Etelä-Alvari aloitti innolla uuden kaksivuotiskauden!

Sunnuntai 27.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Eräs Tampereen kaupungin periaatteista julistusten tasolla on ”Tampere kaupunki kuulee kuntalaista”.

Osa kuntalaisten suoraa osallistumista edustuksellista demokratiaa täydentävänä toimintana on Alvari-toiminta.

Alvari eli alueellisen vaikuttamisen kanava koostuu Alue-Alvareista eli alueellisista työryhmistä, pormestarin asukasilloista ja nuorille tarkoitetuista Nuoriso-Alvareista.

Fyysisesti kokoontuvia Alue-Alvareita on Tampereella nyt neljä – Etelä-Alvari, Kaakkois-Alvari, Koillis-Alvari ja Länsi-Alvari – ja niiden lisäksi on Keskikaupungin Facebook-Alvari eli Tampereen Alvari.

Etelä-Alvari perustettiin v. 2008 ja olen ollut sen toiminnassa mukana alusta alkaen.

Kaupunginhallitus päätti 14.2.2011 neljän alueellisen työryhmän eli Alue-Alvarin nimeämisestä vuosille 2011 – 2012. Tulin nimetyksi Etelä-Alvarin jäseneksi.

Etelä-Alvarin järjestäytymiskokous pidettiin torstaina 24.2.2011 klo 17.30 Hatanpään koululla.

  

  

Kokouksessa on hyvä osanotto, sillä kaupunginhallituksen Etelä-Alvariin nimeämästä 57 jäsenestä oli paikalla 35 henkilöä.

 

 

  

Kokouksen avasi ja sen puheenjohtajana toimi vuorovaikutussuunnittelija Aija Karttunen.

 

Kokouksen virallisen osuuden ainoina kohtina olivat puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajien valinta vuosille 2011 – 2012.

 

Puheenjohtajaäänestyksessä annettiin 35 ääntä ja ne jakaantuivat seuraavasti:

• Juhani Skogberg, 20 ääntä
• Taina Lampu, 10 ääntä
• Pertti Järvinen, 5 ääntä

 

 

Äänestyksen tulos merkitsi, että Juhani Skogberg tuli valituksi Etelä-Alvarin puheenjohtajaksi 2011 – 2012.

  

Varapuheenjohtajavalinnan kohdalla Lasse Kristeri teki ehdotuksen, että puheenjohtajaäänestyksessä toiseksi ja kolmanneksi tulleet valittaisiin varapuheenjohtajiksi äänimäärien osoittamassa järjestyksessä. Kristerin ehdotus sai yksimielisen kannatuksen ja siten ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Taina Lampu ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Pertti Järvinen.

 

Bloginpitäjä onnittelee uutta-vanhaa puheenjohtajaa ja samoin uutta-vanhaa ensimmäistä varapuheenjohtajaa sekä uutta toista varapuheenjohtajaa!

 

 

Etelä-Alvarin puheenjohtajisto 2011 - 2012. Juhani Skogberg (vasemmalla), Taina Lampu (keskellä) ja Pertti Järvinen (oikealla). 

Uskon vakaasti, että Teidän ja Aijan johdolla saamme paljon aikaan!

 

Kokouksen virallisen osuuden jälkeen käytiin vilkas ja antoisa keskustelu Etelä-Alvarin alustavasta kevään ohjelmasta, alatyöryhmistä, aluerahan hakemisesta, kokouspaikoista sekä muista käytännön asioista.

 

 

Lopuksi etelä-alvarilaiset kokoontuivat ryhmäkuvaan. Meitä oli paikalla niin paljon, että syrjemmälle sijoittuneet eivät mahtuneet bloginpitäjän ottamaan kuvaan!

 

Innolla mukaan lähtemässä

 

-Esko Erkkilä-

Vahvaa Pirkanmaa-ASIAA Sentterissä

Lauantai 26.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry järjesti Sentterissä kaikille avoimen keskustelutilaisuuden keskiviikkona 23.2.2011. Tilaisuuden aiheena oli ”Pirkanmaa – Suomen toiseksi suurin maakunta”.

 

 

Tilaisuuden alustajina ja keskustelijoina olivat kansanedustaja Mikko Alatalo (keskellä), maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Ari Lamminmäki (vasemmalla) sekä maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja Arto Pirttilahti (oikealla).

 

 

 

Sentterin alasali oli ääriään myöten täynnä keskustelua seuranneita innokkaita henkilöitä.

Olin paikalla ”kahvinkeittäjän” ominaisuudessa. Tehtävä oli kiireinen, mutta yhdessä Seija Alatalon kanssa pärjäsimme kohtuullisesti. Kahvinkeiton lomassa ehdin muistiinmerkitsemään panelistien mielipiteitä sekä ottamaan muutaman valokuvan.

 

 

Keskustelun johdattelijana toimi MSL-Tampereen tiedottaja Jouni Koskela.

 

Aluksi panelistit vastasivat juontajan kysymykseen, että mitkä ovat Pirkanmaan vahvuudet maakuntana.

Pirkanmaan vahvuuksia tarkasteltaessa on Tampere sen elimellinen osa ja se heijastui myös panelistien vastauksissa.

Alatalo, Lamminmäki ja Pirttilahti listasivat Pirkanmaan vahvuuksiksi mm. seuraavat seikat:

• Tampere on maakunnan keskuksena ja väestönkasvun vinkkelistä  houkutteleva kaupunki
• Tampereella on valtakunnallisesti keskeisen risteysaseman rooli maantie-, raide- sekä ilmaliikenteen osalta
• Tampereen vahva asema yliopisto- ja ammattikorkeakoulupaikkakuntana merkitsee koko maakunnan vetovoiman kasvamista
• Tampereen kulttuuritarjonta on ylivertaista
• Nokia-kysymys ravistelee juuri nyt Tamperetta vahvasti, mutta pitää muistaa, että ravistuksista nousee usein uusia mahdollisuuksia
• turvevarat yleisesti ja niiden hyödyntäminen jakavat mielipiteitä, mutta Pirkanmaalla ne on nähtävä merkittävänä energiatalouden omavaraisuuden takaajina sekä merkittävänä työllistäjänä
• Pirkanmaan isot vesistöt ovat maakunnalle merkittävä voimavara. Mm. niiden matkailullinen hyödyntäminen on vasta alkutaipaleella.
• maakunnan vahva ja elinvoimainen maa- sekä metsätalous ovat kiistatta koko Pirkanmaan vahvuus

Vahvuuksien vastapainoksi keskustelun johdattelija Jouni Koskela halusi panelistien listaavan myös Pirkanmaan heikkouksia. Listalle nousivat mm. seuraavat asiat ja näkökulmat:

• koko maakunnan kattavan palveluverkoston ylläpito tulee olemaan yhä haasteellisempaa. Asian hoitamiseksi on vakavasti harkittava työperäiseen maahanmuuttoon nykyistä sallivampaa linjaa?
• väestörakenteen vinoutuminen erityisesti maakunnan syrjäalueilla
• nykyinen yhteistyökyky maakunnan sisällä ei ole riittävä
• ”betonoidut” kuntarajat ovat eräissä asioissa järkevän toiminnan este
• Tampereen elinkeinorakenne on suhdanneherkkä maailmantalouden muutoksille

Pirttilahti, Lamminmäki ja Alatalo totesivat, että SDP:n raakelhiltusten ja kokoomuksen janvapaavuorten erikseen ja ehkä myös jo nyt yhdessä laatimat suunnitelmat sadasta kunnasta Suomeen ovat suuri uhka Pirkanmaalle. Vain vahva Keskusta pystyy ne uhat torjumaan.

Mikko Alatalo muistutti, että pirkanmaalainen näkemys on taisteltava voitolle myös Keskustan omassa eduskuntaryhmässä. Se vaatii taitoa ja yhteistyökykyä oman puolueen kansanedustajien kanssa.

Yliopistojen rahoituskysymykset puhuttivat panelisteja. Yksimielisesti panelistit totesivat, että kokoomus olisi palauttanut Suomeen kansalaiskoulu- ja oppikoulusysteemin, mutta Keskustan toiminta esti tämän.

Maakuntayliopistojen toimiminen projektirahoituksen turvin ei ole kestävä ratkaisu oli Lamminmäen, Pirttilahden sekä Alatalon yhteinen mielipide.

Kuntauudistuksista erityisesti Pirttilahdella oli positiivisia kokemuksia.

Huonosti onnistuneeksi kuntaliitokseksi otettiin esimerkiksi Kouvolassa ja sen lähikunnissa tehty kuntaliitos. Siellä 6.000 kuntien entistä virkamiestä nauttii nyt ainakin viiden vuoden koskemattomuutta, mutta monella heistä ei ole järkevää työtä. Näin kuntaliitoksia ei pidä suorittaa!

Kuntaliitoksissa asukkaiden pitää aktivoitua ja luoda elämää entiseen kotikuntaansa. Kolmannen sektorin toiminta on tärkeää, mutta on selvää, että yhteiskunnan vastuualueelle kuuluvia palveluja ei voida ujuttaa vapaaehtoistyön vastuulle.

Panelistit ja yleisö olivat hyvin aktiivisia maaseudun tulevaisuudesta, sillä se kiinnosti pääosin kaupunkilaisista kiinnostunutta yleisöä paljon. Lupaan, että palaan siihen teemaan jo tämän viikon aikana.

 

Kiitän...

 

 

Ari Lamminmäkeä,

 

 

Mikko Alataloa...

 

 

...ja Arto Pirttilahtea...

