"Tässä ajaa Mikko...Pirkanmaan Asiaa!"

Perjantai 18.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Monia asioita Eduskunnassa jo vuodesta 2003 lähtien ajaneen kansanedustaja Mikko Alatalon vaalibussi tulee liikkumaan Pirkanmaan teillä tiuhaan tahtiin tulevan kuukauden aikana.

 

 

 

 

Bussin ikkunassa on mm. tämä paljon puhuva teksti.

 

Mikko kertoo, että he eivät kaihda syrjäseutujakaan eivätkä heikkoja teitä, sillä juuri niiden varrella asuvat ovat Mikon eräs äänestäjäryhmä. Mikko haluaa olla heidän asiallaan.

Mikolla oli ratkaiseva rooli, jotta Tampereen läntinen ohitustie on nyt valmis. Toki työ vaati yhteistyötä muiden puolueiden kanssa, mutta Mikon joviaali olemus oli yhteistyön rakentamisessa oiva ominaisuus.

Myönteisen päätöksen saaminen omassakin puolueessa oli tiukan väännön takana. Klaus Pentti ja Mikko Alatalo muodostivat Eduskunnassa varsinaisen duon, jotka lopulta saivat läntisen ohitustiehankeen onnelliseen päätökseen.

Muistan hyvin Aamulehdessä olleen pilapiirroksen, jossa rullaluisteleva Sauli Niinistö toteaa, että pääseehän Tampereen ohi! Puhemies Niinistö olikin paha kanto kaskessa, kun Tampereen läntisestä ohitustiestä väännettiin kättä.

 

 

Mikko Alatalo ja Jammi Humalamäki ovat parivaljakko, joka tekee tiivistä yhteistyötä myös Mikon bussikiertueen aikana.

 

 

 

Mikko Alatalo toteutti lauantaina 12.3.2011 Tampereella ja Nokialla suurimpien liikkeiden parkkipaikoilla kattavan vaalikiertueen. Tarjolla oli hernerokkaa ja hyvin se näytti tekevän kauppansa mm. Turtolan Citymarketilla, josta kuva!

 

Kiitän Mikkoa bussikiertueideasta ja siihen hänen liittämästään hernekeittotarjoilusta.

Mikko esittää bussikiertueellaan laulujaan. Laulujen lisäksi Mikon puheet ja hernerokkatarjoilu luovat mainiot puitteet yleisön mielenkiinnolle.

Asioita hoitamaan pystyvänä kansanedustajana Mikko voi olla varma, että on jatkossakin kansanedustaja!

 

-Esko Erkkilä-

Varttikarjalaisuus - arvostettu ominaisuus, vaikka monet eivät edes tunnista, että ovat varttikarjalaisia

Torstai 17.3.2011 - -Esko Erkkilä-

FT Outi Fingerroos,  Suomen Akatemian tutkijatohtori, etnologian yliassistentti, Jyväskylän yliopistosta on ”markkinoinut” itseään varttikarjalaisena.

Sain v. 2001 osallistua Outin kanssa samalle matkalle Tverin Karjalaan eli n. 160 kilometriä Moskovasta luoteeseen. Silloin hän ei vielä ollut FT!

Varttikarjalaisuus on minulla lähes omakohtainen kokemus, sillä kolme poikaani ovat varttikarjalaisia, koska vaimoni äiti oli kotoisin Salmin Mantsinsaarelta.

Varttikarjalaisuus tuli mieleeni, kun maaliskuun 9. päivänä sain hieman sivusta Sentteri-isäntänä seurata Pertti Hakasen järjestämää tilaisuutta Sentterissä.

Pertti oli yhdessä vaimonsa Seijan kanssa kutsunut Sentteri-vieraakseen Vpl. Pyhäjärvi –kerhon.

Tilaisuuteen tuli täyskarjalaisia eli Pyhäjärveltä evakkoon lähteneitä. Heidän lisäkseen mukana oli varmasti puolikarjalaisia muitakin kuin Pertti. Ehkä mukana oli myös muutama varttikarjalainen eli sellainen, jonka isovanhemmista toinen on syntynyt luovutetussa Karjalassa.

Arvostan erityisen korkealle täyskarjalaiset, mutta arvonannostani saavat nauttia myös puolikarjalaiset eli ne joiden vanhemmista toinen on syntynyt luovutetussa Karjalassa.

Varttikarjalaiset eivät useinkaan tiedosta karjalaisjuuriaan ja sen vuoksi aina iloisen FT Outi Fingerroosin tapaaminen tai hänen kuulemisensa ilahduttaa – Outi kun joka yhteydessä ”mainostaa” varttikarjalaisuutta.

Vpl. Pyhäjärvi –kerhon kokoontuminen oli hieno tilaisuus. Porukan yhteenkuuluvuus oli ulkopuolisenkin voimallisesti havaittavissa. Monet puhuttelevat karjalaislaulut kaikuivat Sentterin alasalista sisääntulokerrokseen.

Olen Venäjän-matkoillani muutaman kerran saanut poiketa Pyhäjärvellä ja tunnen siellä mm. lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkin sekä Pyhäjärven hautausmaan sijainnin. Uskon osaavani arvioida ne tunteet, jotka Vpl. Pyhäjärven asukkailla ja heidän jälkeläisillään ovat niiden äärellä.

Pertti ja Seija Hakanen tekivät arvokkaan työn, kun he kutsuivat Vpl. Pyhäjärvi-kerhon vieraakseen Sentteriin.

Pertin ja Seijan työ oli tavallaan valmistautumista ensi kesänä Sastamalassa järjestettäviä Pyhäjärvi-juhlia varten.

Juhlat järjestetään 16 -17.7.2011 ja ne tietävät monia työntäyteisiä hetkiä Pertti ja Seija Hakaselle, sillä Pertti Hakanen on juhlien järjestelytoimikunnan puheenjohtaja.

Pari kuvaa Vpl. Pyhäjärvi –kerhon tapaamisesta Sentterissä:

 

Pertti Hakanen valmistautuu toivottamaan Vpl. Pyhäjärvi-kerhon tervetulleeksi Sentteriin.

 

 

Vpl. Pyhärvi-kerholaiset saivat kuulla Seija Hakasen esittämän laulukappaleen, jossa kerrottiin kauniista Karjalasta, vaikka lauluntekijä ei siellä ollutkaan syntynyt.

Seijan laulu kosketti omakohtaisesti, sillä arvostan luovutettua Karjalaa, vaikka en ole siellä syntynytkään.

 

-Esko Erkkilä-

Mikko Alatalo kysyy kokoomukselta ja demareilta: "Mikä kunta seuraavaksi lahtipenkkiin Pirkanmaalla?"

Keskiviikko 16.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Kansanedustajat Klaus Pentti ja Mikko Alatalo olivat yleisön tavattavissa Wayne´s Coffeessa Tampereella Siperiassa maanantaina 14.3.2011.

Runsaan tunnin mittaisen tapahtuman oli järjestänyt Keskustan eduskuntaryhmä.

 

Tilaisuuden ”päätähdet” – Klaus Pentti (vasemmalla)ja Mikko Alatalo (keskellä) - pyysivät allekirjoittaneen eli Esko Erkkilän (oikealla) toimimaan tapahtuman juontajana ja suostuin tehtävään, sillä pidin sitä suurena luottamuksen osoituksena.

 

 

Mikko Alatalo avasi tilaisuuden ja esitti mielikappaleeni ”Viivy vielä hetki”. Alatalon eduskunta-avustaja Tero Mäenpää joutui toimimaan mikrofonin jalustana - hymysuin se Terolta sujui!

 

 

Klaus Pentti käytti ensimmäisen puheenvuoron.

 

Hän keskittyi puheenvuorossaan mm. seuraaviin asioihin:

• kotimainen ruuantuotanto on turvattu, sillä Eduskunta on päättänyt mm. alkuperämerkintöjen pakollisuudesta myös jalosteiden kohdalla.
• päättyvällä istuntokaudella saatiin Keskustan johdolla aikaiseksi mittava kotimainen energiapaketti. Sen avulla energiaomavaraisuutemme nousee ja se vähentää myös päästöjä
• kotimaisen ruuantuotannon turvaaminen sekä energiapaketti merkitsevät, että kaikki Suomen pellot säilyvät viljelykäytössä ja metsien hoitaminen tehostuu

 

Mikko Alatalo esiintymässä livenä ilman kitaraa ja hänen takanaan Mikko, Jouni Ovaska, Pertti Hakanen sekä Päivi Hiltunen "kuvaversioina". 

Pyysin Mikkoa Alataloa käsittelemään ensimmäisessä puheenvuorossaan yrittäjyyttä ja siihen liittyviä seikkoja, sillä Mikko on Eduskunnassa esiintynyt ryhdikkäästi yrittäjien asialla.

Alatalo kertasi, että hän on itse koko ajan yrittäjä, joten yrittämisen haasteet ovat hänelle tuttuja.

Mikko Alatalo painotti erityisesti pienten yritysten merkitystä. Yhden hengen ja muutaman hengen yritysten toimeentuloedellytysten turvaaminen on tärkeää. Suuria yrityksiä tarvitaan, mutta päättäjät eivät saa unohtaa pienyritysten merkitystä.

Ministeri Jan Vapaavuoren keskittämisajatukset saivat molemmilta kansanedustajilta jyrkän tuomion.

On ollut muuten mukava todeta, että myös useat järkikokoomuslaiset ovat tuominneet Vapaavuoren ajaman keskittämislinjan.

Klaus Pentti ihmetteli, että joissakin kunnissa ympäristöviranomaiset ovat alkaneet soveltaa vapaavuorilaisia periaatteita, vaikka mitkään lait, asetukset tai säädökset eivät ole muuttuneet. Käsittämätöntä toimintaa!

