, joka kokosi väkeä Kyröskosken torille torintäydeltä:

 

 

Hämeenkyrön sivistyslautakunnan puheenjohtaja Jouni Ovaska oli pelkkää hymyä, sillä Kuorosodan voitto on vahva näyttö Hämeenkyrön tasosta Ovaskan johtamalla lohkolla.

 

 

Voittoisa kuoro saapui torille ja esitti juhlahetken aikana ainakin kahdeksan kappaletta.

 

 

Kuoro esiintyi pakkassään edellyttämissä tamineissa, mutta tapaili esitystensä aikana sitä koreografiaa, jota siltä nähtiin televisioruudussa.

 

 

Hämeenkyrön kuoro oli valinnut palkintonsa saajaksi Pirkanmaan Sydänlapset ry:n. Voitto merkitsi yhdistykselle 40.000 euron pottia.

 

Pirkanmaan Sydänlapset ry:n puheenjohtaja Arja Kallio vastaanotti juhlassa palkintorahoja merkitsevän kansion.

 

Kallio totesi, että summalla yhdistys pystyy rahoittamaan toimintaansa usean vuoden ajan. Ensimmäisenä yhdistyksellä on tavoitteena sopeutusvalmennuskurssien järjestäminen, sillä niiden järjestämiselle ei aikaisemmin ole ollut taloudellisia mahdollisuuksia.

 

 

Hämeenkyrön uusi kunnanjohtaja Antero Alenius (puhumassa mikrofoniin) toi juhlaan Hämeenkyrön kunnan tervehdyksen. Alenius totesi, että Kuorosodan voitto on suuri asia koko Hämeenkyrön kannalta. Aleniuksen vieressä kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Norokorpi odottelee myhäileväisenä omaa puheenvuoroaan.

 

 

Hämeenkyrön kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Norokorpi kertoi, että kunnanhallitus on myöntänyt Jussi Selolle ja kaikille kuorolaisille ”Pro Hämeenkyrö” –mitalin.

 

Sen lisäksi Norokorpi ojensi Hämeenkyrön kunnan lahjana Pirkanmaan Sydänlapset ry:lle 2.000 euron stipendin yhdistyksen toiminnan tukemiseksi.

 

 

Hämeenkyrön Yrittäjät ojensivat Pirkanmaan Sydänlapset ry:lle 1.000 euron stipendin. Summassa on kansalta kerättyä rahaa vajaat 500 euroa. Lahjoitusosuutensa lisäksi Hämeenkyrön Yrittäjät huolehti juhlatilaisuuden jälkeen järjestetyn ilotulituksen kustannuksista.

Esimerkillistä panostamista!

 

 

Juhlatilaisuuden ohjelma päättyi kuoron esittämään Rentun ruusu –kappaleeseen. Rentun ruusulla kuoro pystyi yhdistämään Irwin Goodmanin Hämeenkyröön ja monet pitävät sen sisällyttämistä Hämeenkyrön kuoron ohjelmaan lopullisena Kuorosodan ratkaisuna.

 

Teemu Selo toimi Rentun ruusun solistina televisioesiintymisessä ja samoin myös Kyröskosken torilla järjestetyssä juhlassa.

 

 

Torilla järjestetty ilotulitus kruunasi hienon juhlatilaisuuden.

 

 

Kyröskosken juhlailotulitus oli mahtava spektaakkeli ja se sai yleisöltä jatkuvasti ilahtuneita huudahduksia!

 

Kuorosodan voitto on arvaamattoman suuri asia Hämeenkyrölle. Kuuntelin paluumatkalla Hämeenkyrön kunnanvaltuuston puheenjohtaja Maria Härkki-Santalan haastattelua Järviradiosta ja hän uskoi voiton antavan piristystä Hämeenkyrön kunnalle pitkälti eteenpäin.

 

Kunnanvaltuuston puheenjohtajan mielipiteeseen on helppo yhtyä!

 

-Esko Erkkilä-

Ovatko Suomen Keskusta, Kristillisdemokraatit sekä Tampereen Sitoutumattomat kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivaiselle ja Vihreille "ynnä muuta" -porukkaa?

Lauantai 3.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto teki kokouksessaan 21.11.2011 useita merkittäviä päätöksiä.

 

Kokouspäivä oli pitkä, mutta se ei saa selitys sille, että kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivaisen (vihr) ote pyrki lipsumaan eräässä vaiheessa kokousta. Hän niputti useissa kohdin Suomen Keskustan, Kristillisdemokraattien sekä Tampereen Sitoutumattomien ryhmäpuheenvuoroissaan esittämät kannatukset ”ynnä muut” –porukan tekemiksi!

