Ristikukkula Liettuassa on vaikuttava nähtävyys

Keskiviikko 18.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Liettuan kolme merkittävintä matkailukohdetta ovat Trakain linna, Kuurin kynnäs sekä Ristikukkula.

 

Baltian matkallamme tutustuimme Kuurin kynnäkseen sekä Ristikukkulaan.

 

Ristikukkula sijaitsee Siauliain kaupungin läheisyydessä.

 

Ristikukkula on ollut kautta aikojen liettualaisille tärkeä paikka ja sen alku voidaan jäljittää ainakin 1830-luvulle saakka.

 

 

Ristikukkula on kahden pienen kukkulan muodostama mäkimuodostelma, joka on täynnä erikokoisia ristejä.

 

 

 

Neuvostomiehityksen aikana Moskovalle uskolliset joukot tuhosivat Ristikukkulan muutamaan kertaan, mutta aina tuhon jälkeen liettualaiset jatkoivat ristien tuomista paikalle.

Kukkula on suhteellisen tasaisella maalla ja Neuvostoliitto suunnitteli jopa paikan hukuttamista tekojärven alle. Kun NKP:n liettualaiset päättäjätkin vastustivat tekojärven rakentamista, suunnitelma hautautui.

 

 

Ristikukkulan taakse on aivan viime aikoina rakennettu luostari, joten alueen uskonnollinen merkitys on kasvamassa.

 

 

Merkittävä virstanpylväs Ristikukkulan arvostuksen kohoamisessa tapahtui syyskuun 7. päivänä 1993, kun paavi Johannes Paavali II vieraili kukkulalla.

Paavi pystytti kukkulan eteen oman ristinsä…

 

 

 

…ja sen jalustassa on tämä teksti.

 

 

 

Kunniapaikalla Ristikukkulalla on Liettuan maakunnittain ristit niiden partisaanien kunniaksi, jotka sisseinä jatkoivat taistelua Puna-armeijaa vastaa neuvostomiehityksen alkuvuosina.

 

 

Partisaaniristin muistoteksti.

 

 

 

Lahonneet ristit pitää ajoittain poistaa, jotta uusille risteille saataisiin tilaa.

 

 

 

Vierailumme aikana Kaunasin seurakunnan vapaaehtoisryhmä oli talkoilla siistimässä Ristikukkulaa. He raivasivat umpeenkasvaneita polkuja sekä poistivat huonokuntoiset ja lahonneet ristit.

 

 

 

Talkoojoukko oli ehtinyt keräämään traktorin peräkärryllisen verran lahonneita ristejä.

Ristit poltetaan uskonnollisessa tapahtumassa, jossa kirkonmiehet siunaavat Ristikukkulalta poistetut huonokuntoiset ristit.

 

 

Ristikukkula Liettuassa on vaikuttava nähtävyys, jonne kulkijan mielelläni ohjaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tervetuloa Tampereen asuntomessuille!

Tiistai 17.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Suomen 43. asuntomessut avattiin Tampereen Vuoreksessa perjantaina 13.7.2012 ja ne ovat avoinna 12.8.2012 saakka.

 

Osallistuin avajaistilaisuuteen ja tässä joitain tuokiokuvia tilaisuudesta:

 

 

 

Avajaistilaisuuden juontajana toimi Simo Frangen.

 

 

 

Opetusministeri Jukka Gustafsson avasi asuntomessut ja hän totesi avauksessaan, että tehtävä on opetusministerille haasteellinen. Gustafsson mainitsi, että tehtävä kuuluisi oikeastaan asuntoministeri Krista Kiurulle. 

Ministeri mainitsi, että kaupunginosien eriytymistä ei Tampereella ole päässyt tapahtumaan.

Gustafsson totesi aivan oikein, että syrjäytymisen ehkäisy lähtee jo lähiympäristöstä – luonnonläheisyys, viljelypalstat ja taide ovat ministerin mielestä asioita, jotka esimerkiksi kuuluvat mielekkääseen lähiympäristöön.

On kiinnostavaa, että demariministeri mainitsee lähiympäristön positiivisina asioina juuri niitä seikkoja, joita nykyhallitus toimenpiteillään kurittaa!

 

 

 

Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivaisen tervehdys asuntomessujen avajaisissa oli sopivan lyhyt ja iskevä.

Roivainen maalaili, että Vuoreksessa pyritään luomaan pikkukaupungin elämää luonnon kainalossa.

Näyttelyalueeseen tutustuminen vahvistaa Roivaisen maalailun todeksi.

Sitä vastoin se, kun Roivainen kertoi sujuvat palvelut Vuoreksen tulevaisuudenkuvaksi hieman arveluttaa, sillä mm. monet näyttelytalot on rakennettu niin umpitiiviiksi, että kännykkään puhuminen ei onnistu talojen sisällä! Kenttää ei kerta kaikkiaan ole!

 

Henkilökohtaisesti kannan huolta Vuoreksessa lentomelun häiritsevyydestä.

Odotan mielenkiinnolla niitä valitusvirsiä, joita Pirkkalan lentokenttää käyttävät Hornetit lentomelullaan aiheuttavat – toki Ilmavoimien uudet järjestelyt saattavat helpottaa Vuoreksen lentomeluongelmaa.

 

Olen vuosikaudet aktiivisesti tuonut esille Pirkkalan lentomeluongelmat ja tyytyväisyyteni on suuri, jos Pirkkalan lentokentän itäisellä lähestymisreitillä lentomelu nyt ollaan saamassa ainakin hieman vähenemään.

Ilmavoimissa enimmät kertausharjoituspäiväni palvelleena reservin yliluutnanttina osaan antaa arvoa Ilmavoimien tärkeälle tehtävälle Suomen ilmatilan valvomisessa ja puolustamisessa, mutta se ei saa tapahtua siten, että lentokenttien ja tukikohtien lähellä asuvat asukkaat joutuvat kärsimään kohtuuttomasta lentomelusta. Eteläisellä Tampereella näin on käynyt ja sitä en voi lukuisten muiden etelä-tamperelaisten kanssa hyväksyä.

 

 

 

Avajaistilaisuuden kunniavieras oli puhemies Eero Heinäluoma.

 

Tässä kuvassa Heinäluoma on kiireetön, mutta ennen avajaistilaisuutta hän puhui kynnykkäänsä tai näpräsi sen kautta tekstiviestejä.

 

Heinäluoman kiireet selittyivät sillä, että hän päätti avajaisten aikoihin kutsua Eduskunnan koolle seuraavan viikon torstaiksi ja perjantaiksi.

 

Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja todetessaan, että silloin kokoomus, SDP, vihreät, vasemmistoliitto, RKP ja kristillisdemokraatit päättävät

 

”hallitusohjelman mukaisesti”

 

jatkaa suomalaisten rahojen lapioimista Espanjan pankkien tukemiseen.

 

****

Tampereen asuntomessujen avajaistilaisuus keräsi ”tuvan” – todellisuudessa teltan – täyteen kansaa.

 

Avajaistilaisuuden jälkeen oli hyvä lähteä tutustumaan messutarjontaan.

 

Vuoreksen asuntomessujen tarjonta on monipuolista ja voin jo nyt toivottaa kaikki tervetulleiksi Tampereelle tutustumaan Vuorekseen, asuntomessuihin sekä laajemmaltikin Tampereen kesätarjontaan!

 

Tarjolla oleva juttuaineisto on nyt poikkeuksellisen mittava, mutta saatan tällä saitilla vielä palata Tampereen asuntomessuja kosketteleviin kysymyksiin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tekikö pääministeri Jyrki Katainen puolueensa kannalta virhearvioinnin, kun todennäköisesti etukäteen hyväksyi Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jan Vapaavuoren Suomen holtitonta rahan jakamista Espanjalle puolustavan puheenvuoron?

Sunnuntai 15.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Kokoomus on onnistuneesti käyttänyt toimintaperiaatteenaan kahden kärjen taktiikkaa.

 

Kahden kärjen taktiikka on tuonut Kokoomukselle tulosta valtakunnallisesti, mutta myös suurissa kaupungeissa.

 

Kokoomuksen valitsema taktiikka on käytännössä sitä, että useista keskeisistä asioista kokoomuslaiset esittävät julkisuudessa täysin vastakkaisia mielipiteitä.

 

Vastakkaisten mielipiteiden esittämisellä Kokoomus pyrkii haalimaan puolueena mahdollisimman suuren äänimäärän vaaleissa.

 

Vakuuttavan näytön Kokoomuksen kahden kärjen politiikasta suomalaiset ja valitettavasti myös koko Eurooppa sai, kun perjantaina 13.7.2012 tuli julkisuuteen kahden merkittävän kokoomuslaisen tyystin toisistaan poikkeavat näkemykset eurotalouden hoitamisessa.