Mikko Alatalo haastoi Pirkanmaan kokoomuslaiset ja demariehdokkaat tulemaan ulos koloistaan ja pyysi heitä vaalitaistelun aikana vastaamaan tämän jutun otsikkokysymykseen:

Minkä kunnan Pirkanmaan kokoomuslaiset ja demarit laittavat maakunnastaan ensimmäisenä lahtipenkkiin?

Tilaisuuden juontajana halusin tapahtuman aikana esitellä mukana olevat kansanedustajaehdokkaat ja tein heille henkilökohtaisen kysymyksen.

 

 

Jouni Ovaska oli paikalla ja tässä juontajan kanssa samassa kuvassa. 

Totesin, että Jounille koulutuskysymykset ovat eräs hänen painopistealueensa. Pyysin Jounia tarkentamaan ajatuksiaan.

Ovaska painotti tasa-arvoa koulutusmahdollisuuksien luomisessa. Hänen mielestään koulutusta tulee kehittää ja sille pitää antaa lisää resursseja.

- Kannan huolta nuorisosta ja kasvavasta työttömyydestä. Juuri tässä koulutus on keskeisellä sijalla, totesi Jouni Ovaska

 

 

Pertti Hakanen oli myös paikalla ja hän jakoi kuulijoille takuulla kotimaisesta kaurasta jalostettuja kaurahiutaleita.

 

Pertin keskeiset teemat ovat Isänmaa ja Perhe.

Tiedän, että Pertti Hakasen kolmas keskeinen teema on Ruokaturvallisuus ja sen vuoksi kysyinkin häneltä, että onko kaikki kotimainen ruoka lähiruokaa?

Hakanen totesi, että kaikki kotimainen ruoka on lähiruokaa. Turvallisen kotimaisen ruuan arvostus kasvaa päivittäinen mm. Saksan dioksiinikriisin ja Japanin ydinvoimalaonnettomuuden myötä.

Kotimaisen ruuan arvostuksen kohoaminen on Keskustan kannalta positiivinen seikka, sillä keskustalaiset ovat tehneet asian tiimoilta työtä koko poliittisen historiansa ajan.

Ehdokasesittelyn lopuksi Klaus Pentti kertoi tyttärensä Päivi Hiltusen ehdokkuudesta ja esitteli Päivin taustat sekä keskeisimmät poliittiset linjaukset.

Ehdokasesittelyn jälkeen pyysin Klaus Penttiä taustoittamaan Eduskunnan ja Keskustan verolinjauksia. Klaus teki sen tunnetulla taidollaan ja vakuuttavuudellaan.

Keskustan eduskuntaryhmän järjestämän tilaisuuden lopuksi esitin Mikko Alatalolle kulttuuria sekä Yleisradion ja maakuntaradioiden toimintaa koskevan kysymyksen.

Liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenyys, Tulevaisuusvaliokunnan jäsenyys, Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnan varajäsenyys sekä Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston jäsenyys kansanedustajan tehtävien ohella antavat Mikolle pitävän pohjan arvioida kysymiäni asioita.

Mikko Alatalo vastasi kysymykseeni mm. näin:

• maakuntaradioiden lähetysajan lyhentäminen pitäisi saada korjattua, sillä tärkeiden ja merkittävien asioiden tapahtuminen ei ole sidottu Yleisradioväen työaikoihin tai maakuntaradioiden lähetysaikoihin
• TV2 tulee Mikon mukaan säilymään Tampereella. Se oli ensimmäinen asia, johon Mikko puuttui heti Yleisradion nykyisen pääjohtajan valinnan jälkeen.
• kulttuurin saralla tekijänoikeuksista on pidettävä kiinni. Mikko kertoi, että asiaa Keskustan eduskuntaryhmässä käsiteltäessä hän viittasi Keskustan eduskuntaryhmän kokoushuoneen seinällä olevaan Santeri Alkion muotokuvaan ja kysyi, että haluammeko tuon miehen ajatusten joutuvan tulevaisuudessa jonkun kansainvälisen mediakonsernin yksinoikeudeksi!

Wayne´s Coffeen kahvilayleisö antoi tilaisuuden jälkeen suosionosoitukset esiintyjille.

Olen tilaisuuden juontajana tyytyväinen, että saimme Keskustan eduskuntaryhmän nimissä kertoa ASIAA pirkanmaalaisille ja tamperelaisille.

Erityiskiitos Klaus Pentille ja Mikko Alatalolle hienosta tilaisuudesta!

 

-Esko Erkkilä-

Talvisodan jälkeen ensimmäinen rauhanpäivä oli tasan 71 vuotta sitten

Maanantai 14.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Suomen historiassa 13.3.1940 on merkittävä  päivä, sillä silloin loppui Talvisota.

Tänään, maaliskuun 14. päivänä on paikallaan tiedostaa, että tasan 71 vuotta sitten maassamme oli ensimmäinen rauhanpäivä Talvisodan syttymisen jälkeen.

Talvisodan päättymisen vuositapahtumia oli eilen vain harvakseltaan. Harvakseltaan siitä syystä, kun kyse ei ollut tasavuosikymmenistä.

Haluan kunnioittaa ja tiedostaa Suomen itsenäisyydelle tärkeät päivät ja sen vuoksi osallistuin eilen kahteen tilaisuuteen, joiden tarkoituksena oli muistella Talvisodan päättymistä.

Puolelta päivin osallistuin harvalukuisen joukon mukana Yrjö Jylhän patsaalla järjestettyyn seppeleenlaskutilaisuuteen.

 

 

 

Yrjö Jylhän muistomerkki on nimeltään ”Runoratsu – sotaratsu”.

Muistomerkki kuvaa vauhkona takajaloilleen nousevaa hevosta ja sitä hillitsevää miestä. Teos on kuvanveistäjä Terho Sakin käsialaa.

Runoilija ja Taipaleen – Kirvesmäen ansioitunut sotilas päätti elämänsä oman käden kautta 1956 – muistomerkki on paljastettu 1.10.1964. Muistomerkki sijaitsee Yrjö Jylhän aukiolla Satakunnankadun, Savilinnantien ja Sepänkadun kulmauksessa Tampereen Amurissa.

 

Seppeleenlaskusta huolehtivat v. 1951 perustettu Tampereen Klassikot ry. Yhdistyksen puheenjohtaja emeritus-piispa Juha Pihkala oli estynyt saapumasta tilaisuuteen ja seppeleenlaskun suorittivatkin yhdistyksen sihteeri Pasi Takala (oikealla) sekä Pertti Ollikka (vasemmalla).

 

 

 

Koruton ja vaatimaton tilaisuus on ohi. Muistomerkin ja sen juurelle 13.3.2011 lasketun seppeleen taustalla on erittäin paljon Suomen historiaan vaikuttaneita asioita.

 

Illalla osallistuin Tampereen Tuomiokirkossa järjestettyyn mieliin painuneeseen Kirkkoiltaan.

Kirkkoillan olivat järjestäneet Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä ja Sotiemme 1939-1945 Perinneyhdistys ry. Myös partiolippukunta Näsin Tytöt oli osallisena illan järjestelyissä.

Kirkkoillan musiikkista vastasi Satakunnan Sotilassoittokunta, johtajanaan musiikkimajuri Riku Huhtasalo.

Juhlavieraat saivat kuulla kahdenkin kuoron esittämänä kuorolaulua – Eternitas, johtajanaan Reija Mattsson ja Mieskuoro Kelot, johtajanaan Lasse Kautto.

Kirkkoillan tervehdyssanat lausui eversti Pentti Väänänen Sotiemme 1939-1945 Perinneyhdistyksestä.

Väänänen kertasi lyhyesti Talvisodan historian. Hän totesi totuudenmukaisesti, että Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin yritti tuhota Suomen ja kuljettaa suomalaiset kauas Neuvostoliittoon.

Sotaveteraanien ja lottien panosta kunnioittaen Väänänen käsitteli tervehdyssanoissaan sotaorpojen vaikeaa tilannetta. Monet sotaorvot eivät ole koskaan tavanneet isäänsä!

Voimallisen juhlasaarnan piti rovasti Ilmari Mustonen.

En ole koskaan saanut kuulla saarnastuolista esitettynä niin suoraa, selkeää ja voimallista sananjulistusta kuin rovasti Mustonen esitti.

Mustonen kertasi mm. sen, että Neuvostoliitto erotettiin Kansainliitosta v. 1940, kun se Suomeen hyökkäämällä oli rikkonut Kansainliiton sääntöjä.

Rovasti Mustonen käsitteli eversti Väänäsen tapaan sotaorpojen tilannetta.

Mustonen oli huolissaan myös nykyajan avioerolapsista. Mustonen vertasi sotaorpojen tilannetta nykyajan ”ero-orpojen” tilanteeseen. Avioero-orpoja on jo nyt enemmän kuin aikoinaan sotaorpoja, joten kysymys on päivänpolttava.

Päätösliturgian suoritti rovasti Esa Eerola.

Kiitän Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymää ja Sotiemme 1939-1945 Perinneyhdistys ry:tä mieliin painuneen Kirkkoillan järjestämisestä.

 

 

Tampereen Tuomiokirkko 13.3.2011 eli tasan 71 vuotta Talvisodan rauhanteon jälkeen.

 

-Esko Erkkilä-

MTK-Viljakkala päätti hankkia lomakiinteistön Himokselta

Sunnuntai 13.3.2011 - -Esko Erkkilä-

MTK-Viljakkala on itsenäinen yhdistys, vaikka Viljakkala kuntana liittyikin Ylöjärven kaupunkiin 1.1.2007.

Jäsentiloja yhdistyksellä on 114 ja jäseninä 400 henkilöä.

Yhdistys on riittävän kokoinen, mutta toki jäsenistön on oltava aktiivista ja johtohenkilöiden on paneuduttava asioihin tarmolla. Nämä molemmat seikat täyttyvät MTK-Viljakkalan kohdalla.

MTK-Viljakkala järjesti ylimääräisen kokouksen perjantaina maaliskuun 11. päivänä ja kokouksen ainoana aiheena oli päättää lomakiinteistön hankinnasta Jämsän Himokselta.

