Kalajoen kaupunki ansaitsee kiitokset hyvästä yhteistyöstä yritysten kanssa

Keskiviikko 23.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Sain kyselyn Kalajoen kaupungilta yritysyhteistyön onnistumisesta. Kyse oli yhteistyökuvioista työnantajani ja Kalajoen kaupungin satamalaitoksen kanssa.

Pidän saamaani kyselyä arvossa, sillä olen ollut eläkkeellä jo runsaat kaksi kuukautta, mutta siitä huolimatta kokemuksiani arvostetaan. 

Eläkkeelle siirtymiseni olisi antanut mahdollisuudet kritiikkiin, sillä käytännön yhteistyön päättyminen henkilötasolla olisi mahdollistanut myös tiukankin kritiikin. 

Kritiikkiin ei ollut eikä ole tarvetta, sillä työnantajani ja Kalajoen kaupungin yhteistyö on ollut saumatonta.

Yhteistyömme on keskittynyt Kalajoen Rahjan sataman toimintaan.

Kalajoen Rahjan satama on valtakunnallisesti piensatama, mutta edustamani yrityksen kannalta se on ”mahtisatama”.

Kalajoen kaupungin johtavat luottamushenkilöt sekä kaupungin ylin virkamiesjohto haluavat panostaa sataman kehittämiseen ja sitä kautta maakunnassa toimivien yritysten hyvinvointiin ja menestykseen. Sen yksi ilmentymä on heidän tiivis yhteydenpitonsa yrityspäättäjiin.

Luottamushenkilöiden sekä kaupungin virkamiesjohdon suorat ja mutkattomat suhteet valtakunnan poliittiseen johtoon ja eri virastojen päättäjiin ovat olleet avainasemassa siihen, että edustamani yritys on voinut tukeutua Kalajoen sataman palveluihin. Mm. talvimerenkulun pitkäjänteinen turvaaminen oli kynnyskysymys Rahjan sataman valinnalle yrityksemme kotisatamaksi.

Satamajohtajan esimiestyö on ollut onnistunutta, sillä sataman kaikki alihankkijat on pidetty tietoisina tulevista laivauksista ja siten varastohallien optimaalinen hyödyntäminen on onnistunut nappiin. Asiakkaalla on turvallinen olo, kun satamassa työskentelevä trukinkuljettaja kyselee, että milloin saapuu seuraava laivalasti!

Kalajoen satamajohdon hyvät suhteet lehdistöön ja avoin tiedotuspolitiikka ovat osaltaan kehittäneet sataman toimintoja. Menestyminen ja siitä kertominen ruokkii menestymistä.

Kalajoen kaupungin satamaoperaattorilinjaukset ovat olleet asiakkaan kannalta onnistuneita. Tietty toimintapiirien jakaminen eri operaattoreille on mahdollistanut kustannustehokkaan toiminnan. Järkevällä työnjaolla on pystytty välttämään monopolistisen tilanteen syntyminen, joka satamissa aina on vaarana.

Jos Fennovoima Oy päätyy ydinvoimalaratkaisussaan rakentamaan ydinvoimalansa Pyhäjoen Hanhiniemeen, tulee Kalajoen Rahjan satama saamaan runsaasti uutta puhtia toiminnalleen. Tätä ainakin minä hartaasti toivon.

Voivatko Kalajoen kaupungin toimenpiteistä ottaa oppia muut kaupungit?

Kaikki suomalaiset kaupungit julistavat esitteissään yhteistyöhaluaan yritysten kanssa. Esitteissä maalaillaan ruusuisia näkymiä, jos yritys asettuu tekemään bisnestä juuri tälle paikkakunnalle.

Oletan, että esitteiden puheet on laadittu mainostoimistoissa ja niillä ei ole sen suurempaa todellisuuspohjaa. Mainostekstien toimeksiantaja on usein virkamies ja useinkin varsin alhaisella organisaatiotasolla vaikuttava.

Viittaan Kalajoen tapaukseen ja muistutan,...

...että kuntien aidon yritysyhteistyöhalun pitää perustua johtavien luottamushenkilöiden linjauksiin. Heidän ja ylimmän virkamiesjohdon on oltava linjausten takana – juoksupoikien ja juoksutyttöjen jorinoilla asiat eivät etene.

 

-Esko Erkkilä-

Rehuraisio Oy:n raaka-ainepäällikkö, emeritus

Tampere

Sentterin avajaiset - todella hieno tilaisuus!

Tiistai 22.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Palaan vasta nyt hienoon tilaisuuteen, joka järjestettiin jo melkein kuukausi sitten eli 24.1.2011.

Kyse on Sentterin avajaisista.

Sentteri on Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n sekä Keskustan Pirkanmaan piirin yhteishanke vaalikahvilan merkeissä.

Olimme ajoissa liikkeellä, sillä halusimme tilaisuuden tullen varmistaa hyvän paikan Tampereelta, jonne tamperelaiset ja pirkanmaalaiset voisivat tulla tapaamaan Keskustan pirkanmaalaisia kansanedustajaehdokkaita.

Sentteri sijaitsee Hallituskatu 7:ssä. Ohjeemme sinne on seuraavalainen:

Kolmekymmentä askelta Takon suuntaan Kauppahallin Hallituskadun puoleiselta sisäänkäynniltä!

Saimme Sentterin avajaisvieraaksi ympäristöministeri Paula Lehtomäen.

Lehtomäki ja pirkanmaalaiset kansanedustajaehdokkaat "vetivät väkeä tuvan täyteen"!

Pieni kuvakavalkaadi antaa ehkä parhaan kuvan Sentterin avajaisjuhlallisuuksien etenemisestä:

 

 Aina hymyilevä ympäristöministeri Paula Lehtomäki saapui ajallaan Sentteriin. "Taustavarmistajana" tässä Eino Råman.

 

 

Paula Lehtomäen Sentteri-vierailu ajoittui luonasaikaan ja sen vuoksi hän sekä kansanedustaja Mikko Alatalo ideoivatkin yhteisen lauluhetkensä "Luonastunnin lauluhetkeksi".

Lauluhetki-taltiointi on saanut valtavan suosion YouTube´ssa, sillä sitä on nyt katseltu n. 12.000 kertaa!

Katso Paulan ja Mikon yhteislaulu nettiosoitteesta www.youtube.com. Hakusanalla "alatalo2011" se löytyy varmasti. Itse löysin sen ensimmäisen kerran haulla "Paula Lehtomäki ja Mikko Alatalo" Samasta osoitteesta ja samoilla hakusanoilla löytyy myös ympäristöministeri Lehtomäen Sentterissä pitämä avajaispuhe.

Käy katselemassa ja kuuntelemassa - nauti ja ihaile hienoa musisointia sekä täyttä ASIAA!

 

 

Eduskunnan keväällä omaehtoisesti jättävä kansanedustaja Klaus Pentti toi Sentteri-avajaisiin tervehdyksen Eduskunnasta. Klaus Pentin tapaista valtiomiestä on vaikea löytää, sillä niin perusteellisesti Pentti on paneutunut eduskuntatyöhön - hänellä on puheissaan aina vankkaa tietoa ja sanomaa.

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n tervehdyksen tilaisuuteen toi puheenjohtaja Antti Juva.

  

 

Puheenjohtaja Antti Juva luovutti Sentteri-emäntä Titta Mattilalle Emännänkupin ja Sentteri-isäntä Esko Erkkilälle Isännänkupin. Emäntä ja Isäntä kiittävät huomionosoituksesta!

 

Sentterin avajaismuodollisuudet olivat varsinaisen avaamisen osalta pitkään harkinnan ja ideoinnin kohteena. Lopputuloksena päädyimme siihen, että hankimme tamperelaiselta Mikon Leipä Oy:ltä kunnollisen suomalaisesta rukiista leivotun ison ruisleivän.

 

 

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki leikkasi ruisleivästä palan ja sen myötä Sentteri tuli avatuksi. (Valokuva: Jussi Westinen).

Saattoi olla ensimmäinen kerta, kun ruisleivän leikkaaminen symbolisoi jonkin tilan tai toimipisteen avaamista. Mielestämme se sopi hyvin Sentterin avajaissymboliksi, sillä Keskustan eräs perusarvo on kotimainen ruoka.

Olen ruisleivän leikkaamisen käyttämisestä "avajaisnauhan katkaisun" sijaan hieman ylpeä, sillä idea kypsyi vaimoni Ritva Erkkilän esittämän idean pohjalta.

 

 

Tässä ruisleipäidean keksijä Ritva Erkkilä valmistelemassa Sentterin keittiössä tarjoilukuntoon Teiskossa valmistettuja mainioita porkkanaleivoksia.

Huomaattehan Sentterin sisustusmaalauksessa, tuolin pehmikkeissä sekä tarjoiluhenkilökunnan asusteissa hyvin väri väriin sointuvat väritykset!

 

Seuraavaksi Sentterin avajaistilaisuudessa päästiin pääasiaan eli Keskustan Pirkanmaan vaalipiirin kansanedustajaehdokkaiden puheenvuoroihin.

 

Valitan, että ensimmäisenä esiintynyttä Vesilahden Ari Arvelaa bloginpitäjän digikameran muistista ei löydy. On jatkossa oltava aktiivisempi, että myös Arvelasta saadaan näille sivuille kuva.

 

Ari pitää maanviljelijöiden sekä yrittäjien asiat mielessään ja niiden myötä hän on kohonnut pirkanmaalaisten kärkivaikuttajien joukkoon.