 

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jan Vapaavuori oli torstaina 12.7.7.2012 antanut Helsingin Sanomille haastattelun, jossa hän selkeästi asettui puolustamaan Espanjan pankeille annettavaa vakuudetonta rahan kylvämistä.

 

Vapaavuoren haastattelu julkaistiin Helsingin Sanomissa perjantaina 13.7.2012 ja kaikille on täysin selvää, että Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan kannanotot on etukäteen hyväksynyt Kokoomuksen puheenjohtaja eli tässä tapauksessa Suomen pääministeri Jyrki Katainen.

 

Kokoomuksen kahden kärjen toimintapolitiikka varmistui, kun samaisena perjantaina ja heinäkuun 13. päivänä Kokoomuksen kokenut kansanedustaja Ben Zyskowicz totesi Ylen ykkösaamussa, että hallituksen linja vakuuksien vaatimisesta on täysin oikein!

 

Kupletin juoneen kuului, että Turkista lomamatkaltaan tavoitettu pääministeri Jyrki Katainen sanoi tiedotteessaan, että Suomi voi osallistua lainaohjelmaan vain, jos Suomi saa Euroopan rahoitusvakausvälineen kautta annettavalle takausosuudelleen vakuudet.

 

Tiedotteellaan Katainen veti maton Vapaavuoren jalkojen alta, vaikka varmasti oli etukäteen hyväksynytkin Vapaavuoren Helsingin Sanomien haastattelussa ilmaiseman kannan!

 

Keskustan kanta Espanjan ja Italian pankkien tukemiselle on selkeä EI.

 

Olin paikalla, kun Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä linjapuheessaan Rovaniemellä 10.6.2012 totesi asiasta sanatarkasti näin:

 

”...sanomme kyllä tiukemmalle talouskurille ja ei liittovaltiokehitykselle. Meillä on ollut perusteet ja ymmärrystä pienten euromaiden tukemiselle, koska olemme sitä kautta auttaneet paitsi itseämme myös koko Eurooppaa.

 

Suurten maiden, kuten Espanjan ja Italian auttamiseen perusteet eivät enää riitä. Yhteisvastuun raja tulee vastaan.

Keskustan mielestä jokaisen maan on vastattava pankkijärjestelmänsä toiminnasta. Espanjan on pelastettava espanjalaiset pankit. Näin Suomessakin tehtiin 90-luvun pankkikriisissä.”

 

 

Yhteenvetona viime perjantain tapahtumista voidaan ennustaa, että Kokoomuksen horjahtelu ja kahden kärjen politiikka rahan syytämisessä Espanjalle tulee merkitsemään puolueen kannatuksen nopeaa hupenemista.

Heinäkuun kolmannentoista päivän tapahtumat 2012 saattavat koitua Kokoomukselle todella surkeiksi!

 

-Esko Erkkilä-

"Taa ikiaikojen käy teon uljaan muisto ja maine"

Lauantai 14.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Otsikkoteksti on kaiverrettu Viron Valgassa Pohjan Poikien muistokiveen, jota kävimme katsomassa taannoisella Balkanin kulttuuri-, historia- ja sotahistoriamatkallamme.

 

 

 

Muistokiveen hakattu teksti kuuluu kokonaisuudessaan näin:

**********

 

Pohjan Pojat 1919

 

Taa ikiaikojen käy teon uljaan

muisto ja maine, vapaus

vaalijanaan, siunaus seppelenään.

**********

Tekstin pilkut sekä loppupiste ovat tämän jutun kirjoittajan  lisäämiä.

----

Muistokivi liittyy 31.1.1919 Valgan kaupungin valtaamiseen johtaneeseen Pajun taisteluun, johon Pohjan Pojat – suomalainen vapaaehtoisjoukko – osallistui yhdessä virolaisten kanssa.

 

Virolaisten ja suomalaisen vapaaehtoisjoukon voitollinen Pajun taistelu oli tärkeä osa Viron vapaussodassa, sillä sen tuloksena Neuvosto-Venäjän joukkoina ollut latvialainen tarkk´ampujapataljoona kärsi tappion.

 

Pajun taistelussa molemmat osapuolet käyttivät panssarijunia, mutta lopullinen välienselvittely tapahtui mies miestä vastaan pistimin ja puukoin.

 

Pohjan Poikien komentajana toimi virolaissyntyinen

Hans Kalm.

 

Kalm sai elää pitkän ja värikkään elämän, sillä hän kuoli suomalaisena Jyväskylässä vasta vuonna 1981.

 

Kalm oli koulukuntakaverini, sillä hän valmistui maanviljelysteknikoksi Mustialasta viisi vuotta ennen Pajun taistelua eli vuonna 1914.

Kalm oli Mustialasta valmistuessaan 25 –vuotias. Tuolloin nykyisiä agrologeja kutsuttiin maanviljelysteknikoiksi – opinahjona Kalmilla sekä minulla on ollut Mustiala.

Maatalouden perusopinnot Kalm ehti ennen Mustialaa suorittamaan Päivölän maatalousoppilaitoksella Sääksmäellä!

Hans Kalm on henkilö, joka agrologitutkinnon jälkeen koki elämässään värikkäitä vaiheita.

 

Agrologikoulutuksen lisäksi hänellä oli vuosien saatossa siviiliammatteina mm. hammaslääkäri ja lääkäri.

Viron, Venäjän ja Suomen lisäksi Kalm asui ainakin Yhdysvalloissa, Englannissa, Ruotsissa sekä Meksikossa.

 

Venäjän armeijassa Kalm ehti yletä agrologitutkinnon jälkeen esikuntakapteeniksi, Viron vapaussodassa virolaiseksi everstiksi ja sitten sotilasuransa päätteeksi Suomen Puolustusvoimissa myös everstiksi!

Kalm taisteli ensimmäisessä maailmasodassa Venäjän puolella mm. Riianlahdella tulevia aseveljiään suomalaisia jääkäreitä vastaan.

 

 

Pohjan Poikien muistokiven vierellä on kiven historiasta kertova opastustaulu.

Opastustaulun vasemmassa alakulmassa on Hans Kalm´n kuva.

Pohjan Pojat osallistui Pajun taisteluun 2.200 sotilaan rykmentillä. Suomalaisen vapaaehtoisjoukon ikäjakauma oli suuri, sillä nuorimmat sotilaat olivat alle kaksikymppisiä ja osaston vanhin oli 67 –vuotias.

 

Viron retkellä Pohjan Pojat osallistuivat Pajun taistelun lisäksi taisteluihin Marienburgissa ja Petserissä.

 

 

 

On harvinaista, että kirkon ulkoseinälle on kiinnitetty sodassa kaatuneiden sankarilaatta.

Valgassa näin kuitenkin on, sillä kirkon seinällä on Pohjan Poikien Viron sotaretkellä kaatuneiden sotilaiden muistolaatta, jossa on jokaisen kaatuneen sotilaan nimi.

Sankaritaulu Virossa kaatuneista Pohjan Pojista saatiin kirkon seinälle vuonna 1999.

Harmittelen, että sankarilaatan kiiltävän pinnan vuoksi valokuvassa näkyy häiritsevästi vastapäisen rakennuksen kuva.

 

 

 

Sankarilaatan otsikkona on:

 

Viron vapauden puolesta kaatuivat Valkin, Marienburgin ja Petserin rintamilla seuraavat Pohjan Poikain rykmentin sotilaat

 

Kaatuneiden upseerien ja aliupseerien nimet mahtuivat tähän kuvaan.

 

Sotamiesten nimiluettelo on niin pitkä, että se on kokonaisuudessaan seuraavissa kolmessa kuvassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteenvetona Pohjan Poikien tappioluvuista Viron vapaussodassa se, että heitä kaatui sotaretken aikana 116 (joiden kaikkien nimet on kaiverrettu Valgan kirkon seinällä sijaitsevaan sankarilaattaa) ja haavoittui 214 sotilasta.

 

 

Kerroin eilen Pajun taistelun muistomerkistä ja virolaisesta Julius Kuperjanovista.

Kun siihen lisätään tässä Pohjan Pojista kerrottu, kokonaiskuva Pajun taistelusta on ainakin jutun kirjoittajalle hahmottunut.

 

 

-Esko Erkkilä-

Pajun taistelu oli eräs verisimmistä taisteluista Viron vapaussodassa

Perjantai 13.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Tietämykseni Pajun taistelusta on ollut ennen Baltian matkaamme kovin köykäinen ja sen vuoksi olinkin tyytyväinen, kun kuulin, että eräs kohteemme on Pajun taisteluun liittyvät maastot.

