Alihankinta 2012 - vain yksi puuttui

Maanantai 24.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestettiin 18.- 20.9.2012 kansainväliset Alihankinta-messut.

 

Messualueen paikoituspaikat eivät koskaan ole olleet yhtä täynnä kuin nyt.

 

Messuilla oli lukemattomia näytteilleasettajia ja merkille pantavaa oli, että monet Suomen talousalueet olivat koonneet osastoilleen alueen yrityksiä. Kunnat tekivät siis itseään ja alueellaan sijaitsevia yrityksiä tunnetuiksi yhteisvoimin.

 

Tampereen elinkeinoasiamies loisti poissaolollaan. Syy on yksinkertainen, sillä Tampereella ei ole elinkeinoasiamiestä!

 

Tredea Oy:n osastolla yritettiin epätoivoisesti luetella Tampereen elinkeinotoiminnasta vastaavia henkilöitä, mutta perin huonolla menestyksellä. Heitä ei kerta kaikkiaan ole!

 

Tampereen ykkösluokan iso hanke on, että Tampereelle perustettaisiin elinkeinoasiamiehen toimi.

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö on puuttunut asiaan järeällä keinolla, sillä Keskustan valtuustoryhmä jätti asiaa vauhdittavan valtuustoaloitteen 17.9.2012 pidetyssä kaupunginvaltuuston kokouksessa.

Aloite kuuluu näin:

******

Valtuustoaloite elinkeinoasiamiehen saamiseksi Tampereelle.                                                                          

 

Yrittäjyyden edistäminen ja yritystoiminnan edellytysten parantaminen on puhuttanut Tampereella jo kauan. On selkeä epäkohta, että Tampereella ei ole henkilöä, johon yritys voisi olla yhteydessä, kun se suunnittelee sijoittuvansa Tampereelle. Tällaista henkilöä kutsutaan useimmiten elinkeinoasiamieheksi.

Vastuut ja valtuudet jakaantuvat Tampereella useille eri toimielimille ja viranhaltijoille. Jaettu vastuu merkitsee, että vastuuta ei ole kenelläkään.

Yritysten asiointi kaupungin kanssa on hankalaa, kun asiat eivät etene. Tampereelta puuttuvan elinkeinoasiamiehen merkitys korostuu, kun naapurikunnilla tällainen on. Yritykset kärsivät ja joutuvat lähtemään naapurikuntiin, joissa asiat hoituvat. Tampere menettää työpaikkoja ja verotuloja.

Yrityshankinnan asiantuntemus pitää olla kaupungilla ja se pitää olla yritysten käytössä yhden luukun periaatteella ja niin, että asiat lähtevät joutuisasti rullaamaan. Elinkeinoasiamies olisi tätä tehtävää varten.

Esitämme, että Tampereelle perustetaan elinkeinoasiamiehen toimi. Jotta esitys ei lisäisi henkilöstökuluja, ehdotamme, että tilaajajohtajan virka vastaavasti lopetetaan.

 

Keskustan Tampereen valtuustoryhmä

*******

Toivon, että valtuustoryhmämme esitys saa vastakaikua ja Tampereelle saadaan elinkeinoasiamies!

-Esko Erkilä-

Onko oikein - kysymyssarja jatkuu!

Sunnuntai 23.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Onko oikein, että Tampereella ikäihmisille, lapsille, sairaille ja joukkoruokailuissa kaikille tamperelaisille tarjotaan kaksi viikkoa vanhaa leipää?

Esko Erkkilä (kesk.) vastaa:

Se ei ole oikein, sillä kaksi viikkoa ”syömäkelpoisen” näköisenä säilynyt leipä on todellinen doupingpommi.

 

Homeenestoaineet ja muut kemialliset yhdisteet pystyvät säilyttämään leivän syömäkelpoisen näköisenä kaksi viikkoa, mutta sellaisen leivän syöminen on terveysriski.

 

Haluammeko lasten, ikäihmisten, sairaiden ja kaikkien kaupungin joukkoruokailuja käyttävien altistuvan homeenestoaineille ja muille kemiallisille yhdisteille?

 

Ehdoton EI kaksi viikkoa vanhoille leiville!

 

-Esko Erkkilä-

Neljäkymmentä vuotta elintarvikkeiden parissa työskennellyt tamperelainen

050 556 4878

esko.erkkila@gmail.com

www.eskoerkkila.fi

On kotiin tulon aika.

Lauantai 22.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Otsikossa ei ole kirjoitusvirhettä, sillä kyseessä on Suomen Keskustan kunnallisvaalien kattoteema!

 

Muutaman tunnin aikana suoritettujen kenttätestausten perusteella kattoteemaa pidetään poikkeuksellisen onnistuneena.

 

Kattoteema julkistettiin eilen Keskustan järjestämän Virtuaalisen tupaillan aikana.

 

Virtuaalisen tupaillan esiintyjät olivat Keskustan puoluetoimistolla ja yleisö puoluetoimistolle kokoontuneen väen lisäksi lukemattomissa paikoissa ympäri Suomea.

 

Minä sain olla tupailtayleisönä Keskustan Pirkanmaan piiritoimistolla Tampereella.

 

Virtuaalisen tupaillan toteuttaminen on osoitus Keskustan taidosta osata sopeutua muuttuneisiin olosuhteisiin ja hyödyntää niitä. Kuulimme tapahtuman aikana, että tekniikka suo jo nyt mahdollisuuden sille, että tupaillan osanottajia voisi olla 10.000 paikassa pitkin Suomea ja todennäköisesti myös ”maailman äärissä”.

 

Ihmettelen, jos joku väittää Keskustaa vanhoihin kangistuneeksi kansanliikkeeksi!

 

Tupaillan emäntänä toimi Keskustan eduskuntaryhmän viestintäsihteeri Pirkko Määttälä. Mainittakoon, että sain junailla Pirkon kanssa yhdessä taannoisen Keskustan eduskuntaryhmän vierailun Tampereella.

 

 

 

Pirkko Määttälän haastateltavana tupaillassa esiintyi kahdestikin puheenjohtaja Juha Sipilä.

 

Sipilä totesi kahteenkin kertaan hienon totuuden;

 

On aika olla ylpeä keskustalainen

 

 

Sipilä vaati tupaillan alkajaisiksi, että omaishoidon tuki on saatava verottomaksi.

 

Keskustan tavoitteiksi kunnallisvaaleissa Sipilä linjasi kotiseudun ja kotikunnan. Sipilän linjauksiin on helppo yhtyä myös Tampereella.

 

Puheenjohtaja Sipilä muistutti, että kunnallisvaaleissa Keskusta nousee puolustamaan koko Suomea.

 

Sipilä antoi kiitosta sille, että Keskusta sai riveihinsä 8.400 kunnallisvaaliehdokasta – luku on ylivoimaisesti suurin kaikista puolueista. Ehdokasasettelun viime päivät olivat Keskustan kannalta yhtä ilotulitusta – keskustalaiset heräsivät ehdokkuuteen vasta viime metreillä! Näin tapahtui myös Tampereella!

 

 

Taiteilija Jukka Puotilan ansiosta saimme kuulla Paavo Väyrysen, Matti Vanhasen, Esko Ahon sekä Seppo Kääriäisen ”vierailevan” tupailtamme esiintyjinä.

 

 

Oli mukava palata Virtuaalisesta tupaillasta kotiin ja Tampereen Keskustan vaaliasiamiehenä saapuneista sähköposteista huomata, että Tampereen Keskusvaalilautakunta on hyväksynyt kaikki ehdottamamme henkilöt Tampereella kunnallisvaaliehdokkaiksi.

 

Neljän ehdokkaan osalta sain käydä pienen kädenväännön Keskusvaalilautakunnan kanssa ehdokkaittemme ammateista, mutta ehdokkaidemme asiantuntevien selvitysten jälkeen Keskusvaalilautakunta hyväksyi ilmoittamamme ammattinimikkeet.

 

On hyvä tietää, että vaalimenettelyissä se ammatti, josta henkilö siirtyy eläkkeelle, voi olla hänen ammattinsa vaaliehdokkaana henkilön koko eliniän! Esimerkiksi autosähköasentajan toimesta joskus eläkkeelle jäänyt henkilö saa ”vaalimaailmassa” olla ammatiltaan autosähköasentaja lopun elämäänsä. Pidän menettelyä hienona, sillä ainakaan minä en haluaisi koskaan ilmoittaa ammatikseni ”eläkeläinen”!

 

Kiitän Juha Sipilää ja hänen tahtonsa mukaisesti

”olen ylpeästi keskustalainen”!