 

Kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Leena Kostiainen esitti ryhmäpuheenvuorossaan monia asioita, jotka mitä ilmeisimmin oli etukäteen sovittu XL-ryhmän ja demareiden sekä Vasemmistoliiton yhteisissä neuvotteluissa.

 

Kostiaisen esityksiä kannattivat ryhmäpuheenvuoroissaan demarien Pekka Salmi, vihreiden Olli-Poika Parviainen, vasemmistoliiton Mikko Aaltonen, keskustan Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, kristillisten Leena Rauhala sekä sitoutumattomien Lasse Oksanen.

 

Päätösvaiheessa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivainen toisteli yhteen aikaan ainoastaan Kostiainen esitystä kannattaneiden Salmen, Parviaisen ja Aaltosen nimiä, mutta kuittasi Rantaviita-Tiaisen, Rauhalan sekä Oksasen roolin ”ynnä muuta” -porukkana!

 

Kuuntelin tätä jaksoa Radio Moreenista ja uskon, että pöydän takana olleet sihteerit ojensivat Roivaista, sillä lopussa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja alkoi mainita myös Rantaviita-Tiaisen, Rauhalan sekä Oksasen nimet kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtajan Leena Kostiaisen tekemien esitysten kannattajina.

 

Toivon, että nyt nähty episodi ei kerro Tampereen Vihreiden piirissä mahdollisesti esiintyvästä ylenkatsovasta suhtautumisesta Suomen Keskustan, Kristillisdemokraattien tai Tampereen Sitoutumattomien suuntaan!

 

-Esko Erkkilä-

Miksi Pirkanmaan liitto "unohti" Tampereen?

Perjantai 2.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan liiton maakuntahallituksen toimesta on asetettu nähtäville Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen liikenne- ja logistiikkaosio.

 

Se on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 12 § mukaisesti asetettu julkisesti nähtäville 21.11. – 30.12.2011 väliseksi ajaksi muistutusten antamista varten.

 

Sen lisäksi vaihemaakuntakaavaa on esitelty asukastilaisuuksissa Ylöjärvellä, Pirkkalassa, Nokialla ja Lempäälässä, mutta Pirkanmaan liitto ”unohti” esitellä vaihemaakuntakaavaa Tampereella. Ihmeellistä, sillä vaihemaakuntakaava koskee eniten Tamperetta!

 

Osallistuin Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan esittelytilaisuuteen Nokialla, kun vastaavaa tilaisuutta ei jostain käsittämättömästä syystä Tampereella olla järjestämässä.

 

Keskustelin maakuntaliiton töppäyksestä Nokialla maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntyksen kanssa ja hän totesi, että Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotus ei koske Tamperetta.

 

Olen vahvasti ei mieltä maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntyksen kanssa ja totean, että Pirkanmaan kunnista kyseinen kaavasuunnitelma koskee eniten Tamperetta!

 

Vaihemaakuntakaavaan on sisällytetty mm. Pirkanmaata koskevat valtakunnalliset rata- ja päätielinjaukset, Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen, Tampere-Pirkkalan lentoaseman alue sekä myös muualla Pirkanmaalla sijaitsevat logistiset aluekokonaisuudet – on varsin ihmeellistä, jos joku uskaltaa väittää, että nämä hankkeet eivät koskisi Tamperetta!

 

Kysyn Pirkanmaan liiton vastuullisilta virkahenkilöiltä, että eikö suunniteltu läntinen ohitusrata, Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen etelään ja Tampere-Pirkkalan lentoaseman melualueen laajentaminen koskemaan koko Tampereen eteläistä aluetta koske Tamperetta?

 

Saman kysymyksen osoitan vastattavaksi myös Pirkanmaan liiton luottamushenkilöille.

 

Pääosin kannatan Pirkanmaan liiton esitystä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan hyväksymiseksi. Olen kuitenkin huolestunut, että Pirkanmaan liiton töppäys Tampereen ”unohtamisesta” asukastilaisuuden järjestämisestä saattaa luoda pitävän mahdollisuuden valituksen tekemisestä.

 

Ehdotan, että Pirkanmaan liitto järjestää pikaisesti tilaisuuden, jossa myös tamperelaisilla on mahdollisuus sanoa mielipiteensä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavasta.

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Veden Sulkavuori-suunnitelmien YVA-teelmäksen hylkääminen vahvistaa uskoa asukasvaikuttamisen mahdollisuuksiin

Torstai 1.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan ELY-keskus antoi 29.11.2011 lausuntonsa Tampereen Veden YVA-suunnitelmasta rakentaa Pirkanmaan keskuspuhdistamo Tampereen Sulkavuoreen.