 

Pääsimmekin matkamme aikana tutustumaan 31.1.1919 käydyn Pajun taistelun taistelumaastoon.

 

Viron vapaussotaan liittyvän Pajun taistelun lopputulos oli, että virolaiset ja suomalaisten vapaaehtoisjoukot valtasivat Latvian rajalla sijaitsevan Valgan kaupungin.

 

 

 

Pajun taistelun muistoksi on rakennettu korkea muistomerkki…

 

 

 

…jonka huipulla sijaitsevan muistokiven äärellä tämän jutun kirjoittaja.

 

 

 

Taistelupaikan vierellä sijaitsevassa opastustaulussa kerrotaan taistelun vaiheet viroksi ja englanniksi.

 

 

 

Pajun taistelussa virolaiset ja suomalaisten Pohjan Poikien vapaaehtoisjoukko löivät Neuvosto-Venäjän latvialaisen tarkk´ampujapataljoonan.

Virolaisten komentaja luutnantti Julius Kuperjanov haavoittui Pajun taistelussa kuolettavasti ja hän kuoli 2.2.1919.

Kuperjanov oli mukana vapauttamassa Tarttoa neuvostojoukoilta 14.1.1919.

Pohjan Poikien osuus Pajun taistelun ratkaisussa oli merkittävä. Siitä ehkä oma juttunsa aikanaan!

-Esko Erkkilä-

Terveisiä Liettuasta, Latviasta ja Virosta!

Torstai 12.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Kotiuduin perhekuntani kanssa eilisen varhaistunteina viiden päivän matkalta Baltiasta.

 

Kyseessä oli jo yhdeksäs peräkkäinen kesä, jolloin osallistuin kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen johtamalle kulttuuri-, historia- ja sotahistoriamatkalle.

 

Matkamme alkoivat hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten sotaveteraanien ja heidän läheistensä matkalla luovutettuun Karjalaan. Porukka on pysynyt pääosiltaan saman taustaryhmän omaavana ja matkamme ovat vuosien saatossa suuntautuneet Venäjän lisäksi Puolaan, Liettuaan, Latviaan sekä Viroon.

 

Kenraali Lehtimäki omaa sotilastaustan lisäksi vahvan otteen historiaan sekä kulttuuriin, joten matkat ovat aina muodostaneet sotahistorian lisäksi mielenkiintoisen kokonaisuuden.

 

Eilen päättyneen matkamme aikana yövyimme Liettuassa yhden yön ja Latviassa kolme yötä. Meno- ja paluumatkan suoritimme Viron ”läpiajona”, mutta mielenkiintoisia kohteita oli myös siellä.

 

Aineistoa matkaltamme kertyi paljon ja pyrin hyödyntämään matkan antia lähipäivinä myös näillä sivuilla.

 

Kesäinen Suomi on poliittisesti lomalla, mutta muuten tapahtumia on paljon. Toivon, että Baltian matkamme anti ei jää näillä sivuilla muiden tapahtuminen varjoon. Naputtelen näitä rivejä tiukan Viherpeukalopäivän jälkeen 11.7.2012 myöhään illalla ja yhtään riviä Baltian matkasta ei ole vielä näppäimistöltä ”löytynyt”.

******

 

Kaikki tiedämme, että Virossa kadut ja puistot ovat kauniita sekä hyvinhoidettuja.

 

Sama tilanne on myös Liettuassa sekä Latviassa. Baltian maat ovat neuvostomiehityksestä vapauduttuaan panostaneet kansalaisten viihtyvyyteen ja elinympäristön huolenpitoon sekä kauneuteen.

 

Tässä pieni kuvakimara Liettuan ja Latvian kaupungeissa näkemistämme kukkaistutuksista. Voidaan todeta, että meillä on opiksi otettavaa!

 

 

Liepajan Yliopistorakennuksen edessä on komea perhosistutus!

 

 

 

Latvian Kansallisoopperatalon edessä Riikassa on aina kesäisin hienot kukkaistutukset!

 

 

Ja sitten ”nimettömiä” kukkaluomuksia:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toivottavasti joku näistä hienoista kukka-asetelmista tuo jollekin lukijoista mieleen saman ajatuksen kuin minulle:

"Tuollainen pitäisi saada aikaiseksi!"

-Esko Erkkilä-

"Juna kulkee Hämeenkyrössäkin"

Keskiviikko 11.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrön Sanomien päätoimittaja Katri Linnikko laati toimitukseen lähettämäni aineiston pohjalta jutun, jonka liitteenä oli Juhannusjunasta aattoiltana ottamani valokuva.

 

 

Linnikon juttu julkaistiin 26.6.2012 ilmestyneessä Hämeenkyrön Sanomien numerossa ja sen otsikkona oli tämän kirjoituksen otsikko. Julkaistu juttu kuului näin:

 

Komissa mökkeilevä Esko Erkkilä lähetti toimitukseen kuvia juhannusjunan matkasta Hämeenkyrön ja Viljakkalan rajalla Majajärvellä. Kuvat on otettu juhannusaattoiltana noin kello 22.

 

– Aika harva taitaa tietää, että junien päärata kulkee Hämeenkyrön alueella. Matka ei ole kuin puolisentoista kilometriä, mutta kuitenkin. Viljakkalan puolella rata kulkeekin huomattavasti pidemmän matkan, Erkkilä kertoo.

 

Majajärven kohdalla on liikennepaikka, jossa tavarajunat odottavat nopeampia henkilöjunia ja sen vuoksi siellä on kaksi raidetta.

 

– Kauko-objektiivilla otetut kuvat ehkä hieman valehtelevat, kun juhannusjuna näyttää saapuvan Hämeenkyröstä Viljakkalaan lukuisten opastinlaitteiden viidakossa - mitään ei kuitenkaan ole manipuloitu, vaan kaikki on totisinta totta. Aikasmoinen opastinviidakko on pitäjiemme rajalla, Erkkilä tuumaa.

 

Junaliikenne on Erkkilälle tuttua vuosien varrelta, sillä junaraide kulkee hänen mökkimaidensa halki.

 

 

 

Jutun kuvituksena oli tämä Juhannusjunasta ottamani kuva.

 

 

-Esko Erkkilä-

Juhannusruusujen myöhään venynyt kukinnan alkaminen kertoi kesän viivästymisestä

Tiistai 10.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Juhannusruusujen kukinta-aika kertoo kesän varhaisuudesta tai viivästymisestä.

 

Sääoloiltaan normaalina vuonna juhannusruusut kukkivat Tampereen seudulla juhannuksena tai jopa hieman ennen keskikesän juhlaa.

 

Kesä on tänä vuonna vähintään kaksi viikko myöhässä tavanomaisesta, sillä juhannusruusujen kukinta siirtyi pari viikkoa juhannuksen jälkeen.

 

 

Juhannusruusu on todellinen talonpoikainen kulttuurikasvi, sillä sen paikka oli ja on yhä edelleen maalaistalojen kuistin vierellä.

 

Olen aina ihaillut juhannusruusua sen kukkiessa. Ihailuni johtuu varmaan osaltaan siitä, että meillä kotonani ei lapsuudessani ollut juhannusruusuja!

 

Mökillämme olemme pitäneet huolen, että meillä on mökin ympärillä muutama juhannusruusuryhmä.

 

Olemme saaneet oman juhannusruusukantamme naapuritalon kuistin viereltä ja kamarin ikkunan alta.

 

Juhannusruusun kukissa pörräävät kimalaiset täydentävät juhannustunnelman. On varottava, kun laittaa nenänsä nauttimaan oikein läheltä juhannusruusun aitoa tuoksua, että ei samalla saa kimalaisen pistoa nenänpäähänsä!

 

-Esko Erkkilä-

Räjähdysonnettomuus, joka olisi voinut tapahtua Tampereella Ikean rakennustyömaalla ja joka on hyvin todennäköinen, jos jätevesien keskuspuhdistamo rakennetaan Sulkavuoreen tai Lakalaivan suunnitelma toteutetaan

Sunnuntai 8.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Rakennustyömaalla Espoon Matinkylässä sattui tiistaina 3.7.2012 räjähdysonnettomuus, joka olisi aivan hyvin voinut tapahtua myös Tampereella.

Kauppakeskus Isosta Omenasta ja lähistön asuintaloista meni ikkunoita rikki, sillä dynamiittiräjähdys heitti kiviä pitkälle ympäristöön.

Myös ihmisiä loukkaantui kivisateessa. Aineelliset vahingot olivat mittavat ja loukkaantuneita oli lopulta ainakin kaikkiaan kahdeksan, joista viisi kuljetettiin hoitoon ja kaksi tarkastettiin paikan päällä – yksi loukkaantunut ilmoittautui viranomaisille vasta myöhemmin.