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin tarjouspyyntö leipien toimittamisesta lyö lähiruoka-ajatusta molemmille korville ja lujaa

Perjantai 21.9.2012

Minä ja kaikki muut lähiruokaa kannattavat olivat pudota eilen aamulla tuoleiltaan, kun Aamulehti kertoi etusivullaan, että Tampereen kaupunki haluaa tarjouskilpailussa sellaista leipää, joka säilyy kaksi viikkoa!

 

 

Uutista ei todeksi uskoisi, jos sitä ei omin silmin näkisi.

 

 

Aamulehti oli haastatellut Tampereen Logistiikan hankintapäällikkö Sami Tapanaista ja haastattelussa tämä kirkkain otsin väittää, että leipätoimitusten tarjouspyynnön vaatimuksilla turvataan laadukkaat ruokapalvelut Tampereen kaupungissa!

 

Onko kahden viikon vaatimus leivän säilymisestä syömäkelpoisena laadukkaiden ruokapalveluiden turvaamista?

 

Toisena ihmeellisyytenä Tampereen Logistiikan tarjouspyynnössä oli se, että leipien kiinteät hinnat on tavarantoimittajan pystyttävä takaamaan 30.4.2014 saakka!

 

Tampereen Logistiikan ”asiantuntijat” elävät todellisuudesta kaukana, sillä heillä ei näytä olevan pienintäkään hajua reaalitaloudesta.

 

Kuluvan syksyn sääolot ovat olleet Suomessa niin oikukkaat, että syysviljojen kylvöt ovat olleet mahdollisia vain pienelle alalle. Nyt jo on varmaa, että ensi vuoden ruissato ei kata kuin korkeintaan kolmanneksen kokonaistarpeesta – kaksi kolmasosaa Suomessa tarvittavasta rukiista joudutaan siis tuomaan, sillä tuskin Tampereen Logistiikkakaan pystyy vaatimaan, että tamperelaisten ja muiden suomalaisten on ”pantava hampaat naulakkoon”!

 

Tuontirukiin hinnasta ei kenelläkään ole harmainta aavistusta, joten yli puolentoista vuoden päähän ulottuvan hintatakuun antaminen on mahdotonta. 

 

Omaan neljänkymmenen vuoden kokemuksen elintarviketeollisuuden palveluksessa olemisesta ja vastaan samitapanaisille, että hänen puheensa ja Tampereen Logistiikan tarjouspyyntö leipätoimituksista ovat täyttä puppua.

 

Jos leipä säilyy ulkonäöltään ”syöntikelpoisena” kaksi viikkoa, on se todellista doupingpumpattua leipää.

 

Leipään on jouduttu pumppaamaan erilaisia homeenestoaineita ja muita terveydelle vaarallisia aineosia niin paljon, että se ei todellakaan ole syömäkelpoista!

 

Tapanainen perustelee leipien kahden viikon säilymisaikaa sillä, että ne on tarkoitettu ikäihmisille, joille kotiaterioita toimitetaan usean päivän annokset kerrallaan.

 

Miksi Tampereen kaupunki rankaisee ikäihmisiä sillä, että heille kotiaterioiden yhteydessä toimitetaan kemiallisesti säilöttyä ”leipää”? Ovatko ikäihmiset ansainneet tämän kohtalon?

 

Minua suorastaan pelottaa Tampereen Logistiikan nettisivuilla oleva mainos, jossa todetaan näin:

 

• Annamme myös julkisiin hankintoihin liittyvää koulutusta ja konsultointia hankintalakimiehemme johdolla.

 

Toivon, että mahdollisimman harva yksikkö tai yritys erehtyy tukeutumaan Tampereen Logistiikan koulutuspalveluihin, sillä sen junailema leipätoimitusten kilpailuttaminen pelottaa!

 

Näen, että Tampereen leipätoimitusten kilpailuttaminen on Tampereen Logistiikalta todellinen floppi ja peräänkuulutan liikelaitoksen johtokunnalta toimenpiteitä.

 

Johtokunnan kokoonpano on seuraava:

 

Puheenjohtaja Pekka Anttila (SDP)

 

Varapuheenjohtaja Pekka Salminen (Kokoomus)

 

Jäsenet:

 

• Ritva Asula-Myllynen (Kokoomus)
• Eero Koskinen (Kristillisdemokraatit)
• Mikko Murtonen (Vihreät)
• Marjo Niemenmaa (SDP)
• Nanna Nurminen (SKP)

Miten johtokunta voi hyväksyä, että Tampereella lapsille, vanhuksille, sairaille ja kaikille kaupungin joukkoruokailuja käyttäville tarjoillaan doupingpumpattuja leipiä?

Suostuvatko Tampereen Logistiikan johtokunnan jäsenet syömään kaksi viikkoa vanhaa leipää?

Toivon johtokunnalta toimenpiteitä ja nopeasti!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampere-talon Broadway-musikaali Annie kannattaa kokea

Torstai 20.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampere-talossa sai ensi-iltansa 13.9.2012 Broadwaylta tuttu musikaaliklassikko Annie, jonka toteuttavat menestyksekkään The Sound of Musicin tekijät Tampere-talo ja Tampereen Komediateatteri.

 

Sain läheisteni kanssa nauttia hienosta taide-elämyksestä sunnuntaina 16.9.2012.

 

Menestysmusikaali on  Thomas Meehanin käsikirjoittama, Charles Strousen säveltämä ja Martin Charninin sanoittama ja sen Broadway-ensi-ilta oli huhtikuussa 1977.

 

Orpotyttö Anniesta kertova tarina on esittelytekstien mukaan samaan aikaan valloittava, koskettava ja koominen. Voin kertoa, että esittelytekstit pitävät paikkansa.

 

Musikaalin päähenkilönä eli Anniena esiintyy 11-vuotias Ronja Alatalo.

 

Musikaali kestää väliaikoineen kaksi ja puoli tuntia. Ronja on esillä koko ajan, joten hänen laulu-urakkansa on jo fyysisestikin todella mittava.

 

Satu Silvo esittää orpokodin juopottelevaa ja vastenmielistä johtajaa neiti Hannigania. Täytyy ihailla Satu Silvon roolisuoritusta näyttelijätyön fyysisen rasittavuuden kannalta – Silvo tekee esityksen aikana mm. spagaatin!

 

Jukka Leisti näyttelee komedian kolmannen pääroolin eli liikemies Oliver Warbuks´n roolin.

 

Musikaalilla on myös maailmanpoliittinen näkemys, sillä Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt on liikemies Oliver Warbuks´n tuttavana mukana musikaalin juonessa.

 

Roosevelt´n roolin tulkitsee mainiosti Ilmari Saarelainen.

 

Ronja Alatalo on valinnut musikaalissa esiintyväksi Sandy-koiraksi 6-vuotiaan belgianpaimenkoira Pradan. Pradan koko nimi on Flammeus Go-Go Girl. Oli hauska seurata kuinka hyvin Ronjan ja Pradan yhteistyö toimi näyttämöllä.

 

 ******

 

Sain maaliskuun 18. päivänä olla Komediateatterin katsomossa, kun Ronjan vaari Mikko Alatalo järjesti siellä Vilkas lapsi-konsertin ja sen yhteydessä esitelmätilaisuuden ADHD-lapsista.

 

 

Annie-musikaalin harjoitukset olivat silloin vasta alkaneet, mutta musikaalissa nyt esiintyvät orpolapset oli jo ehditty valita. 

Tytöt esiintyivät Annie-asusteissa ja…

 

 

 

 

…Ronja esiintyi jo silloin valloittavasti.

 

 

 

Muiden ”orpolasten” poistuttua Ronja jatkoi ADHD-konsertissa esiintymistään.

 

 

 

Harmittelen, että valokuvani, jossa Mikko Alatalo esiintyy yhdessä Ronjan kanssa, ylivalottui ja kuvan laatu on heikko.

Vaari ja pojantytär tässä kuitenkin musisoivat yhdessä! 

 

 

Annie-musikaalin esityksiä Tampere-talossa on jäljellä enää kuusi ja esitysajankohdat ovat seuraavat:

 

• La 22.9. klo 13 ja 17
• Su 23.9. klo 13
• La 29.9. klo 13 ja 17
• Su 30.9. klo 13

 

Kannattaa siis pitää kiirettä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan kunnallisvaaliehdokkaiden määrä Tampereella kohosi kaikkien aikojen suurimmaksi

Keskiviikko 19.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Kunnallisvaaliehdokkaiden ilmoittamisaika kuntien Keskusvaalilautakunnille päättyi eilen klo 16.00.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n vaaliasiamiehenä sain hoitaa ehdokaslistamme Tampereen Keskusvaalilautakunnalle. Teimme sen kaksivaiheisesti eli veimme pääjoukon ehdokassuostumukset Keskusvaalilautakunnalle jo maanantaina ja täydensimme listaa vielä eilen.