 

...hienosta keskustelusta. Sama keskustelu olisi paikallaan käydä myös laajemmilla foorumeilla.  Kiitän myös MSL-Tampereen tiedottaja Jouni Koskelaa, joka hienosti johdatteli tärkeää keskustelua.

 

-Esko Erkkilä-

Varhainen Ystävänpäivä -tilaisuus Sentterissä!

Torstai 24.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskustan vaalihuoneisto Sentteri, Tampereen Hallituskadulla, on päässyt hyvään vauhtiin.

Kysessä on aikaisemmin optikkoliikkeen käytössä ollut liikehuoneisto Hallituskatu 7:ssä, joka on talkoovoimin kunnostettu uuteen kukoistukseen.

 

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki vihki huoneiston vauhdikkaaseen tapaansa käyttöön. Luonastauon lauluhetki yhdessä kansanedustaja Mikko Alatalon kanssa sai suuren suosion. Tilaisuudesta tallennettu Yuotube-video on nyt saanut jo n. 12.000 katsojaa.

 

Kansanedustaja Alatalo järjesti yhdessä vaimonsa Seijan kanssa Sentterissä varhaistetun Ystävänpäivä -tilaisuuden 12.2.2001.

Mikko puhui kansaa kiinnostavaa politiikkaa, lauloi ja Seija tarjoili maukkaita kääretorttuja. Vajaan parin tunnin aikana väkeä poikkesi paikalla yli sata.

Kansalaisten mieliala oli korkealla ja osasyynä siihen olivat Keskustan kohenevat kannatuslukemat.

  

 

 

Mikko ja Seija toivoteltiin Sentteriin esiintymään pian taas uudestaan!

 

-Esko Erkkilä-

Sentteri-isäntä 

 

 

 

 

 

Kalajoen kaupunki ansaitsee kiitokset hyvästä yhteistyöstä yritysten kanssa

Keskiviikko 23.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Sain kyselyn Kalajoen kaupungilta yritysyhteistyön onnistumisesta. Kyse oli yhteistyökuvioista työnantajani ja Kalajoen kaupungin satamalaitoksen kanssa.

Pidän saamaani kyselyä arvossa, sillä olen ollut eläkkeellä jo runsaat kaksi kuukautta, mutta siitä huolimatta kokemuksiani arvostetaan. 

Eläkkeelle siirtymiseni olisi antanut mahdollisuudet kritiikkiin, sillä käytännön yhteistyön päättyminen henkilötasolla olisi mahdollistanut myös tiukankin kritiikin. 

Kritiikkiin ei ollut eikä ole tarvetta, sillä työnantajani ja Kalajoen kaupungin yhteistyö on ollut saumatonta.

Yhteistyömme on keskittynyt Kalajoen Rahjan sataman toimintaan.

Kalajoen Rahjan satama on valtakunnallisesti piensatama, mutta edustamani yrityksen kannalta se on ”mahtisatama”.

Kalajoen kaupungin johtavat luottamushenkilöt sekä kaupungin ylin virkamiesjohto haluavat panostaa sataman kehittämiseen ja sitä kautta maakunnassa toimivien yritysten hyvinvointiin ja menestykseen. Sen yksi ilmentymä on heidän tiivis yhteydenpitonsa yrityspäättäjiin.

Luottamushenkilöiden sekä kaupungin virkamiesjohdon suorat ja mutkattomat suhteet valtakunnan poliittiseen johtoon ja eri virastojen päättäjiin ovat olleet avainasemassa siihen, että edustamani yritys on voinut tukeutua Kalajoen sataman palveluihin. Mm. talvimerenkulun pitkäjänteinen turvaaminen oli kynnyskysymys Rahjan sataman valinnalle yrityksemme kotisatamaksi.

Satamajohtajan esimiestyö on ollut onnistunutta, sillä sataman kaikki alihankkijat on pidetty tietoisina tulevista laivauksista ja siten varastohallien optimaalinen hyödyntäminen on onnistunut nappiin. Asiakkaalla on turvallinen olo, kun satamassa työskentelevä trukinkuljettaja kyselee, että milloin saapuu seuraava laivalasti!

Kalajoen satamajohdon hyvät suhteet lehdistöön ja avoin tiedotuspolitiikka ovat osaltaan kehittäneet sataman toimintoja. Menestyminen ja siitä kertominen ruokkii menestymistä.

Kalajoen kaupungin satamaoperaattorilinjaukset ovat olleet asiakkaan kannalta onnistuneita. Tietty toimintapiirien jakaminen eri operaattoreille on mahdollistanut kustannustehokkaan toiminnan. Järkevällä työnjaolla on pystytty välttämään monopolistisen tilanteen syntyminen, joka satamissa aina on vaarana.

Jos Fennovoima Oy päätyy ydinvoimalaratkaisussaan rakentamaan ydinvoimalansa Pyhäjoen Hanhiniemeen, tulee Kalajoen Rahjan satama saamaan runsaasti uutta puhtia toiminnalleen. Tätä ainakin minä hartaasti toivon.

Voivatko Kalajoen kaupungin toimenpiteistä ottaa oppia muut kaupungit?

Kaikki suomalaiset kaupungit julistavat esitteissään yhteistyöhaluaan yritysten kanssa. Esitteissä maalaillaan ruusuisia näkymiä, jos yritys asettuu tekemään bisnestä juuri tälle paikkakunnalle.

Oletan, että esitteiden puheet on laadittu mainostoimistoissa ja niillä ei ole sen suurempaa todellisuuspohjaa. Mainostekstien toimeksiantaja on usein virkamies ja useinkin varsin alhaisella organisaatiotasolla vaikuttava.

Viittaan Kalajoen tapaukseen ja muistutan,...

...että kuntien aidon yritysyhteistyöhalun pitää perustua johtavien luottamushenkilöiden linjauksiin. Heidän ja ylimmän virkamiesjohdon on oltava linjausten takana – juoksupoikien ja juoksutyttöjen jorinoilla asiat eivät etene.

 

-Esko Erkkilä-

Rehuraisio Oy:n raaka-ainepäällikkö, emeritus

Tampere

Sentterin avajaiset - todella hieno tilaisuus!

Tiistai 22.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Palaan vasta nyt hienoon tilaisuuteen, joka järjestettiin jo melkein kuukausi sitten eli 24.1.2011.

Kyse on Sentterin avajaisista.

Sentteri on Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n sekä Keskustan Pirkanmaan piirin yhteishanke vaalikahvilan merkeissä.

Olimme ajoissa liikkeellä, sillä halusimme tilaisuuden tullen varmistaa hyvän paikan Tampereelta, jonne tamperelaiset ja pirkanmaalaiset voisivat tulla tapaamaan Keskustan pirkanmaalaisia kansanedustajaehdokkaita.

Sentteri sijaitsee Hallituskatu 7:ssä. Ohjeemme sinne on seuraavalainen:

Kolmekymmentä askelta Takon suuntaan Kauppahallin Hallituskadun puoleiselta sisäänkäynniltä!

Saimme Sentterin avajaisvieraaksi ympäristöministeri Paula Lehtomäen.

Lehtomäki ja pirkanmaalaiset kansanedustajaehdokkaat "vetivät väkeä tuvan täyteen"!

Pieni kuvakavalkaadi antaa ehkä parhaan kuvan Sentterin avajaisjuhlallisuuksien etenemisestä:

 

 Aina hymyilevä ympäristöministeri Paula Lehtomäki saapui ajallaan Sentteriin. "Taustavarmistajana" tässä Eino Råman.

 

 

Paula Lehtomäen Sentteri-vierailu ajoittui luonasaikaan ja sen vuoksi hän sekä kansanedustaja Mikko Alatalo ideoivatkin yhteisen lauluhetkensä "Luonastunnin lauluhetkeksi".

Lauluhetki-taltiointi on saanut valtavan suosion YouTube´ssa, sillä sitä on nyt katseltu n. 12.000 kertaa!

Katso Paulan ja Mikon yhteislaulu nettiosoitteesta www.youtube.com. Hakusanalla "alatalo2011" se löytyy varmasti. Itse löysin sen ensimmäisen kerran haulla "Paula Lehtomäki ja Mikko Alatalo" Samasta osoitteesta ja samoilla hakusanoilla löytyy myös ympäristöministeri Lehtomäen Sentterissä pitämä avajaispuhe.

Käy katselemassa ja kuuntelemassa - nauti ja ihaile hienoa musisointia sekä täyttä ASIAA!

 

 

Eduskunnan keväällä omaehtoisesti jättävä kansanedustaja Klaus Pentti toi Sentteri-avajaisiin tervehdyksen Eduskunnasta. Klaus Pentin tapaista valtiomiestä on vaikea löytää, sillä niin perusteellisesti Pentti on paneutunut eduskuntatyöhön - hänellä on puheissaan aina vankkaa tietoa ja sanomaa.

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n tervehdyksen tilaisuuteen toi puheenjohtaja Antti Juva.

  

 

Puheenjohtaja Antti Juva luovutti Sentteri-emäntä Titta Mattilalle Emännänkupin ja Sentteri-isäntä Esko Erkkilälle Isännänkupin. Emäntä ja Isäntä kiittävät huomionosoituksesta!

 

Sentterin avajaismuodollisuudet olivat varsinaisen avaamisen osalta pitkään harkinnan ja ideoinnin kohteena. Lopputuloksena päädyimme siihen, että hankimme tamperelaiselta Mikon Leipä Oy:ltä kunnollisen suomalaisesta rukiista leivotun ison ruisleivän.

 

 

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki leikkasi ruisleivästä palan ja sen myötä Sentteri tuli avatuksi. (Valokuva: Jussi Westinen).