Olen yhdistyksen jäsen ja kokouksen osanottajat valitsivat bloginpitäjän kokouksen puheenjohtajaksi.

Johtokunta ja sen tueksi valittu erillinen toimikunta olivat paneutuneet asiaan perusteellisesti. Yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Niittyoja esitteli Alppihimos 13:ssa sijaitsevan lomakiinteistön, jonka hankinnasta kokous oli päättämässä.

Varat lomakiinteistön hankintaa varten ovat peräisin Viljakkalan Osuusmeijerin kiinteistön ja siihen liittyneen asuntorakennuksen myynneistä. Pankissa nyt makaaville varoille oltiin hakemassa turvattua sijoituskohdetta.

Varojenkäytön vaihtoehtoina mainittiin jäsenmaksujen määräaikainen alentaminen ja osakesijoitukset. Nämä vaihtoehdot asiaa valmistellut toimikunta oli valmistelussaan rajannut pois.

Asiasta äänestettiin. Äänestystulos oli 17 – 3 sen puolesta, että Himoksen lomakiinteistö hankitaan.

Päätöksen jälkeen keskusteltiin, että miten järjestetään lomakiinteistön markkinointi ja varaustoiminta. Päätös oli se, että nämä toiminnot ulkoistetaan.

Kokousta edeltäneessä osassa perehdyttiin Himoksen ja samalla myös muiden vastaavien vapaa-ajankeskusten toimintaan.

Sesonkiaikoja Himoksella ovat Joulu, Uusivuosi, ”venäläissesonki” eli venäläisten Pakkasukkoa juhliva ajanjakso lähelle tammikuun puoltaväliä, viikot 8 ja 9, Juhannus ja iskelmäviikonvaihde heti Juhannuksen jälkeen.

Käytännössä omistajien ei silloin kannata varata lomakiinteistöä tai silloin varauksesta pitää maksaa täysi markkinahinta.

Äänestyksestä huolimatta kokouksessa oli mukava ja leppoisa tunnelma.

Useissa puheenvuoroissa todettiin, että maataloustyön rasittavuus vaatii vuosittain muutamaa lepoviikonvaihdetta, jotta jaksaa. Lomakiinteistön hankinnan toivottiin tuovan yhdistyksen aktiivitoimintaan nuoria, sillä heidän mukanaolonsa on tae sille, että toiminta jatkuu.

Tässä muutama kokoukseen liittyvä valokuva:

 

 

On hienoa, että kokouspaikan "Viljakkalan paloasema" -nimikyltin edessä komeilee yhä nykyäänkin Viljakkalan hieno vaakuna!

 

 

MTK-Viljakkalan puheenjohtaja Jukka Niittyoja selvitteli Himoksen lomakiinteistöhanketta perusteellisesti.

 

 

Etupenkeillä istuneita...

 

 

...ja tässä takapenkeille asettautuneita MTK-Viljakkalan jäseniä.

 

"Helposta" kokouksen puheenjohtajuudesta kiittäen

 

-Esko Erkkilä-

Paikallislehdillä on tärkeä rooli kuntaliitoksissa kadonneiden kuntien identiteetin säilyttämisessä

Lauantai 12.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Asun Tampereella ja luen Aamulehden, Helsingin Sanomien, Maaseudun Tulevaisuuden sekä Suomenmaan lisäksi säännöllisesti Hämeenkyrön Sanomia ja Kälviän Seudun Sanomia.

Luen ”kyröläistä” sen vuoksi, että olen kotoisin Viljakkalasta ja meille on ”aina” tullut Hämeenkyrön Sanomat.

Kälviän Seudun Sanomat on meille tullut sen perustamisesta saakka eli vuodesta 1988 alkaen, jolloin lehti perustettiin. Vaimoni on kotoisin Kälviältä ja sen vuoksi Keski-Pohjanmaan tärkeän pitäjän asiat kiinnostavat.

Viljakkala ja Kälviä ovat kokeneet saman kohtalon – molemmat on itsenäisinä kuntina lopetettu. Se ei kuitenkaan merkitse sitä, että viljakkalalaisuus tai kälviäläisyys olisivat hävinnneet. Viljakkala on liitetty Ylöjärveen 1.1.2007 ja Kälviä Kokkolaan, mutta molempien asukkaat haluavat olla edelleen viljakkalalaisia ja kälviäläisiä.

Lopetettujen kuntien asukkaiden identiteetin säilyttämisessä paikallislehdellä on tärkeä rooli.

Hämeenkyrön Sanomien nimen alla lukee ”Hämeenkyrö – Viljakkala” ja Kälviän Seudun Sanomat kertoo nimensä alla: ”Kälviän, Lohtajan ja Ullavan sitoutumaton kotiseutulehti”.

Arvostan suuresti molempien paikallislehtien nimen alaviitteitä ja toivon, että ne säilyvät lehdissä pitkään.

Mainittakoon, että Kälviä, Lohtaja ja Ullava liittyivät Kokkolaan 1.1.2009.

Hämeenkyrön Sanomat käsittelee Viljakkalan asioita kaikissa numerossaan kiitettävästi ja samaa on luonnollisesti todettava myös Kälviän asioiden käsittelemisestä Kälviän Seudun Sanomissa.

Tämä on asukkaiden kannalta tärkeää, sillä vie varmaan vuosikymmeniä, että viljakkalalaiset mieltävät itsensä ylöjärveläisiksi. Kuntakehitys saattaa laukata niin, että seuraava siirto on se, että viljakkalalaiset ovat joskus tamperelaisia. Ei ehkä huono lopputulema lainkaan!

Kälviäläisillä ei ehkä ole Viljakkalan tapaan odotettavissa seuraavaa kuntavaihetta, sillä Kokkola lienee Keski-Pohjanmaan maakunnan keskus ja pääpaikka pitkälle tulevaisuuteen.

Kiitän Hämeenkyrön Sanomia ja Kälviän Seudun Sanomia kuntaliitoskuntien asukkaiden identiteetin säilyttämisestä.

Viljakkala ja Hämeenkyrö ovat minulle monella tapaa tärkeitä kuntia ja samaa on todettava myös Kälviästä. Sen vuoksi valitsen postin joukosta tiistaisin ja torstaisin ensimmäiseksi Hämeenkyrön Sanomat ja perjantaisin Kälviän Seudun Sanomat, sillä lehti ehtii Tampereelle vasta ilmestymistään seuraavana päivänä.

Toivon, että Viljakkalasta ja Kälviältä pois muuttaneet asukkaat jatkaisivat innokkaasti mainittujen paikallislehtien tilaamista, jotta voisimme jatkossakin lukea synnyinkuntamme asiat omasta paikallislehdestä.

Viljakkalassa ja Kälviällä syntyneet henkilöt ovat elämänsä loppuun saakka Viljakkalassa ja Kälviällä syntyneitä – mikään mahti ei voi muuttaa synnyinpaikkakunnaksemme Ylöjärveä tai Kokkolaa.

-Esko Erkkilä-

 

--------------

Tämä kirjoitukseni julkaistiin Hämeenkyrön Sanomissa 8.3.2011 ja Kälviän Seudun Sanomissa 10.3.2011.

Annoin luvan fiksata kirjoitustani ja Hämeenkyrön Sanomissa otsikko oli "Paikallislehdillä on tärkeä rooli kuntaliitoskunnissa" ja Kälviän Seudun Sanomissa kirjoitukseni otsikko oli "Paikallislehti on tärkeä kuntaliitoksen jälkeenkin".

Tekstiäni kumpikaan lehti ei muuttanut.

 

-Esko Erkkilä-

 

Saumaton hoitoketju on Tampereella haavekuva vaan!

Perjantai 11.3.2011 - -Esko Erkkilä-

On räikeä ristiriita Tampereen kaupungin vastuuhenkilöiden ja todellisuuden kanssa siitä, että toimiiko katkeamaton hoitoketju kaupungissamme.

Norsunluutorniinsa Valkoiseen talon edullisten lounaiden ääreen bunkkeroituneet johtavat virkahenkilöt toteavat seminaareissa ja yleisötilaisuuksissa, että katkeamaton hoitoketju toimii. Karu todellisuus on kokonaan täysin muuta.

On epäinhimillistä, että sairaalasta kotiutettu kaupunkilainen kyyditään vaikean leikkauksen jälkeen kotiinsa, istutetaan ovenpielessä sijaitsevalla tuolille, ja sanotaan ”Heippa”!

Voidaan sanoa, että kyse on Tampereen kaupungin suorittamasta heitteillejätöstä.

Tampereen kaupungissa on palvelu, jota kutsutaan kotiuttamispalveluksi.

Sen tarkoituksena on huolehtia kansalaisista, jotka kotiutetaan esim. Tampereen Yliopistollisesta Sairaalasta ja saattaa heidät pikkuhiljaa itsestään selviäviksi kansalaisiksi.

Nykyisin toiminta on tarkoituksensa irvikuva.

Homma pitäisi toimia siten, että TAYS:n ja Tampereen kaupungin välillä tieto kulkisi. Esteenä eivät saa olla mitkään henkilöstölait, jotka kieltävät esim. henkilötunnusten käytön näissä rajapinnat ylittävissä tapauksissa.

Kun TAYS:sta kotiutetaan esim. taksikyydillä potilas, jolle on tehty vaikea leikkaus, olisi Tampereen kotiuttamispalvelun henkilöiden oltava vastassa tätä omaan kotiinsa palaavaa henkilöä. Näin ainakin silloin,jos kyseessä on yksinäinen henkilö, jolla ei ole omaisia tai omaiset asuvat kaukana. Myös kotiutettavan ikä pitää huomioida, sillä vanhammalle henkilölle käytännön rutiinit ovat terveenä ja täysikuntoisenakin vaikeammat kuin nuorelle.