 

Olen tyytyväinen Keskustan menestymiseen ehdokasasettelussa, sillä pääsimme Tampereella kaikkien aikojen suurimpaan ehdokasmäärään.

 

Keskustan listoille asettui ehdokkaita kaikkiaan 62 henkilöä eli kolme enemmän kuin edellisellä kerralla vuonna 2008!

 

Keskustan ehdokkaiksi oli todellista pyrkyä kahtena viimeisenä päivänä, sillä silloin saimme kirjata ehdokkaiksi ilmoittautuvien ryntäystä kiireen kanssa.

 

VTT Paavo Väyrysen mainio menestyminen Tampereella presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella, puheenjohtaja Juha Sipilän vakuuttava esiintyminen Tampereella järjestetyissä tilaisuuksissa ja Keskustan valtakunnallisen politiikan onnistuminen olivat syitä hyvään ehdokastilanteeseemme.

 

Apulaispormestari Timo Hanhilahden onnistuminen tehtävässään toi useita uusia ehdokkaita Keskustan listoille.

 

Tässä luettelo niistä Keskustan kunnallisvaaliehdokkaista, joiden suostumuksen sain olla viemässä Tampereen Keskusvaalilautakunnalle maanantaina ja tiistaina:

 

 

	Aaltonen	Tarmo	automaatioteknikko, yrittäjä
	Alatalo	Mikko	kansanedustaja, yrittäjä
	Alatalo	Seija	koulunkäyntiavustaja
	Back	Eva-Lisa	tutkimushaastattelija	(sitoutumaton)
	Erkkilä	Esko	raaka-ainepäällikkö, agrologi
	Hanhilahti	Timo	apulaispormestari
	Hanhilahti	Vilhartti	yhteiskuntatieteiden ylioppilas
	Heikkilä	Lauri	opiskelija
	Hieta	Risto	myymäläpäällikkö
	Hirvenoja	Arja	vahtimestari, järjestyksenvalvoja
	Hirvenoja	Tiina	opiskelija, myyjä
	Härkönen	Aira	yrittäjä, omaishoitaja
	Jalonen	Jussi	fil.lis., historiantutkija
	Jonoff	Johannes	pääsihteeri, seniori
	Juntunen	Mervi	mielenterveyshoitaja
	Juva	Antti	diplomi-insinööri, kehittämispäällikkö
	Järvinen	Matti	rakentaja, yrittäjä
	Kangas	Arja-Liisa	kouluttaja, kiinteistönvälittäjä
	Karhunen	Jorma	yrittäjä, tv-kuvaaja
	Karinkanta	Mervi	markkinointiassistentti
	Karjalainen	Marja	yrittäjä	(sitoutumaton)
	Karppila	Iina	opiskelija
	Karvonen	Juha	agronomi, lääkäri
	Kauppila	Reijo	valtiotieteen tohtori, psykologi	(sitoutumaton)
	Kiili	Kalle	tuotekehitysinsinööri, luottamushenkilö
	Kiiski	Anna	toimistosihteeri
	Koppanen	Mikko	insinööri, tekninen asiantuntija
	Kotti	Anne	myyntipäällikkö
	Kuitunen	Jorma	yrittäjä
	Leppänen	Jenna	opiskelija
	Mattila	Jukka	automaatioinsinööri (AMK)	(sitoutumaton)
	Mattila	Titta	yrittäjä, sosiaalikasvattaja
	Mikkonen	Matleena	hall. yo., opiskelija
	Minkkinen	Tuula	psykologian tohtori
	Moilanen	Raija	sairaanhoitaja, järjestöpäällikkö
	Mäki-Korte	Timo	eläkeläinen
	Mäkinen	Terhi	diplomi-insinööri, HR-kouluttaja
	Mäki-Tanila	Eero	kuntajohtaja, HM	(sitoutumaton)
	Männistö	Ritva-Liisa	toiminnanjohtaja
	Nurminiemi	Sulo	lihamestari
	Ollinkoski	Seppo	metallimies, eläkeläinen
	Paldanius	Niilo	työnjohtaja
	Pitkänen	Ari	hortonomi, ostaja
	Porola	Sanna	Sales and Project Controller
	Puhakka	Tomi	opiskelija
	Railo	Ville	kouluttaja
	Rajasalo	Anne	ravintolatyöntekijä
	Rajasalo	Jari	reaktoriasentaja
	Rantaviita-Tiainen	Anna-Kaarina	merkonomi, kaupunginvaltuutettu
	Roth	Joakim	opiskelija, hall. yo
	Räihä	Tuomo	kuntajohtaja, HM
	Saarimaa	Timo	taksiautoilija
	Taivalsalmi	Timo	yleislääketieteen erikoislääkäri
	Tapaninaho	Jorma	eläkeläinen
	Tarkkonen	Jouko	yrittäjä
	Trauss	Mickael	opiskelija	(sitoutumaton)
	Tukia	Timo	konesähköasentaja
	Tuokko	Eeva	filosofian tohtori
	Uluöz	Kenan	parturi
	Valorinta	Jari	osastolääkäri
	Wigelius	Kirsti	yrittäjä	(sitoutumaton)
	Vuorinen	Mia	talouspäällikkö

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n vaalipäällikkönä kiitän kaikkia Keskustan listoilta kaupunginvaltuustoon pyrkiviä kunnallisvaaliehdokkaitamme ja toivotan Teille menestystä vaalikampanjassanne.

 

Olosuhteet ovat meille otolliset saavuttaa tavoitteeksi asettamamme kuuden kaupunginvaltuutetun valtuustoryhmä! Kaikki sen yli tulevat valtuustopaikat ovat extraa, mutta hyvin tervetulleita ja ansaittuja nekin!

 

-Esko Erkkilä-

Syyshortensiapensaat ja -aidanteet ovat nyt parhaimmillaan

Tiistai 18.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Olen näillä palstoilla aikaisemminkin käsitellyt syyshortensian hoitamista ja kukkimista.

 

Elämme parasta aikaa syyshortensian ystävän kannalta, sillä syyshortensiapensaat ja syyshortensia-aidanteet ovat nyt parhaimmillaan.

 

Omakotitalotonttimme kahdella sivustalla on ollut syyshortensia-aidanteet jo yli 20 vuotta – omaamme siis jonkinlaista kokemusta syyshortensioista.

 

 

Kadulta ulko-ovelle johtavan laatoituksen varrella on molemmin puolin hyvin viihtyneet syyshortensiapensaat.

 

 

 

Omakotitalotonttimme pitkällä sivulla, kävelytien varrella, on syyshortensia-aidanne parinkymmenen metrin pituudelta ja tähän aikaan se on komea näky.

 

 

 

Tässä sama aidanne on toiselta suunnalta kuvattuna.

 

 

 

Syyshortensia on komeasta ulkonäöstään huolimatta jokseenkin hajuton, joten hajuelämystä se ei pysty antamaan. Toisaalta se saattaa olla etukin – näin ainakin allergikkojen kannalta.

**********

 

 

On todettava, että on meillä heikostikin onnistuneita syyshortensiapensaita ja niistä on paikallaan kertoa niille, jotka suunnittelevat syyshortensiapensaiden istuttamista.

 

 

 

Syyshortensiapensas tarvitsee tilaa ympärilleen ja sitä meillä ei ole riittävästi takapihalle istutetun pensaan ympärillä - norjanangervo valtaa tilaa syyshortensialta.

Muistakaa jo istutusvaiheessa huolehtia, että syyshortensiapensaan ympärillä on väljää vielä parinkymmenen vuoden kuluttuakin!

 

 

 

Syyshortensian toinen haaste on, että pensas tai aidanne istutetaan liian lähelle puita. 

Tämän jutun ensimmäistä kuvanäkymää kun hieman laajentaa, huomataan, että sisääntuloreitistä hieman kauempana olevat syyshortensiapensaat ovat pahoin kärsineet aidanteen vierellä kasvavista männyistä. 

Muistutan siis toisenkin kerran, että syyshortensiapensas tarvitsee tilaa.

 

Miksi kävelytien varrella kasvava syyshortensia-aidanne on vielä nykyäänkin kohtuullisen hyvässä kunnossa?

 

Syitä on ainakin kaksi.

 

Hyvä ja perusteellinen perustamistyö

 

Aidannetta varten kaivettiin 60 senttiä leveä ja 80 senttiä syvä ”oja”, joka täytettiin happamalla maalla.