Saattoi olla ensimmäinen kerta, kun ruisleivän leikkaaminen symbolisoi jonkin tilan tai toimipisteen avaamista. Mielestämme se sopi hyvin Sentterin avajaissymboliksi, sillä Keskustan eräs perusarvo on kotimainen ruoka.

Olen ruisleivän leikkaamisen käyttämisestä "avajaisnauhan katkaisun" sijaan hieman ylpeä, sillä idea kypsyi vaimoni Ritva Erkkilän esittämän idean pohjalta.

 

 

Tässä ruisleipäidean keksijä Ritva Erkkilä valmistelemassa Sentterin keittiössä tarjoilukuntoon Teiskossa valmistettuja mainioita porkkanaleivoksia.

Huomaattehan Sentterin sisustusmaalauksessa, tuolin pehmikkeissä sekä tarjoiluhenkilökunnan asusteissa hyvin väri väriin sointuvat väritykset!

 

Seuraavaksi Sentterin avajaistilaisuudessa päästiin pääasiaan eli Keskustan Pirkanmaan vaalipiirin kansanedustajaehdokkaiden puheenvuoroihin.

 

Valitan, että ensimmäisenä esiintynyttä Vesilahden Ari Arvelaa bloginpitäjän digikameran muistista ei löydy. On jatkossa oltava aktiivisempi, että myös Arvelasta saadaan näille sivuille kuva.

 

Ari pitää maanviljelijöiden sekä yrittäjien asiat mielessään ja niiden myötä hän on kohonnut pirkanmaalaisten kärkivaikuttajien joukkoon.

 

Bloginpitäjän digikameran muistiin ovat tallentuneet seuraavat kansanedustajaehdokkaat, jotka esiintyivät avajaisjuhlassa:

 

 

Pertti Hakanen Sastamalasta

  

 

Hanna Holma Kangasalta

  

 

Tarja-Riitta Koskinen Juupajoelta

  

 

Katariina Kähkölä Lempäälästä

  

 

Tarmo Niemenmaa Tampereelta

  

 

Arto Pirttilahti Mänttä-Vilppulasta

  

 

Matti Äijö Ikaalisista

  

 

Päivi Hiltunen Hämeenkyröstä

 

 

  

Onnistuneen avajaistilaisuuden viimeisenä esiintyjänä ja alustajana oli Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti.

Hanhilahden esitys käsitteli ajankohtaisia Tampereen, mutta myös Tampereen seutukuntaa koskettelevia asioita.

 

Bloginpitäjä ja Sentteri-isäntä toivoo, että Sentteri pystyy tuomaan piristävää uutta tamperelaiseen ja pirkanmaalaiseen politiikkaan sekä lisäämään tavallisen kansalaisen vaikutusmahdollisuuksia.

 

-Esko Erkkilä-

Kevään eduskuntavaaleista on tulossa entistä vahvemmin pääministerivaalit

Maanantai 21.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Pääministerin asemaa on lainsäädännöllisesti ja johdonmukaisesti Suomessa vahvistettu. Aseman vahvistaminen on tapahtunut presidentin valtaoikeuksia kaventamalla.

Suuntaus merkitsee, että pääministerin kyvyt ja mahdollisuudet ohjata valtiolaivaa muodostuvat entistä tärkeämmiksi.

Kysymys on pääministerin taustaryhmän – puolueen – ja pääministerin henkilökohtaisten ominaisuuksien korostumisesta pääministerivalinnassa.

Pääministeri Mari Kiviniemi on kuluneen kahden kuukauden aikana vahvistanut asemiaan kansalaisten silmissä seuraavana pääministerinä.

Iltalehden asiasta teettämä tutkimus ja sen pohjalta lehden toimituksessa laadittu juttukokonaisuus toteavat, että…

”… Mari Kiviniemi jätti muut potentiaaliset pääministeriehdokkaat nielemään pölyä.”

Kiviniemi vahvisti joulukuusta helmikuuhun asemiaan 14 %-yksikköä Iltalehden pääministeripörssissä, jonka tulokset käsittävät 1.938 henkilön puhelinhaastattelun. Nyt Kiviniemeä kannattaa seuraavan hallituksen pääministeriksi peräti 36 % suomalaisista.

Muiden puolueiden puheenjohtajien kannatuskäyrä kehittyi kuluneiden kahden kuukauden aikana kuten lehmän häntä!

Kokoomuksen Jyrki Katainen menetti 5 %-yksikköä, perussuomalaisten Timo Soini sai takkiinsa 3 %-yksikköä ja myös ”pahnan pohjimmainen” eli SDP:n Jutta Urpilainen menetti vähistäänkin 2 %-yksikköä.

Ilahduttavaa Iltalehden kyselyssä oli se, että ryhmän ”Ei osaa sanoa” osuus laski peräti 4 %-yksikköä. Se merkitsee, että vaalien lähestyminen lisää aktiivisuutta myös niiden joukossa, joilla on vaara jättää vaalit kokonaan äänestämättä.

Äänestyspäätöksestään epätietoisten osuuden aleneminen ja siihen yhdistetty Timo Soinin suosion laskeminen aiheuttavat varmaan harmaita hiuksia perussuomalaisten joukossa.

Liitän tähän Atte Nikkasen kamerallani 20.11.2010 ottaman kuvan Wayne´s Coffeessa järjestetystä tilaisuudesta, jossa sain vetää ”pääministerin haastattelutunnin”.

 

 

 

Mari Kiviniemen suosio oli jo silloin korkealla, mutta hänen näyttönsä ovat sen jälkeen nostaneet suosion nyt aivan uusille lukemille.

 

Tässä vielä samalta päivältä itse ottamani kuva, kun pääministeri tuo tervehdystään Suomen Keskustan Pirkanmaan piirin syyskokoukselle.

 

 

Vaalikeskustelut ovat pian alkamassa ja keskustalaisilla on turvallinen olo, sillä puheenjohtaja ja pääministeri Mari Kiviniemi hallitsee asiat ja se tulee varmasti yhä kasvattamaan hänen kansansuosiotaan.

 

-Esko Erkkilä-

Pertti Hakasen vaalijuhlassa Sastamalassa oli yli 200 osanottajaa!

Sunnuntai 20.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Pertti Hakanen on kohonnut nopeasti Pirkanmaan kärkivaikuttajien kaartiin, sillä hänet valittiin syksyllä mm. Keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtajaksi.

Hakasen vaalijuhla Sylvään koululla Sastamalassa perjantaina helmikuun 18. päivänä oli innostava tilaisuus.

Vaalijuhlan ohjelma oli laadittu huolella ja tunnelma Sylvään koulun auditoriossa oli mainio.

Sain ”juhlakalun” pyynnöstä toimia tilaisuuden poliittisen osion juontajana.

Tilaisuuden aluksi tarjottiin maukas ja takuulla kotimaisista elintarvikkeista valmistettu iltapalaksi nimetty runsas ruokatarjoilu. Ruokatarjoilusta vastasi Vehmaan tila ja sen isäntäväki.

Pertti Hakasen vaalikampanja keskittyy ruokaturvan, perheen ja isänmaan esilletuontiin.

Kaikki Hakasen vaaliteemat ovat keskeisiä meille kaikille ja ne tulivat hyvin esille niiden vieraiden esityksissä, jotka esiintyivät Hakasen vaalijuhlassa.

Sastamalan kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Ulla Yli-Hongiston puheenvuoro käsitteli nuorten syrjäytymistä ja varhaista puuttumista nuorten ongelmiin.

Yli-Hongisto on henkilökohtaisesti kokenut kaksikin kuntaliitosta – ensiksi Kiikka ja Keikyä Äetsäksi ja sitten Äetsä Sastamalaan – ja sen vuoksi kysyin juonnossani häneltä ohjeita ja malleja, että miten onnistunut kuntaliitos toteutetaan. Avoimuus ja alueiden tasapuolinen kohtelu uuden kunnan toimesta ovat keskeinen onnistumisen edellytys, mainitsi Yli-Hongisto.

MTK:n 2. puheenjohtaja Mauno Ylinen Kauhavalta oli toinen Hakasen vaalijuhlassa esiintynyt asiantuntija. Ylisen suuri huoli oli maataloustuotannon raju kannattavaisuuden romahtaminen. Toivon, että voin jatkossa näillä palstoilla palata juontajan ja Ylisen käymään jatkokeskusteluun.

Kolmantena vieraana kansanedustajaehdokas Pertti Hakasen vaalijuhlassa esiintyi kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Juha Korkeaoja.

Korkeaoja omaa vankan taustatiedon ja kokemuksen, sillä onhan hän ollut kansanedustajana vuodesta 1991 alkaen. Lisäksi hän on toiminut maa- ja metsätalousministerinä Jäätteenmäen sekä Vanhasen I hallituksessa.

Korkeaojan esitys toi esille mielenkiintoista taustatietoa mm. Jäätteenmäen sekä Vanhasen II hallituksen maatalousohjelman laatimisesta. Molempien laadinta tapahtui Juha Korkeaojan johdolla.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtajana Juha Korkeaoja on aihealueen paras asiantuntija Suomessa ja mielenkiintoista olikin kuulla hänen aprikointinsa Suomen Afganistanin rauhanturvaoperaation tulevaisuudesta.

Ajattelin kysyä juonto-osuudessani tästä, mutta päädyin itsenäisesti, että en lähde tässä juhlatilaisuudessa kyselemään Suomen Afganistan-politiiikasta.

Kun Juha Korkeaoja kuitenkin otti asian esille puheessaan omaehtoisesti, halusin juontajan kysymysosuudessa kysellä tarkemmin Korkeaojan ja sitä kautta Suomen linjauksista. Korkeaoja tarkensi asioita ja oli tilaisuuden jälkeen minulle tyytyväinen, että sai tarkentaa esille tuomiaan ajatuksia.