 

Bloginpitäjän digikameran muistiin ovat tallentuneet seuraavat kansanedustajaehdokkaat, jotka esiintyivät avajaisjuhlassa:

 

 

Pertti Hakanen Sastamalasta

  

 

Hanna Holma Kangasalta

  

 

Tarja-Riitta Koskinen Juupajoelta

  

 

Katariina Kähkölä Lempäälästä

  

 

Tarmo Niemenmaa Tampereelta

  

 

Arto Pirttilahti Mänttä-Vilppulasta

  

 

Matti Äijö Ikaalisista

  

 

Päivi Hiltunen Hämeenkyröstä

 

 

  

Onnistuneen avajaistilaisuuden viimeisenä esiintyjänä ja alustajana oli Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti.

Hanhilahden esitys käsitteli ajankohtaisia Tampereen, mutta myös Tampereen seutukuntaa koskettelevia asioita.

 

Bloginpitäjä ja Sentteri-isäntä toivoo, että Sentteri pystyy tuomaan piristävää uutta tamperelaiseen ja pirkanmaalaiseen politiikkaan sekä lisäämään tavallisen kansalaisen vaikutusmahdollisuuksia.

 

-Esko Erkkilä-

Kevään eduskuntavaaleista on tulossa entistä vahvemmin pääministerivaalit

Maanantai 21.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Pääministerin asemaa on lainsäädännöllisesti ja johdonmukaisesti Suomessa vahvistettu. Aseman vahvistaminen on tapahtunut presidentin valtaoikeuksia kaventamalla.

Suuntaus merkitsee, että pääministerin kyvyt ja mahdollisuudet ohjata valtiolaivaa muodostuvat entistä tärkeämmiksi.

Kysymys on pääministerin taustaryhmän – puolueen – ja pääministerin henkilökohtaisten ominaisuuksien korostumisesta pääministerivalinnassa.

Pääministeri Mari Kiviniemi on kuluneen kahden kuukauden aikana vahvistanut asemiaan kansalaisten silmissä seuraavana pääministerinä.

Iltalehden asiasta teettämä tutkimus ja sen pohjalta lehden toimituksessa laadittu juttukokonaisuus toteavat, että…

”… Mari Kiviniemi jätti muut potentiaaliset pääministeriehdokkaat nielemään pölyä.”

Kiviniemi vahvisti joulukuusta helmikuuhun asemiaan 14 %-yksikköä Iltalehden pääministeripörssissä, jonka tulokset käsittävät 1.938 henkilön puhelinhaastattelun. Nyt Kiviniemeä kannattaa seuraavan hallituksen pääministeriksi peräti 36 % suomalaisista.

Muiden puolueiden puheenjohtajien kannatuskäyrä kehittyi kuluneiden kahden kuukauden aikana kuten lehmän häntä!

Kokoomuksen Jyrki Katainen menetti 5 %-yksikköä, perussuomalaisten Timo Soini sai takkiinsa 3 %-yksikköä ja myös ”pahnan pohjimmainen” eli SDP:n Jutta Urpilainen menetti vähistäänkin 2 %-yksikköä.

Ilahduttavaa Iltalehden kyselyssä oli se, että ryhmän ”Ei osaa sanoa” osuus laski peräti 4 %-yksikköä. Se merkitsee, että vaalien lähestyminen lisää aktiivisuutta myös niiden joukossa, joilla on vaara jättää vaalit kokonaan äänestämättä.

Äänestyspäätöksestään epätietoisten osuuden aleneminen ja siihen yhdistetty Timo Soinin suosion laskeminen aiheuttavat varmaan harmaita hiuksia perussuomalaisten joukossa.

Liitän tähän Atte Nikkasen kamerallani 20.11.2010 ottaman kuvan Wayne´s Coffeessa järjestetystä tilaisuudesta, jossa sain vetää ”pääministerin haastattelutunnin”.

 

 

 

Mari Kiviniemen suosio oli jo silloin korkealla, mutta hänen näyttönsä ovat sen jälkeen nostaneet suosion nyt aivan uusille lukemille.

 

Tässä vielä samalta päivältä itse ottamani kuva, kun pääministeri tuo tervehdystään Suomen Keskustan Pirkanmaan piirin syyskokoukselle.

 

 

Vaalikeskustelut ovat pian alkamassa ja keskustalaisilla on turvallinen olo, sillä puheenjohtaja ja pääministeri Mari Kiviniemi hallitsee asiat ja se tulee varmasti yhä kasvattamaan hänen kansansuosiotaan.

 

-Esko Erkkilä-

Pertti Hakasen vaalijuhlassa Sastamalassa oli yli 200 osanottajaa!

Sunnuntai 20.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Pertti Hakanen on kohonnut nopeasti Pirkanmaan kärkivaikuttajien kaartiin, sillä hänet valittiin syksyllä mm. Keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtajaksi.

Hakasen vaalijuhla Sylvään koululla Sastamalassa perjantaina helmikuun 18. päivänä oli innostava tilaisuus.

Vaalijuhlan ohjelma oli laadittu huolella ja tunnelma Sylvään koulun auditoriossa oli mainio.

Sain ”juhlakalun” pyynnöstä toimia tilaisuuden poliittisen osion juontajana.

Tilaisuuden aluksi tarjottiin maukas ja takuulla kotimaisista elintarvikkeista valmistettu iltapalaksi nimetty runsas ruokatarjoilu. Ruokatarjoilusta vastasi Vehmaan tila ja sen isäntäväki.

Pertti Hakasen vaalikampanja keskittyy ruokaturvan, perheen ja isänmaan esilletuontiin.

Kaikki Hakasen vaaliteemat ovat keskeisiä meille kaikille ja ne tulivat hyvin esille niiden vieraiden esityksissä, jotka esiintyivät Hakasen vaalijuhlassa.

Sastamalan kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Ulla Yli-Hongiston puheenvuoro käsitteli nuorten syrjäytymistä ja varhaista puuttumista nuorten ongelmiin.

Yli-Hongisto on henkilökohtaisesti kokenut kaksikin kuntaliitosta – ensiksi Kiikka ja Keikyä Äetsäksi ja sitten Äetsä Sastamalaan – ja sen vuoksi kysyin juonnossani häneltä ohjeita ja malleja, että miten onnistunut kuntaliitos toteutetaan. Avoimuus ja alueiden tasapuolinen kohtelu uuden kunnan toimesta ovat keskeinen onnistumisen edellytys, mainitsi Yli-Hongisto.

MTK:n 2. puheenjohtaja Mauno Ylinen Kauhavalta oli toinen Hakasen vaalijuhlassa esiintynyt asiantuntija. Ylisen suuri huoli oli maataloustuotannon raju kannattavaisuuden romahtaminen. Toivon, että voin jatkossa näillä palstoilla palata juontajan ja Ylisen käymään jatkokeskusteluun.

Kolmantena vieraana kansanedustajaehdokas Pertti Hakasen vaalijuhlassa esiintyi kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Juha Korkeaoja.

Korkeaoja omaa vankan taustatiedon ja kokemuksen, sillä onhan hän ollut kansanedustajana vuodesta 1991 alkaen. Lisäksi hän on toiminut maa- ja metsätalousministerinä Jäätteenmäen sekä Vanhasen I hallituksessa.

Korkeaojan esitys toi esille mielenkiintoista taustatietoa mm. Jäätteenmäen sekä Vanhasen II hallituksen maatalousohjelman laatimisesta. Molempien laadinta tapahtui Juha Korkeaojan johdolla.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtajana Juha Korkeaoja on aihealueen paras asiantuntija Suomessa ja mielenkiintoista olikin kuulla hänen aprikointinsa Suomen Afganistanin rauhanturvaoperaation tulevaisuudesta.

Ajattelin kysyä juonto-osuudessani tästä, mutta päädyin itsenäisesti, että en lähde tässä juhlatilaisuudessa kyselemään Suomen Afganistan-politiiikasta.

Kun Juha Korkeaoja kuitenkin otti asian esille puheessaan omaehtoisesti, halusin juontajan kysymysosuudessa kysellä tarkemmin Korkeaojan ja sitä kautta Suomen linjauksista. Korkeaoja tarkensi asioita ja oli tilaisuuden jälkeen minulle tyytyväinen, että sai tarkentaa esille tuomiaan ajatuksia.

On hyvä, että Keskusta on aloitteellinen vaalikampanjoinnin aikana käsittelemään vastuullisesti myös Afganistan-kysymystä. Se on ASIAA parhaimmillaan.

Parhaat kiitokset illan pääjuontajalle Essi Leppäkoskelle, joka osaavalla juonnollaan ja mainioilla lauluesityksillään teki vaalijuhlasta todellisen JUHLAN.

Timo Kimpanpään runoesityksistä erityisesti Yrjö Jylhän ”Kuujärvi” puhutteli juhlayleisöä. Olen saanut kahdestikin käydä Kuujärvellä ja sen vuoksi Kimpanpään esittämät säkeet ”Kuujärven kunnaat, Kuujärven kuu, Kuujärven rannalla karsikkopuu…”sykähdyttivät. 

Kansanedustajaehdokas Pertti Hakasen lyhyet, mutta useat esiintymiset juhlalavalla toivat hienosti esille ne arvot, joilla hän on lähtenyt tavoittelemaan paikkaa Arkadianmäelle.

 

Tässä muutamia kuvia Pertti Hakasen vaalijuhlasta:

 

Vaalijuhlan pääjuontaja ja monien mainioiden lauluesitysten esittäjä

Essi Leppäkoski.

 

 

Puutarhatontut Eeva-Liisa Sianoja ja Maarit Kallio vierailivat monesti lavalla ja heillä oli aina nasevaa kerrottavaa. 

 

 

Juhlaisäntä Pertti Hakanen

 

 

 

 

 

 

Juhlan loppukiitokset: Pertti ja Seija Hakanen!