Tampereen kaupungin kotiuttamispalvelun pitäisi huolehtia, että kotiutunut potilas saisi ensimmäisinä päivinä ”täyden palvelun” lääkkeiden annostelun, ruokahankintojen, peseytymisen ja henkilökohtaisen hygienian osalta. Myös henkilökohtaisten kiireettömien keskustelujen käyminen hänen kanssaan nopeuttaisi kunnon kohentumista.

Tiiviin seurantajakson pituus on voitava arvioida tapauaskohtaisesti.

On tärkeää, että Tampereen kaupungin kotiuttamispalvelu huolehtisi TAYS:sta kotiutuneen potilaan seurannasta viikon verran suhteellisen säännollisesti vähintään kerran päivässä. Jos tervehtyminen edistyy ennakoidusti, voitaisiin seurantaa harventaa ja siirtyä jatkossa vaikkapa puhelinseurantaan ja tietysti kotiutumisen edetessä  luopua kaikesta seurannasta kokonaan.

Nyt tätä toimintaa Tampereen kaupungilla ei ole.

Kuvaamani tarve kasvaa lähivuosina, sillä me ns. suuret ikäluokat tulemme olemaan merkittävä asukasryhmä 2030-luvulle saakka. Juuri meillä on kuvatunlainen tarve seuraavien 25 vuoden aikana.

Halutaanko meidät huomioida vai kohautetaanko meille olkapäitä?

Kysyn ja vaadin vastauksia asioista vastaavilta virkahenkilöiltä!

 

-Esko Erkkilä-

Mikko Alatalon yhteislaulutilaisuudet vetävät entistä suuremman yleisöjoukon laulamaan

Torstai 10.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Tammerkosken sillalla on vuodesta 1995 alkaen YLE TV2:n kesäohjelmiin kuulunut yhteislauluohjelma. Ohjelmassa paikan päälle kerääntynyt yleisö laulaa juontajan ja orkesterin johdolla vanhoja yhteislauluja ja uusiakin kappaleita.

Ensimmäinen ohjelma lähetettiin kesäkuun 9. päivänä 1995. Juontajana oli Mikko Alatalo, joka toimi ohjelman isäntänä aina vuoteen 2001 asti. Tämän vuoksi Tammerkosken sillalla -ohjelma henkilöityy monien mielessä edelleen juuri Mikko Alataloon.

Mikko Alatalo ja Lempäälän Ideapark verestivät vanhoja muistoja, kun Mikko veti kaikille avoimen ja ilmaisen yhteislaulutilaisuuden Ideapark´n Keskuspuistossa keskiviikkona maaliskuun 9. päivänä.

Minulla oli tilaisuus piipahtaa tilaisuudessa.

Järjestäjät olivat hankkineet esiintymislavan eteen yli 200 tuolia käsittävän katsomon, joka oli melkein viimeistä sijaa myöten täynnä. Myös istumakatsomon ympärillä lukemattomat Mikon laulu- ja laulattamistaitoa ihailevat katsojat seurasivat tapahtumaa.

Mikko Alatalo esiintyi säestäjänsä Jammi Humalamäen kanssa ja tuloksena oli hieno tunnin pituinen laulutuokio.

Järjestäjät olivat monistaneet Mikon suosituimpien laulujen sanat jaettavaksi tilaisuuteen osallistuneille. Näin oli varmistettu se, että kaikki pystyivät osallistumaan yhteislaulutuokioon täysillä.

Mikon esiintymiset saavat kuulijat aina hyvälle tuulelle. Hänen vetämänsä yhteislaulutilaisuudet ovat kansankulttuuria parhaimmillaan.

Minua puhuttelee erityisesti Mikon esittämänä ”Viivy vielä hetki” –kappale.

Syynä on se, että ”reserviinsiirtymistilaisuudessani” viime joulukuussa suuri joukko työkavereitani esitti sen seisaalleen nousten minulle. Toki he tiesivät, että arvostan Mikko Alataloa ja hänen työtään maamme parhaaksi! 

Lähetän kiitokset vielä tässäkin työkavereilleni hienosta juhlasta!

Tässä muutama kuva Ideapark´n yhteislaulutilaisuudesta:

 

 

Mikko paneutuu asiaansa aina täysillä!

 

 

 

Mikko Alatalo ja hänen säestäjänsä Jammi Humalamäki ovat vauhtiin päästyään todella verraton show-kaksikko!

 

 

Yli kaksisataahenkinen yleisö osallistui Mikko Alatalon yhteislaulutuokioon koko sydämellään ja palkitsi jokaisen esityksen suosionosoituksillaan.

 

Toivon, että en tee suurta tekijänoikeusrikkomusta, kun liitän mielikappaleeni sanat tähän:

”Viivy vielä hetki,

yksi laulu on laulamatta,
pari sanaa on sanomatta
kun sut pitkästi aikaa näen.

Viivy vielä hetki,
yksi malja on tyhjentämättä,
lähtöitkut on itkemättä
ennenkuin erkanemme kotiinpäin.

Me teemme virheitä, harhailemme
mut älä anna menneiden painaa.
Rakas ystävä, toisillemme
me oomme ihmiset kaikki vaan lainaa.

Emme saa olla pahoillamme.
Perunamaan ja sen punaisen tuvan
saimme kumpikin tahoillamme,
siis tänään: saanko mä luvan?” 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kansainväliseen Naistenpäivään liittyneen Sentteri-tapahtuman suosio oli jättimenestys!

Keskiviikko 9.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Keskustanaiset järjestivät Sentterissä – Hallituskatu 7 – Kansainvälisenä Naistenpäivänä eli tiistaina maaliskuun 8. päivänä tapahtuman, jonka yleisömäärä ylitti kaikki odotukset.

Sentterin vieraskirjaan ilmestyneiden ”kuittausten” perusteella yleisömäärä oli hyvin lähellä kahtasataa! Hieno saavutus Pirkanmaan Keskustanaisilta!

Tapahtuman ohjelmasisältö oli kerrassaan mahtava, joten siinä mielessä suosion laajuus on ymmärrettävää.

Tapahtuma alkoi jo aamukymmeneltä, jolloin Raili Naskali tarjoili suussa sulavia karjalanpiirakoita kahvin kanssa – myös maistuvat laskiaispullat ja monet muut leivonnaiset kuuluivat Railin ”tarjontapakettiin”.

Katariina Kähkölä liittyi tapahtumassa esiintyneiden kansanedustajaehdokkaiden joukkoon ennen puolta päivää. Katariinan samana päivänä ilmestyneessä Aamulehdessä julkaistu mainio kuntaliitoksiin liittyvä kirjoitus sai vierailta täyden tunnustuksen – toivottavasti Katariina liittää sen nettisivuilleen, jotta kaikki pirkanmaalaiset ja myös muutkin voivat siihen tutustua!

Katariinalla oli mukaan pian vuoden täyttävä Tiitus-poikansa – on siis selvää, että Katariina on kunta- ja valtiollisten asioiden lisäksi hyvin perillä lapsiperheiden arjesta.

 

 

Jostain löytyi sellainen väliaika, että Raili Naskali (vasemmalla) ja Katariin Kähkölä (oikealla) ehtivät samaan kuvaan.

 

Päivän eräs kohokohta saatiin kokea, kun kansanedustajaehdokas Tarja-Riitta Koskinen Juupajoelta valmisti Sentterin uunissa mainiota kotijuustoa omien lehmiensä ternimaidosta. On hyvin luonnollista, että kotijuuston makuun päässeet vieraat viihtyivät Sentterissä pitkään – Tarja-Riitta tarjosi kotijuustoa santsilautaselliset kaikille halukkaille.

 

 

 

Tarja-Riitta Koskinen Juupajoelta on malliesimerkki kotimaisen lähiruuan puolestapuhujana - omilta lehmiltä lypsetystä ternimaidosta uunissa valmistettua kotijuustoa tarjolla. Taidatkos paremmaksi laittaa?

 

Hanna Holma saapui Sentteriin puolenpäivän tienoilla ja monet Hannan ystävät olivatkin täsmänneet saapumisaikansa Hannan paikallaolon ajaksi. Hanna oli aktiivinen vieraiden vastaanottamisessa ja aktiivista kansanedustajaehdokastahan äänestäjät arvostavat!

 

 

 

Hanna Holma (vasemmalla) on moneen ehtivän naisen perikuva - seitsemän lapsen äiti kiirehti Sentteri-tapahtumasta suoraan Kangasalan kaavapäätöksiä tekemään kiireen vilkkaan!

 

Ei naisia ilman kunnon miehiä! Tästä periaatteesta piti huolta Ari Lamminmäki, joka vieraili suuren ruusunivaskan kanssa Sentterissä puolenpäivän jälkeen. Ari jakoi ruusuja Sentterissä vierailleille naisille ja piti lupauksensa myös kunnon halauksesta!

 

 

Pirkanmaan Keskustanaisten toiminnanjohtaja Pirkko Vuolle ja kansanedustajaehdokas Ari Lamminmäki iloisivat molemmat Naistenpäivä-tapahtuman suuresta suosiosta.

 

Iinu Kuusento saapui Sentteriin puolenpäivän jälkeen jälkikasvunsa kanssa. Iinulla oli tarjottavanaan oikein maukas kinuskitäytekakku. Bloginpitäjän suurinta herkkua on kinuskikakku ja Iinun tarjoamisia pitikin maistella parin kookkaan kakunpalan verran.

 

 

Iinu Kuusento mainion kinuskikakkunsa äärellä.

 

 

 

...ja tässä se Iinun kinuskikakku lähikuvassa!

 

Pirkanmaan Keskustan kuudes naiskansanedustajaehdokas Päivi Hiltunen ehti paikalle iltapäivän aikana. Päivi osallistui monien vieraiden kanssa syvällisiin keskusteluihin. Päivi on jo sukunsa neljäs suoraan alenevassa polvessa, kun hän avaa uutena kansanedustajana Eduskunnan oven eduskuntavaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen.