On vain hyvää tuuria, että Tampereella Ikean räjäytystöiden aikana ei tapahtunut henkilöihin kohdistuneita onnettomuuksia – lähiseudun omakotitalot vaurioituivat ja osa varsin vakavastikin.

 

Palokallion Omakotiyhdistys ry vastusti viimeiseen saakka Ikean tulemista Lahdesjärven alueelle, mutta tyhmyyksissämme suostuimme mielettömään rakennushankkeeseen. Olin eräs omakotiyhdistyksen vastuuhenkilöistä, joita vedettiin hankkeessa raskaasti nenästä! En siis väistä vastuutani Ikean tulosta Tampereelle – toki kadun toimintaamme nyt vankasti!

 

Uskoimme, että sopimalla asioista Tampereen kaupungin kanssa saisimme kotimme turvattua, mutta toisin kävi!

 

Ikea-räjäytykset aiheuttivat Palokalliolla vakavia vaurioita ja sopimuksestamme huolimatta Tampereen kaupunki vähät välittää korvauksista.

 

Evästykseni Koivistonkylän asukkaille on, että Sulkavuoren keskuspuhdistamon toteuttaminen tekee taloistanne raunioita ja kukaan ei tule korvaamaan talojenne vaurioitumista.

 

Älkää tehkö sitä virhettä, jonka me palokalliolaiset teimme; suostuimme Tampereen kaupungin johtavan luottamushenkilön ja erään virkamiehen katteettomiksi osoittautuneisiin lupauksiin, kun he pyysivät vetämään pois Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa olleen vedenpitävän valituksemme Ikean rakennushankkeen torppaamisesta.

 

Mainitut päättäjät saapuivat kokoukseemme villapaitaan pukeutuneina ja me menimme ansaan – vedimme valituksemme pois hallinto-oikeudesta ja sen tuloksena saimme vakavat vauriot omakotitaloihimme.

 

Pääsin vähällä, sillä talomme tiiliverhous on vahvasti raudoitettu ja vahingot meillä olivat kuudensadan (600,00) euron arvoiset. Kaupunki korvasi ne, mutta joillekin alueemme omakotitaloille syntyneitä yli 30.000 euron arvoisia vahinkoja Tampereen kaupunki ei ole suostunut korvaamaan. Näin siitä huolimatta, että Palokallion Omakotiyhdistys ry:n ja Tampereen kaupungin sopimuksessa näin todetaan.

 

Olen solidaarinen Koivistonkylän asukkaita kohtaan ja vastustan jätevesien keskuspuhdistamon rakentamista Sulkavuoreen.

 

Solidaarisuuteni yltää myös kaikille niille alueille, joiden kautta jätevesien tarvitsemat tunnelit jouduttaisiin räjäyttämään Viinikanlahden puhdistamolta Sulkavuoreen ja Sulkavuoresta Pyhäjärveen.

 

Sulkavuori-vaihtoehto raunioittaisi merkittävän osan eteläisestä Tampereesta.

 

Tähän kehitykseen en halua olla myötävaikuttamassa ja sen vuoksi vastustan jätevesien keskuspuhdistamon rakentamista Sulkavuoreen!

 

-Esko Erkkilä-

Vanhojen aittojen kunnostaminen on kulttuuriteko

Lauantai 7.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Olen monien muiden tavoin seurannut, kun Tauno ja Ritva Hanhijärvi ovat ryhtyneet Viljakkalan Hanhijärvellä kunnostamaan kahta pihapiirissään sijaitsevaa aittaa.

 

Olen seurannut aittojen elämää pikkupojasta saakka ja olen nyt iloinen, että aitat ovat ”saamassa uuden elämän”.

 

Hanhijärvi oli ennen pinta-alaltaan suuri tila ja merkittävä kylän keskuspaikka se on yhä edelleen.

 

Jos ainakin pari sataa vuotta vanhat aitat osaisivat kertoa, niillä olisi aivan varmasti kerrottavanaan monta mielenkiintoista tarinaa.

 

Oletan, että Hanhijärven piiat ja rengit ovat viettäneet lukuisia mukavia hetkiä aitojen tunnelmassa. Aitoissa on varmasti lempi leiskunut ja nuoret kuhertaneet raskaan työpäivän jälkeen!

 

Varmaan myös lähitalojen palkolliset ja nuoriväki ovat satakunta vuotta sitten – ehkä kaksikin sataa vuotta sitten - kokoontuneet aitoille tapaamaan toisiaan.

 

 

Aitoista lähempänä Hanhijärven taloa sijaitseva aitta on säilyttänyt hyvin ryhtinsä ja se ei tarvitse muuta kuin yhden alimmaisen hirsikerroksen uusimisen.

Kuvasta nähdään, että uusi hirsikerros on jo paikallaan!

 

 

Toisen aitan entisöinti oli työmaalla poiketessani vasta alkuvaiheessa. 

Tämä aitta on hieman kärsinyt vuosisatojen kuluessa myös ”otsailmeestään”, mutta entisöimällä tästäkin saadaan hieno aitta.

Tauno Hanhijärvi ei ollut vielä käynyt tämän aitan sisällä ja hän odottikin pienoisella jännityksellä, että mitä aitan sisältä löytyy! 

Olisiko siellä vanhoja tarvekaluja, ehkä jopa rajakätkö tai asekätkö asekätkennän ajoilta? Jännittävää!

 

 

Kunnollisen katon laittaminen on vanhojen rakennusten säilymisen kannalta tärkeintä. Hanhijärven aittojen osalta tämä on hoidettu, joten aitat ovat kunnostettavissa.

 

 

Tunkit mahdollistavat vanhojen rakennusten alimmaisten hirsikerrosten uusimisen.

Vanha totuushan on, että alimmat hirsikerrokset lahoavat ja kun ne uusitaan, koittaa rakennukselle uusi elämä!

 

Kiitokset Tauno ja Ritva Hanhijärvelle, kun huolehditte kulmakuntamme merkittävien aittojen entisöinnistä!

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Kaupunkiliikenteen bussien korjaaminen Virossa oli ykkösaihe Tampereen Markkinoilla

Perjantai 6.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Torikauppiasyhdistyksen 2.7.2012 järjestämät heinäkuun Tampereen Markkinat kärsivät Keskustorilla samaan aikaan järjestetystä Tammerkosken sillalla –tapahtumasta.

 

Tammerkosken sillalla –tapahtuma oli vallannut suuren osan Keskustorista ja mm. osa poliittisten puolueiden sekä monien muiden markkinaosastoista joutuivat siirtymään sivummalle.

 

Olen tyytyväinen Suomen Keskustan lopulta saamaan esittelypaikkaan, sillä se oli melkein Tampereen Teatterin rappusilla.

 

Markkinoiden ykköspuheenaihe oli taannoin Tampereen kaupunginvaltuustossa voimallisesti esillä ollut Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen bussien korjaaminen Virossa.

 

Olen tyytyväinen, että Vihreiden Petri Siuron viime valtuustossa vankasti puolustama TKL:n bussien korjaaminen Virossa sai markkinayleisöltä yksiselitteisen tuomion.

 

Olen Vihreiden näkemyksen suhteen täysin eri linjoilla ja ihmettelen, että Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos suorittaa bussien korjaamista Virossa!

 

Tapasin osastollamme erään Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen palkkalistoilla olevan henkilön, joka kertoi olevansa niiden henkilöiden listoilla, joille pyritään uudelleensijoittamisen kautta löytämään uusi työpaikka. Henkilöllä, jota en tuntenut, on armonaikaa ensi vuoden loppuun saakka etsiä uusi työpaikka kaupungilta. Muutamia paikkoja on ollut tarjolla, mutta työntekijän mieleistä ei vielä ole löytynyt.

 

Kannustin infralaista ottamaan tarjottu työpaikka vastaan, mutta olin hänen kanssaan samaa mieltä, että uuden työpaikan vastaanottamisella ei ole kiirettä, sillä hänen uudelleensijoittamisajankohtansa ”erääntyy” vasta 31.12.2013.

 

Infralaisen kanssa keskustellessani huomasin taas kerran, että luottamushenkilön on tavattoman tärkeää päästä keskustelemaan erilaisten järjestelyiden kohteena olevien henkilöiden kanssa – näin henkilöt ovat luottamushenkilön mielissä ihmisinä ja eivät pelkästään lukuina tai numeroina.

 

Pyrkimiseni tapaamaan tavallisia infralaisia on syy siihen, että kalenteristani on aina löytynyt aika osallistua Infran erilaisiin henkilöstötilaisuuksiin – ihmettelen, että useat puheissaan ”työväen aatetta ajavat” eivät ole olleet tekojen asteella kiinnostuneita osallistumaan henkilöstötilaisuuksiin!