 

On turha toive saada syyshortensia näyttäväksi, jos istutuskuoppa on vain ämpärinkokoinen teelmäs. Kunnollinen istutuskuoppa yksittäiselle pensaalle ja tilava ”oja” aidannetta varten!

 

 

Maanparannus happamalla maalajilla joka toinen vuosi

 

Syyshortensia vaatii alppiruusujen ja pensasmustikan tapaan happaman kasvualustan.

 

Runsaan parinkymmenen metrin pituiselle aidanteelle tarvitaan henkilöauton peräkärryllinen mustaa suomutaa mieluusti joka toinen vuosi.

 

Kalsium (Ca) on syyshortensian vihollinen ja tämä kannattaa muistaa myös silloin, jos syyshortensiaa haluaa lannoittaa.

 

Kannustan hankkimaan omalle pihalle syyshortensian tai jopa aidanteen – kasvi palkitsee isäntäväen ja kukkivaa syyshortensiaa tullaan katsomaan kauempaakin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Käsittämätöntä tehottomuutta

Maanantai 17.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto kokoontuu 67 kaupunginvaltuutetun voimin tänään eli 17.9.2012 klo 17.00 toteamaan kahden Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen saaneen lainvoiman, lyö leimansa yhteen kaava-asiaan ja toteaa, että Vihreän valtuustoryhmän valtuustoaloite aurinkoenergian käyttöönotosta Vuoreksen koulukeskuksessa ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin!

 

Voisiko turhempaan kokoustamiseen tamperelaisten rahoja tuhlata?

 

Miksi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ei peruuttanut täysin turhaa kokousta?

 

Ymmärrän, että kunnallisvaalien alla puolueet tarvitsevat kipeästi niitä kymmenyksiä, joita kaupunginvaltuutetut joutuvat maksamaan raskaista kokouksistaan puolueilleen. Suurille puolueille yhden kokouksen kymmenyksistäkin kertyy mukava summa, jolla sitten taas pystyy vakuuttamaan äänestäjille, että kuinka maireaa elämä on vaalien jälkeen, jos äänestät meitä.

 

Kaupunginvaltuuston kokouksen järjestäminen neljän läpihuutojutun vuoksi kuvastaa sitä tehottomuutta, joka Tampereen kaupungille on luonteenomaista.

 

Hallinnon ja päätöksenteon tehottomuus on karmeata, kun julkisuuteen samaan aikaan kerrotaan, että Tampereen veroprosenttia pitäisi korottaa 20,5 prosenttiin eli 1,5 %-yksiköllä. Aikoinaan luvattiin, että veroprosentin korottaminen 18 prosentista 19 prosenttiin on väliaikainen.

 

Vain Tampereen päätöksentekojärjestelmä voi toimia näin?

Peräänkuulutan jonkun Tampereen kaupungin virkamiehen selvittämään vaikkapa Aamulehden kautta, että kuinka paljon maksaa tänään pidettävä kaupunginvaltuuston kokous.

Kyse ei ole pikkusummasta ja sen vuoksi tamperelaisten pitäisikin saada se tietää.

-Esko Erkkilä-

Lähiruokatilaisuus puhuttaa jo etukäteen

Sunnuntai 16.9.2012 - -Esko Erkkilä-

MTK-Pirkanmaa ja MSL-Tampere järjestävät lähiruokaillan Työväenmuseo Werstaassa Tampereella (osoite: Väinö Linnan aukio 8) tiistaina 18.9.2012 klo 17.30 - 20.00.

 

Tilaisuuden kattoteemana on haastavasti...

 

Harhautetaanko kuluttajaa lähiruokatermillä?

 

 

MSL-Tampereen puheenjohtajana olen ollut mukana ideoimassa ja toteuttamassa tapahtumaa.

 

 

 

Ilmoitimme tapahtumasta Aamulehdessä eilen eli 15.9.2012.

Tilaisuudessa alustavat MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Heikki Juutinen sekä Suomen Elintarviketyöläisten Liiton liittopuheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen.

Paneelissa on alustajien lisäksi mukana Titta Mattila kuluttajien edustajana.

 

 

 

Tilaisuuden avaajana ja illan lopuksi järjestettävän paneelin johdattelijana toimii MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikoski. Hän kirjoitti Aamulehdessä vierailijana 15.9.2012 tilaisuutta pohjustaen ja otsikoi juttunsa ”Kohta Brasilian broilerikin on lähiruokaa”.

 

 

 

Visa Merikosken kirjoitus ja sen keräämät kommentit ovat nähtävillä Aamulehden nettisivuilla (www.aamulehti.fi/puheenaihe)

 

 

Tervetuloa kauempaakin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tämä on sanottava ääneen!

Lauantai 15.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Olen mutkan kautta tutustunut Helsingin Sanomien toimittajan Tuomas Kärkkäisen juttuun, jossa selvitellään kuntien ja yksityisen sektorin työllistämissuhteita. Kysymys on siitä, että miten monta ihmistä yksityinen sektori työllistää jokaista kymmentä kuntien palkkalistoilla olevaa työntekijää kohti.

 

Kaikille on kai selvää, että ainoastaan yksityissektorin työllistämä henkilö kasvattaa lisäarvoa esim. Tampereen kaupungille. 

 

Koko maassa Tuomas Kärkkäisen mukaan keskiarvo on 27 henkilöä. Valitettavasti Tampereella tuo luku alittaa valtakunnallisen keskiarvon, sillä meillä se on vain 24 henkilöä!

 

Tampereella on siis tussaroitu, kun yksityisen puolen työllistäminen on laiminlyöty!

 

Helsingin Sanomien artikkelissa on ETLAn johtajan Hannu Kasevan lausuma, jossa hän viitaten juuri käytävään kuntauudistushankkeeseen toteaa, että tämä on sellainen asia, jota ei saisi edes ääneen sanoa.

Vai ei saisi sanoa ääneen!!!!

 

Olen omaksunut erääksi tunnuslauseekseni, että…

 

…Esko uskaltaa…

 

…ja sen vuoksi haluan sanoa suureen ääneen toimittaja Tuomas Kärkkäisen toteaman ja Hannu Kasevan lausumat totuudet!

 

-Esko Erkkilä-

Hieno yleisötilaisuus Tampereen Keskustorilla

Torstai 13.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ja Keskustan eduskuntaryhmä järjestivät todellisen kunnallisvaalistartin Tampereen Keskustorilla tiistaina 11.9.2012.

 

Tapahtuman ideoijana oli Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen, joka Rovaniemen puoluekokouksessa tuli ehdottelemaan nyt toteutetun tilaisuuden järjestämistä.

 

Me tamperelaiset olimme heti toteuttamassa Tiilikaisen ideaa ja nyt saamme olla tyytyväisiä mainion tilaisuuden onnistumisesta.

 

Pieni kuvakertomus tilaisuuden huippuhetkistä on paikallaan.

 

 

Aloitimme tilaisuuden klo 15.00 tamperelaisvoimin. Toivon, että minulla on myöhemmin tilaisuus kertoa näillä sivuilla tamperelaisvoimin toteutetusta osuudesta. 

Saimme tilaisuuteen hanurinsoittajaksi Martti Niemen Tampereen Teiskosta. Kuvassa Jari Rajasalo täsmäilee mikrofonia sopivalle korkeudelle, jotta hänen vaarinsa soitto tavoittaa kovaäänisten kautta Keskustorilla ja Hämeenkadulla liikkuvat tamperelaiset.

 

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo saapui Keskustorille ennen muita kansanedustajia. Mikon varhainen tulo oli mahdollista sen vuoksi, että hän kiiruhti Eduskunnasta Tampereelle omalla autollaan, kun muut kansanedustajat matkasivat Tampereelle junalla! 

Sain toimia toritilaisuuden juontajana ja kuvasta näkee, että aikataulussa pysyminen oli juontajan keskeinen haaste – käteni on heti tarttumassa mikrofoniin, kun Mikko hetkenkin hengähtää!

 

 

Keskustan kansanedustajia kuljettanut juna saapui Tampereelle klo 15.52 ja sen jälkeen vieraiksemme saapuneet kansanedustajat kävelivät vastaanottajiemme opastuksella Keskustorille.

 

Annoin ensimmäisen puheenvuoron tilaisuuden ideoineelle Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikaiselle. 

Kysyin Tiilikaiselta hänen puheenvuoronsa lopuksi, että onko Ruokolahdella nyt nähty leijonia. Tiilikainen vastasi, että viimeinen varma havainto on kahdenkymmenen vuoden takaa! Niin ne vuodet vierivät!

 

 

Tiilikaisen jälkeen pyysin Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän mikrofonin ääreen. 

Sipilän esitys oli vakuuttava ja hän käsitteli siinä mm. viime aikoina esillä ollutta lasten turvattomuutta.