 

 

 

Päiviä odotti Tampereen suureen vaalikeskusteluun osallistuminen heti Sentteri-tilaisuuden jälkeen, mutta se ei Päiviä huolettanut – asiansa osaava voi olla levollinen ja hymyilevä tiukkojenkin hetkien aattotunnelmissa.

 

 

Bloginpitäjän oli tarkoitus Sentteri-isännän ominaisuudessa vain avata Sentterin ovet aamusella. Tapahtuma oli kuitenkin niin mielenkiintoinen, että pientä tankkaustaukoa lukuun ottamatta viihdyin paikalla ”ovimiehenä” koko päivän!

Hieno päivä Pirkanmaan Keskustanaisilta – tähän kaikkien vieraiden toteamukseen on helppo yhtyä!

-Esko Erkkilä-

 

PS. Tähän juttuun liittyvistä kuvista vain muutama on bloginpitäjän ottama - useimmat kuvat on ottanut Pirkko Vuolle.

"Minkä nuorena pakolla oppii, siitä vanhana iloiten nauttii"

Tiistai 8.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Otsikkoteksti on mukaelma vanhasta suomalaisesta kansanviisaudesta ”Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa”!

Mukaelma on itse keksimäni ja sen tausta on seuraava:

Opiskelin Tammelassa Mustialan Maatalousopistossa 1968 – 1970 agrologiksi.

Toivottavasti arvoiset vanhan ajan mustialiitit eivät pahastu, kun kerron, että silloin Instituutti oli voimissaan.

Instituutin eräs keskeinen ilmentymä oli se, että nuorempi kurssi piti vanhemman kurssin ”ohjauksessa” huolen talvella lumitöistä ja keväällä puiston haravoimisesta.

Lumesta puhtaat jalankulkuväylät piti ensinnäkin olla viivasuoria ja lumipenkkojen oli oltava täsmälleen 45 asteen kulmassa. Lumityöt menivät niin kauan uusiksi, että molemmat ehdot täyttyivät.

Töiden valmistumisessa ei katsottu kelloa – ehtona oli ainoastaan se, työ piti olla kelvollisessa kunnossa aamulla kello varhain.

Olen tänä talvena pystynyt soveltamaan Mustialan oppejani omassa pihassani.

Lunta on ollut riittävästi. Ruokomäenkadun äärellä tonttimme kohdalla kulkevan jalkakäytävän jatkuva kolaaminen ja lumivallien oikea kaltevuus ovat itsestäänselvyys.

Talon ympäri kiertää yli metrin levyinen lumesta puhdas käytävä lipputangolle – lipputangolla oli käyttöä Kalevalan päivänä - ja kompostille. Ne kaikki ovat olleet hienossa kunnossa ja lumipenkkojen kulmakerroin on luonnollisesti 45 astetta!

Tässä muutama kuva tonttimme lumitöiden toteuttamisesta:

 

 

Postimestarin on helppo ajaa hyvin hoidetulla jalkakäytävällä ja pudottaa posti postilaatikkoon, sillä postilaatikon ympäriltäkin lumi on kolattu pois.

 

 

Talon lasiveranta jää melkein kokonaan lumipenkan taakse. Lumipenkkojen kaltevuuskulmat ovat tietysti moitteettomasti 45 asteen kulmassa!

 

 

 

Kulkuväylä kompostille pitää talvellakin olla kunnollinen ja lumipenkkojen kaltevuuskulma luonnollisesti 45 astetta!

 

 

Yli 40-vuotta sitten tuskalla ja vanhemman kurssin ”ohjauksessa” opitut työtavat ovat nyt todellisena lumitalvena saaneet toteutua käytännössä.

Kiitän nuorena saamastani opista - silloin saatua oppia on nyt ollut mainio soveltaa käytäntöön!  

 

-Esko Erkkilä-

Huomenna paljon ohjelmaa Sentterissä

Maanantai 7.3.2011 klo 7.22 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Pirkanmaan vaalipiirin naiset tempaisevat Sentterissä (Hallituskatu 7) Kansainvälisenä Naistenpäivänä eli tiistaina 8.3.2011 oikein kunnolla. 

Luvassa on ohjelmaa ja tarjoilua koko päiväksi.

 

Klo 10.00 - 12.00 Raili Naskali tarjoilee aamupäiväkahvit

Klo 11.00 - 12.00 Katariina Kähkölä puhuu Asiaa oikein isolla A:lla

Klo 12.00 - 15.00 Tarja-Riitta Koskinen tarjoilee uunijuustoa ja maalaisleipää

Klo 13.00 - 16.00 Hanna Holma puhuu Asiaa omaishoidosta

Klo 15.00 - 17.00 Iinu Kuusento tarjoilee iltapäivän merkeissä kakkukahvit

Klo 16.00 - 17.00 Päivi Hiltunen puhuu Asiaa perheestä

 

Tervetuloa kuulemaan Keskustan Naisten mielipiteitä ja nauttimaan heidän tarjoiluistaan!

Ennakkotiedot kertovat, että myös kansanedustajaehdokas Ari Lamminmäki on paikalla klo 12.00 - 14.00!

 

-Esko Erkkilä-

Sentteri-isäntä

 

PS. Huomaathan, että päivän varsinainen blogi on edellinen kirjoitus ja se käsittelee kaupunkiraitiotiehanketta.

Onko kaupunkiraitiotien välttämättömyydestä muodostunut hurmosuskonto?

Maanantai 7.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereella järjestettiin kaikille avoin internet-kysely kaupunkiraitiotien alustavista vaihtoehdoista välillä Hervanta–Keskusta–Lentävänniemi 20.1.–9.2.2011. 

Internet-kyselyä ennen ja sen aikana järjestettiin kaksi työpajaa, joissa käsiteltiin samaa asiaa.

Internet-kyselyn ja työpajojen tuloksia esiteltiin torstaina 17. helmikuuta 2011 järjestetyssä yleisötilaisuudessa Aleksanterin koulun juhlasalissa (os. Hallituskatu 26) kello 18–20.

Osallistuin Suomen Keskustan edustajana ensimmäiseen työpajaan ja yksityishenkilönä yleisötilaisuuteen Aleksanterin koululla.

Kummastelin, että ensimmäiseen työpajaan poliittisista ryhmistä osallistui lisäkseni ainoastaan Tampereen Sitoutumattomien Lasse Oksanen. Kaikki Tampereen kaupunginvaltuustossa olevat ryhmät olivat saaneet kutsun.

Poliittiset puolueet olivat työpajoissa toki runsaslukuisasti edustettuina, mutta erilaisten peitejärjestöjen mandaatilla.

Yleisötilaisuudessa kerrottiin, että internet-kyselyyn saatiin kaikkiaan 2 590 vastausta.

Kysely ei vastaa todellista tahtotilaa tamperelaisten mielipiteistä, sillä vastaajissa oli merkittävästi enemmän 26–45-vuotiaita ja vähemmän eläkeikäisiä kuin Tampereen väestössä. Myös joukkoliikenteen käyttäjien osuus vastaajista oli suurempi kuin keskimäärin väestöstä. Kyselyn puutteista kertomisesta pitää antaa tunnustus yleisötilaisuuden vetäjille.

Internet-kyselyiden käyttäminen jonkin hankkeen perusteluna on täysin järjetöntä. Se voi tuntua oikeudenmukaiselta niistä, jotka istuvat koko päivän netin ääressä, mutta ei tee oikeutta ylivoimaiselle osalle väestöstä. Järki päähän internet-kyselyihin nojautuville!

Yleisötilaisuus kiinnosti ainoastaan pientä joukkoa, sillä kuulijoita oli vain kolmisenkymmentä. Pieni kuulijajoukko osoittaa, että kaupunkiraitiotiehanke on pienen vähemmistön ajama.

Yleisötilaisuuden johdannossa kerrottiin, että Tampereella pitää kasvattaa joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Saattaa olla, että luottamushenkilöt ovat näin päättäneet - koska ja milloin, millä forumilla? On itsestään selvää, että virkamiesten ei pidä sellaista laukoa, jota luottamushenkilöt eivät ole päättäneet. 

Olin toki yllättynyt, että Tampereella joukkoliikenteen kulkutapaosuus on ainoastaan 13 %! Miksi joukkoliikenteen käyttäminen ei innosta?

Käytin puheenvuoron ja kertasin Tampereen seudun liikennehankkeet, joiden rahoitusmahdollisuudet pitää turvata. Hankkeet ovat ainakin seuraavat:

• VT3:n uusi linjaus Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä
• VT12:n tunnelipäätökset, jotka tällä hetkellä ovat voimassa
• VT9:n parannus ainakin Atalan ja Tarastenjärven risteyksen välillä
• Tampereen läntinen ohitusrata
• Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen etelämmäs
• Tampere-Pirkkalan –lentoaseman terminaalikysymyksen ratkaiseminen

Kiinnitin huomiotani siihen, että tilaisuudessa esiintynyt nuori konsultti kertoi suunnitelmien olevan tuttuja vasta konsulteille ja niitä ei ole vielä esitelty virkahenkilöille. Lausuin ihmettelyni siitä, että nuori konsultti ”unohti” mainita luottamushenkilöt. Tilaisuuden vetäjä totesikin huomautukseni jälkeen, että nyt esitelty aineisto oli esitetty Yhdyskuntalautakunnalle edellispäivänä.

Yritän uskoa esiintyjien vilpittömyyteen, kun he kertoivat, että nyt kertynyt aineisto on kaupunkiraitiotien osalta se vertailuaineisto, jota alkusyksystä verrataan bussiliikenteen kehittämisvaihtoehtoon. 

Selkäpiissäni tuntuu kuitenkin siltä, että ainakin tietty osa tamperelaisista on jo päättänyt rakentaa kaupunkiin raitiotieverkoston. Kustannuksista piittaamatta!