 

Kiitän minulle tuntemattomaksi jäänyttä infralaista ja hänen työkaveriaan, joiden kanssa sain markkina-aamuna käydä avartavan keskustelun.

 

Jos Siuron ajama Vihreiden linja tamperelaisen työn hylkimisessä yleistyy, joutuvat yhä useammat Tampereen kaupungin palkkalistoilla olevat työntekijät etsiytymään kortistoon.

 

Sitä en ainakaan minä Tampereen kaupungin veronmaksajana ja luottamushenkilönä halua!

 

-Esko Erkkilä-

OKRA-maatalousnäyttely alkoi suotuisissa sääolosuhteissa ja runsaan kävijäjoukon siivittämänä

Torstai 5.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Oripäässä järjestettävä OKRA-maatalousnäyttely on tänä kesänä ainoa maatalousnäyttely.

 

MTK-Pirkanmaa järjesti Kasvukausi –hankkeeseen kuuluvana opintomatkan jäsenilleen OKRAAN näyttelyn ensimmäisenä päivänä eilen eli 4.7.2012.

 

Osallistuin matkalle.

 

Päivän anti oli mielenkiintoinen ja näyttelystä riittäisi kerrottavaa paljonkin.

 

Keskityn tänään vain muutamaan asiaa:

 

 

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen suoritti näyttelyn virallisen avauksen.

Kokoomuslaisen ministeri Koskisen puheenvuoro oli kovin lattea ja kuvastaa sitä maatalous- ja elintarvikeasioiden pintapuolista hallintaa – ja halua – joka nykyisellä hallituksella on maan elintarvikehuoltoon.

Latteuksien luettelemisella ei saada aikaan mitään todellista kohennusta maataloustuotantoon eikä elintarvikesektorille. Kuluttajat joutuvat entistä enemmän tuuliajolle elintarvikeasioissa, kun maan hallitukselta puuttuu jämäkkä linja niiden hoitamisessa.

Etelä-Euroopan hulttiomaiden pankkien pelastaminen on nykyhallituksen agendalla ykkösasia ja silloin eivät suomalaisten ruokahuoltoon ja elintarviketurvallisuuteen liittyvät haasteet ole hallituksen työjärjestyksellä tärkeimpiä asioita.

Surullista, mutta totta.

 

 

Okran näyttelypäällikkö Jukka Isotalo - joka tässä odottaa ministeri Koskisen kanssa avajaistilaisuuden alkamista – kertoi, että ensimmäisen päivän kävijätavoite on 15.000 näyttelyvierasta ja näyttelyn kokonaiskävijämääräksi ennakoidaan 70.000 vierasta. Luvuista voi päätellä, että maatalous ja elintarviketuotanto kiinnostavat kansalaisia.

 

OKRA on perinteisesti saanut myös poliitikot vahvasti liikkeelle kansan pariin:

 

 

Tässä työkaverini johtaja Pasi Lähdetie (vasemmalla) Raisiolta ja kansanedustajat Jari Leppä (keskusta) sekä Katja Taimela (SDP) ovat keskusteluissa Suomen elintarvikehuoltoon liittyvien kysymysten merkeissä.

 

 

Tapasin Lepän ja Taimelan myöhemmin Keskustan teltalla ja pyysin silloin heidät yhteiskuvaan Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikon kanssa.

 

Poliitikot ovat otollisia valokuvauskohteita, sillä kameran nähdessään he ovat auliisti valmiita olemaan kuvauskohteina.

 

 

On mainio asia, että kansanedustajat ovat mukana kesän suurtapahtumissa ja tapaavat niillä toisiaan. Uskon vakaasti, että päättäjien keskinäiset tapaamiset epävirallisemmissa merkeissä auttavat heitä yhdessä löytämään ratkaisuja myös tiukoissa poliittisissa väännöissä!

 

Kiitän jo tässä vaiheessa Lions Club Oripäätä hienon maatalousnäyttelyn järjestämisestä!

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin riskienhallintajärjestelmät ovat pettäneet?

Keskiviikko 4.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Tiedän, että Tampereen kaupungilla on korkeasti oppineiden ja jäsenkirjaltaan sopivien virkahenkilöiden suunnittelemat monikymmensivuiset riskienhallinnan periaatteet ja toimintaohjeet.

 

Ohjeita pänttäytetään kaupungin operatiivista toimintaa pyörittäville virkamiehille ja päätöksistään kaupunkilaisille vastaaville luottamushenkilöille.

 

Valkoisessa talossa lounastavat johtavat virkahenkilöt ovat tyytyväisiä, kun kaupungilla on toimivat riskienhallintajärjestelmät.

 

Totuus näyttää kuitenkin olevan jotain muuta.

 

Toimivien riskienhallintajärjestelmien puuttumisesta on vankka tae se taloudellinen tilanne, johon Tampereen kaupunki on ajautunut.

 

Julkisuudessa puhutaan Tampereen kaupungin kohdalla 40 miljoonan euron suuruisesta miinusmerkkisestä taloudellisesta lopputuloksesta tänä vuonna. Käytävillä kuiskitaan ja neuvotteluhuoneissa puhutaan kuitenkin jopa 70 miljoonan euron suuruisesta miinusmerkkisestä tuloksesta!

 

Olen itsekin ollut kuulemassa, kun suurta epäonnistumista taloudellisen tuloksen ennustamisessa perustellaan yhteisöveron ennakoitua alhaisemmalla tuotolla.

 

Uskon, että Tampereen kaupungin riskienhallintajärjestelmissä on sivukaupalla uhrattu aikaa, vaivaa ja jopa rahaa siihen, että miten löydetään konttorissa työskentelevän minimipalkkaa nauttivan yksinhuoltajaäidin tekemä mitätön kirjoitusvirhe tai väärälle tilille tapahtunut tiliöinti.

 

Riskienhallintajärjestelmässä ei varmaan mainita sanaakaan siitä, että miten virkamies- ja luottamushenkilöjohdon pitäisi varautua esim. Nokia Oyj:n huonoon tulokseen ja sitä kautta Tampereen kaupungin saamien yhteisöverojen alenemiseen.

 

Epäilen, että Tampereen kaupungin riskienhallintajärjestelmässä jahdataan ”kissojen ja koirien kanssa” konttoripuurtajien lyijykynien liian suurta kulutusta, mutta ummistetaan silmät todellisten päättäjien laiminlyönneille, kun he eivät ole pystyneet suunnittelemaan vaihtoehtoisia suunnitelmia, jos kaupungin kassaan kilahtavat yhteisöverot alenevat.

 

Nyt yhteisöverojen tuotto on alentunut ja p….t ovat housuissa!

 

-Esko Erkkilä-

Olipa aineksia hupiohjelmalle Hauskat kotivideot!

Tiistai 3.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Kaikki varmaan ovat joskus katsoneet Nelosella toimittaja Sampo Marjomaan juontamaa ohjelmaa, jonka nimi on: ”Hauskat kotivideot”.

 

Ohjelmassa nähdään hulvatonta menoa. Usein hulvaton meno on sitä, että ajetaan joillakin menopeleillä päin pylvästä, ajetaan veteen tai muuten rikotaan kalliita vehkeitä.

 

Olin aiheuttaa itselleni aiheen päästä Hauskojen kotivideoiden sarjaan, kun ajoin remontista hakemaani ruohonleikkuria alas peräkärrystä.

 

Pahaksi onnekseni poikani oli paikalla ja ikuisti tapahtuman.

Kamerassani on myös videointimahdollisuus, mutta onneksi se ei ollut käytössä ja sen vuoksi en nyt pääse Sampo Marjomaan vinoiltavaksi!

 

 

Ruohonleikkurimme mahtuu vallan hyvin kuomullisen peräkärrymme sisään ja sitä on siellä hyvä kuljettaa.

 

 

Peruuttaminen onnistui aluksia hyvin…

 

 

 

…mutta sitten ajoluiska putosi alta pois ja ruohonleikkuri jäi kiikkumaan maan ja taivaan välille.

 

Takapyörät tavoittivat maanpinnan ja kun peruutusvaihde oli päällä ja vetävät pyörät pyörivät, leikkuri rysähti lopulta maahan – ilman ajosiltaa!

 

Arvatkaapas, että oliko minulla kiire kokeilla juuri remontista noutamani ruohonleikkurin toimintakunto?

 

Vastaan, että oli ja helpotus olikin melkoinen, sillä yli 15 –vuotta vanha Stigamme ei vaurioitunut rysäyksessä.