 

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo haastatteli puheenjohtaja Juha Sipilää ja kaikesta huomasi, että Keskustan puheenjohtajalla on varmuutta, esiintymiskykyä ja taitoa ”ottaa kuulijansa”. 

Keskustorille kerääntynyt sankka yleisöjoukko palkitsi Juha Sipilän esityksen mittavilla suosionosoituksilla.

 

 

Huomasin, että kunnallisvaaliehdokkaittemme nestori, sadan maratonin mies ja Sara Hildenin taidemuseon johtokunnan jäsen Johannes Jonoff  koppasi Sipilän esityksen aikana kainaloonsa Seija Alatalon sekä kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttilan.

 

 

 

Totesin juonnossani, että nyt kaipaamme ruoka- ja elintarvikeasioissa turvallisuutta, joka on ollut kadoksissa sen jälkeen, kun Sirkka-Liisa Anttila luopui maa- ja metsätalousministerin pestistä.

Pyysin, että Sirkka-Liisa rohkaisisi meitä ruokaturvallisuusasioissa, sillä jo pelkästään hänen varman ja vakuuttavan äänensä kuullessaan suomalaiset ovat oppineet olemaan ruoka-asioissa turvallisella mielellä.

Ex-ministeri Sirkka-Liisa Anttila muistutti, että Suomella on kolme perusvahvuutta ruokaturvallisuuden takaajana. Ne ovat; 

• raskasmetalleista vapaa maaperä
• runsaat pohjavesivarat
• kotimainen energia

 

 

Tuomo Puumala on usein käynyt Tampereella ja myös nyt me toivotimme Tuomon tervetulleeksi Tampereelle.

Tuomo on taitava sanankäyttäjä ja niin hän oli myös nyt. Tuomo osaa ja taitaa Keskustan perimmäisen Alkioon perustuvan linjan ja sen vuoksi minä ja monet muut arvostavat Tuomoa korkealle. 

Kerroin Tuomolle, että vast´ikään Kälviällä käydessäni käteeni osui Keskipohjanmaa-lehti vuodelta 2004. 

Lehdessä oli runsaasti silloisten kunnallisvaalien ilmoituksia ja Keskustan ilmoituksessa Tuomo Puumalalla oli enemmän hiuksia kuin nyt. Uskalsin kertoa näin, sillä Tuomohan usein kertoo itsestään, että hän alkaa päivä päivältä muistuttaa entistä enemmän Kekkosta!

Tuomo kysyi kaikkien kuullen, että ethän laittanut tätä vanhaa lehteä saunan pesään ja pystyin hyvällä omallatunnolla kertomaan, että se on nytkin mukana autossani!

 

 

Keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula kertoi kaiken kansan kuullen, että hänestä ei yleensä saa hymyilevää kuvaa, mutta kuulemma minun ottamanani hän on nähnyt peräti kolme kuvaa, jossa hän hymyilee.

Rehulan kertoma laittaa ounastelemaan, että myös hän kuluu muiden muassa juttujeni lukijoiden joukkoon. 

Arvostan Juha Rehulan korkealle, sillä hän on terveys- ja sosiaalipuolen asioihin hyvin paneutunut poliitikko. 

Hän pitää sanansa ja siitä sain taannoisten Tampereella järjestettyjen politiikka- ja toimintapäivien aikana todisteen, kun Rehula toimitti esityksensä sähköisenä pari päivää esityksensä jälkeen. Annoin Rehulalle tästä tunnustusta jo Rovaniemellä ja Rehula vastasi, että hän pitää lupauksensa!

 

 

”Kansanedustajakimaran” päätti maakuntamme oma kansanedustaja eli Arto Pirttilahti. 

Arto on meille tamperelaisille tärkeä henkilö, sillä hänen viime eduskuntavaaleissa Tampereelta saamansa äänet pitäisi nyt kunnallisvaaleissa pysyä imuroimaan tamperelaisille Keskustan kunnallisvaaliehdokkaille.

 

 

Hieno tilaisuus Keskustorilla päättyi klo 17.00, sillä silloin ”maakunnan miehet ja naiset” noutivat heille sovitut kansanedustajat esiintymään Tampereen lähikuntiin.

 

Puheenjohtaja Juha Sipilä ja kansanedustaja Arto Pirttilahti jäivät Tampereelle, mutta se onkin sitten taas uuden jutun aihe!

Kiitän Keskustan Eduskuntaryhmää ja Keskustan puoluetoimistoa hienosta yhteistyöstä Keskustorin tilaisuuden järjestämisestä.

Voin kertoa, että tilaisuuden järjestäminen vaati lukemattomia puheluita ja sähköpostiviestejä, mutta kun tulos oli näin mainio, kaikki kannatti kokea.

Pystyimme varmasti tällä tilaisuudella tasoittamaan paljon maaperää Keskustan hyvälle kunnallisvaalimenestykselle Tampereella.

Tilaisuuden aikana saimme muutaman uuden kunnallisvaaliehdokkaan ja heti huomenissa heitä saimme kirjata ehdokkaaksemme lukuisia.

Suurimmat kiitokset osoitan tamperelaisille, jotka sankoin joukoin täyttivät Keskustorin ja nauttivat Keskustan tarjoamista kahveista sekä sanallisesta annista!

-Esko Erkkilä-

MTK:lta lapsenuskoista toiveajattelua

Keskiviikko 12.9.2012 - -Esko Erkkilä-

SOK on myynyt enemmistöosuuden Hankkija-Maatalous Oy:stä tanskalaiselle DLA:lle.

 

Hankkija-Maatalous Oy on pellervolaisen osuustoiminnan erään kulmakiven Hankkijan perillinen, joka nyt siis päätyy ulkomaiseen omistukseen.

 

Hankkija on aina edustanut minulle kilpailijaa ja sen vuoksi Hankkijan konkurssi olikin aikoinaan minulle eräs suurimmista työelämäni saavutuksista.

 

Sain aikoinaan tehdä sopimuksia varastojen vuokraamisesta Hankkijan konkurssipesän kanssa ja on selvää, että silloin sain iloita työnantajani onnistumisesta.

 

Huvittavaa, että Hankkijan konkurssipesän asianajajat eivät koskaan suostuneet tekemään sopimuksia kuin kuukausi kerrallaan. Näin menetellen he varmistivat mahdollisimman suuren osuuden konkurssipesän varoista palkkioksi itselleen.

 

”Emme voi tehdä sopimuksia kuin kuukaudeksi, sillä sen jälkeen meidän on pidettävä uusi kokous, että voimmeko vielä jatkaa sopimusta” oli perustelu kuukausi toisensa jälkeen jatketuille sopimuksille!

 

Takavuosien luettelo ja vanha totuus suomalaisen talonpojan pahimmista uhkaajista oli kolme väkästä eli Halla, Hukkakaura ja Hankkija.

 

Hankkija-Maatalous Oy on tyystin eri yritys kuin Hankkija – tämä pyrkii unohtumaan jopa niiltä, jotka luulevat tuntevansa suomalaisen agribisneksen.

 

Hankkija-Maatalous Oy on siis viime vuosina ollut SOK:n omistama ja nyt se päätyy tanskalaisomistukseen.

 

Huvittaa, että esim. MTK luulee maatalouden tuotantotarvikkeiden hintojen nyt alenevan ja vaikkapa viljojen hinnan kohoavan. Luulo osoittaa tietämättömyyttä bisnesmaailman menettelyistä!

 

On varmaa, että tanskalaisomistaja asettaa Hankkija-Maatalous Oy:lle kovat tulostavoitteet ja ne eivät suomalaista talonpoikaa ja sitä kautta suomalaista elintarvikeketjua ja lopulta suomalaista kuluttajaa armahda.

 

On varmaa, että uuden omistajan siipien suojassa toimiva Hankkija-Maatalous Oy pyrkii rahastamaan viimeisenkin lantin niistä tavaroista, joita suomalainen maataloustuottaja erehtyy Hankkija-Maataloudelta tai Agrimarketista hankkimaan!

Mainittakoon, että DLA Group on jo aikaisemmin hankkinut suomalaisen agribisnesyrityksen Yrittäjien Maatalous Oy:n omistukseensa.

 

Kannustan suomalaista talonpoikaa välttämään maatalouskaupan ”palveluksia” ja suuntaamaan hankintansa suoraan teollisuudelta.

 

Suomalainen maatalous, kotieläintalous ja suomalainen kuluttaja eivät pysty elättämään maatalouskauppaa, vaan viljelijän pitää yhä enenevässä määrin pystyä asioimaan suoraan tuotteita valmistavan teollisuuden kanssa.