 

-Esko Erkkilä-

Kansanedustajaehdokkaiden Reino&Aino- tanssikilpailu Lempäälän Ideaparkissa oli piristävä poikkeus vaalitaiston lomaan

Sunnuntai 6.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaalaiset kansanedustajaehdokkaat osallistuivat leikkimieliseen tanssikilpailuun Reinot tai Ainot jalassa Lempäälän Ideaparkin Keskuspuistossa lauantaina maaliskuun 5. päivänä.

Tapahtuman järjestivät Sumeliuksenkadun Klubi Oy yhteistyössä Ideaparkin ja Reino&Aino-tuotemerkin kanssa. 

Tiukkoina, mutta lempeämielisinä tuomareina kuultiin Jone Nikulaa, Anne Helistöä, Leila Viitalaa sekä Arto Huhtista.

Tapahtuman tuotto ohjattiin Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n lastensuojelu- ja seniorityöhön.

Ennakkoilmoittautuneista kansanedustajaehdokkaista olivat paikalla ainakin;

• Marko Asell (sdp)
• Ritva Asula-Myllynen (kok)
• Iinu Kuusento (kesk)
• Katariina Kähkölä (kesk)
• Sanna Ojanen (kok)
• Hanna Tainio (sdp)
• Timo Taivalsalmi (kesk)
• Satu Telemäki (kok)
• Marja Tiura (kok)
• Jouni Ovaska (kesk)
• Pertti Virtanen (pers)

”Jälki-ilmoittautuneina” mukaan ehtivät Marco Roth (kd) sekä Riitta Haapala (kd) – myös Niina Koivuniemi (vas) oli mukana.

Osanottajajoukko oli naisvoittoinen, joten Pispalan jalkapallojoukkue, joka ainakin omien sanojensa mukaan pelaa jalkapalloa Reinoilla, toimi kolmen miehen voimin naisedustajien tanssikavaljeereina. Mukana oli myös muita miesvahvistuksia Pirkanmaalta ja nähtiinpä parketilla myös yksi miesvahvistus Argentiinasta!

Leikkimielisen kisan voitti Riitta Haapala argentiinalaisen Fernandon kanssa. Jouni Ovaska ja daaminsa Marja Tiura jakoivat toisen sijan yhdessä Satu Telemäen & kavaljeerin kanssa. Neljännen sijan finaalissa tanssi Raili Naskali sanavalmiin pispalalaisvahvistuksen kanssa.

Tässä muutama kuva leikkimielisen kisan eri vaiheista:

 

 

Pitävätköhän Sanna Ojanen ja Timo Taivalsalmi peukaloita pystyssä sen merkeissä, että ovat valmiita jatkamaan yhteistä hallitustaivalta myös kevään eduskuntavaalien jälkeen?

 

 

Jouni Ovaska ja Marja Tiura tapailivat esityksessään hieman uusiakin kuvioita - hyvin he onnistuivat!

 

 

Raili Naskali kertoi haastattelussa, että hänellä oli tanssin aikana hieman vaikeuksia, sillä hän on aina tottunut viemään - ainakin asioita eteenpäin - ja nyt piti olla vietävänä!

 

 

Katariina Kähkölä ja Marco Roth ovat tottuneet johdattelemaan asioita eteenpäin vakaasti ja tarmolla - samansuuntaiset työtehtävätkö merkitsevät, että vakaasti sujui heidän tanssinsakin.

 

 

Nokialaisparin Iinu Kuusento/Marko Asell tanssi oli vauhdikasta katseltavaa. Iinu sai tanssin alkutahtien aikana painijamestarin puhdasoppiseen siltaan - vai olikohan Markolla jotain osuutta asiaan?

 

 

Hanna Tainion ja pispalalaisvahvistuksen tanssi oli varmaa ja vakuuttavaa. Tässä he vasta valmistautuvat esitykseensä.

 

 

Sopivan kärjekkäänä, mutta tasapuolisena tuomariston päällikkönä toimi Jone Nikula.

 

Raili Naskalin parina tanssinut sanavalmis kavaljeeri sanoi terveisinään vankan totuuden lähestyvien eduskuntavaalien tiimoilta:

 

Vain äänestämällä pystyy äänestämään!

 

Hyvin sanottu!

 

-Esko Erkkilä-

Sentterissä tapahtuu ensi viikolla

Lauantai 5.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen Kunnallisjärjestö ry:n ja Keskustan Pirkanmaan piiri ry:n yhteishanke - Sentteri - pääsee vauhtiin eduskuntavaalien lähestyessä.

Sentteri sijaitsee Tampereella ja sen osoite on Hallituskatu 7.

 

Tässä tänään Aamulehdessä julkaistu ilmoitus ensi viikon aktiviteeteista: 

 

 

Tervetuloa tilaisuuksiin!

 

-Esko Erkkilä-

Sentteri-isäntä

Kalevalan päivä - suomalaisen kulttuurin päivä

Perjantai 4.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen myöhässä, kun vasta tänään kirjoitan Kalevalan päivästä. Parempi kuitenkin myöhään, kuin ei milloinkaan.

Vietämme Kalevalan päivää aina helmikuun 28. päivänä. Näin tapahtuu myös karkausvuosina, jolloin helmikuussa on 29 päivää.

Kalevalan päivää vietetään 28. helmikuuta, koska Elias Lönnrot allekirjoitti ja päiväsi Kalevalan ensimmäisen version, niin sanotun Vanhan Kalevalan esipuheen 28. helmikuuta 1835.

Elias Lönnrot oli kansanrunouden kerääjä ja kansalliseepoksemme, Kalevalan, ja sen sisarteoksen Kantelettaren luoja.

Lönnrotia pidetään Suomen kirjakielen toisena isänä Mikael Agricolan jälkeen.

Lönnrot teki monia kansanrunouden keräysmatkoja mm. Vienan Karjalaan. Olen kerran saanut käydä pienryhmän mukana Uhtualla, jossa kylän keskellä sijaitsee ns. Lönnrot´n mänty.

Uhtuaa kutsutaan Venäjällä nykyisin Kalevalaksi.

 

Kalevalan päivä on virallinen liputuspäivä. Se oli vakiintunut liputuspäiväksi jo 1920-luvulla, mutta vasta vuonna 1978 helmikuun 28. päivä vahvistettiin asetuksella viralliseksi liputuspäiväksi.

 

Korkeat hanget sekä nietokset loivat tänä vuonna oivalliset ja hienot raamit Kalevalan päivän liputukselle.

Valitettavasti tuuli oli tyyni ja emme nähneet siniristilippua liehumassa koko komeudessaan.

 

 

Tässä on kuva meidän perheemme Kalevalan päivän liputuksesta 28.2.2011.

 

-Esko Erkkilä-

Sentteri hypähti uudelle tasolle!

Torstai 3.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n ja Keskustan Pirkanmaan piiri ry:n yhteishanke Sentteri, hypähti uudelle tasolle, kun tiistaina maaliskuun 1. päivänä saimme näyteikkunaan pyörimään Keskustan pirkanmaalaisia kansanedustajaehdokkaita esittelevän diasarjan.

Diasarjasta kiitokset Jorma Kuituselle, Ritva Männistölle sekä Teppo Erkkilälle.

Keskusta asettaa Pirkanmaan vaalipiiriin täyden määrän ehdokkaita eli 18 ehdokasta.

Sentterin ikkunassa nyt pyörivä diasarja esittelee jokaisen ehdokkaan kuvan kera.

Diasarja esittelee ehdokkaat kolmeen kertaan ja kolmella erilaisella kuvalla. Jokaisen dian tekstinä on ehdokkaan keskeisimpänä pitämät asiat, joita hän haluaa painottaa vaalityössään ja sitten aikanaan Arkadianmäelle päästyään.

Diasarja alkaa päättymisensä jälkeen uudestaan, joten Keskustan ehdokkaat ovat ”tavattavissa” Sentterissä ympäri vuorokauden ja seitsemänä päivänä viikossa.

Sentterin osoite on Hallituskatu 7.

Sentterin löytää vaikkapa tällä ohjeella:

”Kolmekymmentä askelta Kauppahallin Hallituskadun puoleiselta sisäänkäynniltä kohti Takoa ja kadun vastakkaiselta puolelta”!

Tässä on kuva Sentterin julkisivusta:

 

 

Diasarja on kuvanottohetkellä ollut Ari Lamminmäen esittelydian kohdalla.

 

-Esko Erkkilä-

Sentteri-isäntä

"Kaksipa poikaa...", joilla on todellista ASIAA

Tiistai 1.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Pirkanmaan piirin kansanedustajaehdokas Ari Lamminmäki järjesti vaalikampanjansa avaustilaisuuden kotonaan Parkanon Koskelantiellä lauantaina 26.2.2011 klo 18.00.

Tilaisuus järjestettiin Lamminmäen pihapiiriin kunnostetussa viehättävässä navettakievarissa.

Olin mukana tilaisuudessa, sillä tiedossa oli mielenkiintoista ohjelmaa.

Ari Lamminmäen vaalikampanja perustuu neljän seikan esilletuontiin.

Ne ovat;

• perhe
• yrittäjyys
• maaseutu
• palvelut

Ari Lamminmäki on niitä harvoja politiikkoja, jotka pystyvät esittämään asiansa jopa ilman muistilappuja, mutta silti hyvin jäsenneltynä. Ihailen tätä taitoa.

Käytän esiintymisissäni muistilappuja ja kehoitan muitakin niin menettelemään. Se "säästää" kuulijoita ja auttaa oman sanoman jäsentelyä ja esitetyn asian perillemenoa. Henkilöt, jotka eivät tarvitse järkevän esityksen pitämisessä muistilappuja, ovat harvinaisia.

Useat kaipaavat politiikkaan henkilöitä, jotka sanovat asiat ymmärrettävällä kielellä. Ari Lamminmäki on tällainen henkilö, joten suosittelen menemään tilaisuuksiin, joissa Lamminmäki esiintyy.