 

Keskuspuhdistamon YVA-selostuksessa on ELY-keskuksen mielestä lukemattomia puutteita ja sen vuoksi se totesikin YVA-selostuksen riittämättömäksi.

 

Olin useiden muiden tavoin ollut menettämässä luottamustani ELY-keskusten lausuntoihin erilaisten hankkeiden YVA-prosesseissa. Sulkavuori-case osoittaa, että aktiivisella asukasmielipiteen esiintuomisella YVA-prosessista muodostuu todellinen ja olenkin nyt mieluusti valmis muuttamaan mielipiteeni!

 

Tampereen Veden Sulkavuori-hankkeestaan laatimaa YVA-selvitystä voidaan täydellä syyllä kutsua teelmäkseksi, sillä hankkeen yhteysviranomaisen lausunto on koko pituudeltaan karua luettavaa. Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto on pituudeltaan 33 sivua ja kun teelmäksen arvostelu alkaa heti lausunnon alussa, on selvää, että laadittu YVA-selvitys on lähes arvoton.

 

Yhteysviranomaisen antamien kattavien moitteiden vuoksi onkin ihmeteltävä sitä Tampereen kaupungin nettisivuille 29.11.2011 klo 15.51 ilmestynyttä tiedotetta, jonka otsikkona on: ”Tampereen Vesi täydentää keskuspuhdistamon YVA-selostusta”.

 

Tiedotteessa vähätellään niitä puutteita, jotka Pirkanmaan ELY-keskus on antanut YVA-selostuksesta.

 

Nettiin Tampereen kaupungin sivuille ilmestyneessä ja Tampereen Veden toimitusjohtaja Pekka Pesosen allekirjoittamassa tiedotteessa todetaan, että Tampereen Vesi tulee täydentämään arviointiselostuksen pikaisesti yhteysviranomaisen puutteellisiksi arvioimilta osin.

 

Nyt mielestäni täydentäminen ei riitä, vaan on laadittava kaikkia sijoituspaikkaehtoja koskeva vertaileva ympäristövaikutusten arviointiselostus – vanhan korjaileminen ei riitä!

 

Toimin Tampereen Vedelle ilman korvausta konsulttina, kun kerron, että Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnossa sivulla 2 todetaan ykskantaan: ”Hankkeen YVA-menettelyä ei ole yhteen sovitettu muiden menettelyiden kanssa.”

 

Lause merkitsee, että aikaisemmin laaditut YVA-sijoituspaikkavaihtoehdot eivät ole yhteismitallisia nyt kenkää saaneen YVA:n kanssa – menee siis kokonaan uusix!

 

Uudessa YVA:ssa on samoista lähtökohdista arvioitava kaikki aikaisemmat sijoituspaikkavaihtoehdot, nolla-vaihtoehto eli nykyisten puhdistamojen saneeraaminen sekä on tarkasti tutkittava myös eräät uudet sijoituspaikkaehdot, joita nyt hylätyssä YVA:ssa monet lausuntojen antajat ja mielipiteiden esittäjät ovat esittäneet.

 

Mielipiteitä nyt hylättyyn YVA:aan jätettiin lukuisia ja ne kaikki olivat hyvin perusteltuja. Uskon, että niillä oli ratkaiseva vaikutus, kun Pirkanmaan ELY-keskus tyrmäsi Tampereen Veden Sulkavuori-suunnitelmat.

 

Osallistuin kahden mielipiteen aikaansaamiseen – Palokallion Omakotiyhdistys ry:n sekä Etelä-Alvarin mielipiteiden muotoiluun. Sen lisäksi lähetin oman henkilökohtaisen mielipiteeni, joka esiintyy Pirkanmaan ELY-keskuksen loppulausunnon liitetiedostoissa ”Asukas B, Ruokomäenkatu” –nimellä.

Puutun vielä ”YVA:ilun” kustannuspuoleen.

Tampereen Veden toimesta on nyt laadittu monia YVA- ja muita sevityksiä jätevesien keskuspuhdistamosta. Konsulttifirmat ovat tyytyväisiä, sillä niiden kassat pullistelevat tamperelaisten veronmaksajien rahoista. Nyt hylätty YVA-suunnitelma on kultakimpale konsulttiyrityksille. Kaikki joudutaan aloittamaan alusta (ja kaukaa) sekä laatimaan yhteismitalliset YVA:t aikaisemmin kolutuille sijoituspaikkavaihtoehdoille!

Peräänkuulutan erityisesti Tampereen Vesiliikelaitoksen johtokunnan roolia taloudellisissa kysymyksissä. Onko liikelaitoksen operatiivinen johtaminen riittävän tiukasti johtokunnan näpeissä?

Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto löytyy helposti nettiosoitteesta www.ely-keskus.fi -> ELY-keskukset -> Pirkanmaan ELY -> Tiedotteet -> Pirkanmaan keskuspuhdistamon Sulkavuoren vaihtoehdon arviointiselostus riittämätön.

 

Opettavaisia lukuhetkiä!

 

-Esko Erkkilä-

Maapirn- ja küüslauk -ostoksilla Tallinnan Jaama Turg´lla

Maanantai 28.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen viime aikoina ottanut tavakseni Tallinnan reissuilla poiketa katselemassa ja myös ostoksilla rautatieaseman vierellä sijaitsevalla Jaama –torilla.

 

Pidin tavastani kiinni myös taannoisella Suomen Keskustan Presidentti-risteilyllä, sillä poikkesin torilla heti aamusella.

 

Risteilylaivamme Baltic Princess rantautui Tallinnassa D-terminaaliin ja sieltä on kävelymatkaa Jaama-torilla vajaat pari kilometriä. Kävelin matkan raikkaassa syyssäässä.

 

Lähellä D-terminaalia sijaitsee Linnahall´n raitiovaunupysäkki, mutta menomatkan suoritin ripeästi kävellen. Raitiotievaunun raiteet kulkivat koko menoreittini vierellä.

 

 

Jaama Turg on avoinna arkipäivisin klo 8 – 18 ja lauantaisin sekä sunnuntaisin klo 8 -17.

 

Vierailin torilla 30.10.2011 eli ajankohta pitää huomioida, kun vertailee seuraavissa kuvissa ilmeneviä hintoja esim. suomalaiseen hintatasoon.

 

 

Jaama Turg´lla on muutama suurmyyjä, mutta taaempana paikalliset mummut myyvät omien palstojensa tuotteita. Tässä erään suurmyyjän tarjontaa.

 

Tapaan tehdä pienet ostokseni mummoilta, sillä heille parinkin euron kauppa on merkittävä tulonlisä. Lisäksi heidän kanssaan on mukava jutella.

 

 

Myös Virossa kotimaiset elintarvikkeet ovat Suomen tapaan usein kalliimpia kuin ulkomaiset.

Tällä myyjällä kotimaiset valkosipulit maksoivat 6,80 €/kg ja unkarilaiset 3,80 €/kg – ero oli siis huomattava.

 

 

Karpalokilon hinta vaihteli 3,80 – 4,00 €/kg ja karpalot olivat isoja.

 

 

Kotimainen avomaankurkku 2,20 €/kg.

 

 

Kotimainen porkkana 0,60 €/kg.

 

 

Kotimainen palsternakka 1,40 €/kg.

 

Kotimainen tomaatti 1,38 €/kg. Tomaatti oli siis selvästi edullisempaa kuin avomaankurkku.

 

Kotimainen punasipuli 1,20 €/kg.

 

 

Suurmyyjällä oli tarjolla puolalaista paprikaa ja se maksoi 1,30 €/kg.

 

”Astelpaju” on mielestäni erän kauneimmista virolaisista sanoista ja se tarkoittaa tyrniä. Tyrnimarjat maksoivat 4,00 €/kg.

 Meillä on useita tyrnejä ja tiedän, että miten haastavaa hommaa on tyrnin poiminta!

 

Ostin eräältä mummolta maapirn´ä sekä  küüslauk´ aa. Maapirn on maa-artisokka ja küüslauk puolestaan valkosipuli.

 

 

Maa-artisokat olivat komeita, mutta valitettavasti en ottanut niistä valokuvaa. Maa-artisokan kilohinta oli 1,30 euroa ja ostin mummon koko ”varaston” eli 1,8 kiloa.

 

Valkosipulit mummo oli hinnoitellut kappalekaupalla ja hinta oli 0,80 €/kpl.

 

 

Myyjämummoni käytti sujuvasti helmitaulua, kun hän summasi ostosteni hinnan!

 

Suosittelen Tallinnassa poikkeamaan Jaama Turg´lla, sillä se on taatusti erilainen kokemus!

 

-Esko Erkkilä-

Kaupinojan saneeraus tekee Tavasesta tarpeettoman

Sunnuntai 27.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Vesihanke. Tampereen kaupunginvaltuuston budjettipäätös 21.11.2011 oli viimeistä edellinen naula Tavase-hankkeen arkkuun. Päätös merkitsee 5 miljoonan euron suuruisen määrärahan myöntämistä Kaupinojan vedenkäsittelylaitoksen saneeraamiseen.

 

Määrärahan myöntäminen on kaukokatseinen päätös, sillä se merkitsee todellisuudessa Tavase-hankkeen hautaamista.