 

Ja vielä pari Päivikki Ristiniemen ikuistamaa kuvaa Pertti Hakasen vaalijuhlasta:

 

 

 

Ulla Yli-Hongiston (oikealla), Mauno Ylisen (vasemmalla) ja Juha Korkeaojan (toinen oikealta) esitysten jälkeen paneelikeskusteluun kutsuttiin mukaan myös itse "juhlakalu" eli Pertti Hakanen (toinen vasemmalta).

 

 

Juontajalla oli helppo ja mieluisa tehtävä johdatella korkeatasoisen paneelin keskustelua.

 

 

Yhtenäinen Sastamala ja ympäröivä Pirkanmaa antavat Pertti Hakaselle todelliset mahdollisuudet tavoitella yhtä Pirkanmaan Keskustan paikkaa tulevassa Eduskunnassa.

-Esko Erkkilä-

Eläkkeelle siirtyminen merkitsee työterveyspalveluiden päättymistä

Lauantai 19.2.2011

Työsuhteen mukanaan tuomista eduista eräs merkittävin on se, että henkilö on työterveyshuollon piirissä.

Työterveyspalveluiden päättyminen merkitsee suurta muutosta. Tiedän omakohtaisesti mistä puhun, sillä siirryin vast´ikään eläkevaariksi 40 vuotta ja kuusi kuukautta jatkuneen yhtämittaisen työuran jälkeen.

Työurastani olin yhden ja saman työnantajan palveluksessa tasan 40 viimeisintä työssäolovuottani. Yritys pysyi samana, mutta tehtävät vaihtuivat – minulla oli neljänkymmenen vuoden aikana suoranaisia esimiehiä 17!

Olen nyt joutunut pitkittyneen flunssan kouriin ja on ollut pakko tukeutua julkisen terveydenhuollon palveluihin. Pakko ja pakko – luonnollisesti yksityiset terveydenhoitopalvelut olisivat olleet rahalla käytettävissä, mutta halusin testata julkisen terveydenhoidon mahdollisuudet.

Huhut julkisen terveydenhuollon tilanteesta arveluttivat, mutta lähdin rohkeasti kokeilemaan julkisen terveydenhuoltojärjestelmän palvelukykyä.

Vietin TAYS:n ensiapupalvelu Acutassa sunnuntaina tammikuun 30. päivänä hieman yli kolme tuntia.

Ensimmäisen vajaan kahden tunnin aikana ei sisäänkirjautumisen lisäksi tapahtunut mitään, mutta sen jälkeen toimenpiteet etenivät nopeasti.

Lääkäri kartoitti tilanteeni ja määräsi minut verikokeeseen, sydänfilmiin sekä keuhkokuvaukseen. Tutkimukset tehtiin ripeästi ja niiden jälkeen pääsin uudestaan lääkärin puheille.

Lääkärillä oli mukavasti aikaa ja hoidot sekä lääkkeet määrättiin varman tuntuisesti. Lääkäri soitti parille erikoisalan kollegalleen ja nyt hän osasi pätevästi ohjeistaa, jos annetut ”tropit” eivät auta.

Oireet eivät tyystin loppuneet ja sen vuoksi kävinkin seuraavana päivänä pyytämässä minusta Acutassa kertyneen tutkimusaineiston Hatanpään omalääkäriasemalta ja varasin parin päivän kuluttua ajan jatkotutkimuksiin Mehiläiseen. Mehiläinen on tullut minulle tutuksi, sillä työterveysasiani ovat olleet sen hoidettavina jo vuosikaudet.

Acuta-aineiston tulostaminen onnistui Hatanpäällä vaivattomasti ja sain sen mukaani heti. Röntgenkuvien saaminen olisi ollut monimutkaisempaa, mutta kun sain röntgenlääkärin lausunnon, että ongelmia ei ole, se riitti minulle.

Pääsin Mehiläisessä tutun työterveyslääkärinäni toimineen lääkärin puheille. Hän perehtyi Acuta-aineistooni ja hänen mielestään kohdallani oli toimittu oikein.

Lisänä Mehiläisen lääkäri ehdotti antibioottikuuria ja sitä olin itsekin ajatellut, vaikka tiesinkin kyseessä olevan viruksen aiheuttaman taudin.

Kokemukseni julkisesta terveydenhoidosta tämän ensimmäiseni kokemuksen perusteella ovat voittopuolisesti positiiviset. Mitään asiakirjojen katoamisia tai muita ennaltapelättyjä ongelmia ei ilmennyt.

Julkisen terveydenhoidon parissa toimivilla henkilöillä on oikea asenne työhönsä. Lääkäreiden heikko suomenkielen taitaminen on varmaan ainakin vanhemmalle väelle hankalaa. Monia toistoja rohkeasti pyytämällä siitäkin selvitään.

Pitkät odotusajat julkisen terveydenhoidon vastaanottopisteissä rassaavat. Olin matkassa aamupäivän aikana ja selvisin kahden tunnin odotusajalla. Puolenpäivän jälkeen Acutaan tulleilla oli varmaan edessään kolmen…viiden tunnin odotusaika. Se on ehdottomasti liikaa. Minuuttiaikatauluihin tottuneena ainakin minulla tulee olemaan vaikeuksia, jos palveluvuoroaan joutuu odottamaan tuntikaupalla.

Kiitän Acutan henkilökuntaa oikeasta palveluasenteesta. Erityisesti kiitän Mehiläisen koko henkilökuntaa siitä asenteesta ja asiakaspalvelutaidosta, jonka Te osaatte.

Kokemukseni kertoo, että työterveyspalveluista siirtyminen julkisen terveydenhoidon piiriin ei välttämättä ole katastrofi, vaikka se tilanteen heikennys henkilötasolla onkin.

Kaikkea hyvää Acutalle ja Mehiläiselle sekä niiden osaavalle henkilökunnalle!

-Esko Erkkilä-

"Älä valita. Ala valita" - SuPer´n onnistunut paneelikeskustelu Tampereella

Perjantai 18.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry järjestää parhaillaan valtakunnallista vaalikiertuetta teemalla ”Älä valita. Ala valita”.

Kiertue eteni keskiviikkona helmikuun 16. päivänä Tampereelle ja se kokosi Tampereen Pantti Oy:n huutokauppasalin täyteen asiasta kiinnostuneita.

Osallistuin hieman varhemmin alkaneeseen apulaispormestari Timo Hanhilahden asukasiltaan ja sen vuoksi ehdin SuPer´n tilaisuuteen vasta loppuajaksi.

Rivakkaa – paikoitellen jopa räväkkää – keskustelua ohjasi tamperelainen SuPer´n järjestöpäällikkö Raija Moilanen.

 

Panelisteina olivat Kimmo Sasi (kok), Lea Mäkipää (ps), Jukka Gustafsson (sdp) sekä Mikko Alatalo (kesk).

 

On selvää, että istuvat kansanedustajat Sasi, Gustafsson ja Alatalo dominoivat keskustelua, sillä kokemattoman Mäkipään rahkeet eivät riittäneet asiakokonaisuuksien hallintaan.

SDP:n Gustafsson totesi paneelissa aivan oikein, että demarit ovat saaneet leiman otsaansa, kun poistivat varallisuusveron. SDP:n puheenjohtajana oli Eero Heinäluoma, kun varallisuusvero poistettiin. On sanottu, että SDP:n kannatuksen alamäen eräs keskeinen syy on SDP:n osallistuminen varallisuusveron poistamiseen.

Keskustan Mikko Alatalo kertoi puolueensa vaaliteeman mukaisesti puheenvuoroissaan asiaa.

Alatalo muistutti, että maailmalaajuisesta lamasta huolimatta hallitus on pystynyt luotsaamaan valtiolaivaa turvallisesti eteenpäin.

Ruuan arvonlisäveron alentaminen tasoitti kuilua parempiosaisten ja köyhien välillä, muistutti Alatalo. Hän palautti paneeliyleisön mieleen myös sen, että kokoomus ja SDP vastustivat voimakkaasti ruuan arvonlisäveron alentamista.

Kolmannen sektorin merkitystä ei osata Alatalon mukaan arvostaa tarpeeksi. Omaishoitajien merkitys on aliarvostettu.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry:n vaalipaneeli oli mielenkiintoinen tilaisuus.

SuPer´n tilaisuudet jatkuvat ympäri maata ja suosittelen lämpimästi osallistumaan tilaisuuksiin, sillä niissä käsitellään juuri niitä asioita, jotka ovat tärkeitä meille jokaiselle.

 

-Esko Erkkilä-

Liikenneministeri Anu Vehviläinen yllätti Pirkanmaa-tuntemuksellaan

Torstai 17.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Liikenneministeri Anu Vehviläinen vieraili Pirkanmaalla tiistaina helmikuun 15.päivänä.

Vehviläinen oli tamperelaisten tavattavissa Kauppakeskus Duo`ssa Hervannassa klo 13.30- 14.30.

Vehviläisen paikallistuntemus Hervannasta, Tampereesta, Pirkanmaasta sekä myös Satakunnasta oli yllättävän hyvä. Vehviläinen osoitti olevansa tietoinen koko maan asioista - erityisesti liikenneasioista.

 

 

 Keskustan kansanedustajaehdokas Hanna Holma Kangasalta ja liikenneministeri Anu Vehviläinen keskustelevat hyväntuulisina Kauppakeskus Duo´ssa.

 

Keskustelin Vehviläisen kanssa ja toin esille Tampereen kannalta tärkeät liikenneväylähankkeet.

VT3 on luonnollisesti Tamperetta sivuavana valtaväylänä maantieliikenteen osalta tärkein Tampereelle, mutta myös VT 12 sekä myös VT9 olivat Vehviläisen "sydäntä lähellä".

 

Rautatiekysymyksistä Vehviläinen oli hyvin perillä Tampereen seutua puhuttavasta Tampereen läntisestä ohitusradasta sekä myös siitä, että Tampere on nykytilanteessa hyvin tukkoinen paikka raideliikenteen osalta. Tampereen tavararatapihan siirtämishanke etelämmäs oli hyvin Vehviläisellä tiedossa.