 

Tapahtuman opetuksia on ainakin kaksi:

 

• ajosillan turvallinen kiinnitys olisi pitänyt varmistaa vaikkapa sitomalla se peräkärryyn tukevasti
• älä päästä valokuvaajaa paikalle, kun teet vähänkin riskialtista työtä!

 

Loppu tässäkin tapauksessa kuitenkin hyvin, joten kaikki hyvin!

 

 

-Esko Erkkilä-

 

PS. Peräkärryn hankintaa suunnitteleville ehdottomana vinkkinä se, että hankkikaa kuomullinen peräkärry. Se on mainio kapistus!

Karhen Markkinat olivat karhelaisten voimannäyte

Sunnuntai 1.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Karhe on kylä Viljakkalassa. Se sijaitsee Viljakkalan kirkonkylältä Ylöjärvelle ja edelleen Tampereelle menevältä tieltä Hirvilahdessa erkaantuvan ja Kyrönlahteen päätyvän tien varrella.

Viljakkalan Karhella sijaitsevan Karhen koulun vanhempainyhdistyksen - Karhen Koulun Vanhemmat ry – vuosittain viikko Juhannuksen jälkeen järjestämät markkinat ovat todellinen kyläläisten yhteinen voimannäyte.

 

Tänä vuonna markkinapäivä oli kesäkuun viimeinen päivä ja väenpaljous markkinoilla ennenkuulumaton.

 

 

 

Viljakkalasta Karhen keskustaan tultaessa tie näytti autiolta ja tyhjältä,…

 

 

 

…mutta tiennyppylän jälkeen autojen jono Karhen koulua lähestyttäessä oli tien molemmin puolin melkoinen.

 

 

 

Koulun urheilukentän teräsaitaan kiinnitetyt mainokset olivat tehonneet, sillä urheilukenttä oli täynnä myynti- ja esittelykojuja sekä innokasta yleisöä.

 

 

Markkinoiden kuuluttajana ja juontajana toimi Juhani Malkamäki, jos on tässä Info-pisteellä yhdessä vanhempainyhdistyksen rahastonhoitajan ja yhdistyksen nettiasioista vastaavan Marianne Rinneheimon kanssa.

 

 

Kuulin useammankin näytteilleasettajan kiittelevän Karhen Markkinoiden järjestelyjä. 

Kun näytteilleasettajat aamulla saapuivat paikalle, oli heidän varaamansa paikat merkitty siististi kalkkiviivoilla ja sen lisäksi jokaisella paikalla oli näytteilleasettajan nimikyltti. 

Monille erilaisille markkinoille ja tapahtumiin osallistujana osaan arvostaa sitä, että omaa maksettua ja erikseen luvattua näyttelypaikkaansa ei tarvitse etsiskellä ja vielä vähemmän, että siitä tarvitsisi ”taistella” muiden näytteilleasettajien kesken. 

Toivottavasti yhden ja toisenkin markkinoiden järjestäjät tekevät opintomatkan Viljakkalan Karhelle!

 

 

 

”Vipu Viljakkala ry” oli vahvasti mukana Karhen markkinoilla. 

Valittelin osastolla, että en ole ehtinyt heidän tilaisuuksiinsa, mutta jäsenmaksuni olen säntillisesti maksanut. 

Vipu on aloittanut luontotilaisuuksien sarjan ja syksymmällä ne tulevat jatkumaan. Kannattaa seurata www.vipu.fi –nettisivuja!

 

 

Karhen Markkinoiden eräs huippukohta oli Vipun järjestämä autohuutokauppa. Meklarina toimi Jukka Niittyoja.

Kolme viikkoa sitten katsastetun auton sai mielestäni huippuhalvalla, sillä uusi omistaja sai sen omakseen 310 eurolla!

 

 

Markkinoilla oli tarjolla monenlaista mielenkiintoista.

Tässä taitelija Tiina Pullinen Mouhijärveltä esittelee kangasalalaiselle Eero Tammelle maalaamiaan kattotiiliä.

Pullisen Tammelle esittelemässä tervetulotoivotustiilessä on monimielinen toteamus:

 

”Kaikki vieraat ilahduttavat - toiset saapumalla ja toiset lähtemällä!”

  

Takana näkyy samaan tarkoitukseen maalattu tiili ja sen teksti kuuluu näin:

 

”Kotimme oli siisti viime viikolla - harmi, ettet nähnyt sitä!”

 

 

 

Tiina Pullisen maalaamassa äidin keittiötä kuvaavassa kattotiilessä on vinha totuus:

”Täällä on aina kaksi päivällisvaihtoehtoa:

1.      syö

2.      ole syömättä”

 

 

Karhen Markkinoiden monipuolisuudesta kertoo, että lapset pääsivät siellä myös pyhäkouluun. 

Johanna Kivimäen vetämässä pyhäkoulussa Raamatun kertomuksia elävöitettiin aiheisiin liittyvillä tarrakuvilla.

 

Poliittiset puolueet olivat aktiivisina mukana Karhen Markkinoilla:

 

 

Keskustan Karhen paikallisyhdistyksen osastolla Esko Arolalla ja Anita Korpilahdella riitti kiirettä, kun vastailivat yleisön esittämiin kysymyksiin.

 

 

Myös Kokoomuksella oli oma osastonsa…

 

 

 

…ja sama tilanne oli myös Ylöjärven demareilla.

 

 

 

Kristillisdemokraattien Leena Hautakangas ja Veli-Matti Antila kertoivat muodostavansa liikkuvan kahden henkilön ”näyttelyosaston”.

 

 

 

Uskon, että Karhen Markkinoista jäi kaikille ns. hyvä maku suuhun. 

Tapahtuma on sellainen, että tuttuja tulee vastaan melkein joka askeleella. 

Sain muutamissa keskusteluissa taas uutta tietoa Viljakkalan ja viljakkalalaisten vaiheista. 

Markkinakokemukset, jos mitkä todistavat, että kunta on jotain paljon muuta kuin kuntarajoja ja niiden siirtelysuunnitelmia.

 

 

 

Koulun vieressä sijaitseva Soukon silta on kokenut vuosien saatossa monia muutoksia, mutta sen perustehtävä on säilynyt; sen yli pääsee turvallisesti Karhejärven yli joko Viljakkalan tai Kyrönlahden suuntaan.

 

Toivottavasti nyt vallassa olevat päättäjät muistavat, että syrjemmälläkin asuvat tarvitsevat palveluja.

Päättäjien on turvattava syrjäkylien palvelut.

Palvelujen turvaaminen on nykyisten päättäjien hyvä muistaa,  vaikka kokevat kuinka olevansa valtansa kukkuloilla!

 

-Esko Erkkilä-

Politiikkaan kaivataan liike-elämässä kunnostautuneita osaajia

Lauantai 30.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Haluan tässä jutussani arvostaa kahtakin hyvin menestynyttä K-maatalouskauppiasta, jotka olen tuntenut heidän lapsuudestaan saakka. Sen jatkona peräänkuulutan liike-elämässä hankittua kokemusta myös politiikkaan.

 

Pontimena juttuuni on Maaseudun Tulevaisuudessa maaliskuun 23. julkaistu juttu, jonka otsikkona on

 

K-kauppiaat: Ostovoimaa ei saa vaarantaa

 

Toimittaja Tiina Taipaleen kirjoittamassa juttukokonaisuudessa osa käsittelee jalasjärveläistä K-maatalouskauppias Sami Saarniota.

 

Muistan Samin jo niiltä ajoin, kun hän palasi pienenä poikana koulusta isänsä Matti Saarnion omistamaan kauppaan, jossa mm. minä olin esittelemässä työnantajani rehutuotteita.

 

Sami oli aktiivinen nuorimies ja kaatoi koulusta tultuaan esittelijöiden esittelypöydät nurin ja nautti siitä!

 

No, me teollisuuden esittelijät olimme pitkämielisiä ilmiselvää tulevaa kauppiasta kohtaan ja nostelimme esittelypöydät kiltisti taas kuntoon.

 

On hienoa, että Sami Saarniosta on kasvanut tervehenkinen maatalouskauppias ja toivottelen hänelle parhainta menestystä!

 

Esimerkillistä suhtautumista Samin asenteessa kertoo toimittajan väliotsikko, joka kertoo Samin arvostavan kauppansa henkilökuntaa.

 

 

Toinen muistelukseni koskee Jalasjärven naapuripitäjässä Kauhajoella vaikuttavaa K-maatalouskauppias Hannu Loukkoa.

 

Hannu on laajentanut liiketoimintaansa Kauhajoen lisäksi myös Närpiöön sekä Vähäkyrön Tervajoelle.