 

Summa hyväksyttiin Kaupinojan investoinnin aloittamiseksi ensi vuonna. Kaupinojan kokonaisinvestointi tulee olemaan 12 miljoonaa euroa, mutta kun se tekee Tavase-hankkeen tarpeettomaksi, se on paras päätös, joka Tampereella on tehty aikoihin. Päätöksestä koituu hyvää kaikille Tavase-hankkeen piirissä olleille kunnille – päätös on parasta seutukuntapolitiikkaa pitkiin aikoihin.

 

Kaupinojan investointi merkitsee laitoksen kapasiteetin kohottamista korkeammalle tasolle kuin konsanaan Tavase-suunnitelmat merkitsisivät.

 

Näsijärveen 800 metrin etäisyydelle rannasta 20 metrin syvyyteen asennettava imuputki takaa tasalämpöisen (10…12 astetta) raakaveden saannin laitokselle.

 

Kyseisellä paikalla Näsijärven syvyys on 60 metriä, joten imuputken sijoituspaikka on ihanteellinen.

 

Mainittakoon, että nyt Roineesta Ruskon laitokselle johdettavan järviveden lämpötila voi kesällä nousta jopa 20 asteeseen – myöskään tekopohjavesihankkeissa ei edes teoriassa päästä Näsijärven vettä viileämpiin lämpötiloihin.

 

Kaupinojan investoinnin toteuttaminen merkitsee, että Tampereella veden omavaraisuus on sen jälkeen 2,3 kertainen!

 

Kaupinojan vesilaitokselle tehtävä investointi muodostuu vuosien saatossa edulliseksi, kun veden siirtolinjat Kaupista Tampereen keskustaan ovat vain murto-osa Tavase-hankkeen vaatimista siirtolinjainvestoinneista.

 

Kaupinojan investointi tuli mahdolliseksi pitkän ja kaukokatseisen ympäristötyön tuloksena. Näsijärven puhdistuminen on ollut vauhdikasta, ja se mahdollistaa Kaupinojan hankkeen toteuttamisen.

 

Tampereen kaupunginvaltuuston tekemä päätös merkitsee valtavaa kustannussäästöä ja se on myös merkittävä ympäristöteko.

 

Nyt on paikallaan kysyä, turmeleeko Sulkavuoreen suunniteltu jäteveden keskuspuhdistamo pysyvästi Pyhäjärven niin, ettei siellä päästä koskaan Näsijärven puhtauteen?

 

On mielenkiintoista nähdä, miten Tampere ja muut Tavaseen sekaantuneet kunnat pystyvät pääsemään irti luonnottomasta ja kalliista hankkeesta.

 

Ehdotan, että tamperelaiset päättäjät ottavat tapahtuneet töppäilyt aikaisempien päättäjien tekemänä vahinkona ja ajavat Tavase Oy:n konkurssiin.

 

Tavase Oy:n konkurssi maksaa Tampereelle lähes kymmenen miljoonaa euroa, mutta se on kuitenkin pienemmän riesan tie, kun vaihtoehtona on Pälkäneen, Kangasalan sekä Pinsiön harjumaisemien tuhoutuminen ja toimimaton laitos!

 

Viimeinen naula Tavase Oy:n arkkuun on, kun Tampereen kaupunginvaltuusto päättää syksyllä 2012 Kaupinojan laitoksen saneeraamiseen vielä tarvittavan seitsemän miljoonan euron myöntämisestä vuoden 2013 budjetissa!

 

Esko Erkkilä

Tampere

 

Tämä teksti on julkaistu Aamulehden ”Lukijalta”-palstalla 26.11.2011!

Miksi demariministerit eivät pysty laittamaan määräysvallassaan olevaa AKT-pesää järjestykseen?

Lauantai 26.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Maamme on päivä päivältä joutumassa entistä enemmän samanlaiseen ahdinkoon, kuin EU:n ongelmamaat.

 

On oikein, että EK edellyttää työmarkkinoiden monivuotisen häirikön AKT:n taipumista tulopoliittisen raamisopimuksen taakse, jotta kokonaisvaltainen raamisopimus voidaan hyväksyä.

 

AKT:n niskuroinneista on suomalaisella talouselämällä karvaita kokemuksia, sillä se on useana vuonna pysäyttänyt Suomelle elintärkeän viennin sekä vaikeuttanut tuontituotteiden saamista teollisuuden raaka-aineeksi tai kuluttajien käyttöön.

 

Perjantai-iltana eli 25.11.2011 oli uutislähetyksissä havaittavissa selvää tuskastumista myös muiden työntekijäjärjestöjen taholta, kun AKT edelleen jatkoi niskurointiaan.