On hyvä, että Keskusta on aloitteellinen vaalikampanjoinnin aikana käsittelemään vastuullisesti myös Afganistan-kysymystä. Se on ASIAA parhaimmillaan.

Parhaat kiitokset illan pääjuontajalle Essi Leppäkoskelle, joka osaavalla juonnollaan ja mainioilla lauluesityksillään teki vaalijuhlasta todellisen JUHLAN.

Timo Kimpanpään runoesityksistä erityisesti Yrjö Jylhän ”Kuujärvi” puhutteli juhlayleisöä. Olen saanut kahdestikin käydä Kuujärvellä ja sen vuoksi Kimpanpään esittämät säkeet ”Kuujärven kunnaat, Kuujärven kuu, Kuujärven rannalla karsikkopuu…”sykähdyttivät. 

Kansanedustajaehdokas Pertti Hakasen lyhyet, mutta useat esiintymiset juhlalavalla toivat hienosti esille ne arvot, joilla hän on lähtenyt tavoittelemaan paikkaa Arkadianmäelle.

 

Tässä muutamia kuvia Pertti Hakasen vaalijuhlasta:

 

Vaalijuhlan pääjuontaja ja monien mainioiden lauluesitysten esittäjä

Essi Leppäkoski.

 

 

Puutarhatontut Eeva-Liisa Sianoja ja Maarit Kallio vierailivat monesti lavalla ja heillä oli aina nasevaa kerrottavaa. 

 

 

Juhlaisäntä Pertti Hakanen

 

 

 

 

 

 

Juhlan loppukiitokset: Pertti ja Seija Hakanen!

 

Ja vielä pari Päivikki Ristiniemen ikuistamaa kuvaa Pertti Hakasen vaalijuhlasta:

 

 

 

Ulla Yli-Hongiston (oikealla), Mauno Ylisen (vasemmalla) ja Juha Korkeaojan (toinen oikealta) esitysten jälkeen paneelikeskusteluun kutsuttiin mukaan myös itse "juhlakalu" eli Pertti Hakanen (toinen vasemmalta).

 

 

Juontajalla oli helppo ja mieluisa tehtävä johdatella korkeatasoisen paneelin keskustelua.

 

 

Yhtenäinen Sastamala ja ympäröivä Pirkanmaa antavat Pertti Hakaselle todelliset mahdollisuudet tavoitella yhtä Pirkanmaan Keskustan paikkaa tulevassa Eduskunnassa.

-Esko Erkkilä-

"Älä valita. Ala valita" - SuPer´n onnistunut paneelikeskustelu Tampereella

Perjantai 18.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry järjestää parhaillaan valtakunnallista vaalikiertuetta teemalla ”Älä valita. Ala valita”.

Kiertue eteni keskiviikkona helmikuun 16. päivänä Tampereelle ja se kokosi Tampereen Pantti Oy:n huutokauppasalin täyteen asiasta kiinnostuneita.

Osallistuin hieman varhemmin alkaneeseen apulaispormestari Timo Hanhilahden asukasiltaan ja sen vuoksi ehdin SuPer´n tilaisuuteen vasta loppuajaksi.

Rivakkaa – paikoitellen jopa räväkkää – keskustelua ohjasi tamperelainen SuPer´n järjestöpäällikkö Raija Moilanen.

 

Panelisteina olivat Kimmo Sasi (kok), Lea Mäkipää (ps), Jukka Gustafsson (sdp) sekä Mikko Alatalo (kesk).

 

On selvää, että istuvat kansanedustajat Sasi, Gustafsson ja Alatalo dominoivat keskustelua, sillä kokemattoman Mäkipään rahkeet eivät riittäneet asiakokonaisuuksien hallintaan.

SDP:n Gustafsson totesi paneelissa aivan oikein, että demarit ovat saaneet leiman otsaansa, kun poistivat varallisuusveron. SDP:n puheenjohtajana oli Eero Heinäluoma, kun varallisuusvero poistettiin. On sanottu, että SDP:n kannatuksen alamäen eräs keskeinen syy on SDP:n osallistuminen varallisuusveron poistamiseen.

Keskustan Mikko Alatalo kertoi puolueensa vaaliteeman mukaisesti puheenvuoroissaan asiaa.

Alatalo muistutti, että maailmalaajuisesta lamasta huolimatta hallitus on pystynyt luotsaamaan valtiolaivaa turvallisesti eteenpäin.

Ruuan arvonlisäveron alentaminen tasoitti kuilua parempiosaisten ja köyhien välillä, muistutti Alatalo. Hän palautti paneeliyleisön mieleen myös sen, että kokoomus ja SDP vastustivat voimakkaasti ruuan arvonlisäveron alentamista.

Kolmannen sektorin merkitystä ei osata Alatalon mukaan arvostaa tarpeeksi. Omaishoitajien merkitys on aliarvostettu.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry:n vaalipaneeli oli mielenkiintoinen tilaisuus.

SuPer´n tilaisuudet jatkuvat ympäri maata ja suosittelen lämpimästi osallistumaan tilaisuuksiin, sillä niissä käsitellään juuri niitä asioita, jotka ovat tärkeitä meille jokaiselle.

 

-Esko Erkkilä-

Aamulehden vaalikone antaa mielenkiintoisia tuloksia

Keskiviikko 16.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan vaalipiirin kansanedustajaehdokkaat ovat kiitettävän hyvin vastanneet Aamulehden vaalikoneen kysymyksiin.

Kun vaalikoneen kysymykset on sen lisäksi laadittu ammattitaidolla, antaa vaalikoneen käyttäminen mielenkiintoista ja oikeansuuntaista tietoa äänestäjille ehdokkaiden linjauksista.

Vastasin Aamulehden vaalikoneen kysymyksiin ja sieltä saamani vastaukset vahvistivat sitä tietoa, joka minulla jo on ollutkin ehdokkaista.

Mieluisaa minulle keskustalaisena oli se, että kahdenkymmenen ”yhtämielisen” joukossa oli seitsemän Suomen Keskustan kansanedustajaehdokasta.

Ylivoimaiseksi ykköseksi kohosi Suomen Keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtaja Sastamalan Pertti Hakanen, jonka kanssa mielipiteemme ovat 82,6 %:n osuudella samanlaiset.

Kakkossija meni kristillisdemokraattien Lauri Kangasniemi-nimiselle henkilölle, jota en lainkaan tunne. Hänen kohdallaan meillä on yhteistä 78,4 % eli Pertti Hakaseen eroa kertyi paljon.

Kolmannella sijalla oli taas tuttu henkilö eli Ari Lamminmäki Parkanosta.

Parin kokoomuslaisen – Jussi Viljanen ja Arto Satonen – jälkeen kuudenneksi sijoittui Kangasalan oma ehdokas eli Keskustan Hanna Holma. Toivottavasti Hanna Holman hyvä sijoitus omalla listallani povaa hänelle menestystä vaaleissa.

Keskustalaisista Pälkäneen Matias Hilden, Ikaalisten Matti Äijö, Mänttä-Vilppulan Arto Pirttilahti sekä Tampereen Timo Taivalsalmi ylsivät alussa mainittujen lisäksi kahdenkymmenen ”samanmielisimmän” joukkoon.

Olen nyt vastannut kahteen vaalikoneeseen – Uuden Suomen Puoluekoneeseen sekä Aamulehden vaalikoneeseen.

Vaalikoneet pitää tietyllä tavalla kokea viihteeksi, mutta toki niiden annissa on aikamoinen ripaus tottakin.

Omalla kohdallani molempien vaalikoneiden vastaukset ovat vahvistaneet sitä, että "lennän siinä parvessa", johon sisimmältäni kuulun.

 

-Esko Erkkilä-

Vastuutonta haihattelua

Tiistai 15.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa on vuosikaudet ollut esillä Punkaharjulle suunnitteilla oleva bioetanolitehdas.

Oletin tämän pähkähullun suunnitelman olleen jo kuopattu, mutta helmikuun alkupuolella asia nousi uudestaan esille.

Projekti on muka muuten OK, mutta onneksi puuhamiehet toteavat, että rahoitus ei ole kunnossa.

Rahoituksesta puuttuu mahtavat 95 miljoonaa euroa! Rahoitusvajeen lisäksi suunnitelma lyö rajusti vastaan kansantalouden perusasioita.

Rahoituskysymyksen osalta toki kerrotaan, että alueen rutiköyhät kunnat ovat valmiit myöntämään takaukset yrityksen omarahoitukselle – ovat tainneet sen kaikessa viisaudessaan jo tehdäkin!

Sanoudun jäykästi irti Punkaharjun bioetanolihankkeen toteuttamisesta.

Innovatiivinen pitää olla, mutta haihattelullakin on oltava rajat – Punkaharjulle suunniteltu bioetanolitehdas kuuluu haihattelujen raskaimpaan sarjaan.

Meidän kaikkien eli Suomen Valtion omistama Altia Oyj teki aikoinaan päätöksen, että se ei lähde rakentamaan Ilmajoen Koskenkorvalle bioetanolitehdasta. Päätös oli oikea, sillä hankkeella ei olisi ollut pienintäkään mahdollisuutta kannattavaisuuteen. Koskenkorvalla olisi kaikki bioetanolihankkeen infra ollut valmiina, mutta siitä huolimatta Altia luopui hankkeesta.

Punkaharjulle olisi bioetanolitehtaan tarvitsema ”ensimmäinenkin paskahuusi” rakennettava, sillä tontilla ei ole mitään tuotantotoimintaa mahdollistavaa rakennettuna.                    