 

Aloitin agribisnesurani Hannu Loukon isän Matti Loukon omistamassa K-Maatalouskeskuksessa Kauhajoella.

 

Muistan Hannun koululaisena, joka ei ottanut liian raskaasti perusopintoja. Mainiot liikemieslahjat ovat sittemmin vauhdittaneet Hannun etenemistä liike-elämässä.

 

Arvostan Hannu Loukon liikemiesuraa ja olen enemmän kuin tyytyväinen, että hän kohosi jossain vaiheessa jopa Kesko Oy:n hallintoneuvoston jäseneksi.

 

Liike-elämässä saavutetut hyvät tulokset ovat asioita, joita arvostan.

 

Tuokiokuvat tässä jutussa lyhyesti esitellyistä kauppiaista ovat esimerkki liike-elämässä hyvin pärjänneistä ”nuorukaisista”, jotka ovat alansa huippuja.

 

Liike-elämästä kunnallispolitiikan ”taustataaviksi” siirtyneenä valittelen, että monia kauppamiehiä tarvittaisiin hyvin kipeästi laittamassa kuntoon myös kunnallispolitiikan sekä valtakunnan politiikan kuvioita!

 

Olen monesti ollut malttamaton siihen saamattomuuteen, joka ainakin kunnallispolitiikalle on leimaa-antavaa. Toraillaan ja käydään eräänlaista varjonyrkkeilyä muita puolueita kohtaan, mutta todellisia päätöksiä ei pystytä tekemään.

 

Päätökset – jos niitä lainkaan tehdään – jäävät torsoiksi ja eivät palvele kuntalaista.

 

Liike-elämälle tyypillinen suoraviivaisuus olisi tarpeen myös politiikassa!

Lainaan soveltaen arvostamani Mauri Pekkarisen lausumaa Keskustan puoluekokouksessa Rovaniemellä kun totean, että tarvitaan kauppiasmaista otetta politiikkaan - Mauri taisi tosin olla sitä mieltä, että autokauppiaat eivät kuulu politiikkaan!

Olen vakaasti sitä mieltä, että liike-elämässä hankittu kokemus on suurta pääomaa politiikassa!

Toivon ja vakaasti uskon, että Keskustan puheenjohtajaksi valittu Juha Sipilä pystyy vastaamaan haasteeseeni!

 

-Esko Erkkilä-

Rikkidirektiivin kustannuksia kohottava vaikutus koskee myös suomalaista ruokaa

Perjantai 29.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Vuoden 2015 alussa voimaantulevan rikkidirektiivin ennakoidaan merkitsevän suomalaiselle talouselämälle 1.200 miljoonan euron lisäkustannuksia vuodessa.

 

Julkisuudessa puhutaan, että kustannusrasitus kohdistuu vientiteollisuudelle, mutta näinhän ei pelkästään ole, vaan myös tuontituotteet joutuvat direktiivin voimaantullessa maksumiehiksi.

 

Tunnen työkokemukseni perusteella maatalouden ja kotieläintalouden tuotantopanosten kustannusrakenteen ja olen huolissani direktiivin vaikutuksista tavallisen suomalaisen elämään.

 

Suomeen joudutaan tuomaan merkittävä osuus kotieläintalouden tuotantopanoksista, sillä esim. eläinten ruokinnassa tarvittavista valkuaisraaka-aineista ainoastaan alle 20 % on kotimaista alkuperää.

 

Valtaosa kotieläinten tarvitsemasta täydennysvalkuaisesta joudutaan tuomaan. Haihattelut herneen tai härkäpavun viljelyn laajentamisesta eivät vaikuta tilanteeseen hönkäsen pöläystä!

Kaikki soijarouheet ja merkittävä osa rypsirouheesta/rapsirouheesta ovat tuontitavaraa. Suomessa jalostettavaan rypsirouheeseen tarvittavasta raaka-aineesta vain n. puolet saadaan kotimaasta. 

 

Vaikka rypsialan laajentamiseen on panostettu paljon menneinä vuosina, todellista valkuaisomavaraisuuden kohoamista ei ole saatu aikaan.  Kasvinvuorotteluperiaatteet ovat merkittävä syy sille, että rypsialaa ei pystytä laajentamaan.

 

Rikkidirektiivin myötä kustannuspaineet kotieläintuotteiden hinnankorotuksiin kasvavat.

 

Kotieläintuottajien mahdollisuudet tappiollisen tuotannon jatkamiseen ovat jo nyt tiensä päässä ja rikkidirektiivin vaikutukset saattavat olla lopullinen niitti sille, että kamelin selkä taittuu.

 

Se merkitsee, että kotimaisen sianlihan, kananmunien ja jopa maidontuotanto ehtyy. Mitä sen jälkee laitamme suuhumme?

 

Haluan tällä kirjoituksellani muistuttaa, että rikkidirektiivin voimaantulo ei merkitse vaikeuksia yksistään vientiteollisuudelle, vaan se saattaa olla kuolinisku myös suomalaiselle kotieläintuotannolle ja kotimaiselle ruualle!

 

-Esko Erkkilä-

Päivittäistavarakauppa hyödyntää ostajavoimaansa useilla kilpailun kannalta kyseenalaisilla tavoilla

Torstai 28.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Käsittelen vasta nyt asiaa, joka Kilpailuviraston selvityksen perusteella julkistettiin jo tammikuun 10. päivänä tänä vuonna.

 

Kyse on Kilpailuviraston päivittäistavarakauppaa koskevasta selvityksestä. Selvityksen nimi on:

 

Kuinka kaupan ostajavoima vaikuttaa kaupan ja teollisuuden välisiin suhteisiin?

 

Selvityksen suorittajina sekä vastuuhenkilöinä olivat Kilpailuviraston erikoistutkijat Tom Björkroth, Heli Frosterus ja Aija Palo sekä tutkija Milla Kajova.

 

Selvitysraportti keskittyy melko suppealle alueelle päivittäistavarakaupan toiminnassa, mutta asiantuntijoille oli tutkimattakin selvää, että juuri niillä alueilla päivittäistavarakaupan toiminta on härskeintä.

 

Selvityksen piiriin kuuluivat päivittäistavarakaupalle tuotteitaan toimittavat liha-, leipomo-, mylly- ja lemmikkieläinruokateollisuus.

Kommentoin muutamaa selvityksessä esilleotettua asiakokonaisuutta:

 

Hyllymaksuista ml. markkinointirahat selvitys toteaa, että vastikkeettoman markkinointirahan osuus Suomen päivittäistavarakaupan markkinoilla on huomattava.

 

Tämä voi nostaa tuotteiden hintatasoa, sillä tavarantoimittajat joutuvat luonnollisesti siirtämään markkinointikustannukset hintoihin.

 

Selvityksessä todetaan, että riskinsiirtoa kaupalta teollisuudelle esiintyy monella eri tapaa.

 

Takaisinostovaatimukset ovat ylivoimaisesti yleisin riskinsiirron muoto. Leipomo- ja lemmikkieläinruokateollisuuden aloilla takaisinostovaatimusten osuus oli jopa 75 prosenttia – kauppa ei siis ota mitään riskiä hankkimiensa tuotteiden vanhenemisesta, vaan riski on sälytetty teollisuudelle! Uskomatonta!

 

Olen eri yhteyksissä tälläkin saitilla jatkuvasti puuttunut kaupan omien merkkien (mm. Rainbow ja Pirkka) eli private label-tuotteiden turmiollisuuteen.

 

Kaupan omat merkit ovat merkkituotteiden heikkolaatuisempia kopioita.

 

Kilpailuviraston selvitys tukee mielipidettäni, sillä selvityksen mukaan privat label –tuotteiden kautta kauppa hallinnoi kaikkien tuotteiden valikoimaa, hinnoittelua ja esillelaittoa. Lisäksi kauppa saa PL-tuotteiden avulla sellaista tietoa tuotteiden kulurakenteesta, että teollisuuden ja kaupan roolit sekoittuvat epäterveesti.

 

Selvityksessä puututaan myös siihen, että toimivan kilpailun esteitä riittää yhä myös perusolosuhteissa. Näitä ovat mm. kaavoitus sekä kaupan ja kauppakeskusten oheispalvelujen sijoittuminen.

 

On selvää, että Alkon ja pankkiautomaattien sijoittuminen eri kauppakeskuksiin luo varjon tasapuolisille kilpailuasetelmille.

 

Moni on ihmetellyt, että Kauppakeskus Elossa Ylöjärvellä ei ole Alkon myymälää, mutta kulkuväylistä syrjässä sijaitsevan S-Marketin vieressä se on! Osuuskauppaväki on osannut olla oikeaan aikaan välilöissä vaikutusvaltaisten päättäjien kanssa!