 

Hallituksen demariministerit näyttävät olevan AKT:tä diktaattorimaisesti johtavan Timo Rädyn (sdp) käskyläisiä, kun eivät uskalla lyödä nyrkkiä pöytään ja laittaa niskuroijaa järjestykseen. AKT:n demaripesä kaipaisi laajempaakin tuuletusta, sillä AKT:n tiedotuspäällikkö Hilkka Ahde (sdp) on lehtiuutisten mukaan Rädylle pelkkää ilmaa.

 

Autonkuljettajat ja kuljetusala kokonaisuudessaan tekevät koko yhteiskunnan kannalta tärkeää työtä. Liiton palkkajohtajan toiminta on nyt taas jälleen kerran kuitenkin murentamassa sitä arvostusta, jota AKT:n väki nauttii kansalaisten mielissä.

 

-Esko Erkkilä-

Nokialla yrittäjäpalkinto meni oikeaan osoitteeseen!

Torstai 24.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Nokian Yrittäjät ry palkitsi 29.10.2011pidetyssä juhlatilaisuudessa Nokian Vuoden Yrittäjäksi Tuula ja Veli-Heikki Tuovisen.

 

Tuoviset omistavat vuonna 1995 perustamansa Tilausliikenne V-H Tuovinen Oy:n.

 

Omaan perhekuntani kanssa miellyttävää kokemusta Tuovisten toiminnasta matkanjärjestäjänä, sillä matkaamme muutaman kerran vuodessa heidän järjestämillään matkoilla Baltiassa.

 

Tuoviset olivat käsittääkseni ensimmäiset, jotka toivat Tallinnan ja Viron matkoille palvelun, jossa matkalaukut saavat olla merimatkan ajan bussissa. Matkalaukkupalveluun oli muiden matkanjärjestäjien lähdettävä mukaan, sillä matkustajat osaavat arvostaa kyseistä palvelua.

 

Matkojen järjestäminen ja toteuttaminen on tiimityötä. Molemmat yrittäjä-Tuoviset toimivat autojensa kuljettajina ja kolmantena vakiokuljettajana Tuovisella toimii Indrek Korba.

 

Matkustajan on mukavaa asioida Tuovisen toimistossa Eila Laihon kanssa, sillä hänellä asiat ovat hoidossa.

 

Tuovisten yrityksen lisäksi olemme kerran vuodessa Vihdin Liikenteen ja VL-Matkat Oy:n asiakas, kun osallistumme kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen järjestämille matkoille. Viime kesänä perhekuntamme oli mukana kenraalin junailemalla Puolan, Liettuan, Latvian ja Viron matkalla. Baltiaan ja Kaliningradiin olemme matkaamassa ensi kesänä.

 

Tilausliikenne V-H Tuovinen Oy sekä VL-Matkat Oy ovat palvelutasoltaan tasavertaisia ja molempien järjestämille matkoille on mieluisaa osallistua. Molempien matkassa tuntee olevansa vieraana eikä lainkaan maksavana asiakkaana.

 

Myös Ikaalisten Matkatoimisto Oy ja Matkapojat Oy ovat meille tuttuja Viron matkojen järjestäjinä.  Kummatkaan eivät kuitenkaan yllä Tuovisen tai VL-Matkojen tasolle.

 

Ikaalisten Matkatoimiston ja erityisesti Matkapoikien Viron-matkoilla ongelmana on matkalaukkujen kanssa tapahtuva toiminta. Ikaalinen hoitaa toki matkalaukkuoperoinnin kohtuullisesti, mutta yrityksen jatkuva varoittaminen matkalaukkujen enimmäispainosta on käsittämätöntä. Miksi Ikaalisten Matkatoimisto käyttää autoinaan niin heikkoja busseja, että kahdenkymmenen kilon maksimipainosta per matkustaja pitää jatkuvasti ärhennellä?

 

Matkapoikien matkoilla matkalaukut kuljetetaan erilliskuljetuksina ja sekös tuo monenkirjavia ongelmia matkaan.

 

On toki todettava, että varmaan jatkossakin tulemme käyttämään myös Ikaalisten Matkatoimiston ja Matkapoikien palveluja, mutta kritiikin sana oli nyt paikallaan.

 

Pyytelen anteeksi, että Tilausliikenne V-H Tuovinen Oy:n toimintaa arvostava kirjoitus luiskahti sen kilpailijoiden käsittelyksi.

 

Kiitän Tuula ja Veli-Heikki Tuovista, Indrek Korbaa sekä Eila Laihoa mukavasta toiminnasta matkanjärjestäjänä.

 

Perhekuntamme seuraava matka tulikin taas varattua, kun osallistuin juhlatilaisuuteenne marraskuun 16. päivä!