Punkaharjulle kaavailtu laitos on jo lähtökohdiltaan naurettava. Se ylittää moninkertaisesti kaikkein vihreimpienkin tuulivoimalaitossuunnitelmat mielettömyydellään.

Laitoksen perustamista perusteellaan Punkaharjun läheltä saatavalta metsähakkeelta, mutta unohdetaan täysin se, että laitoksen raaka-aineeksi tarvittava ohra pitäisi kuljettaa Punkaharjulle läntisestä Suomesta tai hyvin todennäköisesti tuoda Suomeen ulkomailta!

Suunnitelmissa todetaan raaka-ainetarpeeksi 228 miljoonaa kiloa ohraa vuodessa. Mistä se aiotaan hankkia Punkaharjulle? Tunnen Suomen ja itäisen Suomen ohravarannot ja tiedän, että määrän hankkiminen ei järkevästi ole mahdollista.

Suunnitelma lyö korville kotimaisen ruuantuotannon hintakilpailukykyä, sillä Punkaharjun bioetanolilaitos merkitsisi koko maan kotieläintaloudelle lisääntyviä kustannuksia ja sitä kautta kaikkien kotimaassa tuotettujen elintarvikkeiden rajua hinnannousua.

Uskon, että emme ole valmiit elintarvikkeiden suureen hinnannousuun!

Peräänkuulutan mielettömien suunnitelmien lämmittämisessä myös median vastuuta. Kokemattomia Maaseudun Tulevaisuuden toimittajia on nyt viety kuin sitä kuuluisaa sammakkoa äkeen alla, kun Punkaharjun etanolitahdashanke on saanut taas ainakin Maaseudun Tulevaisuudessa julkisuutta. Onneksi kyseisen lehden kokeneet toimittajat eivät ole langenneet ansaan.

Viljan interventiotoiminta on päättynyt, mutta se ei saa merkitä järjettömien suunnitelmien laatimista. On jokseenkin varmaa, että Suomen ohrantuotanto on kohtuullisen vientitoiminnan myötä suurin piirtein tasapainossa tulevinakin vuosina. Siihen ei tarvita järjettömiä bioetanolitehdassuunnitelmia missään tapauksessa Punkaharjulle ja ei ehkä muuallekaan Suomeen.

Toivon, että Punkaharjun haihatteluista saataisiin ainakin Valtiovarainministeriön, Maa- ja metsätalousministeriön sekä Kauppa- ja Teollisuusministeriön mielipide julkisuuteen.

 

-Esko Erkkilä-

Kuntien yhdistymisissä hävinneet kunnat ja miehitetyllä alueella sijainneet kunnat pitää muistaa

Maanantai 14.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Omien juurien tunteminen ja tunnustaminen on tärkeää meille jokaiselle.

Kuntaliitosten yhteydessä on vaara, että todellinen koti- ja syntymäkunta sulautuu uuden suurkunnan syövereihin. Näin ei saa tapahtua, vaan me olemme ikuisesti kotoisin siitä kunnasta, jonne aikanaan synnyimme.

Neuvostoliiton ja nyt Venäjän miehittämällä alueella syntyneiden suomalaisten lukumäärä vähenee vauhdilla. Heidän osaltaan on sama vaara kuin kuntaliitosten myötä ilman oikeaa syntymäkuntaa jääneiden kansalaisten.

Puhun kokemuksesta, sillä olen syntynyt Viljakkalassa, joka sittemmin yhdistyi Ylöjärven kaupunkiin. En tule koskaan olemaan ylöjärveläinen, vaan tulen aina olemaan Viljakkalasta kotoisin.

Puhun kokemuksesta myös edesmenneen anoppini osalta. Hän oli kotoisin Salmin pitäjän Mantsinsaarelta. Oli kova paikka anopille, kun suomettumisen synkimpinä vuosina hänen syntymäpaikkansa oli virallisissa asiakirjoissa ”Ulkomaat”.

Onneksi suomettuminen eli aikansa ja Suomi sai taas seisoa omilla jaloillaan. Se merkitsi, että anoppini synnyinkunnaksi virallisissa asiakirjoissa palasi ”Salmi”.

Olen kuluneina vuosina saanut käydä valtaosassa miehitetyllä alueella sijaitsevissa suomalaiskunnissa. Kiitos suurelle naapurille, joka suhtautuu vierailuihin suopeasti.

Tunnen melkein häpeää, että Kaukola on jäänyt osaltani mustaksi pisteeksi, sillä en ole siellä käynyt.

Rajan taakse jäänyt Kaukolan pitäjä on viljakkalalaisille tärkeä pitäjä, sillä sen asukkaista merkittävä osa sijoitettiin sodan jälkeen Viljakkalaan. Käynti Kaukolassa kuuluu lähiaikojen suunnitelmiini, sillä tunnen sen olevani velkaa kaukolalaisille.

Kuntaliitoksissa hävinneiden kuntien vaakunat ovat Suomen kansallisaarre. Toivon, että mitkään typerät säännökset eivät tee mahdottomaksi kuntaliitoksissa hävinneiden kuntien vaakunoiden julkipitoa ja jopa markkinointia. Onneksi minulla on Viljakkalan vaakunaviiri, mutta mielelläni hankkisin sen myös lapsilleni ja lastenlapsilleni – toivon, että he ainakin vanhemmiten arvostaisivat Viljakkalan vaakunaa.

 

-Esko Erkkilä-

Vain vähän soraääniä yleisötilaisuudessa, jossa käsiteltiin Tampereen Kansi ja Keskusareena -hanketta

Sunnuntai 13.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki järjesti 10.02.2011 klo 18.00 valtuustosalissa yleisötilaisuuden, jossa selviteltiin Tampereen Kansi ja Keskusareena –hanketta.

Paikalla oli asian perusteellisesti tunteva asiantuntijajoukko ja hieman alle 50 kuulijaa. Osa kuulijoista oli hankkeessa tavalla tai toisella mukanolevia kaupungin palkollisia, joten asia kiinnosti vain vajaata neljääkymmentä kaupunkilaista.

Kannatan lämpimästi hanketta, vaikka en tilaisuudessa käyttänytkään puheenvuoroa.

Kansi ja Keskusareena –hanke on saanut taakseen laajan poliittisen tuen. Tamperelaiset näkevät, että hankkeen toteuttaminen merkitsee Tampereelle monenlaista hyvää.

Tilaisuus sujui mutkattomasti apulaispormestari Timo Hanhilahden puheenjohdolla. Hanhilahti antoi kärsivällisesti esittää asiansa myös niiden, jotka kritisoivat hanketta.

Asemakaavaehdotusta ja valmisteluaineistoa esitellyt arkkitehti Petri Saarikoski WSP Finland Oy:stä lanseerasi hankkeesta termin ”Palvelutehdas”. Termi on onnistunut, sillä suunnitelmat merkitsevät korkeatasoisen arkkitehtuurin hienoa taidonnäytettä ja merkittävää palvelukokonaisuutta. Palvelukokonaisuus merkitsee, että Tampereen mahdollisuudet kulttuurin, urheilun, musiikin sekä suurten tapahtuminen toteuttajana asettuvat uudelle tasolla.

Apulaispormestari Hanhilahti mainitsi tilaisuutta avatessaan, että kyse on hankkeesta, joka on kiinnostavin milloinkaan Tampereelle suunnitelluista vetonauloista. Asia kiinnostaa tavattomasti ihmisiä Tampereen ulkopuolella.

Studio Daniel Liebeskind´n laatima suunnitelma merkitsee Tampereen kaupunkikuvan kohoamista kansainväliseksi arkkitehtuurikohteeksi. Se tulee olemaan Tampereen imagon suuri edistäjä.

Muutama luku, joilla hanketta voidaan hahmottaa:

• kokonaisuuteen voi tulla uusia asukkaita 330 – 1.150
• asuntoja 160 – 540
• hotellihuoneita 0 – 800
• työpaikkoja hotelleihin 0 – 180
• toimistotyöpaikkoja 0 -2.400
• myymälätyöpaikkoja 30 – 400
• työpaikkoja Areenaan 150 – 400

Tampereen Areena tulee olemaan yleisömäärän osalta samaa kokoluokkaa kuin Hartwall-Areena.

Hanke merkitsee toteutuessaan, että Tampereen ilme muuttuu kauas näkyvän rakentamisen seurauksena, sillä kaupungin silhuettiin nousee uusi särmikäs aihe.

Prosessi etenee nyt siten, että hankkeen asemakaavaehdotus on nähtävillä 07.03.2011 saakka ja mahdolliset muistutukset tulee toimittaa siihen mennessä Tampereen kaupungin kirjaamoon.

Asian on tarkoitus edetä Tampereen kaupunginhallitukseen maaliskuussa ja kaupunginvaltuustoon huhtikuussa.

-Esko Erkkilä-

Kansanedustaja Mikko Alatalo on huolissaan myymäläkassojen turvallisuudesta

Lauantai 12.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Eduskunnan kyselytunnilla helmikuun 10. päivänä ensimmäinen aihe oli:

”Työnantajan velvoittaminen takaamaan turvallisuus yksintyöskentelyssä.”

 

Ensimmäisenä kysymyksen esitti Raakel Hiltunen (SDP). Hiltusen kysymys päättyi näin:

Aikooko hallitus ryhtyä toimiin työnantajien velvoittamiseksi siihen, että yksin työskentelevän työntekijän turvallisuus voidaan taata?

Istunnon puhemiehenä toiminut I varapuhemies Seppo Kääriäinen koki asian tärkeäksi ja hän antoi keskustelun jatkuessa mahdollisuuden lisäkysymyksen tekemiseen Keskustan Mikko Alatalolle.