Puhumisen lisäksi Lamminmäellä on laulutaito ja saimme siitä omakohtaisen kokemuksen, kun ”juhlasankari” lauloi orkesterin säestyksellä  muutaman kappaleen vaalijuhlassaan. 

Vierailijana Ari Lamminmäen kampanja-avauksessa oli kansanedustajaehdokas, Keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen.

Korhonen on aina ollut kuuluisa siitä, että hänellä on huikea numeromuisti ja hän pystyy kertomaan mielipiteensä siten, että ne tukeutuvat tiukasti todellisiin lukuihin.

Oli taas kerran ilo kuulla Korhosen esitystä, sillä se - jos mikä - oli vakuuttavaa faktaa siitä, että perussuomalaisten esitykset ovat harhaa vain.

Korhosella on taustaa arvioida Suomen hallituspolitiikkaa demarikauden lopahtamisen jälkeen.

Jarmo Korhosella on ollut keskeinen osuus Anneli Jäätteenmäen Paavo Lipposen kaataneeseen vaalikampanjaan ja  Matti Vanhasen kanssa Korhonen teki Vanhasen molempien hallitusten aikana tuloksekasta yhteistyötä.  

Nyt Korhonen on vankkumaton Mari Kiviniemen kannattaja.

Korhonen vakuutti, että suomalainen yhteiskunta on nyt paljon parempi, kuin se olisi ilman Keskustaa.

Maailmanlaajuinen lama olisi ilman Keskustan panosta murjonut meitä siten, että työttömiä olisi nyt ainakin 400.000! Elvytyspolitiikka – vaikka sitä onkin tehty lainarahalla - on merkinnyt työllisyyden pysymistä kohtuullisella tasolla.

Ruuan arvonlisäveroalennuksen taustakiemuroista Korhonen totesi ilmeisen totuudenmukaisesti, että kokoomus pakotettiin suostumaan alennukseen.

Ruuan arvonlisäverokysymystä ja Keskustan kuntapolitiikkaa vastaan Soini ei hyökkää, koska hän tietää, että Keskustan johdolla tehdyt päätökset ovat olleet oikeita, mainitsi Korhonen.

Lamminmäki ja Korhonen olivat yksimielisiä, että kevään eduskuntavaaleista tulee yrittämisen, työn tekemisen, verotuksen sekä monen muunkin keskeisen asian vaalit.

Muiksi asioiksi voi helposti lisätä mm. maaseudun, senioriväestön, lähiruuan, perheen sekä haja-asutusalueiden palveluiden ja kiinteistöveron laajentamissuunnitelmien torppaamisen vaalit.

 

Kiitän Ari Lamminmäkeä ja hänen vaalitiimiänsä mielenkiintoisen tilaisuuden järjestämisestä.

Lamminmäen ajatuksia pitäisi nyt saada kerrotuksia laajalti Pirkanmaalla, jotta hänen järkevät linjauksensa olisivat äänestäjien tiedossa äänestyskopin hiljaisuudessa 17.4.2011.

Lopuksi vielä pieni kuvakavalkaadi Ari Lamminmäen vaalijuhlasta:

 

 

Ari Lamminmäen vaalipäällikkö Juhani Kuivanen johdatteli vaalijuhlaa jämerällä otteellaan.

 

 

Aleksi Vesannolla oli omien sanojen mukaan hieman vaikeuksia hahmottaa kulloistakin rooliaan vaalijuhlassa. Aleksi on Keskustan Pirkanmaan piirin varapuheenjohtaja ja myös Pirkanmaan Keskustanuorten puheenjohtaja. Näiden roolien lisäksi Aleksi toimi vaalijuhlan toisena juontajana.

 

 

Ari Lamminmäki käyskenteli tyytyväisenä vaalijuhlassaan.

 

 

Kun Jarmo Korhonen pääsee mikrofonin varteen kiinni, voivat kuulijat olla varmoja, että ASIAA saadaan kuulla!

 

 

"Kaksipa poikaa Kurik...", ei kun Lamminmäki Parkanosta ja Korhonen Seinäjoelta.

 

 

Pirkanmaan Liiton edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela Tampereelta (oikealla) oli vaalijuhlassa yhtä hyvällä mielellä kuin Ari Lamminmäki ja Jarmo Korhonen

 

-Esko Erkkilä-

 

Elovena - Suomen toiseksi arvostetuin elintarvikebrändi valmistetaan Nokialla pirkanmaalaisesta kaurasta

Maanantai 28.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Markkinointi ja Mainonta –lehti julkaisee vuosittain listaa Suomen arvostetuimmista brändeistä eli tuotemerkeistä.

 

Elintarvikebrändien suuri asemiensa parantaja vuonna 2010 oli Elovena.

 

Kisan voitti monien aikaisempien vuosien tapaan Fazerin Sininen, mutta toiseksi pinnisti Raision Elovena. Kolmanneksi arvostetuin elintarvikebrändi viime vuonna oli Juhla-Mokka.

 

 

Raisio on laajentanut Elovena-brändiään useiden tuotteidensa nimeksi, mutta Elovena-sarjan ”ikoni” eli kaurahiutaleet monissa eri muodoissaan valmistetaan Nokialla.

 

Raisio haluaa panostaa Elovenan raaka-aineen eli elintarvikekauran suorahankintaan ja järjesti sen merkeissä sopimusviljelijäpäivän Nokialla Raision myllyllä tiistaina 22.2.2011.

 

 

 

 Olin kuuntelemassa entisen työnantajani nykyhetken kuulumisia.

 

Tilaisuuden johdattelijana toiminut aluepäällikkö Minna Oravuo selvitteli kuulijoille maailman viljakaupan nykypiirteitä. Viljakauppa on globaalia bisnestä ja viljan markkinatilanne huomioi kaikki maailmanmenon tapahtumat.

 

 

Nyt seurataan Egyptin tilanteen kehittymistä ja sen vaikutuksia maailman viljamarkkinoihin, totesi Oravuo.

Egypti on suuri viljanostaja markkinoilla ja sen vuoksi tilanne siellä vaikuttaa koko maailman viljakauppatilanteeseen.

 

Viljan viennistä puhutaan paljon ja ”isoilla kirjaimilla”. Oravuo muistutti, että Raisio käyttää viljaa enemmän raaka-aineenaan kuin sitä Suomesta viedään.

 

Viljamarkkinatilanteiden nopeat vaihtumiset ovat merkinneet, että alan toimijat ovat kehittäneet toimintojaan siten, että viljasta saatavan hinnan voi kiinnittää ennen viljatoimituksia. Oravuo suositteli, että viljantuottajan kannattaisi kiinnittää 1/3 viljasadosta ennen sadonkorjuuta, 1/3 sadonkorjuun jälkeen syksyllä ja jättää 1/3 kiinnittäminen kevääseen. Näin menetellen hintariskiä pystyy hajauttamaan.

 

 

Raision kehityspäällikkö Jaakko Laurinen totesi omassa esityksessään, että sopimusviljelyn kehittäminen merkitsee viljaketjun vastausta kuluttajan asettamiin haasteisiin.

 

Kuluttajien kysymykset, että missä ja miten elintarvikkeen raaka-aine on tuotettu ja että millaisia tuotantomenetelmiä on käytetty, ovat yleisimmät kysymykset. Sopimusviljely antaa teollisuudelle hyvät mahdollisuudet vastata kuluttajan esittämiin kysymyksiin.

 

 

Boreal Kasvinjalostus Oy:n kasvinjalostaja Leena Pietilä kertoi, että Suomessa viljellyt kauralajikkeet ovat valtaosiltaan heidän jalostamiaan.

 

Kauralajikkeen lakoontumisominaisuus on tärkeä kehityskohde kasvinjalostuksessa. Herkästi lakoontuva kauralajike on altis hometoksiinien muodostumiselle ja sen vuoksi lujakortisten kauralajikkeiden jalostaminen on tärkeää.

 

Maanviljelijä Tauno Isotalo Pirkkalasta kysyi, että tuleeko uusia kauralajikkeita liian usein markkinoille ja minkä vuoksi?

 

Leena Pietilä myönsi, että uusia lajikkeita tulee viljelijöiden valittavaksi runsaasti. Eräs syy tähän on siemenkaupassa toimivat monet jakelutiet ja ne kaikki haluavat myydä uusia – mielellään vain yksinmyynnissään olevia – kauralajikkeita.

 

Raisio on pitkään myynyt siemenviljaa sekä öljykasvinsiemeniä sopimusviljelijöilleen. Nyt tuotevalikoimaan on lisätty myös lannoitteet sekä kasvinsuojeluaineet.

 

 

Näistä asioista sopimusviljelijätilaisuudessa kertoi Raision tuotepäällikkö Heidi Seitala.

 

Jyvä on hyvässä hoidossa Nokian myllyllä...

 

 

...siitä kuulijat saivat varmuuden tehtaanjohtaja Jouni Järvensivun vakuuttavassa esityksessä.

 

Nokian siilot näkyvät laajalle alueelle ja niihin mahtuu viljaa lähes 80 miljoonaa kiloa. Siiloista on Raision omia n. 38 miljoonan kilon verran ja Suomen Viljava Oy:n omistuksessa n. 40 miljoonaa kiloa.

 

Suomen Viljava Oy on Suomen valtion omistama yhtiö, joka harjoittaa viljan varastointia. Se on Nokialla hakeutunut yhteistyöhön Raision kanssa.

 

 

Nokialla järjestetyn tilaisuuden viimeinen esiintyjä oli Pro Agria-Pirkanmaan kasvinviljelyagronomi Ritva Tolppa.

Hän käsitteli viljatilan kannattavaisuutta edellisvuonna ja uskalsi ennakoida kannattavaisuusnäkymiä myös ensi kesän sadon osalta.

 

Nokian tilaisuus loi uskoa, että siellä tarvitaan hyvälaatuista elintarvikekauraa Elovenaa varten jatkossakin.

Pirkanmaa on todellinen kauramaakunta ja Nokia on oikea toimituspaikka pirkanmaalaiselle elintarvikekauralle.