 

 

Tässä vielä kuva kahdesta ”laivastoonne” kuuluvasta bussista, kun tarjositte asiakkaillenne pullakahvit!

 

-Esko Erkkilä-

Tamperetta ja sen lähiseutuja näkee "toisin silmin" pyöräretkellä

Keskiviikko 23.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Tein marraskuun puolivälissä pyöräretken Tampereen Palokalliolta Pirkkalan ja Nokian kautta Tampereen keskustan kautta takaisin Palokalliolle ja koin paljon sellaista, jota autolla ajaessa ei huomaa.

 

Kilometrejä retkellä kertyi hieman vajaat nelisenkymmentä ja aikaa kului runsaat kolme tuntia. Kiirettä en pitänyt ja siihen ei 1940-luvulta oleva yksivaihteinen Jaguar- polkupyöräni antanut mahdollisuuksiakaan.

 

 

Pyöräretkeni osoitti, että pyöräreitit erityisesti Tampereen ja Pirkkalan välillä ovat hyvässä kunnossa.

 

Tässä pieni kuvakertomus retkestäni:

 

 

Entisen Pirkkahallin nimi on nykyisin hienosti TESC eli Tampere Exhibition and Sports Centre. Kauhistuttavaa suomenkielen pahoinpitelyä koko nimi ja sitä on myös sen suomenkielinen versio eli Tampereen Messu- ja Urheilukeskus.

Pirkkahalli oli ensimmäinen merkittävä kohde pyöräreissullani ja tässä ”ensimmäinen rasti” kuvattuna hieman tavanomaisesta poikkeavasta näkökulmasta.

 

 

Tampereen läntinen ohitustie oli merkittävä tieinvestointi, jonka pääministeri Matti Vanhanen vihki käyttöön tammikuun 14 päivänä 2009. Silloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö vastusti pontevasti hanketta, mutta hanke osoittautui nopeasti oikeaksi investoinniksi.

Tässä on näkymä läntiselle ohitustielle sen ylittävältä Naistenlahdentieltä Pirkkalassa.

Tässä vaiheessa aikaa retkeeni oli kulunut vajaa tunti.

 

 

Rajasalmen sillalta näkyy Raision Myllyteollisuuden Nokian tuotantolaitokset. Nokian tuotantolaitokset ovat eräs Suomen suurimmistä viljanjalostuslaitoksista. Näillä laitoksilla valmistetaan kaikki Elovena-tuotemerkillä markkinoitavat viljatuotteet.

 

 

Pispalan haulitorni on eräs Tampereen tunnusmerkeistä. Myös se kuului pyöräretkeni ”rastipisteisiin”.

 

 

Tampereen suosituin kuvauskohde – Näsinneula – Pispalan valtatieltä kuvattuna.

 

 

Pirkankadulla sijaitseva ”Kilometritalo” ei ole aivan kilometriä pitkä – sillä on pituutta ainoastaan 138 metriä. Kilometritalo tuli minulle tutuksi jo pojankloppina, kun kävin vanhempieni kanssa pari kertaa vuodessa Tampereella vaateostoksilla.

 

 

Hämeenkatu on Tampereen valtasuoni. Tässä näkymä Hämeenpuistosta Rautatieasemalle saakka eli koko Hämeenkadun pituudelta.

 Pyöräily Hämeenkadun jalkakäytävillä ei ole sallittua Hämeenpuistosta Keskustorin itälaidalle saakka. Olin kuitenkin ainoa, joka iltapäiväruuhkan aikana pyöräili Hämeenkadulla bussikaistalla. Laillisuutta on noudatettava!

 

 

Polkupyöräreissuni alkoi olla lopuillaan, kun kuvasin Tamperetta Tampere-Helsinki –moottoritien ylittävältä Lempääläntien sillalta. Näkymä on mielestäni eräs komeimpia Tampereella – on mainio asia, että siitä saavat nauttia kaikki Helsingin suunnasta autolla Tampereella saapuvat!

 

Vajaan neljänkymmenen kilometrin pituinen pyöräretki arvokkaalla Jaguar-polkupyörällä on jonkinmoinen kuntolenkki, mutta se on sen lisäksi mainio oppirupeama Tampereen ja lähiseutujen nähtävyyksiin!

 

Suosittelen!

 

-Esko Erkkilä-

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö näytti ministerille ja kansalaisille, että kuka ministeriötä johtaa

Tiistai 22.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusvirasto, joka perustehtävänä on edistää väestön terveyttä ja toimintakykyä valvonnan edellyttämän ohjauksen sekä ennakoivan ja jälkikäteisen valvonnan keinoin.