Alatalon lisäkysymys kuului näin:

”Arvoisa puhemies!

Tosiaankin tämä työpaikalla tapahtuva väkivalta on lisääntynyt. Katuväkivalta ehkä ei ole.

Mutta sitten yksi asia, josta olen aika huolissani, ovat viestit tuolta kauppaliikkeistä, että kun muuntorangaistus muutettiin vaikeammaksi, sen kynnystä nostettiin, niin se on aiheuttanut tällaista, että tulee porukoita, jotka ryöstävät kauppoja. Monesti tuntuu siltä, että ilmeisesti sieltä ei edes tehdä rikosilmoituksia, koska se koetaan turhaksi.

Tässä mielessä voisi vaatia lakia ja järjestystä näiltä osin, koska ovat aikamoinen turvallisuusriski myös nämä porukat vanhemmalle väelle näissä paikoissa, koska tämä vankeuden uhka ei ole enää olemassa. Tiedän, että sitä on tutkittu ja ei ole kuulemma näyttöä tälle, mutta kentältä taas kuuluu ihan toisenlaisia viestejä.”

Alatalon esittämä kysymys osoittaa tilanteen todellista tuntemusta ja sen vuoksi tuntuikin hieman oudolta, kuin oikeusministeri Tuija Brax tukeutui lainsäädännön kiemuroihin ja alkoi nusseroimaan pilkkuja Alatalon selkeään kysymykseen vastatessaan.

Iltasin myymälöissä asioivat aistivat Alatalon kysymyksen aiheelliseksi ja sen vuoksi myymäläryöstöihin osallistuneita pitäisi kohdella nykyistä ankarammin.

Toivottavasti Mikko Alatalon esittämä kysymys vauhdittaa uudistuksia, joilla myymäläryöstöihin syyllistyneet henkilöt saataisiin nykyistä tehokkaammin vastaamaan teoistaan.

-Esko Erkkilä-

Pieni henkilökohtainen muisto Esa Pakarisesta

Keskiviikko 9.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Näyttelijä, hanuristi, laulaja ja viihdyttäjä Esa Pakarisen syntymästä tulee tänään kuluneeksi sata vuotta.

Feeliks Esaias  ”Esa” Pakarinen syntyi Rääkkylässä 9. helmikuuta 1911 ja kuoli Varkaudessa 28. huhtikuuta 1989.

Esa Pakarinen oli suomalaisen viihteen historian merkittävimpiä ja monipuolisimpia hahmoja. Suuri yleisö oppi tuntemaan hänet mm. näyttelijänä, laulajana, muusikkona sekä esiintymislavojen koomisena ja tunteisiin vetoavana viihdyttäjänä.

Omaan pienen henkilökohtaisen muiston Esa Pakarisesta.

Muistoni ajoittuu vuodelle 1972 ja Esan estradielämä oli tilapäisesti hieman hiipunut. Sanon tilapäisesti sen vuoksi, että hän pääsi uuteen vauhtiin ja yleisön tietoisuuteen taas uudestaan jonkin verran myöhemmin.

Toimin tuolloin rehuedustajana Keski-Pohjanmaalla ja tehtäviini kuului osallistua mm. maatalouskauppojen kevätmarkkinoille ja esitellä rehutuotteita.

Keski-Pohjanmaan Osuuskaupan Kannuksen myymälässä oli suuret kevätmarkkinat. Suurta luottamusta Kannuksessa ja lähipitäjissä nauttiva myymälänhoitaja Lauri Ruuska oli järjestänyt myymäläänsä suuret ja mittavat markkinat.

Minulla oli oma nurkkaus maatalousosastolla, jossa esittelin rehuja.

Markkinoiden vetonaula oli Esa Pakarinen, joka kuljeskeli ympäri myymälää ja esitti parhaita paloja osaamisestaan. Yleisö oli tyytyväinen ja niin olin myös minä, joka pääsin tunnetun taiteilijan kanssa samaan takahuoneen ruokapöytään ruokailemaan. Juttelimme myös päivän aikana.

Pakarinen oli kuuluisuudestaan huolimatta tyytyväinen vaatimattomaan takahuoneen ruokailuun, jonka myymälänhoitaja Lauri Ruuska meille oli järjestänyt. Kaikesta näki, että suuri taiteilija oli vaatimaton ja vähään tyytyväinen.

Esa Pakarista muistellaan kiertueella, joka toteutetaan 12.2.-18.3.2011 välisenä aikana. Kiertue alkaa Helsingistä ja päättyy Tampereelle.

Lavalla loistavat mm. Euroviisuissa Suomea edustaneet ja Värttinässä laulavat Kuunkuiskaajat, Johanna Virtanen ja Susan Aho. Pekka Puupään ja muut lukuisat hahmot revyyssä herättää henkiin kuplettimestari ja imitaattori Matti Muhonen.

Aion muistella kuuluisaa ”esiintyjäkollegaani” ja varata liput Tampereen Pakkahuoneella 18.3.2011 klo 19.00 järjestettävään kiertueen viimeiseen esitykseen.

-Esko Erkkilä-

Nyt pitää hyökätä!

Tiistai 8.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan kaksi tämän hetken kärkikansanedustajaa – Keskustan Mikko Alatalo ja Kokoomuksen Harri Jaskari – järjestivät maanantaina helmikuun 7. päivänä yhteisen vaalitilaisuuden Waynes Coffeessa Finlayson´n Siperiassa.

Tilaisuudesta oli ollut tietoa jo pitkään ja sen vuoksi se olikin hyvin odotettu.

Olin mukana tilaisuudessa.

Kahden kansanedustajan vaalitilaisuuden puheenjohtajana toimi tietokirjailija, konsultti, toimittaja ja yrittäjä Mikko Närhi.

Kaikesta näki ja kuuli, että kyseessä olivat kärkikansanedustajat ja toivonkin, että ehdin lähipäivinä palaamaan tarkemmin niihin asioihin, joita Jaskari sekä Alatalo käsittelivät.

Tämän kirjoituksen otsikko liittyy hieman provokatoriseen kysymykseen, jonka puheenjohtaja salli minun esittää Alatalolle ja Jaskarille.

Kysyin maakuntaradioiden lyhentyneestä lähetysajasta, mutta kiinnitin päähuomioni siihen, että onko Tampereen Tohloppi tulevaisuudessa  muisto vain, kun puhutaan YLE:n tuotantopaikkakunnista.

Ilahduin, kun molemmat Pirkanmaan kärkikansanedustajat olivat yksimielisiä siitä, että Tampere tulee jatkossakin toimimaan Yleisradion tuotantopaikkakuntana.

Alatalon kannan Yleisradion hallintoneuvoston jäsenenä osasin ennakoidakin, mutta erityisen tyytyväinen olen Jaskarin vastaukseen.

Jaskari perusteli aivan oikein, että Tohloppiin on pitkä matka Helsingistä ja sen vuoksi tamperelaisten ei kannata kiinnittyä liian tiiviisti Tohloppiin. Pitää hyökätä ja tarjota Ylelle uusia toimitiloja keskeltä Tamperetta!

Pasilasta on verrattomasti helpompi matkustaa junalla Tampereen keskustaan kuin Tohloppiin monen mutkan kautta. Tunnen logistiikan peruskuviot ja tiedän, että Jaskarin puheessa on itua.

Mikko Alatalo loi lisää sisältöä Jaskarin sanomaan, kun hän kokeneena televisiokasvona muistutti TV2:n tuotantotiimin ylivertaisesta osaamisesta. Toimituspuoli on viime aikoina horjahdellut, mutta sitä loistavaa osaamista, jota TV2:n tuotantoväellä on, sitä ei ole mistään rahallakaan saatavissa, totesi kansanedustaja Alatalo.

Sain hieman kärjekkääseen kysymykseeni minua miellyttävän ja tyydyttävän vastauksen.

Hyökkäyssuunnitelma on laadittu ja nyt on Tampereen ylimmän johdon ryhdyttävä toimeen – aikaa ei ole hukattavaksi.

Jaskari ja Alatalo pystyvät kumpikin tahollaan pehmittämään raskaalla poliittisella tykistöllään televisiotoiminnan jatkumisen puolesta Tampereella. Nyt on jalkaväen eli Tampereen ylimmän luottamushenkilöjohdon hoidettava osaltaan se, että hyökkäys tuo toivotun tuloksen eli televisiotoiminta pysyy ja voi kehittyä Tampereella!

Ehdotan, että TV2:lle tarjotaan parhaat toimitus- ja tuotantotilat Kansi- ja Keskusareenan tiloista!

Älä nuku Rikard Bjurström vaan toimi!

-Esko Erkkilä-

Talvisotaooppera "Taipaleenjoki" esitetään Ilmajoen Musiikkijuhlilla myös ensi kesänä - kannattaa mennä katsomaan!

Maanantai 7.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Talvisotaooppera Taipaleenjoki jatkuu Ilmajoen Musiikkijuhlien ohjelmistossa myös ensi kesänä.

Näin on hyvä, sillä esitys jäi monilta viime kesänä näkemättä.

Olin viime kesänä katsomassa ennakkonäytöksen ja voin todeta, että esitys on kokemisen arvoinen.

Laadin kokemuksestani jutun näille sivuille 17.6.2010. Sen on tapani mukaan hieman pitkä, mutta uskallan liittää sen tämän kirjoituksen lopuksi.

Oopperan taiteellinen toteutus on samojen henkilöiden hoidossa kuin kantaesitysvuonna, mutta roolijaossa tulee tapahtumaan merkittävä muutos.