VT9:n suurkuluttajana olen kiinnostunut sen perusparannuksesta Tampereelta Oriveden suuntaan. Ehdotin Vehviläiselle, että Tampereen ja Oriveden välinen tieosuus ajanmukaistettaisiin pätkinä ja että ensimmäinen pätkä Tampereen suunnalta olisi Tarastenjärven risteykseen saakka.

Vehviläinen mainitsi, että Turusta alkava VT9 oli aluksi vain Jyväskylään saakka, mutta sitten sitä jatkettiin Joensuuhun saakka. Minulle oli uutta se, että VT9 jatkuu nykyisin Niiralaan saakka eli Venäjän rajalle asti - en osaa edes hävetä tietämättömyyttäni, jonka liikenneministeri minulle nyt opasti!

Liikenneministeri Vehviläinen jatkoi matkaansa Kauppakeskus Duo´sta Kangasalle ja sen jälkeen Sappeeseen.

Sappeessa hän avasi tienpätkän, joka - harvinaista kyllä -, siirtyi paikallistiestä valtiontieksi. Kansanedustaja Mikka Alatalo on toiminut puuhamiehenä, jotta tällainen erikoisuus Suomessa on nykypäivänä mahdollista!

Eipä löydy toista pirkanmaalaista kansanedustajaa, joka olisi pystynyt samaan!

Keskustan pirkanmaalaisista kansanedustajaehdokkaista Duo´ssa olivat Mikka Alatalon lisäksi paikalla Hanna Holma, Raili Naskali, Matias Hilden sekä komeetan lailla Keskustan kärkeen kiitänyt puoluevaltuuston varapuheenjohtaja Pertti Hakanen. Kiitokset heille kaikille hienoista puheenvuoroista!

Kiitän Pirkanmaan Keskustanaisten toiminnanjohtaja Pirkko Vuolletta ja Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Ritva Männistöä, että he pystyivät järjestämään hallituksen erään keskeisimmän ministerin vierailun Pirkanmaalle!

 

-Esko Erkkilä-

 

Aamulehden vaalikone antaa mielenkiintoisia tuloksia

Keskiviikko 16.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan vaalipiirin kansanedustajaehdokkaat ovat kiitettävän hyvin vastanneet Aamulehden vaalikoneen kysymyksiin.

Kun vaalikoneen kysymykset on sen lisäksi laadittu ammattitaidolla, antaa vaalikoneen käyttäminen mielenkiintoista ja oikeansuuntaista tietoa äänestäjille ehdokkaiden linjauksista.

Vastasin Aamulehden vaalikoneen kysymyksiin ja sieltä saamani vastaukset vahvistivat sitä tietoa, joka minulla jo on ollutkin ehdokkaista.

Mieluisaa minulle keskustalaisena oli se, että kahdenkymmenen ”yhtämielisen” joukossa oli seitsemän Suomen Keskustan kansanedustajaehdokasta.

Ylivoimaiseksi ykköseksi kohosi Suomen Keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtaja Sastamalan Pertti Hakanen, jonka kanssa mielipiteemme ovat 82,6 %:n osuudella samanlaiset.

Kakkossija meni kristillisdemokraattien Lauri Kangasniemi-nimiselle henkilölle, jota en lainkaan tunne. Hänen kohdallaan meillä on yhteistä 78,4 % eli Pertti Hakaseen eroa kertyi paljon.

Kolmannella sijalla oli taas tuttu henkilö eli Ari Lamminmäki Parkanosta.

Parin kokoomuslaisen – Jussi Viljanen ja Arto Satonen – jälkeen kuudenneksi sijoittui Kangasalan oma ehdokas eli Keskustan Hanna Holma. Toivottavasti Hanna Holman hyvä sijoitus omalla listallani povaa hänelle menestystä vaaleissa.

Keskustalaisista Pälkäneen Matias Hilden, Ikaalisten Matti Äijö, Mänttä-Vilppulan Arto Pirttilahti sekä Tampereen Timo Taivalsalmi ylsivät alussa mainittujen lisäksi kahdenkymmenen ”samanmielisimmän” joukkoon.

Olen nyt vastannut kahteen vaalikoneeseen – Uuden Suomen Puoluekoneeseen sekä Aamulehden vaalikoneeseen.

Vaalikoneet pitää tietyllä tavalla kokea viihteeksi, mutta toki niiden annissa on aikamoinen ripaus tottakin.

Omalla kohdallani molempien vaalikoneiden vastaukset ovat vahvistaneet sitä, että "lennän siinä parvessa", johon sisimmältäni kuulun.

 

-Esko Erkkilä-

Vastuutonta haihattelua

Tiistai 15.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa on vuosikaudet ollut esillä Punkaharjulle suunnitteilla oleva bioetanolitehdas.

Oletin tämän pähkähullun suunnitelman olleen jo kuopattu, mutta helmikuun alkupuolella asia nousi uudestaan esille.

Projekti on muka muuten OK, mutta onneksi puuhamiehet toteavat, että rahoitus ei ole kunnossa.

Rahoituksesta puuttuu mahtavat 95 miljoonaa euroa! Rahoitusvajeen lisäksi suunnitelma lyö rajusti vastaan kansantalouden perusasioita.

Rahoituskysymyksen osalta toki kerrotaan, että alueen rutiköyhät kunnat ovat valmiit myöntämään takaukset yrityksen omarahoitukselle – ovat tainneet sen kaikessa viisaudessaan jo tehdäkin!

Sanoudun jäykästi irti Punkaharjun bioetanolihankkeen toteuttamisesta.

Innovatiivinen pitää olla, mutta haihattelullakin on oltava rajat – Punkaharjulle suunniteltu bioetanolitehdas kuuluu haihattelujen raskaimpaan sarjaan.

Meidän kaikkien eli Suomen Valtion omistama Altia Oyj teki aikoinaan päätöksen, että se ei lähde rakentamaan Ilmajoen Koskenkorvalle bioetanolitehdasta. Päätös oli oikea, sillä hankkeella ei olisi ollut pienintäkään mahdollisuutta kannattavaisuuteen. Koskenkorvalla olisi kaikki bioetanolihankkeen infra ollut valmiina, mutta siitä huolimatta Altia luopui hankkeesta.

Punkaharjulle olisi bioetanolitehtaan tarvitsema ”ensimmäinenkin paskahuusi” rakennettava, sillä tontilla ei ole mitään tuotantotoimintaa mahdollistavaa rakennettuna.                    

Punkaharjulle kaavailtu laitos on jo lähtökohdiltaan naurettava. Se ylittää moninkertaisesti kaikkein vihreimpienkin tuulivoimalaitossuunnitelmat mielettömyydellään.

Laitoksen perustamista perusteellaan Punkaharjun läheltä saatavalta metsähakkeelta, mutta unohdetaan täysin se, että laitoksen raaka-aineeksi tarvittava ohra pitäisi kuljettaa Punkaharjulle läntisestä Suomesta tai hyvin todennäköisesti tuoda Suomeen ulkomailta!

Suunnitelmissa todetaan raaka-ainetarpeeksi 228 miljoonaa kiloa ohraa vuodessa. Mistä se aiotaan hankkia Punkaharjulle? Tunnen Suomen ja itäisen Suomen ohravarannot ja tiedän, että määrän hankkiminen ei järkevästi ole mahdollista.

Suunnitelma lyö korville kotimaisen ruuantuotannon hintakilpailukykyä, sillä Punkaharjun bioetanolilaitos merkitsisi koko maan kotieläintaloudelle lisääntyviä kustannuksia ja sitä kautta kaikkien kotimaassa tuotettujen elintarvikkeiden rajua hinnannousua.

Uskon, että emme ole valmiit elintarvikkeiden suureen hinnannousuun!

Peräänkuulutan mielettömien suunnitelmien lämmittämisessä myös median vastuuta. Kokemattomia Maaseudun Tulevaisuuden toimittajia on nyt viety kuin sitä kuuluisaa sammakkoa äkeen alla, kun Punkaharjun etanolitahdashanke on saanut taas ainakin Maaseudun Tulevaisuudessa julkisuutta. Onneksi kyseisen lehden kokeneet toimittajat eivät ole langenneet ansaan.

Viljan interventiotoiminta on päättynyt, mutta se ei saa merkitä järjettömien suunnitelmien laatimista. On jokseenkin varmaa, että Suomen ohrantuotanto on kohtuullisen vientitoiminnan myötä suurin piirtein tasapainossa tulevinakin vuosina. Siihen ei tarvita järjettömiä bioetanolitehdassuunnitelmia missään tapauksessa Punkaharjulle ja ei ehkä muuallekaan Suomeen.

Toivon, että Punkaharjun haihatteluista saataisiin ainakin Valtiovarainministeriön, Maa- ja metsätalousministeriön sekä Kauppa- ja Teollisuusministeriön mielipide julkisuuteen.

 

-Esko Erkkilä-

Vain vähän soraääniä yleisötilaisuudessa, jossa käsiteltiin Tampereen Kansi ja Keskusareena -hanketta

Sunnuntai 13.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki järjesti 10.02.2011 klo 18.00 valtuustosalissa yleisötilaisuuden, jossa selviteltiin Tampereen Kansi ja Keskusareena –hanketta.

Paikalla oli asian perusteellisesti tunteva asiantuntijajoukko ja hieman alle 50 kuulijaa. Osa kuulijoista oli hankkeessa tavalla tai toisella mukanolevia kaupungin palkollisia, joten asia kiinnosti vain vajaata neljääkymmentä kaupunkilaista.

Kannatan lämpimästi hanketta, vaikka en tilaisuudessa käyttänytkään puheenvuoroa.