 

Turhista välikäsistä pitää pyrkiä pois ja tämä pitää paikkansa siitä huolimatta, että onko maatalouskauppa suomalais- tai tanskalaisomistuksessa. 

 

-Esko Erkkilä-

"Huomattava haitta" estää tieoikeuden myöntämisen naapurin pihan kautta

Maanantai 10.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin avustajana tietoimitukseen, jossa myönnettiin tieoikeus eräälle naapurillemme.

 

Prosessi sujui ongelmitta, mutta sen kuluessa opin parikin asiaa, jotka on hyvä tietää, kun joutuu osalliseksi tietoimitukseen.

 

Tietoimituksen alkuperäisessä esityksessä kaavailtu yksityistie olisi kulkenut erään omakotitalon rappurallista 6,70 metrin etäisyydellä.

 

Ajatus oli kuolleena syntynyt, sillä yksityistielain 8 § toteaa näin:

 

Jos kiinteistön tarkoituksenmukaista käyttöä varten on tärkeätä saada kulkuyhteys toisen kiinteistön kautta eikä siitä aiheudu huomattavaa haittaa millekään kiinteistölle, on kulkuyhteyttä tarvitsevalle kiinteistölle annettava oikeus käyttää jäljempänä säädetyssä tietoimituksessa määrättävää aluetta 5 §:n mukaisiin tietarkoituksiin. Oikeutta toisen kiinteistön alueen tällaiseen pysyvään käyttämiseen sanotaan tieoikeudeksi.

 

On selvää, että toisen tontille johtavan yksityistien kulkeminen naapurin omakotitalon rappurallista 6,70 metrin etäisyydellä aiheuttaa huomattavaa haittaa, joten piti tutkailla muita tielinjauksia.

 

 

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa ja tästä kuvasta ilmenee, että kuinka läheltä naapurin rappurallia yksityistie oli alkuperäisen suunnitelman mukaan kaavailtu. Maanmittausinsinööri totesi ykskantaan, että ei onnistu!

 

 

Toinen merkittävä seikka, jonka opin samaisessa tietoimituksessa oli, että pitkäaikainenkaan tienkäyttö ei muodosta tieoikeutta.

 

Periaate on kirjattu Korkeimman Oikeuden päätökseen vuodelta 1986.

 

Nettitutkailussa en löytänyt kyseistä Korkeimman Oikeuden päätöstä, mutta uskon maanmittausinsinöörin kertomaan.

 

Periaate on merkittävä, sillä se merkitsee, että pitkäaikainenkaan toisen kiinteistön läpi kulkeminen ei muodosta tieoikeutta.

 

Tieoikeus on kuitenkin sellainen kansalaisoikeus, että tavalla tai toisella se jokaiselle tontille muodostetaan.

 

Tiekokous, johon apumiehenä osallistuin, oli hyvähenkinen ja pääsimme kaikkia tyydyttävään lopputulokseen.

 

Tässä tapauksessa maanmittaustoimiston henkilökunta oli perehtynyt asiaan perusteellisesti, sillä kyseistä kiinteistöä koskevat tieoikeudet oli pengottu arkistoista vuodesta 1915 alkaen.

 

Arkistojen penkominen on kallista puuhaa, sillä yksityistietoimituksen hakija joutuu maksamaan arkistojen penkomisesta 77,00 euroa tunnilta. Tässä tapauksessa työtunteja oli tarvittu kahdeksan eli hakijalle koitui pelkästä arkistojen penkomisesta laskua yli 600 euroa!

 

Yksityistien pituudeksi muodostui 240 metriä ja hakijalle kertyi tietoimituksesta laskua kaikkiaan parisentuhatta euroa. Mielellään hän lupasi sen maksaa, sillä tietoimituksen tuloksena hänelle osoitettiin järkevä tieyhteys tontilleen.

 

-Esko Erkkilä-

Nykytekniikka on mullistanut ympäristömme ja monet jokapäiväiseen elämäämme kuuluvat toiminnot

Lauantai 8.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitan tätä juttuani ja tallennan sen nettisivuilleni 350 kilometrin päässä kodistani.

 

Nykytekniikka on ihmeellistä ja mahdollistaa tehokkaan toiminnan.

 

 

 

Käytän nettiyhteyden saamiseen reititintä, jolla saan yhteyden ”valtakunnan tietoverkkoon” vaivattomasti. Yhteys toimii täällä korvessa jopa nopeammin kuin Tampereen maalikylässä!

 

Aloitin työurani Kokkolassa ja silloin Kokkolasta ei ollut kaukopuhelinyhteyksiä oman maakunnan ulkopuolelle. Puhelut piti tilata "Valtiolta" eli numerosta 06 ja odottaa puhelun saamista.

Puheluita pystyi varaamaan samalla kerralla ainoastaan kuusi ja "Valtio" yhdisti ne sitten peräjälkeen tilaajan puhelimeen.

Tietoliikenneyhteyksien aikaansaaminen on välttämättömyys haja-asutusalueiden asukkaiden elämälle. Omien kokemusteni mukaan tässä on onnistuttu ainakin Keski-Pohjanmaan maisemissa!

 

Toinen asia, jonka erinomaisuuteen pääsin tutustumaan viime torstaina, on maanmittaukseen ja paikantamiseen liittyvät toiminnot.

 

Olin apumiehenä maanmittaustoimituksessa, jossa jouduttiin etsimään kymmenkunta vanhaa kivipyykkiä ja niiden oikeaa paikkaa maastosta.

Samassa yhteydessä haettiin maanmittarin toimesta paikka tieuralle, jonka rakentamisesta oli hetki aikaisemmin sovittu yksityistietoimituksessa.

 

 

Homman hoitaneen maanmittausinsinöörin apuvälineenä toimi satelliittipaikannin, jolla kohteen sijainti pystyttiin määrittelemään muutaman sentin tarkkuudella.

Laite on esimerkki lännen ja idän saumattomasta yhteistoiminnasta, sillä se hyödyntää venäläisten ja amerikkalaisten satelliittien palveluja. Laite osaa ”lukea” venäläisten sekä amerikkalaisten satelliittien lähettämiä tietoja siten, että paikantaminen onnistuu tarkasti.

 

 

Paikantamislaite sijaitsee pitkän varren päässä. Varsinainen laite on tässä kuvassa joutunut niin korkealle, että se ei näy punatakkisen maanmittausinsinöörin pitelemän varren päässä.

 

 

 

Maanmittaustoimitus ei nykyäänkään ole pelkkää satelliittipaikannukseen perustuvaa toimintaa, sillä kivipyykkien maastoon asentaminen vaatii maanmittausinsinööriltä ruumiillista rehkimistä, kun metallinen ”kivipyykki” asennetaan paikoilleen.

 

Maanmittaustoimitus ja yksityistien määrittäminen vaativat kyläläisiltä saumatonta yhteistyötä, jotta ratkaisu olisi toimiva.

 

Kiitän kälviäläisiä naapureitamme, sillä saimme rakentavalla yhteistyöllä uudelle naapurillemme hyvän ja toimivan tieyhteyden päätieltä hänen tontilleen.

 

Lopputuloksesta voin todeta, että kaikki voittivat!

 

Teknisessä mielessä voittamisen takana oli uusin tekniikka ja sen hyödyntämiseen pystyvä maanmittausinsinööri sekä maanmittaustoimitukseen osallistuneiden maanomistajien hyvä yhteishenki!

 

-Esko Erkkilä-

Muistatko Tallinnan berjozkan?

Perjantai 7.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Berjozka oli kummajainen, joka tuli tutuksi kaikille niille, jotka matkailivat neuvostomiehityksen aikana Tallinnassa.

Berjozkat olivat Neuvostoliitossa myymälöitä, joissa oli tarjolla sellaisia tavaroita, joita ei tavallisista kaupoista ollut mahdollisuutta ostaa. Maksuvälineenä berjozkassa kävi ainoastaan vaihdettavat valuutat, sillä ruplia berjozkat eivät hyväksyneet.

 

Berjozkoita oli Tallinnan lisäksi mm. Viipurissa, silloisessa Leningradissa ja Moskovassa.

Tallinnan borjozkan lisäksi olen käynyt Viipurin rautatieasemaa vastapäätä sijainneessa berjozkassa.

 

Tartu maantien ja E. Viiraltin kulmauksessa sijainnut Tallinnan berjozka tuli neuvostomiehityksen aikana tutuksi kaikille Tallinnassa vierailleille.

 

 

Kerrotaan, että Tallinnan berjozka on suomalaisten rakentama ja se on helppo uskoa, kun katselee entistä berjozka-rakennusta nykyään. Tiilet ovat vahvatekoisia ja muuraus on tehty ammattimiesten taidolla - saumat ovat suorassa ja tiilet eivät ole vinksin vonksin.