Yrjö Jylhän Kirsti-vaimoa esitti viime kesänä sopraano Helena Julkunen, mutta tänä vuonna sen esittää tunnettu sopraano Mari Palo!

Minulla on kuuluisesta sopraanosta mukava henkilökohtainen muisto.

Mari Palon Anita-äiti on vaimoni kotitalon naapuri ja nuoruudenystävä Kälviältä. Marin syntymän jälkeen saimme kutsun saapua katsomaan pientä vauvaa ja menimmekin Lohtajan Marinkaisissa sijaitsevaan Eero ja Anita Palon omakotitaloon tervehdyskäynnille.

Pikkuinen tuleva maankuulu sopraano tuhisi kapaloissaan tyytyväisenä ja oli autuaan tietämätön tulevasta urastaan.

Mainittakoon, että Kirsti Jylhää Taipaleenjoki-opperassa vuonna 2010 esittänyt Helena Juntunen sijoittui kolmanneksi Taidekeskus Salmelan Merikanto-laulukisassa v. 2005 ja tänä vuonna hänet korvaava Mari Palo sijoittui samassa laulukilpailussa toiseksi!

Suosittelen varaamaan liput jo nyt ensi kesän Talvisota-oopperaan. Harkitsen samaa itsekin, sillä olisi mukava nähdä Mari Palo hieman eri roolissa kuin näin hänet edellisellä kerralla!

Ensi kesän esitykset ajoittuvat 10...19.6 väliselle ajalla. Useat matkatoimistot järjestävät Ilmajoen Musiikkijuhlien eri tapahtumiin matkoja, joten käytännön ongelmia oopperanautinnolle ei ole.

Tässä juttuni, jonka julkaisin 17.6.2010 näillä palstoilla!

 

-----------------------------

 

 

Mahtava oopperakokemus Ilmajoella

 

 

Torstai 17.6.2010 - -Esko Erkkilä-

 

Talvisodan päättymisen 70-vuotisvuosi sai hienon juhlatapahtuman, kun Ilmajoen Musiikkijuhlien esityksenä tänä vuonna on Taipaleenjoki-ooppera.

 

Taipaleenjoki-ooppera kantaesitettiin keskiviikkona 16.6.2010. Sain olla mukana oopperan ennakkonäytännössä jo edellisenä päivänä eli tiistaina 15.6.2010.

 

Oopperan libretton on kirjoittanut Panu Rajala, sävellys on Ilkka Kuusiston käsialaa, ohjauksesta vastaa Tuomas Parkkinen ja kapellimestarina toimii Mikk Murdvee.

 

Taipaleenjoki-oopperan keskeiset henkilöt ovat runoilija ja Soinin miehiä Taipaleen taisteluissa komppanianpäällikkönä johtanut Yrjö Jylhä, hänen vaimonsa Kirsti Jylhä sekä Taipaleenjoella neuvostojoukkojen puolella taistellut venäläinen runoilija Jevgeni Dolmatovski.  

 

Jylhää esittää bassobaritoni Juha Kotilainen, Kirsti Jylhää sopraano Helena Juntunen ja Dolmatovskia tenori Jyrki Anttila.

 

Ilmajoen Musiikkijuhlien maisemaan kuuluu näyttämön takana virtaava Kyrönjoki. Tämän vuoden ooppera-esityksessä se esittää luontevasti Taipaleenjokea. Suomalaisten asemat ovat näyttämönä ja neuvostojoukot tulittavat suomalaisten asemia joen vastakkaiselta rannalta. Aseiden rätinä ja erilaiset räjähdykset luovat todellisen sodan tunnun.

 

Esitys kuvaa hyvin sitä peräänantamatonta taistelua, jossa suomalaiset joukot onnistuivat Talvisodan Taipaleessa.  Neuvostojoukot yrittivät lannistaa puolustajaa, mutta eivät onnistuneet.

 

Panu Rajalan libretto pysyy uskollisena Taipaleen taisteluiden tapahtumille sekä Jylhän runoudelle.  

 

Rajala on yhdistänyt onnistuneesti ne mm. kohtauksessa, jossa esitetään "Kaivo"-runon tapahtumia. Maaliskuun 10. päivänä 1940 Jylhän joukkoihin kuulunut Virroilta syntyisin ollut sotamies Erkki Kujala kaatui Kirvesmäen takalohkolla sijainneen kaivon äärelle. Kaivon tapahtumista on vaikuttavia katkelmia Taipaleenjoki-oopperassa.

 

Lainaus librettosta:

 

                      "Korsun yllä tykkien soi jyry, kaivotietä

                      pyyhkii lumipyry päivin ja öin, ja

                      polun päässä kaivon partaalla on verta

jäässä. Kaivon luona luoti tapas monta

liian janoista ja maltitonta."

 

Yrjö Jylhän ja hänen vaimonsa Kirstin kirjeenvaihto sodan ajoilta on vasta nyt tullut arkistossa nähtäville. Panu Rajala on kirjeenvaihdon perusteella pystynyt merkittävästi täydentämään Jylhän sisintä ja hänen suhdettaan kotirintamalla olleeseen vaimoonsa.

 

Kirsti Jylhä eli sodan aikana väkevästi. Hän viihtyi taiteilijapiireissä, vaikka ei varsinainen taiteilija itse ollutkaan. Kirsti Jylhä maksoi elämästään kovan hinnan - hän kuoli syfilikseen.

 

Kiitokset Rajalalle merkittävästä kulttuurihistoriallisesta työstä - Jylhän henkilökuva täydentyy Yrjö Jylhän ja hänen vaimonsa välisen kirjeenvaihdon ansiosta paljon!

 

Rajala on onnistuneesti sijoittanut oopperaan Vapaussodan tapahtumia ja myös Sillanpään "Marssilaulu" on saanut oman osuutensa oopperaan.

 

Taipaleenjoen itärannalla kävi sotaansa neuvostorunoilija Jevgeni Dolmatovski. Hän ei milloinkaan todellisuudessa tavannut Yrjö Jylhää - ensimmäinen kahden Taipaleenjoen runoilijan kohtaaminen tapahtuu vasta Ilmajoen Taipaleenjoki-oopperassa.

 

Dolmatovski oli runoilijana herkkä. Dolmatovskia esittävä Jyrki Anttila kertoo, että herkkyys tuli esille hänen runoteksteissään, joissa hän muisteli sota-aikana kokemiaan asioita.

 

Taipaleenjoki-esitys on vaikuttava kokemus.

 

Tunnen Taipaleenjoen taistelumaastot hyvin, sillä olen käynyt siellä useasti. En ole kuitenkaan niin hyvä Taipaleenjoen taistelumaastojen tuntija kuin Teuvo Viskari Orivedeltä. Istuimme Viskarin kanssa näytöksessä melkein rinnakkain ja hän kertoi taisteluiden tapahtuneen osin kotitilansa mailla. Viskarin tila sijaitsee Taipaleenjoelta n. viiden kilometrin etäisyydellä, mutta tilan peltoja on Mustajoen partaalla ja myös Taipaleen eräs kuuluisa bunkkeri - Niittykasematti - sijaitsee Viskarin mailla.

 

Ennakkonäytöksen yleisö palkitsi esityksen pitkillä suosionosoituksilla ja esiintyjät kutsuttiin lavalle monta kertaa. Lopuksi yleisö nousi seisaalleen ja aplodien jatkuessa antoi tunnustuksensa hienolle esitykselle.

 

Jylhä toteaa yhdessä Dolmatovskin kanssa, että me elämme vielä!

 

Lainaus librettosta:

 

                      "Me elämme vielä! Me elämme vielä!

                      Me elämme vielä! Me tapaamme sodan

                      jälkeen illalla kello kuusi!"

 

Kerrassaan mainio esitys!

 

-Esko Erkkilä-

Valtioneuvoston torstaina tammikuun 27. päivänä hyväksymät elintarvike- ja ruokapoliittiset selonteot linkittyvät vahvasti toisiinsa

Lauantai 5.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Torstain täysistunnossa 27.1.2011 Eduskunta hyväksyi maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnöt valtioneuvoston elintarvike- ja ruokapoliittisista selonteoista.

Selonteot linkittyvät vahvasti toisiinsa ja molemmissa Keskustan kädenjälki näkyy erittäin vahvasti.

Selonteoista voidaan nostaa esille muutama asia, jotka meidän kaikkien on hyvä tietää ja huolehtia, että turvaamme ne myös jatkossa.

Kotimaisen alkutuotannon heikko kannattavuus on merkittävä uhka koko elintarvikeketjun toiminnalle ja kehittämiselle. Muistaa pitää, että ilman kotimaista raaka-ainetta ei ole nykyisessä mitassaan myöskään elintarvikealan yrittäjyyttä ja työpaikkoja.

Elintarvikeketjun läpinäkyvyydellä taataan laatua ja luottamusta kotimaiseen ruokaan. Kuluttajien näkökulmasta keskeisiä kysymyksiä ovat erityisesti alkuperä, lisäaineet, tuoreus, maku sekä kuljetusmatkat. Keskustan linjauksissa todetaan myös ruoan hinnan merkitys kuluttajille. Kaikkien kuluttajien oikeutta laadukkaisiin elintarvikkeisiin sekä ruoan hinnannousun hillitsemistä on onnistuttu turvaamaan toteutetulla arvonlisäveron laskulla.

Kasvinsuojeluaineiden kotimainen käyttö ja näiden aineiden kuluttajiin kohdistuvat saantimäärät ovat turvallisen alhaisella tasolla. Kokonaisuudessaan suomalaisten kuluttajien kasvinsuojeluaineiden saannista 91 prosenttia tulee tällä hetkellä ulkomaisista elintarvikkeista, erityisesti hedelmistä (EVIRA:n julkaisuja 13/2009 s. 144).