Kansi ja Keskusareena –hanke on saanut taakseen laajan poliittisen tuen. Tamperelaiset näkevät, että hankkeen toteuttaminen merkitsee Tampereelle monenlaista hyvää.

Tilaisuus sujui mutkattomasti apulaispormestari Timo Hanhilahden puheenjohdolla. Hanhilahti antoi kärsivällisesti esittää asiansa myös niiden, jotka kritisoivat hanketta.

Asemakaavaehdotusta ja valmisteluaineistoa esitellyt arkkitehti Petri Saarikoski WSP Finland Oy:stä lanseerasi hankkeesta termin ”Palvelutehdas”. Termi on onnistunut, sillä suunnitelmat merkitsevät korkeatasoisen arkkitehtuurin hienoa taidonnäytettä ja merkittävää palvelukokonaisuutta. Palvelukokonaisuus merkitsee, että Tampereen mahdollisuudet kulttuurin, urheilun, musiikin sekä suurten tapahtuminen toteuttajana asettuvat uudelle tasolla.

Apulaispormestari Hanhilahti mainitsi tilaisuutta avatessaan, että kyse on hankkeesta, joka on kiinnostavin milloinkaan Tampereelle suunnitelluista vetonauloista. Asia kiinnostaa tavattomasti ihmisiä Tampereen ulkopuolella.

Studio Daniel Liebeskind´n laatima suunnitelma merkitsee Tampereen kaupunkikuvan kohoamista kansainväliseksi arkkitehtuurikohteeksi. Se tulee olemaan Tampereen imagon suuri edistäjä.

Muutama luku, joilla hanketta voidaan hahmottaa:

• kokonaisuuteen voi tulla uusia asukkaita 330 – 1.150
• asuntoja 160 – 540
• hotellihuoneita 0 – 800
• työpaikkoja hotelleihin 0 – 180
• toimistotyöpaikkoja 0 -2.400
• myymälätyöpaikkoja 30 – 400
• työpaikkoja Areenaan 150 – 400

Tampereen Areena tulee olemaan yleisömäärän osalta samaa kokoluokkaa kuin Hartwall-Areena.

Hanke merkitsee toteutuessaan, että Tampereen ilme muuttuu kauas näkyvän rakentamisen seurauksena, sillä kaupungin silhuettiin nousee uusi särmikäs aihe.

Prosessi etenee nyt siten, että hankkeen asemakaavaehdotus on nähtävillä 07.03.2011 saakka ja mahdolliset muistutukset tulee toimittaa siihen mennessä Tampereen kaupungin kirjaamoon.

Asian on tarkoitus edetä Tampereen kaupunginhallitukseen maaliskuussa ja kaupunginvaltuustoon huhtikuussa.

-Esko Erkkilä-

Kansanedustaja Mikko Alatalo on huolissaan myymäläkassojen turvallisuudesta

Lauantai 12.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Eduskunnan kyselytunnilla helmikuun 10. päivänä ensimmäinen aihe oli:

”Työnantajan velvoittaminen takaamaan turvallisuus yksintyöskentelyssä.”

 

Ensimmäisenä kysymyksen esitti Raakel Hiltunen (SDP). Hiltusen kysymys päättyi näin:

Aikooko hallitus ryhtyä toimiin työnantajien velvoittamiseksi siihen, että yksin työskentelevän työntekijän turvallisuus voidaan taata?

Istunnon puhemiehenä toiminut I varapuhemies Seppo Kääriäinen koki asian tärkeäksi ja hän antoi keskustelun jatkuessa mahdollisuuden lisäkysymyksen tekemiseen Keskustan Mikko Alatalolle.

Alatalon lisäkysymys kuului näin:

”Arvoisa puhemies!

Tosiaankin tämä työpaikalla tapahtuva väkivalta on lisääntynyt. Katuväkivalta ehkä ei ole.

Mutta sitten yksi asia, josta olen aika huolissani, ovat viestit tuolta kauppaliikkeistä, että kun muuntorangaistus muutettiin vaikeammaksi, sen kynnystä nostettiin, niin se on aiheuttanut tällaista, että tulee porukoita, jotka ryöstävät kauppoja. Monesti tuntuu siltä, että ilmeisesti sieltä ei edes tehdä rikosilmoituksia, koska se koetaan turhaksi.

Tässä mielessä voisi vaatia lakia ja järjestystä näiltä osin, koska ovat aikamoinen turvallisuusriski myös nämä porukat vanhemmalle väelle näissä paikoissa, koska tämä vankeuden uhka ei ole enää olemassa. Tiedän, että sitä on tutkittu ja ei ole kuulemma näyttöä tälle, mutta kentältä taas kuuluu ihan toisenlaisia viestejä.”

Alatalon esittämä kysymys osoittaa tilanteen todellista tuntemusta ja sen vuoksi tuntuikin hieman oudolta, kuin oikeusministeri Tuija Brax tukeutui lainsäädännön kiemuroihin ja alkoi nusseroimaan pilkkuja Alatalon selkeään kysymykseen vastatessaan.

Iltasin myymälöissä asioivat aistivat Alatalon kysymyksen aiheelliseksi ja sen vuoksi myymäläryöstöihin osallistuneita pitäisi kohdella nykyistä ankarammin.

Toivottavasti Mikko Alatalon esittämä kysymys vauhdittaa uudistuksia, joilla myymäläryöstöihin syyllistyneet henkilöt saataisiin nykyistä tehokkaammin vastaamaan teoistaan.

-Esko Erkkilä-

Onko rahoistaan tarkalla ja ympäristötietoisella kuluttajalla varaa ostaa Ikeasta?

Perjantai 11.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Ruotsalainen IKEA tuli ryminällä Tampereen Lahdesjärvelle.

Tampereen päättäjät runnoivat tarvittavat kaava- yms. ratkaisut voimalla ja osin viekkaudellakin päätökseen. Lähialueen asukkaille luvattiin ummet ja lammet oikein kirjallisten sopimuksen muodossa, mutta kohmeloaamu saapui nopeasti, kun olisi pitänyt alkaa lunastamaan rakennustöiden aiheuttamia vahinkoja.

Vahingot ovat jäämässä asukkaiden maksettaviksi.

Olen saanut vierailla Ikean Tukholman myymälässä työmatkan merkeissä joskus 1970-luvulla.

Luulin vuosikaudet, että se jää ainoaksi Ikea-käynnikseni, mutta toisin kävi.

Jouduin osallistumaan ostosturneeseen Tampereen Ikeassa luottamusmiespostini merkeissä tammikuussa 2011. Visani vinkui yli 1.000 euron edestä, mutta puolustuksekseni on todettava, että ostoksista ei piiruakaan tullut omaan käyttööni.

On suoraan todettava, että kanttini ei kestäisi käydä omilla ostoksilla Ikeassa. Häpeäisin silmät päästäni, jos joutuisin kertomaan, että ostin jotain Ikeasta.

Ikea-laatu ei tekniseltä tasoltaan vastaa sitä tasoa, jota hankinnoiltani vaadin. En hyväksy kertakäyttöperiaatetta, vaan vaadin hyödykkeeltä kestävyyttä – sitä Ikea ei pysty tarjoamaan.

Ikea-tuotteet on valmistettu ”kehittyvissä maissa” eli niiden osalta ostaja pönkittää ties mitä. Olen nähnyt ulkoapäin mm. Ikean Käkisalmen puutuotetehtaan ja kokemus puistattaa. En halua sotkeentua siellä tai vaikkapa Bulgariassa valmistettuihin tuotteisiin.

Ikea-leima tavaroissa kertoo mielestäni, että hankinta ei täytä alkeellisintakaan kestävän kehityksen kriteeriä. Kotimaisuutta Ikea-tavaroissa on ainoastaan Ikea-tavaratalon rakentamiseen ja sen tarpeettomiin liikenneratkaisuihin upotettu Tampereen kaupungin veronmaksajien kustannusosuus. Summa ei muuten ole lainkaan vaatimaton, vaan kyse on useasta kymmenestä miljoonasta eurosta. 

Uutta Ikea-kamaa tapaa runsaasti tienvarsien jätepisteillä, kun kuluttajat ovat toimittaneet sinne Ikea-tavaroita, joita eivät ole pystyneet kokoamaan. Tiedän tämän henkilökohtaisesta kokemuksesta, sillä autotallissani odottaa parhaillaan kokoamista parimetriä korkea hyllykkö, jonka epätoivoinen Ikea-asiakas oli hylännyt erään jätepisteen äärelle.

Minulla ei ole varaa olla Ikea-asiakas, sillä haluan vähillä rahoillani hankkia tavaroita, jotka kestävät ja jotka on valmistettu ihmisarvoa, kestävää kehitystä sekä kotimaista työtä arvostaen.

Köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa - vanha totuus tulee esteeksi, jos aikoo ostaa Ikeasta eli ostokset jäävät tekemättä!

-Esko Erkkilä-

Pieni henkilökohtainen muisto Esa Pakarisesta

Keskiviikko 9.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Näyttelijä, hanuristi, laulaja ja viihdyttäjä Esa Pakarisen syntymästä tulee tänään kuluneeksi sata vuotta.

Feeliks Esaias  ”Esa” Pakarinen syntyi Rääkkylässä 9. helmikuuta 1911 ja kuoli Varkaudessa 28. huhtikuuta 1989.

Esa Pakarinen oli suomalaisen viihteen historian merkittävimpiä ja monipuolisimpia hahmoja. Suuri yleisö oppi tuntemaan hänet mm. näyttelijänä, laulajana, muusikkona sekä esiintymislavojen koomisena ja tunteisiin vetoavana viihdyttäjänä.

Omaan pienen henkilökohtaisen muiston Esa Pakarisesta.