Valviralle kuuluu valvoa mm. sitä, että lääkäreillä on tutkinto ja tarvittavat tiedot ammattinsa harjoittamiseen.

 

Valelääkärijutut ovat poikineet Sosiaali- ja terveysministeriössä mielenkiintoisen valtakiistan.

 

Ministeri Maria Gusenina-Richardson (sdp) ehti kertoa julkisuudessa eilen, että hänen ja Valviran ylijohtaja Marja-Liisa Partasen välisten keskustelujen päätteeksi Partanen oli päättänyt luopua Valviran johdosta.

 

Ministeri ei keskustellut asiasta sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Kari Välimäen kanssa. Kun Välimäki kuuli Partasen aikomuksista, hän laittoi tuulemaan ja kokematon ministeri joutui taipumaan kansliapäällikkönsä mielipiteeseen. Välimäki ei hyväksynyt Partasen eroa.

 

On oikein, että tärkeän viranomaisen johdosta ei poistuta vaikeiden asioiden ilmitullessa kuin ”hollituvan ovesta”.  Vastuu on kannettava niin ylijohtajan kuin ministerinkin.

 

Valelääkärijutut ovat murentaneet kansalaisten luottamusta koko lääkärikuntaan.

 

Nyt sekoiluun on liittynyt myös Sosiaali- ja terveysministeriö, jonka hallinnonalaan Valvira kuuluu, kun kansalaisille on tullut selväksi, että asioista vastaavalla ministerillä ei ole edes oman ministeriönsä kansliapäällikön luottamusta.

 

-Esko Erkkilä-

Viittaukset kuntien pakkoliitoksiin Tampereen seutukunnassa tulee selkeästi torjua!

Maanantai 21.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö antoi seuraavan julkilausuman torstaina 18.11.2011:

VIITTAUKSET KUNTIEN PAKKOLIITOKSIIN TAMPEREEN SEUTUKUNNASSA TULEE SELKEÄSTI TORJUA!

KESKUSTA ESITTÄÄ SUUNNITELMAA HALLINNON KEHITTÄMISEKSI JA BYROKRATIAN KARSIMISEKSI

Tampere on Keskustan mielestä edelleen ja myös tulevaisuudessa Suomen paras paikka asua, yrittää ja rakastaa. Tampereen tulee olla myös jatkossa Suomen suosituin kaupunki. Keskusta haluaa rakentaa Tampereesta kaupungin, missä keskiöön nostetaan ihminen, kuntalainen.

Tamperelaisen on oikeus odottaa laadukkaita julkisia palveluja myös tulevaisuudessa.

Keskustan mielestä kaupungin voimavaroja on syytä kohdistaa erityisesti lapsiin ja nuoriin. Niillä panostuksilla turvataan kaupungin menestys myös tulevaisuudessa.

Keskusta on myös johdonmukaisesti kannattanut monimuotoisuutta niin lasten kotihoidossa kuin ikäihmisille suunnatuissa palveluissa. Siksi Keskusta kannattaa kaupunkilaisille tarjottavia aitoja valinnanmahdollisuuksia.

Keskusta kannattaa lisäksi lähiruoan lisäämistä mm. kouluruokailussa. Ensivaiheen tavoitteena tulee olla, että jokaisella lautasella on jokin lähiruokana tuotettu ainesosa.


Viittaukset kuntien pakkoliitoksiin Tampereen seutukunnassa tulee selkeästi torjua. Kuntien välistä yhteistoimintaa kehittämällä luodaan luottamusta ja rakennetaan toimivia ja tehokkaita palveluja. Tämä kehitys on vakavasti vaarannettu puheilla kuntien pakkoliitoksista.

Tampereella on edelleen pulaa omakoti- ja yritystonteista. Tonttien tarjontaa tulee lisätä ja kaavoitusta sekä lupamenettelyä nopeuttaa. Rakennusluvan saaminen kestää Tampereella 3 – 6 kk kun se muissa kunnissa saa 2 – 3 viikossa.

Säästöjen etsintä tulee kohdistaa kasvaneen, tehottoman ja päällekkäisen byrokratian poistamiseen sekä toimintaprosessien suunnitteluun siten, että kuntalaisen ääni ja kuntalaisen saaman palvelun laatu paranee. Keskusta esittää, että Tampereen kaupunki laatii pikaisesti suunnitelman hallinnon virtaviivaistamiseksi ja tehottoman byrokratian karsimiseksi.

Rakenteellisesta kehittämistyöstä tulee raportoida kaupunginvaltuustoa puolivuosittain.


Lisätietoja:

Kunnallisjärjestön pj Antti Juva p. 050 511 1716
Kunnallisjärjestön vpj Esko Erkkilä p. 050 556 4878