 

Tiilirakenteinen rakennus on edelleen samalla paikalla kuin berjozkana toimiessaan ja kaikesta näkee, että rakennusta ei ole rakennettu neuvostoliittolaisten spesifikaatioiden mukaan!

 

 

Rakennuksessa näyttää nykyisin toimivan Apollo-niminen cabaret.

 

 

 

Tästä ovesta pääsivät Viron neuvostomiehityksen aikana sisään ainoastaan turistit ja tietyt valtion virkamiehet sekä ulkomaiset asiantuntijat perheineen, joilla oli oikeus pitää hallussaan ulkomaan valuuttaa.

 

Tallinnan berjozkassa oli osittain kaksikerroksinen myymälätila, sillä toisen kerroksen myymälätilat olivat muistaakseni tavallaan päämyymälän yläpuolella seinien vierustoilla.  

Tarjolla olleet tuotteet oli hintalapuissa hinnoiteltu ruplissa, mutta kassalla ruplahinta muutettiin virallisen kurssin mukaisesti vaihdettaviin valuuttoihin. Tämä tuotti monille suomalaisille suuren pettymyksen, sillä katukurssilla vaihdetuilla ruplilla ei ollut lainkaan arvoa berjuzkassa! Berjozkassa ei voinut maksaa lainkaan ruplilla, ei vaikka ne olisi ollut vaihdettu virallisella kurssilla.

 

Pääsin Viron neuvostomiehityksen aikana käymään usein Tallinnassa, sillä se oli suosittu ja edullinen mm. myyntihommissa kunnostautuneille eri jakeluteiden myyntimiehille.

Sain olla mukana järjestämässä ja toteuttamassa monia erilaisiin myyntikilpailuihin liittyneitä asiakkaidemme palkintomatkoja Tallinnaan. Toimin siis isäntänä Tallinnan matkoilla ja matkoihin liittyy lukuisia hupaisia tapahtumia, joista joskus voisi kertoa myös tällä saitilla!

 

Suomalaisturistien kaupankäynti Tallinnassa perustui neuvostovallan aikana rupliksi vaihdettaviin pipoihin, lenkkareihin, farkkuihin ja muihin sellaisiin tavaroihin, joihin Neuvostoliiton kansalaisille ei laillisesti ollut mahdollisuuksia.

 

Tavaravaihdon lisäksi vaihdoimme tavallisesti viisikymmentä markkaa rupliksi virallisella kurssilla – kurssi oli naurettavan heikko ”katukurssiin” verrattuna. Viisikymppinen oli kuitenkin vaihdettava virallisella kurssilla, jotta innokkaat Neuvostoliiton rajavartijat olisivat uskoneet, että jollain summalla sitä on pitänyt elää ja nauttia Tallinnan vilkkaasta yöelämästä!

 

Berjozka-myynti tapahtui virallisella kurssilla ja sen vuoksi berjozka-ostokset jäivät yleensä perin vaatimattomiksi.

 

Muistan, että Alla Pugatšovan levyt olivat ainoita, joiden hankinta berjozkasta oli järkevää.

 

Myönnän, että hieman harmittaa, etten viime viikonvaihteen aikana tapahtuneen Tallinnan-matkani yhteydessä poikennut vanhassa ja muistorikkaassa Tallinnan berjozkassa.

 

Ehkäpä jo seuraavalla Tallinnan-matkalla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko oikein, että TKL:n busseja korjataan Virossa?

Torstai 6.9.2012 - -Esko Erkkilä-

TKL:n sinisten bussien korjaaminen Virossa oli pääaihe Tampereen Keskustorilla järjestetyillä Tampereen Markkinoilla syyskuun 3. päivänä.

Kysyin lukemattomilta Keskustan teltalla poikenneilta tamperelaisilta, että mitä mieltä he ovat TKL:n sinisten bussien korjaamisesta Virossa.

Monet tamperelaiset eivät edes tienneet asiasta mitään ja he ihmettelivätkin sitten, että korjataanko Tampereen busseja todellakin Virossa!

Yksikään keskustelukumppaneistani ei kannattanut TKL:n sinisten bussien korjaamista Virossa.

Useat kannustivat minua pitämään esillä tämän ihmeellisen asian ja sen vuoksi laadinkin omatekoisen "esitteen", jossa lyhyesti kerroin oman mielipiteeni.

Tavallisen A4-arkin kokoinen vaatimaton esite näyttää tältä:

********

Onko oikein, että TKL:n busseja korjataan Virossa?

Esko Erkkilä (kesk.) puolustaa tamperelaista työtä ja vastaa:

Se ei ole oikein, sillä Tampereen kaupungin oma korjaamotoiminta on tehokasta ja todellista säästöä ei saada aikaan!

 

TKL:n sinisten bussien korjaaminen Virossa merkitsee, että työttömyys Tampereella lisääntyy!

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtaja

050 556 4878

esko.erkkila@gmail.com

www.eskoerkkila.fi

********

-Esko Erkkilä-

On lyhytnäköistä toimintaa, kun Tampereen kaupunki lopetti perheryhmätoiminnan

Keskiviikko 5.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki on lopettanut lapsiperheiden arkea tukeneen perheryhmätoiminnan.

 

Tampereen kaupungin säästösyihin perustunut päätös oli maanantaina 3.9.2012 järjestetyillä Tampereen Markkinoilla Keskustan teltalla kiivaan kritiikin kohteena.

 

Sattumalta Aamulehti käsitteli samaa asiaa maanantaina ilmestyneessä numerossaan.

 

Perheryhmätoiminnan lopettaminen merkitsee Tampereen kaupungin sosiaalipalvelupäällikkö Mari Päiväsen mukaan 250.000 euron säästöä.

 

Kyse saattaa olla lyhyelläkin tähtäyksellä näennäissäästöstä, sillä sosiaalipalvelupäällikkö mainitsee Aamulehden haastattelussa näin: ”Tilaus vähenee 250.000 eurolla”.

 

Perustelen oletustani näennäissäästöstä sillä, että puhutaan tilauksen vähenemisestä, mutta ei säästöstä.

 

Eräs nuori isä valitti minulle, että nyt heidän ensimmäisen lapsensa vuoksi saama apu ja tuki loppuu.

 

Kyseinen isä kiitteli perheryhmätoiminnassa saatuja neuvoja, jotka koskivat aivan yksinkertaisia vastasyntyneen hoitamisessa tarvittavia tietoja. Perheen lapsi on nyt vajaan vuoden ikäinen ja tukea sekä erilaisia niksejä olisi tarvittu edelleenkin.

 

Toisaalta isä oli varustettu positiivisella asenteella, sillä hän kiitteli siitä vajaasta vuodesta, jonka ajan hän ja hänen vaimonsa saivat neuvoja pienen vauvan hoitamisessa.

 

Vertailimme kyseisen isän kanssa kahta asiaa; perheryhmätoiminnan lopettamista ja Tavase-hanketta.

 

Olimme huolestuneita Tampereen kaupungin päättäjien ja virkamiesten arvomaailmoista.

 

Totesimme, että Tavase-tekopohjavesihankkeessa Tampereen kaupungin piikki on koko ajan auki, mutta perheryhmätoiminnan osalta se on nyt laitettu kiinni!

 

Miksi Tampereen kaupunki haluaa tukea Suomen kauneimpien harjumaisemien tuhoamista, mutta kääntää selkänsä ja näyttää keskisormea perheryhmätoiminnalle?

 

Päättäjiemme arvot eivät ole kohdallaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tehtävien kasautuminen samoille on Tampereen tapa

Tiistai 4.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Lautakuntien valintamenettely lyö korville kuntalaisdemokratiaa.

 

Julkisuudessa on kummasteltu Harri Jaskarin ja Anna-Kaisa Ikosen halua omia itselleen uusia ja osin entisten kanssa päällekkäisiä virkoja.

 

Tehtävien kasautuminen samoille henkilöille on Tampereella tapana laajemmaltikin, sillä lautakuntiin voidaan valita jäseniksi ainoastaan kaupunginvaltuutettuja ja varavaltuutettuja. Menettely poikkeaa tavanomaisesta, mutta ei ole sinänsä laiton.

 

Tamperelainen menettely kaventaa demokratiaa ja on varma tae sille, että puolueet eivät voi valita lautakuntiin asiantuntevimpia jäseniään. On selvää, että valtuuston jäsenyys tai varavaltuutetun asema eivät voi olla este lautakuntiin pääsylle, mutta ne eivät myöskään voi olla järkevä edellytys jäsenyydelle.