Muistoni ajoittuu vuodelle 1972 ja Esan estradielämä oli tilapäisesti hieman hiipunut. Sanon tilapäisesti sen vuoksi, että hän pääsi uuteen vauhtiin ja yleisön tietoisuuteen taas uudestaan jonkin verran myöhemmin.

Toimin tuolloin rehuedustajana Keski-Pohjanmaalla ja tehtäviini kuului osallistua mm. maatalouskauppojen kevätmarkkinoille ja esitellä rehutuotteita.

Keski-Pohjanmaan Osuuskaupan Kannuksen myymälässä oli suuret kevätmarkkinat. Suurta luottamusta Kannuksessa ja lähipitäjissä nauttiva myymälänhoitaja Lauri Ruuska oli järjestänyt myymäläänsä suuret ja mittavat markkinat.

Minulla oli oma nurkkaus maatalousosastolla, jossa esittelin rehuja.

Markkinoiden vetonaula oli Esa Pakarinen, joka kuljeskeli ympäri myymälää ja esitti parhaita paloja osaamisestaan. Yleisö oli tyytyväinen ja niin olin myös minä, joka pääsin tunnetun taiteilijan kanssa samaan takahuoneen ruokapöytään ruokailemaan. Juttelimme myös päivän aikana.

Pakarinen oli kuuluisuudestaan huolimatta tyytyväinen vaatimattomaan takahuoneen ruokailuun, jonka myymälänhoitaja Lauri Ruuska meille oli järjestänyt. Kaikesta näki, että suuri taiteilija oli vaatimaton ja vähään tyytyväinen.

Esa Pakarista muistellaan kiertueella, joka toteutetaan 12.2.-18.3.2011 välisenä aikana. Kiertue alkaa Helsingistä ja päättyy Tampereelle.

Lavalla loistavat mm. Euroviisuissa Suomea edustaneet ja Värttinässä laulavat Kuunkuiskaajat, Johanna Virtanen ja Susan Aho. Pekka Puupään ja muut lukuisat hahmot revyyssä herättää henkiin kuplettimestari ja imitaattori Matti Muhonen.

Aion muistella kuuluisaa ”esiintyjäkollegaani” ja varata liput Tampereen Pakkahuoneella 18.3.2011 klo 19.00 järjestettävään kiertueen viimeiseen esitykseen.

-Esko Erkkilä-

Nyt pitää hyökätä!

Tiistai 8.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan kaksi tämän hetken kärkikansanedustajaa – Keskustan Mikko Alatalo ja Kokoomuksen Harri Jaskari – järjestivät maanantaina helmikuun 7. päivänä yhteisen vaalitilaisuuden Waynes Coffeessa Finlayson´n Siperiassa.

Tilaisuudesta oli ollut tietoa jo pitkään ja sen vuoksi se olikin hyvin odotettu.

Olin mukana tilaisuudessa.

Kahden kansanedustajan vaalitilaisuuden puheenjohtajana toimi tietokirjailija, konsultti, toimittaja ja yrittäjä Mikko Närhi.

Kaikesta näki ja kuuli, että kyseessä olivat kärkikansanedustajat ja toivonkin, että ehdin lähipäivinä palaamaan tarkemmin niihin asioihin, joita Jaskari sekä Alatalo käsittelivät.

Tämän kirjoituksen otsikko liittyy hieman provokatoriseen kysymykseen, jonka puheenjohtaja salli minun esittää Alatalolle ja Jaskarille.

Kysyin maakuntaradioiden lyhentyneestä lähetysajasta, mutta kiinnitin päähuomioni siihen, että onko Tampereen Tohloppi tulevaisuudessa  muisto vain, kun puhutaan YLE:n tuotantopaikkakunnista.

Ilahduin, kun molemmat Pirkanmaan kärkikansanedustajat olivat yksimielisiä siitä, että Tampere tulee jatkossakin toimimaan Yleisradion tuotantopaikkakuntana.

Alatalon kannan Yleisradion hallintoneuvoston jäsenenä osasin ennakoidakin, mutta erityisen tyytyväinen olen Jaskarin vastaukseen.

Jaskari perusteli aivan oikein, että Tohloppiin on pitkä matka Helsingistä ja sen vuoksi tamperelaisten ei kannata kiinnittyä liian tiiviisti Tohloppiin. Pitää hyökätä ja tarjota Ylelle uusia toimitiloja keskeltä Tamperetta!

Pasilasta on verrattomasti helpompi matkustaa junalla Tampereen keskustaan kuin Tohloppiin monen mutkan kautta. Tunnen logistiikan peruskuviot ja tiedän, että Jaskarin puheessa on itua.

Mikko Alatalo loi lisää sisältöä Jaskarin sanomaan, kun hän kokeneena televisiokasvona muistutti TV2:n tuotantotiimin ylivertaisesta osaamisesta. Toimituspuoli on viime aikoina horjahdellut, mutta sitä loistavaa osaamista, jota TV2:n tuotantoväellä on, sitä ei ole mistään rahallakaan saatavissa, totesi kansanedustaja Alatalo.

Sain hieman kärjekkääseen kysymykseeni minua miellyttävän ja tyydyttävän vastauksen.

Hyökkäyssuunnitelma on laadittu ja nyt on Tampereen ylimmän johdon ryhdyttävä toimeen – aikaa ei ole hukattavaksi.

Jaskari ja Alatalo pystyvät kumpikin tahollaan pehmittämään raskaalla poliittisella tykistöllään televisiotoiminnan jatkumisen puolesta Tampereella. Nyt on jalkaväen eli Tampereen ylimmän luottamushenkilöjohdon hoidettava osaltaan se, että hyökkäys tuo toivotun tuloksen eli televisiotoiminta pysyy ja voi kehittyä Tampereella!

Ehdotan, että TV2:lle tarjotaan parhaat toimitus- ja tuotantotilat Kansi- ja Keskusareenan tiloista!

Älä nuku Rikard Bjurström vaan toimi!

-Esko Erkkilä-

Talvisotaooppera "Taipaleenjoki" esitetään Ilmajoen Musiikkijuhlilla myös ensi kesänä - kannattaa mennä katsomaan!

Maanantai 7.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Talvisotaooppera Taipaleenjoki jatkuu Ilmajoen Musiikkijuhlien ohjelmistossa myös ensi kesänä.

Näin on hyvä, sillä esitys jäi monilta viime kesänä näkemättä.

Olin viime kesänä katsomassa ennakkonäytöksen ja voin todeta, että esitys on kokemisen arvoinen.

Laadin kokemuksestani jutun näille sivuille 17.6.2010. Sen on tapani mukaan hieman pitkä, mutta uskallan liittää sen tämän kirjoituksen lopuksi.

Oopperan taiteellinen toteutus on samojen henkilöiden hoidossa kuin kantaesitysvuonna, mutta roolijaossa tulee tapahtumaan merkittävä muutos.

Yrjö Jylhän Kirsti-vaimoa esitti viime kesänä sopraano Helena Julkunen, mutta tänä vuonna sen esittää tunnettu sopraano Mari Palo!

Minulla on kuuluisesta sopraanosta mukava henkilökohtainen muisto.

Mari Palon Anita-äiti on vaimoni kotitalon naapuri ja nuoruudenystävä Kälviältä. Marin syntymän jälkeen saimme kutsun saapua katsomaan pientä vauvaa ja menimmekin Lohtajan Marinkaisissa sijaitsevaan Eero ja Anita Palon omakotitaloon tervehdyskäynnille.

Pikkuinen tuleva maankuulu sopraano tuhisi kapaloissaan tyytyväisenä ja oli autuaan tietämätön tulevasta urastaan.

Mainittakoon, että Kirsti Jylhää Taipaleenjoki-opperassa vuonna 2010 esittänyt Helena Juntunen sijoittui kolmanneksi Taidekeskus Salmelan Merikanto-laulukisassa v. 2005 ja tänä vuonna hänet korvaava Mari Palo sijoittui samassa laulukilpailussa toiseksi!

Suosittelen varaamaan liput jo nyt ensi kesän Talvisota-oopperaan. Harkitsen samaa itsekin, sillä olisi mukava nähdä Mari Palo hieman eri roolissa kuin näin hänet edellisellä kerralla!

Ensi kesän esitykset ajoittuvat 10...19.6 väliselle ajalla. Useat matkatoimistot järjestävät Ilmajoen Musiikkijuhlien eri tapahtumiin matkoja, joten käytännön ongelmia oopperanautinnolle ei ole.

Tässä juttuni, jonka julkaisin 17.6.2010 näillä palstoilla!

 

-----------------------------

 

 

Mahtava oopperakokemus Ilmajoella

 

 

Torstai 17.6.2010 - -Esko Erkkilä-

 

Talvisodan päättymisen 70-vuotisvuosi sai hienon juhlatapahtuman, kun Ilmajoen Musiikkijuhlien esityksenä tänä vuonna on Taipaleenjoki-ooppera.

 

Taipaleenjoki-ooppera kantaesitettiin keskiviikkona 16.6.2010. Sain olla mukana oopperan ennakkonäytännössä jo edellisenä päivänä eli tiistaina 15.6.2010.

 

Oopperan libretton on kirjoittanut Panu Rajala, sävellys on Ilkka Kuusiston käsialaa, ohjauksesta vastaa Tuomas Parkkinen ja kapellimestarina toimii Mikk Murdvee.

 

Taipaleenjoki-oopperan keskeiset henkilöt ovat runoilija ja Soinin miehiä Taipaleen taisteluissa komppanianpäällikkönä johtanut Yrjö Jylhä, hänen vaimonsa Kirsti Jylhä sekä Taipaleenjoella neuvostojoukkojen puolella taistellut venäläinen runoilija Jevgeni Dolmatovski.  