 

-Esko Erkkilä-

Etelä-Alvari aloitti innolla uuden kaksivuotiskauden!

Sunnuntai 27.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Eräs Tampereen kaupungin periaatteista julistusten tasolla on ”Tampere kaupunki kuulee kuntalaista”.

Osa kuntalaisten suoraa osallistumista edustuksellista demokratiaa täydentävänä toimintana on Alvari-toiminta.

Alvari eli alueellisen vaikuttamisen kanava koostuu Alue-Alvareista eli alueellisista työryhmistä, pormestarin asukasilloista ja nuorille tarkoitetuista Nuoriso-Alvareista.

Fyysisesti kokoontuvia Alue-Alvareita on Tampereella nyt neljä – Etelä-Alvari, Kaakkois-Alvari, Koillis-Alvari ja Länsi-Alvari – ja niiden lisäksi on Keskikaupungin Facebook-Alvari eli Tampereen Alvari.

Etelä-Alvari perustettiin v. 2008 ja olen ollut sen toiminnassa mukana alusta alkaen.

Kaupunginhallitus päätti 14.2.2011 neljän alueellisen työryhmän eli Alue-Alvarin nimeämisestä vuosille 2011 – 2012. Tulin nimetyksi Etelä-Alvarin jäseneksi.

Etelä-Alvarin järjestäytymiskokous pidettiin torstaina 24.2.2011 klo 17.30 Hatanpään koululla.

  

  

Kokouksessa on hyvä osanotto, sillä kaupunginhallituksen Etelä-Alvariin nimeämästä 57 jäsenestä oli paikalla 35 henkilöä.

 

 

  

Kokouksen avasi ja sen puheenjohtajana toimi vuorovaikutussuunnittelija Aija Karttunen.

 

Kokouksen virallisen osuuden ainoina kohtina olivat puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajien valinta vuosille 2011 – 2012.

 

Puheenjohtajaäänestyksessä annettiin 35 ääntä ja ne jakaantuivat seuraavasti:

• Juhani Skogberg, 20 ääntä
• Taina Lampu, 10 ääntä
• Pertti Järvinen, 5 ääntä

 

 

Äänestyksen tulos merkitsi, että Juhani Skogberg tuli valituksi Etelä-Alvarin puheenjohtajaksi 2011 – 2012.

  

Varapuheenjohtajavalinnan kohdalla Lasse Kristeri teki ehdotuksen, että puheenjohtajaäänestyksessä toiseksi ja kolmanneksi tulleet valittaisiin varapuheenjohtajiksi äänimäärien osoittamassa järjestyksessä. Kristerin ehdotus sai yksimielisen kannatuksen ja siten ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Taina Lampu ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Pertti Järvinen.

 

Bloginpitäjä onnittelee uutta-vanhaa puheenjohtajaa ja samoin uutta-vanhaa ensimmäistä varapuheenjohtajaa sekä uutta toista varapuheenjohtajaa!

 

 

Etelä-Alvarin puheenjohtajisto 2011 - 2012. Juhani Skogberg (vasemmalla), Taina Lampu (keskellä) ja Pertti Järvinen (oikealla). 

Uskon vakaasti, että Teidän ja Aijan johdolla saamme paljon aikaan!

 

Kokouksen virallisen osuuden jälkeen käytiin vilkas ja antoisa keskustelu Etelä-Alvarin alustavasta kevään ohjelmasta, alatyöryhmistä, aluerahan hakemisesta, kokouspaikoista sekä muista käytännön asioista.

 

 

Lopuksi etelä-alvarilaiset kokoontuivat ryhmäkuvaan. Meitä oli paikalla niin paljon, että syrjemmälle sijoittuneet eivät mahtuneet bloginpitäjän ottamaan kuvaan!

 

Innolla mukaan lähtemässä

 

-Esko Erkkilä-

Vahvaa Pirkanmaa-ASIAA Sentterissä

Lauantai 26.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry järjesti Sentterissä kaikille avoimen keskustelutilaisuuden keskiviikkona 23.2.2011. Tilaisuuden aiheena oli ”Pirkanmaa – Suomen toiseksi suurin maakunta”.

 

 

Tilaisuuden alustajina ja keskustelijoina olivat kansanedustaja Mikko Alatalo (keskellä), maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Ari Lamminmäki (vasemmalla) sekä maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja Arto Pirttilahti (oikealla).

 

 

 

Sentterin alasali oli ääriään myöten täynnä keskustelua seuranneita innokkaita henkilöitä.

Olin paikalla ”kahvinkeittäjän” ominaisuudessa. Tehtävä oli kiireinen, mutta yhdessä Seija Alatalon kanssa pärjäsimme kohtuullisesti. Kahvinkeiton lomassa ehdin muistiinmerkitsemään panelistien mielipiteitä sekä ottamaan muutaman valokuvan.

 

 

Keskustelun johdattelijana toimi MSL-Tampereen tiedottaja Jouni Koskela.

 

Aluksi panelistit vastasivat juontajan kysymykseen, että mitkä ovat Pirkanmaan vahvuudet maakuntana.

Pirkanmaan vahvuuksia tarkasteltaessa on Tampere sen elimellinen osa ja se heijastui myös panelistien vastauksissa.

Alatalo, Lamminmäki ja Pirttilahti listasivat Pirkanmaan vahvuuksiksi mm. seuraavat seikat:

• Tampere on maakunnan keskuksena ja väestönkasvun vinkkelistä  houkutteleva kaupunki
• Tampereella on valtakunnallisesti keskeisen risteysaseman rooli maantie-, raide- sekä ilmaliikenteen osalta
• Tampereen vahva asema yliopisto- ja ammattikorkeakoulupaikkakuntana merkitsee koko maakunnan vetovoiman kasvamista
• Tampereen kulttuuritarjonta on ylivertaista
• Nokia-kysymys ravistelee juuri nyt Tamperetta vahvasti, mutta pitää muistaa, että ravistuksista nousee usein uusia mahdollisuuksia
• turvevarat yleisesti ja niiden hyödyntäminen jakavat mielipiteitä, mutta Pirkanmaalla ne on nähtävä merkittävänä energiatalouden omavaraisuuden takaajina sekä merkittävänä työllistäjänä
• Pirkanmaan isot vesistöt ovat maakunnalle merkittävä voimavara. Mm. niiden matkailullinen hyödyntäminen on vasta alkutaipaleella.
• maakunnan vahva ja elinvoimainen maa- sekä metsätalous ovat kiistatta koko Pirkanmaan vahvuus

Vahvuuksien vastapainoksi keskustelun johdattelija Jouni Koskela halusi panelistien listaavan myös Pirkanmaan heikkouksia. Listalle nousivat mm. seuraavat asiat ja näkökulmat:

• koko maakunnan kattavan palveluverkoston ylläpito tulee olemaan yhä haasteellisempaa. Asian hoitamiseksi on vakavasti harkittava työperäiseen maahanmuuttoon nykyistä sallivampaa linjaa?
• väestörakenteen vinoutuminen erityisesti maakunnan syrjäalueilla
• nykyinen yhteistyökyky maakunnan sisällä ei ole riittävä
• ”betonoidut” kuntarajat ovat eräissä asioissa järkevän toiminnan este
• Tampereen elinkeinorakenne on suhdanneherkkä maailmantalouden muutoksille

Pirttilahti, Lamminmäki ja Alatalo totesivat, että SDP:n raakelhiltusten ja kokoomuksen janvapaavuorten erikseen ja ehkä myös jo nyt yhdessä laatimat suunnitelmat sadasta kunnasta Suomeen ovat suuri uhka Pirkanmaalle. Vain vahva Keskusta pystyy ne uhat torjumaan.

Mikko Alatalo muistutti, että pirkanmaalainen näkemys on taisteltava voitolle myös Keskustan omassa eduskuntaryhmässä. Se vaatii taitoa ja yhteistyökykyä oman puolueen kansanedustajien kanssa.

Yliopistojen rahoituskysymykset puhuttivat panelisteja. Yksimielisesti panelistit totesivat, että kokoomus olisi palauttanut Suomeen kansalaiskoulu- ja oppikoulusysteemin, mutta Keskustan toiminta esti tämän.

Maakuntayliopistojen toimiminen projektirahoituksen turvin ei ole kestävä ratkaisu oli Lamminmäen, Pirttilahden sekä Alatalon yhteinen mielipide.

Kuntauudistuksista erityisesti Pirttilahdella oli positiivisia kokemuksia.

Huonosti onnistuneeksi kuntaliitokseksi otettiin esimerkiksi Kouvolassa ja sen lähikunnissa tehty kuntaliitos. Siellä 6.000 kuntien entistä virkamiestä nauttii nyt ainakin viiden vuoden koskemattomuutta, mutta monella heistä ei ole järkevää työtä. Näin kuntaliitoksia ei pidä suorittaa!

Kuntaliitoksissa asukkaiden pitää aktivoitua ja luoda elämää entiseen kotikuntaansa. Kolmannen sektorin toiminta on tärkeää, mutta on selvää, että yhteiskunnan vastuualueelle kuuluvia palveluja ei voida ujuttaa vapaaehtoistyön vastuulle.

Panelistit ja yleisö olivat hyvin aktiivisia maaseudun tulevaisuudesta, sillä se kiinnosti pääosin kaupunkilaisista kiinnostunutta yleisöä paljon. Lupaan, että palaan siihen teemaan jo tämän viikon aikana.

 

Kiitän...

 

 

Ari Lamminmäkeä,

 

 

Mikko Alataloa...

 

 

...ja Arto Pirttilahtea...

 

...hienosta keskustelusta. Sama keskustelu olisi paikallaan käydä myös laajemmilla foorumeilla.  Kiitän myös MSL-Tampereen tiedottaja Jouni Koskelaa, joka hienosti johdatteli tärkeää keskustelua.

 

-Esko Erkkilä-