 

Tampereella voimassa oleva systeemi syrjii erityisesti kaupungin palveluksessa olevia asiantuntijoita sekä niitä, jotka ovat yritysmaailman palveluksessa. Jos he eivät ole ehdolla kunnallisvaaleissa ja/tai eivät tule valituiksi kaupunginvaltuuston jäseniksi tai varavaltuutetuiksi, heillä ei ole mahdollisuuksia lautakuntiin.

 

Lautakunnat käyttävät Tampereella käytännössä ylintä päätösvaltaa, sillä niillä on takanaan rahat, joilla kaupunkilaisten palvelut tuotetaan. Näin lautakunnat edustavat tilaajaa.

 

Hieman mutkia oikoen voidaan todeta, että Tampereen kaupungin organisaatiossa johtokunnat edustavat tuottajaa eli niitä organisaatioita, jotka tuottavat kunnalliset palvelut. Tuottajat eli luottamushenkilöistä koostuvat johtokunnat joutuvat pelaamaan niillä pelimerkeillä, jotka lautakunnat päättävät. Johtokuntiin voidaan tamperelaisenkin menettelyn mukaan valita henkilöitä myös valtuuston tai varavaltuutettujen ulkopuolelta.

 

On selvää, että tamperelainen tapa olisi voimassa myös suur-Tampereella. Kauhukuvana on pidetty, että silloin esimerkiksi lempääläläiset suur-Tampereen päättäjät mahtuisivat yhteen taksiin. Tampereen lautakuntajäsenten valintatapa merkitsisi, että samaan taksiin mahtuisivat vallan hyvin myös Ylöjärveltä kotoisin olevat suur-Tampereen päättäjät!

 

ESKO ERKKILÄ

kesk, Tampere

 

****

 

Tämä kirjoitus on kopio Aamulehden lauantaina syyskuun 1. päivänä julkaisemasta Lukijat-sivulle lähettämästäni mielipidekirjoituksesta.

 

Sain kirjoituksestani erityisen paljon positiivista palautetta eli tamperelaisten mielestä osuin kirjoituksessani naulan kantaan!

 

-Esko Erkkilä-

Huippu-urheilijat yritysten menekinedistäjinä

Maanantai 3.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Raskaskonealan suurkatselmus – FinnMETKO2012 – järjestettiin Jämsässä 30.8 – 1.9.2012.

 

Osallistuin näyttelyyn nyt vasta ensimmäisen kerran, vaikka kyseessä olikin jo 14. METKO-näyttely.

 

Näyttelystä on enemmänkin kerrottavaa ja kommentoitavaa, mutta keskityn tässä jutussani otsikkoaiheeseen eli huippu-urheilijoiden panokseen yritysten menekinedistäjinä.

 

On heti todettava, että arvostan niitä yrityksiä, jotka osaavat tehdä yhteistyötä huippu-urheilijoiden kanssa. Arvostan korkealle myös niitä huippu-urheilijoita, jotka pystyvät yhteistyöhön menestyvien yritysten kanssa!

 

Näin METKO:ssa kaksi hienoa esimerkkiä huippu-urheilijoista Suomessa sijaitsevien yritysten menekinedistäjinä:

 

 

Lännen –osastolla esiintyivät ralliautoilija Jari-Matti Latvala (vasemmalla) sekä hänen kartanlukijansa Miikka Anttila. Heitä haastatteli vuoden 2010 Fitnessmalli Janni Hussi ja sujuvasti haastattelikin.

 

 

 

John Deere Foresty Oy:n osastolla isoa ajokonetta käytti sekä jakoi nimikirjoituksiaan ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen.

Satuin Deeren osastolle vasta silloin, kun Kaisa Mäkäräinen oli jo saamassa kuormauspuuhansa valmiiksi ja en heti osannut tunteakaan, että kuka tämä sujuvasanainen koneenkäyttäjä on.

Vasta Kaisan nimikirjoitusvaiheessa tunsin, että kyseessähän on Kaisa Mäkäräinen!

 

 

 

Jari-Matti Latvala vahvisti Janni Hussin haastattelussa pienen uutisenkin eli sen, että hän ja hänen managerinsa Timo Jouhki käyvät vakavia neuvotteluja Volkswagenin kanssa Jari-Matin siirtymisestä Volkswagen Motorsportin –tehdastalliin jo ensi vuonna.

Latvala tosin painotti, että hänen yhteistyönsä Fordin kanssa on sujunut hyvin ja olisi vaikeaa lopettaa yhteistyö nykyisen työnantajan kanssa.

 

 

 

Jari-Matti Latvalan kartanlukija Miikka Anttila kertoi, että rallin MM-sarjan ajaminen merkitsee pitkiä poissaoloja kotoa.

 

Johtuu varmaan osittain työhistoriastani, mutta arvostan Kaisa Mäkäräistä, Jari-Matti Latvalaa ja Miikka Anttilaa siitä, että he pystyvät tuomaan lisäarvoa yhteistyökumppaneilleen.

 

Olen varma, että nämä kolme sujuvasanaista huippu-urheilijaa pystyvät tulevaisuudessa toimimaan yrityselämän palveluksessa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Mansikkamaan perustamisaika on nyt!

Sunnuntai 2.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Syyskuun alkupäivinä ehtii vallan hyvin perustamaan mansikkamaan.

 

Poistimme viljelyksestä muutaman mansikkapenkin elokuun lopulla ja istuimme uudet taimet pariin penkkiin.

 

Tässä pieni kuvakertomus siitä, että miten vanhoista penkeistä tongittiin uusien penkkien tarvitsemat kasteluputket ja miten uuden mansikkamaan perustaminen muutenkin sujui.

 

 

 

 

Uudet penkit laitettiin vanhan mansikkamaan viereen.

Vanha jyrsin sanoi työsuhteensa irti ja piti hankkia uusi. Nyt meillä on yksi upouusi jyrsin, kaksi melkein kunnossa olevaa ja yksi antiikkinen, jonka saattaa joskus saada käyntiin.

Uusin on näppärä peli, mutta kovin kevyt, joten pelkään, että se ei pääse pureutumaan maahan kasvien kannalta kunnolla.

 

 

 

Uusiin penkkeihin tarvittavat kasteluputket saatiin vanhoista kymmenkunta vuotta vanhoista penkeistä. Putkien repiminen vanhoista penkeistä kävi työstä, mutta kahdelta mieheltä se onnistui.

 

 

 

Kasteluputket ovat tavallista muoviputkea, joihin on moottorisahalla sahattu pienet viillot, jotta putkeen johdettu vesi pääsee mansikantaimien juurien ulottuville.

 

 

 

 

Mansikkamaan peruskalkituksesta ja PK-lannoituksesta on perustamisvaiheessa huolehdittava.

 

 

 

 

Ohjausnarun avulla pystyy lapioimaan kasteluputkelle suoran ”ojan”, johon se saa jäädä.

 

 

 

 

Mansikkapenkki muotoillaan oikeaan muotoon ja…

 

 

 

 

…sitten asennetaan mansikkakangas paikoilleen.

Mansikkamuovit on viime aikoina tehty niin heikoiksi, että niiden käyttämistä ei voi suositella.

Mielestäni muoveista tulevat kyseeseen ainoastaan ns. aumamuovit, sillä ne kestävät paikoillaan lähes kymmenenkin vuotta. Niitä myydään kuitenkin vain isoissa rullissa, joten muutaman kymmenen metrin pituiselle mansikkamaalle ne eivät tule kyseeseen. Lisäksi ne ovat niin leveitä, että niiden leikkaamisessa oikeaan leveyteen tarvitaan runsaasti nurmikkotilaa sekä terävät puukot.

Nyt poistetuissa penkeissä meillä oli käytössä aumamuovit ja hyvin ne kestivät!

 

 

 

 

Istutimme kotimaista Polka-tainta. Taimituottaja suosittelee Polkalle 30 sentin taimiväliä, mutta me istutimme taimet 40 sentin taimivälillä – näin homevaurioiden vaara saadaan pienemmäksi, kun kasvusto on väljä.

 

 

 

 

Suositeltua pidemmän taimivälin lisäksi istutimme taimet hieman eri linjalle toisistaan, joten sitäkin kautta mansikkapenkkiin saadaan lisää väljyyttä.

 

 

 

 

Valmis mansikkapenkki on kaunis näky. Se ei kuitenkaan kerro mitään siitä monipuolisesta aherruksesta, joka on sen aikaansaamisen takana!

 

 

Ensi kesänä nämä taimet antavat jo muutaman mansikan, mutta vasta kesällä 2014 tästä saadaan kunnollinen sato.

 

Viljelijän työ on pitkäjänteistä puuhaa!

 

 

-Esko Erkkilä-