 

Jylhää esittää bassobaritoni Juha Kotilainen, Kirsti Jylhää sopraano Helena Juntunen ja Dolmatovskia tenori Jyrki Anttila.

 

Ilmajoen Musiikkijuhlien maisemaan kuuluu näyttämön takana virtaava Kyrönjoki. Tämän vuoden ooppera-esityksessä se esittää luontevasti Taipaleenjokea. Suomalaisten asemat ovat näyttämönä ja neuvostojoukot tulittavat suomalaisten asemia joen vastakkaiselta rannalta. Aseiden rätinä ja erilaiset räjähdykset luovat todellisen sodan tunnun.

 

Esitys kuvaa hyvin sitä peräänantamatonta taistelua, jossa suomalaiset joukot onnistuivat Talvisodan Taipaleessa.  Neuvostojoukot yrittivät lannistaa puolustajaa, mutta eivät onnistuneet.

 

Panu Rajalan libretto pysyy uskollisena Taipaleen taisteluiden tapahtumille sekä Jylhän runoudelle.  

 

Rajala on yhdistänyt onnistuneesti ne mm. kohtauksessa, jossa esitetään "Kaivo"-runon tapahtumia. Maaliskuun 10. päivänä 1940 Jylhän joukkoihin kuulunut Virroilta syntyisin ollut sotamies Erkki Kujala kaatui Kirvesmäen takalohkolla sijainneen kaivon äärelle. Kaivon tapahtumista on vaikuttavia katkelmia Taipaleenjoki-oopperassa.

 

Lainaus librettosta:

 

                      "Korsun yllä tykkien soi jyry, kaivotietä

                      pyyhkii lumipyry päivin ja öin, ja

                      polun päässä kaivon partaalla on verta

jäässä. Kaivon luona luoti tapas monta

liian janoista ja maltitonta."

 

Yrjö Jylhän ja hänen vaimonsa Kirstin kirjeenvaihto sodan ajoilta on vasta nyt tullut arkistossa nähtäville. Panu Rajala on kirjeenvaihdon perusteella pystynyt merkittävästi täydentämään Jylhän sisintä ja hänen suhdettaan kotirintamalla olleeseen vaimoonsa.

 

Kirsti Jylhä eli sodan aikana väkevästi. Hän viihtyi taiteilijapiireissä, vaikka ei varsinainen taiteilija itse ollutkaan. Kirsti Jylhä maksoi elämästään kovan hinnan - hän kuoli syfilikseen.

 

Kiitokset Rajalalle merkittävästä kulttuurihistoriallisesta työstä - Jylhän henkilökuva täydentyy Yrjö Jylhän ja hänen vaimonsa välisen kirjeenvaihdon ansiosta paljon!

 

Rajala on onnistuneesti sijoittanut oopperaan Vapaussodan tapahtumia ja myös Sillanpään "Marssilaulu" on saanut oman osuutensa oopperaan.

 

Taipaleenjoen itärannalla kävi sotaansa neuvostorunoilija Jevgeni Dolmatovski. Hän ei milloinkaan todellisuudessa tavannut Yrjö Jylhää - ensimmäinen kahden Taipaleenjoen runoilijan kohtaaminen tapahtuu vasta Ilmajoen Taipaleenjoki-oopperassa.

 

Dolmatovski oli runoilijana herkkä. Dolmatovskia esittävä Jyrki Anttila kertoo, että herkkyys tuli esille hänen runoteksteissään, joissa hän muisteli sota-aikana kokemiaan asioita.

 

Taipaleenjoki-esitys on vaikuttava kokemus.

 

Tunnen Taipaleenjoen taistelumaastot hyvin, sillä olen käynyt siellä useasti. En ole kuitenkaan niin hyvä Taipaleenjoen taistelumaastojen tuntija kuin Teuvo Viskari Orivedeltä. Istuimme Viskarin kanssa näytöksessä melkein rinnakkain ja hän kertoi taisteluiden tapahtuneen osin kotitilansa mailla. Viskarin tila sijaitsee Taipaleenjoelta n. viiden kilometrin etäisyydellä, mutta tilan peltoja on Mustajoen partaalla ja myös Taipaleen eräs kuuluisa bunkkeri - Niittykasematti - sijaitsee Viskarin mailla.

 

Ennakkonäytöksen yleisö palkitsi esityksen pitkillä suosionosoituksilla ja esiintyjät kutsuttiin lavalle monta kertaa. Lopuksi yleisö nousi seisaalleen ja aplodien jatkuessa antoi tunnustuksensa hienolle esitykselle.

 

Jylhä toteaa yhdessä Dolmatovskin kanssa, että me elämme vielä!

 

Lainaus librettosta:

 

                      "Me elämme vielä! Me elämme vielä!

                      Me elämme vielä! Me tapaamme sodan

                      jälkeen illalla kello kuusi!"

 

Kerrassaan mainio esitys!

 

-Esko Erkkilä-

SAK:n ennen vuoden 2007 eduskuntavaaleja hyllyttämä TV-mainos on kohonnut YouTuben suursuosikiksi

Sunnuntai 6.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Harva mainos saa niin suuren suosion, kuin on saanut SAK:n laatima, mutta ennen julkaisemista hyllyttämä mainospätkä, jota piti rummuttaa ainakin televisiossa ja elokuvateattereissa ennen vuoden 2007 eduskuntavaaleja.

Kyseessä on näyttelijä Oiva Lohtander´n hahmon ympärille luotu kuva rikkaasta porvarista, joka pilkkaa sitä, että eiväthän duunarit edes äänestä. Mainoksen lopussa juontaja sitten patistaa duunareita äänestämään.

Mainospätkä on ainakin kahtena eri taltiointina nähtävissä YouTube´ssa.

Mainokset voi omin silmin katsella www.youtube.com –osoitteesta vaikkapa ”SAK:n mainos” –haulla.

Mainoksia on nyt katsottu 133.000 kertaa, joten SAK voi olla hyvin tyytyväinen saamaansa suosioon! Mainoksen laatijoilla ja maksajilla on kuitenkin surkea olo, sillä mainoksella on ollut täysin vastakkainen vaikutus, kuin sen laatijat aikoinaan kaavailivat.

Ökyporvaria kuvaava SAK:n mainos, vaikka sitä ei kertaakaan missään virallisesti näytetty, oli eräs niitti SDP:n vaalitappiolle vuoden 2007 eduskuntavaaleissa.

SDP:n roolista SAK:n piikkiin menneen TV-mainoksen todellisena tilaajana on saatavissa vähän tietoa. Mahalaskuun päättynyt yritys tukki vuorenvarmasti niiden suut, jotka SDP:n osuudesta jotain tietävät.

Menneistä on hyvä oppia. On hyvä oppia kilpailijoiden mokauksista ja onnistumisista, jos sellaisia löytää.

Suomen Keskustan vaaliteema huhtikuun eduskuntavaaleissa on ASIAA.

Siinä on huikea ero, kun sitä vertaa SDP:n …anteeksi SAK:n viime eduskuntavaalien alla virittelemään Lohtander-kampanjaan.

-Esko Erkkilä-

Suomen Valoteknillisen Seuran järjestämä LightMapping-kävely oli hieno kokemus

Perjantai 4.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Suomen Valoteknillinen Seura järjesti Valon päivänä 3.2.2011 LightMapping -kävelykierrokset ja niihin liittyvät purkutilaisuudet yhtä aikaa neljässä kaupungissa eli Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä sekä Tampereella.

Osallistuin Tampereen kävelykierrokselle, mutta muiden kiireideni vuoksi en ehtinyt purkutilaisuuteen.

Tampereen kävelykierros alkoi Museokeskus Vapriikilta ja päättyi Laukontorille. Liikkeellelähtö tapahtui klo 17.00, jotta maisema ehti hieman hämärtyä.

Asiantuntevina oppaina toimivat Aihio Arkkitehtien toimitusjohtaja Timo Meuronen ja valaistussuunnittelija Arto Heiskanen VALOA design Oy:stä. Meuronen keskittyi kertomaan tamperelaisesta arkkitehtuurista ja Heiskanen puolestaan taustoitti niitä valaistusratkaisuja, joita reitin varrella kohtasimme.

Kävelyreitti polveli Tammerkosken molemmin puolin ja leimaa-antavaa sille oli tukeutuminen Tammerkosken virtaan.

Oppaat olivat valmistautuneet tehtäväänsä hyvin, sillä monet kohteet tulivat osanottajien tietoisuuteen aivan uudessa valossa - tässä tapauksessa voi tosiaan todeta, että "uudessa valossa"!

Matkalla pysähdeltiin usein, sillä kävelyn tarkoituksena oli tallentaa kuvina iltavalaistuja Tampereen tunnettuja rakennuksia sekä valon ja veden leikkejä Tammerkoskessa.

Osanottajille kävelyn ajaksi jaetut korvakuulokkeet olivat innovaatio, johon ainakin minä nyt vasta ensimmäisen kerran tutustuin. Oppaat puhuivat mikrofoniin tavallisella äänellä ja se kuului osanottajien kuulokkeista hyvin selvästi. Isohko ryhmämme ei aiheuttanut melua, sillä oppaiden selostusten kuunteleminen ei kuulunut sivullisille. Kuuluvuus kuulokkeiden kautta oli 30…50 metriä, joten ryhmämme ei tarvinnut liikkua tiiviinä ryhmänä. Kerrassaan mainio ratkaisu!

Kävelijöitä odotti puolitoistatuntisen kierroksen jälkeen bussi Alarannassa. Bussi kuljetti porukan Fagerhult Oy:n toimitiloihin Pyynikillä, jossa kävelyn aikana otetut kuvat pystyi taltioimaan ja katselemaan muiden kaupunkien vastaavien tapahtumien aikana otettuja kuvia online-yhteydellä OpenLight-verkkoportaalin välityksellä.