Kotimaisten elintarvikkeiden turvallisuus ja puhtaus ei siis ole myytti, vaan totisinta totta.

Olen pitänyt itseäni jonkinmoisena elintarvikealan taitajan, mutta nyt tutkimuksissa ilmennyt ruuan hävikki yllätti minut.

Ruoan hävikki on arvotonta, suurta tuhlausta ja luonnonvarojen väärinkäyttöä, joka aiheuttaa lisäksi turhia päästöjä. Kuluttajien tietoisuutta hävikin ympäristövaikutuksista tuleekin nopeasti lisätä. Ruokahävikin minimointi on erittäin keskeinen ympäristötoimenpide. Nykyarvioiden mukaan ruokahävikin estäminen on ympäristön kannalta 10 kertaa tehokkaampaa kuin ruokajätteen käsittely.

Eduskunnassa käsitellyt elintarvike- ja ruokapoliittiset selonteot antavat aivan uuden ja pitävän pohjan Suomen Keskustan pitkään ajamille linjauksille kotimaisen elintarviketuotannon aseman vahvistamisesta. Toivon, että niistä käydään kattava keskustelu pian alkavan eduskuntavaalitaistelun aikana.

-Esko Erkkilä-

Arjen Ystävä on Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen uusi toimintamuoto

Torstai 3.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Maakunnalliset syöpäyhdistykset tekevät tärkeää työtä syöpään sairastuneiden kuntouttamiseksi ja virkistämiseksi.

Minulla on asiasta henkilökohtaista kokemusta, sillä vuonna 2001 tapahtuneen onnistuneen eturauhassyöpäleikkaukseni jälkeen liityin Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry:n tukihenkilötoimintaan.

Syöpään sairastuneet naiset ovat paljon aktiivisempia tukihenkilötoiminnan asiakkaita kuin miehet.

Naiset hakeutuvat tukihenkilöiden pariin usein jo sairaalassa. Se on toisaalta hyvin ymmärrettävääkin, sillä esim. rintasyöpätapauksissa leikkauksen henkilökohtaisesti kokeneesta on paljon apua monissa käytännön asioissa, jotka rintansa leikkauksessa menettänyt nainen joutuu kokemaan.

Hiljattain eturauhassyöpädiagnoosin saaneille miehille järjestetään Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen toimesta ensitiedon kursseja ja ne ovat saavuttaneet miesten keskuudessa suuren suosion.

Ensitiedon kurssi kokoontuu viikon välein muutaman kerran keväisin ja toinen syksyisin. Kokoontumiset ovat teemoitettu eri aihepiirien mukaan. Roolini on toimia alustajana illassa, jossa käsitellään eturauhassyöpää ja seksuaalisuutta.  

Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry on laajentamassa toimintaansa tukihenkilötoiminnassa Arjen Ystävä- toimintaan.

Liikkeellelähtö tapahtuu vaatimattomasti, sillä koulutettuja Arjen Ystäviä ei vielä ole paljoa.

Arjen Ystävä-toiminta painottuu syöpäsairaan tukemiseen sairauden alkuvaiheessa, syöpähoitojen aikaan sekä sairauden toipumisvaiheeseen.

Arjen Ystävä-toiminnasta on kokemuksia Helsingistä sekä Oulusta. Erityisesti pääkaupunkiseudulla palvelulla on ollut kysyntää, sillä tukikontakteja on kaikille Arjen Ystävillä kertynyt n. yksi kontakti kuukaudessa.

Henkilö, joka haluaa itselleen Arjen Ystävän, pitää olla esim. puhelinyhteydessä Pirkanmaan Syöpäyhdistykseen ja kertoa tarpeistaan. Kaikki keskustelut ovat luonnollisesti luottamuksellisia.

Valitettavasti en ehdi Arjen Ystäväksi ainakaan toiminnan alkuvaiheessa, mutta kannustan toimintaan lähteneitä. Oletan, että pieni kärkijoukko tulee olemaan täystyöllistetty. 

Uskon, että työssä onnistuminen antaa paljon niille, jotka ensimmäisinä lähtevät Tampereella Arjen Ystäviksi.

 

-Esko Erkkilä-

Pohjola-Norden´lla on tärkeä rooli Suomen suuntautumisessa muihin Pohjoismaihin

Keskiviikko 2.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 1924 perustettu Pohjola-Norden on Suomessa ainoa kansalaisjärjestö, jonka päätehtävänä on pohjoismainen yhteistyö.

Sen tärkein tehtävä on pohjoismaisen yhteistyön edistäminen ja Pohjoismaiden tunnetuksi tekeminen Suomessa.

Sain tammikuun lopulla olla läsnä tilaisuudessa, jossa Tampereen Pohjola-Norden ry:n hallituksen puheenjohtaja FT Eeva Tuokko kertoi kansalaisjärjestön toiminnasta. Tilaisuus pidettiin Sentterissä Tampereella.

Kyse oli Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry:n eli MSL-Tampereen järjestämästä tilaisuudesta.

Pohjola-Norden on kansalaisjärjestö, jolla on liittotoimiston lisäksi kattava piiri- ja 180 paikallisyhdistyksen paikallisyhdistysverkosto, Nuorisoliitto sekä 12 000 henkilöjäsentä.

Tampereen Pohjola-Norden ry:llä on 130 henkilöjäsentä. Mainittakoon, että Turun paikallisyhdistyksellä on 350 jäsentä. Tampereen paikallisyhdistys on suomenkielinen.

Norden-yhdistykset ovat vuosien mittaan tehneet useita pohjoismaisia aloitteita ja toimineet painostusryhmänä pohjoismaisen yhteistyön tiivistämisessä. Tunnetuimpia Norden-yhdistysten aloitteita ovat olleet Pohjolan passivapaus (1954), yhteiset työmarkkinat (1954) ja sosiaalietuudet (1955). Myöhempinä vuosina on myös solmittu mm. pohjoismainen kaksoisverotuksen estävä sopimus sekä pohjoismainen kielisopimus.

Kriitikoiden mielestä pohjoismainen yhteistyö on EU:n aikakaudella tullut tiensä päähän, mutta viimeaikaiset suunnitelmat mm. tutkimuksen, innovaatioiden ja puolustuspolitiikan alalla osoittavat, että pohjoismainen yhteistyö on tänäkin päivänä dynaamista, ajankohtaista ja tärkeää.

Tampereen Pohjola-Norden ry järjestää Pohjolan Pidot 23.03.2011. Silloin vietetään Pohjolan päivää, joka on myös virallisen pohjoismaisen yhteistyön sopimuksen eli 23.3.1962 allekirjoitetun Helsingin sopimuksen vuosipäivä.

Kiitän FT Eeva Tuokkoa mielenkiintoisesta esityksestä. Esityksen jälkeen käyty vilkas keskustelu osoitti, että Pohjola-Norden –toiminta kiinnostaa!

-Esko Erkkilä-

Myös Yleisradio aikoo kyykyttää maakuntia

Sunnuntai 30.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Kokoomus pyrkii asuntoministeri Vapaavuoren johdolla tekemään mahdottomaksi asua ja rakentaa omakotitaloja maaseudun haja-asutusalueille.

Demareiden suunnitelmissa on teurastaa vaalien jälkeen kaikki pienet kunnat Suomen kartalta ja aiheuttaa suuria ongelmia asutuskeskusten ulkopuolella asuville ja kaupunkilaisille, joilla on mökki maaseudulla.

Nyt myös Yleisradio on yhtynyt maakuntia kurittavien Kokoomuksen ja SDP:n kuoroon, sillä elokuussa on tarkoitus supistaa radion maakuntaohjelmia.

Elokuusta alkaen maakuntatoimitusten ohjelma-ajasta katoaa tunti päivässä – näin Yle suunnittelee.

Kehityssuunta on todella huolestuttava, sillä maakuntaradioiden lauantailähetykset loppuivat vuodenvaihteessa kokonaan. Maakuntaradiot ja niiden kuuntelijat joutuvat kestämään suoneniskuja siis muutaman kuukauden välein!

Ylen aluetoiminnan päällikkö Teijo Valtanen perustelee suunnitelmaa sillä, alueelliset toimitukset pystyvät käyttämään uudistuksen jälkeen aikaansa nykyistä paremmin alueellisten sisältöjen tekemiseen ja ohjelmia voitaisiin muka tuoda myös valtakunnallisiin lähetyksiin.

Satuja saa uskoa se, joka satuihin uskoo.

Työurani aikana ajoin useamman kerran viikossa työmatkan Tampereelta Turun seudulle ja takaisin. Kuuntelin Tampereen Radiota Loimaalle saakka, jonne se kuului hyvin. Sen jälkeen siirryin Satakunnan Radion kuuntelijaksi, sillä Porissa on osaava – lähes Tampereen Radion tasoinen - maakuntaradion toimitus. Paluumatkalla radiotaajuuksien vaihtaminen tapahtui tietenkin toisinpäin.

Maakuntaradio merkitsee kansalaiselle samaa kuin paikallislehti. Paikallislehti etsitään postin joukosta ensimmäisenä ja luetaan tarkasti – vasta sen jälkeen tutustutaan muuhun postiin.

Sama on maakuntaradion kohdalla – ainakin minä etsin eri puolilla maata kulkiessasi maakuntaradion taajuuden ja kuuntelen sitä.  

Toivon, että maakuntaradioiden lähetysajan supistamisesta tulee osa eduskuntavaalikamppailua.

Lähiviikot näyttävät, että toteutuvatko Yleisradion byrokraattien suunnitelmat. Toivon, että niin ei käy!

-Esko Erkkilä-