 

Kilpailuviraston selvityksen yhteenvedossa todetaan, että päivittäistavarakaupan ja tavarantoimittajien välillä ilmiöiden monimuotoisuus ja sijoittuminen ”harmaalle alueelle” luovat selvän tarpeen jatkotoimenpiteille.

 

Kuluttajana odotan Kilpailuviraston jatkotoimenpiteitä!

 

-Esko Erkkilä- 

PS. Selvitys on 138 –sivuinen ja se löytyy Kilpailuviraston www.kilpailuvirasto.fi –nettisivuilta. Kannattaa tutustua myös selvityksen julkistamistilaisuuden kalvoesitykseen.

Selvityksen voi tilata maksutta sähköpostiosoitteesta;

tiedotus@kilpailuvirasto.fi.

"Osakeyhtiö Sahanterä" - tamperelaista teollisuushistoriaa

Tiistai 26.6.2012

Osallistuin taannoin erään turkulaisen koulun ”tarpeettomien” koulutarvikkeiden huutokauppaan.

 

Eräs työkaverini kyllästyi huutokaupan verkkaiseen etenemiseen ja pyysi minua huutamaan hänelle tarjolla olleet kangaspuut. Tein työtä käskettyä, sillä eihän tamperelaisella voi olla mitään kiirettä, kun joka tapauksessa jouduin silloin yöpymään Turussa.

 

Työkaverini oli aamusella tyytyväinen, kun kerroin, että olin kangaspuiden ainoa huutaja ja nyt ne ovat hänen noudettavissaan huutokauppapaikalta heti aamusella.

 

Huusin itselleni kuulosuojaimia, joita oli ilmeisesti käytetty teknisissä töissä suojaamassa oppilaiden kuuloa. Kuulosuojainten lisäksi huusin myös aikamoisen kasan suorakulmia!

 

 

Suorakulmissa minua kiinnosti se, että niissä on maininnat ”Sahanterä” sekä ”Epilä”.

 

Maininta ”Epilä” viittasi Tampereeseen.

 

Olen vasta nyt ehtinyt perehtyä hankkimieni suorakulmien alkuperään.

 

Suorakulmani edustavat n. sata vuotta vanhaa, mutta nyt unhon yöhön joutunutta tamperelaista teollisuutta.

 

Tampereelle vuonna 1906 muuttanut Helsingin Teknillisen koulun käynyt Sixtus Syrjänen perusti 1910 yhdessä kunnallisneuvos Otto Thunebergin kanssa Oy Sahanterän Tampereelle Epilään.

 

Yritys joutui Vapaussodan melskeisiin ja sodassa sen tehdas-, konttori- ja varastorakennukset tuhoutuivat ja samoin kävi myös isännöitsijän talolle.

 

Vapaussodan jälkeen Oy Sahanterä rakensi uudet tilat yhdessä Epilän Konepajan kanssa.

 

Pulavuodet 1930-luvulla koettelivat voimakkaasti myös Oy Sahanterän toimintaa ja liiketoimintojaan laajentava Sixtus Syrjänen aloitti Epilän Kylpylän rakentamisen. Kylpylä oli nimeltään Rauhanlinna eli se oli nimetty Syrjäsen omistaman tontin mukaan. Kylpylä ei koskaan ehtinyt valmiiksi, mutta sen raunioita saattaa kuulemma vieläkin nähdä nykyisin Tampereen kaupungin omistamalla virkistysalueella.

 

Pitäisipä poiketa alueella!

 

1934 julkaistussa myyntikatalogissa Oy Sahanterä mainitsee mm., että se valmistaa seuraavia tuotteita:

 

• sirkkelisahoja
• raamisahoja
• tukkisahoja
• halkosahoja
• lankkusahoja
• jääsahoja
• paperileikkuuteriä
• hakunteriä
• paperikonekaavareita
• kuorianteriä
• höylänteriä
• jyrsinteriä
• höylänkuttereita
• hammaspuristimia
• erilaisia stansseja
• angeleita
• tiilikoneita
• sirkkeliakseleita
• muurainkauhoja
• suoriakulmia
• katukaavaimia
• venekaavaimia
• akkunakulmarautoja
• nahkurinveitsiä
• kaakeliveitsiä

 

Erityisen tyytyväinen olen, että valmistusohjelmassa kerrotaan v. 1934 olleen ”suoriakulmia”.

 

Niitä minulla on omistuksessani muutama kappale!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen lippu juhlistaa keskikesän juhlaa - Juhannusjunan etenemisen seuraaminen luo uutta kulttuuria!

Lauantai 23.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Eilen kello 18.00 lukemattomat siniristiliput kohosivat lipputankoihin juhlistamaan keskikesän juhlaa – Juhannusta.

 

Siniristilippu kohosi salkoon myös meillä.

 

 

Mökkimme lipputangossa on muutaman päivän ajan kesän aikana ehtinyt liehua isännänviirinä Agrologi-viiri eli koulukuntani tunnusviiri sen merkiksi, että isäntäväki on paikalla.

 

 

Agrologi-viirin tunnuskuviossa on lyhde kuvaamassa sitä tietämystä, jonka koulukuntani jäsenet omaavat maa-, metsä- sekä kotieläintaloudesta. 

Siinä on myös rataskuvio ja se kuvaa sitä käytännön kokemusta, jota agrologikunta omaa. Rataskuvio tulkitsee sitä monipuolista kokemusta ja tietämystä, jota agrologikoulutus tuo tullessaan lukuisiin yhteiskunnan eri tehtäviin.

 

Laskin isännänviirin lippusalosta klo 18.00…

 

 

…ja nostin lipputankoon Suomen lipun.

 

 

Pienten juhannusvieraidemme toivomuksesta laskimme vesille tänä kesänä ensimmäisen kerran soutuveneemme ja vieraamme tekivät isäntäväen edustajien kanssa souteluretken järvellä.

 

*******

 

Juhannusjuna on Yleltä hieno idea ja sen toteuttaminen sopii mainiosti juhannukseen.

 

Idean esimerkkinä on ollut mm. norjalainen Hurtigruten ja ohjelma on Ylen sekä keskieurooppalaisen ARTE-kulttuurikanavan yhteishanke. 

Mökkimme vierellä ja maittemme keskellä kulkee Tampere-Parkano-Seinäjoki –rautatie.

 

Sen alle joutui aikoinaan neljä hehtaaria metsäämme. Tiedän siis omakohtaisesti, että mitä merkitsee oman tilan pirstoutuminen teiden ja rautateiden rakentamisen seurauksena. Radan rakentaminen ja metsälohkon silpoutuminen oli kova paikka isälleni, joka oli hankkinut metsäpalstan synnyinkodinsa maista.

 

Juhannusjuna – kuten kaikki pääradalla kulkevat junat – kulki maidemme halki ja sen vuoksi kävelinkin 150 metrin matkan mökiltämme ratapenkalle seuraamaan Juhannusjunan kulkemista.

 

Pohjoiseen matkaavat matkustajajunat tapaavat  ohittaa mökkimme 18 minuutin kuluttua siitä, kun ne lähtevät Tampereelta.

 

Juhannusjuna oli kuitenkin liikkeellä verkkaisesti, sillä se saapui kohdallemme huomattavasti myöhemmin.

 

 

Otin saapuvasta Juhannusjunasta kuvia aluksi ”sarjatulella” ja tässä muutama lähestymiskuva. Juna on näissä kuvissa saapumassa Hämeenkyröstä Viljakkalaan.

 

 

 

 

Junan ohjaamosta tervehdittiin myös meitä, jotka metsätaipaleella olimme katsomassa Juhannusjunan etenemistä.

 

Kiirettä piti, sillä junan vauhti oli tavanomaiset 160 kilometriä tunnissa ja jossain välissä piti valokuvata myös Juhannusjunaa seurannut helikopteri! 

 

Juhannusjuna matkalla kohti Rovaniemeä, jonne se saapuu tänään aamusella.

 

 

 

”Kiskot vievät pohjoiseen” Majajärven kohdalla Viljakkalassa.

 

 

Radalla käynnin jälkeen kävin vielä mökkilaiturillamme ja kuvasin järvimaiseman Viljakkalasta Hämeenkyrön sekä rautatien suuntaan.

Järven pohjukassa rautatie kulkee aivan rannalla, joten laituriltamme voi seurata kaikkea rautatieliikennettä pääradallamme!

Onkin mukava seurata harvinaisempien mökkivieraiden ryntäämistä laiturille, kun junia kulkee radalla.

Juhani Ahon kertoma Matin ja Liisan ihmettely junia kohtaan elää edelleen!

 

 

Hyvää Juhannusta kaikille!

 

 

-Esko Erkkilä-