Tapahtuma oli mainio ja parhaat kiitokset sen järjestämisestä Suomen Valoteknillisen Seuran yritysjäsenille sekä niille henkilöille, jotka panostivat tilaisuuden onnistumiseen.

Toivottavasti jatkossa Tampereen kaupunki tai sen matkailuorganisaatio lähtevät mukaan tapahtuman toteuttamiseen. Valon päivän lisäksi syystummat illat olisivat mainio ajankohta vastaavan tapahtuman toteuttamisajankohdaksi.

Sopisiko LightMapping-kävely erääksi ohjelmanumeroksi Tampere-päivän viettoon?

-Esko Erkkilä-

Arjen Ystävä on Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen uusi toimintamuoto

Torstai 3.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Maakunnalliset syöpäyhdistykset tekevät tärkeää työtä syöpään sairastuneiden kuntouttamiseksi ja virkistämiseksi.

Minulla on asiasta henkilökohtaista kokemusta, sillä vuonna 2001 tapahtuneen onnistuneen eturauhassyöpäleikkaukseni jälkeen liityin Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry:n tukihenkilötoimintaan.

Syöpään sairastuneet naiset ovat paljon aktiivisempia tukihenkilötoiminnan asiakkaita kuin miehet.

Naiset hakeutuvat tukihenkilöiden pariin usein jo sairaalassa. Se on toisaalta hyvin ymmärrettävääkin, sillä esim. rintasyöpätapauksissa leikkauksen henkilökohtaisesti kokeneesta on paljon apua monissa käytännön asioissa, jotka rintansa leikkauksessa menettänyt nainen joutuu kokemaan.

Hiljattain eturauhassyöpädiagnoosin saaneille miehille järjestetään Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen toimesta ensitiedon kursseja ja ne ovat saavuttaneet miesten keskuudessa suuren suosion.

Ensitiedon kurssi kokoontuu viikon välein muutaman kerran keväisin ja toinen syksyisin. Kokoontumiset ovat teemoitettu eri aihepiirien mukaan. Roolini on toimia alustajana illassa, jossa käsitellään eturauhassyöpää ja seksuaalisuutta.  

Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry on laajentamassa toimintaansa tukihenkilötoiminnassa Arjen Ystävä- toimintaan.

Liikkeellelähtö tapahtuu vaatimattomasti, sillä koulutettuja Arjen Ystäviä ei vielä ole paljoa.

Arjen Ystävä-toiminta painottuu syöpäsairaan tukemiseen sairauden alkuvaiheessa, syöpähoitojen aikaan sekä sairauden toipumisvaiheeseen.

Arjen Ystävä-toiminnasta on kokemuksia Helsingistä sekä Oulusta. Erityisesti pääkaupunkiseudulla palvelulla on ollut kysyntää, sillä tukikontakteja on kaikille Arjen Ystävillä kertynyt n. yksi kontakti kuukaudessa.

Henkilö, joka haluaa itselleen Arjen Ystävän, pitää olla esim. puhelinyhteydessä Pirkanmaan Syöpäyhdistykseen ja kertoa tarpeistaan. Kaikki keskustelut ovat luonnollisesti luottamuksellisia.

Valitettavasti en ehdi Arjen Ystäväksi ainakaan toiminnan alkuvaiheessa, mutta kannustan toimintaan lähteneitä. Oletan, että pieni kärkijoukko tulee olemaan täystyöllistetty. 

Uskon, että työssä onnistuminen antaa paljon niille, jotka ensimmäisinä lähtevät Tampereella Arjen Ystäviksi.

 

-Esko Erkkilä-

Pohjola-Norden´lla on tärkeä rooli Suomen suuntautumisessa muihin Pohjoismaihin

Keskiviikko 2.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 1924 perustettu Pohjola-Norden on Suomessa ainoa kansalaisjärjestö, jonka päätehtävänä on pohjoismainen yhteistyö.

Sen tärkein tehtävä on pohjoismaisen yhteistyön edistäminen ja Pohjoismaiden tunnetuksi tekeminen Suomessa.

Sain tammikuun lopulla olla läsnä tilaisuudessa, jossa Tampereen Pohjola-Norden ry:n hallituksen puheenjohtaja FT Eeva Tuokko kertoi kansalaisjärjestön toiminnasta. Tilaisuus pidettiin Sentterissä Tampereella.

Kyse oli Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry:n eli MSL-Tampereen järjestämästä tilaisuudesta.

Pohjola-Norden on kansalaisjärjestö, jolla on liittotoimiston lisäksi kattava piiri- ja 180 paikallisyhdistyksen paikallisyhdistysverkosto, Nuorisoliitto sekä 12 000 henkilöjäsentä.

Tampereen Pohjola-Norden ry:llä on 130 henkilöjäsentä. Mainittakoon, että Turun paikallisyhdistyksellä on 350 jäsentä. Tampereen paikallisyhdistys on suomenkielinen.

Norden-yhdistykset ovat vuosien mittaan tehneet useita pohjoismaisia aloitteita ja toimineet painostusryhmänä pohjoismaisen yhteistyön tiivistämisessä. Tunnetuimpia Norden-yhdistysten aloitteita ovat olleet Pohjolan passivapaus (1954), yhteiset työmarkkinat (1954) ja sosiaalietuudet (1955). Myöhempinä vuosina on myös solmittu mm. pohjoismainen kaksoisverotuksen estävä sopimus sekä pohjoismainen kielisopimus.

Kriitikoiden mielestä pohjoismainen yhteistyö on EU:n aikakaudella tullut tiensä päähän, mutta viimeaikaiset suunnitelmat mm. tutkimuksen, innovaatioiden ja puolustuspolitiikan alalla osoittavat, että pohjoismainen yhteistyö on tänäkin päivänä dynaamista, ajankohtaista ja tärkeää.

Tampereen Pohjola-Norden ry järjestää Pohjolan Pidot 23.03.2011. Silloin vietetään Pohjolan päivää, joka on myös virallisen pohjoismaisen yhteistyön sopimuksen eli 23.3.1962 allekirjoitetun Helsingin sopimuksen vuosipäivä.

Kiitän FT Eeva Tuokkoa mielenkiintoisesta esityksestä. Esityksen jälkeen käyty vilkas keskustelu osoitti, että Pohjola-Norden –toiminta kiinnostaa!

-Esko Erkkilä-

Valtion ja kaupungin myöntämät hissien rakentamisavustukset valuvat hissiyhtiöiden tuloksen pönkittämiseen?

Tiistai 1.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Hissirakentamisen edistämiseksi Tampereella on meneillään Tilaa hissi! -kampanja.

Kampanjalla innostetaan hissittömiä asunto-osakeyhtiötaloja hissirakentamiseen. Kampanja on osa "Kotona asumista tukeva palvelurakenne ja henkilöstö" -projektia ja siinä ovat mukana Tampereen kaupungin asuntotoimi, rakennusvalvonta, aluepelastuslaitos sekä esteettömyysasiamies.

Tampereen kaupunki vauhdittaa kampanjaa tilaisuuksilla, joissa kerrotaan valtion sekä Tampereen kaupungin tukitoimenpiteistä hissien rakentamisessa vanhoihin kerrostaloihin.

Asun omakotitalossa, mutta tutustuakseni kampanjaan osallistuin viime syksynä yhteen hissikampanjatilaisuuteen Peltolammin seurakuntakeskuksessa.

Tampereen hissittömät talot ovat pääosin 70- ja 80 -luvuilla rakennettuja lamellitaloja, joiden porraskäytävään hissi ei mahdu. Peltolammi on Tampereen kaupunginosista se, jossa on paljon hissittömiä kerrostaloja.

Valtio tukee hissien rakentamista vanhoihin kerrostaloihin. Avustus on 50 %.

Valtion avustuksen lisäksi Tampereen kaupunki avustaa hissien rakentamista. Kaupungin avustusosuus on 15 %.

Mittavista avustuksista huolimatta asunto-osakeyhtiöt ovat olleet laimeasti kiinnostuneita hissien rakentamisesta vanhoihin kerrostaloihin.

Laimea kiinnostus on ymmärrettävää, sillä talojen ulkosivuremontit, ikkunoiden uusimiset sekä putkiremontit ovat monenkin taloyhtiön mielestä tärkeämmät kuin hissin rakentaminen. Alakerroksissa asuvat eivät hyödy hissistä yhtä paljon kuin yläkerroksissa asuvat ja tämäkin heikentää asunto-osakeyhtiöiden kiinnostusta hissirakentamiseen.

En ole rakennusalan asiantuntija, mutta Peltolammin tilaisuudessa kerrotut hissinrakentamisen kustannukset hirvittivät. Kustannukset ovat suuria ja on helppo ymmärtää asunto-osakkeen omistajaa, kun hän puntaroi ikkunaremontin, putkiremontin ja hissin rakentamisen välillä ja päätyy siihen, että hissin rakentaminen saa jäädä hamaan tulevaisuuteen.

Tiedämme yritysten pohjattoman halun tehdä hyvää tulosta. Osakkeenomistajat odottavat vuosikvartaaleittain yhä parempia tuloksia.

Hissifirmat tuntevat tarkasti valtion sekä kaupunkien ja kuntien toimenpiteet hissirakentamisen vauhdittamiseksi. Vauhdittaminen ja julkisen vallan hissituki sopii hissifirmoille vallan hyvin.

On joltisenkin varmaa, että hissifirmojen kabineteissa pähkäillään jatkuvasti, että voisimmeko kohottaa hintojamme ja siten tehdä parempaa bisnestä, kun valtion, kaupunkien ja kuntien tuki on noin mittavaa.

Valtion ja kaupunkien sekä kuntien tuki valuu paljolti hissifirmojen tulokseen – näin se vaan valitettavasti on!

 

-Esko Erkkilä-